Maatalouden muutos ja ilmastonmuutos miten kohti kestävää ruokajärjestelmää?

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maatalouden muutos ja ilmastonmuutos miten kohti kestävää ruokajärjestelmää?"

Transkriptio

1 Maatalouden muutos ja ilmastonmuutos miten kohti kestävää ruokajärjestelmää? Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle aloituspaja ja webinaari

2 Maatalouden muutos strategisella tasolla Globalisaatio >< alueellistuminen/seutukunnallistuminen lähiruoka - luomu Painotus uusiutumattomien luonnon varojen käytöstä uusiutuvien luonnonvarojen käyttöön = biotalous 2 Sirpa Kurppa

3 Biotalous Euroopassa Koko Euroopassa metsä on tärkein bioinfrastruktuuri Peittävyys 40 % EU maapinta-alasta ja lievästi kasvava 3 Sirpa Kurppa

4 Biotalous Euroopassa Metsätalous tuottaa 50 % uusiutuvasta energiasta Hyödyntää 9 % CO2 päästöistä Edustaa 25 % EU kokonaisbiomassan tuotannosta Tarjoaa resurssit 25 %:lle EU biotaloudesta Perusvarantona: maa, vesi ja biodiversiteetti Suomi on EU:n metsäisin valtio, ja metsä kasvaa! 4 Sirpa Kurppa

5 Vuotuinen kasvu Vuotuinen poistuma 2010 Vuotuinen poistuma 2011 Vuotuinen poistuma 2012 Vuotuinen poistuma 2013 Vuotuinen poistuma Sirpa Kurppa

6 Maatalouden muutos MEILLÄ UUSI NÄKYMÄ MAATILATALOUTEEN Muut tulot -Metsätalouden tulot -Maatalouden tulot -Palkkatulot Sirpa Kurppa

7 Maatalouden muutos taaksepäin Viljasato yhteensä milj.kg Vilja-ala yhteensä 1000 ha Sirpa Kurppa

8 Maatalouden muutos taaksepäin Milj. kg 1000 ha Kuivaheinäsato Säilörehusato Kuivaheinäala Säilörehuala Sirpa Kurppa

9 Maatilatalouden muutos Biomassojen käytön monipuolistuminen kaskadiperiaate!? 45,0 40,0 35,0 Puujätteet 30,0 Puu muuhun käyttöön 25,0 Poltto-aineeksi 20,0 Paperi ja kartonki 15,0 Vientimassa 10,0 Vaneri ja muut levyt 5,0 Sahatavara 0,0 Vienti-raakapuu 9 Sirpa Kurppa

10 Tulevaisuudessakin puusta on moneksi Esimerkkejä tuotteista: Älypakkaukset, jotka seuraavat lääkkeiden ottoa tai ruuan syömäkelpoisuutta Paperiset kaukoohjattavat hintalaput Nanosellusta tehdyt taipuisat näytöt Puukomposiitista valmistetut äänentoistolaitteet ja autojen osat Biohajoavat pakkausmateriaalit

11 Biotalouden kemiaa Kuluttajaa lähellä olevia esimerkkejä: Kasviöljypohjaisia sideaineita sisältävät maalit Edistyneet biopolttoaineet Biopohjaiset materiaalit pakkauksissa ja lääketieteessä Selluloosapohjaiset jugurttien sakeuttamisaineet, entsyymit pesuaineissa ja mäntyöljyjalosteet liimoissa Marjojen ainesosia sisältävä kosmetiikka Luonnonkumia ja -öljyjä sisältävät autonrenkaat

12 Biotalouden tuotoksen jakauma % 5 % 2 % 1 % 3 % 3 % 0 % 0 % 23 % Massa- ja paperi (ml. painaminen) Puutuotteet (ml. huonekalut) Metsätalous Uusiutuva energia Rakentaminen Elintarviketeollisuus Maatalous Luontomatkailu Lääkkeet Kemikaalit Muut tuotteet Veden puhdistus ja jakelu 10 % Kalastus 18 % Lähde: Tilastokeskus 7 % Metsästys 14 % 6 %

13 Hallittu muutos 13 Sirpa Kurppa

14 0,1 EU biotalouden työllistävyys EU , yht. 19 milj. 10,5 2,5 0,9 2,2 21,3 3,4 0,2 4,4 1,5 53,0 EU biotalouden liikevaihto, EU ,yht. 2 trilj.euro Maatalous Ruuantuotanto Juomateollisuus Biopolttoaineet Kalastus Metsä Metsäteollisuus Paperinteollisuus Tupakka Tekstiiliteollisuus Kemian teollisuus Biotalous EU:ssa 8,7 2,1 4,0 3,8 18,7 Maatalous Ruuantuotanto Juomateollisuus Biopolttoaineet 10,6 Kalastus Metsä 0,1 1,8 0,3 7,1 42,8 Metsäteollisuus Paperinteollisuus Tupakka Tekstiiliteollisuus Kemian teollisuus Sirpa Kurppa 14

15 Globaali biomassan tarjonta (2011), yht. 11,39 mrd. tn dm 31 % 18 % 40 % Maatalousbiomassas adot Käyttöön korjatut sivuvirrat Laidunnettu biomass Puubiomassa 11 % 10 % Globaali biomassan kysyntä (2011), yht. 12,14 mrd. tn dm 16,5 % 1,5 % 14 % 58 % Ruoka Rehut Muut biomateriaalit Bioenergia Biopolttoaineet 15 Sirpa Kurppa

16 Eläinperäisen erityisesti märehtijöihin perustuvan tuotannon haasteet Suomella uhka ja mahdollisuus Lähtökohtainen tuotantoympäristöön perustuva etu nurmen kasvuolot Aluerakenteellinen haaste maidontuotantoalueiden keskittymät Tuotannon kulutuksen keskinäinen lukkiuma maitotuotteiden viennin ongelmat Elintapasairaudet minimoiva kansakunta olisi erinomainen brändäyksen taustavoima Arktisuus ilmastomuutoksen myötä katseet kääntyvät pohjoista kohti 16 Sirpa Kurppa

17 Kestävä ruokaketju ja kaskadiperiaate mielenkiintoinen kaksijakoinen nykytilanne Funktionaaliset tuotteet/sivutuotteet - uusimpana maitosuola Suuri joukko puolijalosteita Lähellä luontoa ovat vähän jalostetut tuotteet karkeasti jauhettu vilja 17 Sirpa Kurppa

18 Kiertotalous resurssien säästö - kestävyysajattelu Resurssien käytön vähentäminen -Reduce Resurssien uudelleen käyttö - Reuse Resurssien uusintaminen - Revive Resurssien kierrätys - Recycle Resurssien uudistus - Redefine Resurssien uudelleen suunnittelu - Re-imagine Resurssien uudelleenmuotoitu - Redesign Resurssien korvaaminen - Replace Resurssien korjaaminen - Rebuild Resurssien elvytys - Regenerate Resurssien uusrakentaminen - Reform Resurssien uudelleen organisointi - Reorganize Muuntojoustavuus: soveltuvuus, muotoiltavuus, kestävyys, käyttövalmius (Resilient: adaptability, transformability, persistence, preparedness) 18 Sirpa Kurppa

19 Ilmastonmuutos miten kohti kestävää ruokajärjestelmää? Haasteet tuotantoympäristön tasolla Lämpeneminen - talvella CO 2 lisäys Auringon säteilyn muuttumattomuus tai väheneminen Ilmaston äärevyyden kasvu Vesi Haasteet tuotantotoiminnan tasolla Maankäyttö - monimuotoisuus Resurssitehokkuus säästävyys Kierrätys- suorituskykyvalmiudet 19 Sirpa Kurppa

20 Haaste: teknisistä kuormituksen vähentämiseen keskittyvistä yksittäistoimenpiteistä ympäristöinvestointeja korostavaan järjestelmään Mahdollisuutena: Nurmien kasvualusta hiilinieluksi ohessa: yleinen ympäristöhyöty Maan vesitalous Eroosion välttäminen Kasvukunnon ja ravinteiden käytön parantaminen CO 2 :n ohella muiden kasvihuonekaasupäästöjen vähenemä Tuo mukanaan biodiversiteettietuja Pitkäaikainen mutta hidas vaikuttavuus

21 Hiilijalanjälki Vesistökuormitus Ekotoksinen jalanjälki Humaanitoksiset jäämät Ruokajärjestelmä - Elinkaarisen mittauksen näkökulmat Vesijalanjälki Ravinnejalanjälki Kuormitusjalanjälki Resurssialanjälki Kuormitus Kuormitus Jalostus Resurssi Resurssi Kuormitus Kuormitus Kuormitus Resurssi Resurssi Resurssi Raaka-ainetuotanto 21 Sirpa Kurppa

22 Maatalouden muutos taaksepäin Milj. kg 1000 ha Kuivaheinäsato Säilörehusato Kuivaheinäala Säilörehuala Sirpa Kurppa

23 BIOTUOTANNON KULUTUS ELINTARVIKKEENA Ruoan suhteellinen osuus suomalaisen kuluttajan päivittäisessä ilmastovaikutuksessa. Lihamakaronilaatikko, koti Kinkkukiusaus, koti Broiler kermakastikkeessa, valmis Broilerkiusaus, koti Broilerkastike+tumma riisi, koti Broilerkastike + pasta koti Kirjolohikiusaus, koti Ohrapuuro ja mansikkakeitto, koti Nakit ja muusi, koti Broilerpasta, koti Ohrapuuro, valmis Kasviskiusaus, valmis Kinkkukiusaus, valmis Broilerpasta, valmis Kirjolohikiusaus, valmis Lihamakaronilaatikko, valmis Kasviskiusaus, koti Soijapapupihvit (ovolactoveget)koti Punajuuripihvi, koti Soijapapupihvit (veget)koti Härkäpapupihvit (veget.) koti Päiväkuormitus per kuluttaja I kg + I kg + I kg Globaali haaste kaikki mahdollinen tehtävä kaikilla aloilla! CO 2 + N 2 O + CH 4 Ääriskenaario Ääriskenaario t 27, 4 kg CO 2 ekv Esimerkkilounaan suhteellinen kuluttajan koko kulutuksen ilmastokuormituksesta/pv, esimerkkilounaiden keskiarvo 6,5 % Ääriskenaario: muut ateriavalinnat on tehty esimerkkilounaan mukaiselta kuormitustasolta (näiden osuus kuvattu harmaassa palkissa)

24 Vaikutusarviointi Elinkaari-inventaarion tulokset Luokittelu ja karakterisointi Normalisointi Arvottaminen Tulos Ilmastonmuutos Normalisointi Tuotteen Kokoon valm pano Päästö CO CH N 2 O CFC Karakterisointi Ilmastonmuutos kerroin potentiaali kts. IPPC 3940 Suomi Normalisointi tekijä Subjektiivinen vaikutusarviointi Kertoimet vaihtelevat! Ympäristö indeksi Rehevöityminen Normalisointi Vastaavat vaikutusluokkakohtaiset potentiaalit lasketaan kaikkien luokkien osalta. Normalisoimalla nähdään mikä on tuotteen osuus esim. Suomen kokonaispäästöistä. Arvottaminen on subjektiivista mutta sekin antaa näkökulmaa eri tekijöiden merkitykselle. Kaikki vaiheet inventaarion tuloksista lopulliseen pisteytykseen asti kertovat omalla tavallaan eri tekijöiden merkityksestä! Arvottamisen on oltava läpinäkyvää! Osallistumalla arvottamiseen yrityksen henkilöstö saa lisätietoa tuotteen ympäristönäkökohdista. Tieteellinen osa-alue (ISO-standardit) Subjektiivinen osa Tuotteen elinkaaren aikainen ympäristökuormitus 24 Kuva: Pasi Voutilainen Päästöt luokitellaan vaikutusten mukaisesti ja lasketaan vaikutuspotentiaali luokkien sisällä (ekvivalenttiarvot) Kokonaisekvivalenttimäärät suhteutetaan Eri vaikutusluokkien vaikutusluokkakohtaisesti keskinäinen merkittävyys maantieteellisesti ja arvotetaan esim. asiantuntijapaneelin avulla ajallisesti rajattuihin perusarvoihin

25 Vaikutusarviointi Päästö Luokittelu ja karakterisointi Normalisointi CFC Torjunta- Pb aineet Cd NH 3 PAH Otsonikerroksen oheneminen -muutos Raskasmetallit Happamoituminen Karsinogeenit Normalisointi Normalisointi Normalisointi Arvottaminen Tulos Pöly CH 4 Savusumu Ilmastonmuutos kesällä Normalisointi VOC DDT N 2 O CO2 2 SO2 2 Savusumu Happamoituminen talvella Torjunta-aineet Ilmastonmuutos Ilmastonmuutos Normalisointi Normalisointi Normalisointi Subjektiivinen vaikutusarviointi Ympäristö indeksi NOx x Happamoituminen Normalisointi P jne... N Rehevöityminen Normalisointi Tieteellinen osa-alue (ISO-standardit) Subjektiivinen osa-alue Tuotteen elinkaaren aikainen ympäristö- kuormitus Päästöt luokitellaan vaikutusten mukaisesti ja lasketaan vaikutuspotentiaali luokkien sisällä (ekvivalenttiarvot) Kokonaisekvivalenttimäärät suhteutetaan vaikutusluokkakohtaisesti maantieteellisesti ja ajallisesti rajattuihin perusarvoihin Eri vaikutusluokkien keskinäinen merkittävyys arvotetaan esim. asiantuntijapaneelin avulla 25 Kuva: Pasi Voutilainen

26 26

27 Kaurahiutaleen (1000 kg valmista tuotetta) ravinnejalanjälki - TYPPI Ravinteiden kok.hyötykäyttöaste Prim. ravinne ~35 kg Alkutuotannon Häviöt ~0 kg elinkaaren vaiheittain panostuotanto 99 % Lannoitteet ~34 kg Prim. ravinne ~0 kg Kasvintuotanto Häviöt ~8 kg 74 % Sek. ravinne ~5 kg Vilja ~29 kg Prim. ravinne ~0 kg Sek. ravinne ~0 kg Elintarvikkeen jalostus Häviöt ~2 kg Muu hyötyk. ~5 kg 94 % Kaurahiutale ~23 kg Prim. ravinne ~0 kg Elintarvikkeen jakelu, var. ja kauppa 100 % Kaurahiutale ~23 kg Kulutus 95 % Prim. ravinne ~0 kg Sek. ravinne ~0 kg Elintarvikehävikin jätehuolto Hävikki ~1 kg Jätevesi ~22 kg Häviöt ~1 kg Muu hyötyk. ~0 kg 33 % (Elint.häv. jäteh.) 8 % (Jätevedenkäsittely) Prim. ravinne ~1 kg Jäteveden käsittely Häviöt ~20 kg Sek. ravinne ~0 kg Muu hyötyk. ~2 kg Ravinteiden hyötykäyttöaste koko ketjun osalta (huomioiden vain päätuotteen): 57 % Ravinteiden hyötykäyttöaste koko ketjun osalta (huomioiden tuotteen sekä muut hyötykäyttökohteet): 73 % Käyttöön otetut kokonaisravinteet: Primääriravinteita 88 % Sekundääriravinteita 12 % 27

28 Hiilen tuottavuus Hiilen sitominen käyttökelpoisiin ketjuihin Hiilen suorituskyky - energia-arvo, hyödynnettävyys Hiilen varastointi varastointi maahan (sequestration), rakennuksiin, hajautettu varastointi myöhempää käyttöä varten 28 Sirpa Kurppa

29 Kiitos! 29

30 30 Teppo Tutkija

Keha-hanke Elinkaariajattelu

Keha-hanke Elinkaariajattelu Keha-hanke Elinkaariajattelu Kick-off tilaisuudet Sirpa Kurppa prof., MTT Elinkaariajattelu Erityisesti fokusointi ja järjestelmärajat linkitys hanketoimintaan ELINKAARI? Meijeri Tyytyväinen kuluttaja

Lisätiedot

Keha-hanke Elinkaariajattelu

Keha-hanke Elinkaariajattelu Keha-hanke Elinkaariajattelu Kick-off tilaisuudet Sirpa Kurppa prof., MTT ELINKAARI? Meijeri Tyytyväinen kuluttaja Tukku- ja vähittäiskauppa Rehuteollisuus ja -kauppa Rehuntuotanto Panosteollisuus ja -kauppa

Lisätiedot

KeHa-hanke Elinkaariajattelu

KeHa-hanke Elinkaariajattelu KeHa-hanke Elinkaariajattelu Kick-off tilaisuudet/ Kestävyysprofiiliselvitys Frans Silvenius tutkija, MTT Mitä tarkoittaa elinkaariarviointi Elinkaariarviointi Viittaa tuotteen tai palvelun koko tuotanto-

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja maataloutemme nykytila ja muutos. Sirpa Kurppa MTT Biotekniikka ja elintarviketutkimus Kestävän biotalouden tiimi

Ilmastonmuutos ja maataloutemme nykytila ja muutos. Sirpa Kurppa MTT Biotekniikka ja elintarviketutkimus Kestävän biotalouden tiimi Ilmastonmuutos ja maataloutemme nykytila ja muutos Sirpa Kurppa MTT Biotekniikka ja elintarviketutkimus Kestävän biotalouden tiimi 17.1.2014 Suomalainen elintarvikebiomassatuotanto maataloutemme nykytila

Lisätiedot

ATERIA 2013. 5.11.2013 Hanne Husso

ATERIA 2013. 5.11.2013 Hanne Husso ATERIA 2013 5.11.2013 Hanne Husso EKOCENTRIA JA KESTÄVÄT HANKINNAT -HANKE - EkoCentria on Savon koulutuskuntayhtymän yhteydessä toimiva valtakunnallinen kehittämisyksikkö - Tavoitteena kestävän ruokaketjun

Lisätiedot

Ruokajätteen elinkaaren kasvihuonekaasupäästöt.

Ruokajätteen elinkaaren kasvihuonekaasupäästöt. 25.1.2011 1 Jätteestä liikennepolttoaineeksi hankkeen seminaari Biojätteen ehkäisyllä järkevään jätepolitiikkaan 25.1.2011 klo klo 9.00-12.00 Helsinki Ruokajätteen elinkaaren kasvihuonekaasupäästöt. Professori

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia 8.5.2014 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Biotalous on talouden seuraava aalto,

Lisätiedot

Elinkaarianalyysin taustat 12.3.2013

Elinkaarianalyysin taustat 12.3.2013 Elinkaarianalyysin taustat 12.3.2013 MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Virpi Vorne ja Sanna Hietala Kulutuksen ympäristövaikutusten jakaumat kulutusryhmittäin Muu Koulu/työ Vaatteet Hyvnvointi

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua?

Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua? Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua? Juha Grönroos ja Tuuli Myllymaa Suomen ympäristökeskus JaloJäte päätösseminaari 2.12.2010, Mikkeli Etelä Savon biomassat TARKASTELUN ULKOPUOLELLE JÄTETYT TOIMINNOT:

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju Kehitysjohtaja Ilkka P. Laurila Luonnonvarakeskus ilkka.p.laurila@luke.fi Salaojituksen Tukisäätiö 13.5.2015 Luke 133 pv (tai 117 v) Toiminta

Lisätiedot

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma 18.11.2014 Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma 18.11.2014 Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma Biotalous tehdään yhteistyöllä Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Aiheet: 1. Biotalous ja hyvinvointi 2. Biotalous ja yhteistyö

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaa puutuotteista pientä lisää biotalouteen Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 19 %, joka on selvästi maakuntien keskiarvoa pienempi.

Lisätiedot

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Biotaloudesta uutta osaamista ja yrittäjyyttä maaseudulle

Biotaloudesta uutta osaamista ja yrittäjyyttä maaseudulle Biotaloudesta uutta osaamista ja yrittäjyyttä maaseudulle MTK:n METSÄPOLITIIKAN AMK-KONFERENSSI 25.3.2015 Kehitysjohtaja Markus Lassheikki biotalous - mitä se on - metsässä on kasvupotentiaalia - uutta

Lisätiedot

Hiilijalanjälkiä seuraten kohti kokonaisvastuullisuutta Onko kuluttaja meille tulevaisuuden timantti?

Hiilijalanjälkiä seuraten kohti kokonaisvastuullisuutta Onko kuluttaja meille tulevaisuuden timantti? Hiilijalanjälkiä seuraten kohti kokonaisvastuullisuutta 19.4.2012 Onko kuluttaja meille tulevaisuuden timantti? Sirpa Kurppa, MTT MTT Agrifood Research Finland 18.4.2012 2 Miten olette kokeneet kuluttajalle

Lisätiedot

Biotalousstrategiabiotaloudella. kehittymään

Biotalousstrategiabiotaloudella. kehittymään Biotalousstrategiabiotaloudella maaseutu kehittymään Birgitta Vainio-Mattila Maa- ja metsätalousministeriö 18.3.2015 24.3.2015 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet

Lisätiedot

Kainuun metsäbiotalous

Kainuun metsäbiotalous n metsäbiotalous elää edelleen puusta Metsäbiotalous muodostaa 41 % maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Työllisyydessä osuus on noin 1,5-kertainen maakuntien keskiarvoon verrattuna. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Kanta-Hämeen metsäbiotalous

Kanta-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en biotaloutta vetää elintarvikesektori Metsäbiotalous muodostaa 3-5 % koko maakunnan tuotoksesta, arvonlisäyksestä, investoinneista ja työllisyydestä. Suhteelliset osuudet ovat lähellä

Lisätiedot

Satakunnan metsäbiotalous

Satakunnan metsäbiotalous Satakunnan metsäbiotalous Satakunnassa massa ja paperi ovat metsäbiotalouden kärjessä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 41 %. Muussa biotaloudessa tärkeimmät sektorit ovat elintarviketeollisuus

Lisätiedot

Uudenmaan metsäbiotalous

Uudenmaan metsäbiotalous Uudenmaan metsäbiotalous Uusimaa - määrissä suuri, osuuksissa pieni Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 22 %. Tärkein biotalouden sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalous

Lisätiedot

Mittatikun uudet sovellukset

Mittatikun uudet sovellukset Mittatikun uudet sovellukset Juha Matti Katajajuuri MTT Biotekniikka ja elintarviketutkimus Elintarvikeketjun vastuullisuuden (CSR) kehittäminen ja tuotteistaminen vuorovaikutuksessa sidosryhmien kanssa

Lisätiedot

Pirkanmaan metsäbiotalous

Pirkanmaan metsäbiotalous Pirkanmaan metsäbiotalous Pirkanmaa metsäbiotalouden kärkimaakunta Metsäbiotalous muodostaa lähes puolet maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Osuus on selvästi keskimääräistä suurempi. Kivijalkana on

Lisätiedot

Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet

Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet Ympäristölounas Lammin biologinen asema 29.5.2015 Ilkka P. Laurila, kehitysjohtaja Luonnonvarakeskus ilkka.p.laurila@luke.fi Ilkka

Lisätiedot

Elinkaariajattelu ja ympäristöinnovaatiot väylänä ja mallina yritysten vastuullisuuteen. Sirpa Kurppa, MTT Biotekniikka- ja elintarviketutkimus

Elinkaariajattelu ja ympäristöinnovaatiot väylänä ja mallina yritysten vastuullisuuteen. Sirpa Kurppa, MTT Biotekniikka- ja elintarviketutkimus Elinkaariajattelu ja ympäristöinnovaatiot väylänä ja mallina yritysten vastuullisuuteen Sirpa Kurppa, MTT Biotekniikka- ja elintarviketutkimus 30.9.2010 Elinkaariajattelu SIDOSRYHMÄT viranomaiset lähiympäristö

Lisätiedot

Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät

Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät Kuopiossa 30.10.2010 Strateginen johtaja Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö, Metsäalan strateginen ohjelma Alustuksen

Lisätiedot

Mitä tilastot kertovat cleantechistä? Elina Berghäll & Saara Tamminen Esitelmä CLEANBIO työpajassa, TEM

Mitä tilastot kertovat cleantechistä? Elina Berghäll & Saara Tamminen Esitelmä CLEANBIO työpajassa, TEM Mitä tilastot kertovat cleantechistä? Elina Berghäll & Saara Tamminen Esitelmä CLEANBIO työpajassa, TEM 1.6.2016 Tutkimuskysymys & aineisto Miten työllisyys, vienti ja lisäarvo ovat kehittyneet Cleantech

Lisätiedot

Etelä-Karjalan metsäbiotalous

Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalassa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on Suomen suurin Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen

Lisätiedot

Ajankohtaista ilmastopolitiikasta

Ajankohtaista ilmastopolitiikasta Ajankohtaista ilmastopolitiikasta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK Ympäristö- ja maapolitiikan ajurit Ilmasto-energiapolitiikka: hillintä ja sopeutuminen kierrätämme hiiltä biomassoilla -tuottavassa

Lisätiedot

Vähänkö hyvää! -lautasella

Vähänkö hyvää! -lautasella Vähänkö hyvää! -lautasella Vastuullisen ruoan tuntomerkit Otetaan huomioon ruoan ympäristövaikutukset, ilmastovaikutukset, tuotanto-olosuhteet, terveysvaikutukset. Ruoantuotannon vaikutukset Ruoka kuormittaa

Lisätiedot

KeHa-hanke Karjalanpiirakan LCA

KeHa-hanke Karjalanpiirakan LCA KeHa-hanke Karjalanpiirakan LCA Esitys Joensuussa Frans Silvenius tutkija, MTT Tutkimusalue Vastuullinen ruokaketju hyvinvoiva kuluttaja Miten kehitetään ruokaketjun vastuullisuutta ja edistetään kuluttajien

Lisätiedot

Päijät-Hämeen metsäbiotalous

Päijät-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en metsäbiotalouden veturina on puutuoteteollisuus Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 39 %. Biotaloudessa merkittävä sektori on myös elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Etelä-Savon metsäbiotalous

Etelä-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous vahva metsätaloudessa ja puutuotteissa Metsäbiotalous vastaa yli puolesta maakunnan biotalouden tuotoksesta. Vahvoja toimialoja ovat puutuoteteollisuus ja metsätalous (metsänhoito, puunkorjuu

Lisätiedot

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus

Lisätiedot

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Tuloksia hankkeesta Low Carbon Finland 25 -platform Maarit Kallio ja Olli Salminen Metsäntutkimuslaitos Metsät ja metsäsektori vaikuttavat Suomen

Lisätiedot

Pohjanmaan metsäbiotalous

Pohjanmaan metsäbiotalous n metsäbiotalous massa ja paperi etunenässä Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 42 %. Muita biotalouden tärkeitä sektoreita ovat maatalous ja elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Lapin metsäbiotalous

Lapin metsäbiotalous Lapin metsäbiotalous Lapissa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on suuri Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen osuus on 60 %. Kivijalkana

Lisätiedot

Kemianteollisuuden tulevaisuuden näkymät

Kemianteollisuuden tulevaisuuden näkymät Kemianteollisuuden tulevaisuuden näkymät, Kemianteollisuus ry Prosessiteollisuuden työntekijän osaamistarpeet 2.9.2011, PIRKO, Tampere 2.9.2011 1 Esityksen sisältö 1990-luvun opit Ennakoinnin vaikeudesta

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Kymenlaakson metsäbiotalous

Kymenlaakson metsäbiotalous Kymenlaakson metsäbiotalous Kymenlaakso massan ja paperin maakunta Metsäbiotalous on maakunnan biotalouden veturi. Sen osuus biotalouden kokonaistuotoksesta on 65 %. Kivijalkana on vahva massa- ja paperiteollisuus.

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

Kemianteollisuuden tulevaisuuden näkymät

Kemianteollisuuden tulevaisuuden näkymät Kemianteollisuuden tulevaisuuden näkymät, Kemianteollisuus ry Prosessiteollisuuden työntekijän osaamistarpeet 2.9.2011, PIRKO, Tampere 2.9.2011 1 Esityksen sisältö 1990-luvun opit Ennakoinnin vaikeudesta

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Enemmän lähiruokaa julkisiin keittiöihin? Ruokavalion vaikutukset Itämeren tilaan,

Enemmän lähiruokaa julkisiin keittiöihin? Ruokavalion vaikutukset Itämeren tilaan, Torstaina 26.5. klo 10 16 Ahlman instituutissa, Enemmän lähiruokaa julkisiin keittiöihin? Ruokavalion vaikutukset Itämeren tilaan, Sirpa Kurppa, prof. MTT Biotekniikka ja elintarviketutkimus sirpa.kurppa@mtt.fi

Lisätiedot

Maatalous ja ilmastonmuutos

Maatalous ja ilmastonmuutos Maatalous ja ilmastonmuutos Maatalous ja ilmastonmuutos -seminaari Lapuan kaupunki, Kulttuurikeskus Vanha Paukku, 15.4.2011 klo 9.45 15.45 Kurppa Sirpa MTT Kestävä biotalous -tiimi 18.4.2011 Ilmastomuutos

Lisätiedot

BIOTALOUS- TARVITAANKO MAASEUTUALUEILLA KAAVOITUSTA?

BIOTALOUS- TARVITAANKO MAASEUTUALUEILLA KAAVOITUSTA? BIOTALOUS- TARVITAANKO MAASEUTUALUEILLA KAAVOITUSTA? 3.9.2015. Iisalmi MAL verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Yliarkkitehti Raija Seppänen Maa- ja metsätalousministeriö/ Maaseudun

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä- Pohjanmaan metsäbiotalouden perusta puutuotteissa Metsäbiotalouden suurin toimiala on puutuoteteollisuus. Se työllistää lähes 60 prosenttia maakunnan metsäbiotalouden

Lisätiedot

Vähähiilinen yhteiskunta globaalina tavoitteena Päättäjien metsäakatemia 15.IX 2010

Vähähiilinen yhteiskunta globaalina tavoitteena Päättäjien metsäakatemia 15.IX 2010 Vähähiilinen yhteiskunta globaalina tavoitteena Päättäjien metsäakatemia 15.IX 2010 Aleksi Neuvonen Demos Helsinki www.demos.fi Ilmastonmuutos = ongelma, uhka Ilmastonmuutos = ongelma, uhka Vähähiilinen

Lisätiedot

Tutkittua tietoa mallasohran viljelystä ympäristövaikutusten näkökulmasta

Tutkittua tietoa mallasohran viljelystä ympäristövaikutusten näkökulmasta Tutkittua tietoa mallasohran viljelystä ympäristövaikutusten näkökulmasta Yrjö Virtanen, vanhempi tutkija, MTT Ohrasta olueksi -ketjun ympäristövaikutusten arviointi Elinkaariarviointi (LCA) Luonnon resurssit

Lisätiedot

Bioenergia, Energia ja ilmastostrategia

Bioenergia, Energia ja ilmastostrategia Bioenergia, Energia ja ilmastostrategia lisääntyvät hakkuut Talousvaliokunnalle ja monimuotoisuus 30.11.2016 Suojeluasiantuntija 10.03.2017 Paloma Hannonen paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suojeluasiantuntija

Lisätiedot

Ravinto ja ilmastonmuutos

Ravinto ja ilmastonmuutos Ravinto ja ilmastonmuutos 22.01.2009 Aleksi MäntylM ntylä Ilmastonmuutos yksi ongelma muiden joukossa Biodiversiteetin väheneminen Radioaktivisoituminen Maankäytön muutokset Rehevöityminen Happamoituminen

Lisätiedot

Sahojen merkitys metsäteollisuudelle

Sahojen merkitys metsäteollisuudelle Suomen Sahateollisuusmiesten Yhdistyksen 90-vuotisjuhla Sahojen merkitys metsäteollisuudelle Toimitusjohtaja Ilkka Hämälä, Metsä Fibre 7.4.2017 Metsän ensimmäiset menestystuotteet: terva ja sahatavara

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Varsinais-Suomen metsäbiotalous

Varsinais-Suomen metsäbiotalous Varsinais-Suomen metsäbiotalous - metsäbiotalous pientä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 12 %. Biotalouden tärkeitä sektoreita ovat elintarviketeollisuus, maatalous ja lääketeollisuus.

Lisätiedot

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Ekologinen jalanjälki Ekosysteempipalvelut ovat vakavasti uhattuna Erilaiset arviot päätyvät aina samaan

Lisätiedot

Mineraalisten luonnonvarojen kokonaiskäytön arviointi

Mineraalisten luonnonvarojen kokonaiskäytön arviointi Mineraalisten luonnonvarojen kokonaiskäytön arviointi Johtaja, professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus SUOMEN MINERAALISTRATEGIAN AVAJAISSEMINAARI, 17.3.2010 GTK 18.3.2010 Elinkaariajattelu Jyri

Lisätiedot

Biotalouden kestävyyshaasteet

Biotalouden kestävyyshaasteet Kansalaisinfo 14.6.2017 Biotalouden kestävyyshaasteet Ernesto Hartikainen, Sitra ernesto.hartikainen@sitra.fi Twitter @ernestoharti V I S I O Suomi menestyy kestävän hyvinvoinnin edelläkävijänä. MINKÄLAINEN

Lisätiedot

Kohti biotaloutta - mitä, miten ja miksi? Eeva Hellström 24.3.2015

Kohti biotaloutta - mitä, miten ja miksi? Eeva Hellström 24.3.2015 Kohti biotaloutta - mitä, miten ja miksi? Eeva Hellström 24.3.2015 Miksi biotaloutta on niin vaikea ymmärtää? 2 2 Biotalous vastaa kolmeen kysymykseen Biologisten luonnonvarojen hoito, käyttö ja jalostus

Lisätiedot

Kiertotaloustoimet erilaisissa arvoketjuissa I Ilkka Hippinen, Motiva Oy

Kiertotaloustoimet erilaisissa arvoketjuissa I Ilkka Hippinen, Motiva Oy Kiertotaloustoimet erilaisissa arvoketjuissa 24.08.2017 I Ilkka Hippinen, Motiva Oy Tavoite Täsmennetään kansallisen kiertotalouden tiekartan ja hallitusohjelman kiertotaloustoimien toimeenpanon kannalta

Lisätiedot

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet 2015e = tilastoennakko Energian kokonais- ja loppukulutus Öljy, sis. biokomponentin 97 87 81 77 79 73 Kivihiili 40 17 15 7 15 3 Koksi,

Lisätiedot

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Säätytalo Päivittäistavarakauppa ry Toimitusjohtaja 1 Elintarvikeketjun ympäristövastuu ja asiakastoiminnan haasteet Tuoteturvallisuus (Suomessa)

Lisätiedot

Biotalouden mahdollisuudet. Jouko Niinimäki & Antti Haapala Oulun yliopisto

Biotalouden mahdollisuudet. Jouko Niinimäki & Antti Haapala Oulun yliopisto Biotalouden mahdollisuudet EU:n energiaomavaraisuus ja -turvallisuus EU:n raaka-aineomavaraisuus ja turvallisuus EU:n kestävän kehityksen tavoitteet Metsäteollisuuden rakennemuutos Suomen metsäala on merkittävässä

Lisätiedot

Agroekologinen symbioosi

Agroekologinen symbioosi Palopuron Agroekologinen symbioosi Juha Helenius Helsingin yliopisto Luomuinstituutin yleisöseminaarien sarja Tutkittua tietoa luomusta, Mikkeli 7.3.2017 Agroekologia 1. Tieteellinen tutkimusala, jonka

Lisätiedot

ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA. YmV Otto Bruun, suojeluasiantuntija

ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA. YmV Otto Bruun, suojeluasiantuntija ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA YmV 16.2.2017 Otto Bruun, suojeluasiantuntija Lähtökohdat arvionnille Taustalla Pariisin sopimus 2015 ja sen tavoitteiden valossa tiukka hiilibudjetti, joka huomioi sekä päästölähteet

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous

Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous Pohjois-Pohjanmaalla metsäbiotalouden veturina on vahva metsäteollisuus Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotaloudesta on 40 %. Merkittävin biotalouden sektori on

Lisätiedot

Kala-LCA:n päivitys. Toimittajatilaisuus 25.4. 2012 Säätytalo Frans Silvenius, MTT

Kala-LCA:n päivitys. Toimittajatilaisuus 25.4. 2012 Säätytalo Frans Silvenius, MTT Kala-LCA:n päivitys Toimittajatilaisuus 25.4. 2012 Säätytalo Frans Silvenius, MTT KalaLCA Suomen kalankasvatuksen elinkaaritarkastelun päivittäminen Osallistuneet tutkijat MTT Frans Silvenius, Sirpa Kurppa,

Lisätiedot

Yhteistoimin kohti biotaloutta. ylijohtaja Juha Ojala MMM Luonnonvaraosasto

Yhteistoimin kohti biotaloutta. ylijohtaja Juha Ojala MMM Luonnonvaraosasto Yhteistoimin kohti biotaloutta ylijohtaja Juha Ojala MMM Luonnonvaraosasto 6.5.2015 1 Strategiset päämäärät Toimeenpano ja seuranta Suomen biotalousstrategian tavoitteena 100 mrd tuotanto 1. KILPAILUKYKYINEN

Lisätiedot

Ekotehokasta tuotantoa? Elinkaariarviointi (LCA) kertoo tuotteiden ympäristövaikutuksista

Ekotehokasta tuotantoa? Elinkaariarviointi (LCA) kertoo tuotteiden ympäristövaikutuksista Ekotehokasta tuotantoa? Elinkaariarviointi (LCA) kertoo tuotteiden ympäristövaikutuksista Freshabit, Karjaanjoen yleisötilaisuus 31.3.2016 Merja Saarinen, Luke Luonnonvarakeskus Luke Natural Resources

Lisätiedot

Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012

Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012 Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012 Sisältö I. Biotalous osana kestävää taloutta: Talouskasvun irrottaminen luonnonvarojen

Lisätiedot

Lounaslautaset vertailussa

Lounaslautaset vertailussa Lounaslautaset vertailussa Professori Sirpa Kurppa MTT Biotekniikka ja elintarviketutkimus Elintarvike-ekologian tutkimusryhmä 16.9.2009 1 ConsEnv Kotitalouksien kulutusvalintojen ympäristövaikutukset

Lisätiedot

Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta. Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta. Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Pieksämäki 14.1.2014 Sisältö Johdanto Ravinteiden ja hiilen kierto

Lisätiedot

Metsäbiotalous. Suomessa ja maakunnissa. Helsinki, Panu Kallio, Tapio Oy Jouko Lehtoviita, Tapio Oy

Metsäbiotalous. Suomessa ja maakunnissa. Helsinki, Panu Kallio, Tapio Oy Jouko Lehtoviita, Tapio Oy Metsäbiotalous Suomessa ja maakunnissa Panu Kallio, Jouko Lehtoviita, Helsinki, Esityksen sisältö Metsäbiotalous Suomessa Maakuntien metsäbiotalous Metsäbiotalouden osuus maakuntien biotaloudesta Esimerkki

Lisätiedot

Matkalle puhtaampaan maailmaan. Jaakko Nousiainen, UPM Biopolttoaineet Puhdas liikenne Etelä-Karjalassa

Matkalle puhtaampaan maailmaan. Jaakko Nousiainen, UPM Biopolttoaineet Puhdas liikenne Etelä-Karjalassa Matkalle puhtaampaan maailmaan Jaakko Nousiainen, UPM Biopolttoaineet Puhdas liikenne Etelä-Karjalassa 30.1.2017 METSÄ ON TÄYNNÄ UUSIA MAHDOLLISUUKSIA Maailma muuttuu Rajalliset resurssit Globaalin talouden

Lisätiedot

Suomen biotalous ja metsäala. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Metsäalan strateginen ohjelma Työ- ja elinkeinoministeriö

Suomen biotalous ja metsäala. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Metsäalan strateginen ohjelma Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen biotalous ja metsäala Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Metsäalan strateginen ohjelma Työ- ja elinkeinoministeriö Sisältö I. Biotalouden taustat II. Suomen biotalousstrategia ja sen toteuttaminen

Lisätiedot

Ohrasta olueksi -ketjun ympäristövaikutusten kehitys

Ohrasta olueksi -ketjun ympäristövaikutusten kehitys Ohrasta olueksi -ketjun ympäristövaikutusten kehitys Yrjö Virtanen, vanhempi tutkija, MTT Ohrasta olueksi -ketjun ympäristövaikutusten arviointi 2005, arvion päivitys 2010 Elinkaariarviointi (LCA) Luonnon

Lisätiedot

Agroekologinen symbioosi - mikä, miksi?

Agroekologinen symbioosi - mikä, miksi? Agroekologinen symbioosi - mikä, miksi? Juha Helenius Helsingin yliopisto Palopuron agroekologinen symbioosi hankkeen (Ympäristöministeriö: RAKI-ohjelma) tulosseminaari, Knehtilän tila 10.2.2017, Hyvinkää

Lisätiedot

Turvemaat - haaste hallinnolle. Ilmajoki Marja-Liisa Tapio-Biström

Turvemaat - haaste hallinnolle. Ilmajoki Marja-Liisa Tapio-Biström Turvemaat - haaste hallinnolle Ilmajoki 21.11.2017 Marja-Liisa Tapio-Biström 1 Sisältö Ilmastopolitiikka - Suomi osana kokonaisuutta Turvemaiden merkitys osana ilmastopolitiikkaa Toimenpiteitä - ratkaisuja

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

METSÄTEOLLISUUDEN UUDET TUOTTEET

METSÄTEOLLISUUDEN UUDET TUOTTEET METSÄTEOLLISUUDEN UUDET TUOTTEET Kuhmon Metsäpäivän Ideaseminaari 26.3.2014 Janne Seilo Aluejohtaja UPM Metsä Pohjanmaan integraattialue UPM tänään UPM Plywood Vaneri- ja viilutuotteet UPM Biorefining

Lisätiedot

Elinkaariajattelu autoalalla

Elinkaariajattelu autoalalla Elinkaariajattelu autoalalla Mikä on tuotteen ELINKAARI? Tuotteen vaiheet raaka-aineiden hankinnasta tai tuottamisesta tuotteen käyttöön ja loppukäsittelyyn. MARKKINOINTI JAKELU, KAUPPA TUOTANTO KÄYTTÖ,

Lisätiedot

Metsäbiotalouden näkymät Euroopassa

Metsäbiotalouden näkymät Euroopassa Metsäbiotalouden näkymät Euroopassa Lauri Hetemäki Apulaisjohtaja, Euroopan metsäinstituutti Professori, Itä-Suomen yliopisto Päättäjien 40. Metsäakatemia, Majvik, 26.4.2016 Esityksen rakenne 1. Mitä on

Lisätiedot

Pieksämäki työpaja Hiilitase, typpitase ja energiatase Miten hallita niitä maatilalla ilmastoviisaasti ja kustannustehokkaasti?

Pieksämäki työpaja Hiilitase, typpitase ja energiatase Miten hallita niitä maatilalla ilmastoviisaasti ja kustannustehokkaasti? Pieksämäki työpaja 14.1.2014 Hiilitase, typpitase ja energiatase Miten hallita niitä maatilalla ilmastoviisaasti ja kustannustehokkaasti? Ilmastonmuutos ja maaseutu (ILMASE) -hanke MTT Maa- ja elintarviketalouden

Lisätiedot

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa

Lisätiedot

EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET

EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET Ari Nissinen, Jari Rantsi, Mika Ristimäki ja Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus (SYKE) 3.4.2012, Järjestäjät: KEKO-projekti

Lisätiedot

Kestävyysinnovaatioihin erikoistuvan arvoketjun rakentaminen?

Kestävyysinnovaatioihin erikoistuvan arvoketjun rakentaminen? Kestävyysinnovaatioihin erikoistuvan arvoketjun rakentaminen? Sirpa kurppa Natural Resources Institute Finland (Luke), Bio-based Business and Industry, Recycling economy solutions 1 Sirpa Kurppa Esityksen

Lisätiedot

Luonnonvarojen älykäs hyödyntäminen - Hallituksen kärkihankkeet, tutkimus ja vaikuttavuus

Luonnonvarojen älykäs hyödyntäminen - Hallituksen kärkihankkeet, tutkimus ja vaikuttavuus Luonnonvarojen älykäs hyödyntäminen - Hallituksen kärkihankkeet, tutkimus ja vaikuttavuus Pääjohtaja Mari Walls Luonnonvarakeskus 20.10.2015 Tutkijoiden ja kansanedustajien seura Tutkas Luken visio BIOTALOUDELLE

Lisätiedot

MMM:n toimenpiteet biotalousstrategian toimeenpanossa

MMM:n toimenpiteet biotalousstrategian toimeenpanossa MMM:n toimenpiteet biotalousstrategian toimeenpanossa Liisa Saarenmaa 19.3.2015 24.3.2015 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat

Lisätiedot

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik,

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik, Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 7.5.2014 Hannu Raitio Projektinjohtaja, Prof. Metsäbiotalous suunnaton mahdollisuus Globaalit toimintaympäristöä muuttavat megatrendit pakottavat meidät

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008 Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus Ritva Toivonen Tapio 11/2008 1 Metsäala murroksessa (2005)08 Massa- ja paperiteollisuus: Vuosikymmenien kasvu taittuu laskuun: pysyvämpi

Lisätiedot

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt 1. Emme tuhlaa luonnonvaroja ja saastuta ympäristöä - tasapaino luonnon käytön ja suojelun välillä 2. Huolehdimme ihmisten hyvinvoinnista

Lisätiedot

torstaina 15. lokakuuta 2009 Ruokafaktat

torstaina 15. lokakuuta 2009 Ruokafaktat Ruokafaktat - 0 10 % 20 % 30 % 40 % ilmastopäästöt Sähkönkäyttö Liikenne Fossiilisten polttoaineiden käyttö Teollisuustuotanto hiilidioksidi Metsäkato Maatalous Jätteet METAANI Ruoan ILMASTOPÄÄSTÖT Kauppa

Lisätiedot

Veden käytön ja vesistökuormituksen nykytila

Veden käytön ja vesistökuormituksen nykytila Veden käytön ja vesistökuormituksen nykytila Vesiviisautta kiertotalouteen Kohti vesiviisasta kiertotaloutta hankeen loppuseminaari 14.2.2017 Photo: Riku Lumiaro Jani Salminen, Jari Koskiaho, Sarianne

Lisätiedot

Bioenergian kestävyyden arviointi Kestävyysindikaattorien painottaminen. Bioenergian kestävyys seminaari Kilta-sali, Helsinki Taija Sinkko

Bioenergian kestävyyden arviointi Kestävyysindikaattorien painottaminen. Bioenergian kestävyys seminaari Kilta-sali, Helsinki Taija Sinkko Bioenergian kestävyyden arviointi Kestävyysindikaattorien painottaminen Bioenergian kestävyys seminaari 3.12.2015 Kilta-sali, Helsinki Taija Sinkko Esityksen sisältö Kestävyysindikaattorien painottaminen

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Keski-Suomen maaseudun näkymiä Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus?

Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus? Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus? Puheenjohtaja Juha Marttila, MTK Maatalouden tulevaisuus 3.11.2014, Oulu Luontomme tarjoaa mahdollisuuden vihreään kasvuun = hiilensidontaan Metsää

Lisätiedot