Elinikäisen oppimisen avaintaidot arvoonsa osana kestävää uudistumista

Transkriptio

1 Elinikäisen oppimisen avaintaidot arvoonsa osana kestävää uudistumista

2 2

3 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto 4 Elinikäisen oppimisen avaintaidot eurooppalaisessa viitekehyksessä 5 Elinikäinen oppiminen käsitteenä 7 Elinikäisen oppimisen avaintaitojen määritelmä (opetushallitus) 7 Elinikäisen oppimisen avaintaidot ammatillisen perustutkinnon perusteissa 8 Kestävä uudistuminen 9 Elinikäisen oppimisen avaintaidot kestävän kehityksen eri ulottuvuuksissa 9 Elinikäisen oppimisen avaintaidot tutkintokohtaisessa opetussuunnitelmassa 12 Erikseen arvioitavat elinikäisen oppimisen avaintaidot 12 Oppiminen ja ongelmanratkaisu 12 Vuorovaikutus ja yhteistyö 14 Ammattietiikka 15 Terveys, turvallisuus ja toimintakyky 16 Ammattitaitovaatimuksiin sisältyvät elinikäisen oppimisen avaintaidot 18 Aloitekyky ja yrittäjyys 18 Kestävä kehitys 19 Estetiikka 20 Viestintä- ja mediaosaaminen 21 Matematiikka ja luonnontieteet 22 Teknologia ja tietotekniikka 23 Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit 24 Avaintaidot opiskelijan henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa (hops) 26 Elinikäisen oppimisen avaintaitojen opettamisen pedagogiikkaa 26 Avaintaidot uudessa opettajuudessa 26 Erilaiset oppimistavat avaintaitoihin liittyen 29 Virallinen oppiminen 29 Epävirallinen oppiminen 29 Arkioppiminen 29 Sulautuva oppiminen 29 Näkymätön oppiminen 29 Kestävän kehityksen vaikutus oppimiseen 31 Avaintaitojen arviointi 32 Avaintaitojen hallinta ammatillisen opettajan työssä 33 Tulevaisuuden haasteita 34 Taitojen tarve tietoon perustuvassa yhteiskunnassa 34 Eurooppalainen tutkintojen viitekehys (EQF) 35 Ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) 36 Nettisukupolven haasteita 37 Yhteenveto 38 Liite 1: Avaintaidot eurooppalaisessa viitekehyksessä 40 Liite 2: Elinikäisen oppimisen avaintaitojen tsekkauslista 47 Liite 3. Mallikriteerit neljään ensimmäiseen erikseen arvioitavaan avaintaitoon 49 Liite 4. Kymmenen yleisintä työelämän vaatimusta 52 Lähteet 53 3

4 Johdanto Tämän elinikäisen oppimisen avaintaitojen (myöhemmin avaintaidot) oppaan on tarkoitus korostaa avaintaitojen merkitystä osana opiskelijan ammatillisen kasvun prosessia. Opas auttaa avaintaitojen opettamisessa, oppimisessa ja arvioinnissa esille tulevien asioiden käsittelyä ja auttaa syventämään ymmärrystä avaintaitojen kokonaisuudesta. Kyseiset avaintaidot ovat elinikäisen oppimisen avulla kaikkien saavutettavissa. Kyse on uudesta oppimisen kulttuurista, joka perustuu vuorovaikutukseen, opiskelijan yksilöllisiin polkuihin, osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen sekä oppimiseen arjessa ja työpaikoilla tieto- ja viestintätekniikkaa ja tietoverkkoja tarkoituksenmukaisesti hyödyntäen. Tämä tulee muuttamaan ratkaisevasti myös opettajan työtä ja oppilaitoskulttuuria. Vaatimus elinikäisestä oppimisesta saattaa pahimmillaan aiheuttaa riittämättömyyden tunteita, mutta parhaimmillaan sen voi nähdä jatkuvan kasvun mahdollisuutena. Paras motivaatio on oppimisen ilo ja mahdollisuus elämässään hyödyntää jatkuvasti uusia taitoja. Oppimismyönteisyys on elämän voimavara. Avaintaitojen valintaa/nimeämistä ja niiden ryhmittelyä pohditaan myös tässä oppaassa ja tällöin halutaan esittää laajempi ns. kestävän uudistumisen näkökulma. Tämä näkökulma noudattelee myös Päijät-Hämeen koulutuskonsernin ja Koulutuskeskus Salpauksen strategista ajattelua. Kestävä uudistuminen ei synny uuden näkemisestä vaan olemassa olevan näkemisestä uudessa valossa. Suomessa kestävä kehitys on nimetty yhdeksi avaintaidoksi muiden yhdentoista taidon joukossa. Haluamme tässä oppaassa syventää ymmärrystä kestävästä kehityksestä ja sen liittymisestä kaikkiin avaintaitoihin. Oppaassa keskitytään myös käsittelemään, ohjeistamaan ja antamaan esimerkkejä avaintaidoista tutkintokohtaisissa opetussuunnitelmissa. Avaintaitojen opettamisen pedagogiikkaa pyritään avaamaan ja huomioimaan tulevaisuusnäkökulma haasteineen monipuolisesti. EU-kansalaisuus antaa uusia mahdollisuuksia liikkuvuuteen niin opiskeluaikana kuin myös työmarkkinoilla ja tällöin jatkuvasti yhä kansainvälisempi toimintaympäristö edellyttää kansainvälisyysosaamista. Kansainvälisyysosaaminen koostuu mm. kommunikaatiotaidoista sekä erilaisten, moniarvoisten kulttuuriperinteiden ja -tapojen suvaitsemisesta ja ymmärtämisestä. Kaikki opiskelijat eivät opintojensa aikana lähde hankkimaan kansainvälisiä valmiuksia ulkomailta. Kotikansainvälistymisellä tarkoitetaan niiden opiskelijoiden huomioon ottamista oppilaitoksen toiminnassa, jotka eivät itse osallistu opiskelijavaihtoon. Työelämässä jokainen kuitenkin tulee tarvitsemaan kansainvälisyyteen liittyviä taitoja ja tietoja, sillä työyhteisöt, opiskeluryhmät ja muut vuorovaikutustaitoja vaativat tilanteet voivat olla monikulttuurisia. Osaamisen ennakointiin kuuluu myös valmistautuminen tuleviin haasteisiin, sillä tu- 4

5 levaisuudessa huomion kiinnittyminen kokonaan oppimistuloksiin oppimiseen käytetystä ajasta riippumatta, haastaa myös opettajan oman osaamisen ja avaintaitojen hallinnan. Tämän vuoksi oppaassa pyritään antamaan myös laaja-alainen kuvaus avaintaidoista Euroopan viitekehyksestä lähtien. Eurooppalainen tutkintojen viitekehys (EQF) ja Ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) liittyvät oleellisesti avaintaitoihin osana oppimistulosten pätevyysulottuvuutta. Koulutuskeskus Salpauksen kansainvälistymistoimintaa ohjaavia periaatteita ovat elinikäinen oppiminen, monikulttuurisuus ja -arvoisuus sekä kestävä kehitys yhdistettynä globaalin vastuun ajatukseen. Globaalin vastuun myötä avataan ihmisten silmät ja mieli maailman erilaisille todellisuuksille ja herätetään halu oikeudenmukaisemman, tasa-arvoisemman ja ihmisoikeuksia kunnioittavan maailman rakentamiseen. Elinikäisen oppimisen avaintaidot eurooppalaisessa viitekehyksessä EU:n tehtävänä on myötävaikuttaa korkealaatuisen koulutuksen kehittämiseen rohkaisemalla jäsenvaltioita yhteistyöhön sekä tarvittaessa tukemalla ja täydentämällä toimintaa. EU:ssa pyritään mm. kehittämään eurooppalaista ulottuvuutta koulutuksessa, edistämään opiskelijoiden ja opettajien liikkuvuutta sekä edistämään oppilaitosten välistä yhteistyötä. EU edistää yhteistyötä mm. seuraavin toimin: yhteisön toimintaohjelmilla: Elinikäisen oppimisen ohjelma (Lifelong Learning Programme, LLP ) yhteisön oikeudellisilla asiakirjoilla, joilla edistetään jäsenvaltioiden poliittista yhteistyötä: suositukset ja tiedonannot esim. elinikäisen oppimisen avaintaidoista, ammatillisen koulutuksen laadusta sekä valmisteluasiakirjat ja kokeiluhankkeet. Toukokuussa 2009 EU:n opetusministerit päättivät eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisista puitteista vuoteen 2020 asti. Eurooppalainen koulutusyhteistyö rakentuu neljälle strategiselle tavoitteelle: 1. elinikäisen oppimisen ja liikkuvuuden edistäminen 2. koulutuksen laadun ja tehokkuuden parantaminen 3. tasa-arvon, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja aktiivisen kansalaisuuden edistäminen 4. luovuuden, innovoinnin ja yrittäjyyden edistäminen. Tavoitteet tukevat EU:n tulevaa kasvu- ja työllisyysstrategiaa (EU2020). 5

6 Lissabonin sopimuksen astuttua voimaan Euroopan unioni pyrkii myötävaikuttamaan korkealaatuisen koulutuksen kehittämiseen rohkaisemalla jäsenvaltioita yhteistyöhön sekä tarvittaessa tukemalla ja täydentämällä jäsenvaltioiden toimintaa. Liikkuvuuden esteiden tasoittamiseksi EU on luonut erilaisia välineitä, joilla edistetään tutkintojen ja pätevyyksien siirtoja opiskelua tai työskentelyä varten. Näitä ovat esim. opiskelijoiden, koulutuksessa olevien, vapaaehtoisten, opettajien ja kouluttajien liikkuvuudesta Euroopan yhteisössä annettu suositus (2001), liikkuvuuden eurooppalaista laatuperuskirjaa koskeva suositus (2006), tutkintojen eurooppalaisesta viitekehyksestä annettu suositus (2006) sekä ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten siirtojärjestelmää koskeva suositus (2009). Keskeistä on vuonna 2006 annetun avaintaitoja koskevan suosituksen täytäntöönpano. Raportissa luodaan yleiskatsaus kansallisten elinikäisen oppimisen strategioiden kehittymiseen sekä uudistuksiin, joilla on pyritty parantamaan ammatillisen koulutuksen kiinnostavuutta ja sen sopivuutta työmarkkinoiden tarpeisiin sekä ajanmukaistamaan korkea-asteen koulutusta. Elinikäisen oppimisen toteuttaminen virallista, epävirallista ja arkioppimista hyödyntäen sekä liikkuvuuden lisääminen ovat edelleen haasteita. Eurooppa-neuvoston antamaa tehtävää määrittää uudet perustaidot kehitettiin edelleen Koulutus työohjelmassa. Samalla vaadittiin lisätoimia, joilla parannettaisiin perustaitojen hallintaa ja lujitettaisiin koulutusta Euroopassa. Toiminnan tarkoituksena oli lisäksi määrittää, miten uudet ja perinteiset perustaidot voidaan paremmin sisällyttää opetussuunnitelmiin, miten ne voidaan omaksua ja miten niitä voidaan pitää yllä koko elämän ajan. Käytännön tavoitteina on yksilöidä ja määritellä henkilökohtaisen onnistumisen tunteen, sosiaalisen osallisuuden ja työllistyvyyden edellyttämät avaintaidot sekä tukea jäsenvaltioiden toimia, joilla varmistetaan, että yleissivistävän ja ammatillisen peruskoulutuksen päättymiseen mennessä nuorilla on sellaiset avaintaidot, jotka antavat heille valmiudet aikuiselämään, ja että aikuiset voivat kehittää ja päivittää avaintaitoja koko elämänsä ajan. Elinikäisen oppimisen avaintaitoja koskevassa eurooppalaisessa viitekehyksessä yksilöidään ja määritellään kahdeksan avaintaitoa, joita jokainen tarvitsee henkilökohtaisen kehityksensä, aktiivisen kansalaisuutensa, sosiaalisen osallisuutensa ja työllistettävyytensä varmistamiseen tietoyhteiskunnassa. (Liite 1.) 6

7 Elinikäinen oppiminen käsitteenä Suomeen elinikäisen oppimisen käsite tuli Unescon kautta 1960-luvulla. Silloin käsite yhdistettiin erityisesti vapaaehtoiseen sivistystyöhön ja aikuisväestön ammattikoulutukseen. Tällöin käsite ei kuitenkaan jäänyt elämään, koska koulutusta ei osattu nähdä riittävän kokonaisvaltaisesti. Uudelleen käsite näkyi virallisissa dokumenteissa vuonna Tällöin elinikäinen oppiminen ymmärrettiin läpi ihmiselämän jatkuvana oppimisprosessina riippumatta miten ja missä oppiminen tapahtuu. Kolmannen kerran elinikäinen oppiminen käsitteenä tuli Suomeen 1990-luvulla EU:n kautta. Kytkös liittyi tietoyhteiskuntaan ja tietoyhteiskunnan tuomiin vaatimuksiin. (Elinikäinen oppiminen, Annica Isacsson ,TIEKE) Elinikäisellä oppimisella tarkoitetaan kaikkea elämän aikana aloitettua oppimistoimintaa. Sen tavoitteena on parantaa ammattitaitoa, tietoja ja osaamista sekä edistää henkilökohtaisten toiveiden toteutumista, aktiivista kansalaisuutta, sosiaalisia taitoja ja työllistymistä. Opiskelu, työ ja ammatillinen kehittyminen kytkeytyvät yhä enemmän toisiinsa. Tämä edellyttää kansalaisilta elinikäisen oppimisen periaatteen hyväksymistä. Jatkuvat työelämässä tapahtuvat muutokset edellyttävät oman oppimisen täydentämistä. Elinikäisen oppimisen avaintaitojen määritelmä (Opetushallitus) Elinikäisen oppimisen avaintaidoilla tarkoitetaan osaamista, jota tarvitaan jatkuvassa oppimisessa, tulevaisuuden ja uusien tilanteiden haltuunotossa sekä työelämän muuttuvissa olosuhteissa selviytymisessä. Ne ovat tärkeä osa ammattitaitoa ja kuvastavat yksilön älyllistä notkeutta ja erilaisista tilanteista selviytymistä. (OPH, Ammatillisen perustutkinnon perusteet) Elinikäisen oppimisen avaintaidot sisältyvät ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien tavoitteisiin ja ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin ja niiden arviointikriteereihin. Erikseen arvioitava elinikäisen oppimisen avaintaidon arvioinnin kohde sisältää seuraavat elinikäisen oppimisen avaintaidot: oppiminen ja ongelmanratkaisu, vuorovaikutus ja yhteistyö, ammattietiikka sekä terveys, turvallisuus ja toimintakyky. (OPH, Ammatillisen perustutkinnon perusteet) Avaintaitojen ensisijaisena tehtävä on nähty yksilön työllistymiskyvyn sekä työpaikasta ja -tehtävistä toiseen siirtymisen edellytysten edistäminen. Toisaalta on nähty, että avaintaitojen tehtävänä on jalostaa yksilön hyvää elämää, yleissivistystä ja siirtymiä elämäntilanteiden välillä. (Mukaillen: Sami Löfgren, Toisen asteen ammattikoululaisten avaintaidot arvot avaintaitojen määrittelyn ja valinnan taustalla, edu.utu.fi/laitokset/tokl/tutkimus/julkaisut/lofgrensami.pdf) 7

8 Monet avaintaidot ovat limittäisiä ja läheisesti toisiinsa sidoksissa: tietyn alueen olennaiset piirteet tukevat myös toisen alueen taitoja. Kieleen, lukemiseen, laskemiseen sekä tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvät perustaidot muodostavat oppimisen olennaisen perustan, ja oppimistaidot tukevat kaikkea oppimistoimintaa. Vastaavasti kestävä kehitys liittyy muihin avaintaitoihin. Tärkeitä teemoja kaikissa avaintaidoissa ovat: kriittinen ajattelu, luovuus, aloitteellisuus, ongelmanratkaisu, riskinarviointi ja tunteiden rakentava hallinta. (OPH, Sirkka-Liisa Kärki, Elinikäisen oppimisen avaintaidot ammatillisten perustutkintojen tutkinnon perusteissa, soveltaen) Elinikäisen oppimisen avaintaidot ammatillisen perustutkinnon perusteissa Elinikäisen oppimisen avaintaidot sisältävät edellisen ammatillisen peruskoulutuksen opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteiden yhteisten painotusten ja kaikille aloille yhteisen ydinosaamisen lisäksi perusopetuksen ja lukion aihekokonaisuuksia sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksia 2005/0221 (COD) elinikäisen oppimisen avaintaidoiksi. Suomessa on nimetty 11 avaintaitoa, kun taas eurooppalaisessa viitekehyksessä on kahdeksan avaintaitoa. Sisällöt ovat pääpiirteissään samat, vain eri tavalla yhdistelty. 1. Oppiminen ja ongelmanratkaisu 2. Vuorovaikutus ja yhteistyö 3. Ammattietiikka 4. Terveys, turvallisuus ja toimintakyky 5. Aloitekyky ja yrittäjyys 6. Kestävä kehitys 7. Estetiikka 8. Viestintä- ja mediaosaaminen 9. Matematiikka ja luonnontieteet 10. Teknologia ja tietotekniikka 11. Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit Em. tutkinnon perusteiden mukaiset avaintaitojen kuvaukset esitetään kohdassa: Elinikäisen oppimisen avaintaidot tutkintokohtaisessa opetussuunnitelmassa. 8

9 Kestävä uudistuminen Viime vuosina on puhuttu jatkuvasta uudistumisesta, uusiksi ajattelusta, vanhan kyseenalaistamisesta ja nopeasta reagoinnista. Uudistuminen on välttämätöntä, mutta samalla on vaalittava perimää. Kestävä uudistuminen vaatii taitoa hyödyntää tehokkaasti tulevaisuuden haasteet ja nykyiset vahvuudet. Kestävä uudistuminen ei synny jatkuvasta uudistumisesta vaan kyvystä nähdä olemassa olevan ydin uudessa valossa. (Kestävä uudistuminen kuinka hyödyntää ja uudistaa yrityksen perimää, Kirjavainen, Paula, Laakso Manninen, Ritva WSOY 2010) Kestävä uudistuminen on kykyä nähdä kokonaisuuksia. Varjoon jäänyttä tuntematonta on yhdistettävä vahvuuksiin. (Humap Oy, Kestävän tulevaisuuden rakentajilla tulee olla näkemys muutostarpeiden mittavuudesta ja eettinen vastuu kansallisesta ja globaalista tasa-arvosta ja hyvinvoinnin jakautumisesta. Tarvitaan monipuolisia tiedonhankinta-, ongelmanratkaisu- ja kommunikaatiotaitoja, kriittistä ja innovatiivista ajattelua, kykyä eri intressien yhteensovittamiseen ja ristiriitojen käsittelyyn. (Kestävän kehityksen toimikunnan koulutusjaosto; kestävää kehitystä edistävän kasvatuksen ja koulutuksen strategia ja sen toimeenpanosuunnitelma vuosille ) Kestävä uudistuminen on vastuullista ja kestävästi tuloksellista uudistumista omat ja yhteisön arvot tunnistaen, kirkastaen ja hyödyntäen. (Dignitas Coaching Oy, Elinikäisen oppimisen avaintaidot kestävän kehityksen eri ulottuvuuksissa Kaikki avaintaidot liittyvät kestävään kehitykseen. Osa niistä sisältyy suoraan kestävän kehityksen määritelmään ja kaikki avaintaidot ovat tärkeitä ratkaistaessa kestävään kehitykseen sisältyviä haasteita. Alla olevassa kuvassa on esitetty kestävän kehityksen eri ulottuvuudet (ekologinen, taloudellinen, kulttuurinen ja sosiaalinen) sekä niihin sisältyviä asioita. Useimmat niistä ovat suoraan tunnistettavia avaintaitoja. 9

10 Ekologinen kestävyys Ympäristöystävälliset hankinnat Materiaalin, energian ja veden säästö Uudelleenkäyttö, kierrätys ja lajittelu Säästävät ja vähäpäästöiset liikkumistavat Turvallisuus vaarallisten aineiden käsittelyssä ja varastoinnissa Taloudellinen kestävyys Taloudellisuus, ekotehokkuus ja elinkaariajattelu, esim. - hankinnat - materiaalien ja energian kulutuksen vähentäminen - tavaroiden uudelleen käyttö, jakaminen, vuokraus ja lainaus - jätteiden lajittelu ja kierrätys Reilun kaupan tuotteet Rakennusten korjaus ja kunnossapito Tilojen käyttöaste ja monikäyttö Arvot Luonnon ja elämän kunnioittaminen Kohtuullisuus ja taloudellisuus Terveys ja henkinen hyvinvointi Globaali, kansallinen ja ylisukupolvinen oikeudenmukaisuus Yhdenvertaisuus ja suvaitsevaisuus Moniarvoisuus ja -kulttuurisuus Demokratia Kulttuurinen kestävyys Paikallisten tapojen ja kulttuurien noudattaminen Kulttuuriympäristön säilyttäminen Monikulttuurisuus oppilaitoksen arjessa Sosiaalinen kestävyys Työympäristön turvallisuus, viihtyisyys ja esteettömyys Henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvointi, terveys, jaksaminen ja tasa-arvoinen kohtelu Esteettiset, turvalliset ja terveelliset hankinnat Syrjäytymisen, syrjinnän, fyysisen ja psyykkisen väkivallan ehkäisy Avoimuus, yhteistoiminta ja osallistumisen mahdollisuudet Verkottuminen ympäröivään yhteiskuntaan Kuva 1: Arvot ja kestävä kehitys oppilaitoksen toimintakulttuurissa (Laininen; Manninen, Tenhunen 2006) Ekologisen kestävyyden edellytyksenä ovat mm. luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen, luonnonvarojen kestävä käyttö sekä päästöjen ja muun ihmistoiminnan sopeuttaminen ympäristön kanto- ja uusiutumiskykyyn. Taloudellisesti kestävä kehitys ei perustu velkaantumiseen tai pääoman, kuten luonnonvarojen liikakäyttöön tai hävittämiseen. Käytännön tasolla se tarkoittaa mm. ekotehokkuuden lisäämistä ja materiaalisen kulutuksen vähentämistä. On myös huomattava, että pitkällä tähtäimellä taloudellisesti kestävä kehitys saavutetaan vain, jos toiminta on ekologisesti kestävää. Sosiaalisesti kestävä kehitys edellyttää mm. yhteiskunnan jäsenten yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa, perusoikeuksien ja elämän perusedellytysten toteutumista sekä osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia. Paikallisella tasolla se käsittää myös mm. terveydestä ja työturvallisuudesta huolehtimisen. 10

11 Kulttuurinen kestävyys vastaavasti mahdollistaa kulttuurien säilymisen ja kehittymisen sukupolvelta toiselle sekä ihmisten vapaan henkisen toiminnan ja eettisen kasvun. Esimerkkejä avaintaitojen linkittymisestä kestävän kehityksen OKKAsertifioinnin teemoihin (Taulukko 1) (esimerkit kuvaavat myös avaintaitojen limittymistä toisiinsa) 1. Elinikäinen oppiminen ja ongelmanratkaisu 2. Vuorovaikutus ja yhteistyö 3. Ammattietiikka 4. Terveys, turvallisuus ja toimintakyky 5. Aloitekyky ja yrittäjyys 6. Kestävä kehitys 7. Estetiikka 8. Viestintä- ja mediaosaaminen 9. Matematiikka ja luonnontieteet 10. Teknologia ja tietotekniikka 11. Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit Ekologinen ja taloudellinen kestävyys Vastuulliset hankinnat ja kestävä kulutus (3, 4, 6) (myös sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys) Jätteen synnyn ehkäisy ja kierrätys (6, 4, 7) Energia ja vesi (6, 9) Kuljetukset ja liikkuminen (4, 6) Koulurakennuksen ja pihaympäristön hoito ja ylläpito (6, 7) Ravinto ja terveys (myös sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys) (3, 4, 6) Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys Turvallisuus oppilaitoksessa (myös ekologinen kestävyys: kemikaalien ympäristöturvallisuus) (4, 6) Henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvointi (4, 6) Kiusaamisen ja syrjäytymisen ehkäisy (6, 11) Opiskelijahuolto ja muu oppimisen tuki (4, 6) Kulttuuriympäristö, tavat ja perinteet (6,11) Monikulttuurisuus ja kansainvälisyys (6,11) Taulukko 1. Elinikäisen oppimisen avaintaidot (numerot) yhdistettynä kestävän kehityksen OKKA-sertifioinnin teemoihin (OKKA - oppilaitosten kestävän kehityksen sertifiointi 11

12 Elinikäisen oppimisen avaintaidot tutkintokohtaisessa opetussuunnitelmassa Kaikkiin ammatillisiin perustutkintoihin sisältyy 11 avaintaitoa, jotka jokaisen opiskelijan tulisi saavuttaa. Painotukset toki vaihtelevat koulutusaloittain. Avaintaidot tulee olla tutkintokohtaisessa opetussuunnitelmassa juuri niin kuin tutkinnon perusteissa määrätään (erikseen arvioitavat kohteet 1 4). Oleellista on löytää ne avaintaidot 5 11, jotka sisältyvät ammattitaitovaatimuksiin (Liite 2. Avaintaitojen esiintyminen tutkinnon osissa). Ne pitää tunnistaa ja paikallistaa tutkinnon osittain. Tärkeää on siis miettiä koulutusaloittain / tutkinnoittain / tutkintojen osien kohdalta, mitä kukin avaintaito tarkoittaa ja miten ne näyttäytyvät? Toisessa sisällössä jokin avaintaito; esimerkiksi vuorovaikutus ja yhteistyö ovat iso osa ammattitaitoa, kun taas jossakin toisessa osassa se ei korostu niin paljon. Jokaisen avaintaidon kohdalla on kuvattu erikseen, miten kyseinen avaintaito liittyy kestävään kehitykseen. Erikseen arvioitavat elinikäisen oppimisen avaintaidot Erikseen arvioitava elinikäisen oppimisen avaintaidon arvioinnin kohde sisältää seuraavat elinikäisen oppimisen avaintaidot: oppiminen ja ongelmanratkaisu, vuorovaikutus ja yhteistyö, ammattietiikka sekä terveys, turvallisuus ja toimintakyky. Liitteessä (Liite 3. Arviointikriteerit yleisesti) esitetään mallikriteerit neljään ensimmäiseen erikseen arvioitavaan avaintaitoon tarkoituksena helpottaa arviointia. Oppiminen ja ongelmanratkaisu Opiskelija suunnittelee toimintaansa sekä kehittää itseään ja työtään. Hän arvioi omaa osaamistaan. Hän ratkaisee työssään ongelmia sekä tekee valintoja ja päätöksiä. Hän toimii työssään joustavasti, innovatiivisesti ja uutta luovasti. Hän hankkii tietoa, jäsentää, arvioi ja soveltaa sitä. (OPH, Ammatillisen perustutkinnon perusteet) Oppiminen ja ongelmanratkaisu liittyvät läheisesti kestävään kehitykseen. Siihen liittyvien haasteiden ratkaiseminen edellyttää uudenlaista ajattelua ja toimintatapoja. Kestävää kehitystä on kuvattu myös ihmiskunnan suurimmaksi oppimishaasteeksi. Kestävä kehitys ei realisoidu Ilman uudenlaisia tuote- tai palveluinnovaatioita. 12

13 ARVIOINNIN KOHDE 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot a.) Omana ryhmänään kohdassa 4 arvioitavat neljä avaintaitoa ARVIOINTIKRITEERIT YLEISELLÄ TASOLLA Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija Oppiminen ja ongelmanratkaisu Arvioidaan omaa osaamista työn tekijänä ja työn kehittämistä, ongelmien ratkaisemista sekä valintojen ja päätösten tekemistä. hakee ohjattuna tietoa suunnittelee työtään, mutta uusissa tilanteissa tai työympäristön muuttuessa tarvitsee ohjausta hakee tietoa ohjeiden mukaan suunnittelee oman työnsä ja arvioi onnistumistaan työn kuluessa hakee itsenäisesi tietoa suunnittelee itsenäisesti vastuullaan olevia tehtäviä ja arvioi osaamistaan ja työnsä onnistumista sekä perustelee arviotaan arvioi ja kehittää työskentelytapojaan ja työympäristöä arvioi työnsä onnistumista ottaa vastaan palautetta ja toimii palautteen mukaisesti kehittää toimintaa saamansa palautteen pohjalta selviytyy tutuista tilanteista, mutta muuttuvissa ja valintatilanteissa tarvitsee ohjausta ja tukea selviytyy muuttuvista ja valintatilanteista oma-aloitteisesti toimii erilaisissa tilanteissa itsenäisesti, tilanteeseen sopivasti ja löytää toiminnalleen vaihtoehtoisia toimintatapoja Taulukko 2. (OPH, Ammatillisen perustutkinnon perusteet) Opetuksessa huomioitavaa: oppimaan innostaminen oppimisprosessin korostaminen perustelut tekemiselle opiskelijan oma vastuu ja päätösvalta opiskelijan rohkaiseminen ja kannustaminen opetuksen ja oppimisen vieminen konkreettisen, aidon ongelman äärelle molemminpuolinen rakentava palaute 13

14 Vuorovaikutus ja yhteistyö Opiskelija toimii tilanteen vaatimalla tavalla erilaisissa vuorovaikutustilanteissa sekä ilmaisee erilaisia näkökantoja selkeästi, rakentavasti ja luottamusta herättäen. Hän toimii yhteistyökykyisesti erilaisten ihmisten kanssa ja työryhmän jäsenenä sekä kohtelee erilaisia ihmisiä tasavertaisesti. Hän noudattaa yleisesti hyväksyttyjä käyttäytymissääntöjä ja toimintatapoja. Hän hyödyntää saamaansa palautetta toiminnassaan. (OPH, Ammatillisen perustutkinnon perusteet) Vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot ovat oleellisen tärkeitä kestävän kehityksen periaatteiden omaksumisessa. Ilman yhteistyötä eri toimijoiden välillä tulevaisuuden kestävyyshaasteiden ratkaisemista ei pidetä mahdollisena (vrt. ongelmanratkaisu). Opettajan tulee aikaansaada opiskelijoissa aitoa kiinnostusta ja motivaatiota yhdessä tekemiseen. Yhteistyötä ja vuorovaikutusta edellytetään hallittavan monilla tasoilla: kansainvälinen ja kansallinen yhteistyö koulutuksen ja työelämän välinen yhteistyö eri ammattialojen välinen yhteistyö eri kouluasteiden välinen yhteistyö ARVIOINNIN KOHDE 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot a.) Omana ryhmänään kohdassa 4 arvioitavat neljä avaintaitoa ARVIOINTIKRITEERIT YLEISELLÄ TASOLLA Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija Vuorovaikutus ja yhteistyö Arvioidaan toimintaa vuorovaikutustilanteissa ja yhteistyökykyä noudattaa vuorovaikutustilanteisiin annettuja ohjeita toimiessaan omassa oppimis- ja työyhteisössään tekee työyhteisössä vastuullaan olevat tehtävät, mutta tarvitsee ajoittain ohjausta toimii tilanteen vaatimalla tavalla omassa oppimis- ja työyhteisössään erilaisissa vuorovaikutustilanteissa tekee omatoimisesti työyhteisössä vastuullaan olevat tehtävät ilmaisee selkeästi asiansa ja tuo rakentavasti esille erilaisia näkökantoja toimii vastuullisesti, yhteistyökykyisesti ja tasavertaisesti erilaisten ihmisten kanssa työyhteisön ja ryhmän jäsenenä toimii tutussa työyhteisössä ja ryhmässä ja pyytää tarvitessaan apua muilta toimii erilaisten ihmisten kanssa työyhteisössä ja ryhmässä tukee ja auttaa muita sekä ottaa työssään huomioon seuraavan työvaiheen ja työntekijän Taulukko 3. (OPH, Ammatillisen perustutkinnon perusteet) 14

15 Opetuksessa huomioitavaa: ryhmäyttäminen opintojen alussa tervehtiminen ja itsensä esittelyn taito vuorovaikutustaidot: puhe, kehon kielen merkitys jne. kohtelias käytös, asiakaspalvelun perusteet, puhelinkäyttäytyminen pukeutuminen, henkilökohtainen puhtaus ja siisteys työnhaun opettaminen työpari- ja tiimityöskentely erilaisuuden kunnioittaminen ja hyväksyminen käyttäytymissäännöistä ja laiminlyöntien seurauksista yhdessä sopiminen käyttäytymissääntöjen noudattamisen valvonta opettajien ja muun henkilöstön keskinäinen yhteistoiminta molemminpuolinen rakentava palaute Ammattietiikka Opiskelija toimii työssään ammatin arvoperustan mukaisesti. Hän sitoutuu työhönsä ja toimii vastuullisesti noudattaen tehtyjä sopimuksia ja ammattiinsa kuuluvaa etiikkaa. (OPH, Tutkinnon perusteet) Ammattietiikkaan sisältyvät usein arvot vastuullisuus ja eettiset toimintatavat. Nämä arvot ovat osa kestävän kehityksen sosiaalista ulottuvuutta. Kestävää kehitystä ei ole mahdollista rakentaa ilman vastuullista arvopohjaa. ARVIOINNIN KOHDE 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot a.) Omana ryhmänään kohdassa 4 arvioitavat neljä avaintaitoa ARVIOINTIKRITEERIT YLEISELLÄ TASOLLA Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija Ammattietiikka Arvioidaan toimintaa ammattietiikan, ammatin arvoperustan ja tehtyjen sopimusten mukaisesti noudattaa annettuja eettisiä ohjeita ja aikatauluja noudattaa annettuja eettisiä ohjeita, sopimuksia ja säädöksiä ja aikatauluja toimii työyhteisön arvojen, tavoitteiden, eettisten ohjeiden ja säädösten mukaisesti vaihtelevissa tilanteissa sekä noudattaa aikatauluja Taulukko 4. (OPH, Ammatillisen perustutkinnon perusteet) 15

16 Opetuksessa huomioitavaa: työaikojen ja sopimusten noudattaminen (T1-tason vaatimus) asiallinen työvaatetus alan eettiset ohjeet, käytänteet ja vaitioloon liittyvät asiat huolellisuus kaikessa työskentelyssä puuttuminen epäkohtiin mm. kiusaamiseen asiakastyöt palveluosaaminen, asiakaslähtöisyys työn loppuun saattaminen oman alan arvostus ja ammattiylpeys molemminpuolinen rakentava palaute Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Opiskelija toimii turvallisesti ja vastuullisesti työ- ja vapaa-aikana sekä liikenteessä ja ylläpitää terveellisiä elintapoja sekä toiminta- ja työkykyään. Hän työskentelee ergonomisesti ja hyödyntää alallaan tarvittavan terveysliikunnan sekä ehkäisee työhön ja työympäristöön liittyviä vaaroja ja terveyshaittoja. (OPH, Ammatillisen perustutkinnon perusteet) Omasta ja muiden terveydestä ja turvallisuudesta huolehtiminen on osa sosiaalista, ekologista sekä taloudellista kestävää kehitystä. Terveellinen työympäristö tai turvallinen ja virkistävä vapaa-aika ovat usein meille itsestään selvyyksiä. Näin ei kuitenkaan ole joka työpaikassa. Tätä näkökulmaa pitää tuoda esiin opiskelijoille. Näin voi haastaa opiskelijat miettimään parannuksia omassa elinpiirissään tai pohtimaan asiaa globaalisti. 16

17 ARVIOINNIN KOHDE 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot a.) Omana ryhmänään kohdassa 4 arvioitavat neljä avaintaitoa Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Arvioidaan terveyttä ylläpitävää ja turvallista toimintaa sekä toimintakyvyn ylläpitoa ARVIOINTIKRITEERIT YLEISELLÄ TASOLLA Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija noudattaa työstä annettuja turvallisuusohjeita eikä aiheuta vaaraa itselleen tai muille varmistaa turvallisuuden ohjeiden mukaisesti käyttää turvallisesti ohjeiden mukaisia suojaimia työvälineitä ja työmenetelmiä työskentelee pääsääntöisesti ergonomisesti oikein noudattaa työyhteisön ohjeita ja ottaa työssään huomioon työyhteisön jäsenten ja työympäristön turvallisuuden varmistaa turvallisuuden käyttää turvallisesti suojaimia, työvälineitä ja työmenetelmiä työskentelee ergonomisesti oikein noudattaa työyhteisön ohjeita ja ottaa työssään huomioon työyhteisön jäsenten ja työympäristön turvallisuuden varmistaa turvallisuuden ja tiedottaa havaitsemistaan vaaroista ja riskeistä käyttää turvallisesti suojaimia, työvälineitä ja työmenetelmiä käyttää turvallisia, sopivasti kuormittavia ja vaihtelevia työmenetelmiä ottaen huomioon ergonomian Todentuu ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (yhteisten opintojen), liikunnan (1 ov) ja terveystiedon (1 ov) tavoitteissa ja arviointikriteereissä. Jokaisen tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin laaditaan tarvittaessa kunkin alan tarpeen mukaiset terveyden, turvallisuuden ja toimintakyvyn ammattitaitovaatimukset ja arviointikriteerit. Taulukko 5. (OPH, Ammatillisen perustutkinnon perusteet) Opetuksessa huomioitavaa: oikea asenne, vastuu ja yhteistoiminta vaarojen ennakointi ja riskien arviointi havaituista vaaroista ilmoittaminen jatkuva perehdyttäminen eri oppimisympäristöissä systemaattinen seuranta ja puuttuminen opettajien, muun henkilökunnan ja työpaikkaohjaajien esimerkki molemminpuolinen rakentava palaute 17

18 Ammattitaitovaatimuksiin sisältyvät elinikäisen oppimisen avaintaidot Seuraavat elinikäisen oppimisen avaintaidot sisältyvät ammattitaitovaatimuksiin, joten niitä ei arvioida erikseen. Kullakin työpaikalla tarkastellaan opiskelijan tavoitteiden mukaisesti, miten avaintaidot korostuvat opiskelijan opiskelussa ja miten niitä arvioidaan osana opiskelijan oppimista ja osaamista. Jokaisen avaintaidon jälkeen esitetään esimerkkejä avaintaitovaatimuksista eri koulutusalojen opetussuunnitelmissa. Aloitekyky ja yrittäjyys Opiskelija edistää toiminnallaan tavoitteiden saavuttamista. Hän toimii aloitteellisesti ja asiakaslähtöisesti työntekijänä ja/tai yrittäjänä. Hän suunnittelee toimintaansa ja työskentelee tavoitteiden saavuttamiseksi. Hän toimii taloudellisesti ja tuloksellisesti ja johtaa itseään. Hän mitoittaa oman työnsä tavoitteiden mukaan (OPH, Tutkinnon perusteet) Omaehtoinen yrittäjyys eli yrittävyys ilmenee toimintana, jossa oma-aloitteisuus, tunnollisuus, rohkeus, kekseliäisyys ja luovuus ovat keskeisiä tunnusmerkkejä. Sisäinen yrittäjyys ilmenee tapana toimia tai työskennellä jossakin toimintaympäristössä. Ulkoinen yrittäjyys on yrittäjän ammatissa toimista ja oman liiketoiminnan harjoittamista. (Koulutuskeskus Salpauksen pedagoginen strategia 2010) Vastuullinen omaehtoinen, sisäinen ja ulkoinen yrittäjyys ovat avainasemassa kestävän talouskasvun, ihmisten välisen oikeudenmukaisuuden sekä ympäristövastuullisuuden aikaansaamisessa. Vastuullinen yrittäminen on kannattavinta pitkällä aikavälillä ja varmistaa tulevaisuuden toimintaedellytykset. Yrittäjäksi ryhtyminen edellyttää usein henkilökohtaista riskiottoa (talous, perhe, jne.). Jotta vastuullisuus toteutuisi, on yrittäjäksi ryhtyvän hallittava näitä henkilökohtaisia riskejä, mutta myös tasapainoiltava itse yritystoimintaan liittyvien valintojen välillä (yrityksen voitto suhteessa ympäristö- ja työllisyysvaikutuksiin eri toimintamalleissa). Tällaisten valintojen merkitystä kestävän kehityksen eri näkökulmien kannalta pitää pohtia jo opiskelun aikana. Uskallus kokeilla uusia asioita voi kasvaa, kun riskien hallintatavat ovat tuttuja. Opetuksessa huomioitavaa: suunnittelun, opettelun ja yrittämisen mahdollisuus asiakastyöt monipuoliset oppimisympäristöt itsensä johtaminen, esimerkiksi työn ajoitus kannustaminen ja rohkaiseminen kokeilemaan ja testaamaan ennakkoluulottomuus asioiden yhdistelemiseen ja soveltamiseen oppimisympäristöihin vaikuttaminen molemminpuolinen rakentava palaute 18

19 Esimerkkejä: Ajoneuvoasentaja: hankkii yhteistyötahoja ja hyödyntää yhteistyöverkostoja toiminnan kehittämisessä toimii palveluhenkisesti ja asiakastyytyväisyyttä edistävästi hyödyntää tuotteistamisessa yhteistyössä ryhmän kanssa oman alan tai eri alojen tarjoamia mahdollisuuksia yritystoimintaan Musiikkiteknologi: huolehtii ja sopii asiakastapaamisista tms. tilanteista luontevasti, joustavasti ja rakentavasti suunnittelee omaa työtään ja tekee toteuttamiskelpoisen työsuunnitelman työympäristön tarpeet ja mahdollisuudet huomioon ottaen, neuvottelee työtehtävästä sekä muuttaa suunnitelmaa tarpeen vaatiessa huolehtii oma-aloitteisesti studiolaitteiston kunnosta ja musiikkituotannossa tarvittavista välineistä Lähihoitaja: toimii palveluhenkisesti ja asiakastyytyväisyyttä edistävästi, kartoittaa alalla toimivia yrityksiä ja hakee tietoa yrittäjänä toimimisesta alallaan Kestävä kehitys Opiskelija toimii ammattinsa kestävän kehityksen ekologisten, taloudellisten, sosiaalisten sekä kulttuuristen periaatteiden mukaisesti. Hän noudattaa alan työtehtävissä keskeisiä kestävän kehityksen säädöksiä, määräyksiä ja sopimuksia. (OPH, Ammatillisen perustutkinnon perusteet) Kestävän kehityksen tavoitteena on yhdistää hyvään elämänlaatuun, terveyteen ja vaurauteen liittyvät tavoitteet yhteiskunnalliseen oikeudenmukaisuuteen sekä ylläpitää maapallon kykyä säilyttää elämää kaikessa monimuotoisuudessaan. Nämä yhteiskunnalliset, taloudelliset ja ympäristöön liittyvät tavoitteet ovat toisistaan riippuvaisia ja toisiaan tukevia. Kestävää kehitystä voidaan pitää keinona ilmaista laajasti ottaen koko yhteiskunnan odotuksia. (Kuluttajat-Konsumenterna ry option=com_content&task=view&id=95&itemid=26) Kestävä kehitys ei toteudu ilman muiden avaintaitojen hallintaa. Kaikki avaintaidot ovat siten myös kestävään kehityksen avaintaitoja. Kestävän kehityksen merkitystä on kansallisesti painotettu ottamalla se mukaan erillisenä avaintaitona. 19

20 Opetuksessa huomioitavaa: kestävän kehityksen opetuksen kolmikantamalli: ympäristöstä oppiminen, ympäristössä oppiminen ja ympäristön puolesta tapahtuva toiminta kestävän kehityksen eri ulottuvuuksien jatkuva huomioon ottaminen: ekologinen, taloudellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen konkreettisia ja opiskelijoille merkityksellisiä asioita - mitä on kestävä elämäntapa ja miksi siihen tulee pyrkiä? - miten teen kestäviä valintoja ja mikä vaikutus niillä on kestävään kehitykseen? - mitä voin kansalaisena tehdä edistääkseni kestävän elämäntavan yleistymistä yhteiskunnassa? - elinkaarimalli ja sen havainnollistaminen käytännön esimerkein opettajien ja muun henkilöstön sekä työpaikkaohjaajien esimerkki molemminpuolinen rakentava palaute Esimerkkejä: Autonkuljettaja, linja-autonkuljettaja, yhdistelmäajoneuvonkuljettaja, varastonhoitaja kuljettaa linja-autoa turvallisesti ja taloudellisesti kaupunkiliikenteessä suorittaa kuljetustehtävän turvallisesti, taloudellisesti ja ennakoivan ajon periaatteiden mukaisesti Artesaani, hopeasepänala käyttää elinkaariajattelun huomioon ottavia työmenetelmiä, välineitä ja materiaaleja ja kehittää ohjattuna toimintaansa Puuseppä noudattaa yritystoiminnan suunnittelussa taloudellisia, sosiaalisia ja kestävän kehityksen mukaisia arvoja Estetiikka Opiskelija ottaa toiminnassaan huomioon oman alansa esteettiset tekijät. Hän edistää tai ylläpitää työympäristönsä viihtyisyyttä ja muuta esteettisyyttä. (OPH, Ammatillisen perustutkinnon perusteet) Esteettisyys on yksi kestävän kehityksen perusajatuksia. Esteettisesti suuntautunut ihminen suhtautuu kunnioittavasti ja arvostavasti kanssaihmisiin ja ympäristöönsä. Kestävän kehityksen mukainen esteettisyys tuotteessa tai työssä tarkoittaa, että se säilyttää arvonsa pitkään. Hyvin suunniteltu ja tehty on sekä esteettinen että käytännöllinen ja ekologinen. 20