Maatalous ja ilmastonmuutos
|
|
- Akseli Pääkkönen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Maatalous ja ilmastonmuutos Maatalous ja ilmastonmuutos -seminaari Lapuan kaupunki, Kulttuurikeskus Vanha Paukku, klo Kurppa Sirpa MTT Kestävä biotalous -tiimi
2 Ilmastomuutos ja tuotanto?
3 Tuotannon rakenteellisella muutoksella on myös ympäristövaikutuksia
4 KESKEISENÄ ELINKAARIajattelu? Meijeri Tyytyväinen kuluttaja Tukku- ja vähittäiskauppa Rehuteollisuus ja -kauppa Rehuntuotanto Panosteollisuus ja -kauppa Maitotila Kuljetukset Jalostus Tuotannon eri vaiheet Pakkaus Elinkaari Luonnontilasta eri vaiheiden kautta takaisin luonnontilaan Varastointi Käyttö Kunnossapito Raaka-aineiden otto maaperästä Luonnon raaka-aine Loppusijoitus
5 SIDOSRYHMÄT viranomaiset lähiympäristö julkinen sana luontoaktivistit asiakkaat tuotevastuut MAISEMA KULJETUKSET Meijeri TUOTTEIDEN YMPÄRISTÖ VAIKUTUKSET PELLOLTA PÖYTÄÄN Tukku- ja vähittäiskauppa Kuluttaja ENERGIA vesi Panosteollisuus ja -kauppa Rehuteollisuus ja -kauppa Rehuntuotanto Maitotila JÄTEVESI & RAVINTEET KIINTEÄ JÄTE ONGELMAJÄTE BRÄNDIN OMISTAJAN ON TARKASTELTAVA KOKO TUOTANTOKETJUN YMPÄRISTÖKYSYMYKSIÄ - elinkaariajattelu Kuva: Pasi Voutilainen
6 Mistä ilmastomuutos syntyy ja miten sen vaikutuksia mitataan tuote- tai tuotantoyksikkö- tai toimintapistekohtaisesti suhteessa tuottavuuteen?
7 Vaikutusarviointi Elinkaari-inventaarion tulokset Luokittelu ja karakterisointi Normalisointi Arvottaminen Tulos Ilmastonmuutos Normalisointi Tuotteen Kokoon valm pano Päästö CO CH N 2 O CFC Karakterisointi Ilmastonmuutos kerroin potentiaali kts. IPPC 3940 Suomi Normalisointi tekijä Subjektiivinen vaikutusarviointi Kertoimet vaihtelevat! Ympäristö indeksi Rehevöityminen Normalisointi Vastaavat vaikutusluokkakohtaiset potentiaalit lasketaan kaikkien luokkien osalta. Normalisoimalla nähdään mikä on tuotteen osuus esim. Suomen kokonaispäästöistä. Arvottaminen on subjektiivista mutta sekin antaa näkökulmaa eri tekijöiden merkitykselle. Kaikki vaiheet inventaarion tuloksista lopulliseen pisteytykseen asti kertovat omalla tavallaan eri tekijöiden merkityksestä! Arvottamisen on oltava läpinäkyvää! Osallistumalla arvottamiseen yrityksen henkilöstö saa lisätietoa tuotteen ympäristönäkökohdista. Tieteellinen osa-alue (ISO-standardit) Subjektiivinen osa-alue Tuotteen elinkaaren aikainen ympäristökuormitus Päästöt luokitellaan vaikutusten mukaisesti ja lasketaan vaikutuspotentiaali luokkien sisällä (ekvivalenttiarvot) Kokonaisekvivalenttimäärät suhteutetaan vaikutusluokkakohtaisesti maantieteellisesti ja ajallisesti rajattuihin perusarvoihin Eri vaikutusluokkien keskinäinen merkittävyys arvotetaan esim. asiantuntijapaneelin avulla Kuva: Pasi Voutilainen
8 Vaikutusarviointi Päästö Luokittelu ja karakterisointi Normalisointi CFC Torjunta- Pb aineet Cd NH 3 PAH Otsonikerroksen oheneminen -muutos Raskasmetallit Happamoituminen Karsinogeenit Normalisointi Normalisointi Normalisointi Arvottaminen Tulos Pöly CH 4 Savusumu Ilmastonmuutos kesällä Normalisointi VOC DDT N 2 O CO2 2 SO2 2 Savusumu Happamoituminen talvella Torjunta-aineet Ilmastonmuutos Ilmastonmuutos Normalisointi Normalisointi Normalisointi Subjektiivinen vaikutusarviointi Ympäristö indeksi NOx x Happamoituminen Normalisointi P jne... N Rehevöityminen Normalisointi Tieteellinen osa-alue (ISO-standardit) Subjektiivinen osa-alue Tuotteen elinkaaren aikainen ympäristö- kuormitus Päästöt luokitellaan vaikutusten mukaisesti ja lasketaan vaikutuspotentiaali luokkien sisällä (ekvivalenttiarvot) Kokonaisekvivalenttimäärät suhteutetaan vaikutusluokkakohtaisesti maantieteellisesti ja ajallisesti rajattuihin perusarvoihin Eri vaikutusluokkien keskinäinen merkittävyys arvotetaan esim. asiantuntijapaneelin avulla Kuva: Pasi Voutilainen
9 Keskeinen laskutoimitus: Ilmastonmuutos inventaariotulos karakterisointikerroin kg CO 2 -ekv CO 2 1,00 1 1,00 CH 4 1, ,00 N 2 O 1, ,00 324,00 Rehevöityminen inventaariotulos karakterisointikerroin g PO 4 -ekv N-rehevöittävä 1,00 0,42 0,42 P-rehevöittävä 1,00 3,06 3,06 NH 3 to air 1,00 0,04 0,04 NO x to air 1,00 0,015 0,02 3,54
10 Elintarvikekulutuksen ympäristövaikutukset tutkimusmenetelmät ja datat (yksikköprosessit) Ympäristövaikutustieto elintarvikejalostuksesta (MTT ELE) Ympäristövaikutustieto elintarvikepakkauksista (MTT ELE) Ympäristövaikutustieto tuontielintarvikkeista (MTT ELE) Ympäristövaikutustieto kuluttajalta (MTT ELE) Ympäristövaikutustieto tuontirehuista (MTT ELE) Ympäristövaikutustieto kaupasta ja jakelusta (MTT ELE) Lohkokirjanpitoaineisto (ProAgria) ja muut viljelyaineistot Nurmiviljelyn huuhtoumamalli (SYKE & MTT) Ympäristövaikutustieto rehunvalmistuksesta (MTT ELE) Lannoitteiden tuotannon ympäristövaikutukset Muut tuotantopanokset Kirjanpitotila-aineisto (MTT Taloustutkimus) Rehureseptit Muut Viljelymallit tuotantopanokset (MTT ELE) Kotieläinmallit Ostorehut (MTT ELE) Kotieläintalouden koneet Työkoneet TietokantalaskentaohjelmaE Energia (Virtanen&Virtanen) ELE Energia Elintarvikeryhmien Kansantalouden ympäristövaikutustiedon tuoteryhmien laskenta ympäristövaikutustiedon ja yhdistäminen ainevirtatilinpitotietoihin laskenta ja yhdistäminen ainevirtatilinpitotietoihin Kansantalouden ainevirtatilinpito SYKE, Thule-instituutti Ainevirtatilinpidon ympäristövaikutustieto tuoteryhmittäin
11 kg CO 2 -ekv. Ilmastonmuutos maataloudessa: Emmental-juustotonnin ilmastonmuutosvaikutus märehdintä Lähde: Katajajuuri 2007 CH 4 N 2 O CO 2 Bensiinilitrasta syntyy noin grammaa ja litrasta dieselöljyä noin grammaa hiilidioksidia. parhailla autoilla hiilidioksidipäästöt 135 grammasta 119 grammaan ajokilometrillä. Lähde: World Business Council for Sustainable Development. Agricultural Ecosystems Facts and Trends Web: 11
12 Missä ilmastomuutosvaikutus näkyy tuotantoketjuissa ja miten sitä kuvataan?
13 Ympäristövaikutusten arvio Ympäristövaikutukset kansantaloudessa Elintarvikeketjun osuus kotimaisista ympäristövaikutuksista 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% Muu kansantalous Elintarvikeketju 30% 20% 10% 0% Alailmakehän otsonin muodostuminen Happamoituminen Ilmaston muutos Rehevöityminen vesistössä
14 Koko sektorin ympäristövaikutusarvio Tuoteryhmien osuudet kulutukseen toimitetuille elintarvikeketjun tuotteille kohdistuvasta ilmastonmuutosvaikutuksesta (suomalaiskansallinen taso) Tuoteryhmä Kotimainen tuotanto Tuonti Yhteensä Lihatuotteet 28% 20% 25% Maitotuotteet 24% 15% 20% Ravitsemis- ja juomatarjoilupalvelut 16% 18% 17% Viljatuotteet 10% 11% 11% Kasvistuotteet 5% 10% 7% Olut, siideri, virvoitusjuomat ja vedet 4% 4% 4% Hedelmä- ja marjatuotteet 2% 5% 3% Alkoholijuomat 1% 4% 2% Kalatuotteet 2% 1% 1%
15 Viljatuotteet Ravitsemis- ja juomatarjoilupalvelut Olut, siideri, virvoitusjuomat ja vedet Muut tuotteet Maitotuotteet Lihatuotteet Kasvistuotteet Kalatuotteet Hedelmä- ja marjatuotteet Alkoholijuomat Milj. kg CO2 eq Ympäristövaikutusten arvio Ympäristövaikutukset tuoteryhmittäin Elintarvikeketjun ilmaston muutosvaikutuksen muodostuminen tuoteryhmittäin Tuonnin Kuljetus Tuonti Kotimainen Tuotanto
16 Koko sektorin ympäristövaikutusarvio Ilmastonmuutosvaikutuksen muodostuminen loppukäyttöön toimitetuissa tuoteryhmissä kuormituksittain Tuoteryhmä CH4 CO2-fos N2O PFC (CO2ekv) Lihatuotteet 31% 27% 41% 2% Maitotuotteet 36% 27% 37% 0% Ravitsemis- ja juomatarjoilupalvelut 21% 55% 23% 2% Viljatuotteet 5% 40% 55% 0% Kasvistuotteet 5% 67% 28% 0% Olut, siideri, virvoitusjuomat ja vedet 4% 56% 40% 0% Hedelmä- ja marjatuotteet 12% 61% 26% 1% Alkoholijuomat 4% 56% 40% 0% Kalatuotteet 4% 86% 9% 0%
17 Koko sektorin ympäristövaikutusarvio Kotieläintuotannon osuus ketjun kokonaisvaikutuksesta tuotantosuunnittain. Tuotantosuunta Kotieläintuotannon osuus ketjun kokonaisvaikutuksesta Kananmunien tuotanto 37% Maidon tuotanto 85% Muu kotieläintuotanto 87% Nautaeläinten tuotanto 89% Siipikarjan tuotanto 53% Sikojen tuotanto 66%
18 Koko sektorin ympäristövaikutusarvio Tuotantosuuntien osuudet kotieläintuotannon ilmastonmuutosvaikutuksesta. Osuudet tuotannon arvosta on laskettu kotieläintuotannon perushintaisesta kokonaisarvosta. Tuotantosuunta Osuus kotieläintuotannon kokonaisvaikutuksesta Osuus tuotannon arvosta Kananmunien tuotanto 2% 2% Maidon tuotanto 48% 54% Muu kotieläintuotanto 6% 2% Nautaeläinten tuotanto 28% 6% Siipikarjan tuotanto 3% 20% Sikojen tuotanto 14% 17%
19 Ilmastonmuutoksen muodostuminen loppukäyttöön toimitetuissa tuoteryhmissä kuormituksittain Ketju kg CO2 eq/ Lihatuotteet 2.7 Maitotuotteet 2.4 Viljatuotteet 1.8 Muut tuotteet 1.5 Kasvistuotteet 1.5 Kalatuotteet 1.0 Olut, siideri, virvoitusjuomat ja vedet 1.0 Ravitsemis- ja juomatarjoilupalvelut 0.6 Hedelmä- ja marjatuotteet 0.9 Alkoholijuomat 0.9 alkutuotanto ja elintarviketeollisuus, tuonti 1.8 Koko sektorin Ympäristövaikutusarvio alkutuotanto ja elintarviketeollisuus, kotimainen loppukäyttö 2.0 kaikki ETK tuotteet keskimäärin 1.3 Nautaeläinten tuotanto 4.2 Sikojen tuotanto 3.3 Maidon tuotanto 2.7 Siipikarjan tuotanto 2.1 Kananmunien tuotanto 6.3 Muu kotieläintuotanto 11.1
20 Viljatuotteet Ravitsemis- ja juomatarjoilupalvelut Olut, siideri, virvoitusjuomat ja vedet Muut tuotteet Maitotuotteet Lihatuotteet Kasvistuotteet Kalatuotteet Hedelmä- ja marjatuotteet Alkoholijuomat tn CO2 eq/m Ympäristövaikutusten arvio Ympäristövaikutukset tuoteryhmittäin Elintarvikeketjun ilmaston muutosvaikutuksen muodostuminen tuoteryhmittäin per M Tuonnin Kuljetus Tuonti Kotimainen Tuotanto 500 0
21 Siantuotannonprosessikohtaisen ympäristöarvioinnin, tietotarpeet - yksikköprosessit sianliha (Sikala_yhdistelmä_ eco) sikala: tuotokset emakko- ja lihasikaloista päästöt / sianliha kg (lantatyppi, NH3, N2O_epäsuora, N2O_suora, lantafosfori) rehujen käyttö / sianliha kg (ruokavalio) sikalan energiankäytöt eri sikalatyyppien toimintojen sähkön- ja polttoaineenkulutukset emakot ja lihasiat: ruokinta, juomavesi, pesut, lannanpoisto, valaistus, ilmanvaihtosähkö, ilmanvaihto, lämmitys olemassa olevissa tiedoissa suuri vaihtelu energiatausta sähkönkulutus: ruokinta, juomavesi, pesut, lannanpoisto, ilmanvaihto ja valaistus (yht kwh/a) kevyen polttoöljyn kulutus: vesikeskuslämmitys: l/a ostorehu ostorehun raaka-aineet rehutehtaan energiankulutus oma rehu oman rehun raaka-aineet: resepti lanta lietelanta n. 500 m3/a: raapat, 2 koneistoa Rehuomavaraisuus - rehun tausta!! viimeisimmässä eco-mallissa lannanpoiston energiankulutus mukana eli versio
22 Siantuotannon prosessikohtaisen ympäristöarvioinnin tietotarpeet - tuotantosysteemi systeemitason esimerkkien tarpeet: eri tuotantovaiheet Porsitusosasto: rakolattia Porsitusosasto: lämpöpanelit ja lämpölamppu Vieroitusosasto: ruokinta-automaatti pienimmille Välikasvatusosasto: kahta eri kuivarehua Tiineysosasto: liemiruokinta ja esikuivattu säilörehu ruokintajärjestelmät - rehuntuotantojärjestelmät infrastruktuuri rakennukset koneet ja niiden tehot (jauhatus, lannanpoistokaavin, painepesurit): pesut: välineistö ja pesuveden käyttö valaistus: valaistusaika12 h/vrk ilmanvaihto: ruokintatekniikka - hukkaprosentit lannanpoisto:? (raappa: 1 h/vrk) mittakaava hyvin ajankohtainen YVA sta ympäristö - investointeihin
23 Haasteet: Raaka-ainetuotannon merkitys lopputuotteen ympäristövaikutuksissa yli 50% - kehittämisen painopiste täällä tästä kerättävä tietoa Päästöistä: N 2 O ja N tot haasteellisimmat, N 2 O erityisen haasteellinen Kansainvälisellä tasolla ympäristövaikutustietojen hajonta tavattoman suuri Elinkeinon sisäisille hajonnoille suoriutumiseroille ei pidä sulkea silmiä
24 Haasteet: Prosessitason tieto materiaali-rahavirtoihin linkittyneeksi tämä on osa taloudellisuutta (jopa MIPS näkökulma käyttökelpoinen) tiedon omistus ja hyödyntämisoikeus prosessiomistajalla Systeemikokonaisuuden hallinta (LCM) on välttämätön pohjana tuotantoyksikön infrastruktuuri sivuvirtaketjuineen Ympäristövaikutusarvioinnin (YVA) rinnalle täytyy nostaa - ympäristöinvestointien tilakohtainen suunnittelu
25 Ympäristökehittämiskokonaisuuden rakenne nyt. Lihansektorin tarkennettu kansantalouden tason raportointi Sektorin Ympäristötiedon keruumalli LCA Ja selvitys ylivoimatekijöistä 3. Laatuvalidointi 1. LCM-malli -tilatason resurssimalli HierarchyNet ympäristöinvestoinnit
26 Tuotekohtaiset ympäristövaikutukset?
27 Muistisääntö jalanjäljistä Jalanjäljet kuvataan kiloina tai litroina. Hiilijalanjäljet/kg tuotetta ovat: Pienimmät satoja grammoja, keskitasoiset muutamia kiloja ja suuret 10 kilon paikkeilla tai korkeampia tuotekiloa kohden. Vesijalanjäljistä: pienimmät ovat muutamista sadoista litroista tuhanteen litraan keskisuuret tuhannesta viiteen tuhanteen litraan ja suuret litran molemmin puolin. Tarkasteltaessa erilaisia ruokaraaka-aineita nähdään, että kasvisraaka-aineiden hiili- ja vesijalanjälki on pieni ja hedelmien ja viljatuotteiden keskitasolla. Eläintuotteiden ympäristövaikutukset vaihtelevat keskitasosta suuriin.
28 100=Annual environmental impact per capita 64=Environmental impact per capita per annual consumption NISSINEN, A., GRÖNROOS, J., HEISKANEN, E., HONKANEN, A., KATAJAJUURI, J.-M., KURPPA, S., MÄKINEN, T., MÄENPÄÄ, I., SEPPÄLÄ, J. TIMONEN, P., USVA, K., VIRTANEN, Y Developing benchmarks for consumeroriented life cycle assessment-based environmental information on products, services and consumption patterns. Journal of Cleaner Production 15, 6/2007:
29 Ilmastomuutos kuluttajan ruokakorissa tai ruokalautasella? Lautasmalli Ravitsemussuositukset 740 kcal/ yläkouluikäisen nuoren lounas Energiasta % proteiineista % rasvoista % hiilihydraateista Lähde: Valtion ravitsemusneuvottelukunta
30 Kotiruokalounaiden koostumus Pääruoka (määrä vaihtelee) Sekaruokia; nauta, broileri, kinkku, nakki, kala Kasvisruokia; ulkomainen, kotimainen Salaatti (150 g) Sekaruoissa salaatti-kurkku-tomaatti ja keitetty porkkana Kasvisruoissa kaali-mustaherukka Puuron kanssa porkkanatikut ja kurkku Leipä ja levite (määrä vaihtelee) Juusto vain puuron kanssa Juoma (2dl) Maito seka- ja kasviruoassa paitsi Vesi vegaaniruoissa
31 Kuva: VRNK 1998 Kotiruoka Nakkimakkara Perunasose, kevytmaitoon Tomaatti-kurkku-lehtisal.+ keitetty porkkana Ruisleipä, perinteinen Kasvirasvamargariini, 70 % rasvaa Rasvaton maito Broilerkastike Makaroni/pasta Tomaatti-kurkku-lehtisal.+ keitetty porkkana Sekaleipä vaalea, vehnäjauho, vehnärouhe Kasvirasvalevite, 70 % rasvaa Soijapapupihvit Rasvaton maito Perunnasose, veteen Kaali-mustaherukkasalaatti Broilerkastike Sekaleipä vaalea, vehnäjauho, vehnärouhe Tumma riisi Kasvirasvalevite, 70 % rasvaa Tomaatti-kurkku-lehtisal.+ keitetty porkkana Ruisleipä, perinteinen Punajuuripihvit Kasvirasvamargariini, 70 % rasvaa Keitetyt ohrasuurimot Rasvaton maito Kaali-mustaherukkasalaatti Sekaleipä vaalea, vehnäjauho, vehnärouhe Kasviskiusaus (soijapapu) Kasvirasvalevite, 70 % rasvaa Kaali-mustaherukkasalaatti Rasvaton maito Sekaleipä vaalea, vehnäjauho, vehnärouhe Kasvirasvalevite, 70 % rasvaa Ohrapuuro Rasvaton maito Mansikkakeitto Sekaleipä vaalea, vehnäjauho, vehnärouhe Härkäpapupihvit Kasvirasvalevite, 70 % rasvaa Perunnasose, veteen Emmentaljuusto Kaali-mustaherukkasalaatti Porkkanatikut Ruisleipä, perinteinen Kurkku Kasvirasvalevite, 70 % rasvaa Rasvaton maito Kinkkukiusaus Tomaatti-kurkku-lehtisal.+ keitetty porkkana Sekaleipä vaalea, vehnäjauho, vehnärouhe Kasvirasvalevite, 70 % rasvaa Rasvaton maito Broilerikiusaus Tomaatti-kurkku-lehtisal.+ keitetty porkkana Sekaleipä vaalea, vehnäjauho, vehnärouhe Kasvirasvalevite, 70 % rasvaa Rasvaton maito Broileripasta(vuoka) Tomaatti-kurkku-lehtisal.+ keitetty porkkana Sekaleipä vaalea, vehnäjauho, vehnärouhe Kasvirasvalevite, 70 % rasvaa Rasvaton maito Kirjolohikiusaus Tomaatti-kurkku-lehtisal.+ keitetty porkkana Ruisleipä, perinteinen Kasvirasvalevite, 70 % rasvaa Rasvaton maito Lihamakaronilaatikko Tomaatti-kurkku-lehtisal.+ keitetty porkkana Ruisleipä, perinteinen Kasvirasvalevite, 70 % rasvaa Rasvaton maito Tomaattiketsuppi
32 Valmisruoka Kinkkukiusaus 1 Tuoresalaatti: kaali-, porkkana-ananassalaatti Tomaatti Sekaleipä, vaalea, vehnäjauho, vehnärouhe Rasvaton maito Kasviskiusaus 1 Tuoresalaatti: kaali-, porkkana-ananassalaatti Tomaatti Sekaleipä, vaalea, vehnäjauho, vehnärouhe Kasvirasvalevite, 70 % rasvaa Rasvaton maito Broilerpasta 1 Tuoresalaatti: kaali-, porkkana-ananassalaatti Tomaatti Sekaleipä vaalea, vehnäjauho, vehnärouhe Kasvirasvalevite, 70 % rasvaa Rasvaton maito Lihamakaronilaatikko Tuoresalaatti: kaali-, porkkana-ananassalaatti Ruisleipä, perinteinen Kasvirasvalevite, 70 % rasvaa Rasvaton maito Tomaattiketsuppi Kirjolohikiusaus 1 Tuoresalaatti: kaali-, porkkana-ananassalaatti Tomaatti Sekaleipä vaalea, vehnäjauho, vehnnärouhe. Rasvaton maito Ohrapuuro Mansikka-karpalokiisseli Ruisleipä, perinteinen Emmentaljuusto Kurkku Rasvaton maito Broileria kermakastikkeessa Tomaatti, kurkku-lehtisalaatti Sekaleipä, vehnäjauho, vehnärouhe Rasvaton maito
33 Ruoan merkitys ilmastokuormituksessa Esimerkkilounasannosten suhteellinen osuus suomalaisen kuluttajan päivittäisestä ilmastovaikutuksesta. Lihamakaronilaatikko, koti Kinkkukiusaus, koti Broiler kermakastikkeessa, valmis Broilerkiusaus, koti Broilerkastike+tumma riisi, koti Broilerkastike + pasta koti Kirjolohikiusaus, koti Ohrapuuro ja mansikkakeitto, koti Nakit ja muusi, koti Broilerpasta, koti Ohrapuuro, valmis Kasviskiusaus, valmis Kinkkukiusaus, valmis Broilerpasta, valmis Kirjolohikiusaus, valmis Lihamakaronilaatikko, valmis Kasviskiusaus, koti Soijapapupihvit (ovolactoveget)koti Punajuuripihvi, koti Soijapapupihvit (veget)koti Härkäpapupihvit (veget.) koti Päiväkuormitus per kuluttaja Esimerkkilounaiden koostumus: pääruoka, salaatti, maito/vesi ja leipä, Aterian osien merkitys esitetty jäljempänä % %
34 Esimerkkilounaiden osuus kuluttajan ilmastomuutosta aiheuttavasta kokonaiskuormituksesta/pv vaihtelee välillä 2 12 % Jos ruokailu jatkuisi koko päivän esimerkkilounaiden suuntaamalla kuormitustasolla (viiden lähimmän ateriaesimerkin keskiarvokuormituksella), ruoan osuus päivittäisestä kuormituksesta nousee merkittäväksi. Katso seuraava kuva
35 Ruoan suhteellinen osuus suomalaisen kuluttajan päivittäisessä ilmastovaikutuksessa raaka-aineiden valinta. Lihamakaronilaatikko, koti Kinkkukiusaus, koti Broiler kermakastikkeessa, valmis Broilerkiusaus, koti Broilerkastike+tumma riisi, koti Broilerkastike + pasta koti Kirjolohikiusaus, koti Ohrapuuro ja mansikkakeitto, koti Nakit ja muusi, koti Broilerpasta, koti Ohrapuuro, valmis Kasviskiusaus, valmis Kinkkukiusaus, valmis Broilerpasta, valmis Kirjolohikiusaus, valmis Lihamakaronilaatikko, valmis Kasviskiusaus, koti Soijapapupihvit (ovolactoveget)koti Punajuuripihvi, koti Soijapapupihvit (veget)koti Härkäpapupihvit (veget.) koti Päiväkuormitus per kuluttaja I kg + I kg + I kg Globaali haaste kaikki mahdollinen tehtävä kaikilla aloilla! CO 2 + N 2 O + CH 4 Ääriskenaario Ääriskenaario t 27, 4 kg CO 2 ekv Esimerkkilounaan suhteellinen kuluttajan koko kulutuksen ilmastokuormituksesta/pv, esimerkkilounaiden keskiarvo 6,5 % Ääriskenaario: muut ateriavalinnat on tehty esimerkkilounaan mukaiselta kuormitustasolta (näiden osuus kuvattu harmaassa palkissa)
36 Kotilounasannosten ilmastosvaikutus kg CO 2 -ekv Lihamakaronilaatikko +tomaatti/kurkkusalaatti Kinkkukiusaus +tomaatti/kurkkusalaatti Broilerikiusaus +tomaatti/kurkkusalaatti Broilerkastike ja riisi +tomaatti/kurkkusalaatti Broilerkastike ja pasta +tomaatti/kurkkusalaatti Kirjolohikiusaus +tomaatti/kurkkusalaatti Broileripasta +tomaatti/kurkkusalaatti Nakit ja muusi +tomaatti/kurkkusalaatti Ohrapuuro ja marjakeitto, juustovoileipä, porkkana Kasviskiusaus (soijapapu) +kaali/mustaherukka Soijapapupihvit ja muusi +kaali/mustaherukka Soijapapupihvit ja muusi (veteen) +kaali/mustaherukka Punajuuripihvit ja ohrasuurimot +kaali/mustaherukka Härkäpapupihvit ja muusi +kaali/mustaherukka Pääruoka Salaatti Leipä Juoma Kotilounasannokset hiilijalanjälki 700g 3,4 kg CO2 ekv pääruoan osuus % salaatin osuus % maidon osuus 8 33% leivän osuus 4 32 %
37 Suuruusjärjestyksessä pääruoan mukaan Valmisruokien ilmastovaikutus kg CO 2 -ekv Broileri/kermakastike +tomaatti/kurkku/lehtisalaatti Kasviskiusaus +kaali/porkkana/ananas Kinkkukiusaus +kaali/porkkana/ananas Lihamakaronilaatikko +kaali/porkkana/ananas Broilerpasta +kaali/porkkana/ananas Kirjolohikiusaus +kaali/porkkana/ananas Ohrapuuro ja marjakiisseli, juustovoileipä, porkkana Pääruoka Salaatti Leipä Juoma
38 Yhteenveto koti- ja valmisruoista: Kotilounasannokset rehevöittävä vaikutus 0,7 3,6 g PO 4- ekv. josta pääruoan osuus %. hiilijalanjälki 700g 3,4 kg CO 2 ekv josta pääruoan osuus % Valmisruoka-annokset rehevöittävä vaikutus 1 2,1 g PO 4- ekv. josta pääruoan osuus % hiilijalanjälki on 1,5-2,3 kg CO 2 ekv pääruoan osuus %
39 Lounaiden välinen vertailu Sekaruokalounaiden ilmasto- ja rehevöittävä vaikutus on keskimäärin suurempi kuin kasvisruokalounaiden Ilmastovaikutuksessa x 2-3 Rehevöittävässä vaikutuksessa x 2-4 Kasvihuoneessa kasvatetun salaatin ilmastovaikutus on paljon suurempi kuin avomaalla kasvatetun salaatin Voi olla jopa kolmasosa koko lounaan vaikutuksista Riisin korkea yksikkökuormitus (verrattuna pastaan) tasaantuu pienehkön annoskoon takia Ruokajuomana olevan maidon osuus ovolaktovegetaaristen lounaiden kuormituksesta on suuri Kalsiumin saantia ei tarkasteltu! Puurolounaan kuormitus nousee ravitsemusta täydentävien lisäkkeiden takia
40 Mistä lihamakaronilaatikkolounaan suuri ilmastovaikutus johtuu? Lihamakaronilaatikko, koti - tuotantovaiheet Raaka-aineiden alkutuotannosta Kotitalous Kauppa Teollisuus CO2 CH4 N2O Raaka-aineiden alkutuotanto 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 kg CO 2 ekv. Energiankulutuksesta alkutuotannossa Graafi: Merja Saarinen MTT Nautojen ruoansulatuksen metaanintuotannosta Pellon typpioksiduulipäästöistä
41 Lihamakaronilaatikko, lounas, koti - lounasraaka- aineiden alkutuotannon ympäristövaikutuset eriteltyinä ilmastomuutoksen suhteen Muut vaiheet Ruis Rypsi ja rapsi Tomaatti Sokerijuurikas Ruukkusalaatti Ruokasipuli Porkkana Naudanliha Meijerimaito Kurkku Kananmuna 0 0,2 0,4 0,6 0,8 1 1,2 CO2 CH4 N2O Kasviskiusaus, lounas, koti - lounasraaka- aineiden alkutuotannon ympäristövaikutuset eriteltyinä ilmastomuutoksen suhteen kg CO 2 ekv. Muut vaiheet Lanttu Kaura Sokerijuurikas Rypsi ja rapsi Tomaatti Vehnä Kiinankaali Ruokasipuli Porkkana Peruna Meijerimaito Mustaherukka Kananmuna 0 0,1 0,2 0,3 0,4 0,5 0,6 0,7 CO2 CH4 N2O kg CO 2 ekv.
42 Graafi: Merja Saarinen MTT Mistä lihamakaronilaatikkolounaan suuri ilmastokuormitus johtuu? Lihamakaronilaatikko, koti - raaka- aineet Maitotuotteet/muna Liha/kala Juurekset/peruna Vihannekset CO2 CH4 N2O Viljat ja öljykasvit 0 0,2 0,4 0,6 0,8 1 1,2 kg CO 2 ekv. Energiankulutuksesta alkutuotannossa Nautojen ruoansulatuksen metaanintuotannosta Pellon typpioksiduulipäästöistä
43 Kasviskiusaus, koti Kasvisaterioissa eri tuotantovaiheiden hiilijalanjälkien erot tasaantuvat. Kotitalous Kauppa Teollisuus Raaka-aineiden alkutuotanto CO2 CH4 N2O Härkäpapupihvit (veget.), koti Kotitalous Kauppa Teollisuus Raaka-aineiden alkutuotanto 0 0,2 0,4 0,6 0,8 1 kg CO 2 ekv. CO2 CH4 N2O 0 0,2 0,4 0,6 0,8 1 kg CO 2 ekv. Vegetaristiruuissa metaani häviää melkein kokonaan. Kasviskiusaus, valmisruoka Valmisruoissa teollisuuden osuus kasvaa ja kotitalouksien pienenee. Kotitalous Kauppa Teollisuus Raaka-aineiden alkutuotanto 0 0,2 0,4 0,6 0,8 1 kg CO 2 ekv. CO2 CH4 N2O
44 Yhteenvetoa Elintarvikevalinnoilla on merkitystä - esimerkkilounaiden perusteella ruoan rehevöittävä vaikutus voi olla noin 45 % ja ilmastovaikutus 18 % kuluttajan kokonaiskulutuksen rehevöittävistä ja ilmastovaikutuksista. Korkeimmat lounasannosten ympäristövaikutukset ovat 5-kertaisia pienimpiin verrattuna. Lautasmallin kaikilla osilla on merkitystä, sopivassa tilanteessa kukin niistä voi vuorollaan joutua koko aterian suurimmaksi kuormittajaksi, myös reseptillä on merkitystä. Ruoan rehevöittävistä vaikutuksista yli 90 % ja ilmastomuutosta aiheuttavasta kuormituksesta sekaruoassa noin 70 % on peräisin raaka-ainetuotannosta
45 Tässä tilanteessa tulee muistaa, että: Sekä ravitsemuksen että maataloustuotannon tärkein kestävyyteen liittyvä näkökulma on monimuotoisuus/monipuolisuus yksisuuntaisia ohjeita dieetin muuttamisesta ei voida antaa, koska se johtaa välittömästi yksipuolistumiseen. Ruoan taustan osalta voidaan tehdä arvovalintoja: märehtijät voivat käyttää ravinnokseen heinää, mitä yksimahaiset eivät tee kyseessä on siis matalamman intensiteettitason tuotantoympäristöjen hyväksikäyttömahdollisuuksien hyödyntäminen eläinten pidon etiikka - eläinten ylläpito luonteenomaisen käyttäytymisen mukaisessa ympäristössä tarvitaan tilaa, mitä meillä Suomessa on LCA-näkökulma on puutteellinen siihen ei sisälly biodiversiteettiin liittyvää käyttökelpoista arviointimenetelmää eikä esim. hiilivarastoon liittyvää arviointimenetelmää.
46 Kriittisiä keskustelun aiheita Naudanliha Maito ja juusto Muut lihat; sianliha, broilerinliha Kasvihuonevihannekset Graafi: Merja Saarinen MTT
47 Pitäisikö naudanlihan syönnistä ja maidon juonnista luopua? Kyllä Ilmastovaikutus ja rehevöittävä vaikutus ovat suuria Ei Naudat voivat käyttää ravinnokseen ruohoa ja muuta karkeaa rehua, joita ihmiset eivät voi syödä Märehtijät voivat pitää yllä biodiversiteettiä Eläinten lanta voi ylläpitää ja parantaa pellon viljelykuntoa Nämä riippuvat tuotantotavasta ja -tekniikasta Tietyissä luonnonoloissa tärkeä ruokaturvalle Graafi: Merja Saarinen MTT
48 Pitäisikö sianlihan ja broilerinlihan syönnistä luopua? Kyllä Niillä on suuremmat ilmasto- ja rehevöittävät vaikutukset kuin kasviperäisellä ruoalla Ne tarvitsevat proteiinipitoista rehua (jota periaatteessa myös ihmiset voivat syödä, kuten soijaa) Tuotanto-olot voivat olla epäeettiset Ei Varsinkin sioille voidaan syöttää elintarviketuotannon sivuvirtoja, jotka eivät ole ihmisravinnoksi kelpaavia Tuotanto-oloja ja tekniikoita voidaan kehittää kestävämpään suuntaan Graafi: Merja Saarinen MTT
49 Pitäisikö kasvihuoneessa tuotetuista vihanneksista luopua? Kyllä Ilmastovaikutus on suuri Avomaavihanneksia ja juureksia on saatavilla monipuolisemmin Ei Periaatteessa kasvihuoneet voisivat toimia jopa energiantuottajina Suomalaisessa tuotannossa käytetään vähemmän kemiallisia torjunta-aineita kuin keskimäärin ulkomaisessa tuotannossa Graafi: Merja Saarinen MTT
50 Mitä voidaan tehdä ruokajätteen kanssa ei tehdä sitä! Ruokahävikin vähentäminen on aina ympäristömyötäistä ja taloudellista ja 10 kertaa tehokkampaa kuin jätteen käsittelyyn keskittyminen esimerkiksi valmiin ruoka-annoksen 30% jätteeksi joutumisen ympäristövaikutus: Jos noin 2,5 kg ekvivalenttista CO 2 -kuormitustason annos, koko tuotantoketjun ja säilytyksen aiheuttama kuormitus jätteen osalta, 800 g ekvivalenttista CO 2 ja sekajätteen kaatopaikkapäästö 50 g ekvivalenttista CO 2, kompostoinnilla päästään 800g + 25 g:aan ja mädätyksen kautta 800 g 70 g:aan ekvivalenttista CO 2
51 Ilmastomuutoksen torjuntaa liittyvä ohjaus ja politiikkaohjelmat sekä strategia?
52
53
54 Potentiaalinen avainala Haaste: 1) Märehtijöihin perustuva tuotanto irti vesiin kohdistuvasta kuormittavuudesta veden ekotehokkaaseen käyttöön 2) vähennys ja kompensaatio märehtijöiden ilmastopäästöille Suomalaisen elintarviketalouden tulee perustua korkeaan osaamisen tasoon kaikissa arvoketjuissa ja erityisesti avainaloilla kuten maidon ja lihan tuotannossa Mahdollisuutena: ekologisesti ja kokonaistaloudellisesti optimoitu maidon-lihantuotannon järjestelmä Mahdollinen vientiala pitkälle jalostetut tuotteet
55 Haaste: teknisistä kuormituksen vähentämiseen keskittyvistä yksittäistoimenpiteistä ympäristöinvestointeja korostavaan järjestelmään Mahdollisuutena: Nurmien kasvualusta hiilinieluksi ohessa: yleinen ympäristöhyöty Vesiensuojelu Eroosion välttäminen Kasvukunnon ja ravinteiden käytön paraneminen CO 2 :n ohella muiden kasvihuonekaasupäästöjen vähenemä Tuo mukanaan biodiversiteettietuja Pitkäaikainen mutta hidas vaikuttavuus
56 Kiitokset!
Keha-hanke Elinkaariajattelu
Keha-hanke Elinkaariajattelu Kick-off tilaisuudet Sirpa Kurppa prof., MTT Elinkaariajattelu Erityisesti fokusointi ja järjestelmärajat linkitys hanketoimintaan ELINKAARI? Meijeri Tyytyväinen kuluttaja
LisätiedotIlmastonmuutos ja maataloutemme nykytila ja muutos. Sirpa Kurppa MTT Biotekniikka ja elintarviketutkimus Kestävän biotalouden tiimi
Ilmastonmuutos ja maataloutemme nykytila ja muutos Sirpa Kurppa MTT Biotekniikka ja elintarviketutkimus Kestävän biotalouden tiimi 17.1.2014 Suomalainen elintarvikebiomassatuotanto maataloutemme nykytila
LisätiedotLounaslautaset vertailussa
Lounaslautaset vertailussa Professori Sirpa Kurppa MTT Biotekniikka ja elintarviketutkimus Elintarvike-ekologian tutkimusryhmä 16.9.2009 1 ConsEnv Kotitalouksien kulutusvalintojen ympäristövaikutukset
LisätiedotKeha-hanke Elinkaariajattelu
Keha-hanke Elinkaariajattelu Kick-off tilaisuudet Sirpa Kurppa prof., MTT ELINKAARI? Meijeri Tyytyväinen kuluttaja Tukku- ja vähittäiskauppa Rehuteollisuus ja -kauppa Rehuntuotanto Panosteollisuus ja -kauppa
LisätiedotKeHa-hanke Elinkaariajattelu
KeHa-hanke Elinkaariajattelu Kick-off tilaisuudet/ Kestävyysprofiiliselvitys Frans Silvenius tutkija, MTT Mitä tarkoittaa elinkaariarviointi Elinkaariarviointi Viittaa tuotteen tai palvelun koko tuotanto-
LisätiedotVähänkö hyvää! -lautasella
Vähänkö hyvää! -lautasella Vastuullisen ruoan tuntomerkit Otetaan huomioon ruoan ympäristövaikutukset, ilmastovaikutukset, tuotanto-olosuhteet, terveysvaikutukset. Ruoantuotannon vaikutukset Ruoka kuormittaa
LisätiedotRuokajätteen elinkaaren kasvihuonekaasupäästöt.
25.1.2011 1 Jätteestä liikennepolttoaineeksi hankkeen seminaari Biojätteen ehkäisyllä järkevään jätepolitiikkaan 25.1.2011 klo klo 9.00-12.00 Helsinki Ruokajätteen elinkaaren kasvihuonekaasupäästöt. Professori
LisätiedotLihantuotannon ympäristöedut, -haitat ja tavoiteltu vastuu
Lihantuotannon ympäristöedut, -haitat ja tavoiteltu vastuu Sikatalouden tulosseminaari 2.6.2010 Vantaalla Sirpa Kurppa, MTT, Kestävä bio- ja elintarviketalous -tiimi 2.6.2010 Ympäristövaikutukset kansantaloudessa
LisätiedotMittatikun uudet sovellukset
Mittatikun uudet sovellukset Juha Matti Katajajuuri MTT Biotekniikka ja elintarviketutkimus Elintarvikeketjun vastuullisuuden (CSR) kehittäminen ja tuotteistaminen vuorovaikutuksessa sidosryhmien kanssa
LisätiedotElinkaarianalyysin taustat 12.3.2013
Elinkaarianalyysin taustat 12.3.2013 MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Virpi Vorne ja Sanna Hietala Kulutuksen ympäristövaikutusten jakaumat kulutusryhmittäin Muu Koulu/työ Vaatteet Hyvnvointi
Lisätiedottorstaina 15. lokakuuta 2009 Ruokafaktat
Ruokafaktat - 0 10 % 20 % 30 % 40 % ilmastopäästöt Sähkönkäyttö Liikenne Fossiilisten polttoaineiden käyttö Teollisuustuotanto hiilidioksidi Metsäkato Maatalous Jätteet METAANI Ruoan ILMASTOPÄÄSTÖT Kauppa
LisätiedotHiilijalanjälkilaskelmat
Hiilijalanjälkilaskelmat Hanna Hartikainen, Luonnonvarakeskus hanna.hartikainen@luke.fi Ympäristö Paikallisuus Taloudellinen vastuu Eläinten hyvinvointi ELINTARVIKEKETJUN VASTUULLISUUS Tuoteturvallisuus
LisätiedotIlmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua?
Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua? Juha Grönroos ja Tuuli Myllymaa Suomen ympäristökeskus JaloJäte päätösseminaari 2.12.2010, Mikkeli Etelä Savon biomassat TARKASTELUN ULKOPUOLELLE JÄTETYT TOIMINNOT:
LisätiedotATERIA 2013. 5.11.2013 Hanne Husso
ATERIA 2013 5.11.2013 Hanne Husso EKOCENTRIA JA KESTÄVÄT HANKINNAT -HANKE - EkoCentria on Savon koulutuskuntayhtymän yhteydessä toimiva valtakunnallinen kehittämisyksikkö - Tavoitteena kestävän ruokaketjun
LisätiedotMuutokset suomalaisten lihan- ja kasvisten kulutuksessa - Onko syömisemme kestävää ja mitkä ovat sen ympäristövaikutukset?
Muutokset suomalaisten lihan- ja kasvisten kulutuksessa - Onko syömisemme kestävää ja mitkä ovat sen ympäristövaikutukset? Juha-Matti Katajajuuri Vanhempi tutkija Biotekniikka- ja elintarviketutkimus juha-matti.katajajuuri@mtt.fi
LisätiedotKala-LCA:n päivitys. Toimittajatilaisuus 25.4. 2012 Säätytalo Frans Silvenius, MTT
Kala-LCA:n päivitys Toimittajatilaisuus 25.4. 2012 Säätytalo Frans Silvenius, MTT KalaLCA Suomen kalankasvatuksen elinkaaritarkastelun päivittäminen Osallistuneet tutkijat MTT Frans Silvenius, Sirpa Kurppa,
LisätiedotRuoka ja ilmastonmuutos
Ruoka ja ilmastonmuutos Webinaari 7.3.2019 VILLE-hanke Merja Saarinen, tutkija MMT Esityksen aiheet Ruoantuotannon ja -kulutuksen vaikutus ilmastoon Mitä voimme tehdä? Mitä yksilö voi tehdä? Kestävä ruokavalio
LisätiedotTutkittua tietoa mallasohran viljelystä ympäristövaikutusten näkökulmasta
Tutkittua tietoa mallasohran viljelystä ympäristövaikutusten näkökulmasta Yrjö Virtanen, vanhempi tutkija, MTT Ohrasta olueksi -ketjun ympäristövaikutusten arviointi Elinkaariarviointi (LCA) Luonnon resurssit
LisätiedotKasvista kansalaisjärjestöjen pöytään?
Kasvista kansalaisjärjestöjen pöytään? ElintarvikeMIPS-tutkimuksen tuloksia FIN-MIPS Kotitalous -tutkimusprojekti KotiMIPS projekti FIN-MIPS Kotitalous tutkimusprojektin puitteissa tutustuttiin suomalaisen
LisätiedotKeHa-hanke Karjalanpiirakan LCA
KeHa-hanke Karjalanpiirakan LCA Esitys Joensuussa Frans Silvenius tutkija, MTT Tutkimusalue Vastuullinen ruokaketju hyvinvoiva kuluttaja Miten kehitetään ruokaketjun vastuullisuutta ja edistetään kuluttajien
LisätiedotElintarvikkeet Vegaanitko oikeassa?
Elintarvikkeet Vegaanitko oikeassa? Kotimaisten elintarvikkeiden materiaalipanokset FIN-MIPS Kotitalous tutkimusprojekti KotiMIPS projekti FIN-MIPS Kotitalous tutkimusprojektin puitteissa tutustuttiin
LisätiedotOhrasta olueksi -ketjun ympäristövaikutusten kehitys
Ohrasta olueksi -ketjun ympäristövaikutusten kehitys Yrjö Virtanen, vanhempi tutkija, MTT Ohrasta olueksi -ketjun ympäristövaikutusten arviointi 2005, arvion päivitys 2010 Elinkaariarviointi (LCA) Luonnon
LisätiedotMerja Saarinen 5.5.2014
Pääseekö liha pannasta? - Ravitsemuksen sisällyttäminen ilmastovaikutusten arviointiin Merja Saarinen 5.5.2014 SustFoodChoice-hankkeen loppuseminaari Kohti kestäviä ruokavalintoja kuluttajainformaatio
LisätiedotMiksi ruoan hinta on noussut?
Miksi ruoan hinta on noussut? Veli-Matti Mattila Toimistopäällikkö Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 21.10.2008 1 Tuote Syyskuu 2007 Syyskuu 2008 Muutos Vehnäjauhot, 2 kg 0,84 1,21 44 % Sekahiivaleipä,
LisätiedotKotitalouksien osto- ja pakkausvalintojen yhteys kotitalouksien ruokahävikkiin
Kotitalouksien osto- ja pakkausvalintojen yhteys kotitalouksien ruokahävikkiin ECOPAF-hankkeen tiedotustilaisuus 16.5.2013 Juha-Matti Katajajuuri, MTT, juha-matti.katajajuuri@mtt.fi Hanna Hartikainen,
LisätiedotTampereen seudun ILMANKOS 2009 2012
Tampereen seudun ILMANKOS 2009 2012 Tavoitteina ilmastovastuullinen arki ja yhteisöllisyyden edistäminen Toteuttajana Ekokumppanit Oy Rahoittajat : Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR,) Pirkanmaan liitto,
LisätiedotYmpäristö lautasella. Lounaslautasten ympäristökuormitus
Ympäristö lautasella Lounaslautasten ympäristökuormitus 2013 FOODWEB Itämeren ympäristö, ruoka ja terveys: tavoista tietoisuuteen hanke. Marttaliitto on laatinut ravitsemussuositusten mukaisia lounaslautasia.
LisätiedotIlmastolounas-esittely 9.10.2013
Ilmastolounas-esittely 9.10.2013 Ilmastolounaan tausta MTT Agrifood Research Finland 11/11/2013 2 Kulutuksen ympäristövaikutusten jakautuminen kulutusryhmittäin Muu Koulu/työ Vaatteet Hyvnvointi Vapaa-aika
LisätiedotEnemmän lähiruokaa julkisiin keittiöihin? Ruokavalion vaikutukset Itämeren tilaan,
Torstaina 26.5. klo 10 16 Ahlman instituutissa, Enemmän lähiruokaa julkisiin keittiöihin? Ruokavalion vaikutukset Itämeren tilaan, Sirpa Kurppa, prof. MTT Biotekniikka ja elintarviketutkimus sirpa.kurppa@mtt.fi
LisätiedotRavinto ja ilmastonmuutos
Ravinto ja ilmastonmuutos 22.01.2009 Aleksi MäntylM ntylä Ilmastonmuutos yksi ongelma muiden joukossa Biodiversiteetin väheneminen Radioaktivisoituminen Maankäytön muutokset Rehevöityminen Happamoituminen
LisätiedotLCA in landscaping. Hanke-esitys Malmilla Frans Silvenius tutkija, MTT
LCA in landscaping Hanke-esitys Malmilla 20.3.2013 Frans Silvenius tutkija, MTT Mitä tarkoittaa elinkaariarviointi Elinkaariarviointi Viittaa tuotteen tai palvelun koko tuotanto- (ja kulutus-) ketjun aikana
LisätiedotElintarvikkeiden valmistajahintojen ja kuluttajahintojen sekä yleisten kuluttajahintojen kehitys 1995 2008
Elintarvikkeiden valmistajahintojen ja kuluttajahintojen sekä yleisten kuluttajahintojen kehitys 1995 2008 Suhdeluku 130 125 120 115 110 105 100 Yleiset kuluttajahinnat Elintarvikkeiden kuluttajahinnat
LisätiedotMaatalouden muutos ja ilmastonmuutos miten kohti kestävää ruokajärjestelmää?
Maatalouden muutos ja ilmastonmuutos miten kohti kestävää ruokajärjestelmää? Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle aloituspaja ja webinaari 15.4.2016 Maatalouden muutos strategisella tasolla Globalisaatio
LisätiedotMineraalisten luonnonvarojen kokonaiskäytön arviointi
Mineraalisten luonnonvarojen kokonaiskäytön arviointi Johtaja, professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus SUOMEN MINERAALISTRATEGIAN AVAJAISSEMINAARI, 17.3.2010 GTK 18.3.2010 Elinkaariajattelu Jyri
LisätiedotIlmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla
Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla 29.1.2015 LYNET-seminaari Yritysten yhteiskuntavastuu Hannele Pulkkinen Hanna Hartikainen Juha-Matti Katajajuuri Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla
LisätiedotMaatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO
Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO Mitä on energia? Energia on voiman, kappaleen tai systeemin kyky tehdä työtä Energian summa on aina vakio, energiaa ei häviä eikä synny Energian
LisätiedotViljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä
Viljamarkkinanäkymät Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Vehnän tuotanto Markkinoiden epävarmuus väheni tuotannon kasvun seurauksena Vientimarkkinoiden tarjonta kasvaa Tuotannon kasvu Mustanmeren alueella,
LisätiedotBiopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013
Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa
LisätiedotKestävyyden parantamisen työkalut nyt ja tulevaisuudessa
Esit tely Maa ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Agrifood Research Kestävyyden parantamisen työkalut nyt ja tulevaisuudessa Vanhempi tutkija Yrjö Virtanen, MTT Elinkaaren kestävyyden parantamisen ongelma
LisätiedotIlmastonmuutos lautasella. 10.11.2009 Pääsihteeri Leo Stranius
Ilmastonmuutos lautasella 10.11.2009 Pääsihteeri Leo Stranius FAO:n mukaan maatalouseläinten kasvatus on maailmanlaajuisesti liikennettäkin pahempi kasvihuonekaasupäästöjen lähde. Lähde: Steinfeld et al.
LisätiedotMaa- ja elintarviketalouden ennuste Kyösti Arovuori, Heini Lehtosalo, Suvi Rinta-Kiikka, Lauri Vuori, Tapani Yrjölä
Maa- ja elintarviketalouden ennuste 26.9.2017 Kyösti Arovuori, Heini Lehtosalo, Suvi Rinta-Kiikka, Lauri Vuori, Tapani Yrjölä Maatalous Maailman vehnäntuotanto milj. tonnia 775 750 725 700 675 Edellisvuosien
LisätiedotElinkaariarvioinnin mahdollisuudet pkyrityksissä
Elinkaariarvioinnin mahdollisuudet pkyrityksissä Johanna Niemistö, Suomen ympäristökeskus SYKE Toimintamalli yritysten elinkaaristen ympäristövaikutusten kehittämiseksi (MALLI-Y) -hanke Kestävän tuotekehittämisen
LisätiedotHiilijalanjälkiä seuraten kohti kokonaisvastuullisuutta Onko kuluttaja meille tulevaisuuden timantti?
Hiilijalanjälkiä seuraten kohti kokonaisvastuullisuutta 19.4.2012 Onko kuluttaja meille tulevaisuuden timantti? Sirpa Kurppa, MTT MTT Agrifood Research Finland 18.4.2012 2 Miten olette kokeneet kuluttajalle
LisätiedotEkotehokasta tuotantoa? Elinkaariarviointi (LCA) kertoo tuotteiden ympäristövaikutuksista
Ekotehokasta tuotantoa? Elinkaariarviointi (LCA) kertoo tuotteiden ympäristövaikutuksista Freshabit, Karjaanjoen yleisötilaisuus 31.3.2016 Merja Saarinen, Luke Luonnonvarakeskus Luke Natural Resources
LisätiedotElintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus
Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Säätytalo Päivittäistavarakauppa ry Toimitusjohtaja 1 Elintarvikeketjun ympäristövastuu ja asiakastoiminnan haasteet Tuoteturvallisuus (Suomessa)
LisätiedotYmpäristö lautasella. Se, mitä syömme, vaikuttaa omaan hyvinvointiimme ja myös maapallon hyvinvointiin.
Se, mitä syömme, vaikuttaa omaan hyvinvointiimme ja myös maapallon hyvinvointiin. Ympäristö lautasella Ruoka on yksi kolmesta suurimmasta ympäristökuormittajasta asumisen ja autoilun lisäksi. Ruoan ympäristövaikutusten
LisätiedotMAATALOUDEN TUOTANTOEDELLYTYSTEN VARMISTAMINEN OSANA ELINTARVIKEHUOLLON VARAUTUMISTA
MAATALOUDEN TUOTANTOEDELLYTYSTEN VARMISTAMINEN OSANA ELINTARVIKEHUOLLON VARAUTUMISTA Agronomiliiton seniorivaliokunta ja agroseniorit 14.4.2015 Juha Mantila Valmiusasiamies www.nesa.fi ELINTARVIKEHUOLLON
LisätiedotPERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3.
OPETUSMATERIAALI PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3. PERUNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET 4. UUDET
LisätiedotElinkaariarvioinnin soveltaminen viherrakentamiseen
Elinkaariarvioinnin soveltaminen viherrakentamiseen Esitys Hämeenlinnassa 1.2.2012 Frans Silvenius MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus frans.silvenius@mtt.fi Elinkaaritarkastelun soveltaminen
LisätiedotVanhempi tutkija, projektipäällikkö Juha-Matti Katajajuuri
Vanhempi tutkija, projektipäällikkö Juha-Matti Katajajuuri Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Biotekniikka- ja elintarviketutkimus 4.9.2007 Kariniemen broilerintuotantoketjun ympäristövaikutusten
LisätiedotLapin maatalouden rakennetta
Lapin maatalouden rakennetta 30.11.2017 Levi Rauno Kuha Luonnonvarakeskus Lapin maatalouden tunnuslukuja Kaikki tilat 1514 kpl Keskipinta-ala peltoa 29,95 ha Keski-ikä 52,05 vuotta Lypsykarja 335 kpl Keskipinta-ala
LisätiedotNuoren urheilijan ravitsemus. 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto
Nuoren urheilijan ravitsemus 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto Mitä kaikkea huomioitava? Kokonaisuus Ateriarytmi Riittävä energiansaanti Nestetasapaino + Välipalaesimerkkejä
LisätiedotHiilijalanjälki. = tuotteen, toiminnan tai palvelun elinkaaren aikainen ilmastokuorma
Illan ohjelma Kahvit 18.00 Leena Karppi: Tulosten ja laskentatavan esittely 18.30 Anne Leppänen: Vinkkejä hiilijalanjäljen pienentämiseksi 19.00 Keskustelua: Miten hiilijalanjälkeä voi pienentää? 20.00
LisätiedotMaa- ja elintarviketalouden ennuste Kyösti Arovuori, Hanna Karikallio, Heini Lehtosalo, Suvi Rinta-Kiikka, Tapani Yrjölä
Maa- ja elintarviketalouden ennuste Kyösti Arovuori, Hanna Karikallio, Heini Lehtosalo, Suvi Rinta-Kiikka, Tapani Yrjölä Maatalous Maailman vehnäntuotanto Vehnäala ja keskisadot pienentyvät hieman tänä
LisätiedotTulevaisuuden vastuulliset kulutusvalinnat
Tulevaisuuden vastuulliset kulutusvalinnat Ympäristövastuulliset ruokavalinnat Katri Joensuu Pirkanmaan tulevaisuusfoorumi 21.2.2019 2 Vastuullisuuden osa-alueet ruokaketjussa Ympäristö Tuoteturvallisuus
LisätiedotRuokavalintojemme ilmastovaikutukset Millaisia vaikutuksia ruokavalinnoillamme on ilmastoon?
ILMANKOS Ilmasto ja arki yleisöluennot ilmastoa säästävät arjen toimet osa 2 Ruokavalintojemme ilmastovaikutukset Millaisia vaikutuksia ruokavalinnoillamme on ilmastoon? Juha-Matti Katajajuuri MTT Biotekniikka-
LisätiedotElinkaariarvioinnin hyödyntäminen HK Ruokatalon liiketoiminnan kehittämisessä
Elinkaariarvioinnin hyödyntäminen HK Ruokatalon liiketoiminnan kehittämisessä Case Kariniemen hunajamarinoidut fileesuikaleet HK Ruokatalo Oy 30.1.2007 HK Ruokatalo Group Oyj Suomessa, Baltian maissa ja
LisätiedotMistä suomalaisen hiilijalanjälki muodostuu ja mitä se tarkoittaa? Ville Uusitalo Apulaisprofessori Kestävyystutkimus
Mistä suomalaisen hiilijalanjälki muodostuu ja mitä se tarkoittaa? Ville Uusitalo Apulaisprofessori Kestävyystutkimus 10.6.2019 JOHDANTO Kulutus ja sen hiilijalanjälki ovat nousseet kiinnostuksen kohteeksi
LisätiedotSolidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila
Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos
LisätiedotKeHa-hanke LCA-laskennan alustavat tulokset/
KeHa-hanke LCA-laskennan alustavat tulokset/ Esitys Lappeenrannassa 5.5..2014 Frans Silvenius tutkija, MTT Elinkaariarviointi Mitä on elinkaariarviointi? Viittaa tuotteen tai palvelun koko tuotanto- (ja
LisätiedotMuurame Hyvän kasvun paikka. Resurssiälykäs kunta Helsinki
Muurame Hyvän kasvun paikka Resurssiälykäs kunta 6.6.2019 Helsinki Resurssiälykäs kunta 6.6.2019 Helsinki Muuramen kunta Perustettu 1921 Asukkaita 10 174 (vuonna 2000 8000 asukasta), Keski- Suomen 5. suurin
LisätiedotMahdollisuutemme ja keinomme maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maitovalmennus
Mahdollisuutemme ja keinomme maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen pienentämiseksi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maitovalmennus 4.9.2019 IPCC raportit 10/2018 ja 8/2019: Ilmasto lämpenee hälyttävällä
LisätiedotElinkaariajattelu autoalalla
Elinkaariajattelu autoalalla Mikä on tuotteen ELINKAARI? Tuotteen vaiheet raaka-aineiden hankinnasta tai tuottamisesta tuotteen käyttöön ja loppukäsittelyyn. MARKKINOINTI JAKELU, KAUPPA TUOTANTO KÄYTTÖ,
LisätiedotYmpäristö lautasella. Se, mitä syömme, vaikuttaa omaan hyvinvointiimme ja myös maapallon hyvinvointiin.
Se, mitä syömme, vaikuttaa omaan hyvinvointiimme ja myös maapallon hyvinvointiin. Ympäristö lautasella Ruoka on yksi kolmesta suurimmasta ympäristökuormittajasta asumisen ja autoilun lisäksi. Ruoan ympäristövaikutusten
LisätiedotKAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA
KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen
LisätiedotMaitosektorin hintarakenteet. Tiedotustilaisuus 9.6.2015 Kuluttajatutkimuskeskus, Metsätalo Ari Peltoniemi, Kyösti Arovuori, Jyrki Niemi
Maitosektorin hintarakenteet Tiedotustilaisuus 9.6.2015 Kuluttajatutkimuskeskus, Metsätalo Ari Peltoniemi, Kyösti Arovuori, Jyrki Niemi Kuluttajahintakehitys maitotuotteissa ja muissa tuotteissa vuosina
LisätiedotUusia proteiinilähteitä ruokaturvan ja ympäristön hyväksi ScenoProt
Uusia proteiinilähteitä ruokaturvan ja ympäristön hyväksi ScenoProt Suomen akatemian rahoittama strategisen tutkimuksen konsortiohanke, Ilmastoneutraali ja resurssiniukka Suomi (PIHI) ohjelma, 2015-2020
LisätiedotVegaaniruokailija asiakkaana- Vegaaniruokavalion koostaminen
Vegaaniruokailija asiakkaana- Vegaaniruokavalion koostaminen Mistä vegaaniruokavalio koostuu? Vegaaniruokavaliossa käytetään monipuolisesti Viljavalmisteita Palkokasveja Kasviksia Marjoja Hedelmiä Sieniä
LisätiedotLuomu50. Toimittajatilaisuus, Säätytalo Kauko Koikkalainen, MTT.
Luomu50 - mitä tarkoittaisi, jos 50 % viljelyalasta siirtyisi luomuun Toimittajatilaisuus, Säätytalo 30.01.2012 Kauko Koikkalainen, MTT kauko.koikkalainen@mtt.fi 27.1.2012 Taustaa selvitykselle MMM:n tilaama
LisätiedotRuokamenot kuluttajan arjessa
Ruokamenot kuluttajan arjessa Tieteiden yö Rahamuseossa 13.1.2011 Jarkko Kivistö Ekonomisti Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot Kuinka suuren osan tuloistaan kuluttajat käyttävät elintarvikkeisiin?
LisätiedotEsimerkkejä energian säästöstä maatiloilla
Energian käyttö ja säästö maataloudessa -seminaari 28.2.2011 Toimitusjohtaja Matti Kettunen Energiasuunnitelman taustoitus tiloilla Mihin suunnitelmalla pyritään Omistajuuden elinkaaren vaihe Tilanpidon
LisätiedotElinkaariklinikka: Maksuton, kevennetty arviointi pk-yrityksen tuotteiden tai palveluiden ympäristövaikutuksista ja kustannuksista
Elinkaariklinikka: Maksuton, kevennetty arviointi pk-yrityksen tuotteiden tai palveluiden ympäristövaikutuksista ja kustannuksista Teolliset symbioosit materiaalikehitys ja Malli-Y -analyysi Pohjois-Savo
LisätiedotKeHa-hanke LCA-laskennan tulokset/
KeHa-hanke LCA-laskennan tulokset/ Esitys Kruunupyyssä 29.4.2014 Frans Silvenius tutkija, MTT Elinkaariarviointi Mitä on elinkaariarviointi? Viittaa tuotteen tai palvelun koko tuotanto- (ja kulutus-) ketjun
LisätiedotPTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014
PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous syksy 2014 Maatalous Maailman viljantuotanto Syksyllä korjataan jälleen ennätyssuuri sato Määrää nostaa hyvä sato kaikkialla Varastot kasvavat hieman Hintojen lasku
LisätiedotPorkkana ja pihvi samalle viivalle? Ravitsemus mukaan ympäristökeskusteluun
Porkkana ja pihvi samalle viivalle? Ravitsemus mukaan ympäristökeskusteluun 19.4.2012 Merja Saarinen MTT Biotekniikka- ja elintarviketutkimus, Kestävä biotalous Ruoan ympäristövaikutukset: Hiilijalanjälki
LisätiedotMärehtijät osana ruokaturvaa
Märehtijät osana ruokaturvaa Kuopio 18.1.2018 Tutkija Pentti Seuri, Luonnonvarakeskus Mikkeli Märehtijät Suomen maataloudessa Naudat, lampaat ja vuohet ovat märehtijöitä Lypsylehmien tuottama maito tärkein
LisätiedotHEVOSEN HIILIKAVIONJÄLKI - herättelyä elinkaariajatteluun
HEVOSEN HIILIKAVIONJÄLKI - herättelyä elinkaariajatteluun Markku Saastamoinen Uudistuva hevostalous Hevostalous biotaloutena, Hyvinkää 8.5.2018 Luonnonvarakeskus Hevostalous biotaloudessa Uusiutuvien bioperäisten
LisätiedotPakkauksen rooli ruokahävikin synnyssä. Hanna Hartikainen, MTT LOHASPACK-vuosiseminaari 19.3.2013
Pakkauksen rooli ruokahävikin synnyssä Hanna Hartikainen, MTT LOHASPACK-vuosiseminaari 19.3.2013 Ruuan ilmasto- ja ympäristövaikutukset Muu Koulu/työ Vaatteet Hyvnvointi Vapaa-aika Ruoka Asuminen Seppälä
LisätiedotIlmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012
Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan
LisätiedotRUOAN HINTA JA INFLAATIO. Ilkka Lehtinen 4.12.2008
RUOAN HINTA JA INFLAATIO Kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen 4.12.2008 ESITYKSEN SISÄLTÖ! HINTOJEN KEHITYS PÄÄRYHMITTÄIN! INFLAATION SYYT PÄÄRYHMITTÄIN! RUAN PAINO KULUTTAJAHINTA- INDEKSISSÄ 1914-2005!
LisätiedotMuuttuva arvoketju Arvoketju kokonaisuutena, mikä se on? Lihatilan talous ja johtaminen superseminaari, Seinäjoki Kyösti Arovuori
Muuttuva arvoketju Arvoketju kokonaisuutena, mikä se on? 23.11.2016 Lihatilan talous ja johtaminen superseminaari, Seinäjoki Kyösti Arovuori 2 Lihantuotannon arvoketju Kuluttajan rooli ostaa ja maksaa
LisätiedotPerusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen. Argumenttipankki
Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen Argumenttipankki Tämän argumenttipankin tarkoituksena on helpottaa lähiruokaketjuun kuuluvia yrityksiä tunnistamaan, kehittämään ja parantamaan
LisätiedotAineksia hyvän olon ruokavalioon
Aineksia hyvän olon ruokavalioon Sisältö Monipuolinen ruokavalio Lautasmalli Ateriarytmi Ravintoaineet Proteiini Hiilihydraatit Rasva Sydänmerkki Liikunta elämäntavaksi 2 Monipuolinen ruokavalio Vähärasvaisia
LisätiedotENVIMAT - Suomen kansantaloudenmateriaalivirtojen ympäristövaikutusten arviointi
ENVIMAT - Suomen kansantaloudenmateriaalivirtojen ympäristövaikutusten arviointi Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus 7 10 2009 Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous 7.10.2009 Suomen kestävän kehityksen
LisätiedotKasvis-perunasosevuokaa (soija) L G N S K. Kasvishernekeittoa luomuherneistä VL G N S K. Juustoista perunakasvisvuokaa
28.9.-4.10.2015 vk 40/1 Aamupala Lounas Kasvisruoka Välipala Päivällinen Iltapala kaurapuuroa marjoja Jauheliha-perunasosevuokaa L G S K Kasvis-perunasosevuokaa (soija) Sämpylä luomuviljoista Kalkkuna-juureskeittoa
LisätiedotYmpäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki
Place for a photo (no lines around photo) Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki Tekstiilien ympäristövaikutusten arviointi 30.1.2014 VTT, Espoo Johtava
LisätiedotKuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio
Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Miten ruokaan käytettävät kulutusmenot jakautuvat elintarvikeketjussa? Lähestymistapa perustuu kotimaisten elintarvikkeiden,
LisätiedotEväitä ruokapuheisiin
Eväitä ruokapuheisiin Esityksessä on ravitsemussuositusten mukainen viikon ruokavalio kevyttä työtä tekevälle, liikuntaa harrastavalle naiselle (8,4 MJ/vrk eli 2000 kcal/vrk). Yksittäisille aterioille
LisätiedotMTT Maaninka. Nurmitutkimus. Perttu Virkajärvi Maarit Hyrkäs, Kirsi Järvenranta, Johanna Kanninen, Panu Korhonen, Sanna Kykkänen& Mari Räty
MTT Maaninka Nurmitutkimus Perttu Virkajärvi Maarit Hyrkäs, Kirsi Järvenranta, Johanna Kanninen, Panu Korhonen, Sanna Kykkänen& Mari Räty Pohjois-Savon maakunnan yhteistyöryhmä 14-4-2014 MTT Agrifood Research
LisätiedotJätehuolto ja ravinnejalanjälki
Jätehuolto ja ravinnejalanjälki Jenni Ypyä, MTT Kaisa Grönman, LUT 21.11.2013 Esityssisältö Miksi huomio ravinteisiin? Miten päästään kestävään ravinnetalouteen? Ravinnejalanjälki Ravinteet jätevirroissa
LisätiedotHyvää Suomesta- Saarioisilta. 21.3.2013 Mirja Lonka
Hyvää Suomesta- Saarioisilta 21.3.2013 Mirja Lonka Saarioinen yrityksenä Saarioinen Oy on kotimainen, yksityisessä omistuksessa oleva elintarvikealan yritys. Vuonna 1957 käynnistettiin Saarioinen Oy:n
LisätiedotSuomen maatalouden muutos EU-aikana
Suomen maatalouden muutos EU-aikana Professori Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Latokartanonkaari 9 00790 Helsinki, Finland e-mail: jyrki.niemi@mtt.fi Mitä suomalaisessa maa-
LisätiedotHiilijalanjälkien laskenta ja merkinnät
Hiilijalanjälkien laskenta ja merkinnät Mitä mieltä ovat kuluttajat? Hannele Pulkkinen ja Hanna Hartikainen Vastuullinen ruokaketju hyvinvoiva kuluttaja MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Lähde:
LisätiedotTyökalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke
Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke Frans Silvenius, MTT Bioteknologia ja elintarviketutkimus Kierrätysmateriaaleja mm. Kompostoidut
Lisätiedot10.8.-16.8.2015 Aamupala Lounas Kasvisruoka Välipala Päivällinen Iltapala
33/6 10.8.-16.8.2015 ohrahiutale, Marjakeittoa Leipää, Broileri-perunalaatikkoa Kalakeittoa Hedelmä Jauheliha-kasviskastiketta M L S K luomupastaa Liha-juurespataa possusta M L G N K Kipparin silakat,
LisätiedotLCA-työkalun kehittäminen. Puoliväliseminaari
LCA-työkalun kehittäminen Puoliväliseminaari 4.6.2014 LCA-työkalu Työkalu kierrätysmateriaalin tuottajille ja viherrakentajille Ottaa huomioon sekä kierrätysmateriaalin tuotannon että nurmikon perustamis-
LisätiedotKuinka vihreä on viherkatto?
Kuinka vihreä on viherkatto? Sini Veuro, Helsingin yliopisto Oma Piha messut Miniseminaari viherkatoista 29.3.2012 Kestävän kehityksen pilarit Kustannukset TALOUS Käyttöiän kasvu Huolto Energian käyttö
LisätiedotFORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon
FORMARE 2015 Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon Sisältö Kalorit ja kulutus Proteiini Hiilihydraatti Rasva Vitamiinit Kivennäis- ja hivenaineet Vesi ja nesteytys Ravintosuositukset
LisätiedotRuoka ja ilmastonmuutos Prof. Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus Suomen ilmastopaneelin jäsen
Ruoka ja ilmastonmuutos Prof. Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus Suomen ilmastopaneelin jäsen Ruoka, ilmasto ja uusiutuva energia -keskustelutilaisuus 2.6.2014, Säätytalo FIG 1. GHG emissions accelerate
LisätiedotMarkkinakehityksestä yleensä
Markkinakehityksestä yleensä lihan kulutus kasvaa globaalisti, kaksinkertaistuu vuoteen 2040. Broileri, nauta Eussa kulutus vakaa. Sika laskussa, broiler nousussa. Suomessa vastaava. Mitä Suomessa tapahtuu?
Lisätiedot