KIINTEISTÖN KUNTOARVIO

Transkriptio

1 ELIMÄENKATU 15 ELIMÄENKATU HELSINKI KIINTEISTÖN KUNTOARVIO Tarkastuspäiväys W W W. R A K S Y S T E M S. F I V A L T A K U N N A L L I N E N P A L V E L U N U M E R O :

2 00510 Helsinki 2/52 SISÄLLYSLUETTELO 0 JOHDANTO YHTEENVETO Rakennustekniikka LVI-tekniikka Sähköjärjestelmät Energiatalous Välittömästi korjattavat puutteet Lisätutkimukset Kiinteistön tekninen PTS Rakennustekniikan tekninen PTS LVI-järjestelmien tekninen PTS Sähköjärjestelmien tekninen PTS KOHTEEN TIEDOT JA HAVAINNOT NYKYTILANTEESTA Kohteen tiedot Asiakirjatilanne Käyttäjäkyselypalaute Huoltotoimen ja kiinteistön käytön arviointi Energiatalous Sisäolosuhteisiin liittyvät havainnot Turvallisuus ja ympäristöriskit Kosteusvauriot RAKENNUSTEKNIIKAN KUNTOARVIO Aluerakenteiden kuntoarvio...16 D7 Päällysrakenteet...16 D8 Aluevarusteet...16 D9 Ulkopuoliset rakenteet Pohjarakenteiden kuntoarvio...17 E4 Putkirakenteet Rakennustekniikan kuntoarvio...17 F1 Perustukset...17 F2 Rakennusrunko...17 F3 Julkisivut...18 F31 Ulkoseinät...18 F32 Ikkunat...18 F33 Ulko-ovet...19 F34 Julkisivun täydennysosat...19 F4 Yläpohjarakenteet Tilojen rakennustekninen kuntoarvio...20 Yleiset tilat...20 Tekniset tilat...20 Märkätilat / wc- tilat Rakennustekniikan kuntoarvion valokuvat: LVI-JÄRJESTELMIEN KUNTOARVIO Lämmitysjärjestelmä...30 G1 Lämmitysjärjestelmä...30 G11 Lämmöntuotanto...30 G12 Lämmönjakelu...30 G13 Lämmönluovutus...31 G14 Eristykset...31

3 00510 Helsinki 3/ Vesi- ja viemärijärjestelmät...31 G2 Vesi- ja viemärijärjestelmät...31 G22 Vesijohtoverkosto...31 G24 Viemäriverkosto...32 G25 Vesi- ja viemärikalusteet Ilmastointijärjestelmät...33 G3 Ilmastointijärjestelmät...33 G31 Ilmanvaihtokoneet...33 G33 Kanavistot...34 G34 Päätelaitteet...34 G37 Eristykset Rakennusautomaatiojärjestelmät...35 J62 Säätö- ja alakeskukset LVI-teknisen kuntoarvioinnin valokuvat: SÄHKÖJÄRJESTELMIEN KUNTOARVIO Aluesähköistys...42 H11 Aluevalaistus Kytkinlaitokset ja jakokeskukset...42 H22 Jakokeskukset alle 1000V...42 H33 Kaapeliläpiviennit...43 H4 Johdot ja niiden varusteet...43 H41 Liittymisjohdot...43 H42 Maadoitukset ja potentiaalin tasaukset...44 H44 Voimaryhmäjohdot...44 H45 Valaistusryhmäjohdot Valaisimet, lämmittimet, kojeet ja laitteet...45 H5 Valaisimet...45 H6 Lämmittimet, kojeet ja laitteet...46 H61 Lämmittimet...46 H61 Kojeet ja laitteet...46 H74 Turvavalaistusjärjestelmät Teletekniset järjestelmät...47 J1 Puhelin- ja atk -järjestelmät...47 J2 Antennijärjestelmät Sähköteknisen kuntoarvion valokuvat: LISÄTUTKIMUKSET Välittömästi tehtävät tutkimukset Ennen kunnossapitosuunnittelua tehtävät tutkimukset Ennen korjaussuunnittelua tehtävät tutkimukset...52

4 00510 Helsinki 4/52 0 JOHDANTO Tämä kuntoarvioraportti on tehty Raksystems Oy:n toimesta kiinteistössä tehdyn tarkastuksen perusteella. Kuntoarvio on laadittu liike- ja palvelurakennuksen kuntoarvion suoritusohjetta (KH ) noudattaen. Toimeksiantaja on Markku Toivonen vs. osastopäällikkö NUORISOASIAINKESKUS Keskitettyjen Palvelujen osasto markku.toivonen@nk.hel.fi PL 5000, HELSINGIN KAUPUNKI Käyntiosoite: Hietaniemenkatu 9 c, Helsinki Tämä raportti ja siihen liittyvät tarkastukset on tehnyt seuraava työryhmä: Koordinaattori Mikael Nyberg Raksystems Oy Rakennustekniikka Mikael Nyberg Raksystems Oy LVI-järjestelmät Jari Jääskeläinen Ins.tsto Ventac Oy Sähköjärjestelmät Kai Grundström Techniplan Oy Liike- ja palvelurakennuksen kuntoarvion tilaajaohjeen (KH ) mukaisesti kuntoarvion tavoitteena on muodostaa puolueeton kokonaiskuva kiinteistöstä, selvittää merkittävimmät korjaus- ja tutkimustarpeet. Tavoitteena ei ole korjaustoimenpiteiden yksityiskohtainen määrittely. Raportissa esitetty korjaus- ja kunnossapidon PTS on ns. tekninen PTS eli se ei sisällä kiinteistön taloudelliseen tilaan liittyviä tarkasteluja vaan perustuu kiinteistön eri rakennusosien tekniseen käyttöikään. Tässä raportissa esitetyn PTS-ehdotus ja mahdolliset lisätutkimukset ovat lähtötietoina kunnossapitosuunnitelmalle. PTS-ehdotuksen kustannukset perustuvat karkeaan määräarviointiin ja tarkastusvuoden alun kustannustasoon. PTS-ehdotuksessa ei ole esitetty vuosittain toistuvia huoltotoimenpiteitä. Energiataloudellisen tarkastelun perustana on karkea arviointi kokonaisuuksien tasolla. Tarkemmat energiansäästömahdollisuudet tulee selvittää erillisen energiakatselmuksen avulla. Tässä raportissa käytetyt kuntoluokat ovat seuraavat: 1 = Hyväkuntoinen, uutta vastaava 2 = Tyydyttävässä kunnossa, ei välittömiä uusimis- tai korjaustarpeita kokonaisuutena 3 = Välttävässä kunnossa, uusittava tai korjattava lähivuosina 4 = Heikossa kunnossa, uusittava tai korjattava välittömästi.

5 00510 Helsinki 5/52 1 YHTEENVETO Kuntoarvion kohteena on vuonna 1940 valmistunut liike- ja varastorakennus, jossa oli alun perin 2 kerrosta. 1. kerros on osittain maan alla. Rakennusta on korotettu vuonna 1971, jolloin rakennettiin 3. kerros toimistokäyttöön. Rakennus on teräsbetonirunkoinen (pilarit, palkit, kantavat väli- ja ulkoseinät). Rakenteet on pääosin valettu paikalla. Rakennuksen julkisivumateriaalina on käytetty sokkelissa maalattua betonipintaa, julkisivuissa julkisivuelementtien ja julkisivujen pinnat ovat pääosin kellertävää tiililaattaa. Julkisivu on joskus ollut rapattu, mutta se on sittemmin päällystetty rati -elementeillä. Ikkunoiden ja ovien yläpuoliset katokset on pääosin tehty kankaasta, pois lukien Elimäenkadun puolen sisäänkäynnin katos. Vesikatto on loiva harjakatto. Vesikatteena on käytetty bitumikermiä, joka on suojattu pintabetonivalulla. Betonipinta on myös katon näkyvänä pintana. LVIS- järjestelmät vaativat kunnostuksia / uudistuksia, joiden laajuus riippuu kohteen tulevasta käyttötarkoituksesta ja käyttäjien tarpeista. 1.1 Rakennustekniikka Rakennus on perustettu betonirakenteisen perusmuurin varaan. Alapohjat ovat teräsbetonirakenteita. Koska rakennepiirustuksia ei ollut, ei ole tietoa eikä mistään selvinnyt, onko perustus paalutettu vai maanvarainen. Betoninen, kiviainespintainen sokkeli / perusmuuri on maalattu ja ne ovat välttävässä kunnossa. Sokkeleissa havaittiin muutamia halkeamia, joilla ei kuitenkaan todennäköisesti ole rakenteellista merkitystä. Rakennuksen Car Parkin puoleisessa porrashuoneessa havaittiin ulkoseinien kantavissa rakenteissa murtumia. Halkeamia havaittiin myös porrashuoneen betonisissa portaissa. Kiinteistökäynnillä kävi ilmi, että halkeamat ovat aiheutuneet naapuritontille rakennetun maanalaisen paikoitushallin rakennustöiden yhteydessä. Ko. kohdalta on myös purettu ulokkeena ollut sisäänkäynti. Halkeamat viittaavat rakenteiden liikkumiseen ja mahdollisesti perustusten liikkumiseen rakennuksen nurkan kohdalla. Lisävaurioiden syntyminen on estetty tukemalla rakenteita. Nykyisellään tuenta on väliaikainen ja rakennus tulee saattaa korjaustöillä sellaiseen kuntoon, ettei käyttäjille aiheudu vaaraa. Korjaustyöt tulee suorittaa erillisen korjaustyöselostuksen ja rakennesuunnitelmien mukaisesti. Korjaustöiden kustannuksia ei ole huomioitu PTS ehdotuksessa. Rakennuksen rungossa ei muilta osin todettu rakennevaurioita eikä rakenteista tehty havaintoja, mitkä viittaisivat perustus- / runkorakenteiden hallitsemattomiin liikkeisiin. 1. kerroksen betonipintaisessa lattiassa havaittiin halkeamia, jotka saattavat edesauttaa maakosteuden siirtymistä alapohjarakenteisiin. 1. kerroksen pilareiden pinnoitteissa havaittiin laajalti kopoa, jolla ei ole rakenteellista merkitystä. Rakennuksen kantavat rakenteet ovat rakennustekniseltä osiltaan tyydyttävässä kunnossa.

6 00510 Helsinki 6/52 Kaikkien kerrosten pinnat on töhritty spraymaaleilla. 1. kerroksessa pinnat ovat kauttaaltaan heikossa kunnossa. 2. ja 3. kerroksen pinnat ovat heikossa tai välttävässä kunnossa. Tilojen käyttötarkoituksella on jatkon kannalta merkittävä vaikutus kunnostustarpeisiin. Pinnoilla havaitut puutteet, jotka eivät aiheuta terveys- tai muuta haittaa käyttäjille voidaan tietyissä tapauksissa hyväksyä. 1. kerroksen osalta rakennuksen käyttöä jatkossa saattaa rajoittaa mahdollinen lattioiden ja seinien kosteus. 1 kerroksesta tehtiin kiinteistökäynnin aikana erillinen kosteuskartoitus. Kosteustekniset seikat on huomioitava tilojen käyttöönottoa ja mahdollisia remontteja suunniteltaessa. Mahdollisen kosteuden vaikutusta 1. kerroksen kunnostustarpeisiin ei ole huomioitu PTS ehdotuksessa. Mahdollisesti tehtäviä sisämaalaustöitä ei ole huomioitu PTS ehdotuksessa. Rakennuksessa on kaksi porraskuilua; rakennuksen molemmissa päädyissä. Car Parkin puoleisessa porrashuoneessa havaittiin rakenteissa murtumia ks. yhteenvedon ensimmäinen kappale. Toisen porrashuoneen rakenteissa ei havaittu rakenteelliseen vaurioon viittaavaa; porrashuoneessa havaittiin sen sijaan puutteita palo-osastoinnissa. Porrashuoneet tulee palovaatimusten ja käyttöturvallisuuden osalta saattaa käyttötarkoituksen mukaiseen kuntoon RakMk E1 ja F1 määräysten mukaisesti. Osastoinnista aiheutuvia kustannuksia ei ole huomioitu PTS ehdotuksessa. Vesikaton mahdollisesta kunnostusvuodesta ei kiinteistökäynnillä saatu tietoja. Vesikaton kantavana rakenteena on todennäköisesti elementtirakenteinen laattapalkisto. Vesikatteena on käytetty bitumikermiä, joka on suojattu pintabetonivalulla. Mikäli vesikatteen rakenteet ovat alkuperäisiä lähestyvät ne teoreettisen käyttöikänsä loppua ja mahdolliseen uusimistarpeeseen tulee varautua. Mitään viitteitä vesivuodoista ei havaittu. Kattovesijärjestelmässä havaittiin puutteita, jotka on kunnostettava ja järjestelmän toimintaa seurattava säännöllisesti. Vesikaton rakenteet ovat välttävässä kunnossa. Vesikaton mahdollisista korjaustöistä aiheutuvia kustannuksia ei ole huomioitu PTS ehdotuksessa. Julkisivu on joskus ollut rapattu, mutta se on sittemmin päällystetty tiililaattapintaisilla rati elementeillä. Julkisivuissa on paikoin havaittavissa mekaanisesta kulumasta aiheutunutta laattojen halkeilua ja palojen irtoilua ja muilta osin normaalista ikääntymisestä johtuvaa pintojen vanhenemista. Ulkoseiniä on lisäksi töhritty spraymaaleilla. Ulkoseinäpintojen kunto on välttävä / tyydyttävä. Rakennuksen yhteydessä on 1. kerroksessa väestönsuoja. Väestönsuoja ei ole varsinaisessa rakennuksessa, vaan se on louhittu kallioon rakennuksen vierelle. 1. kerroksesta on käynti väestönsuojaan. Väestönsuoja on rakenteiltaan täysin kastunut sen katosta valuvan veden takia. Kalliosta rakenteisiin hallitsemattomasti pääsevän veden tulo täytyy estää. Mikäli tilaa ei tarvita (selvitettävä väestönsuojelusta vastaavilta viranomaisilta), voidaan sen poistamista käytöstä harkita. Käytöstä poistaminen edellyttää rakennustoimenpiteitä, joilla saadaan varsinainen rakennus ja väestönsuoja irrotettua toisistaan siten, ettei rakennukselle tai ihmisille aiheudu väestönsuojassa havaituista ongelmista haittaa. Väestönsuojan vaatimia toimenpiteitä ei ole huomioitu PTS ehdotuksessa. Märkätilat ovat kauttaaltaan peruskorjattavassa kunnossa. Peruskorjattavien ja jatkossa tarvittavien märkätilojen määrän tulee täyttää RakMK D1 ja D2 vaatimukset. Märkätilojen peruskorjauksista aiheutuvia kustannuksia ei ole huomioitu PTS ehdotuksessa.

7 00510 Helsinki 7/52 Ikkunat ovat 1. ja 2. kerrosten osalta 2- lasisia lämpölasielementtejä ja 3. kerroksen osalta 3- lasisia lämpölasielementtejä. Kaikki ikkunat ovat puukarmisia. Ikkunarakenteissa ei havaittu mitään hyvästä rakennustavasta poikkeavaa. Ikkunoiden kuntoon vaikuttaa sen paikka rakennuksessa. Pääosin ikkunat ovat kunnossa. Ikkunat on asennettu syvälle rakennuksen rungon sisään, mikä lisää niiden käyttöikää. Lämpölasielementtien valmistusvuodesta ei tehty havaintoja. Silmämääräisesti tarkasteltuna ne lähestyvät teoreettisen käyttöikänsä loppua ja niiden uusimistarve tulevaisuudessa tulee tiedostaa. Ikkunoiden lämpölasien uusimistarvetta ei ole huomioitu PTS ehdotuksessa. Rakennuksessa ei ole määräysten mukaista jätepistettä. Jätepisteen rakentamisesta aiheutuvia kustannuksia ei ole huomioitu PTS ehdotuksessa. Merkittävimmät rakennustekniset korjaus- ja kunnostustoimenpiteet tarkasteluajanjaksolla tulevat ensisijaisesti olemaan: - Ikkunoiden ulkopuitteiden huoltomaalaus / kunnostaminen / korjaus jakson aikana tasaisin välein. Lämpölasielementtien vaiheittainen uusiminen tarvittaessa. - Vesikatteen kunnon seuraaminen ja tarvittaessa uusiminen. Kattovesijärjestelmän ja vesien poisohjauksen parantaminen - Julkisivujen puutteiden korjaaminen - Maanpintojen osittainen muotoilu, nurmialueiden ja kasvillisuuden kunnostus - 1. kerroksessa mahdollisesti havaitun kosteuden pääsyn rajoittaminen rakennukseen. (ks. erillinen kosteuskartoitus) - Sisäpintojen kunnostaminen kauttaaltaan vastaamaan haluttua käyttötarkoitusta ja tasoa. - Rakennuksen paloteknisen osastoinnin ja käyttöturvallisuuden saattaminen käyttötarkoituksen vaatimalle tasolle. - Väestönsuojan eristäminen varsinaisesta rakennuksesta tai sen täydellinen peruskorjaaminen ja veden pääsyn estäminen rakenteisiin - Märkä- ja wc- tilojen peruskorjaaminen niiltä osin kun on tarvetta. Rakennus on kauttaaltaan kunnossa, joka vaatii rakennusteknisiä toimenpiteitä, jotta se voidaan ottaa haluttuun käyttötarkoitukseen. Rakennus on pääosin kuntoluokassa KL3 ts. Välttävässä kunnossa, uusittava tai korjattava lähivuosina. Rakennuksessa on myös käyttö- ja paloturvallisuudessa puutteita ja vaurioita, jotka ovat kuntoluokassa KL4 ts. Heikossa kunnossa, uusittava tai korjattava välittömästi.

8 00510 Helsinki 8/ LVI-tekniikka Kiinteistö on rakennettu 1940-luvulla ja laajennettu 1970-luvulla ylöspäin. LVI-tekniikka on osin alkuperäistä mm. lämmitysjärjestelmän ja viemäreiden osalta. Ilmanvaihtoa on saneerattu viimeksi 1970-luvulla keskikerroksen ravintolassa. LVI-tekniikka on pääosin teknisesti vanhentunutta. Rakennus on ollut tyhjillään ja ilmeisesti kylmänä jonkin aikaa, jolloin täyttä varmuutta vanhojen putkiasennusten kunnosta ei enää ole. Ilmanvaihtojärjestelmä ei ole nykyisellään toimiva ilman kunnostus- / uusimistoimenpiteitä. Rakennuksen ylläpito ja käyttö pitkällä aikavälillä edellyttää LVI-järjestelmien uusimista mahdollisen uuden käyttötarkoituksen edellyttämässä laajuudessa. Erityisesti ilmanvaihdon osalta voidaan joutua tekemään merkittäviä muutoksia. Mikäli vanhoja järjestelmiä otetaan käyttöön, niiden kunto on tutkittava perusteellisesti mm. kuntotutkimuksilla ja painekokeilla. Merkittävimmät LVI-järjestelmiin vaikuttavat työt seuraavan 10 vuoden aikana ovat: öljykattila ja poltin uusitaan tai liitytään kaukolämpöön (sähkölämmitys mahdollinen) öljysäiliön kunto tutkitaan savupiipun kunto tutkitaan lämmitysjärjestelmän kunto tutkitaan linjakohtaisesti mm. painekokein ja kuvaamalla; vähimmäisvaatimuksena venttiileiden uusiminen vesijohtojen kunto tutkitaan; niiden uusiminen on todennäköistä viemäreiden kunto tutkitaan kuvaamalla (voivat olla käyttökunnossa) vesikalusteita uusitaan, nykyiset kalusteet osin heikkokuntoisia sadevesijärjestelmän toimintaa vesikatolla ja sieltä eteenpäin parannetaan ilmanvaihto korjataan / uusitaan tulevan käyttötarkoituksen mukaiseksi säätölaitteet uusitaan KL Sähköjärjestelmät Kuntoarvion kohteena on toimisto/liikerakennus. Kiinteistön sähköjärjestelmät ovat välttävässä kunnossa. Rakennuksessa on osittain vanhempaa luvun sähköasennuksia jäljellä. Toimistokerrokset ovat pääosin uusittu 1970-luvun lopulla sähköjärjestelmien osalta. Kiinteistössä on käytössä ulosohjausvalaistusjärjestelmä, joka ei ole toimintakunnossa. Keskukset on varustettu perinteisin tulppasulakkein. Keskuksista puuttuu sulakekansia, peitelevyjä, joten ne niiltä osin täytä määräyksiä. Sähköteknisiä piirustuksia ei kohteesta löytynyt. Pistorasiat ovat pääasiassa suojausluokan 1 ns. suojamaadoitettuja rasioita. Sähköasennuksia on purettu siten, että peruseristettyjä johtimia sekä paljaana olevia johtimien päitä on näkyvissä, joilta osin asennukset eivät täytä määräyksiä. Valaisimina on käytetty erityyppisiä loisteputkivalaisimia ja hehkulamppuvalaisimia. Valaisimista puutuu kupuja sekä heijastimia. Kiinteistössä ei ole varsinaisesti aluevalaistusta, koska aluevalaistuksena toimii kaupungin katuvalaistus. Kiinteistön sisäänkäynnit on varustettu seiniin kiinnitetyillä numerovalaisimilla.

9 00510 Helsinki 9/52 Nykyiset sähköjärjestelmät eivät täytä määräyksiä, joten ne on saatettava kaikilta osiltaan määräyksien mukaiseksi toiminnan varmistamiseksi. Saamiemme tietojen mukaan sähköjärjestelmään ei ole tehty sähkölaitteiston määräaikaistarkastusta, joka on lakisääteinen. Merkittävimmät sähköjärjestelmiin vaikuttavat työt seuraavan 10 vuoden aikana ovat: Asennusten korjaaminen käyttöturvalliseksi siten, että sähköurakoitsija laatii käyttöönottotarkastuspöytäkirjan. Määräaikaistarkastuksen suorittaminen Ovimerkki/turvavalaistuksen kunnostus Valaisimien kunnostus ja uusinta Kiinteistön sähköjärjestelmät ovat yleisesti ottaen turvallisuusnäkökohdat huomioon ottaen välttävässä kunnossa, joten jakson aikana tulee tehdä korjaustoimenpiteitä. KL Energiatalous Tässä kuntoarviossa ei ollut tarkoitus tehdä energiataloudellista selvitystä. 1.5 Välittömästi korjattavat puutteet LVI : Rakennuksen LVI-tekniikka on heikkokuntoista ja korjattava / uusittava perusteellisesti ennen kuin rakennusta voidaan käyttää. Rakenne: Jätepisteen rakentaminen. Porrashuoneen vaurioituneiden rakenteiden korjaaminen. Porrashuoneiden rakentaminen palo- ja henkilöturvallisuusmääräykset täyttäväksi. Väestönsuojan kosteusvaurioiden aiheuttamien haittojen poistaminen. Wc- ja märkätilojen peruskorjaaminen. Peruskorjattavien tilojen määrä riippuu käyttötarkoituksesta ja henkilömäärästä. Sähkö: Asennukset on korjattava kaikilta osin siten, että ne täyttävät määräykset. Ovimerkkivalaistuksen kunnostus Keskuksiin laitettava kaikki sulakekannet paikoilleen vaikka niissä ei olisikaan sulakkeita. Keskuksien merkkaukset ja piirustukset on laitettava kuntoon Valaisimet, joista puuttuvat kuvut on uusittava tai asennettava niihin kuvut.

10 00510 Helsinki 10/ Lisätutkimukset Tehdään LVI-järjestelmille seuraavat tutkimukset: - lämpöjohtojen kunto tutkitaan - vesijohtojen ja viemäreiden kunto tutkitaan - putkieristeiden asbestikartoitus Sähkölaitteiston lakisääteinen määräaikaistarkastus, joka on tämän kaltaiselle rakennukselle tehtävä 15 vuoden välein.

11 00510 Helsinki 11/ Kiinteistön tekninen PTS Kiinteistön PTS-ehdotus, yhteenveto korjaustarpeista Yht. Rakennetekniikka LVIA-tekniikka Sähkötekniikka Vuosikustannukset tuhatta euroa Keskimäärin vuodessa Tilavuus 6,15 / m3 / vuosi 4000 Rm3

12 00510 Helsinki 12/ Rakennustekniikan tekninen PTS Toimenpide-ehdotukset määrä laji D6 Istutusten ja nurmialueiden kunnostus 2 erää 1 1 D7 Pinnoitteiden korjauksia 2 erää 2 2 D8 Aluevarusteet 2 erää 1 1 D9 Sisäänkäynnin tukimuurin uusiminen 1 erä 10 F12 Sokkeleiden kunnostus ja maalaus 1 erä 2 F13 1. kerroksen lattian halkeamien korjaaminen 1 erä 5 F31 Julkisivun pintojen kunnostus, seinien peseminen 3 erää F32 Ikkunoiden kunnostus 3 erää F33 Ulko-ovien uusiminen 1 erä 4 F34 Julkisivun täydennysosat 2 erää 2 2 Pienet yleiset korjaukset 1 erä Rakennustekniikka yhteensä LVI-järjestelmien tekninen PTS Toimenpide-ehdotukset määrä laji G LVI-suunnitelmien laatiminen 1 erä 15,0 G11 Kattilan uusiminen 1 kpl 10,0 G11 Polttimen uusiminen 1 kpl 2,0 G11 Savupiipun kunnostus 1 kpl 2,0 G12 Linjasulkujen uusiminen 1 erä 2,0 G12 Linjasäätöventtiilien uusiminen 1 erä 2,0 G12 Lämpöjohtopumppujen uusinta 1 kpl 1,0 Lämmitysverkoston kuntotutkimus G12 1 erä 1,0 G12 Lämmitysverkoston perussäätö 1 erä 8,0 G12 Paisuntalaitteiden uusiminen 1 erä 1,0 G12 Varolaitteiden uusiminen 1 erä 0,5 G13 Patteriventtiilien uusiminen 1 erä 3,0 Lämpöjohtojen eristyksen kunnostus G14 1 erä 3,0 G21 Vedenlämmittimen uusiminen 1 kpl 3 G22 Vesijohtojen uusiminen 1 erä 15 G22 Vesijohtoverkoston kuntotutkimus 1 erä 1 G24 Sadevesijärjestelmän kunnostus 1 erä 3 G24 Viemäriverkoston kuntotutkimus 1 erä 1 Vesi- ja viemärikalusteiden uusiminen G25 1 erä 5 G31 Poistoilmakojeen uusiminen 1 kpl G31 Tuloilmakojeen kunnostus 1 kpl 7

13 00510 Helsinki 13/52 G31 Tuloilmakojeen uusiminen 1 kpl 10 G33 Kanaviston puhdistus 1 erä 5 G33 Ilmamäärien säätö 1 erä 3 G33 Säätöpellin lisääminen 1 erä 2 J62 J62 Käyttöveden säätölaitteiden uusiminen 1 erä 2 Lämmityksen säätölaitteiden uusiminen 1 erä 2 LVI-tekniikka yhteensä Sähköjärjestelmien tekninen PTS Toimenpide-ehdotukset määrä laji H Määräaikaistarkastus 1 erä 2 H Suunnitelmien laatiminen 1 erä 5 H Ylläpito 1 erä H Sähköpiirustusten päivittäminen 1 erä 1 H21 Aluevalaistuksen ylläpito 1 erä 0,5 H22 Pääkeskuksen ylläpito 1 erä 0,5 H22 Teknisen ryhmäkeskuksen ylläpito 1 erä 1 H22 Varokeryhmäkeskuksen ylläpito 1 erä 1 Kaapeliläpiviennit, läpivientien tarkastukset H33 1 erä 0,5 H41 Liittymisjohdot, tarkastukset 1 erä 0,5 H43 Ryhmäkeskus syöttöjohtojen ylläpito 1 erä 2 H43 Nousujohdot ylläpito 1 erä 2 H44 Jakelu -voimaryhmäjohtojen ylläpito 1 erä 1 H44 Laite -voimaryhmäjohtojen ylläpito 1 erä 1 H45 Kerrostila valaistusr.johtojen laajennus 1 erä 2 H45 Kerrostila valaistusr.johtojen uusinta 1 erä 1 H45 Kerrostila valaistusr.johtojen ylläpito 1 erä 2 H45 Ryhmäjohtojen uusiminen 1 erä 2 H45 Yleis-/tekn.tila valaistusr. johto uusint. 1 erä 1 H45 Yleis-/tekn.tila valaistusr. johto ylläpito 1 erä 1 H5 Kerrostilat, valaisimien kunnostus 1 erä 1 H5 Kerrostilat, valaisimien uusinta 1 erä 3 H5 Yleis-/tekn. tilat, valaisimien uusinta 1 erä 1 H5 Yleis-/tekn. tilat, valaisimien ylläpito 1 erä 0,5 H61 Lämmittimet, uusinta 1 erä 9 H74 Turvavalaistusjärjestelmän kunnostus 1 erä 5 J11 Puhelinverkko, ylläpito 1 erä 2 J21 Yhteis- ja satelliittiantennijärj., uusiminen 1 erä 3 J51 Palovaroitin/rikosilmoitusjärjestelmä 1 erä 4 Sähkötekniikka yhteensä

14 00510 Helsinki 14/52 2 KOHTEEN TIEDOT JA HAVAINNOT NYKYTILANTEESTA 2.1 Kohteen tiedot Kohde Elimäenkatu 15 Lähiosoite Elimäenkatu 15 Postinumero ja postitoimipaikka Helsinki Rakennustyyppi Liike- ja varastorakennus Tilavuus arvio n rm 3 Huoneistoala arvio n m² Rakennusvuosi Asiakirjatilanne Rakennuksesta ei ole täysin ajan tasalla olevia LVI-suunnitelmia. Erityisesti lämmityksen osalta on puutteita. Vesi- ja viemärijärjestelmien sekä ilmanvaihdon piirustukset ovat osin ajan tasalla. Sähköjärjestelmien piirustuksia ei ollut käytettävissä. Toimenpide-ehdotus: Kaikki piirustukset pitää korjata ja päivittää muutosten ja korjaustöiden yhteydessä. Vanhat sarjat merkitään selvästi, ettei niitä ole toteutettu tai ne poistetaan arkistoista. Sähkölaitteiston turvallisen käytön kannalta on tärkeää, että vähintään keskuksista on olemassa paikkansa pitävät piirustukset, jotka ovat keskuksen yhteydessä. KL Käyttäjäkyselypalaute Käyttäjäkyselyä ei kohteen luonteen vuoksi tehty, mutta koko arvioinnin ajan mukana kiersi kohteen käyttäjinä olevia henkilöitä. 2.4 Huoltotoimen ja kiinteistön käytön arviointi Kiinteistöä ei ole huollettu enää säännöllisesti. Mahdollisen käyttöönoton jälkeen järjestetään säännöllinen huolto. 2.5 Energiatalous Energiataloutta ei tutkittu tämän kuntoarvion yhteydessä.

15 00510 Helsinki 15/ Sisäolosuhteisiin liittyvät havainnot Lämpötila Rakennuksessa ei ole toimivaa lämmitysjärjestelmää, joten lämpötiloja ei mitattu. Joissakin tiloissa on väliaikaisia lämmittimiä. Ilman laatu ja vaihtuvuus Pohjakerroksen ja keskikerroksen ilmanvaihto ei ole toimintakunnossa. Ylimmän kerroksen entisen toimiston poistopuhallin on toimiva. Korvausilman saantia ei tosin ole toteutettu asianmukaisesti. Sisäilman epäpuhtaudet Pohjakerroksessa on runsaasti kosteutta rakenteissa ja sisäilmassa on todennäköisesti terveydelle haitallisia aineita. Rakenteet on saatava kuiviksi ennen käyttöönottoa. Putkieristeet kellarissa sisältävät todennäköisesti asbestia. Eristeet on uusittava tai pinnoitettava siten, ettei niistä irtoa kuituja. Valaistus Valaistuksen lähteenä on käytetty lähinnä loisteputkivalaisimia ja hehkulamppuvalaisimia. Osa valaisimista ei toiminut, jonka vuoksi valaistuksen tasosta ei saanut selvää kuvaa. Toimenpide-ehdotus: Valaistus saatetaan tarkoituksenmukaiselle tasolle kunnostamalla olemassa olevia valaisimia ja lisäämällä uusia tarvittaviin paikkoihin. Melu LVI-laitteiden aiheuttamaa häiritsevää melua ei havaittu. 2.7 Turvallisuus ja ympäristöriskit Öljysäiliön kunto tarkastetaan säännöllisesti KTM: n ohjeiden mukaan. Turvallisuustaso ei täyttynyt sähköjärjestelmien osalta ja KTM lakisääteinen määräaikaistarkastus oli suorittamatta. 2.8 Kosteusvauriot Vesikaton sadevedet on johdettava suoraan sadevesijärjestelmään. Sadevesikouru katolla oli tukossa roskista.

16 00510 Helsinki 16/52 3 RAKENNUSTEKNIIKAN KUNTOARVIO 3.1 Aluerakenteiden kuntoarvio D7 Päällysrakenteet Kiinteistö rajoittuu etusivun ja toisen päädyn osalta asfaltoituun Elimäenkatuun (jalkakäytävään) ja Car Parkin sisäänkäyntiin. Asfalttipinnoissa on havaittavissa etusivun osalta vähäistä kuluneisuutta. Etusivun jalkakäytävän kohdalla havaittiin muutamia painanteita sokkelin kohdalla. Toinen pääty rajoittuu kevyenliikenteen käytössä olevaan portaikkoon, osin istutuksiin ja takasivu nurmialueeseen. Portaikon puoleisessa päädyssä ja takasivulla maanpinnat viettävät osittain rakennukseen päin. Päällysrakenteet ovat muuten tyydyttäväkuntoisia. Pieniä asfalttipintojen korjauksia tehdään tarpeen vaatiessa jakson kuluessa. Maanpintojen kallistuksia on syytä mahdollisuuksien mukaan korjata niin, että maanpinnat viettävät rakennuksesta poispäin. KL3 D8 Aluevarusteet Aluevarusteita oli kiinteistössä vähäisesti. Jätehuoltovarusteet sijaitsivat pihalla. Jätekatosta ei ole, eikä astioita ole suojattu sateelta. Jätehuoltovarusteille tulee rakentaa asianmukaiset tilat. KL4 D9 Ulkopuoliset rakenteet Päädyn sisäänkäynnin kohdalla olevassa tukimuurissa havaittiin halkeamia ja muurin kallistumista. Tukimuuri on ollut huonokuntoisena jo todennäköisesti pitkään. Muuri tulee uusia. KL3

17 00510 Helsinki 17/ Pohjarakenteiden kuntoarvio E4 Putkirakenteet Rakennuksen vesikaton vedenpoisto on hoidettu etusivun osalta kattokaivoilla ja takasivun osalta sadevesikouruilla ja syöksytorvilla. Takasivulla oleva sadevesikouru on täynnä roskia ja sen kallistukset ovat puutteelliset. Car Parkin puoleisessa päädyssä ei ole syöksytorvea lainkaan, toisessa päädyssä on syöksytorvi. Molemmissa päädyissä on kattovedet ohjattu takasivun osalta rakennuksen vierustalle. Rakennuksen ympärillä mahdollisesti olevasta salaojajärjestelmästä tai siihen liittyvistä kaivoista ei kiinteistökäynnillä tehty havaintoja. Sadevesiputket on syytä ohjata suoraan sadevesijärjestelmään tai riittävän kauas rakennuksesta, niin ettei kattovesistä aiheudu rakennukselle haittaa. Kattokaivot on syytä puhdistaa ja niiden toiminta varmistaa. Sadevesikouru tulee puhdistaa ja sen kallistukset korjata. KL4 3.3 Rakennustekniikan kuntoarvio F1 Perustukset Rakennuksen perustamistavasta ei tehty havaintoja, koska rakennepiirustuksia ei ollut käytettävissä. Sokkelirakenteet ovat kiviainesrakenteisia. Rakenteista ei tehty havaintoja, mitkä viittaisivat perustusten painumiseen. Sokkelien ja perusmuurien näkyvät osat osittain rapautuneet ja niissä on halkeamia. Halkeamilla ei todennäköisesti ole rakenteellista merkitystä. Lisäksi sokkeleiden maalipinnassa havaittiin irtoilua. Car Parkin puoleisessa nurkassa, missä ulkoseiniin on tullut murtumia, ei sokkeleissa mahdollisesti olevista halkeamista tehty havaintoja, koska pinnat ruiskubetonoitu. Sokkeleiden pinnat tulee kunnostaa. Sokkeleissa havaitut halkeamat on syytä kunnostaa. Halkeamista imeytyy helpommin kosteutta sokkeleihin, jotka toimivat 1. kerroksen osalla myös ulkoseininä. Car Parkin nurkassa olevien sokkeleiden kunto on myös syytä selvittää. KL3 F2 Rakennusrunko Perusmuurit, pilarit ja palkit ovat teräsbetonia. Rakennuksen kantavat pystyrakenteet ovat teräsbetonirakenteita. Yläpohja ja välipohjarakenteet ovat vanhassa osassa paikalla valettuja teräsbetonirakenteita. 3. kerroksen katto (vesikatto) on mahdollisesti tehty teräsbetonirakenteisista laatta palkki elementeistä. Vesikatteena on bitumikermi, jonka päälle on valettu pintabetonilaatta. Yläpohjan lämmöneristyksistä ei tehty havaintoja. Ulkoseinien lämmöneristeenä on piirustusten mukaan siporex- tyyppistä kaasubetonia.

18 00510 Helsinki 18/52 Rakennuksen Car Parkin puoleisessa porrashuoneessa havaittiin ulkoseinien kantavissa rakenteissa murtumia. Halkeamia havaittiin myös porrashuoneen betonisissa portaissa. Kiinteistökäynnillä kävi ilmi, että halkeamat ovat aiheutuneet naapuritontille rakennetun maanalaisen paikoitushallin rakennustöiden yhteydessä. Ko. kohdalta on myös purettu ulokkeena ollut sisäänkäynti. Halkeamat viittaavat rakenteiden liikkumiseen ja mahdollisesti perustusten liikkumiseen rakennuksen nurkan kohdalla. Lisävaurioiden syntyminen on estetty tukemalla rakenteita. Nykyisellään tuenta on väliaikainen ja rakennus tulee saattaa korjaustöillä sellaiseen kuntoon, ettei käyttäjille aiheudu vaaraa. Korjaustyöt tulee suorittaa erillisen korjaustyöselostuksen ja rakennesuunnitelmien mukaisesti Ei rakennusrunkoon kohdistuvia toimenpiteitä (pois lukien porrashuoneen rakenteissa olevien murtumien korjaaminen). KL 2 F3 Julkisivut Rakennuksen julkisivumateriaalina on käytetty sokkelissa / perusmuureissa maalattua betonipintaa, julkisivuissa julkisivuelementtien ja julkisivujen pinnat ovat kellertävää tiililaattaa. Julkisivu on joskus ollut rapattu, mutta muutettu sittemmin päällystetty rati -elementeillä. Ikkunat ovat 1. ja 2. kerrosten osalta 2- lasisia lämpölasielementtejä ja 3. kerroksen osalta 3- lasisia lämpölasielementtejä. Kaikki ikkunat ovat puukarmisia. Elimäenkadun puolella olevan sisäänkäynnin ovi on metallirakenteinen, muut ovet ovat puurakenteisia. F31 Ulkoseinät Julkisivu on joskus ollut rapattu, mutta muutettu sittemmin päällystetty rati elementeillä. Julkisivuissa on paikoin havaittavissa mekaanisesta kulumasta aiheutunutta laattojen halkeilua ja palojen irtoilua ja muilta osin normaalista ikääntymisestä johtuvaa pintojen vanhenemista. Ulkoseinäpintojen kunto on tyydyttävä tai välttävä. Ulkoseiniä on laajalti töhritty spraymaaleilla. Ulkoseinien kuntoa seurataan jakson aikana ja suoritetaan korjauksia tarpeen mukaan. Julkisivulla havaitut vaurioituneet kohdat tulee kunnostaa. Seinillä olevat maalaukset tulee puhdistaa. KL3/4 F32 Ikkunat Ikkunat ovat 1. ja 2. kerrosten osalta 2- lasisia lämpölasielementtejä ja 3. kerroksen osalta 3- lasisia lämpölasielementtejä. Kaikki ikkunat ovat puukarmisia. Ikkunarakenteissa ei havaittu mitään hyvästä rakennustavasta poikkeavaa. Ikkunoiden kuntoon vaikuttaa sen paikka rakennuksessa. Pääosin ikkunat ovat kunnossa. Lämpölasielementtien valmistusvuodesta ei tehty havaintoja. Silmämääräisesti tarkasteltuna ne lähestyvät teoreettisen käyttöikänsä loppua ja niiden uusimistarve tulevaisuudessa tulee tiedostaa.

19 00510 Helsinki 19/52 Kaikkien ikkunoiden puuosien huoltomaalaus on suositeltavaa heti jakson alussa. Huolto- ja kunnostustoimenpiteet tulee tehdä säännöllisesti 4 8 vuoden välein julkisivusta riippuen kaikkien ikkunoiden osalta. Ikkunoihin kohdistuvien huolto- ja kunnostustoimenpiteiden yhteydessä tulee kiinnittää huomiota niihin liittyviin vesipeltirakenteisiin sekä ikkunoiden pielirakenteiden tiiveyteen. KL3 F33 Ulko-ovet Ulko-ovet ovat rakenteiltaan välttävässä tai tyydyttävässä kunnossa. Elimäenkadun puolella olevan sisäänkäynnin ovi on metallirakenteinen, muut ovet ovat puurakenteisia. Ulko-ovissa on havaittavissa normaalista ikääntymisestä aiheutuvaa kulumaa ja materiaalin heikkenemistä. Ovia tulee tarpeen mukaan uusia, mikäli normaalit huolto- ja kunnostustoimenpiteet eivät enää riitä KL3/4 F34 Julkisivun täydennysosat Rakennuksessa on Elimäen kadun puolen oven päällä lippa, jonka kunto on tyydyttävä. Muilta osin ikkunoiden päällä on kevytrakenteisia, kankaalla päällystettyjä markiiseja, jotka ovat ehjiä ja kunto on niin ikään tyydyttävä. Rakenteet ovat kunnossa. Ei kunnostustarvetta tällä hetkellä. KL3 F4 Yläpohjarakenteet Vesikattona on loiva harjakatto ja katteena bitumikermi. Bitumikermi on suojattu betonivalulla. Yläpohjan kantavana rakenteena on mahdollisesti käytetty laatta palkki elementtejä. Yläpohjan lämmöneristeistä ei tehty havaintoja. Piirustuksiin on kuitenkin merkitty laatan alapuolelle kattoon lämmöneristeet. Vesikatolla olevien katokaivojen havaittiin olevan tukossa ja katolla seisoi vettä. Kattojen kunnon seuraaminen on huollon tehtävä. Mikäli kate on alkuperäinen alkaa sen teoreettinen käyttöikä olla lopussa, jolloin vesivuotojen todennäköisyys kasvaa. Katteen uusimistarpeeseen tulee varautua. KL3

20 00510 Helsinki 20/ Tilojen rakennustekninen kuntoarvio Yleiset tilat Tarkastuskierroksella oli mukana tilojen käyttäjiä, jonka opastuksella käytiin tiloja läpi. 1. kerroksessa on toiminut aikoinaan ruokala, jonka jälkeen tiloja on käytetty varastotiloina. 2. kerroksessa on toiminut ennen ravintola ja 3. kerroksessa on ollut toimistotilaa. Kaikkien tilojen kaikki seinäpinnat on töhritty spray-maaleilla. Kaikki tarkastuksella nähdyt wc ja suihkutilat vaativat täydellistä peruskorjausta. 1. kerros sijaitsee osittain maan alla. 1. kerroksen näkyvillä olevat pinnat ovat pääosin betonipintoja. Pinnoilla ei havaittu rakenteelliseen vaurioon viittaavaa. Rakennuksen runkorakenteet ovat selvästi nähtävillä. Koska 1. kerros sijaitsee osittain maan alla saattaa maaperästä ja pintavesistä aiheutua ulkoseinille ja alapohjalle kosteustuottoa. 1. kerroksesta tehtiin kiinteistökäynnin yhteydessä erillinen kosteuskartoitus. Rakennuksen yhteydessä on 1. kerroksessa väestönsuoja. Väestönsuoja ei ole varsinaisessa rakennuksessa, vaan se on louhittu kallioon rakennuksen vierelle. 1. kerroksesta on käynti väestönsuojaan. Väestönsuoja on rakenteiltaan täysin kastunut sen katosta valuvan veden takia. Väestönsuojassa on monin paikoin käytetty putkistojen eristeenä asbestia. Asbestikartoituksen tekeminen on kiinteistönomistajan vastuulla. Pinnoilla on monin paikoin havaittavissa mikrobitoimintaan viittaavaa kasvustoa. Tilassa oli vahva maakellarimainen haju. Tila ei rakenteiltaan nykyisessä kunnossa täytä väestönsuojeluun tarkoitetun tilan tunnusmerkkejä (eikä minkään muunkaan tilan). Mikäli tilaa aiotaan käyttää jatkossa väestönsuojana tai muuna tilana tulee se peruskorjata täydellisesti. Kalliosta rakenteisiin hallitsemattomasti pääsevän veden tulo täytyy estää. Mikäli tilaa ei tarvita (selvitettävä väestönsuojelusta vastaavilta viranomaisilta), voidaan sen poistamista käytöstä harkita. Käytöstä poistaminen edellyttää rakennustoimenpiteitä, joilla saadaan varsinainen rakennus ja väestönsuoja irrotettua toisistaan siten, ettei rakennukselle tai ihmisille aiheudu väestönsuojassa havaituista ongelmista haittaa. Toimenpide-ehdotus: Tilojen käyttötarkoituksella on jatkon kannalta merkittävä vaikutus kunnostustarpeisiin. Pinnoilla havaitut puutteet, jotka eivät aiheuta terveys- tai muuta haittaa käyttäjille voidaan tietyissä tapauksissa hyväksyä. KL3/4 Tekniset tilat Tilat ovat pinnoiltaan likaisia ja kuluneita. Toimenpide-ehdotus: Tilat tulee siistiä ja uudistaa tarpeellisilta osin. KL3

21 00510 Helsinki 21/52 Märkätilat / wc- tilat Märkätilat ovat kauttaaltaan peruskorjattavassa kunnossa. Peruskorjattavien ja jatkossa tarvittavien märkä- ja wc- tilojen määrän tulee täyttää RakMK D1 ja D2 vaatimukset. Toimenpide-ehdotus: Tilat tulee peruskorjata. Tarvittavien tilojen määrä riippuu tilojen tulevasta käyttötarkoituksesta ja käyttäjien määrästä. KL4

22 00510 Helsinki 22/ Rakennustekniikan kuntoarvion valokuvat: Vesikaton kunto on välttävä. Välitöntä uusimistarvetta ei kuitenkaan ole. Sadevesikourut ovat puhdistuksen ja huollon tarpeessa.

23 00510 Helsinki 23/52 Kohteessa ei ole asianmukaista jätepistettä. Sisäänkäynnin tukimuurissa on tapahtunut siirtymää.

24 00510 Helsinki 24/52 Nykyinen sisäänkäynti ja markiiseja. Ruiskubetonoitua seinää Car Parkin kulmalla. Samalla kohdalla on sisäpuolella havaittavissa rakenteissa murtumia.

25 00510 Helsinki 25/52 Kadun puoleista julkisivua. Halkeamia ja rapautumaa sokkelissa.

26 00510 Helsinki 26/52 Kattovesien poisohjaus on puuttellinen. Kantava betonipilari 1. kerroksessa.

27 00510 Helsinki 27/52 Vesihelmiä väestönsuojan katossa. Murtumia porrashuoneen seinässä.

28 00510 Helsinki 28/52 Murtuma porrashuoneen pilarissa. Kohteen kaikki wc: t ja märkätilat vaativat peruskorjausta.

29 00510 Helsinki 29/52 3. kerroksen ikkunoissa on 2-kertainen lämpölasielementti. 3. kerroksen käytävää.

30 00510 Helsinki 30/52 4 LVI-JÄRJESTELMIEN KUNTOARVIO 4.1 Lämmitysjärjestelmä G1 Lämmitysjärjestelmä Kiinteistössä on oma öljykattilalaitos. G11 Lämmöntuotanto Kiinteistössä on yksi öljykattila, joka on vuodelta Savupiippu on muurattu tiilistä. Öljysäiliö on terässäiliö ja se sijaitsee kattilahuoneen vieressä omassa tilassa. Asennusvuosi ei ollut tiedossa. Käyttövedelle on erillinen varaaja, ilmeisesti vuodelta Paisunta-astioita on 1 kpl (kalvopaisunta-astia). Lämmitysjärjestelmä ei ole todennäköisesti ollut käytössä muutamaan vuoteen. Öljykattilan taloudellinen käyttöikä on noin vuotta, joten se on uusittava. Samalla uusitaan poltin ja savupiipun kunto tarkastetaan. Öljysäiliön ja putkiston kunto tarkastetaan myös. Öljykattila, -poltin ja käyttövesivaraaja uusitaan. Savupiipun kunto tutkitaan samassa yhteydessä. Öljysäiliö on tarkastettava KTM: n antamien ohjeiden mukaan säännöllisesti. Vaihtoehtoisesti liitytään kaukolämpöön. Kevyellä investoinnilla suora sähkölämmityskin on mahdollinen, mutta sähkökeskukset on silloin mahdollisesti uusittava. Liitosteho lienee riittävä, ks. raportin sähköosa. Käyttövesi tuotetaan silloin erillisillä varaajilla esim. kulutuspisteiden läheisyydessä kerroksittain. KL 4 G12 Lämmönjakelu Kiertovesipumppu on mallia Kolmeks, asennusvuosi ei ollut tiedossa. Lämpöjohdot ovat todennäköisesti alkuperäisiä ja ne on tehty teräsputkilla hitsaus- ja kierreliitoksin. Pohjakerroksen runkojohdot ovat näkyvissä. Ulkoseinillä olevat nousujohdot on upotettu seinärakenteen sisään. Lämmitysverkosto on ollut käyttämättömänä muutaman lämmityskauden. Putkisto on voinut jäätyä, ellei sitä ole tyhjennetty kunnolla. Ennen nykyisen järjestelmän käyttöönottoa sen kunto on tutkittava mm. painekokeilla ja kuvaamalla. Vähimmäisvaatimuksena voidaan pitää alkuperäisten venttiileiden uusimista. Lämmitysjärjestelmän perussäätö on suositeltava toimenpide. Lämmitysjärjestelmän kunto tutkitaan. Verkoston sulku- ja linjasäätöventtiilit uusitaan, jos putkisto todetaan kunnossa olevaksi. Lämmitysjärjestelmä säädetään laadittavien suunnitelmien pohjalta. KL 3

31 00510 Helsinki 31/52 G13 Lämmönluovutus Patterit ovat alkuperäisiä valurauta- tai teräslevypattereita. Patteriventtiilit ovat käsisäätöventtiileitä. Pohjakerroksen tuloilmakoneessa on alkuperäinen, vesikiertoinen lamellipatteri. Pattereiden kunto tutkitaan esim. painekokeella. Nykyisissä venttiileissä ei ole esisäätömahdollisuutta, mikä on edellytys verkoston säädölle. Venttiileiden normaali käyttöikä on noin vuotta, joten ne on uusittava. Pohjakerroksen tuloilmakojeen patterin kunnosta ei ollut tietoa. Tehdään kuntotutkimus pattereille. Patteriventtiilit uusitaan, jos patterit todetaan kunnossa oleviksi. KL 3 G14 Eristykset Lämpöjohtoeristeet on kattilahuoneessa päällystetty PVC - muovilevyllä. Ainakin muualla kellarissa ja väestönsuojassa on näkyvissä asbestipitoisia eristeitä. Nousujohdot rakenteissa ovat eristämättömiä. Näkyvät asbestipitoiset eristeet olivat heikkokuntoisia. Yleisesti lämpöjohtojen eristyksiä pohjakerroksessa on suositeltavaa korjata ja lisätä. Asbestipitoiset eristeet poistetaan. Lämpöjohdot eristetään kellarissa, jos ne todetaan kuntotutkimuksessa kunnossa oleviksi. Vähimmäisvaatimuksena on asbestipitoisten eristeiden pinnoitus siten, ettei niistä irtoa kuituja ilmaan. KL Vesi- ja viemärijärjestelmät G2 Vesi- ja viemärijärjestelmät Kiinteistö on liitetty Helsingin Veden jätevesiverkostoon. Vesimittari on poistettu. G22 Vesijohtoverkosto Päävesimittarin paikka on kattilahuoneessa, mutta vesimittari on poistettu. Vesijohtojen asennusvuosi ei ollut tiedossa. Niitä on todennäköisesti asennettu ja uusittu eri rakennusvaiheissa pääosin arviolta 1970-luvulla. Kylmässä vedessä on käytetty sinkittyä teräsputkea. Lämminvesijohdot on tehty kupariputkilla. Runkoputket sijaitsevat kellarissa näkyvissä. Nousujohdot ovat koteloissa. Kalusteiden kytkentäjohdot on tehty rakenteisiin upotettuina. Vesijohtojen kunto on tutkittava ennen käyttöönottoa. Rakennus on ollut lämmittämättömänä ja vesijohtoja on voinut jäätyä.

32 00510 Helsinki 32/52 Vesijohtojen kunto tutkitaan ennen käyttöönottoa. Tarvittaessa asennetaan uudet vesijohdot kulutuspisteille. KL 3/4 G24 Viemäriverkosto Jätevesiviemärit Jätevesiviemärit ovat osin alkuperäisiä valurautaviemäreitä. Keittiön osalle ja myöhemmin asennetuille viemäripisteille on asennettu muoviviemäreitä. Keittiön rasvanerotin sijaitsee rakennuksen ulkopuolelle. Pohjaviemäreiden materiaali tai asennusvuosi ei ollut tiedossa. Viemäreiden kunto on tutkittava kuvaamalla ennen käyttöönottoa. Tarvittavat toimenpiteet määräytyvät sen pohjalta. Sadevesiviemärit Vesikaton sadevedet on johdettu ulkopuolisilla syöksytorvilla pois katolta. Vesikaton räystäskourut olivat täynnä lehtiä ja muuta roskaa. Sadevesijärjestelmän toiminta on tarkastettava ja kunnostettava, jotta vedet eivät valuisi kalliota pitkin edelleen väestönsuojan / kellarin rakenteisiin. Vesikaton sadevedet johdetaan asianmukaisesti suoraan sadevesijärjestelmään. Katon vesikourut tyhjennetään säännöllisesti. Veden valuminen kalliolta rakenteisiin pyritään estämään. KL 2/4 G25 Vesi- ja viemärikalusteet Vesi- ja viemärikalusteet ovat pääosin luvuilta. Hanat ovat 1-otehanoja. Kalusteiden kunto on yleisesti heikko. Pitkään käyttämättöminä olleista kalusteista on uusittava yleensä tiivisteet. Suurin osa kalusteista on uusittava. Säästettävät kalusteet on huollettava ja kunnostettava. KL 4 G26 Vesi- ja viemärieristykset Vesijohtoeristeet on kattilahuoneessa päällystetty PVC - muovilevyllä. Muiden vesijohtojen eristyksiä ei tarkastettu.

33 00510 Helsinki 33/52 Asbestipitoiset eristeet on suositeltavaa poistaa. Ne poistuvat putkien uusimisen yhteydessä. Vähimmäisvaatimuksena on eristeiden pinnoittaminen siten, ettei niistä irtoa kuituja ilmaan. KL Ilmastointijärjestelmät G3 Ilmastointijärjestelmät Rakennuksessa on pääosin koneellinen ilmanvaihto. Pohjakerroksessa ja keskikerroksessa on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. Ylimmässä kerroksessa on koneellinen poistoilmanvaihto. Joissakin WC-tiloissa on painovoimainen ilmanvaihto. Rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmät ovat teknisesti vanhentuneita. Mikäli tilojen käyttötarkoitus muuttuu nykyisestä, on ilmanvaihto suunniteltava nykymääräysten mukaisesti. Nykyisten laitteiden käyttöönotto edellyttää kunnostustoimenpiteitä. G31 Ilmanvaihtokoneet Pohjakerros: Tuloilmapuhallin on alkuperäinen. Sen vaikutusalue on todennäköisesti pohjakerros. Kojeessa on muuratun kanavan sisään asennettu jälkilämmityksen lamellipatteri. Kojeeseen liittyvä kanava on poikki konehuoneessa, joten koje ei siten ole suunnitellussa käyttökunnossa. Väestönsuojassa on alkuperäinen väestönsuojapuhallin. Vesikatolla on pohjakerrokseen vaikuttava poistopuhallin. Laitteet ovat alkuperäisiä ja heikkokuntoisia. Niiden käyttöönotto edellyttää laitteiden perusteellista tarkastamista ja huoltamista sekä vaikutusalueiden tarkastamista. Keskikerros: Entistä ravintolaa varten on tuloilmakoje, jossa on ollut sähkölämmitys. Vesikatolla on poistopuhallin (5.000 m3/h). Laitteet on asennettu arviolta 1970-luvun alussa. Tuloilmakojeesta on purettu sähkövastukset pois. Laitteen käyttöönotto vaatii perusteellista korjaamista. Poistopuhallin on todennäköisesti käyttökelpoinen. Ylin kerros: Entisissä toimistotiloissa on koneellinen poistoilmanvaihto. Huippuimuri on sijoitettu vesikatolle. Se on arviolta 1970-luvon lopulta. Järjestelmä on periaatteessa toimiva, mutta on riittävä vain esim. varastokäyttöön. Nykyaikaisissa toimistotiloissa tai harrastetiloissa olisi oltava lämmitettyä tuloilmaa.

34 00510 Helsinki 34/52 Ilmanvaihtolaitteet ovat teknisesti vanhentuneita ja ne on uusittava. Vähimmäisvaatimuksena ne kunnostetaan toimiviksi tilan käyttötarkoitus huomioiden. KL 4 G33 Kanavistot Poistokanavat ovat pääosin kierresaumattuja pyöreitä peltikanavia, suorakaidekanavia sekä muurattuja hormeja. Kanavien edellisestä nuohouksesta ei ollut tietoa. Tarkastetut kanavat vaikuttivat likaantuneilta. Suositeltava nuohousväli on 10 vuotta. Kanavien kunto ja tiiveys tarkastetaan samalla, kun korjataan ilmanvaihtokojeet. Kanavissa ei havaittu säädön kannalta oleellisia säätöpeltejä. Kanavien tiiveys tarkastetaan. Pohjakerroksen iv-kojeen yhteydessä oleva katkaistu kanava kunnostetaan. Kanavat nuohotaan jatkossa vähintään 10 vuoden välein. Kanaviin lisätään tarvittaessa säätöpeltejä. KL 2 G34 Päätelaitteet Päätelaitteiden malli vaihtelee asennusvuosien mukaisesti. Vanhimmissa tulo- ja poistoventtiileissä sekä säleiköissä ei ole säätömahdollisuuksia, vaan ne on liitetty suoraan kanavan kylkeen. Ylimmän kerroksen toimistohuoneissa ei ole raitisilmaventtiileitä, joten korvausilman määrä jää puutteelliseksi. Nykyisissä päätelaitteissa ylimmän kerroksen poistoventtiileitä lukuun ottamatta ei ole riittävästi säätömahdollisuuksia, jolloin tilakohtaisten ilmamäärien säätäminen ei ole mahdollista. Päätelaitteet uusitaan, jos ilmamäärien säätäminen tilakohtaisesti tavoitearvoihin ei onnistu. KL 3/4 G37 Eristykset Kanavien eristyksiä ei tarkastettu.

35 00510 Helsinki 35/ Rakennusautomaatiojärjestelmät J62 Säätö- ja alakeskukset Lämmityksen säädin on analoginen yksikkösäädin mallia Honeywell Aquatrol arviolta luvulta. Käyttöveden säätölaitteesta ei ollut havaintoja. Säätölaitteiden taloudellinen käyttöikä on noin 15 vuotta. Nykyiset säätölaitteet ovat teknisen käyttöiän päässä. Nykyiset säätölaitteet on kunnostettava ennen lämmitysjärjestelmän käyttöönottoa. Niiden uusiminen on ajankohtaista lähitulevaisuudessa. Mahdollisen sähkölämmityksen yhteydessä säätölaitteet jäävät tarpeettomiksi. KL 3

36 00510 Helsinki 36/ LVI-teknisen kuntoarvioinnin valokuvat: Öljykattila on vuodelta Öljysäiliö sisällä.

37 00510 Helsinki 37/52 Lämmityspatterit ovat alkuperäisiä. Niissä on pääosin käsisäätöventtiileitä. Tuloilmakojeen lamellipatteri pohjakerroksessa.

38 00510 Helsinki 38/52 Sulkuventtiili lämpöjohdossa. Käyttöveden varaaja ja putkistoa.

39 00510 Helsinki 39/52 Vesikalusteet ovat pääosin heikkokuntoisia. Vesimittari on poistettu.

40 00510 Helsinki 40/52 Pohjakerroksen alkuperäinen tuloilmapuhallin. Vaikutusalue on epäselvä. Vesikaton poistopuhaltimia 3 kpl.

41 00510 Helsinki 41/52 Lämmityksen säädin. Sadevesikouru on täynnä roskaa.

42 00510 Helsinki 42/52 5 SÄHKÖJÄRJESTELMIEN KUNTOARVIO 5.1 Aluesähköistys H11 Aluevalaistus Kiinteistössä ei ole varsinaista aluevalaistusta. Rakennuksen aluevalaistuksena toimii kaupungin katuvalaistus. Kiinteistön ulkoseiniin on asennettu kiinteästi seiniin numero ja mainosvalaistusta. Tarkastushetkellä ne eivät olleet toiminnassa. Toimenpide-ehdotus: Kiinteät seinävalaisimet kunnostetaan ja tarpeettomat mainosvalot poistetaan. Valaistuksen ohjaus kytketään tarkoituksenmukaiseksi. KL Kytkinlaitokset ja jakokeskukset H22 Jakokeskukset alle 1000V Kiinteistön pääkeskus sijaitsee rakennuksen pohjakerroksessa omassa tilassaan. Rakennuksen pääkeskuksen yhteydessä samassa rungossa on myös mittaus- ja kiinteistökeskus. Keskus on uusittu rakennuksen peruskorjauksen yhteydessä 1970-luvulla. Keskukset ja jakelujärjestelmä ovat havaintojen perusteella nelijohdinjärjestelmän TN-C mukaisia. Pääkeskuksen tiedot: päävarokkeet 3*200 A Pääkeskuksessa on kiinteistön yhteisten lähtöjen ylikuormitussuojat. Pää- ja kiinteistökeskuksessa olevat sulakkeet on merkitty, mutta osa merkkauksista on numeroilla, joka edellyttää sitä, että keskuksen pääkaaviot ovat käytettävissä. Merkkausten oikeellisuutta ei tarkastuksessa voitu ilman piirustuksia todentaa. Pääkeskuksessa on teipillä peitetty kosketussuojaamaton aukko, joka on jäänyt porrasvaloautomaatin viereen. Kerrosten ryhmäkeskukset ovat tulppasulakekeskuksia, jotka ovat havaintojen mukaan pääosin myös uusittu 1970-luvulla. Kellarikerroksessa on vanhempaa asennusta olevia pienempiä ryhmäkeskuksia, jotka syöttävät väestösuojatilojen laitteita. Lämmönjakohuoneessa on oma vanhempaa asennusta oleva keskus, josta syötetään lämmönjakohuoneen sähkölaitteita. Keskusten yhteydessä ei ollut keskuksen vaikutusaluetta koskevia piirustuksia. Keskuksista puuttui sulakekansia, piirustukset ja merkkaukset olivat puutteellisia. Käyttäjien mukaan varsinkin kellaritiloissa sulakkeita palaa, josta johtuen kellaritiloissa on sähköttömiä alueita.

43 00510 Helsinki 43/52 Toimenpide-ehdotus: Kaikissa keskuksissa pitää olla sulakekannet paikoillaan vaikka sulakkeita ei olisikaan. Keskuksissa ei saa olla kosketussuojaamattomia aukkoja. keskusten merkkaukset päivitetään paikkansapitäviksi ja keskukset varustetaan keskuskaavioilla. Ne ryhmät, jotka polttavat sulaketta kannatta purkaa sähköalan ammattihenkilön toimesta sähkökeskuksista. KL 3-4 H3 Johtotiet Kiinteistön kaapeloinnit on toteutettu toimistokerroksissa uppoasennuksena jäykkää muoviputkea ja lista-asennusta käyttäen. Kellarikerroksessa on pääasiassa reitteinä käytetty pinta-asennuksissa seinä- ja kattopintoja. Lisäksi on käytetty jonkin verran tikashyllyjä. Toimenpide-ehdotus: Mahdollisten peruskorjausten yhteydessä reittejä suunnitellaan tarpeen mukaan lisää. Nykyiset reitit ovat sinällään käyttökelpoisia. KL 2 H33 Kaapeliläpiviennit Tarkastuksen yhteydessä ei erityisesti tarkasteltu kaapelin läpivientejä paloalueelta toiselle, vaan ne on tarkastettava kun kaikki tarpeeton on purettu ja tarvittavat sähköasennukset on tehty. Toimenpide-ehdotus: Keskustilojen väliset läpiviennit tarkastetaan. Tiivistämisessä on käytettävä ko. tarkoitukseen hyväksyttyjä tiivistysmateriaaleja. Kaikki kaapeliläpiviennit tarkastetaan ja tiivistetään asianmukaisesti. KL 3 H4 Johdot ja niiden varusteet H41 Liittymisjohdot Kiinteistöä syöttävä pääkeskus on liitetty Helsingin energian pienjänniteverkkoon. Kaapelina on käytetty AMCMK 3* tyyppistä kaapelia. Kaapeli vaikutti visuaalisen tarkastelun perusteella olevan tyydyttävässä kunnossa. kaapeli on uusittu ilmeisesti 1970-luvulla peruskorjauksen yhteydessä. Aikaisempi liittymiskaapeli on katkaistu ja sen pää on vielä näkyvissä pääkeskustilassa. Toimenpide-ehdotus: Liittymiskaapeli suositellaan tarkastettavaksi 10-vuoden välein sähkölaitoksen toimesta. KL 2