Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 1195/2010 vp Lasten päivähoidon laadun parantaminen Eduskunnan puhemiehelle Varhaiskasvatusta koskevan lainsäädännön uudistamista pohdittaessa lapsen edun huomioon ottaminen on tärkein periaate. Suomessa pienten lasten hoito- ja kasvatusjärjestelmän kehittämisen keskeisiä periaatteita ovat olleet palvelujen saatavuuden yhdenvertaisuus, lasten välisen tasa-arvon turvaaminen, erityistä tukea tarvitsevien lasten mukaan ottaminen, vaihtoehtojen luominen perheille ja palvelujen kohtuullinen hinta. Lainsäädännön uudistaminen ei ole kuitenkaan edennyt, ja siitä onkin tullut yksi porvarihallituksen hyllylle jättämiä asioita. Ongelmat päiväkodeissa eivät kuitenkaan ole kadonneet minnekään. Ylisuuret lapsiryhmät lisäävät lasten sairastuvuutta ja rauhattomuutta. Suuret ryhmät muistuttavat lähinnä karnevaalikatuja, mikä vaikuttaa kielteisesti lasten psyykkiseen kehitykseen. Vaikka ryhmien koko olisi kohtuullinen, niin hoitajia kuitenkin puuttuu koko ajan rivistä. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko hallitus tietoinen lasten päivähoidon ongelmista ja mitä se aikoo asialle tehdä? Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 2011 Marko Asell /sd Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Marko Asellin /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1195/2010 vp: Onko hallitus tietoinen lasten päivähoidon ongelmista ja mitä se aikoo asialle tehdä? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Lasten päivähoidosta annetun lain (36/1973, jäljempänä päivähoitolaki) ja asetuksen (239/1973, jäljempänä päivähoitoasetus) uudistaminen varhaiskasvatuslaiksi on ollut vireillä sosiaali- ja terveysministeriössä jo pitkään. Taustatyötä lainsäädännön uudistamiseksi on tehty muun muassa erilaisissa työryhmissä, valtioneuvoston asettamassa varhaiskasvatuksen neuvottelukunnassa ja sen alaisissa jaostoissa sekä virkatyönä. Viimeisin varhaiskasvatuksen neuvottelukunnan asettaman jaoston raportti varhaiskasvatuslainsäädännön kehittämiseksi ilmestyi elokuussa 2009 (Sosiaali- ja terveysministeriö, selvityksiä 2009:28). Hallitus on tietoinen päivähoidon tilanteesta ja ongelmista. Vaikka päivähoidossa on ongelmia esimerkiksi henkilöstön riittävyyden ja osaamisen suhteen, myös parannuksia on tapahtunut. Kuntien päivähoidossa toimi Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan vuonna 2008 yhteensä henkilöä. Henkilöstöstä lastentarhanopettajia oli , lähihoitajia (ml. lastenhoitajat ja päivähoitajat) ja perhepäivähoitajia Kuntien palkkatilaston mukaan lastentarhanopettajien määrä oli hieman kasvanut ja perhepäivähoitajien määrä hieman laskenut vuonna Kunnallinen työmarkkinalaitos selvitti eräiden sosiaali- ja terveydenhuollon ammattiryhmien työvoimatilanteen lokakuussa Selvityksen kohteena olevat ammattiryhmät valittiin yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Työvoimavaje on helpottunut suhteellisesti eniten erityislastentarhanopettajien kohdalla, joiden vaje oli huhtikuussa ,9 %, mutta lokakuussa 2010 enää 2,8 %. Myös lastentarhanopettajavaje oli laskenut 2,1 prosenttiin, kun se oli 5,6 prosenttia vuonna Entisen läänijaon mukaisesti tarkasteltuna vaje lastentarhanopettajista ja erityislastentarhanopettajista kohdentui aiemman Etelä-Suomen läänin alueelle sekä aiemman Oulun läänin alueelle. Vanhempien arvioiden mukaan päivähoito saa kuitenkin pääosin hyvää palautetta. Stakesin (nykyisin Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) kyselytutkimuksen mukaan kyselyyn vastanneesta huoltajasta lähes 80 prosenttia oli tyytyväisiä kunnan sen hetkisiin päivähoitopalveluihin. (Vanhemmat varhaiskasvatuksen laadun arvioijina. Tuloksia Vaikuta vanhempi -selvityksestä. STAKES, raportteja 22 /2008.) Hallitusohjelman mukaisesti tavoitteena oli uudistaa päivähoitolaki tällä hallituskaudella, ja sosiaali- ja terveysministeriössä valmisteltiinkin syksyllä 2010 ensimmäinen askel lainsäädännön kokonaisuudistukseksi laatimalla luonnos hallituksen esitykseksi laiksi varhaiskasvatuspalveluista. Uudistuksella oli tarkoitus muun ohella parantaa erityistä tukea tarvitsevien lasten asemaa ja varhaiskasvatuksen suunnittelua. Säädöshanketta ei kuitenkaan voitu viedä eteenpäin. Tavoitteena oli myös käynnistää päiväkotitoimintaa koskeva henkilöstörakenteen muutos, jolla oli 2

3 Ministerin vastaus KK 1195/2010 vp Marko Asell /sd tarkoitus lisätä lastentarhanopettajien osuutta päiväkodeissa. Kehysneuvotteluissa tälle uudistukselle ei kuitenkaan saatu tukea. Edellä mainittujen säädöshankkeiden jälkeen ministeriössä valmisteltiin kuntarajat ylittävää päivähoitoa koskeva hallituksen esitys lasten päivähoidosta annetun lain ja perusopetuslain muuttamisesta (HE 322/2010 vp), joka annettiin eduskunnalle Asian käsittely eduskunnassa on käynnissä. Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 2011 Peruspalveluministeri Paula Risikko 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 1195/2010 rd undertecknat av riksdagsledamot Marko Asell /sd: Är regeringen medveten om problemen inom barndagvården och vilka åtgärder ämnar regeringen vidta med anledning av dem? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: En revidering av lagen om barndagvård (36/1973, nedan dagvårdslagen) och förordningen om barndagvård (239/1973, nedan dagvårdsförordningen) till en lag om småbarnsfostran har varit under arbete vid social- och hälsovårdsministeriet redan under en längre tid. Bakgrundsarbete för att revidera lagstiftningen har utförts bl.a. i olika arbetsgrupper, i den av statsrådet tillsatta delegationen för småbarnsfostran och i sektioner som lyder under den samt som tjänsteuppdrag. I augusti 2009 gav den av delegationen för småbarnsfostran tillsatta sektionen ut sin senaste rapport om utvecklingen av lagstiftningen om småbarnsfostran (Social- och hälsovårdsministeriets rapporter 2009:28). Regeringen är medveten om situationen för och problemen inom barndagvården. Trots att det finns problem inom barndagvården, vilka är relaterade till exempelvis tillräcklig och kompetent personal, har man även fått till stånd förbättringar. Enligt Statistikcentralens statistiska uppgifter om personer i arbete var sammanlagt personer anställda inom den kommunala barndagvården Av personalen uppgick antalet barnträdgårdslärare till , antalet närvårdare till (inkl. barnskötare och dagvårdare) och antalet familjedagvårdare till År 2009 hade enligt lönestatistiken som gäller kommunerna antalet barnträdgårdslärare ökat i någon mån och antalet familjedagvårdare sjunkit i någon mån. Kommunala arbetsmarknadsverket utredde arbetskraftsläget i fråga om vissa yrkesgrupper inom social- och hälsovården i oktober De yrkesgrupper som var objekt för utredningen valdes i samråd med social- och hälsovårdsministeriet. Bristen på arbetskraft har lättats upp proportionellt sett mest i fråga om specialbarnträdgårdslärarna. Bristen på specialbarnträdgårdslärare uppgick till 17,9 procent i april 2008 medan den uppgick till endast 2,8 procent i oktober Även bristen på barnträdgårdslärare hade sjunkit till 2,1 procent, den uppgick till 5,6 procent Vid en granskning i enlighet med den gamla länsindelningen lokaliserades bristen på barnträdgårdslärare och specialbarnträdgårdslärare till området som tidigare utgjordes av Södra Finlands län och Uleåborgs län. Utifrån de värderingar som föräldrar har gjort får barndagvården dock i regel bra respons. Enligt en av Stakes (nuvarande Institutet för hälsa och välfärd) gjord enkätundersökning var 80 procent av de vårdnadshavare som besvarade frågorna nöjda med de barndagvårdstjänster som kommunen tillhandahöll vid tidpunkten i fråga. (Vanhemmat varhaiskasvatuksen laadun arvioijina. Tuloksia Vaikuta vanhempi -selvityksestä. STAKES; raportteja 22/2008. "Föräldrar som utvärderare av kvaliteten på småbarnsfostran. Resultat från utredningen Medverka förälder. STA- KES; rapporter 22/2008".) Enligt regeringsprogrammet hade regeringen satt som mål att revidera dagvårdslagen under 4

5 Ministerns svar KK 1195/2010 vp Marko Asell /sd den här regeringsperioden och vid social- och hälsovårdsministeriet bereddes därför på hösten 2010 det första steget till en totalrevidering av lagstiftningen. Då avfattades ett utkast till regeringens proposition med förslag till lag om småbarnsfostran. Syftet med revideringen var bland annat att förbättra ställningen för barn med särskilda behov och planeringen av småbarnsfostran. Lagstiftningsprojektet kunde dock inte avancera. Målet var dessutom att inleda arbetet med en ändring av personalstrukturen inom daghemsverksamheten. Avsikten med ändringen var att öka andelen barnträdgårdslärare vid daghemmen. Vid underhandlingarna som fördes om ramarna fick det här förslaget emellertid inte något understöd. Efter de ovan nämnda lagstiftningsprojekten bereddes vid ministeriet regeringens proposition med förslag till lagar om ändring av lagen om barndagvård och av lagen om grundläggande utbildning (RP 322/2010 rd). Propositionen, som gällde barndagvård som överskrider kommungränserna, överlämnades till riksdagen den 21 december Ärendet är som bäst uppe till behandling i riksdagen. Helsingfors den 24 februari 2011 Omsorgsminister Paula Risikko 5