Rio+20 -kokouksen arvio. SLL:n hanke: Kestävän kehityksen tiekartta Rio:n kokouksen jälkeen 1. Antto Vihma 2, tutkija

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rio+20 -kokouksen arvio. SLL:n hanke: Kestävän kehityksen tiekartta Rio:n kokouksen jälkeen 1. Antto Vihma 2, tutkija"

Transkriptio

1 Rio+20 -kokouksen arvio SLL:n hanke: Kestävän kehityksen tiekartta Rio:n kokouksen jälkeen 1 Antto Vihma 2, tutkija Johdanto Kesäkuun 22. päivänä 2012 YK:n kestävän kehityksen kokous (UNCSD tai Rio+20) hyväksyi päätöslauselman nimeltä The Future We Want. Loppupuheenvuorossaan isäntämaa Brasilian presidentti sekä kokouksen puheenjohtaja Dilma Rousseff kiitteli kokouksen näyttäneen että monenkeskisyys on toimiva tapa rakentaa ratkaisuja globaaleihin ongelmiin. 3 Sekä kokouksen valmistelu, varsinainen prosessi Riossa että lopputulokset osoittivat kuitenkin monia globaalin ympäristöpolitiikan kipupisteitä. Vuoden 1992 Rion kokouksen moraalinen eetos, poliittisen kiireellisyyden tuntu, sekä tieteeseen pohjaavan ympäristöpolitiikan idea olivat kaikki aistittavissa alkuperäisestä heikentyneinä versioina. Kahdenkymmenen neuvottelujen täyteisen vuoden sekä kahden Rion suurkokouksen jälkeen on syytä pysähtyä pohtimaan taustalla olevaa kysymystä: mitä kansainvälinen ympäristöpolitiikka voi saavuttaa ja miten? 4 Rion suurkokoukseen osallistui edustajia 191 maasta. Viralliseen kokoukseen ja sen ympärillä järjestettyihin lukuisiin oheistapahtumiin jaettiin kulkulupaa. Globaali media raportoi viikon ajan kokouksen edistymisestä sekä oheistapahtumien keskusteluista, 5 joskin mielenkiinto oli laimeampaa kuin alkuperäisen Rion tai kymmenen vuoden takaisen Johannesburgin kokouksen aikaan. Vuonna 2012 Rioon saapui 79 valtionpäämiestä, joukossa esimerkiksi Intian pääministeri Manmohan Singh, sekä useita raskaimman sarjan kansainvälisen politiikan vaikuttajia, kuten Kiinan pääministeri Wen Jiabao ja Yhdysvaltojen ulkoministeri Hillary Clinton. Merkittävin poisjäänti oli luonnollisesti presidentti Barack Obama, joka ei katsonut Rion odotetun laimean lopputuloksen kattavan ympäristö- ja kehityskysymyksiin panostamisen aiheuttamia sisäpoliittisia riskejä. Euroopan talouskriisin varjolla pois jäivät myös Saksan liittokansleri Angela Merkel sekä Iso-Britannian pääministeri James Cameron. Lienee selvää, että mikäli odotukset olisivat olleet korkeammalla, olisivat molemmat Euroopan johtajat löytäneet aikataulustaan tilaa Rio+20 -kokoukselle. Rio+20 oli ensimmäinen YK:n kestävän kehityksen huippukokous, jonka järjestämisen aloite tuli kehitysmaaryhmästä. Kokouksen pääteemat olivat Vihreä talous sekä kansainväliset kestävän kehityksen instituutiot. Edistykselliset maat sekä useat kansalaisjärjestöt olivat toivoneet Riosta päätöksiä, jotka olisivat merkittävästi muuttaneet kansainvälistä kestävän kehityksen hallintaa sekä tunnustaneet viimeisen 20 vuoden aikana tehtyjen toimien selkeän riittämättömyyden. Ennen kokousta myös YK:n pääsihteerin korkean 1 Tämä raportti on osa Suomen luonnonsuojeluliiton "Kestävän kehityksen tiekartta" -hanketta, jolle on saatu tukea ulkoministeriön kansalaisjärjestöille suunnatuista viestintä- ja kehityskasvatusrahoista. Raportti kirjoitettiin syyskuussa Valt.tri Antto Vihma toimii tutkijana Ulkopoliittisessa instituutissa. 3 Rio+20 kokouksen päätöspuheenvuorot, saatavana: 4 Tämä lyhyt essee käsittelee Rio+20 -kokouksen tuloksia nimenomaan ympäristöpolitiikan kannalta. Paperi on kirjoitettu osana Suomen Luonnonsuojeluliiton projektia Kestävän kehityksen tiekartta Rion jälkeen, jossa käsitellään myös Rion kokouksen merkitys kehityspoliittisesta katsantokannasta. 5 Earth Negotiations Bulletin, Vol. 27 No. 51, sivu 2. 1

2 tason paneeli korosti raportissaan ympäristön tilan sekä monenkeskisten neuvotteluprosessien välille avautunutta railoa. Itse Rion päätöslauselma valtuuttaa YK:n yleiskokouksen (UNGA) tekemään useita päätöksiä seuraavissa kokoontumisissaan. Yleiskokouksen harteilla on nyt muun muassa ryhmän nimittäminen kestävän kulutuksen ja tuotannon 10-vuotissuunnitelman toteuttamista pohtimaan, kolmannen pienten kehittyvien saarivaltioiden konferenssin järjestelyistä päättäminen, uuden korkean tason foorumin organisoiminen kestävän kehityksen komission (CSD) tilalle, YK:n ympäristöohjelma UNEP:n vahvistaminen, työryhmän nimeäminen kestävän kehityksen mittareille (SDGs), kestävän kehitysyhteistyörahoituksen strategiatyön valmistelun aloittaminen (!), sekä YK:n pääsihteerin puhtaan teknologian siirron mekanismeja käsittelevien suosituksien hyväksyminen. Lisäksi yleiskokous valtuutettiin käynnistämään neuvottelut valtamerien biodiversiteetin suojelusopimuksesta seuraavan kahden vuoden aikana. 6 Rion kokoukseen laajemmin liittyen monet maat sekä kansainväliset toimijat tekivät myös vapaaehtoisia rahoituslupauksia. Eräs huomattavimmista oli kahdeksan suuren kehityspankin tekemä 175 miljardin dollarin lupaus edistää julkisen liikenteen investointeja. Nämä vapaaehtoiset aloitteet tehtiin kuitenkin kansainvälisen sopimusprosessin ulkopuolella, joten niitä ei varsinaisesti voida lukea kokouksen tuloksiin. Laajempi keskustelun ja kiinnostuksen herättäminen on epäilemättä eräs Rion tapaisen kokouksen tavoitteita, mutta muodollisen prosessin ulkopuolisiin lupauksiin liittyy usein kysymyksiä aloitteiden lisäisyydestä (onko sama luvattu ennenkin?), muotoilusta (onko lupaus sitova vai tavoitteellinen?) sekä seurannasta (kuka arvioi toteutumisen ja milloin?). Sopimusten merkitys ja rajoitteet Kansainvälisten sopimusten positiiviset vaikutusmekanismit voidaan yksinkertaistaen tyypitellä kolmeen ryhmään. Nämä ovat i) rationalistiset vaikutukset, ii) konstruktivistiset vaikutukset, sekä iii) epäsuorat vaikutukset. 7 Ensimmäiseen rationalistiseen ryhmään kuuluvat kepit ja porkkanat, esimerkiksi erilaiset velvoitteet, jotka muuttavat maan strategista toimintaympäristöä. Velvoitteen rikkomisesta saattaa seurata sopimukseen liittyviä sanktioita, muiden maiden vastatoimia, maineen menettämiseen liittyviä kustannuksia ja niin edespäin. Myös kasvaneet tai vähentyneet mahdollisuudet kansainvälisen rahoitukseen kuuluvat tähän rationaalististen kannustimien joukkoon. Nämä mekanismit voivat parhaassa tapauksessa ohjata toimijoiden käytöstä melko lyhyellä aikajänteellä. Toiseksi kansainvälisen politiikan tutkimus on tunnistanut niin sanottuja konstruktivistisia vaikutuksia. Näitä ovat sosiaalinen oppiminen, normien diffuusio, ja tätä kautta tapahtuva kansainvälisen toimijan identiteetin muutos. Tämänsuuntaisia vaikutuksia voidaan tunnistaa pitkällä aikajänteellä, esimerkiksi nopeasti kehittyvän kehitysmaan ottaessa lisää kansainvälistä vastuuta. Kolmanneksi kansainvälisillä sopimuksilla on epäsuoria vaikutuksia ne voimauttavat erilaisia toimijoita jäsenmaiden kotimaisessa politiikassa. Esimerkiksi ympäristöjärjestöt käyttävät kansainvälisiä sopimustekstejä kansallisessa tai paikallisessa kampanjoinnissaan. Lisäksi edistykselliset toimijat hyötyvät 6 The Future We Want, saatavana: %2019%20June%201230pm.pdf. 7 Tarkemmin Karlsson-Vinkhuyzen & Vihma (2009) Comparing the Legitimacy and Effectiveness of Global Hard and Soft Law: An Analytical Framework, Regulation & Governance 3,

3 usein kansainvälisten sopimusten puitteissa tuotetusta tiedosta, esimerkiksi maiden ja politiikkatoimien vertailuista. Jotta Rio+20 -kokouksen tuloksia voidaan mielekkäästi arvioida, on otettava huomioon taloudelliset ja geopoliittiset rajoitteet, jotka rajaavat kansainvälisten sopimusten mahdollisuudet. Sitovia velvoitteita on kestävän kehityksen alueella tällä hetkellä erittäin vaikea saada aikaan. 8 Kestävän kehityksen politiikkatoimet kytkeytyvät suoraan energiapolitiikkaan ja maankäyttöön, jotka ovat perinteisesti kansallisen itsemääräämisoikeuden ytimessä. Kiinnostus suvereniteetin jakamiseen näillä politiikka-alueilla ei ole edes 1990-luvulla ulottunut kauas Euroopan ulkopuolelle. Näin jo ympäristöongelmien rakenne kaventaa kansainvälisten sopimuksien mahdollisuuksia monin tavoin. Toiseksi oikeudellisesti sitova kansainvälinen sopimus joutuu Yhdysvalloissa senaatin käsittelyyn ja vaatii siellä kahden kolmasosan määräenemmistön. Senaatti sen paremmin kuin Yhdysvaltojen yleinen mielipidekään eivät hyväksy ympäristöpoliittisia velvoitteita, mikäli oikeudelliselta muodoltaan samat vaatimukset eivät koske myös Kiinaa ja muita nousevia talouksia. Ne puolestaan vastustavat tiukasti itseään koskevaa, velvoittavaa kansainvälistä säätelyä. YK:n ympäristösopimusten tuloksekkuus riippuu niiden suhteesta näiden suurten jäsenmaiden kansalliseen politiikkaan, mihin kansainvälisellä yhteisöllä on varsin rajallisesti vaikutusvaltaa. Velvoittavien ja oikeudellisesti sitovien ympäristösopimusten vaikeuksien ohella kansainvälinen, moninapainen kilpailu näyttää lisääntyvän myös talouden ja turvallisuuspolitiikan alueella. 9 Lisäksi finanssikriisien sarja on vähentänyt ilmastonmuutoksen ja muiden ympäristöongelmien painoarvoa kansainvälisellä asialistalla ja lisännyt eri toimijoiden pelkoa kestävän kehityksen politiikkatoimien mahdollisista makrotaloudellisista rasitteista. Rio+20 -kokous sattui euroalueen kriisiytymisen kannalta erinomaisen vaikealle hetkelle. Ajoitus osui murheellisesti myös Yhdysvaltojen presidentinvaalisyklin loppusuoralle. Yhdysvallat myös teki selväksi jo varhaisessa vaiheessa, ettei uutta rahoitusta ole luvassa kehitysmaiden kestävän kehityksen politiikkatoimille. 10 Ellei maailmanpolitiikan järjestystä ravistella lähivuosina perustuksia myöten, näyttää kansainvälisen politiikan trendi siirtyvän yhä selvemmin kohti kansallisia, maakohtaisesti päätettyjä ja tältä pohjalta räätälöityjä ympäristöpoliittisia toimia. Tähän ajankuvaan sopivat poliittiset julistukset ja laajat teemat, jotka kuitenkin ovat vaikutuksiltaan epäselviä. Miten esimerkiksi planetaaristen rajojen mainitseminen tai mainitsematta jättäminen heijastuu kansainväliseen tai kansalliseen politiikkaan kokouksen jälkeen? Miksi juuri YK:n pitäisi kehittää ja ylläpitää kestävän kehityksen mittareita? Miksi ne etenisivät nopeammin kuin viimeisen 20 vuoden keskustelut? Miten kansainvälinen julistus tai sopimus voi konkreettisesti edistää vihreää taloutta, jota koskevat päätökset tehdään pääosin kansallisessa politiikassa? Rion tuloksista 8 Katso Vihma & Van Asselt (2012) Great Expectations: Understanding why the UN climate talks seem to fail. FIIA Briefing Paper Katso esimerkiksi Layne, C. (2011) The Unipolar Exit: Beyond the Pax Americana, Cambridge Review of International Affairs 24 (2), Earth Negotiations Bulletin, Vol. 27 No. 51, sivu 2. 3

4 Konstruktivistisesta näkökulmasta Rio+20 -kokouksen tuloksia voidaan arvioida vasta myöhemmin. Presidentti Rouseff huomautti päätöskokouksessa, että Rio on aloituspiste, ei lopputulos. 11 Näkemyksestä herää kuitenkin ilmeinen kysymys kuinka monta kertaa saman prosessin voi aloittaa? Rion prosessi on ollut jo käynnissä jo 20 tai 40 vuotta, laskutavasta riippuen. Lisäksi on syytä suhtautua varauksella esimerkiksi siihen, että Riossa huomiota saanut vihreä talous leviäisi merkittäväksi uudeksi paradigmaksi globaalissa ympäristöpolitiikassa. Riossa vihreä talous ei lyönyt itseään läpi maailmaa yhdistävänä kattokäsitteenä useat kehitysmaat suhtautuivat siihen selvästi epäilevästi, jopa vihamielisesti. Kehitysmaaryhmän ydinsanoman mukaan yhtä kehitys- ja talousmallia minkä tahansa väristä ei tule hahmotella kansainvälisesti, vaan kaikilla on oltava jakamaton oikeus oman mallin rakentamiseen. Koko Rion loppulausuman valmisteluprosessia varjosti keskustelu, jossa korostettiin kehitysmaiden ja teollisuusmaiden eroja 1970-lukulaisin sanakääntein. 12 YK:n ilmastoregiimiä parjataan usein hitaaksi ja kankeaksi, mutta suhteessa kestävän kehityksen ja vihreän talouden ympärillä käytyyn keskusteluun ilmastodiskurssi näytti hetken suorastaan ajanmukaiselta ja edistykselliseltä. Rio-prosessin diskurssissa näkyi vanha perinne, jossa ympäristönsuojelu on aina pohjoisen agenda, ja sen eräs piilomerkitys on pitää Etelän kasvu kurissa, säilyttää dominoiva asema maailmanpolitiikassa, sekä kolonialismin hengessä pitää kehitysmaat jonkinlaisessa (taloudellisessa) siirtomaasuhteessa. 13 Näissä puheenvuoroissa ei juuri näy nykytodellisuus, jossa Yhdysvaltojen sotilaallinen, taloudellinen ja normatiivinen vaikutusvalta jatkuvasti heikkenee, Kiina on globaali taloudellinen suurvalta, ja Brasilia ja Intia ovat nousevia alueellisia voimatekijöitä. Parhaillaan eletään jälkiamerikkalaista maailmanjärjestystä, 14 jossa valtionkapitalismi on Kiinan johdolla noussut uudeksi taloudellis-poliittiseksi malliksi, josta otetaan vaikutteita ympäri kehittyvää maailmaa. Nousevat taloudet ovat kasvattaneet valtaansa epävirallisilla foorumeilla ja bilateraalisuhteissa, sekä myös neuvotelleet itselleen suuremman osan äänimäärästä sekä IMF:n että Maailmanpankin päätöselimissä. On selvää että on tapahtunut mittava muutos siitä ajasta jolloin suuri osa maailmaa vannoi niin sanottuun Washingtonin konsensuksen nimiin. Rion tulokset ovat suureksi osaksi prosessipäätöksiä. Näiden kohdalla tulee muistaa esittää kysymys: Miksei itse päätöstä tehty nyt, tässä ja heti? Takana oli kahden vuoden valmistelutyö ja koolla oli laaja, varmasti päätösvaltainen ja korkea-arvoisesti edustettu joukko maita. Uuden valmisteluprosessin aloittaminen on perusteltua, kun tarvitaan erillinen pieni työryhmä, lisää virkamiestyötä, neuvotteluaikaa ja teknistä tietoa. Luonnollisesti prosessipäätöksiä on myös erilaisia ne saattavat parhaimmillaan sisältää tarkan mandaatin sekä aikataulun. Mutta usein prosessipäätökset näyttäytyvät asioiden lykkäämisenä, ei-päätöksinä, jotka eivät suinkaan anna takeita jatkossa saatavasta tuloksesta. Valtamerien suojelusopimuksen mandaatissa edistyttiin jonkin verran, mutta itse neuvotteluiden aloituspäätöstä ei tehty, mikä on tulkittava selväksi pettymykseksi. Tällä politiikka-alueella ei myöskään ole 11 Rio+20 kokouksen päätöspuheenvuorot, saatavana: 12 Kehitysmaiden tuntoja (radikaaleja näkemyksiä painottaen) referoi esimerkiksi Third World Network. Otteita vihreä talouden keskustelusta esimerkiksi toukokuun valmistelukokouksesta, 13 Katso myös Vihma, A.,Mulugetta, Y. & Karlsson-Vinkhuyzen, S. Negotiating Solidarity? The G77 through the Prism of Climate Change Negotiations, Global Change, Peace & Security 23 (3), 2011, pp Katso esimerkiksi Wigell, M. Maailma vailla johtajaa, Kanava 3/

5 käynnissä muita YK:n alaisia neuvotteluja. Lisäksi valtamerialueiden hallinta ja pelisäännöt on konkreettinen, kansainvälisen oikeuden ydinalueisiin liittyvä tehtävä. Lopullinen päätös kuitenkin kaatui Riossa Yhdysvaltojen, Venäjän, Kanadan ja Venezuelan vastustukseen. Suojelusopimusneuvotteluiden aloittaminen delegoitiin yleiskokoukselle, ja erittäin optimistisen tulkinnan mukaan on mahdollista, että mandaatti saadaan läpi vähemmän heikentyneessä muodossa yleiskokouksessa, jossa äänestäminen on mahdollista. Silti valtameret olisi ollut varsin selkeä tulos Rion kaltaiselle kokoukselle, ja nyt mandaatin toteutuminen jäi vielä spekulaatioiden varaan. Eräs toinen merkittävimmistä Rio:n institutionaalisista asioista oli YK:n ympäristöohjelma UNEP:in vahvistaminen, fraasin strenghtening and upgrading tulkinta. Tässä kysymyksessä saavutettiin odotettu pettymys. UNEP:in johtoryhmä muutettiin universaaliksi, ra hoitusta luvattiin lisätä, ja asiaa käsitellään tarkemmin yleiskokouksen seuraavalla kierroksella. UNEP:in aseman selkeä vahvistaminen eli itsenäisen organisaation luominen (UNEO) kaatui jälleen kerran Yhdysvaltojen sekä suurien kehitysmaiden vastustukseen, ja tähän ei ole luvassa muutosta yleiskokouksessakaan. Kestävän kehityksen komitean (CSD) rooli puolestaan on ollut hukassa koko 20 vuoden ajan. Jalo tarkoitus koordinoida (ja alun perin myös rahoittaa) kestävän kehityksen kansainvälistä politiikkaa osoittautui erittäin vaikeaksi tehtäväksi ja siihen varatut resurssit varsin rajallisiksi. Monikaan maa tai maaryhmä ei ole ollut CSD:n tuloksiin tyytyväinen. Vaikka CSD:n pehmeä mandaatti suosituksineen olisi voinut vapauttaa keskustelua sitovien velvoitteiden paineista, olivat esimerkiksi CSD:n energiakeskustelut vuonna 2007 niin taantumuksellisia, että EU harvinaislaatuisesti hylkäsi niiden loppupäätelmät. 15 CSD:n korvaaminen jollakin vähemmän resursseja syövällä ja byrokraattisella elimellä on siis perusteltua. Kuitenkin tämän korkean tason foorumin perustaminen lykättiin yleiskokouksen asialistalle. Foorumin perustaminen, jos ja kun se joskus tapahtuu, on myös merkitykseltään hieman epäselvä (ks. yllä). Mikä voi olla YK:n tosiasiallinen rooli näin yleisessä keskustelussa? Kehitysmaat toivoivat Riosta uutta ja lisäistä rahoitusta, teknologiansiirron käsittelemistä yleiskokouksen alla, sekä löysempää aineettomien oikeuksien (IPR) säätelyä. Yhdysvaltojen linja näihin kaikkiin oli kategorisen kielteinen. Lopputulos kohdassa means of implementation muistuttaa kymmenen vuoden takaista Johannesburgin tekstiä, 16 varsin epämääräisellä strategiaa koskevalla prosessipäätöksellä vahvistettuna. Odotetusti myöskään kauppapolitiikan alaa Rion päätös ei kyennyt kattamaan. Rion kokouksen prosessi: Anti-Kööpenhamina Ennen kokouksen varsinaista alkua muistutti Rio monella tavalla Kööpenhaminan vuoden 2009 suurta ilmastokokousta. 17 Valtion päämiestason osallistujia ei ollut aivan yhtä montaa, mutta erittäin merkittävä määrä yhtäkaikki. Noin kahden vuoden valmisteluprosessi oli johtanut reilun 200 sivun taustapaperiin, jonka 15 Katso tai laajemmin Karlsson-Vinkhuyzen, S. I. (2010), The United Nations and Global Energy Governance: Past Challenges, Future Choices, Global Change, Peace and Security 22 (2), Johannesburg Plan of Action, 2012, luku X, saatavana: 17 UNFCCC, COP 15/ COP-MOP 5, Kööpenhamina, 7-18 tammikuuta Kokouksesta on kirjoitettu paljon, esimekiksi Purvis, N. & Stevenson, A. (2010) Rethinking Climate Diplomacy: New Ideas for Transatlantic Cooperation on Climate, The German Marshall Fund Paper Series. 5

6 pohjalta odotettiin kiihkeää neuvottelemista, pitkiä öitä, jopa draamaa ja kiristämisen tunnelmia seuraavan 10 päivän ajalle. Vain noin puolet pohjatekstistä oli hyväksytty ennen itse kokouksen alkua. 18 Kööpenhaminassa äärimmäinen poliittinen paine johti esimerkiksi Kiinan ja Yhdysvaltain koviin neuvotteluotteisiin, sekä loppujen lopuksi kaoottiseen päätöskokoukseen ja diplomaattiseen selkkaukseen, jonka syitä ja seurauksia setvittiin vielä pitkään. Oppikirjamaisen peruskäsityksen mukaan poliittiset johtajat saapuvat kokouspaikalle viimeisinä päivinä ja valitsevat muutamasta ammattineuvottelijoiden valmiiksi hiomasta vaihtoehdosta sopivasti painotetun poliittisen kompromissin. Tästä Kööpenhaminan kokous poikkesi radikaalisti, hyvässä ja pahassa. Valtioiden johtajat joutuivat itse osallistumaan oikeisiin, kiihkeisiin ympäristöneuvotteluihin ja muotoilemaan kompromissitekstiä. Kööpenhaminan kiihkeys ja traumat olivat vielä tuoreessa muistissa vuoden 2012 Riossa ja vastaava näytelmä haluttiin välttää. Tämä oli oletettavasti maailman johtajien yhteinen, julkilausumaton toive ja ainakin isäntämaa Brasilian vankkumaton tahto. Riossa Brasilia vastaanotti puheenjohtajuuden kokouksen valmisteluista vastanneilta työryhmiltä ja kirjoitti konsultaatioiden pohjalta uuden päätöslauselmaluonnoksen. Tämän paperin (ja sittemmin konferenssin lopputuleman) tarkoitus oli välttää kaikki punaiset viivat, eli asiakohdat, joiden hyväksymiseen maiden pääkaupungeista saatu mandaatti ei riitä. Näin ollen hankalat kysymykset poistettiin tekstistä tai delegoitiin enemmän tai vähemmän epämääräisesti tuleville YK:n yleiskokouskierroksille. Brasilia uskoi (oikein) kunnianhimoisimpien osapuolien EU:n ja pienten saarivaltioiden (AOSIS) nielevän melko sisällöttömän tekstin, 19 jossa oli mukana erittäin vähän näiden tavoitteita. Ympäristödiplomatian suurvalta, erittäin kyvykäs Brasilia pelasi varmanpäälle ja vihelsi pelin ajoissa poikki: tässä on valmis neuvotteluteksti, ottakaa tai jättäkää. Viimeisinä öinä puhelinlinjat eivät käyneet kuumina pääkaupunkien ja Rion välillä. Myös kahden suunnan vuorovaikutus virkamiesten ja johtajien välillä jäi pois kokonaisuudessaan. Kyseessä oli tavallaan toinen ääripää Kööpenhaminaan verrattuna, tilanne jossa kokoukseen saapuneet poliittiset päättäjät eivät neuvotelleet lainkaan, ainoastaan allekirjoittivat valmiin tekstin. Brasilian diplomaattista taitoa voi varauksetta ihailla. 20 Poliittisille johtajille järjestely oli pääosin mukava ja saattoi auttaa Kööpenhaminan traumojen jälkihoidossa. Kuitenkin korkeimman tason neuvottelujen puuttuminen johti Riossa myös sisällön sekä kunnianhimon puuttumiseen. Useiden arvioiden mukaan puheenjohtaja olisi voinut lisätä painetta vastahankaajille ja saavuttaa kunnianhimoisemman lopputuloksen. 21 Lisäksi järjestely herättää ilmeisen kritiikin: mihin johtajia itse asiassa tarvittiin? Pitkä diplomaattinen valmisteluprosessi joka ei tuottanut tulosta paitsi kenties epäsuorasti Brasilian työtä helpottamalla heikensi entisestään luottamusta siihen, että nykyinen moninapainen ja kiristyvään kilpailuun suuntaava maailmanjärjestys voisi toimia tuloksekkaasti kestävän kehityksen laajoissa kysymyksissä. Tie eteenpäin 18 Earth Negotiations Bulletin, Vol. 27 No Ainakin EU oletettavasti harkitsi pikaisesti loppulauselman hylkäämistä. 20 Brazil the land of olympian diplomats, katso Earth Negotiations Bulletin, Vol. 27 No. 51, sivu Esimerkiksi Think Progress:in arvio, katso 6

7 Vaikka Rion sopimusteksti The Future We Want huomioi ( acknowledges, joskus myös underlines, underscores tai stresses ) kestävän kehityksen ja ilmastopolitiikan kiireellisyyden, sieltä puuttuvat tarkemmat tavoitteet, aikataulut ja politiikkatoimet. Näin yleisellä sopimustekstillä on rajallisesti käyttöarvoa. Vaikka sen pohjalta tullaan käymään uusia neuvotteluja, pääosin YK:n yleiskokouksessa, Rion tuloksien tarkkuuden ja tahtotilan puute vähentää toiveita kokouksen jälkeen saavutettavista läpimurroista. Varsinkin Euroopassa saattaa Rion kokouksen jälkeen voimistua käsitys, jonka mukaan suurkokouksien järjestämisen hyödyt eivät vastaa niiden kustannuksia. Suomelle ja EU:lle Rion laihat tulokset tarkoittavat paljolti jo olemassa olevan käsityksen vahvistumista. Näihin viimevuosien monenkeskisen ympäristödiplomatiaan tarjoamiin opetuksiin kuuluu, inter alia, seuraavia painotuksia: i) Diplomaattisia ja taloudellisia voimavaroja on käytettävä monilla rintamilla samanaikaisesti, myös YK:n ulkopuolisilla foorumeilla sekä bilateraalisuhteissa. Unilateraali kauppapolitiikan keinoja käyttävä toiminta on perusteltua - tälle linjalle onkin jo lähdetty lentoliikenteen ja EU:n päästökaupan tapauksessa. Unilateraalit toimet voivat tuoda uutta puhtia monenkeskiseen sopimiseen ja ne voidaan toteuttaa kansainvälisen oikeuden puitteissa. 22 Monenkeskinen sopiminen puolestaan näyttää esimerkiksi ilmastosopimuksen alla toimivan tehokkaimmin rajattujen osallistujien ja rajattujen asiakokonaisuuksien voimin. 23 Suuret kokoukset ja laajat agendat eivät energisoi kansainvälisen sopimuksien päätöksentekoa toivotulla tavalla. ii) Globaali konsensus on monin tavoin ongelmallinen vaatimus päätöksenteossa ja siitä tulee pyrkiä pitkällä aikavälillä eroon formaalien sääntöjen ja äänestämisen avulla. 24 iii) Kahdenkeskisissä suhteissa tulee painottaa sillanrakennustyötä maltillisten kehitysmaiden kanssa ja näin päästä lähemmäs Durbanin ilmastokokouksen poliittista asetelmaa, jossa EU, LDC:t sekä useimmat Afrikan ja Etelä-Amerikan maat painostivat Kiinaa, Yhdysvaltoja ja Intiaa. Jos asetelma puolestaan lukkiutuu perinteiseksi kehitysmaat vs. teollisuusmaat keskusteluksi, on edistyksellisen kompromissin löytyminen mahdotonta. iv) EU:n ja Suomen tulee myös paremmin kommunikoida monenkeskisen päätöksenteon mahdollisuudet ja rajoitteet. Yhtäältä monenkeskiset neuvottelut ovat saavuttaneet konkreettisia tuloksia: esimerkiksi YK:n ilmastoprosessilla on edelleen merkitystä globaalin poliittisen vision rakentajana (joka tuottaa kahden asteen tavoitteen kaltaisia referenssipisteitä ja ymmärrystä maiden kansallisista ilmastopoliittisista kyvyistä ja mahdollisuuksista), kansainvälisen läpinäkyvyyden parantajana ja kansallisten ilmastotoimien mahdollistajana. Toisaalta ei ole 22 Loppuvuodesta 2011 European Court of Justice (ECJ) hylkäsi lentoyhtiöiden kanteen päästökauppalakia vastaan, katso päätös: text=&docid=117193&pageindex=0&doclang=en&mode=req&dir=&occ=first&part=1&cid= Limited membership bodies, katso Vihma, A. & Kulovesi, K (2012) Strenghtening Global Climate Negotiations, Nordic Council of Ministers Working Paper, 24 Ibid. 7

8 rakentavaa toivoa jokaisesta suuresta kokouksesta kansainvälistä läpimurtoa, mikäli poliittiset mahdollisuudet tällaisen saavuttamiseen ovat olemattomat. Ei esimerkiksi ole rakentavaa vuosittain odottaa ylhäältäpäin tulevaa kansainvälistä ilmastosopua, joka nostaisi maiden kansalliset päästötavoitteet tieteen vaatimalle tasolle. Näin YK:n sopimusjärjestelmät näyttäytyvät edistysaskelistaan huolimatta pelkkänä jatkuvana pettymysten sarjana. 25 v) EU:n ja Suomen on myös kotimaisissa politiikkatoimissa näytettävä kunnianhimoa ja elettävä sen viljelemän kansainvälisen liturgian mukaan, sillä muuten aloitteet ja puheet eivät näytä uskottavilta. 25 Vihma, A. & Van Asselt, H. (2012) Great Expectations: Understanding why UN climate talks seem to fail, FIIA Briefing Paper 109, saatavana: 8

Tie Pariisiin: Haasteet ja karikot. Antto Vihma, VTT Ulkopoliittinen instituutti

Tie Pariisiin: Haasteet ja karikot. Antto Vihma, VTT Ulkopoliittinen instituutti Tie Pariisiin: Haasteet ja karikot Antto Vihma, VTT Ulkopoliittinen instituutti Tie Pariisiin: Haasteet ja karikot Kansainvälisen ympäristöpolitiikan historiaa Miten arvioida Pariisin sopimusta? Mitä vaihtoehtoja

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Ilmastonmuutos Ihmiskunnan suurin haaste Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 1 2 Ilmastonmuutos edelleen tosiasia Maapallon keskimääräinen lämpötila noussut 100 vuoden aikana 0,74 C 15 lämpimintä vuotta

Lisätiedot

Kehitysmaaryhmän dynamiikka ilmastoneuvotteluissa. Antto Vihma Ulkopoliittinen instituutti

Kehitysmaaryhmän dynamiikka ilmastoneuvotteluissa. Antto Vihma Ulkopoliittinen instituutti Kehitysmaaryhmän dynamiikka ilmastoneuvotteluissa Antto Vihma Ulkopoliittinen instituutti Neuvotteluhistoriaa 1972 Tukholma [UNCHE] 1992 Rio de Janeiro [UNCED] 2002 Johannesburg [WSSD] 2009 Kööpenhamina

Lisätiedot

Komission tiedonanto Pariisin pöytäkirja suunnitelma ilmastonmuutoksen torjumiseksi 2020 jälkeen

Komission tiedonanto Pariisin pöytäkirja suunnitelma ilmastonmuutoksen torjumiseksi 2020 jälkeen Komission tiedonanto Pariisin pöytäkirja suunnitelma ilmastonmuutoksen torjumiseksi 2020 jälkeen Harri Laurikka Sähköposti: etunimi.sukunimi@ymparisto.fi Twitter: @paaneuvottelija Talousvaliokunta, kuuleminen

Lisätiedot

Kohti Pariisia kansainvälinen ilmastosopimus. Harri Laurikka Energiateollisuuden syysseminaari Helsinki 13.11.2014

Kohti Pariisia kansainvälinen ilmastosopimus. Harri Laurikka Energiateollisuuden syysseminaari Helsinki 13.11.2014 Kohti Pariisia kansainvälinen ilmastosopimus Harri Laurikka Energiateollisuuden syysseminaari Helsinki 13.11.2014 Lähde: IEA, 2014 Sisältö Mistä Pariisissa neuvotellaan? Neuvottelutilanne Liman kokous

Lisätiedot

Mitä Durbanin jälkeen?

Mitä Durbanin jälkeen? Mitä Durbanin jälkeen? Sirkka Haunia Ympäristöministeriö 15.2.2012 YK:n ilmastoneuvottelut Durbanin paketti Ilmastosopimuksen neuvotteluraide: Sopimus tiekartasta kohti kattavaa maailmanlaajuista sopimusta

Lisätiedot

Maailmanlaajuinen ilmastosopimus 2015 Mitä se vaatii?

Maailmanlaajuinen ilmastosopimus 2015 Mitä se vaatii? Maailmanlaajuinen ilmastosopimus 2015 Mitä se vaatii? Ville Niinistö Ympäristöministeri COP 19 -seminaari: Kohti maailmanlaajuista ilmastosopimusta vuonna 2015 28.10.2013 IPCC:n 5. arviointiraportin tulokset

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 3-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 3 / 2014 Maajohtaja Timo Vuori, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 Maailmantalouden

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 1.3.2017 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto 28.2.2017 1 Teemat EU:n

Lisätiedot

Mitä uutta Rio+20 tarjoaa kuntien kestävän kehityksen työhön

Mitä uutta Rio+20 tarjoaa kuntien kestävän kehityksen työhön Mitä uutta Rio+20 tarjoaa kuntien kestävän kehityksen työhön KUNTAMARKKINAT 13.9. Annika Lindblom Ympäristöministeriö Suomen kestävän kehityksen toimikunta Kestävä kehitys ei ole trendi vaan pysyvä haaste

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 1-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 1 / 2014 Timo Vuori, maajohtaja, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 World Economic

Lisätiedot

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Eduskunnan suuri valiokunta 28.9.2016 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies

Lisätiedot

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit! Lyhyen ajan muutokset Talouden suhdanteet Makrotalouden epätasapainot!

Lisätiedot

Asiantuntijakuuleminen: Pariisin ilmastosopimus jatkotoimet ja allekirjoittaminen U 8/2016 vp, U-jatkokirje, E-kirje

Asiantuntijakuuleminen: Pariisin ilmastosopimus jatkotoimet ja allekirjoittaminen U 8/2016 vp, U-jatkokirje, E-kirje Asiantuntijakuuleminen: Pariisin ilmastosopimus jatkotoimet ja allekirjoittaminen U 8/2016 vp, U-jatkokirje, E-kirje Harri Laurikka Sähköposti: etunimi.sukunimi@ymparisto.fi Twitter: @paaneuvottelija 18.03.2016

Lisätiedot

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Maailmantalouden voimasuhteiden muutos Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Ennakoitua nopeampi muutos Jo pitkään on odotettu, että Kiinan ja Intian talouksien

Lisätiedot

EU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011

EU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011 EU:n metsästrategia; missä mennään Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011 Esityksen sisältö tilanne EU:ssa metsäasioiden käsittelyn osalta nykyinen EU:n metsästrategia EU:n metsästrategian

Lisätiedot

Pariisin ilmastosopimus. Harri Laurikka, @paaneuvottelija 14.12.2015

Pariisin ilmastosopimus. Harri Laurikka, @paaneuvottelija 14.12.2015 Pariisin ilmastosopimus Harri Laurikka, @paaneuvottelija 14.12.2015 Pariisin sopimus: oikeudellisesti sitova ratifioitava valtiosopimus kattava: vähintään 55 maata ja 55 % päästöistä sovelletaan 2020 jälkeen

Lisätiedot

Kööpenhaminan ilmastokokous ja uudet haastet päästöjen raportoinnille. Riitta Pipatti Tilastokeskuspäivä

Kööpenhaminan ilmastokokous ja uudet haastet päästöjen raportoinnille. Riitta Pipatti Tilastokeskuspäivä Kööpenhaminan ilmastokokous ja uudet haastet päästöjen raportoinnille Riitta Pipatti Tilastokeskuspäivä 3.9.2009 Esityksen sisältö! Ilmastoneuvottelut ja odotukset Kööpenhaminan kokouksen suhteen " linkit

Lisätiedot

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä ilmaston suojelemiseksi. Puhekuplakuvat on kerätty kesän

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.9.2015 COM(2015) 488 final 2015/0237 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetun ohjelman toimeenpanevan komitean 66. istunnossa

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan nykytila Kolme rinnakkaista tavoitetta vuoteen 2020 ( 20-20-20 ) 1) Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Elämä Kööpenhaminan jälkeen Kirkot ilmastotalkoisssa Tiistai Jukka Uosukainen, YM

Elämä Kööpenhaminan jälkeen Kirkot ilmastotalkoisssa Tiistai Jukka Uosukainen, YM Elämä Kööpenhaminan jälkeen Kirkot ilmastotalkoisssa Tiistai 26.01.2010 Jukka Uosukainen, YM KÖÖPENHAMINAN SOPIMUKSEN AVAIMET (ennen kokousta) Teollisuusmaille vertailukelpoiset absoluuttiset tavoitteet

Lisätiedot

Avoimen hallinnon kumppanuusohjelma. katju.holkeri@vm.fi Jyväskylä 29.8.2013

Avoimen hallinnon kumppanuusohjelma. katju.holkeri@vm.fi Jyväskylä 29.8.2013 Avoimen hallinnon kumppanuusohjelma katju.holkeri@vm.fi Jyväskylä 29.8.2013 Mitä on Open Government Partnership? Open Government Partnership (avoimen hallinnon kumppanuushanke) eli OGP käynnistettiin

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

Asiantuntijakuuleminen: E-jatkokirje Pariisin pöytäkirja - tilannekatsaus

Asiantuntijakuuleminen: E-jatkokirje Pariisin pöytäkirja - tilannekatsaus Asiantuntijakuuleminen: E-jatkokirje Pariisin pöytäkirja - tilannekatsaus Harri Laurikka Sähköposti: etunimi.sukunimi@ymparisto.fi Twitter: @paaneuvottelija 09.09.2015 Kansainvälisten ilmastoneuvottelujen

Lisätiedot

VALKOINEN KIRJA EUROOPAN TULEVAISUUDESTA. Pohdintaa ja skenaarioita: EU27

VALKOINEN KIRJA EUROOPAN TULEVAISUUDESTA. Pohdintaa ja skenaarioita: EU27 VALKOINEN KIRJA EUROOPAN TULEVAISUUDESTA Pohdintaa ja skenaarioita: EU27 1 Kun juhlimme Rooman sopimusten 60-vuotispäivää, 27 jäsenvaltion yhdentyneen Euroopan on aika luoda näkemys tulevaisuudestaan.

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO 14.8.2013 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Esittely - Maailmantalouden tila ja suunta World Economic Survey 3 / 2013 Timo Vuori, maajohtaja, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 World

Lisätiedot

Ilmastorahoitus ja Suomen toimeenpanosuunnitelmat

Ilmastorahoitus ja Suomen toimeenpanosuunnitelmat Ilmastorahoitus ja Suomen toimeenpanosuunnitelmat Ilmastobisnestä yrityksille seminaari Ilmastorahoitusvelvoitteen taustaa YK:n ilmastonmuutosta koskeva puitesopimus (UNFCCC) Teollisuusmaaosapuolilla tukivelvollisuus

Lisätiedot

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Euroopan komissio - lehdistötiedote Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Bryssel, 05 toukokuu 2015 Euroopan unionin talouskasvu hyötyy tänä vuonna suotuisista talouden

Lisätiedot

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Ekologinen jalanjälki Ekosysteempipalvelut ovat vakavasti uhattuna Erilaiset arviot päätyvät aina samaan

Lisätiedot

Pariisin ilmastosopimuksen tulokset ja jatkoaskeleet. Maatalous ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen Talousneuvosto

Pariisin ilmastosopimuksen tulokset ja jatkoaskeleet. Maatalous ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen Talousneuvosto Pariisin ilmastosopimuksen tulokset ja jatkoaskeleet Maatalous ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen Talousneuvosto 03.02.2016 Pariisin päätulokset Pariisin sopimus Osapuolikokouksen päätös täydentää

Lisätiedot

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse. Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.fi/tutu Esityksen sisältö Suomen energiajärjestelmän ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

EU-ministerivaliokunta käsitteli asiat pidetyssä kokouksessaan.

EU-ministerivaliokunta käsitteli asiat pidetyssä kokouksessaan. Valtioneuvoston EU-sihteeristö LÄHETE VNEUS2010-00421 VNEUS Suomalainen Irma 07.06.2010 Viite Asia Lissabonin sopimuksen toimeenpano; eriytyvä integraatio, EU yhteinäisenä globaalina toimijana Ohessa lähetetään

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN

Lisätiedot

Aavan meren suojelun edistäminen (nk. BBNJprosessi) Ympäristövaliokunta Sara Viljanen, YM Margareta Klabbers, UM

Aavan meren suojelun edistäminen (nk. BBNJprosessi) Ympäristövaliokunta Sara Viljanen, YM Margareta Klabbers, UM Aavan meren suojelun edistäminen (nk. BBNJprosessi) ja arktiset meret Ympäristövaliokunta 17.6.2016 Sara Viljanen, YM Margareta Klabbers, UM Aava meri ja sen suojelun nykytila - YK:n merioikeusyleissopimus

Lisätiedot

Kunnan mielenterveys- ja päihdestrategiat - tehdäänkö papereita vai strategisia päätöksiä? Matti Kaivosoja LT, projektinjohtaja, Pohjanmaa-hanke

Kunnan mielenterveys- ja päihdestrategiat - tehdäänkö papereita vai strategisia päätöksiä? Matti Kaivosoja LT, projektinjohtaja, Pohjanmaa-hanke Kunnan mielenterveys- ja päihdestrategiat - tehdäänkö papereita vai strategisia päätöksiä? Matti Kaivosoja LT, projektinjohtaja, Pohjanmaa-hanke Miksi strategia? mielenterveyden edistäminen ja hyvien mielenterveyspalvelujen

Lisätiedot

ICC Open Market Index 2013. Ennakkotiedot 10.5.2013 ICC OPEN MARKET 2013 INDEX

ICC Open Market Index 2013. Ennakkotiedot 10.5.2013 ICC OPEN MARKET 2013 INDEX ICC Open Market Index 2013 Ennakkotiedot 10.5.2013 ICC OPEN MARKET 2013 INDEX ICC OPEN MARKET INDEX INTRO ICC OPEN MARKET INDEX 2013 Tausta Talouden taantumassa yrityselämässä koettiin huolta markkinoilla

Lisätiedot

Pariisin tuliaiset. Laura Aho Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen

Pariisin tuliaiset. Laura Aho Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen Pariisin tuliaiset Laura Aho Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen 10.3.2016 Pariisin päätulokset Pariisin sopimus Osapuolikokouksen päätös - täydentää sopimusta ml. kansalliset panokset ja toimet ennen

Lisätiedot

Maailmantaloudessa suotuisaa kehitystä ja uusia huolia

Maailmantaloudessa suotuisaa kehitystä ja uusia huolia Hanna Freystätter Vanhempi neuvonantaja, Suomen Pankki Maailmantaloudessa suotuisaa kehitystä ja uusia huolia Euro ja talous 1/2017: Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 30.3.2017 Julkinen 1 Teemat

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 1.7.2016 COM(2016) 437 final 2016/0200 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskevan yleissopimuksen

Lisätiedot

Kansainvälinen kauppa ja kasvun rajat

Kansainvälinen kauppa ja kasvun rajat Kansainvälinen kauppa ja kasvun rajat Osastopäällikkö Markku Keinänen 30.9.2015 Kauppasopimukset on trendi EU-USA -sopimus (TTIP) : 50 % maailman bkt:sta USA-Tyynimeri sopimus (TPP) : 40 % maailman bkt:sta

Lisätiedot

Energialähteet: ulkopolitiikka, talous ja ympäristö

Energialähteet: ulkopolitiikka, talous ja ympäristö Energialähteet: ulkopolitiikka, talous ja ympäristö Taustaa: Energia ulkosuhteissa Onnistuneen energiapolitiikan keskeisimmät kriteerit ovat saatavuus (ulkosuhteet), hinta (talous) ja ympäristö Talouden

Lisätiedot

A7-0047/33. Tarkistus 33 Zbigniew Ziobro, Jacek Włosowicz, Jacek Olgierd Kurski EFD-ryhmän puolesta

A7-0047/33. Tarkistus 33 Zbigniew Ziobro, Jacek Włosowicz, Jacek Olgierd Kurski EFD-ryhmän puolesta 30.1.2014 A7-0047/33 Tarkistus 33 Zbigniew Ziobro, Jacek Włosowicz, Jacek Olgierd Kurski EFD-ryhmän puolesta Mietintö Anne Delvaux, Konrad Szymański Ilmasto- ja energiapolitiikan puitteet vuoteen 2030

Lisätiedot

Kv. lentoliikenteen päästöjen vähentäminen. Päästöjen markkinaehtoinen hyvitysjärjestelmä, GMBM Janne Mänttäri

Kv. lentoliikenteen päästöjen vähentäminen. Päästöjen markkinaehtoinen hyvitysjärjestelmä, GMBM Janne Mänttäri Kv. lentoliikenteen päästöjen vähentäminen Päästöjen markkinaehtoinen hyvitysjärjestelmä, GMBM Janne Mänttäri 24.11.2016 Taustaa Pariisin ilmastosopimus ei koske kansainvälistä lento- ja meriliikennettä

Lisätiedot

Työsuhteen säännöstys ja neuvottelut

Työsuhteen säännöstys ja neuvottelut Työsuhteen säännöstys ja neuvottelut 1 Työsuhteen säännöstys ja sääntelyjärjestys Työehtosopimus ja soveltamisala Paikallinen sopiminen Työsäännöt Työlainsäädäntö Vakiintunut käytäntö Työsopimus TYÖSUHDE

Lisätiedot

Voiko vaikuttamista arvioida?

Voiko vaikuttamista arvioida? Voiko vaikuttamista arvioida? Miia Toikka JÄRVI-hankkeen arviointifoorumi, Helsinki 23.11.2005 Impact assessment of advocacy is like standing in a court of law: one makes a plausible case with the aim

Lisätiedot

Eurooppalainen kansainvälisyyskasvatus, onko sitä?

Eurooppalainen kansainvälisyyskasvatus, onko sitä? Eurooppalainen kansainvälisyyskasvatus, onko sitä? Kansainvälisyyskasvatus, miksi ja miten? Studia Generalia-luentosarja 28.3.2007 Rilli Lappalainen, President Development Education Forum - rilli.lappalainen@kehys.fi

Lisätiedot

KAUPPAPOLITIIKAN UUDET SUUNTAUKSET

KAUPPAPOLITIIKAN UUDET SUUNTAUKSET KAUPPAPOLITIIKAN UUDET SUUNTAUKSET Aiempaa näkyvämpi osa EU:n ulkoista toimintaa; kauppapolitiikan politisoituminen Aiempaa enemmän esillä EU:n kilpailukykypolitiikassa johtuen globaaleista arvoketjuista

Lisätiedot

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu Avoin hallinto Open Government Partnership Suomen toimintaohjelman valmistelu Mikä on Open Government Partnership? Open Government Partnership (avoimen hallinnon kumppanuushanke) eli OGP käynnistettiin

Lisätiedot

Budjettivaliokunta MIETINTÖLUONNOS

Budjettivaliokunta MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Budjettivaliokunta 9.10.2013 2013/2227(BUD) MIETINTÖLUONNOS neuvoston kannasta esitykseen Euroopan unionin lisätalousarvioksi nro 8/2013 varainhoitovuodeksi 2013, pääluokka

Lisätiedot

Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät

Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät Samu Kurri Suomen Pankki Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät Euro & talous 1/2015 25.3.2015 Julkinen 1 Maailmantalouden suuret kysymykset Kasvun elementit nyt ja tulevaisuudessa

Lisätiedot

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1 Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen. 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen. 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö Kestävä kehitys on yhteiskuntapolitiikkaa Ekologinen kestävyys;

Lisätiedot

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille www.kehys.fi EU:n budjetti 2007-2013 Viisi päälohkoa: Yhteensä 974,7 miljardia 1. Kestävä kasvu 433,0 miljardia 2. Luonnonvarojen kestävä kehitys ja suojelu

Lisätiedot

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 24.6.2016 COM(2016) 412 final 2016/0191 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Maailman kauppajärjestön yleisneuvostossa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta WTO:n poikkeuslupaa

Lisätiedot

SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA JA POST 2015 AGENDA

SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA JA POST 2015 AGENDA SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA JA POST 2015 AGENDA Esityksen rakenne 1 Kehityspolitiikan kv. toimintaympäristö 2 Hallituksen kehityspoliittinen toimenpideohjelma 2012 Ohjaavat periaatteet (mm. ihmisoikeusperustaisuus)

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. PE445.921v01-00 10.8.2010

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. PE445.921v01-00 10.8.2010 EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kehitysyhteistyövaliokunta 10.8.2010 PE445.921v01-00 TARKISTUKSET 1-19 kehitysyhteistyövaliokunta (PE445.921v01-00) Euroopan parlamentin Cancunin ilmastonmuutoskonferenssia

Lisätiedot

Arvot ja toiminnan identiteetti / luonne. Michael Rossing, kehittämis- ja viestintäpäällikkö 14.9.2015

Arvot ja toiminnan identiteetti / luonne. Michael Rossing, kehittämis- ja viestintäpäällikkö 14.9.2015 Arvot ja toiminnan identiteetti / luonne Michael Rossing, kehittämis- ja viestintäpäällikkö 14.9.2015 Arvoprosessin selkäranka? Arvoprosessi on perinteisesti ennen kaikkea prosessi! Prosessilla on oltava

Lisätiedot

EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka. Liisi Klobut / Kansainvälisten ja EU-asiain yksikkö 23.9.2010 1

EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka. Liisi Klobut / Kansainvälisten ja EU-asiain yksikkö 23.9.2010 1 EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka Liisi Klobut / Kansainvälisten ja EU-asiain yksikkö 1 EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka Suomen ympäristöpolitiikka on tänä päivänä vahvasti EU-politiikkaa, sillä lähes

Lisätiedot

Johdattelu skenaariotyöskentelyyn. Tapio Huomo, Toimitusjohtaja HMV PublicPartner

Johdattelu skenaariotyöskentelyyn. Tapio Huomo, Toimitusjohtaja HMV PublicPartner Johdattelu skenaariotyöskentelyyn Tapio Huomo, Toimitusjohtaja HMV PublicPartner 1.-2.6.2010 Majvik 1 Skenaariotyöskentelyn tausta ja tavoitteet Virittäydytään työskentelyyn World Economic Forumin WEF)

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

Ilmastoneuvotteluiden tavoitteet ja tilanne 2015

Ilmastoneuvotteluiden tavoitteet ja tilanne 2015 Ilmastoneuvotteluiden tavoitteet ja tilanne 2015 Harri Laurikka Sähköposti: etunimi.sukunimi@ymparisto.fi Twitter: @paaneuvottelija Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen, 23.4.2015 Esityksen sisältö Neuvottelujen

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

Annika Lindblom, pääsihteeri. Kestävän kehityksen toimikunta

Annika Lindblom, pääsihteeri. Kestävän kehityksen toimikunta Annika Lindblom, pääsihteeri Kestävän kehityksen toimikunta Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen päivitys KIITOS OSALLISTUMISESTA! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Yhteiskuntasitoumuksen päivitys:

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM VAO Valtonen Terhi(STM) VASTAANOTTAJA: Suuri valiokunta

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM VAO Valtonen Terhi(STM) VASTAANOTTAJA: Suuri valiokunta Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2015-00089 VAO Valtonen Terhi(STM) 01.04.2015 VASTAANOTTAJA: Suuri valiokunta Asia Suositus neuvoston päätökseksi luvan antamisesta Euroopan unionin ja Amerikan

Lisätiedot

EUROOPPA-NEUVOSTO JA NEUVOSTO LYHYESTI

EUROOPPA-NEUVOSTO JA NEUVOSTO LYHYESTI EUROOPPA-NEUVOSTO JA NEUVOSTO LYHYESTI EUROOPPA-NEUVOSTO EU:N STRATEGIAELIN Eurooppa-neuvosto on Euroopan unionin liikkeellepaneva voima. Se määrittelee EU:n toiminnan suuntaviivat ja poliittiset painopisteet.

Lisätiedot

KOHTI UUTTA ILMASTOSOPIMUSTA?

KOHTI UUTTA ILMASTOSOPIMUSTA? KOHTI UUTTA ILMASTOSOPIMUSTA? Tiivistelmä Ulkopoliittisen instituutin raportista numero 19 Towards a new climate regime? Ilmastonmuutoksen uhkaan etsitään vastausta Kööpenhaminan konferenssissa joulukuussa

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Venäjän biotalouden kehitys ja ilmastonmuutos

Venäjän biotalouden kehitys ja ilmastonmuutos Venäjän biotalouden kehitys ja ilmastonmuutos Lauri Hetemäki Apulaisjohtaja, Euroopan metsäinstituutti & Professori, Itä-Suomen yliopisto Venäjän talous ja öljyn hinta naimisissa Venäjän BKT (reaalinen)

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 22.9.2016 COM(2016) 621 final 2016/0301 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EU ICAO-sekakomiteassa omaksuttavasta Euroopan unionin kannasta, joka koskee päätöstä ilmaliikenteen hallintaa

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Hanna-Liisa Kangas Väitöskirja-aiheen esittely 29.5.2008 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj

RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj Agenda Taloudellinen kehitys Johtaminen megatrendejä hyödyntäen Johtaminen tämän päivän epävarmassa ympäristössä

Lisätiedot

KANSAINVÄLINEN ILMASTOPOLITIIKKA JA KAUPUNKI

KANSAINVÄLINEN ILMASTOPOLITIIKKA JA KAUPUNKI KANSAINVÄLINEN ILMASTOPOLITIIKKA JA KAUPUNKI Oulu 3.12.2008 Kaarin Taipale, kaupunkitutkija Chair, Marrakech Task Force on Sustainable Buildings and Construction www.environment.fi/sbc ICLEI Local Governments

Lisätiedot

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Prof. Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto Siemensin energia- ja liikennepäivä 13.12.2012 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Euroopan talousnäkymät

Euroopan talousnäkymät Sixten Korkman, ETLA TAF-seminaari Suomi vuonna 2025, Helsingin Messukeskus, 27.1.2012 Euroopan talousnäkymät 1. Missä mennään? 2. Mistä lähdettiin liikkeelle? 3. Mikä meni pieleen? 4. Minkälaisen rahaliiton

Lisätiedot

Kansliapäällikön puheenvuoro

Kansliapäällikön puheenvuoro Edessä oli pitkä urakka, mutta päätös oli tehty, ja sehän on aina hyvä juttu. Kansliapäällikön puheenvuoro Haastava tulevaisuus mistä yhteinen suunta? Valtiovarainministeriön ja Tampereen johtamiskorkeakoulun

Lisätiedot

Riittääkö Aasian veto maailmantalouden pelastamiseen? Johtava asiantuntija Simo Karetie

Riittääkö Aasian veto maailmantalouden pelastamiseen? Johtava asiantuntija Simo Karetie Riittääkö Aasian veto maailmantalouden pelastamiseen? Johtava asiantuntija Simo Karetie Taloudelliset ulkosuhteet Aasia maailmantaloudessa - merkitys Suomelle Kasvumarkkinat Toimintaympäristö ja kauppajärjestelmän

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 28.4.2003 KOM(2003) 209 lopullinen Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskevista rekistereistä tehdyn YK:n Euroopan talouskomission pöytäkirjan

Lisätiedot

Ilmastobarometri 2015

Ilmastobarometri 2015 Ilmastobarometri 2015 Tutkimuksen taustatiedot TNS Gallup Oy toteutti maaliskuussa 2015 kyselytutkimuksen kansalaisten ilmastonäkemyksistä. Tutkimuksen tilasi Valtionhallinnon ilmastoviestinnän ohjausryhmä

Lisätiedot

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 4.8.2016 JOIN(2016) 37 final 2016/0241 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja Malesian hallituksen

Lisätiedot

Lähivuosien globaali energianäkymä Pertti Salminen. ET:n kevätseminaari Oulun kaupungin teatteri, 23.5.2013

Lähivuosien globaali energianäkymä Pertti Salminen. ET:n kevätseminaari Oulun kaupungin teatteri, 23.5.2013 Lähivuosien globaali energianäkymä Pertti Salminen ET:n kevätseminaari Oulun kaupungin teatteri, 23.5.2013 Lähivuosien sähköisiä energiakysymyksiä Miten globaali ja Euroopan talous kehittyy? Kuinka käy

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297 HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Viite Asia EU; Komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi

Lisätiedot

Sähkövisiointia vuoteen 2030

Sähkövisiointia vuoteen 2030 Sähkövisiointia vuoteen 2030 Professori Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto SESKO:n kevätseminaari 20.3.2013 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä vaatimuksena voivat

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 21.1.2016 COM(2016) 9 final 2016/0004 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS yhteistyötä ja vastavuoroista hallinnollista avunantoa tulliasioissa koskevan Euroopan unionin ja Uuden-Seelannin

Lisätiedot

Pariisin ilmastosopimus

Pariisin ilmastosopimus Pariisin ilmastosopimus Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin ilmastosopimuksen keskeinen tulos on maiden tiukan kahtiajaon murtaminen Ilmastotoimiin osallistutaan maailmanlaajuisesti 188 maata

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. heinäkuuta 2015 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. heinäkuuta 2015 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. heinäkuuta 2015 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2015/0156 (NLE) 11206/15 WTO 157 SERVICES 25 COMER 104 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 23. heinäkuuta 2015 Vastaanottaja:

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen 24.11.2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle E 65/2015 vp Komission tiedonanto "Kaikkien

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 8.10.2013 COM(2013) 688 final 2013/0329 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin sekä Australian liittovaltion, Brasilian liittotasavallan, Kanadan, Kiinan kansantasavallan

Lisätiedot

Eurooppa matkalla energiaunioniin

Eurooppa matkalla energiaunioniin Eurooppa matkalla energiaunioniin ylijohtaja Riku Huttunen ET:n syysseminaari, Helsinki, 19.11.2015 Esityksen teemat EU:n energia- ja ilmastotavoitteet vuoteen 2030 Energiaunioni Toimeenpano EU-toimet

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE

LIITE. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.12.2016 COM(2016) 960 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE Toinen tilannekatsaus: ensimmäiset tulokset

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0238/1. Tarkistus. Klaus Buchner Verts/ALE-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0238/1. Tarkistus. Klaus Buchner Verts/ALE-ryhmän puolesta 2.9.2015 A8-0238/1 1 1 kohta 1. suhtautuu myönteisesti joulukuussa 2013 pidettyyn yhdeksänteen WTO:n ministerikokoukseen, jossa 160 WTO:n jäsentä kävi neuvotteluja kaupan helpottamista koskevasta sopimuksesta;

Lisätiedot

Internet Governance. Yrjö Länsipuro 11.12.2008

Internet Governance. Yrjö Länsipuro 11.12.2008 Internet Governance Yrjö Länsipuro 11.12.2008 Governance? MOT Collins English Dictionary governance ('gʌvənəns) n 1. government, control, or authority 2. the action, manner, or system of governing MOT

Lisätiedot

Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen

Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen Elinkeinoelämän keskustelutilaisuus ilmastoneuvotteluryhmän kanssa 18.5.2015 Ympäristöjohtaja Liisa Pietola Maa- ja metsätaloustuottajain

Lisätiedot

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 23.11.2016 JOIN(2016) 56 final 2016/0373 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden

Lisätiedot