Rio+20 -kokouksen arvio. SLL:n hanke: Kestävän kehityksen tiekartta Rio:n kokouksen jälkeen 1. Antto Vihma 2, tutkija
|
|
- Satu Niemi
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Rio+20 -kokouksen arvio SLL:n hanke: Kestävän kehityksen tiekartta Rio:n kokouksen jälkeen 1 Antto Vihma 2, tutkija Johdanto Kesäkuun 22. päivänä 2012 YK:n kestävän kehityksen kokous (UNCSD tai Rio+20) hyväksyi päätöslauselman nimeltä The Future We Want. Loppupuheenvuorossaan isäntämaa Brasilian presidentti sekä kokouksen puheenjohtaja Dilma Rousseff kiitteli kokouksen näyttäneen että monenkeskisyys on toimiva tapa rakentaa ratkaisuja globaaleihin ongelmiin. 3 Sekä kokouksen valmistelu, varsinainen prosessi Riossa että lopputulokset osoittivat kuitenkin monia globaalin ympäristöpolitiikan kipupisteitä. Vuoden 1992 Rion kokouksen moraalinen eetos, poliittisen kiireellisyyden tuntu, sekä tieteeseen pohjaavan ympäristöpolitiikan idea olivat kaikki aistittavissa alkuperäisestä heikentyneinä versioina. Kahdenkymmenen neuvottelujen täyteisen vuoden sekä kahden Rion suurkokouksen jälkeen on syytä pysähtyä pohtimaan taustalla olevaa kysymystä: mitä kansainvälinen ympäristöpolitiikka voi saavuttaa ja miten? 4 Rion suurkokoukseen osallistui edustajia 191 maasta. Viralliseen kokoukseen ja sen ympärillä järjestettyihin lukuisiin oheistapahtumiin jaettiin kulkulupaa. Globaali media raportoi viikon ajan kokouksen edistymisestä sekä oheistapahtumien keskusteluista, 5 joskin mielenkiinto oli laimeampaa kuin alkuperäisen Rion tai kymmenen vuoden takaisen Johannesburgin kokouksen aikaan. Vuonna 2012 Rioon saapui 79 valtionpäämiestä, joukossa esimerkiksi Intian pääministeri Manmohan Singh, sekä useita raskaimman sarjan kansainvälisen politiikan vaikuttajia, kuten Kiinan pääministeri Wen Jiabao ja Yhdysvaltojen ulkoministeri Hillary Clinton. Merkittävin poisjäänti oli luonnollisesti presidentti Barack Obama, joka ei katsonut Rion odotetun laimean lopputuloksen kattavan ympäristö- ja kehityskysymyksiin panostamisen aiheuttamia sisäpoliittisia riskejä. Euroopan talouskriisin varjolla pois jäivät myös Saksan liittokansleri Angela Merkel sekä Iso-Britannian pääministeri James Cameron. Lienee selvää, että mikäli odotukset olisivat olleet korkeammalla, olisivat molemmat Euroopan johtajat löytäneet aikataulustaan tilaa Rio+20 -kokoukselle. Rio+20 oli ensimmäinen YK:n kestävän kehityksen huippukokous, jonka järjestämisen aloite tuli kehitysmaaryhmästä. Kokouksen pääteemat olivat Vihreä talous sekä kansainväliset kestävän kehityksen instituutiot. Edistykselliset maat sekä useat kansalaisjärjestöt olivat toivoneet Riosta päätöksiä, jotka olisivat merkittävästi muuttaneet kansainvälistä kestävän kehityksen hallintaa sekä tunnustaneet viimeisen 20 vuoden aikana tehtyjen toimien selkeän riittämättömyyden. Ennen kokousta myös YK:n pääsihteerin korkean 1 Tämä raportti on osa Suomen luonnonsuojeluliiton "Kestävän kehityksen tiekartta" -hanketta, jolle on saatu tukea ulkoministeriön kansalaisjärjestöille suunnatuista viestintä- ja kehityskasvatusrahoista. Raportti kirjoitettiin syyskuussa Valt.tri Antto Vihma toimii tutkijana Ulkopoliittisessa instituutissa. 3 Rio+20 kokouksen päätöspuheenvuorot, saatavana: 4 Tämä lyhyt essee käsittelee Rio+20 -kokouksen tuloksia nimenomaan ympäristöpolitiikan kannalta. Paperi on kirjoitettu osana Suomen Luonnonsuojeluliiton projektia Kestävän kehityksen tiekartta Rion jälkeen, jossa käsitellään myös Rion kokouksen merkitys kehityspoliittisesta katsantokannasta. 5 Earth Negotiations Bulletin, Vol. 27 No. 51, sivu 2. 1
2 tason paneeli korosti raportissaan ympäristön tilan sekä monenkeskisten neuvotteluprosessien välille avautunutta railoa. Itse Rion päätöslauselma valtuuttaa YK:n yleiskokouksen (UNGA) tekemään useita päätöksiä seuraavissa kokoontumisissaan. Yleiskokouksen harteilla on nyt muun muassa ryhmän nimittäminen kestävän kulutuksen ja tuotannon 10-vuotissuunnitelman toteuttamista pohtimaan, kolmannen pienten kehittyvien saarivaltioiden konferenssin järjestelyistä päättäminen, uuden korkean tason foorumin organisoiminen kestävän kehityksen komission (CSD) tilalle, YK:n ympäristöohjelma UNEP:n vahvistaminen, työryhmän nimeäminen kestävän kehityksen mittareille (SDGs), kestävän kehitysyhteistyörahoituksen strategiatyön valmistelun aloittaminen (!), sekä YK:n pääsihteerin puhtaan teknologian siirron mekanismeja käsittelevien suosituksien hyväksyminen. Lisäksi yleiskokous valtuutettiin käynnistämään neuvottelut valtamerien biodiversiteetin suojelusopimuksesta seuraavan kahden vuoden aikana. 6 Rion kokoukseen laajemmin liittyen monet maat sekä kansainväliset toimijat tekivät myös vapaaehtoisia rahoituslupauksia. Eräs huomattavimmista oli kahdeksan suuren kehityspankin tekemä 175 miljardin dollarin lupaus edistää julkisen liikenteen investointeja. Nämä vapaaehtoiset aloitteet tehtiin kuitenkin kansainvälisen sopimusprosessin ulkopuolella, joten niitä ei varsinaisesti voida lukea kokouksen tuloksiin. Laajempi keskustelun ja kiinnostuksen herättäminen on epäilemättä eräs Rion tapaisen kokouksen tavoitteita, mutta muodollisen prosessin ulkopuolisiin lupauksiin liittyy usein kysymyksiä aloitteiden lisäisyydestä (onko sama luvattu ennenkin?), muotoilusta (onko lupaus sitova vai tavoitteellinen?) sekä seurannasta (kuka arvioi toteutumisen ja milloin?). Sopimusten merkitys ja rajoitteet Kansainvälisten sopimusten positiiviset vaikutusmekanismit voidaan yksinkertaistaen tyypitellä kolmeen ryhmään. Nämä ovat i) rationalistiset vaikutukset, ii) konstruktivistiset vaikutukset, sekä iii) epäsuorat vaikutukset. 7 Ensimmäiseen rationalistiseen ryhmään kuuluvat kepit ja porkkanat, esimerkiksi erilaiset velvoitteet, jotka muuttavat maan strategista toimintaympäristöä. Velvoitteen rikkomisesta saattaa seurata sopimukseen liittyviä sanktioita, muiden maiden vastatoimia, maineen menettämiseen liittyviä kustannuksia ja niin edespäin. Myös kasvaneet tai vähentyneet mahdollisuudet kansainvälisen rahoitukseen kuuluvat tähän rationaalististen kannustimien joukkoon. Nämä mekanismit voivat parhaassa tapauksessa ohjata toimijoiden käytöstä melko lyhyellä aikajänteellä. Toiseksi kansainvälisen politiikan tutkimus on tunnistanut niin sanottuja konstruktivistisia vaikutuksia. Näitä ovat sosiaalinen oppiminen, normien diffuusio, ja tätä kautta tapahtuva kansainvälisen toimijan identiteetin muutos. Tämänsuuntaisia vaikutuksia voidaan tunnistaa pitkällä aikajänteellä, esimerkiksi nopeasti kehittyvän kehitysmaan ottaessa lisää kansainvälistä vastuuta. Kolmanneksi kansainvälisillä sopimuksilla on epäsuoria vaikutuksia ne voimauttavat erilaisia toimijoita jäsenmaiden kotimaisessa politiikassa. Esimerkiksi ympäristöjärjestöt käyttävät kansainvälisiä sopimustekstejä kansallisessa tai paikallisessa kampanjoinnissaan. Lisäksi edistykselliset toimijat hyötyvät 6 The Future We Want, saatavana: %2019%20June%201230pm.pdf. 7 Tarkemmin Karlsson-Vinkhuyzen & Vihma (2009) Comparing the Legitimacy and Effectiveness of Global Hard and Soft Law: An Analytical Framework, Regulation & Governance 3,
3 usein kansainvälisten sopimusten puitteissa tuotetusta tiedosta, esimerkiksi maiden ja politiikkatoimien vertailuista. Jotta Rio+20 -kokouksen tuloksia voidaan mielekkäästi arvioida, on otettava huomioon taloudelliset ja geopoliittiset rajoitteet, jotka rajaavat kansainvälisten sopimusten mahdollisuudet. Sitovia velvoitteita on kestävän kehityksen alueella tällä hetkellä erittäin vaikea saada aikaan. 8 Kestävän kehityksen politiikkatoimet kytkeytyvät suoraan energiapolitiikkaan ja maankäyttöön, jotka ovat perinteisesti kansallisen itsemääräämisoikeuden ytimessä. Kiinnostus suvereniteetin jakamiseen näillä politiikka-alueilla ei ole edes 1990-luvulla ulottunut kauas Euroopan ulkopuolelle. Näin jo ympäristöongelmien rakenne kaventaa kansainvälisten sopimuksien mahdollisuuksia monin tavoin. Toiseksi oikeudellisesti sitova kansainvälinen sopimus joutuu Yhdysvalloissa senaatin käsittelyyn ja vaatii siellä kahden kolmasosan määräenemmistön. Senaatti sen paremmin kuin Yhdysvaltojen yleinen mielipidekään eivät hyväksy ympäristöpoliittisia velvoitteita, mikäli oikeudelliselta muodoltaan samat vaatimukset eivät koske myös Kiinaa ja muita nousevia talouksia. Ne puolestaan vastustavat tiukasti itseään koskevaa, velvoittavaa kansainvälistä säätelyä. YK:n ympäristösopimusten tuloksekkuus riippuu niiden suhteesta näiden suurten jäsenmaiden kansalliseen politiikkaan, mihin kansainvälisellä yhteisöllä on varsin rajallisesti vaikutusvaltaa. Velvoittavien ja oikeudellisesti sitovien ympäristösopimusten vaikeuksien ohella kansainvälinen, moninapainen kilpailu näyttää lisääntyvän myös talouden ja turvallisuuspolitiikan alueella. 9 Lisäksi finanssikriisien sarja on vähentänyt ilmastonmuutoksen ja muiden ympäristöongelmien painoarvoa kansainvälisellä asialistalla ja lisännyt eri toimijoiden pelkoa kestävän kehityksen politiikkatoimien mahdollisista makrotaloudellisista rasitteista. Rio+20 -kokous sattui euroalueen kriisiytymisen kannalta erinomaisen vaikealle hetkelle. Ajoitus osui murheellisesti myös Yhdysvaltojen presidentinvaalisyklin loppusuoralle. Yhdysvallat myös teki selväksi jo varhaisessa vaiheessa, ettei uutta rahoitusta ole luvassa kehitysmaiden kestävän kehityksen politiikkatoimille. 10 Ellei maailmanpolitiikan järjestystä ravistella lähivuosina perustuksia myöten, näyttää kansainvälisen politiikan trendi siirtyvän yhä selvemmin kohti kansallisia, maakohtaisesti päätettyjä ja tältä pohjalta räätälöityjä ympäristöpoliittisia toimia. Tähän ajankuvaan sopivat poliittiset julistukset ja laajat teemat, jotka kuitenkin ovat vaikutuksiltaan epäselviä. Miten esimerkiksi planetaaristen rajojen mainitseminen tai mainitsematta jättäminen heijastuu kansainväliseen tai kansalliseen politiikkaan kokouksen jälkeen? Miksi juuri YK:n pitäisi kehittää ja ylläpitää kestävän kehityksen mittareita? Miksi ne etenisivät nopeammin kuin viimeisen 20 vuoden keskustelut? Miten kansainvälinen julistus tai sopimus voi konkreettisesti edistää vihreää taloutta, jota koskevat päätökset tehdään pääosin kansallisessa politiikassa? Rion tuloksista 8 Katso Vihma & Van Asselt (2012) Great Expectations: Understanding why the UN climate talks seem to fail. FIIA Briefing Paper Katso esimerkiksi Layne, C. (2011) The Unipolar Exit: Beyond the Pax Americana, Cambridge Review of International Affairs 24 (2), Earth Negotiations Bulletin, Vol. 27 No. 51, sivu 2. 3
4 Konstruktivistisesta näkökulmasta Rio+20 -kokouksen tuloksia voidaan arvioida vasta myöhemmin. Presidentti Rouseff huomautti päätöskokouksessa, että Rio on aloituspiste, ei lopputulos. 11 Näkemyksestä herää kuitenkin ilmeinen kysymys kuinka monta kertaa saman prosessin voi aloittaa? Rion prosessi on ollut jo käynnissä jo 20 tai 40 vuotta, laskutavasta riippuen. Lisäksi on syytä suhtautua varauksella esimerkiksi siihen, että Riossa huomiota saanut vihreä talous leviäisi merkittäväksi uudeksi paradigmaksi globaalissa ympäristöpolitiikassa. Riossa vihreä talous ei lyönyt itseään läpi maailmaa yhdistävänä kattokäsitteenä useat kehitysmaat suhtautuivat siihen selvästi epäilevästi, jopa vihamielisesti. Kehitysmaaryhmän ydinsanoman mukaan yhtä kehitys- ja talousmallia minkä tahansa väristä ei tule hahmotella kansainvälisesti, vaan kaikilla on oltava jakamaton oikeus oman mallin rakentamiseen. Koko Rion loppulausuman valmisteluprosessia varjosti keskustelu, jossa korostettiin kehitysmaiden ja teollisuusmaiden eroja 1970-lukulaisin sanakääntein. 12 YK:n ilmastoregiimiä parjataan usein hitaaksi ja kankeaksi, mutta suhteessa kestävän kehityksen ja vihreän talouden ympärillä käytyyn keskusteluun ilmastodiskurssi näytti hetken suorastaan ajanmukaiselta ja edistykselliseltä. Rio-prosessin diskurssissa näkyi vanha perinne, jossa ympäristönsuojelu on aina pohjoisen agenda, ja sen eräs piilomerkitys on pitää Etelän kasvu kurissa, säilyttää dominoiva asema maailmanpolitiikassa, sekä kolonialismin hengessä pitää kehitysmaat jonkinlaisessa (taloudellisessa) siirtomaasuhteessa. 13 Näissä puheenvuoroissa ei juuri näy nykytodellisuus, jossa Yhdysvaltojen sotilaallinen, taloudellinen ja normatiivinen vaikutusvalta jatkuvasti heikkenee, Kiina on globaali taloudellinen suurvalta, ja Brasilia ja Intia ovat nousevia alueellisia voimatekijöitä. Parhaillaan eletään jälkiamerikkalaista maailmanjärjestystä, 14 jossa valtionkapitalismi on Kiinan johdolla noussut uudeksi taloudellis-poliittiseksi malliksi, josta otetaan vaikutteita ympäri kehittyvää maailmaa. Nousevat taloudet ovat kasvattaneet valtaansa epävirallisilla foorumeilla ja bilateraalisuhteissa, sekä myös neuvotelleet itselleen suuremman osan äänimäärästä sekä IMF:n että Maailmanpankin päätöselimissä. On selvää että on tapahtunut mittava muutos siitä ajasta jolloin suuri osa maailmaa vannoi niin sanottuun Washingtonin konsensuksen nimiin. Rion tulokset ovat suureksi osaksi prosessipäätöksiä. Näiden kohdalla tulee muistaa esittää kysymys: Miksei itse päätöstä tehty nyt, tässä ja heti? Takana oli kahden vuoden valmistelutyö ja koolla oli laaja, varmasti päätösvaltainen ja korkea-arvoisesti edustettu joukko maita. Uuden valmisteluprosessin aloittaminen on perusteltua, kun tarvitaan erillinen pieni työryhmä, lisää virkamiestyötä, neuvotteluaikaa ja teknistä tietoa. Luonnollisesti prosessipäätöksiä on myös erilaisia ne saattavat parhaimmillaan sisältää tarkan mandaatin sekä aikataulun. Mutta usein prosessipäätökset näyttäytyvät asioiden lykkäämisenä, ei-päätöksinä, jotka eivät suinkaan anna takeita jatkossa saatavasta tuloksesta. Valtamerien suojelusopimuksen mandaatissa edistyttiin jonkin verran, mutta itse neuvotteluiden aloituspäätöstä ei tehty, mikä on tulkittava selväksi pettymykseksi. Tällä politiikka-alueella ei myöskään ole 11 Rio+20 kokouksen päätöspuheenvuorot, saatavana: 12 Kehitysmaiden tuntoja (radikaaleja näkemyksiä painottaen) referoi esimerkiksi Third World Network. Otteita vihreä talouden keskustelusta esimerkiksi toukokuun valmistelukokouksesta, 13 Katso myös Vihma, A.,Mulugetta, Y. & Karlsson-Vinkhuyzen, S. Negotiating Solidarity? The G77 through the Prism of Climate Change Negotiations, Global Change, Peace & Security 23 (3), 2011, pp Katso esimerkiksi Wigell, M. Maailma vailla johtajaa, Kanava 3/
5 käynnissä muita YK:n alaisia neuvotteluja. Lisäksi valtamerialueiden hallinta ja pelisäännöt on konkreettinen, kansainvälisen oikeuden ydinalueisiin liittyvä tehtävä. Lopullinen päätös kuitenkin kaatui Riossa Yhdysvaltojen, Venäjän, Kanadan ja Venezuelan vastustukseen. Suojelusopimusneuvotteluiden aloittaminen delegoitiin yleiskokoukselle, ja erittäin optimistisen tulkinnan mukaan on mahdollista, että mandaatti saadaan läpi vähemmän heikentyneessä muodossa yleiskokouksessa, jossa äänestäminen on mahdollista. Silti valtameret olisi ollut varsin selkeä tulos Rion kaltaiselle kokoukselle, ja nyt mandaatin toteutuminen jäi vielä spekulaatioiden varaan. Eräs toinen merkittävimmistä Rio:n institutionaalisista asioista oli YK:n ympäristöohjelma UNEP:in vahvistaminen, fraasin strenghtening and upgrading tulkinta. Tässä kysymyksessä saavutettiin odotettu pettymys. UNEP:in johtoryhmä muutettiin universaaliksi, ra hoitusta luvattiin lisätä, ja asiaa käsitellään tarkemmin yleiskokouksen seuraavalla kierroksella. UNEP:in aseman selkeä vahvistaminen eli itsenäisen organisaation luominen (UNEO) kaatui jälleen kerran Yhdysvaltojen sekä suurien kehitysmaiden vastustukseen, ja tähän ei ole luvassa muutosta yleiskokouksessakaan. Kestävän kehityksen komitean (CSD) rooli puolestaan on ollut hukassa koko 20 vuoden ajan. Jalo tarkoitus koordinoida (ja alun perin myös rahoittaa) kestävän kehityksen kansainvälistä politiikkaa osoittautui erittäin vaikeaksi tehtäväksi ja siihen varatut resurssit varsin rajallisiksi. Monikaan maa tai maaryhmä ei ole ollut CSD:n tuloksiin tyytyväinen. Vaikka CSD:n pehmeä mandaatti suosituksineen olisi voinut vapauttaa keskustelua sitovien velvoitteiden paineista, olivat esimerkiksi CSD:n energiakeskustelut vuonna 2007 niin taantumuksellisia, että EU harvinaislaatuisesti hylkäsi niiden loppupäätelmät. 15 CSD:n korvaaminen jollakin vähemmän resursseja syövällä ja byrokraattisella elimellä on siis perusteltua. Kuitenkin tämän korkean tason foorumin perustaminen lykättiin yleiskokouksen asialistalle. Foorumin perustaminen, jos ja kun se joskus tapahtuu, on myös merkitykseltään hieman epäselvä (ks. yllä). Mikä voi olla YK:n tosiasiallinen rooli näin yleisessä keskustelussa? Kehitysmaat toivoivat Riosta uutta ja lisäistä rahoitusta, teknologiansiirron käsittelemistä yleiskokouksen alla, sekä löysempää aineettomien oikeuksien (IPR) säätelyä. Yhdysvaltojen linja näihin kaikkiin oli kategorisen kielteinen. Lopputulos kohdassa means of implementation muistuttaa kymmenen vuoden takaista Johannesburgin tekstiä, 16 varsin epämääräisellä strategiaa koskevalla prosessipäätöksellä vahvistettuna. Odotetusti myöskään kauppapolitiikan alaa Rion päätös ei kyennyt kattamaan. Rion kokouksen prosessi: Anti-Kööpenhamina Ennen kokouksen varsinaista alkua muistutti Rio monella tavalla Kööpenhaminan vuoden 2009 suurta ilmastokokousta. 17 Valtion päämiestason osallistujia ei ollut aivan yhtä montaa, mutta erittäin merkittävä määrä yhtäkaikki. Noin kahden vuoden valmisteluprosessi oli johtanut reilun 200 sivun taustapaperiin, jonka 15 Katso tai laajemmin Karlsson-Vinkhuyzen, S. I. (2010), The United Nations and Global Energy Governance: Past Challenges, Future Choices, Global Change, Peace and Security 22 (2), Johannesburg Plan of Action, 2012, luku X, saatavana: 17 UNFCCC, COP 15/ COP-MOP 5, Kööpenhamina, 7-18 tammikuuta Kokouksesta on kirjoitettu paljon, esimekiksi Purvis, N. & Stevenson, A. (2010) Rethinking Climate Diplomacy: New Ideas for Transatlantic Cooperation on Climate, The German Marshall Fund Paper Series. 5
6 pohjalta odotettiin kiihkeää neuvottelemista, pitkiä öitä, jopa draamaa ja kiristämisen tunnelmia seuraavan 10 päivän ajalle. Vain noin puolet pohjatekstistä oli hyväksytty ennen itse kokouksen alkua. 18 Kööpenhaminassa äärimmäinen poliittinen paine johti esimerkiksi Kiinan ja Yhdysvaltain koviin neuvotteluotteisiin, sekä loppujen lopuksi kaoottiseen päätöskokoukseen ja diplomaattiseen selkkaukseen, jonka syitä ja seurauksia setvittiin vielä pitkään. Oppikirjamaisen peruskäsityksen mukaan poliittiset johtajat saapuvat kokouspaikalle viimeisinä päivinä ja valitsevat muutamasta ammattineuvottelijoiden valmiiksi hiomasta vaihtoehdosta sopivasti painotetun poliittisen kompromissin. Tästä Kööpenhaminan kokous poikkesi radikaalisti, hyvässä ja pahassa. Valtioiden johtajat joutuivat itse osallistumaan oikeisiin, kiihkeisiin ympäristöneuvotteluihin ja muotoilemaan kompromissitekstiä. Kööpenhaminan kiihkeys ja traumat olivat vielä tuoreessa muistissa vuoden 2012 Riossa ja vastaava näytelmä haluttiin välttää. Tämä oli oletettavasti maailman johtajien yhteinen, julkilausumaton toive ja ainakin isäntämaa Brasilian vankkumaton tahto. Riossa Brasilia vastaanotti puheenjohtajuuden kokouksen valmisteluista vastanneilta työryhmiltä ja kirjoitti konsultaatioiden pohjalta uuden päätöslauselmaluonnoksen. Tämän paperin (ja sittemmin konferenssin lopputuleman) tarkoitus oli välttää kaikki punaiset viivat, eli asiakohdat, joiden hyväksymiseen maiden pääkaupungeista saatu mandaatti ei riitä. Näin ollen hankalat kysymykset poistettiin tekstistä tai delegoitiin enemmän tai vähemmän epämääräisesti tuleville YK:n yleiskokouskierroksille. Brasilia uskoi (oikein) kunnianhimoisimpien osapuolien EU:n ja pienten saarivaltioiden (AOSIS) nielevän melko sisällöttömän tekstin, 19 jossa oli mukana erittäin vähän näiden tavoitteita. Ympäristödiplomatian suurvalta, erittäin kyvykäs Brasilia pelasi varmanpäälle ja vihelsi pelin ajoissa poikki: tässä on valmis neuvotteluteksti, ottakaa tai jättäkää. Viimeisinä öinä puhelinlinjat eivät käyneet kuumina pääkaupunkien ja Rion välillä. Myös kahden suunnan vuorovaikutus virkamiesten ja johtajien välillä jäi pois kokonaisuudessaan. Kyseessä oli tavallaan toinen ääripää Kööpenhaminaan verrattuna, tilanne jossa kokoukseen saapuneet poliittiset päättäjät eivät neuvotelleet lainkaan, ainoastaan allekirjoittivat valmiin tekstin. Brasilian diplomaattista taitoa voi varauksetta ihailla. 20 Poliittisille johtajille järjestely oli pääosin mukava ja saattoi auttaa Kööpenhaminan traumojen jälkihoidossa. Kuitenkin korkeimman tason neuvottelujen puuttuminen johti Riossa myös sisällön sekä kunnianhimon puuttumiseen. Useiden arvioiden mukaan puheenjohtaja olisi voinut lisätä painetta vastahankaajille ja saavuttaa kunnianhimoisemman lopputuloksen. 21 Lisäksi järjestely herättää ilmeisen kritiikin: mihin johtajia itse asiassa tarvittiin? Pitkä diplomaattinen valmisteluprosessi joka ei tuottanut tulosta paitsi kenties epäsuorasti Brasilian työtä helpottamalla heikensi entisestään luottamusta siihen, että nykyinen moninapainen ja kiristyvään kilpailuun suuntaava maailmanjärjestys voisi toimia tuloksekkaasti kestävän kehityksen laajoissa kysymyksissä. Tie eteenpäin 18 Earth Negotiations Bulletin, Vol. 27 No Ainakin EU oletettavasti harkitsi pikaisesti loppulauselman hylkäämistä. 20 Brazil the land of olympian diplomats, katso Earth Negotiations Bulletin, Vol. 27 No. 51, sivu Esimerkiksi Think Progress:in arvio, katso 6
7 Vaikka Rion sopimusteksti The Future We Want huomioi ( acknowledges, joskus myös underlines, underscores tai stresses ) kestävän kehityksen ja ilmastopolitiikan kiireellisyyden, sieltä puuttuvat tarkemmat tavoitteet, aikataulut ja politiikkatoimet. Näin yleisellä sopimustekstillä on rajallisesti käyttöarvoa. Vaikka sen pohjalta tullaan käymään uusia neuvotteluja, pääosin YK:n yleiskokouksessa, Rion tuloksien tarkkuuden ja tahtotilan puute vähentää toiveita kokouksen jälkeen saavutettavista läpimurroista. Varsinkin Euroopassa saattaa Rion kokouksen jälkeen voimistua käsitys, jonka mukaan suurkokouksien järjestämisen hyödyt eivät vastaa niiden kustannuksia. Suomelle ja EU:lle Rion laihat tulokset tarkoittavat paljolti jo olemassa olevan käsityksen vahvistumista. Näihin viimevuosien monenkeskisen ympäristödiplomatiaan tarjoamiin opetuksiin kuuluu, inter alia, seuraavia painotuksia: i) Diplomaattisia ja taloudellisia voimavaroja on käytettävä monilla rintamilla samanaikaisesti, myös YK:n ulkopuolisilla foorumeilla sekä bilateraalisuhteissa. Unilateraali kauppapolitiikan keinoja käyttävä toiminta on perusteltua - tälle linjalle onkin jo lähdetty lentoliikenteen ja EU:n päästökaupan tapauksessa. Unilateraalit toimet voivat tuoda uutta puhtia monenkeskiseen sopimiseen ja ne voidaan toteuttaa kansainvälisen oikeuden puitteissa. 22 Monenkeskinen sopiminen puolestaan näyttää esimerkiksi ilmastosopimuksen alla toimivan tehokkaimmin rajattujen osallistujien ja rajattujen asiakokonaisuuksien voimin. 23 Suuret kokoukset ja laajat agendat eivät energisoi kansainvälisen sopimuksien päätöksentekoa toivotulla tavalla. ii) Globaali konsensus on monin tavoin ongelmallinen vaatimus päätöksenteossa ja siitä tulee pyrkiä pitkällä aikavälillä eroon formaalien sääntöjen ja äänestämisen avulla. 24 iii) Kahdenkeskisissä suhteissa tulee painottaa sillanrakennustyötä maltillisten kehitysmaiden kanssa ja näin päästä lähemmäs Durbanin ilmastokokouksen poliittista asetelmaa, jossa EU, LDC:t sekä useimmat Afrikan ja Etelä-Amerikan maat painostivat Kiinaa, Yhdysvaltoja ja Intiaa. Jos asetelma puolestaan lukkiutuu perinteiseksi kehitysmaat vs. teollisuusmaat keskusteluksi, on edistyksellisen kompromissin löytyminen mahdotonta. iv) EU:n ja Suomen tulee myös paremmin kommunikoida monenkeskisen päätöksenteon mahdollisuudet ja rajoitteet. Yhtäältä monenkeskiset neuvottelut ovat saavuttaneet konkreettisia tuloksia: esimerkiksi YK:n ilmastoprosessilla on edelleen merkitystä globaalin poliittisen vision rakentajana (joka tuottaa kahden asteen tavoitteen kaltaisia referenssipisteitä ja ymmärrystä maiden kansallisista ilmastopoliittisista kyvyistä ja mahdollisuuksista), kansainvälisen läpinäkyvyyden parantajana ja kansallisten ilmastotoimien mahdollistajana. Toisaalta ei ole 22 Loppuvuodesta 2011 European Court of Justice (ECJ) hylkäsi lentoyhtiöiden kanteen päästökauppalakia vastaan, katso päätös: text=&docid=117193&pageindex=0&doclang=en&mode=req&dir=&occ=first&part=1&cid= Limited membership bodies, katso Vihma, A. & Kulovesi, K (2012) Strenghtening Global Climate Negotiations, Nordic Council of Ministers Working Paper, 24 Ibid. 7
8 rakentavaa toivoa jokaisesta suuresta kokouksesta kansainvälistä läpimurtoa, mikäli poliittiset mahdollisuudet tällaisen saavuttamiseen ovat olemattomat. Ei esimerkiksi ole rakentavaa vuosittain odottaa ylhäältäpäin tulevaa kansainvälistä ilmastosopua, joka nostaisi maiden kansalliset päästötavoitteet tieteen vaatimalle tasolle. Näin YK:n sopimusjärjestelmät näyttäytyvät edistysaskelistaan huolimatta pelkkänä jatkuvana pettymysten sarjana. 25 v) EU:n ja Suomen on myös kotimaisissa politiikkatoimissa näytettävä kunnianhimoa ja elettävä sen viljelemän kansainvälisen liturgian mukaan, sillä muuten aloitteet ja puheet eivät näytä uskottavilta. 25 Vihma, A. & Van Asselt, H. (2012) Great Expectations: Understanding why UN climate talks seem to fail, FIIA Briefing Paper 109, saatavana: 8
Tie Pariisiin: Haasteet ja karikot. Antto Vihma, VTT Ulkopoliittinen instituutti
Tie Pariisiin: Haasteet ja karikot Antto Vihma, VTT Ulkopoliittinen instituutti Tie Pariisiin: Haasteet ja karikot Kansainvälisen ympäristöpolitiikan historiaa Miten arvioida Pariisin sopimusta? Mitä vaihtoehtoja
LisätiedotIlmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri
Ilmastonmuutos Ihmiskunnan suurin haaste Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 1 2 Ilmastonmuutos edelleen tosiasia Maapallon keskimääräinen lämpötila noussut 100 vuoden aikana 0,74 C 15 lämpimintä vuotta
LisätiedotKehitysmaaryhmän dynamiikka ilmastoneuvotteluissa. Antto Vihma Ulkopoliittinen instituutti
Kehitysmaaryhmän dynamiikka ilmastoneuvotteluissa Antto Vihma Ulkopoliittinen instituutti Neuvotteluhistoriaa 1972 Tukholma [UNCHE] 1992 Rio de Janeiro [UNCED] 2002 Johannesburg [WSSD] 2009 Kööpenhamina
LisätiedotYmpäristöministeriö, Ulkoministeriö PERUSMUISTIO YM HAKA von Troil Charlotta(YM) Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu
Ympäristöministeriö, Ulkoministeriö PERUSMUISTIO YM2019-00047 HAKA von Troil Charlotta(YM) 12.02.2019 Asia Aloite uudesta laaja-alaisesta kansainvälisestä ympäristöalan sopimuksesta (Global Pact for the
LisätiedotKomission tiedonanto Pariisin pöytäkirja suunnitelma ilmastonmuutoksen torjumiseksi 2020 jälkeen
Komission tiedonanto Pariisin pöytäkirja suunnitelma ilmastonmuutoksen torjumiseksi 2020 jälkeen Harri Laurikka Sähköposti: etunimi.sukunimi@ymparisto.fi Twitter: @paaneuvottelija Talousvaliokunta, kuuleminen
LisätiedotMitä Durbanin jälkeen?
Mitä Durbanin jälkeen? Sirkka Haunia Ympäristöministeriö 15.2.2012 YK:n ilmastoneuvottelut Durbanin paketti Ilmastosopimuksen neuvotteluraide: Sopimus tiekartasta kohti kattavaa maailmanlaajuista sopimusta
LisätiedotEU27-PÄÄMIESTEN TULEVAISUUSPOHDINNAN JA ROOMAN JULISTUKSEN SEURANTA
EU27-PÄÄMIESTEN TULEVAISUUSPOHDINNAN JA ROOMAN JULISTUKSEN SEURANTA TIMO MIETTINEN, FT, YLIOPISTOTUTKIJA EUROOPPA-TUTKIMUKSEN VERKOSTO HELSINGIN YLIOPISTO E 29/2017 vp Valtioneuvoston selvitys: EU27-päämiesten
LisätiedotKohti Pariisia kansainvälinen ilmastosopimus. Harri Laurikka Energiateollisuuden syysseminaari Helsinki 13.11.2014
Kohti Pariisia kansainvälinen ilmastosopimus Harri Laurikka Energiateollisuuden syysseminaari Helsinki 13.11.2014 Lähde: IEA, 2014 Sisältö Mistä Pariisissa neuvotellaan? Neuvottelutilanne Liman kokous
LisätiedotKauppapolitiikka Mistä kauppapolitiikassa on kyse?
Kauppapolitiikka Mistä kauppapolitiikassa on kyse? 19.3.2019 Hämeen vaalipiiri, Suomen Lasimuseo Suomen kauppapolitiikan johdonmukainen perusta Suomen etuna monenkeskinen yhteistyö, sääntöpohjainen kv.
LisätiedotSuomen uuden ilmasto- ja energiastrategian tarkastelua
TuTu-Hesan Ilmastonmuutos-teemailta 10.2.2009 Suomen uuden ilmasto- ja energiastrategian tarkastelua Suomen ympäristökeskus Tausta Valtioneuvosto antoi uuden ilmasto- ja energiastrategian Pitkän aikavälin
LisätiedotVarsovan kokouksen neuvottelutilanteesta. Harri Laurikka
Varsovan kokouksen neuvottelutilanteesta Harri Laurikka 28.10.2013 Esityksen sisältö Ilmastoneuvottelut ennen Varsovaa Varsovan kokous 2013-2015 kontekstissa Keskeisiä neuvottelukysymyksiä Katsaus kantoihin
LisätiedotMaailmantalouden tila, suunta ja Suomi
ICC - INFO Q 3-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 3 / 2014 Maajohtaja Timo Vuori, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 Maailmantalouden
LisätiedotEuroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017
Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 1.3.2017 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto 28.2.2017 1 Teemat EU:n
LisätiedotMaailmanlaajuinen ilmastosopimus 2015 Mitä se vaatii?
Maailmanlaajuinen ilmastosopimus 2015 Mitä se vaatii? Ville Niinistö Ympäristöministeri COP 19 -seminaari: Kohti maailmanlaajuista ilmastosopimusta vuonna 2015 28.10.2013 IPCC:n 5. arviointiraportin tulokset
LisätiedotSuositus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4.1.2018 COM(2017) 812 final Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS valtuutuksesta aloittaa neuvottelut merten biologisen monimuotoisuuden säilyttämistä ja kestävää käyttöä koskevasta kansainvälisestä
LisätiedotPARIISIN SOPIMUKSEN EVÄÄT PALKANSAAJILLE
PARIISIN SOPIMUKSEN EVÄÄT PALKANSAAJILLE Media-aamiainen Eurooppa-salissa 24.2.2016 Pia Björkbacka elinkeinopoliittinen asiantuntija 1 TAUSTAA Ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestö ITUC edustaa YK:n
LisätiedotSuomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa
Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Eduskunnan suuri valiokunta 28.9.2016 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies
LisätiedotEU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011
EU:n metsästrategia; missä mennään Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011 Esityksen sisältö tilanne EU:ssa metsäasioiden käsittelyn osalta nykyinen EU:n metsästrategia EU:n metsästrategian
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotMitä uutta Rio+20 tarjoaa kuntien kestävän kehityksen työhön
Mitä uutta Rio+20 tarjoaa kuntien kestävän kehityksen työhön KUNTAMARKKINAT 13.9. Annika Lindblom Ympäristöministeriö Suomen kestävän kehityksen toimikunta Kestävä kehitys ei ole trendi vaan pysyvä haaste
LisätiedotMaailmantalouden tila, suunta ja Suomi
ICC - INFO Q 1-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 1 / 2014 Timo Vuori, maajohtaja, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 World Economic
LisätiedotMaailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos
Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit! Lyhyen ajan muutokset Talouden suhdanteet Makrotalouden epätasapainot!
LisätiedotKansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Sauli Rouhinen, pääsihteeri Ympäristöministeriö, Suomen kestävän kehityksen toimikunta
Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus, pääsihteeri Ympäristöministeriö, Suomen kestävän kehityksen toimikunta Kestävä kehitys on metapolitiikkaa ohjeistaa muiden politiikkojen kehittämistä
LisätiedotAsiantuntijakuuleminen: Pariisin ilmastosopimus jatkotoimet ja allekirjoittaminen U 8/2016 vp, U-jatkokirje, E-kirje
Asiantuntijakuuleminen: Pariisin ilmastosopimus jatkotoimet ja allekirjoittaminen U 8/2016 vp, U-jatkokirje, E-kirje Harri Laurikka Sähköposti: etunimi.sukunimi@ymparisto.fi Twitter: @paaneuvottelija 18.03.2016
LisätiedotMaailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen
Maailmantalouden voimasuhteiden muutos Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Ennakoitua nopeampi muutos Jo pitkään on odotettu, että Kiinan ja Intian talouksien
LisätiedotPOLIITTINEN OSALLISTUMINEN ( ) Maria Bäck, tutkijatohtori, VTT Tampereen yliopisto
POLIITTINEN OSALLISTUMINEN (17.11 2017) Maria Bäck, tutkijatohtori, VTT Tampereen yliopisto (maria.back@uta.fi) MUUTTUVA YHTEISKUNTA JA OSALLISTUMINEN Demokratia ei ole staattinen tila demokratian ja kansalaisten
LisätiedotEUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 3. kesäkuuta 2014 (OR. en) 9412/14 Toimielinten välinen asia: 2013/0418 (NLE) LIMITE ENV 429 WTO 162
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 3. kesäkuuta 2014 (OR. en) 9412/14 Toimielinten välinen asia: 2013/0418 (NLE) LIMITE ENV 429 WTO 162 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin
LisätiedotPÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Istuntoasiakirja 20.6.2013 B7-****/2013 PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS suullisesti vastattavan kysymyksen B7-****/2013 johdosta työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan mukaisesti EU:n
LisätiedotPariisin ilmastosopimus. Harri Laurikka, @paaneuvottelija 14.12.2015
Pariisin ilmastosopimus Harri Laurikka, @paaneuvottelija 14.12.2015 Pariisin sopimus: oikeudellisesti sitova ratifioitava valtiosopimus kattava: vähintään 55 maata ja 55 % päästöistä sovelletaan 2020 jälkeen
LisätiedotTässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä
Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä ilmaston suojelemiseksi. Puhekuplakuvat on kerätty kesän
LisätiedotICC Open Market Index 2013. Ennakkotiedot 10.5.2013 ICC OPEN MARKET 2013 INDEX
ICC Open Market Index 2013 Ennakkotiedot 10.5.2013 ICC OPEN MARKET 2013 INDEX ICC OPEN MARKET INDEX INTRO ICC OPEN MARKET INDEX 2013 Tausta Talouden taantumassa yrityselämässä koettiin huolta markkinoilla
LisätiedotEU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014
EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan nykytila Kolme rinnakkaista tavoitetta vuoteen 2020 ( 20-20-20 ) 1) Kasvihuonekaasupäästöt
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0009/55. Tarkistus. Marine Le Pen ENF-ryhmän puolesta
27.1.2016 A8-0009/55 55 Johdanto-osan A kappale A. toteaa, että TiSA-neuvotteluilla olisi tehostettava kansainvälistä sääntelyä, ei heikennettävä kansallista sääntelyä; A. toteaa, että TiSA-neuvotteluissa
LisätiedotElämä Kööpenhaminan jälkeen Kirkot ilmastotalkoisssa Tiistai Jukka Uosukainen, YM
Elämä Kööpenhaminan jälkeen Kirkot ilmastotalkoisssa Tiistai 26.01.2010 Jukka Uosukainen, YM KÖÖPENHAMINAN SOPIMUKSEN AVAIMET (ennen kokousta) Teollisuusmaille vertailukelpoiset absoluuttiset tavoitteet
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.8.2018 COM(2018) 580 final 2018/0306 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Kanadan sekä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden välisellä laaja-alaisella talous- ja kauppasopimuksella
LisätiedotKööpenhaminan ilmastokokous ja uudet haastet päästöjen raportoinnille. Riitta Pipatti Tilastokeskuspäivä
Kööpenhaminan ilmastokokous ja uudet haastet päästöjen raportoinnille Riitta Pipatti Tilastokeskuspäivä 3.9.2009 Esityksen sisältö! Ilmastoneuvottelut ja odotukset Kööpenhaminan kokouksen suhteen " linkit
LisätiedotIlmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?
Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous
LisätiedotMaailmantalouden tila, suunta ja Suomi
ICC - INFO 14.8.2013 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Esittely - Maailmantalouden tila ja suunta World Economic Survey 3 / 2013 Timo Vuori, maajohtaja, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 World
LisätiedotVALKOINEN KIRJA EUROOPAN TULEVAISUUDESTA. Pohdintaa ja skenaarioita: EU27
VALKOINEN KIRJA EUROOPAN TULEVAISUUDESTA Pohdintaa ja skenaarioita: EU27 1 Kun juhlimme Rooman sopimusten 60-vuotispäivää, 27 jäsenvaltion yhdentyneen Euroopan on aika luoda näkemys tulevaisuudestaan.
LisätiedotAvoimen hallinnon kumppanuusohjelma. katju.holkeri@vm.fi Jyväskylä 29.8.2013
Avoimen hallinnon kumppanuusohjelma katju.holkeri@vm.fi Jyväskylä 29.8.2013 Mitä on Open Government Partnership? Open Government Partnership (avoimen hallinnon kumppanuushanke) eli OGP käynnistettiin
LisätiedotIlmastorahoitus ja Suomen toimeenpanosuunnitelmat
Ilmastorahoitus ja Suomen toimeenpanosuunnitelmat Ilmastobisnestä yrityksille seminaari Ilmastorahoitusvelvoitteen taustaa YK:n ilmastonmuutosta koskeva puitesopimus (UNFCCC) Teollisuusmaaosapuolilla tukivelvollisuus
LisätiedotAsiantuntijakuuleminen: E-jatkokirje Pariisin pöytäkirja - tilannekatsaus
Asiantuntijakuuleminen: E-jatkokirje Pariisin pöytäkirja - tilannekatsaus Harri Laurikka Sähköposti: etunimi.sukunimi@ymparisto.fi Twitter: @paaneuvottelija 09.09.2015 Kansainvälisten ilmastoneuvottelujen
LisätiedotKevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä
Euroopan komissio - lehdistötiedote Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Bryssel, 05 toukokuu 2015 Euroopan unionin talouskasvu hyötyy tänä vuonna suotuisista talouden
LisätiedotKunnan mielenterveys- ja päihdestrategiat - tehdäänkö papereita vai strategisia päätöksiä? Matti Kaivosoja LT, projektinjohtaja, Pohjanmaa-hanke
Kunnan mielenterveys- ja päihdestrategiat - tehdäänkö papereita vai strategisia päätöksiä? Matti Kaivosoja LT, projektinjohtaja, Pohjanmaa-hanke Miksi strategia? mielenterveyden edistäminen ja hyvien mielenterveyspalvelujen
LisätiedotAavan meren suojelun edistäminen (nk. BBNJprosessi) Ympäristövaliokunta Sara Viljanen, YM Margareta Klabbers, UM
Aavan meren suojelun edistäminen (nk. BBNJprosessi) ja arktiset meret Ympäristövaliokunta 17.6.2016 Sara Viljanen, YM Margareta Klabbers, UM Aava meri ja sen suojelun nykytila - YK:n merioikeusyleissopimus
LisätiedotEUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 11. helmikuuta 2008 (15.02) (OR. en) 6299/08 DEVGEN 19 FIN 51 RELEX 89 ACP 20
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 11. helmikuuta 2008 (15.02) (OR. en) 6299/08 DEVGEN 19 FIN 51 RELEX 89 ACP 20 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Kehitysyhteistyöryhmä Päivämäärä: 7.2.2008 Vastaanottaja:
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.9.2015 COM(2015) 488 final 2015/0237 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetun ohjelman toimeenpanevan komitean 66. istunnossa
LisätiedotTARKISTUKSET 1-8. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2010/0000(INI) Lausuntoluonnos Enrique Guerrero Salom (PE438.
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kehitysyhteistyövaliokunta 10.2.2010 2010/0000(INI) TARKISTUKSET 1-8 (PE438.237v02-00) ehdotuksesta suositukseksi neuvostolle EU:n painopisteistä YK:n yleiskokouksen 65.
LisätiedotIlmastobarometri 2019
Ilmastobarometri 2019 Ilmastobarometri 2019 Tulokset 70 % suomalaisista: Ilmastokriisin ratkaisun on oltava seuraavan hallituskauden ja EU-puheenjohtajuuskauden kärkiteema. Suomalaiset haluavat ilmastokriisin
LisätiedotEnergialähteet: ulkopolitiikka, talous ja ympäristö
Energialähteet: ulkopolitiikka, talous ja ympäristö Taustaa: Energia ulkosuhteissa Onnistuneen energiapolitiikan keskeisimmät kriteerit ovat saatavuus (ulkosuhteet), hinta (talous) ja ympäristö Talouden
LisätiedotKANSALLISEN PARLAMENTIN PERUSTELTU LAUSUNTO TOISSIJAISUUSPERIAATTEESTA
Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 15.6.2016 KANSALLISEN PARLAMENTIN PERUSTELTU LAUSUNTO TOISSIJAISUUSPERIAATTEESTA Asia: Ranskan senaatin perusteltu lausunto ehdotuksesta
LisätiedotVenäjän biotalouden kehitys ja ilmastonmuutos
Venäjän biotalouden kehitys ja ilmastonmuutos Lauri Hetemäki Apulaisjohtaja, Euroopan metsäinstituutti & Professori, Itä-Suomen yliopisto Venäjän talous ja öljyn hinta naimisissa Venäjän BKT (reaalinen)
LisätiedotMAISEMADIAGRAMMI VIHREÄN TALOUDEN VESIHUOLLOSTA
MAISEMADIAGRAMMI VIHREÄN TALOUDEN VESIHUOLLOSTA TkT Jarmo HUKKA, dosentti (vesialan tulevaisuudentutkimus) Vesihuoltopalvelujen tutkimusryhmä CADWES Rakennustekniikka/Rakentamistuotanto- ja talous (TTY)
LisätiedotAvoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu
Avoin hallinto Open Government Partnership Suomen toimintaohjelman valmistelu Mikä on Open Government Partnership? Open Government Partnership (avoimen hallinnon kumppanuushanke) eli OGP käynnistettiin
LisätiedotKasvu vahvistunut, mutta inflaatio vaimeaa
Hanna Freystätter Toimistopäällikkö, Suomen Pankki Kasvu vahvistunut, mutta inflaatio vaimeaa Euro & talous 4/2017: Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 28.9.2017 Teemat Maailmantalouden ja euroalueen
LisätiedotKestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö
Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Ekologinen jalanjälki Ekosysteempipalvelut ovat vakavasti uhattuna Erilaiset arviot päätyvät aina samaan
LisätiedotEurooppalainen kansainvälisyyskasvatus, onko sitä?
Eurooppalainen kansainvälisyyskasvatus, onko sitä? Kansainvälisyyskasvatus, miksi ja miten? Studia Generalia-luentosarja 28.3.2007 Rilli Lappalainen, President Development Education Forum - rilli.lappalainen@kehys.fi
LisätiedotPariisin ilmastosopimuksen tulokset ja jatkoaskeleet. Maatalous ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen Talousneuvosto
Pariisin ilmastosopimuksen tulokset ja jatkoaskeleet Maatalous ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen Talousneuvosto 03.02.2016 Pariisin päätulokset Pariisin sopimus Osapuolikokouksen päätös täydentää
LisätiedotIlmastopolitiikan ajankohtaisia teemoja maailmalla, EU:ssa ja Suomessa
Ilmastopolitiikan ajankohtaisia teemoja maailmalla, EU:ssa ja Suomessa Kati Kulovesi, kansainvälisen oikeuden professori ja CCEEL:in johtaja Kati Kulovesi Kansainvälinen ilmastopolitiikka + Kansainvälisen
LisätiedotMaailmantaloudessa suotuisaa kehitystä ja uusia huolia
Hanna Freystätter Vanhempi neuvonantaja, Suomen Pankki Maailmantaloudessa suotuisaa kehitystä ja uusia huolia Euro ja talous 1/2017: Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 30.3.2017 Julkinen 1 Teemat
LisätiedotKansainvälinen kauppa ja kasvun rajat
Kansainvälinen kauppa ja kasvun rajat Osastopäällikkö Markku Keinänen 30.9.2015 Kauppasopimukset on trendi EU-USA -sopimus (TTIP) : 50 % maailman bkt:sta USA-Tyynimeri sopimus (TPP) : 40 % maailman bkt:sta
LisätiedotMikä ihmeen WTO? Kepa / Matti Hautsalo
Mikä ihmeen WTO? Kepa / Matti Hautsalo 04.10.2005 WTO on Maailman kauppajärjestö WTO:n historia Jäsenyys ja toimintakulttuuri Leirit WTO:n sisällä Tärkeimmät neuvottelualueet Muita keskeisiä kysymyksiä
LisätiedotLAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/0197(COD) ulkoasiainvaliokunnalta. kansainvälisen kaupan valiokunnalle
EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Ulkoasiainvaliokunta 14.1.2015 2014/0197(COD) LAUSUNTOLUONNOS ulkoasiainvaliokunnalta kansainvälisen kaupan valiokunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi
LisätiedotVoiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.
Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.fi/tutu Esityksen sisältö Suomen energiajärjestelmän ja energiapolitiikan
LisätiedotGlobaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund
Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet
LisätiedotLAUSUNTO VALTIONEUVOSTON SELVITYKSESTÄ EUROOPAN KOMISSION EHDOTUKSIIN TALOUS- JA RAHALIITON KEHITTÄMISEKSI
LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON SELVITYKSESTÄ EUROOPAN KOMISSION EHDOTUKSIIN TALOUS- JA RAHALIITON KEHITTÄMISEKSI Timo Miettinen, FT Eurooppa-tutkimuksen keskus Helsingin yliopisto Presentation Name / Firstname
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 1.7.2016 COM(2016) 437 final 2016/0200 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskevan yleissopimuksen
LisätiedotGlobaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015
Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset
Lisätiedot11917/1/12 REV 1 ADD 1 hkd,mn/vpy/tia 1 DQPG
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 4. lokakuuta 2012 (10.10) (OR. fr) Toimielinten välinen asia: 2010/0197 (COD) 11917/1/12 REV 1 ADD 1 WTO 244 FDI 20 CODEC 1777 PARLNAT 324 NEUVOSTON PERUSTELUT Asia:
Lisätiedot*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/0418(NLE)
EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta 20.10.2014 2013/0418(NLE) *** SUOSITUSLUONNOS esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan unionin
LisätiedotMaailmantalous ja Amerikka
Maailmantalous ja Amerikka Kauppasota hidastaa globalisaatiota Pasi Kuoppamäki 18.9. 2018 Vahvaa talouskasvua globaalisti Euroalue jäänyt USA:n jälkeen tänä vuonna Kehittyvien talouksien tilanne epäyhtenäinen
LisätiedotNexusta kaikkialla? Näkökulmia kytköksiin tutkimusmaailmasta Marko Keskinen & Olli Varis, Aalto-yliopisto ja Winland-tutkimushanke
Nexusta kaikkialla? Näkökulmia kytköksiin tutkimusmaailmasta Marko Keskinen & Olli Varis, Aalto-yliopisto ja Winland-tutkimushanke Tämä esitys löytyy Winlandin twitteristä: twitter.com/winlandfi winlandtutkimus.fi
LisätiedotTyösuhteen säännöstys ja neuvottelut
Työsuhteen säännöstys ja neuvottelut 1 Työsuhteen säännöstys ja sääntelyjärjestys Työehtosopimus ja soveltamisala Paikallinen sopiminen Työsäännöt Työlainsäädäntö Vakiintunut käytäntö Työsopimus TYÖSUHDE
LisätiedotA7-0047/33. Tarkistus 33 Zbigniew Ziobro, Jacek Włosowicz, Jacek Olgierd Kurski EFD-ryhmän puolesta
30.1.2014 A7-0047/33 Tarkistus 33 Zbigniew Ziobro, Jacek Włosowicz, Jacek Olgierd Kurski EFD-ryhmän puolesta Mietintö Anne Delvaux, Konrad Szymański Ilmasto- ja energiapolitiikan puitteet vuoteen 2030
LisätiedotKAUPPAPOLITIIKAN UUDET SUUNTAUKSET
KAUPPAPOLITIIKAN UUDET SUUNTAUKSET Aiempaa näkyvämpi osa EU:n ulkoista toimintaa; kauppapolitiikan politisoituminen Aiempaa enemmän esillä EU:n kilpailukykypolitiikassa johtuen globaaleista arvoketjuista
LisätiedotEUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU
EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN
LisätiedotAKT:N JA EU:N YHTEINEN PARLAMENTAARINEN EDUSTAJAKOKOUS. Poliittisten asioiden valiokunta MIETINTÖLUONNOS
AKT:N JA EU:N YHTEINEN PARLAMENTAARINEN EDUSTAJAKOKOUS Poliittisten asioiden valiokunta 12.9.2011 MIETINTÖLUONNOS Lissabonin sopimuksen vaikutuksista AKT EU-kumppanuuteen Poliittisten asioiden valiokunta
LisätiedotBudjettivaliokunta MIETINTÖLUONNOS
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Budjettivaliokunta 9.10.2013 2013/2227(BUD) MIETINTÖLUONNOS neuvoston kannasta esitykseen Euroopan unionin lisätalousarvioksi nro 8/2013 varainhoitovuodeksi 2013, pääluokka
LisätiedotJohdattelu skenaariotyöskentelyyn. Tapio Huomo, Toimitusjohtaja HMV PublicPartner
Johdattelu skenaariotyöskentelyyn Tapio Huomo, Toimitusjohtaja HMV PublicPartner 1.-2.6.2010 Majvik 1 Skenaariotyöskentelyn tausta ja tavoitteet Virittäydytään työskentelyyn World Economic Forumin WEF)
LisätiedotLIITE EUROOPPA-NEUVOSTO GÖTEBORG PUHEENJOHTAJAVALTION PÄÄTELMÄT. 15. ja 16. kesäkuuta 2001 LIITE. Tiedote FI - PE 305.
31 EUROOPPA-NEUVOSTO GÖTEBORG PUHEENJOHTAJAVALTION PÄÄTELMÄT 15. ja 16. kesäkuuta 2001 LIITE 33 LIITTEET Liite I Julkilausuma ballististen ohjusten leviämisen ehkäisemisestä...sivu 35 Liite II Julkilausuma
LisätiedotEU-ministerivaliokunta käsitteli asiat pidetyssä kokouksessaan.
Valtioneuvoston EU-sihteeristö LÄHETE VNEUS2010-00421 VNEUS Suomalainen Irma 07.06.2010 Viite Asia Lissabonin sopimuksen toimeenpano; eriytyvä integraatio, EU yhteinäisenä globaalina toimijana Ohessa lähetetään
LisätiedotPariisin tuliaiset. Laura Aho Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen
Pariisin tuliaiset Laura Aho Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen 10.3.2016 Pariisin päätulokset Pariisin sopimus Osapuolikokouksen päätös - täydentää sopimusta ml. kansalliset panokset ja toimet ennen
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0392/23. Tarkistus. Tamás Meszerics Verts/ALE-ryhmän puolesta
5.12.2018 A8-0392/23 23 8 kohta 8. kehottaa EUH:ta, komissiota, neuvostoa ja yksittäisiä jäsenvaltioita toimimaan strategisesti soveltamalla yhdennettyä lähestymistapaa ja käyttämällä kaikkia käytettävissään
LisätiedotEU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka. Liisi Klobut / Kansainvälisten ja EU-asiain yksikkö 23.9.2010 1
EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka Liisi Klobut / Kansainvälisten ja EU-asiain yksikkö 1 EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka Suomen ympäristöpolitiikka on tänä päivänä vahvasti EU-politiikkaa, sillä lähes
LisätiedotDemokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1
Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma
LisätiedotEUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO EU:N KESKEINEN PÄÄTÖKSENTEKIJÄ Euroopan unionin neuvosto epävirallisesti myös EU:n neuvosto tai pelkkä neuvosto on EU:n keskeinen päätöksentekijä. Tässä toimielimessä kokoontuvat
LisätiedotEU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi
EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille www.kehys.fi EU:n budjetti 2007-2013 Viisi päälohkoa: Yhteensä 974,7 miljardia 1. Kestävä kasvu 433,0 miljardia 2. Luonnonvarojen kestävä kehitys ja suojelu
LisätiedotEhdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 9.8.2010 KOM(2010) 426 lopullinen 2010/0231 (NLE) Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja Sveitsin valaliiton välisen sopimuksen tekemisestä Sveitsin valaliiton osallistumista
LisätiedotMitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki
Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos
LisätiedotMaailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät
Samu Kurri Suomen Pankki Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät Euro & talous 1/2015 25.3.2015 Julkinen 1 Maailmantalouden suuret kysymykset Kasvun elementit nyt ja tulevaisuudessa
LisätiedotVapaaehtoinen sääntely, laki ja moraali
Vapaaehtoinen sääntely, laki ja moraali Maarit Laihonen Organisaatiot & johtaminen 32E28100 Markkinoiden juridinen toimintaympäristö Yritysjuridiikka 10.1.2018 1 Session rakenne Yritysten ongelmallinen
LisätiedotKESKUSTANUORTEN E U R O V A A L I O H J E L M A
KESKUSTANUORTEN EUROVAALIOHJELMA 2019 EU:N SUUNTA ON PÄÄTETTÄVÄ Euroopan unioni on taitekohdassa ja tulevaisuuden kannalta keskeinen kysymys on päättää suunta, johon unionia lähdetään kehittämään. EU:lle
LisätiedotKansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen. 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö
Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö Kestävä kehitys on yhteiskuntapolitiikkaa Ekologinen kestävyys;
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 24.6.2016 COM(2016) 412 final 2016/0191 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Maailman kauppajärjestön yleisneuvostossa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta WTO:n poikkeuslupaa
LisätiedotPariisin ilmastosopimus
Pariisin ilmastosopimus Hallituksen esitys Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta Ympäristövaliokunta 18.10.2016 Outi Honkatukia,
LisätiedotKansainvälisen talouden näkymät
Hanna Freystätter Toimistopäällikkö, Suomen Pankki Kansainvälisen talouden näkymät Näkymät heikentyneet nopeasti korjautuuko tilanne? Euro & talous Tiedotustilaisuus 15.3.2019 15.3.2019 1 Näkymät heikentyneet
LisätiedotGLOBALISAATIO A R K - C T U L E V A I S U U D E N S U U N N I T T E L U R Y H M Ä
GLOBALISAATIO ARK-C5005 TULEVAISUUDEN SUUNNITTELU RYHMÄ 1 1.3.2017 GLOBALISAATIO "maapalloistuminen tai maailmanlaajuistuminen" ihmisten ja alueiden jatkuvaa maailmanlaajuista yhtenäistymistä kansainvälisen
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta
Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297 HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Viite Asia EU; Komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi
LisätiedotSUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA JA POST 2015 AGENDA
SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA JA POST 2015 AGENDA Esityksen rakenne 1 Kehityspolitiikan kv. toimintaympäristö 2 Hallituksen kehityspoliittinen toimenpideohjelma 2012 Ohjaavat periaatteet (mm. ihmisoikeusperustaisuus)
Lisätiedot