Kapselointilaitoksen ilmastointijärjestelmät
|
|
- Aleksi Laaksonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Työraportti Kapselointilaitoksen ilmastointijärjestelmät Juha Nieminen Fortum Power and Heat Oy Kari Ikonen VTT Joulukuu 2012 Posivan työraporteissa käsitellään käynnissä olevaa tai keskeneräistä työtä. Esitetyt tulokset ovat alustavia.
2
3 KAPSELOINTILAITOKSEN ILMASTOINTIJÄRJESTELMÄT TIIVISTELMÄ Kapselointilaitoksen ilmastointijärjestelmien tehtävät ovat valvonta- ja valvomattoman alueen ilmastointi, alipainetasojen ylläpito, käytetyn polttoaineen jälkilämmön poisto ja poistoilman aktiivisuuksien suodatus normaalikäytössä sekä käyttöhäiriö- ja onnettomuustilanteissa. Kapselointilaitoksen tuloilmastointikeskuksessa tuotetaan tuloilma sekä valvonta- että valvomattomalle alueelle. Tuloilmastointijärjestelmä on kahdennettu ja sähkönsyöttö on dieselvarmennettu. Valvonta- ja valvomattomalla alueella on oma poistoilmastointikeskus sekä tulo- ja poistoilmakanavisto. Valvonta-alueen poistoilmaan voi vapautua radioaktiivisia hiukkasia käytetyn polttoaineen käsittelyn, tilojen ja laitteiden dekontaminoinnin tai prosessijärjestelmien vuotojen seurauksena. Valvonta-alueen poistoilma voidaan tarvittaessa suodattaa. Poistoilmastointijärjestelmä on kahdennettu ja sähkönsyöttö on dieselvarmennettu. Valvonta-alueen tilat pidetään alipaineisina valvomattoman alueen tiloihin nähden. Poistoilmastointikeskuksesta poistoilma johdetaan ilmastointipiippuun. Polttoaineen käsittelykammiossa on kahdennettu ja dieselvarmennettu jäähdytys- ja suodatusjärjestelmä, koska kammiossa käsitellään suojaamattomia polttoaine-elementtejä. Polttoaineniput tuottavat jälkilämpöä, joka tulee kyetä poistamaan polttoaineen alikriittisyyden varmistamiseksi. Lisäksi suojaamattomien polttoaine-elementtien käsittelyn seurauksena voi ilmaan vapautua aktiivisia hiukkasia. Polttoaine-elementtien lämmöntuoton takia myös loppusijoituskapselien varastossa on kahdennettu ja dieselvarmennettu jäähdytysjärjestelmä. Kapselointilaitoksen valvonta-alueella tarvittava tilavuusvirta on noin 6,8 m 3 /s ja valvomattomalla alueella noin 1,6 m 3 /s. Valvonta-alueen keskimääräinen ilmanvaihtokerroin on noin 1,0 1/h ja valvomattoman alueen noin 0,5 1/h. Avainsanat: Kapselointilaitos, ilmanvaihto.
4
5 VENTILATION SYSTEMS OF ENCAPSULATION PLANT ABSTRACT The functions of the ventilation systems of the encapsulation plant are ventilation of the controlled and non-controlled area, maintenance of negative pressure zones, removal of the decay heat of the spent fuel and filtration of the active particles in outlet air in normal operation and in abnormal fault and accident cases. Inlet air is supplied from the inlet air center of the encapsulation plant to both controlled and non-controlled areas. The inlet air system is doubled and the power supply of the inlet air system is backed up by a diesel generator. There is an outlet air center and an inlet and outlet channel network in both controlled and non-controlled areas. When fuel assemblies are being handled, rooms or equipment are being decontaminated or a process leak occurs, radioactive particles may be released into the atmosphere of the controlled area. The outlet air of the controlled area can be filtrated if it is necessary. The outlet air system is doubled and the power supply of the outlet air system is backed up by a diesel generator. The air pressure in the controlled area is kept lower than the air pressure in the non-controlled area. The outlet air from the outlet air center of the controlled area is exhausted through a ventilation stack. There is a separate doubled fuel handling cell cooling and filtration system. The system is needed because unprotected fuel assemblies are handled in the cell. The power supply of the cooling and filtration system is backed up by a diesel generator. The decay heat generated by the fuel assemblies has to be removed to make sure that the fuel stays subcritical. Furthermore, when unprotected fuel assemblies are handled, radioactive particles may be released into the fuel handling cell s atmosphere. There is also a separate doubled canister storage cooling system because the decay heat of the fuel assemblies has to be removed. The power supply of the canister storage cooling system is backed up by a diesel generator. The volume flow rates of the controlled area and the non-controlled area are approximately 6,8 m 3 /s and 1,6 m 3 /s, respectively. The average air exchange rates of the controlled area and the non-controlled area are approximately 1,0 1/h and 0,5 1/h, respectively. Keywords: Encapsulation plant, ventilation.
6
7 1 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1 JOHDANTO Raportin tarkoitus Muutokset edelliseen raporttiin verrattuna Laitoksen yleiskuvaus ILMASTOINTIJÄRJESTELMIEN YLEISET PERIAATTEET Järjestelmien yleiskuvaus Toimintatilanteet Lämmitys Palo-osastointi VALVOMATTOMAN ALUEEN ILMASTOINTIJÄRJESTELMÄT Tuloilmajärjestelmä Valvomattoman alueen poistoilmastointijärjestelmä Kapselihissin konehuoneen ilmastointi Bentoniittilohkovarastojen ilmastointi VALVONTA-ALUEEN ILMASTOINTIJÄRJESTELMÄT Valvonta-alueen poistoilmastointijärjestelmä Käsittelykammion jäähdytys- ja suodatusjärjestelmä Kapselointilaitoksen kapselivaraston jäähdytysjärjestelmä Kuljetussäiliön vastaanottotilan ilmastointi LÄMPÖKUORMAT JA JÄÄHDYTYS SÄHKÖTEHON TARVE TILOJEN TIEDOT VIITTEET LIITTEET... 45
8 2
9 3 1 JOHDANTO 1.1 Raportin tarkoitus Tässä raportissa esitetään kapselointilaitoksen ilmastointijärjestelmien pääpiirustusvaiheen suunnitelma. Raportti korvaa vuonna 2006 tehdyn työraportin TR Muutokset edelliseen raporttiin verrattuna Suurimpia muutoksia edelliseen raporttiin nähden ovat: Laitoksen layout on muuttunut merkittävästi Laitoksen huonetilavuus on kasvanut merkittävästi Loppusijoituslaitoksen tulo- ja poistoilmakoneikot on siirretty IV-rakennukseen Maanalainen kapselivarasto on lisätty suunnitelmiin Kapselihissin konehuone on nyt valvomattomalla alueella 1.3 Laitoksen yleiskuvaus Eurajoen Olkiluotoon rakennetaan käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitos. Laitos aloittaa toimintansa nykyisten suunnitelmien mukaan noin vuonna Laitoksen yhteyteen maan pinnalle rakennetaan kapselointilaitos, jossa voimalaitoksilta tuotava ydinpolttoaine kapseloidaan loppusijoitusta varten, kuva 1. Käytetyt polttoaineniput kuljetetaan ydinvoimalaitoksien käytetyn polttoaineen varastoista kapselointilaitokselle kuljetussäiliöissä. Kuva 1. Kapselointilaitos.
10 4 Kapselointilaitoksen tilat on jaettu valvonta- ja valvomattomaan alueeseen. Valvontaalueen tiloja ovat muun muassa polttoaineen käsittelykammio, polttoaineen vastaanottotila, dekontaminointikeskus ja korjaamo, kapselivarasto sekä kapselin ja kuljetussäiliön siirtokäytävät. Valvomattomalla alueella sijaitsevat muun muassa automaatio- ja sähkötilat, tuloilmakeskus, valvomo ja bentoniittilohkovarastot. Kapselointilaitos sijaitsee kapselikuilun yläpäässä. Polttoainekapselit siirretään maan alle kapselikuilussa olevalla hissillä. Myös kapselireikään asennettavat bentoniittipuskurilohkot ja kapselointilaitoksella syntyvä laitosjäte kuljetetaan maan alle kapselihissillä. Kapselointilaitoksen kokonaishuonetilavuus on noin m 3. Tästä tilavuudesta valvonta-aluetta on noin m 3 ja valvomatonta aluetta m 3.
11 5 2 ILMASTOINTIJÄRJESTELMIEN YLEISET PERIAATTEET 2.1 Järjestelmien yleiskuvaus Kapselointilaitoksen ilmastointijärjestelmien tehtävät ovat: Valvonta- ja valvomattoman alueen ilmastointi Alipainetasojen ylläpito Käytetyn polttoaineen jälkilämmön poisto Poistoilman aktiivisuuksien suodatus normaalikäytössä sekä käyttöhäiriö- ja onnettomuustilanteissa Valvonta-alueen poistoilmaan voi vapautua radioaktiivisia hiukkasia käytetyn polttoaineen käsittelyn, tilojen ja laitteiden dekontaminoinnin tai prosessijärjestelmien vuotojen seurauksena. Tästä syystä valvonta-alueella on oma poistoilmastointikeskus, jossa valvonta-alueelta tuleva poistoilma voidaan tarvittaessa suodattaa. Poistoilmastointijärjestelmä on kahdennettu ja sähkönsyöttö on dieselvarmennettu. Valvonta-alueen tilat pidetään alipaineisina valvomattoman alueen tiloihin nähden. Poistoilmastointikeskuksesta poistoilma johdetaan ilmastointipiippuun. Valvonta-alueella polttoaineen käsittelykammiossa käsitellään suojaamattomia polttoaine-elementtejä. Polttoaine-elementit tuottavat jälkilämpöä ja polttoaine-elementtien pinnoista voi käsittelyn yhteydessä vapautua ilmaan radioaktiivisia hiukkasia. Polttoaineen käsittelykammion ilmaa kierrätetään jäähdytys- ja suodatusjärjestelmän kautta, jonka avulla kammiossa lämmennyt ilma jäähdytetään ja ilmassa olevat hiukkaset kerätään talteen. Järjestelmä on kahdennettu ja sähkönsyöttö dieselvarmennettu. Polttoaineen käsittelykammio pidetään alipaineisena muihin valvonta-alueen tiloihin nähden. Kapselivarastossa valvonta-alueella säilytetään käytettyä polttoainetta sisältäviä loppusijoituskapseleita. Käytetyn polttoaineen tuottama jälkilämpö poistetaan kierrättämällä kapselivaraston ilmaa oman jäähdytysjärjestelmän kautta. Järjestelmä on kahdennettu ja sähkönsyöttö dieselvarmennettu. Kapselointilaitoksen valvonta- ja valvomattoman alueen tuloilma tuotetaan valvomattomalla alueella sijaitsevassa tuloilmakeskuksessa. Tuloilmaa suodatetaan, lämmitetään ja tarvittaessa jäähdytetään. Järjestelmä on kahdennettu ja sähkönsyöttö dieselvarmennettu. Valvomattoman alueen poistoilmakeskus sijaitsee tuloilmakeskuksen yhteydessä. Loppusijoituslaitoksen valvonta-alueen poistoilma suodatetaan tarvittaessa kapselointilaitoksen valvonta-alueen poistoilmakeskuksessa ja johdetaan ilmastointipiippuun. Valvonta- ja valvomattomalla alueella on omat, laitoksen pystysuunnassa lävistävät tulo- ja poistoilmanousut, joiden avulla tuloilma jaetaan ja poistetaan kerroskohtaisesti. Kerroksissa ilma jaetaan ja poistetaan runko- ja haarakanavien kautta. Valvonta-alueella molemmilla puolilla kapselin siirtokäytävää on tulo- ja poistoilmanousut, koska on haluttu välttää kanavien johtamista siirtokäytävän läpi. Normaalitilanteessa vain toinen tuloilmastointikoneikoista ja valvonta-alueen poistoilmastointikoneikoista on päällä. Kun koneikko pysähtyy tai havaitaan huoltotarvetta,
12 6 käynnistetään rinnakkainen koneikko. Rinnakkaiset koneikot lisäävät ilmastoinnin toimintavarmuutta ja varmistavat tilojen välisten alipainesuhteiden säilymisen. Kapselointilaitoksen valvonta-alueella tarvittava tilavuusvirta on noin 6,8 m 3 /s ja valvomattomalla alueella noin 1,6 m 3 /s. Valvonta-alueen keskimääräinen ilmanvaihtokerroin on 1,0 1/h ja valvomattoman alueen 0,5 1/h. Lisäksi kapselikuilusta imetään ilmaa kapselointilaitoksen valvonta-alueen poistoilmastointijärjestelmän avulla. Kapselikuilusta imettävä tilavuusvirta on noin 2 m 3 /s. Kapselointilaitoksen ilmastointijärjestelmien periaate on esitetty kuvassa 2.
13 Kuva 2. Kapselointilaitoksen ilmastointijärjestelmien periaatekaavio. 7 7
14 8 2.2 Toimintatilanteet Kapselointilaitoksen ilmastointijärjestelmillä on seuraavat toimintatilanteet: Normaali käyttö, valvonta- ja valvomattoman alueen poistoilman lämmön talteenotto Kapselointilaitoksen valvonta-alueen poistoilman suodatus Loppusijoituslaitoksen valvonta-alueen poistoilman suodatus Laitos miehittämätön 2.3 Lämmitys Kapselointilaitos lämmitetään lämmittämällä tuloilmaa tuloilmakoneikon vesikiertoisella lämmityspatterilla. Lämpö saadaan TVO:n kaukolämpöverkosta. TVO:lla kaukolämpöverkon varalämmitysjärjestelmänä on sähkökattila. Tuloilman lämpötilan sallittu vaihteluväli on C. Normaali lämpötila on 20 C. Tuloilman ja käyttöveden lämmittämisessä käytettävät kaukolämmönsiirtimet sijoitetaan tasolle omaan huonetilaansa. Kaukolämpöputket johdetaan IV-rakennuksesta kapselointilaitokseen valvomattoman alueen yhdyskäytävää pitkin. 2.4 Palo-osastointi Palo-osastojen rajoille kanaviin asennetaan palopellit. Kapselointilaitoksen tasot lävistävät tulo- ja poistoilmanousut paloeristetään luokan EI 60 mukaisesti.
15 9 3 VALVOMATTOMAN ALUEEN ILMASTOINTIJÄRJESTELMÄT 3.1 Tuloilmajärjestelmä Tuloilmastointijärjestelmä koostuu tuloilmakoneikoista ja kanavistosta. Tuloilmakoneikkoja on kaksi, joiden toimintaperiaate on 2 x 100 %. Koneikot sijaitsevat omissa palo-osastoiduissa konehuoneissaan valvomattomalla alueella tasolla , kuva 3. Kuva 3. Tuloilmastointikoneikkojen layout tasolla Järjestelmän sähkönsyöttö on dieselvarmennettu ja koneikkojen sähkönsyöttöreitit on erotettu eri palo-osastoihin. Toiselle koneikolle sähkö syötetään dieselvarmennetun verkon subista A ja toiselle koneikolle subista C. Tuloilmakoneikko koostuu sulkupelleistä, karkeasuodattimesta, hienosuodattimesta, esija jälkilämmityspattereista, jäähdytyspatterista, puhaltimesta ja äänenvaimentimista. Toisen tuloilmakoneikon yhteyteen on liitetty valvomattoman alueen poistoilmakoneikko varustettuna lämmön talteenotolla. Tuloilmajärjestelmä kuuluu ydinturvallisuusluokkaan EYT. Tuloilmastointijärjestelmän periaatekaavio on esitetty kuvassa 4. Alustavat mitoitusarvot on esitetty taulukossa 1. Tuloilman kuivauksessa tarvittava jäähdytysteho on suurimmillaan noin 83 kw, taulukko 2.
16 10 Kuva 4. Tuloilmastointijärjestelmän periaate. Taulukko 1. Tuloilmastointijärjestelmän alustavat mitoitusarvot. Painehäviö yhteensä 1100 Pa Tuloilman tilavuusvirta yhteensä 8,5 m 3 /s Tuloilmapuhaltimen hyötysuhde 0,65 Sähkötehon tarve 14,4 kw
17 11 Taulukko 2. Tuloilmakeskuksen jäähdytystehon tarve. Tilavuusvirta 8,5 m3/s Ulkoilman lämpötila 20 C Ulkoilman suhteellinen kosteus 80 % Ulkoilman absoluuttinen kosteus 0,012 kg/kg Ulkoilman ominaisentalpia 50,6 kj/kg Tuloilman lämpötila 20 C Tuloilman suhteellinen kosteus 60 % Tuloilman absoluuttinen kosteus 0,009 kg/kg Tuloilman ominaisentalpia 42,5 kj/kg Tuloilman tiheys 1,2 kg/m3 Tuloilman massavirta 10,2 kg/s Tarvittava jäähdytysteho 83 kw 3.2 Valvomattoman alueen poistoilmastointijärjestelmä Valvomattoman alueen poistoilmastointijärjestelmä koostuu poistoilmakoneikosta ja kanavistosta. Valvomattoman alueen poistoilmasta otetaan talteen lämpöä, jota käytetään tuloilman lämmittämisessä. Poistoilmakoneikko sijaitsee valvomattomalla alueella samassa palo-osastoidussa tilassa tuloilmastointijärjestelmän toisen koneikon kanssa tasolla , kuva 3. Poistoilmakoneikko koostuu sulkupelleistä, karkeasuodattimesta, hienosuodattimesta, lämmön talteenottopatterista, puhaltimesta ja äänenvaimentimista. Järjestelmän ydinturvallisuusluokka on EYT. Paine-eroa karkea- ja hienosuodattimen yli valvotaan. Suodatin vaihdetaan, kun sallittu paine-ero saavutetaan. Poistoilmakoneikoista on yhteys valvomattoman alueen viemäröintijärjestelmään PK.765. Taulukossa 3 on esitetty järjestelmän mitoitusarvot. Taulukko 3. Valvomattoman alueen poistoilmastointikoneikon mitoitusarvot. Painehäviö yhteensä 800 Pa Poistoilman tilavuusvirta yhteensä 1,6 m 3 /s Poistoilmapuhaltimen hyötysuhde 0,65 Sähkötehon tarve 2,0 kw
18 Kapselihissin konehuoneen ilmastointi Kapselihissin konehuoneessa syntyvä lämpö poistetaan ulkoa-ulos periaatteella. Konehuone kuuluu valvomattomaan alueeseen. Kapselikuilu pidetään alipaineisena kapselihissin konehuoneeseen nähden. Ilmaa vuotaa hissin köysien läpivientien kautta kapselikuilun puolelle. 3.4 Bentoniittilohkovarastojen ilmastointi Tasolla sijaitsevat bentoniittilohkovarastot. Varastojen poistoilma johdetaan valvomattoman alueen poistoilmastointijärjestelmään. Kun bentoniittilohkoja halutaan siirtää kapselihissiin, pysäytetään ensin bentoniittilohkovarastojen ilmastointi. Kun bentonittilohkot on siirretty ja kapselihissille johtava ovi suljettu, käynnistetään ilmastointi uudelleen.
19 13 4 VALVONTA-ALUEEN ILMASTOINTIJÄRJESTELMÄT 4.1 Valvonta-alueen poistoilmastointijärjestelmä Valvonta-alueen poistoilmastointikeskuksissa sijaitsevat HEPA-suodatinlinja, lämmön talteenottolinja ja poistoilmapuhaltimet. Normaalissa käyttötilanteessa suodatus ohitetaan ja poistoilmasta otetaan lämpöä talteen. Jos poistoilmassa todetaan aktiivisia hiukkasia, suljetaan lämmön talteenottolinja ja avataan HEPA-suodatuslinja ja johdetaan poistoilma suodattimien läpi. Poistoilma johdetaan kaikissa tilanteissa ilmastointipiippuun. Poistoilmakanavat johdetaan valvonta-alueen huonetiloihin. Poistoilmastointijärjestelmän konehuoneet sijaitsevat tasoilla ja 19.90, kuvat 5 ja 6. Kuva 5. Valvonta-alueen poistoilmastointijärjestelmän koneikko tasolla
20 14 Kuva 6. Valvonta-alueen poistoilmastointijärjestelmän koneikko tasolla Valvonta-alueen huonetilojen alipainetasot säilytetään pitämällä tuloilman virtaus tasaisena ja muuttamalla tarvittaessa poistoilman virtausta säätämällä säätöpeltejä ja puhaltimien kierroslukua. Ulkoilman ja sisätilojen painetasoja mitataan jatkuvasti. Polttoaineen käsittelykammio pidetään alipaineisena ympäröiviin valvonta-alueen tiloihin nähden jäähdytys- ja suodatusjärjestelmään PK.722 liittyvän poistoilmakanavan avulla. Poistoilma johdetaan poistoilmastointikeskuksista ilmastointipiippuun. Ilmastointipiippu sijoitetaan kapselihissitornin vierelle ja piipun pää johdetaan hissitornin katon yläpuolelle. Valvonta-alueen poistoilmakanavassa ennen ilmastointipiippua on aktiivisuusmittaus. Ilman aktiivisuuden valvonta on jatkuvatoiminen. Polttoaine-elementtien kuivaustankista pois imettävä ilma johdetaan tarvittaessa valvonta-alueen poistoilmakanavia pitkin poistoilmastointikoneikon HEPA-suodattimien läpi. Paine-eroa suodattimien yli valvotaan. Suodatin vaihdetaan, kun sallittu paine-ero saavutetaan. Käytetty suodatin paketoidaan muovipussiin ilmatiiviisti konehuoneessa, jolloin vältetään ilmakontaminaation leviäminen muihin tiloihin suodattimen kuljetuksen yhteydessä.
21 15 Valvonta-alueen poistoilmastoinnin suodattimet ovat matala-aktiivista jätettä, joka pakataan peltitynnyreihin ja viedään loppusijoituslaitokseen. (Kukkola & Eurajoki 2009) Poistoilmakoneikoista on yhteys valvonta-alueen viemäröintijärjestelmään PK.341. Maanalaisen kapselivaraston jäähdytys Loppusijoituslaitoksen tasolla -445 sijaitsee kapselivarasto, jonka kapasiteetti on 30 polttoainekapselia. Kapselivarastosta on yhteys kapselikuiluun. Tilojen sijainti ja kapselivaraston jäähdytysperiaate on esitetty kuvassa 7. Maanalaisen kapselivarastossa säilytettävät loppusijoituskapselit jäähdytetään tuulettamalla tilaa loppusijoituslaitoksen tuloilmastointijärjestelmän P.744 tuloilmalla ja poistamalla lämmennyt ilma kapselointilaitoksen valvonta-alueen poistoilmastointijärjestelmään PK.745. Tuuletusilmamäärä on noin 2 m 3 /s. Polttoaine kestää korkeita lämpötiloja. Kapselivaraston lämpötilan nousua on kuitenkin syytä rajoittaa, jotta huoneessa sijaitsevat järjestelmät ja laitteet pysyvät toimintakykyisinä. Liitteessä 1 on esitetty tarkastelu kapselivarastojen lämpenemisestä sellaisessa häiriötilanteessa, että ilmajäähdytys lakkaa toimimasta. Vaikka maanalaisen kapselivaraston jäähdytysjärjestelmä vikaantuisi, pysyy lämpötila normaalina pidettävällä tasolla vähintään 30 vuorokautta. Loppusijoituskapselien tuottama lämpö voidaan poistaa kapselivarastosta tarvittaessa myös luonnonkierrolla avaamalla ovia ja luukkuja varastotilan ulkopuolisiin tiloihin. Valvonta-alueen poistoilmastointijärjestelmää käytetään ilmanvaihdon lisäksi kapselikuilun, maanalaisen kapselivaraston ja laitosjätetilan pitämisessä alipaineisina niitä ympäröiviin valvomattoman alueen tiloihin nähden.
22 16 Kuva 7. Maanalaisen kapselivaraston jäähdytysperiaate. Loppusijoituslaitoksen valvonta-alueen poistoilman suodatus Maan alla sijaitsevan loppusijoituslaitoksen valvonta-alueella tapahtuva radioaktiivinen päästö on epätodennäköinen. Tällaiseen tilanteeseen kuitenkin varaudutaan johtamalla poistoilmakanava maanalaisen loppusijoituslaitoksen valvonta-alueen poistoilmakuilun yläpäästä kapselointilaitoksen valvonta-alueen poistoilmastointijärjestelmään, jolloin loppusijoituslaitoksen poistoilma on mahdollista suodattaa HEPA-suodattimilla. Poistoilmakanava on alipaineinen koko matkaltaan. Valvonta-alueen poistoilmakuilulta kanava johdetaan IV-rakennuksen ja kapselointilaitoksen välistä käytävää pitkin kapselointilaitokseen. Kapselointilaitoksen valvonta-alueen poistoilmastointijärjestelmän kaavio on esitetty kuvassa 8.
23 17 Kuva 8. Valvonta-alueen poistoilmastointijärjestelmän periaate. Valvonta-alueen poistoilmastointijärjestelmän alustavat mitoitusarvot on esitetty taulukossa 4. Jos kapselointilaitoksen tiloissa tapahtuu aktiivisuuspäästö, lopetetaan kapselikuilun ilmanvaihto väliaikaisesti. Jos aktiivisuuspäästö tapahtuu kapselikuilussa, vähennetään kapselointilaitoksen valvonta-alueen suodatettavan poistoilman määrää kapselikuilusta imettävän ilmamäärän verran. Näin valvonta-alueen HEPA-suodattimien määrä voidaan pitää pienempänä. Kapselointilaitoksen valvonta-alueelta poistettava ilmamäärä on noin 6,8 m 3 /s ja kapselikuilusta poistettava ilmamäärä noin 2 m 3 /s. Kun HEPAsuodattimet ovat ohitettuina, on poistoilman tilavuusvirta yhteensä noin 8,8 m 3 /s. Taulukko 4. Valvonta-alueen poistoilmastointijärjestelmän alustavat mitoitusarvot. Painehäviö yhteensä 2100 Pa Poistoilman suodatettava tilavuusvirta yhteensä 6,8 m 3 /s Poistoilmapuhaltimen hyötysuhde 0,65 Sähkötehon tarve 22,0 kw
24 18 Kapselointilaitoksessa ylläpidettäviä alipainetasoja ovat: Todennäköisesti kontaminoituvat kapselointilaitoksen valvonta-alueen tilat, alipaine 100 Pa. Näitä tiloja ovat polttoaineen käsittelykammio, dekontaminointikeskus ja aktiivinen korjaamo Muut kapselointilaitoksen valvonta-alueen tilat, alipaine 50 Pa Kapselikuilu, alipaine 30 Pa Kapselointilaitoksen valvomattoman alueen tilat, 0 Pa Paine-eroja valvotaan huonetiloihin asennettavien paine-eromittarien avulla. Hälytykset liian suuresta tai pienestä paine-erosta menevät ko. huonetiloihin sekä kapselointilaitoksen valvomoon. 4.2 Käsittelykammion jäähdytys- ja suodatusjärjestelmä Polttoaineen käsittelykammiossa käsiteltävien polttoaine-elementtien pinnoissa on aktiivista crudia, jota voi vapautua käsittelykammion ilmaan ja tippua polttoaineen käsittelykammion pinnoille, kun polttoaine-elementtejä käsitellään. Lisäksi käytetystä polttoaineesta vapautuu käsittelykammioon lämpöä. Avoin, vesitäytteinen kuljetussäiliö ja märkien polttoaine-elementtien siirtely aiheuttavat kosteuskuormaa polttoaineen käsittelykammioon. Polttoaineen käsittelykammion jäähdytys- ja suodatusjärjestelmä kierrättää käsittelykammion ilmaa ja samalla jäähdyttää ja tarvittaessa myös suodattaa sitä. Suodattimina käytetään HEPA-suodattimia. Järjestelmä käynnistetään, kun käsittelykammiossa käsitellään polttoainetta tai kun käsittelykammion ilmassa havaitaan aktiivisuutta. Jos käsittelykammion ilmassa ei ole aktiivisia hiukkasia, ohitetaan suodattimet ja kierrätetään ilmaa pelkästään jäähdytyspatterin kautta. Ilman aktiivisuusmittaus sijaitsee polttoaineen käsittelykammiosta jäähdytys- ja suodatusjärjestelmälle tulevassa imukanavassa konehuoneen puolella. Ilman aktiivisuuden mittaus on jatkuvatoiminen. Suodatus käynnistetään, kun ilmassa havaitaan aktiivisuutta. Polttoainekapselin kaasunvaihdossa polttoainekapseliin imetään tyhjiö tyhjiöpumpulla. Tyhjiöpumppu suodattimineen on osa kapselin telakointiasemaa PK.234 ja sijaitsee polttoaineen jäähdytys- ja suodatusjärjestelmän toisessa konehuoneessa. Kapselista poistettava ilma johdetaan jäähdytys- ja suodatusjärjestelmän imukanavaan. Järjestelmä on kahdennettu ja dieselvarmennettu. Koneikot sijaitsevat kapselointilaitoksen tasolla eri palo-osastoihin kuuluvissa huonetiloissa, kuva 9. Toinen konehuoneista on polttoaineen käsittelykammion vieressä ja toinen korjaamon vieressä. Jäähdytys- ja suodatusjärjestelmän koneikoista on kanavayhteys valvonta-alueen poistoilmastointijärjestelmään, jonka avulla käsittelykammio pidetään alipaineisena ympäröiviin tiloihin nähden. Kanavayhteen jälkeen ennen puhallinta on takaiskupelti, jolla
25 19 varmistetaan se, että ilmaa ei pääse kulkeutumaan valvonta-alueen poistoilmakanavaan muualta kuin HEPA-suodattimien läpi. Kuva 9. Jäähdytys- ja suodatusjärjestelmän koneikot. Koneen tarkastukset ja huollot suoritetaan sen toisella sivulla olevien huoltoluukkujen kautta.
26 20 Puhallin sijaitsee järjestelmässä suodattimien ja jäähdytyspatterin jälkeen, jolloin suodatuslinja on alipaineinen ja mahdolliset vuodot suuntautuvat järjestelmän sisään. Suodattimien painehäviötä valvotaan. Suodatin vaihdetaan, kun sallittu paine-ero saavutetaan. Kun suodatin vaihdetaan, sammutetaan puhallin, suljetaan käytössä oleva linja ilmatiiviisti ja otetaan varalla oleva järjestelmä käyttöön. Käytetty suodatin paketoidaan muovipussiin ilmatiiviisti konehuoneessa. Paketoidut suodattimet sijoitetaan peltitynnyriin ja viedään laitosjätetilaan loppusijoitettavaksi. Molempia rinnakkaisia järjestelmiä käytetään määrävälein, jolloin laitteiden toimintavarmuus säilyy parempana. Ilman nopeuden kanavissa tulee olla riittävän suuri, jotta estetään aktiivisten hiukkasten kerääntyminen kanavaan. Jäähdytyspatterin pinnalle tiivistyvä vesi johdetaan valvonta-alueen lattiaviemäröintijärjestelmän PK.341 aktiivisempien nesteiden keruusäiliöön. Samaan keruusäiliöön johdetaan myös käsittelykammion vedet. Jäähdytystehoa säädetään polttoaineen käsittelykammion ilman lämpötilan perusteella. Ilman jäähdytyksessä tarvittava kylmä vesi tuotetaan vedenjäähdytysjärjestelmällä PK.728. Järjestelmä koostuu vedenjäähdyttimistä ja kylmän veden jakeluputkistosta. Järjestelmä kahdennetaan turvallisuustoimintojen osalta. Käsittelykammion jäähdytysjärjestelmään kuuluvat laitteet ja mittausanturit sijoitetaan käsittelykammion ilmastointihuoneeseen suojaan suoralta säteilyltä. Vain tulo- ja poistoilmakanavat johdetaan käsittelykammion puolelle. Tulo- ja poistoilmakanavien läpiviennit polttoaineen käsittelykammion puolelle sijoitetaan lähelle kattoa, jolloin suoraa säteilyä ei kohdistu ilmastointihuoneessa mahdollisesti samanaikaisesti työskenteleviin työntekijöihin. Käsittelykammioon mahdollisesti vapautuvat aktiiviset hiukkaset suodatetaan käsittelykammion ilmasta ennen kuin käsittelykammiosta avataan yhteys ympäröiviin tiloihin. Suodattimien painehäviön kasvua kompensoidaan säätämällä puhaltimen kierroslukua. Jäähdytysjärjestelmän mitoitusarvot on esitetty taulukossa 5. Kapselointilaitoksen valvonta-alueen poistoilmastointijärjestelmän kaavio on esitetty kuvassa 10.
27 21 Taulukko 5. Käsittelykammion jäähdytys- ja suodatusjärjestelmän alustavat mitoitusarvot. Käsittelykammion tilavuus 931 m 3 Täyden kuljetussäiliön lämpökuorma 10 kw Ilman ominaislämpökapasiteetti 1 kj/(kg C) Jäähdytysilman lämpötilaero 20 C Jäähdytysilman virtaus 0,50 kg/s Ilman tiheys 1,2 kg/m 3 Jäähdytysilman virtaus 0,42 m 3 /s Painehäviö 1700 Pa Puhaltimen hyötysuhde 0,65 Puhallinteho 1,1 kw
28 22 22 Kuva 10. Polttoaineen käsittelykammion jäähdytys- ja suodatusjärjestelmän periaate.
29 Kapselointilaitoksen kapselivaraston jäähdytysjärjestelmä Kapselointilaitoksen kapselivarastossa on oma erillinen jäähdytyskierto. Järjestelmä koostuu jäähdytyspatterista ja puhaltimesta. Puhallin kierrättää varaston ilmaa jäähdytyspatterin läpi. Kapselivarastossa ei esiinny kontaminaatiota, joten varaston ilmaa ei tarvitse suodattaa. Järjestelmä on kahdennettu. Koneikot sijaitsevat kapselointilaitoksen tasoilla ja eri paloalueisiin kuuluvissa huonetiloissa. Konehuoneiden sijainti on esitetty kuvissa 11 ja 12. Järjestelmän sähkönsyöttö on dieselvarmennettu ja koneikkojen sähkönsyöttöreitit on erotettu eri palo-osastoihin. Toiselle koneikolle sähkö syötetään dieselvarmennetun verkon subista A ja toiselle koneikolle subista C. Kuva 11. Kapselivaraston jäähdytysjärjestelmän konehuone tasolla
30 24 Kuva 12. Kapselivaraston jäähdytysjärjestelmän konehuone tasolla Ydinpolttoaine kestää korkeita lämpötiloja. Kapselivaraston lämpötilan nousua on kuitenkin syytä rajoittaa, jotta huoneessa sijaitsevat järjestelmät ja laitteet pysyvät toimintakykyisinä. Vaikka kapselivaraston jäähdytysjärjestelmä vikaantuisi, pysyy lämpötila normaalina pidettävällä tasolla vähintään 10 vuorokautta, liite 1. Loppusijoituskapselien tuottama lämpö voidaan poistaa kapselivarastosta tarvittaessa myös luonnonkierrolla avaamalla ovia ja luukkuja varastotilan ulkopuolisiin tiloihin. Järjestelmän jäähdytystehoa säädetään kapselivaraston lämpötilan mukaan. Suurin jäähdytysteho tarvitaan, kun varastossa on 12 kpl OL3:n polttoainetta. Ilman jäähdytyksessä tarvittava kylmä vesi tuotetaan kapselointilaitoksen katolle sijoitettavilla vedenjäähdyttimillä. Vedenjäähdytysjärjestelmä PK.728 kahdennetaan tarvittavilta osin. Molempia rinnakkaisia järjestelmiä käytetään määrävälein, jolloin laitteiden toimintavarmuus säilyy parempana. Koneen tarkastukset ja huollot suoritetaan sen toisella sivulla olevien huoltoluukkujen kautta.
31 25 Kapselivaraston jäähdytysjärjestelmään kuuluvat laitteet ja mittausanturit sijoitetaan ilmastointihuoneisiin suojaan suoralta säteilyltä. Vain tulo- ja poistoilmakanavat johdetaan varaston puolelle. Kapselivaraston ja ilmastointihuoneiden välisen seinän tulo- ja poistoilmakanavien läpiviennit sijoitetaan lähelle varaston kattoa, jolloin suoraa säteilyä ei kohdistu ilmastointihuoneissa mahdollisesti samanaikaisesti työskenteleviin työntekijöihin. Järjestelmä liitetään valvonta-alueen lattiaviemäröintijärjestelmään PK.341. Jäähdytysjärjestelmän periaate on esitetty kuvassa 13 ja alustavat mitoitusarvot taulukossa 6. Kuva 13. Kapselivaraston jäähdytysjärjestelmän periaate. Taulukko 6. Kapselivaraston jäähdytysjärjestelmän alustavat mitoitusarvot. Kapseleiden lukumäärä 12 Kapselin lämmöntuotto 1,8 kw Lämpökuorma 21,6 kw Jäähdytysilman lämpötilaero 20 C Jäähdytysilman virtaus 1,1 kg/s Jäähdytysilman virtaus 0,9 m 3 /s Painehäviö 700 Pa Puhallinteho 1,0 kw
32 Kuljetussäiliön vastaanottotilan ilmastointi Kuljetussäiliön vastaanottotilassa otetaan kuljetussäiliö vastaan. Kuljetussäiliö tuodaan tilaan vetoautolla, jossa on kiinni kuljetuslavetti. Vastaanottotilan lattia on tasolla ja katto tasolla Vastaanottotilan kokonaistilavuus on 5805 m 3. Vastaanottotilan tuloilma imetään suoraan ulkoa. Ilmaa lämmitetään tarvittaessa. Poistoilma imetään vastaanottotilan katolla olevilla poistoilmapuhaltimilla ulos. Ilmastoinnilla jäähdytetään vastaanottotilassa säilytettävät kuljetussäiliöt. Vastaanottotila on valvonta-aluetta. Ennen lattialuukkujen avaamista kuljetussäiliön tai kapselin siirtokäytäviin vastaanottotilan ovet suljetaan, ilmastointi pysäytetään. Kun lattialuukut suljetaan, voidaan käynnistää ilmastointi uudelleen. Kun vastaanottotilassa on käytettyä polttoainetta, puhalletaan ulkoilmaa sisään vastaanottotilan seinässä olevien puhaltimien avulla. Puhaltimien jälkeen kanavassa sijaitsee kaukolämpöpatteri, jolla tuloilmaa lämmitetään talvella. Ilma poistetaan vastaanottotilan katossa olevilla huippuimureilla. Ilman virtausta säädetään ilman lämpötilan perusteella. Kuljetussäiliön vastaanottotilan poistoilman aktiivisuutta ei mitata, koska kuljetussäiliöitä ei avata vastaanottotilassa. Polttoaineen vastaanottotilan ilmanvaihtojärjestelmän ydinturvallisuusluokka on EYT. Jos järjestelmä vikaantuu, avataan tarvittaessa vastaanottotilan ulko-ovet, jolloin tilan tuuletus tapahtuu luonnollisesti. Maantiekuljetuksen mukaisessa vaihtoehdossa polttoaineen vastaanottotilassa voi olla samanaikaisesti varastoituna neljä LO1-2 käytetyn polttoaineen VVER 440/84-tyyppistä kuljetussäiliötä. Yhdessä säiliössä on paikat 84 polttoainenipulle. Kuljetussäiliöissä oleva polttoaine on jäähtynyttä ja polttoaine-elementtikohtaisen jälkilämpötehon oletetaan vastaavan LO1-2 loppusijoituskapselin sallittua lämpökuormaa. Yhden LO1-2 kuljetussäiliön lämpökuorma on siten noin 10 kw ja polttoaineen vastaanottotilan jäähdytyksen mitoittava lämpökuorma yhteensä noin 40 kw, taulukko 6. Polttoaineen vastaanottotilan ilman sallitut lämpötilarajat voivat olla C. Lämpökuorman tuulettaminen esim. kesällä 30 -asteisella tuloilmalla vaatii tilavuusvirtaa 3,5 m 3 /s. Vastaanottotilan ulkoa ulos toimivan ilmastoinnin mitoitus on esitetty taulukoissa 7 ja 8. Lämmitystehon tarvetta saadaan pienennettyä sekoittamalla ulkoa tulevaan ilmaan vastaanottotilan ilmaa.
33 27 Taulukko 7. Lämpökuorma vastaanottotilassa. LO1-2 polttoainekapselin positioiden määrä 12 kpl LO1-2 polttoainenipun uraanin massa 126 kg LO1-2 polttoainekapselin sallittu jälkilämpöteho 950 W/tU LO1-2 polttoainenipun jälkilämpöteho 0,1197 kw VVER 440/84 kuljetussäiliön polttoaine-elementtien määrä 84 kpl VVER 440/84 kuljetussäiliön lämpökuorma 10 kw Vastaanottotilassa varastoitavien säiliöiden lkm 4 kpl Vastaanottotilan lämpökuorma yhteensä 40 kw Taulukko 8. Tarvittava tilavuusvirta ja puhallinteho. Lämpökuorma 40 kw Tuloilman lämpötila 30 C Poistoilman lämpötila 40 C Ilman ominaislämpökapasiteetti 1 kj/(kg C) Ilman tiheys 1,17 kg/m3 Ilman tilavuusvirta 3,42 m3/s Puhallinteho 7,0 kw
34 28
35 29 5 LÄMPÖKUORMAT JA JÄÄHDYTYS Kapselointilaitoksen eri tiloja joudutaan jäähdyttämään käytetyn ydinpolttoaineen tuottaman jälkilämmön sekä laitteiden tuottaman hukkalämmön takia. Lisäksi tuloilman kuivaaminen vaatii jäähdytystehoa. Jäähdytysteho tuotetaan vedenjäähdyttimillä, jotka tuottavat kylmää vettä tiloissa oleville puhallinpattereille. Taulukossa 9 on esitetty jälkilämpötehosta aiheutuvat lämpökuormat. Yhtäaikaisesti jäähdytettävää polttoainetta sijaitsee kapselointilaitoksen kapselivarastossa (21,6 kw) ja kuljetussäiliön siirtokäytävässä tai polttoaineen käsittelykammiossa (10 kw). Käytetyn polttoaineen jälkilämmön poistossa tarvittava suurin yhtäaikainen jäähdytysteho on noin 32 kw, kun vastaanottotilassa olevaa polttoainetta ei oteta huomioon. Vastaanottotilan jäähdytys hoidetaan erillisellä luvussa 4.4 kuvatulla järjestelyllä. Jälkilämmön poisto vaatii yksittäisvikakriteerin mukaisesti varmennetun jäähdytyksen. Jälkilämmön poistossa käytettävät vedenjäähdyttimet ja kylmävesiputkistot kahdennetaan. Sähkönsyöttö varmennetaan ja kaapelireitit erotetaan eri palo-osastoihin. Taulukko 9. Jälkilämmön aiheuttamat lämpökuormat. Tila Kokonaislämpökuorma (kw) Polttoaineen vastaanottotila 40 Polttoaineen käsittelykammio 10 Polttoaine-elementtien kuivaushuone 1,8 Polttoaineen siirtokäytävä 1,8 Kuljetussäiliön siirtokäytävä 10 Kapselointilaitoksen kapselivarasto 21,6 Maanalainen kapselivarasto 55 Muut jäähdytystä vaativat toiminnot on esitetty taulukossa 10. Näiden vaatima jäähdytysteho on suurimmillaan yhteensä 155,5 kw, kun kapselihissin konehuoneen ja dieselgeneraattorihuoneen jäähdytys hoidetaan erikseen. Taulukko 10. Muut jäähdytystä vaativat toiminnot. Jäähdytyksen kohde Jäähdytystehon tarve (kw) Tuloilman kuivaus 83 Sähkö- ja automaatiotilat 65 Hitsaus 7,5 (Huom. kapselihissin konehuoneen ja dieselgeneraattorihuoneen jäähdytys hoidetaan erillisellä järjestelmällä.) Jälkilämmön poistossa, tuloilman kuivauksessa, sähkö- ja automaatiotilojen sekä hitsauskammion jäähdyttämisessä tarvittava jäähdytysteho on yhteensä noin 187 kw.
36 30
37 31 6 SÄHKÖTEHON TARVE Puhaltimien yhtäaikainen sähkötehon tarve on noin 48 kw. Vedenjäähdyttimien sähkötehon tarve on suurimmillaan noin 80 kw, kun ei huomioida kapselihissin konehuoneen ja dieselgeneraattorin jäähdytystä. Varmennetun sähkötehon tarve jälkilämmön poistossa ja alipainesuhteiden ylläpidossa on noin 60 kw.
38 32
39 TILOJEN TIEDOT Tila Valvontaalue Ilmanvaihtokerroin Taso Tilavuus Lämpökuorma Tilavuusvirta (1/h) (m 3 ) (kw) (l/s) APUJÄRJESTELMÄHUONE x 1, ,7 33,0 HISSI 1 x 0, ,7 4,7 PORRASHUONE 2 x 0, ,0 9,7 SÄILIÖHUONE 4 x 1, ,8 18,3 PUMPPUHUONE 4 x 1, ,6 10,7 SÄILIÖHUONE 3 x 1, ,5 12,4 PUMPPUHUONE 3 x 1, ,8 9,4 SÄILIÖHUONE 1 x 1, ,6 15,2 PUMPPUHUONE 1 x 1, ,6 13,2 SÄILIÖHUONE 2 x 1, ,1 18,9 PUMPPUHUONE 2 x 1, ,5 17,9 INSTRUMENTTIHUONE x 0, ,0 5,8 PUTKITUNNELI x 0, ,4 31,6 LATTIAVESIEN PUMPPAAMO x 0, ,7 9,1 KÄYTÄVÄ x 0, ,7 124,1 PORRASHUONE 1 x 0, ,6 8,8 POHJAVESIPUMPPAAMO 1 0, ,2 15,2 POHJAVESIPUMPPAAMO 2 0, ,3 17,7 KAAPELIKUILU 2 x 0, ,1 2,9 APUJÄRJESTELMÄHUONE 4 x 0, ,9 47,2 SIIRTOTRUKIN APUJÄRJESTELMÄHUONE x 0, ,7 14,4 PUTKIKUILU 2 x 1, ,7 10,5
40 34 34 Tila Valvontaalue Ilmanvaihtokerroin Taso Tilavuus Lämpökuorma Tilavuusvirta (1/h) (m 3 ) (kw) (l/s) PUTKIKUILU 1 x 1, ,1 12,8 SUODATINHUONE 1 x 1, ,0 12,8 SUODATINHUONE 2 x 1, ,6 10,4 APUJÄRJESTELMÄHUONE 5 x 0, ,5 10,1 KULJETUSSÄILIÖN SIIRTOKÄYTÄVÄ x 1, , ,7 APUJÄRJESTELMÄHUONE 3 x 1, ,6 31,3 APUJÄRJESTELMÄHUONE 2 x 1, ,3 16,2 APUJÄRJESTELMÄHUONE 1 x 1, ,7 16,6 KAAPELIKUILU 1 x 0, ,7 3,6 PORRASHUONE 2 x 0, ,2 8,5 HISSI 1 x 0, ,5 4,1 PORRASHUONE 1 x 0, ,7 7,7 KAPSELIKUILU x 0, ,6 28,6 KAPSELIVARASTON ILMASTOINTIHUONE x 0, ,5 19,2 KÄYTÄVÄ 2 x 0, ,7 98,6 KÄYTÄVÄ 1 x 0, ,2 24,2 KUIVAUSJÄRJESTELMÄHUONE 1 x 1, ,4 1,8 21,5 KUIVAUSJÄRJESTELMÄHUONE 2 x 1, ,4 21,5 KAPSELIN SIIRTOKÄYTÄVÄ, KAPSELIVARASTO JA SIIRTOTRUKKIHUONE x 1, ,2 23,4 577,6 POHJAVESIEN PUMPPAAMO 2 0, ,8 10,7 LATTIAVESIEN PUMPPAAMO 0, ,8 9,8 APUJÄRJESTELMÄHUONE 4 x 0, ,9 47,2 KAAPELIKUILU 2 x 0, ,1 2,9
41 35 35 Tila Valvontaalue Ilmanvaihtokerroin Taso Tilavuus Lämpökuorma Tilavuusvirta (1/h) (m 3 ) (kw) (l/s) APUJÄRJESTELMÄHUONE 5 x 0, ,5 10,1 KAPSELIKUILU x 0, ,5 23,1 KAPSELIVARASTON ILMASTOINTIHUONE x 0, ,5 16,5 KÄYTÄVÄ 2 x 0, ,7 24,7 PORRASHUONE 2 x 0, ,2 8,5 HISSI 1 x 0, ,5 4,1 APUJÄRJESTELMÄHUONE 2 x 0, ,8 23,6 PORRASHUONE 1 x 0, ,7 7,7 SIIRTOTRUKIN APUJÄRJESTELMÄHUONE x 0, ,4 9,1 APUJÄRJESTELMÄHUONE 3 x 0, ,7 14,4 APUJÄRJESTELMÄHUONE 1 x 1, ,2 27,3 KAPSELIN SIIRTOKÄYTÄVÄ JA KAPSELIVA- RASTO x 1, ,7 388,5 KULJETUSSÄILIÖN SIIRTOKÄYTÄVÄ x 1, ,4 99,3 KUIVAUSJÄRJESTELMÄHUONE 2 x 1, ,9 9,7 KUIVAUSJÄRJESTELMÄHUONE 1 x 1, ,9 9,7 KUIVAUSJÄRJESTELMÄHUONE 3 x 1, ,6 24,6 KUIVAUSJÄRJESTELMÄHUONE 4 x 1, ,9 23,9 KÄYTÄVÄ 3 x 0, ,6 108,3 VALVONTA-ALUEEN KÄYTÄVÄ IV- JA NOSTIN- LAITERAKENNUKSEEN x 0, ,7 107,5 PUTKIKUILU 1 x 1, ,1 12,8 PUTKIKUILU 2 x 1, ,7 10,5 LÄMMÖNJAKOKESKUS 1, ,6 21,8 VALVOMATTOMAN ALUEEN KÄYTÄVÄ IV- JA NOSTINLAITERAKENNUKSEEN 0, ,9 81,4
42 36 36 Tila Valvontaalue Ilmanvaihtokerroin Taso Tilavuus Lämpökuorma Tilavuusvirta (1/h) (m 3 ) (kw) (l/s) KÄYTÄVÄ 1 0, ,1 76,8 HISSI 2 0, ,8 4,6 VARASTO 0, ,4 4,8 PORRASHUONE 4 0, ,3 6,6 PORRASHUONE 3 0, ,5 12,4 KAAPELIHUONE 3 0, ,9 29,6 KAAPELIHUONE 4 0, ,2 22,0 KAAPELIKUILU 1 0, ,8 8,0 KAAPELIHUONE 2 0, ,3 22,8 KAAPELIHUONE 1 0, ,7 16,9 POHJAVESIPUMPPAAMO 2 0, ,5 4,7 PUTKI- JA VENTTIILIHUONE 2 x 1, ,5 12,1 PUTKI- JA VENTTIILIHUONE 1 x 1, ,2 14,8 APUJÄRJESTELMÄHUONE 2 x 0, ,2 4,1 KIINTEYTYSLINJA x 1, ,4 28,5 KIINTEYTYSPROSESSIN OHJAAMO x 0, ,2 16,3 KAAPELIKUILU 4 x 0, ,3 3,4 PUKUHUONE x 0, ,1 4,3 SÄTEILYANNOKSEN MITTAUSHUONE x 1, ,0 13,9 TYHJIEN TYNNYREIDEN VARASTO 2 x 0, ,4 24,5 HITSAUSKAMMIO x 1, ,6 7,5 26,0 HITSAUSKAMMION APUJÄRJESTELMÄHUONE x 1, ,3 29,3 APUJÄRJESTELMÄHUONE 1 x 0, ,6 6,5 KAPSELIKUILU x 0, ,1 36,7
43 37 37 Tila Valvontaalue Ilmanvaihtokerroin Taso Tilavuus Lämpökuorma Tilavuusvirta (1/h) (m 3 ) (kw) (l/s) HISSI 1 x 0, ,7 4,7 PORRASHUONE 2 x 0, ,0 9,7 KORJAAMO x 2, ,3 232,4 KULJETUSSÄILIÖN VASTAANOTTOTILA x 2, ,8 1098,2 POLTTOAINEEN KÄSITTELYKAMMIO x 0, , ,0 TYHJIEN TYNNYREIDEN VARASTO 1 x 0, ,8 17,1 KÄYTÄVÄ 2 x 0, ,2 94,6 KAPSELOINTIPROSESSIN OHJAAMO x 0, ,4 49,9 PORRASHUONE 1 x 0, ,6 8,8 KAPSELIHISSIN ETEINEN JA KIINTEYTETYN JÄTTEEN VARASTO x 0, ,9 150,1 HITSIN TARKASTUSHUONE x 1, ,0 7,5 26,7 KÄYTÄVÄ 3 x 0, ,6 4,1 PESUHUONE x 1, ,2 20,1 APUJÄRJESTELMÄHUONE 3 x 0, ,7 11,6 POHJAVESIPUMPPAAMO 2 0, ,0 3,1 SÄHKÖNJAKOKESKUS SUB A 0, , ,4 SÄHKÖNJAKOKESKUS SUB B 0, , ,6 DIESELHUONE SUB B 0, ,2 7,8 DIESELHUONE SUB A 0, ,3 8,0 PORRASHUONE 4 0, ,1 7,5 KÄYTÄVÄ 1 0, ,1 57,8 VARASTO 0, ,8 5,5 HISSI 2 0, ,5 5,2
44 38 38 Tila Valvontaalue Ilmanvaihtokerroin Taso Tilavuus Lämpökuorma Tilavuusvirta (1/h) (m 3 ) (kw) (l/s) BENTONIITTILOHKOVARASTO 1 0, ,6 80,1 BENTONIITTILOHKOVARASTO 2 0, ,8 89,0 PORRASHUONE 3 0, ,3 14,2 0,4 kv SÄHKÖNJAKOKESKUS 0, , ,6 20 kv SÄHKÖNJAKOKESKUS 0, , ,5 ETEINEN 0, ,7 11,2 KAAPELIKUILU 3 0, ,7 9,3 KAAPELIKUILU 1 0, ,2 8,8 KAAPELIKUILU 2 0, ,2 8,8 POLTTOAINEEN KÄSITTELYKAMMION ILMAS- TOINTIHUONE 2 x 1, ,1 31,1 POLTTOAINEEN KÄSITTELYKAMMION ILMAS- TOINTIHUONE 1 x 1, ,1 39,5 KULJETUSSÄILIÖN VASTAANOTTOTILA x 2, ,2 1097,3 VARASTO 2 x 0, ,3 17,4 KIINTEYTYSLAITOS x 1, ,3 64,2 APUJÄRJESTELMÄHUONE 3 x 0, ,6 6,2 SÄILIÖ- JA PUMPPUHUONE 2 x 1, ,4 31,5 POISTOILMASTOINTIHUONE x 1, ,4 83,4 POLTTOAINEEN KÄSITTELYKAMMIO x 0, ,7 10,9 KORJAAMO x 2, ,2 217,9 PORRASHUONE 2 x 0, ,0 9,7 KAPSELIHISSIN ETEINEN x 0, ,9 70,3 KAPSELIKUILU x 0, ,6 37,4 KIINTEYTETYN JÄTTEEN VARASTO x 0, ,1 50,2
45 39 39 Tila Valvontaalue Ilmanvaihtokerroin Taso Tilavuus Lämpökuorma Tilavuusvirta (1/h) (m 3 ) (kw) (l/s) NOSTURIN OHJAUSHUONE x 0, ,4 13,5 ILMASTOINNIN APUJÄRJESTELMÄHUONE x 1, ,3 28,7 KÄYTÄVÄ 2 x 0, ,5 131,3 PUTKI- JA VENTTIILIHUONE 1 x 1, ,6 16,8 SÄILIÖ- JA PUMPPUHUONE 1 x 1, ,2 43,4 PUTKI- JA VENTTIILIHUONE 2 x 1, ,4 12,0 KIINTEYTYSLAITOKSEN SÄILIÖHUONE 1 x 1, ,1 14,7 KIINTEYTYSLAITOKSEN SÄILIÖHUONE 2 x 1, ,4 12,0 HISSI 1 x 0, ,7 4,7 PORRASHUONE 1 x 0, ,7 14,4 KÄYTÄVÄ 1 0, ,1 57,8 KAAPELIKUILU 1 0, ,7 9,1 KAPSELIHISSIN SÄHKÖNJAKOKESKUS 0, ,2 5 39,1 BENTONIITTILOHKOVARASTO 1 0, ,4 76,6 VARASTO 1 0, ,4 11,4 ETEINEN 0, ,5 14,8 APUJÄRJESTELMÄHUONE 1 0, ,0 10,7 PORRASHUONE 4 0, ,0 7,6 KAPSELOINTILAITOKSEN VALVOMO 0, ,5 24,4 AUTOMAATIOHUONE 1 0, , ,6 KAAPELIKUILU 2 0, ,2 8,8 HISSI 2 0, ,5 5,2 PORRASHUONE 3 0, ,3 14,2 AUTOMAATIOHUONE 2 0, , ,4
46 40 40 Tila Valvontaalue Ilmanvaihtokerroin Taso Tilavuus Lämpökuorma Tilavuusvirta (1/h) (m 3 ) (kw) (l/s) KAAPELIKUILU 3 0, ,7 9,3 APUJÄRJESTELMÄHUONE 2 0, ,5 71,2 KULJETUSSÄILIÖN VASTAANOTTOTILA x 2, ,3 1029,6 POISTOILMASTOINTIHUONE x 1, ,1 86,7 NAISTEN PUKUHUONE x 0, ,4 5,5 NAISTEN PESUHUONE x 1, ,6 12,1 KAPSELIKUILU x 0, ,0 20,3 PORRASHUONE 1 x 0, ,7 6,9 ILMASTOINNIN APUJÄRJESTELMÄHUONE x 1, ,4 58,4 MIESTEN PESUHUONE x 1, ,8 11,9 SÄTEILYANNOKSEN MITTAUSHUONE x 1, ,0 29,2 PESUHUONE x 1, ,1 21,4 HISSI 1 x 0, ,7 4,7 PORRASHUONE 2 x 0, ,0 9,7 DEKONTAMINOINTIKESKUS JA AKTIIVINEN KORJAAMO x 4, ,0 1527,8 KÄYTÄVÄ 3 x 0, ,7 55,5 MIESTEN PUKUHUONE x 0, ,7 5,4 KÄYTÄVÄ 1 0, ,8 33,9 KÄYTÄVÄ 2 0, ,9 23,0 PORRASHUONE 3 0, ,5 10,1 APUJÄRJESTELMÄHUONE 0, ,0 49,0 HISSI 2 0, ,6 3,7 PORRASHUONE 4 0, ,7 7,2 TULOILMASTOINTIHUONE 2 0, ,3 36,1
47 41 41 Tila Valvontaalue Ilmanvaihtokerroin Taso Tilavuus Lämpökuorma Tilavuusvirta (1/h) (m 3 ) (kw) (l/s) ETEINEN 0, ,4 3,8 TULOILMASTOINTIHUONE 1 0, ,2 32,8 HISSIKONEHUONE x 0, ,7 3,0 PORRASHUONE 2 x 0, ,1 6,3 DEKONTAMINOINTIKESKUS JA AKTIIVINEN KORJAAMO x 4, ,9 807,6 PORRASHUONE 3 0, ,9 17,8 HISSI 2 0, ,9 6,5 KÄYTÄVÄ 0, ,4 7,0 APUJÄRJESTELMÄHUONE 0, ,1 90,2 TAITTOPYÖRÄHUONE 0, ,3 42,1 KAPSELIHISSIN KONEHUONE 0, ,8 147,9 PORRASHUONE 3 0, ,1 20,3 HISSI 2 0, ,8 7,6 KÄYTÄVÄ 0, ,9 8,6
48 42
49 43 VIITTEET Kukkola, T Encapsulation plant design Working Report Posiva Oy, Olkiluoto. Tuominen, J Kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen sähköjärjestelmät. Työraportti Posiva Oy, Olkiluoto. Kukkola, T. & Eurajoki, T Kapselointilaitoksessa syntyvät radioaktiiviset jätteet. Työraportti Posiva Oy, Olkiluoto.
50 44
51 45 LIITTEET Liite 1. Kapselien puskurivarastojen jälkilämmön poisto jäähdytyskatkon aikana, Research Report VTT-R ,
52 46
53 RESEARCH REPORT Kapselien puskurivarastojen jälkilämmön poisto jäähdytyskatkon aikana Kirjoittajat: Luottamuksellisuus: Kari Ikonen & Heikki Raiko Luottamuksellinen
54
55 KAPSELIEN PUSKURIVARASTOJEN JÄLKILÄMMÖN POISTO JÄÄHDYTYSKATKONAIKANA TIIVISTELMÄ Avainsanat:
56 DECAY HEAT REMOVAL FROM CANISTER STORAGES IN SPENT FUEL REPOSITORY ABSTRACT Keywords:
57 SISÄLLYS
58 SYMBOLILISTA LATINALAISET KIRJAIMET A c D F H J L N P r T t V KREIKKALAISET KIRJAIMET t - - ERIKOISMERKINTÖJÄ
59 1 JOHDANTO Kuva 1. Kapselivarasto kapselointilaitoksessa (Kukkola 2012). Kuva 2. Kapselivaraston sijainti kapselointilaitoksessa (Kukkola 2012).
60 Kava 3. Kapselivarasto loppusijoitustilassa ylhäältä päin katsottuna. Kuva 4. Kapselin varastointilava ja siirtotrukki kapselivarastossa (a). Ihminen on piirretty vain mittakaavan vuoksi kuvaan. Hiiliteräksestä valmistettu kapselin varastointilava (b) (paletti). Optimik Oy.
61
62 2 ALKUTIEDOT - Taulukko 1. Kapselointilaitoksen varaston alkuarvot (Kukkola 2012). Taulukko 2. Loppusijoitustilan kapselivaraston alkuarvot (Saanio et al. 2012).
63 Taulukko 3. Yhteiset alkuarvot. - *) Kapselitiedot (Raiko 2012) **) Kalliotiedot (Ikonen & Raiko 2012) Kuva 5. Betonin lämmönjohtumiskerroin ja volumetrinen lämpökapasiteetti (MATPRO 1995).
64 3 LASKENTAMENETELMÄN PERIAATE
65 3.1 Laskentatapa ja -järjestys F F A A F A A r r F F A A F F F F F F F 1-2 F 2-2 A 2 A 1 Kuva 6. Näkyvyyskertoimet kahden suljetun sisäkkäisen pinnan välillä. J 1 = 1 T 1 4 (1 1) (F 11 J 1 F 12 J 2 ) J 2 = 2 T 4 2 (1 2) (F 21 J 1 F 22 J 2 ).
66 1 = 1 F (T 4 1 T 4 2 ) = tot (T 4 1 T 4 2 ), F F A A = = ( 2 / 1 ) A A = 2. tot tot tot A A F A 2 = 1 1= 1 ( ) ( 2 / 1 )
67 3.2 Kapseleiden yhteisen lämpötilan laskenta 1D-malli Eristetty pinta b Ulompi katto b 1D-malli b b Sisempi katto Sisempi seinämä Ulompi seinämä b a 1D-malli a a 1D-malli Eristetty pinta a c c Kalliota 1D-malli Kuva 7. Periaatepiirros betoniseinämäisestä varastosta ja siinä olevista kapseleista. Lämmönsiirtotapaukset a-c viittaavat kuvaan 8. Pintojen a-c lämmönsiirtymiskertoimet lasketaan kuvassa 8 esitetyistä kaavoista.
68 c 3T (t+t) kap (t) (tt) 4Tkap T kap (t+t) kap V kapselit = P alap [T 2t ilma (t+t) Tkap ] Apaletin pinta-alat (t+t) pystyp [T ilma (t+t) Tkap ] Asylinteripinnat ylap [T (t+t) ilma T (t+t) kap ] A ylapinnat (+), ([ ] 4 (+) [ ] 4 ) (+), ([ ] 4 (+) [ ] 4 * ) (+), ([ ] 4 (+) [ ] 4 ). Pc kap NND A paletin pinta -alat A kapselin ylapinnat = N r 2 = N 1.5 m 1,45 m A kapselin sylinterpinta = N 2 r H kapseli * A kapselin sylinterpinta = (N 4) D kapseli H kapseli.
69 Kuva 8. Lämmönsiirtymiskertoimia viitteen (Simons 2001) mukaan. Tapaukset a, b ja c viittaavat kuvaan Ilman lämpötilan laskenta
70 3 ( ) = ( ). =1 =1 k i = A paletin pinta-ala =1 3 =1 / / 3 =1 3 =1. = 1.5 m 1,45 m A kapselin ylapinta = N r 2 A kapselin sylinterpinta = N 2 r H kapseli A lattia + kattopinta = 2WL A pystyseinapinnat = 2(W + L) H seina. 3.4 Seinämien lämpötilaprofiilien laskenta Lattian lämpötilaprofiilin laskenta
71 lattia = (T ilma T lattia ) tot 4 (T kapseli 4 T lattia ) A paletit A lattia = 0,59 ( T ilma T lattia ) 1/4, L = L 4A katto Kehan pituus = 4 13 m 9 m 2 (13m 9 m) = 10,8 m tot = 1 = lattia paletit lattia (A lattia /A paletit ) 1 0,6 1 0,9 0,9 4,48 = 0, Välitilojen rajapintojen lämpövuoarvojen määritys Sisempi seinämä Ulompi seinämä T ilma T 1 1 T sisä ulko sisä T ulko ulko sisä A sisä A ulko Kuva 9. Lämmönsiirto sisemmän ja ulomman seinämän välisessä ilmatilassa (merkitty keltaisella).
72 = 1. sisa sisa T sisa T ilma ulko = ulko (T ilma T ulko ) Sisemmän pystyseinämän lämpötilaprofiilin laskenta seinan sisapinta = (T ilma T seina ) tot 4 4 (T kapseli T seina ) A redusoitu A seina = 1,42 ( T ilma T seina ) L 1/4, L = Huoneen korkeus = 7,4 m tot = 1 = 1 = 0, seina 1 1 0,9 kapseli seina (A seina /A redusoitu ) 0,2 0,9 3,71
73 sisä sisaseinan ulkopinta sisa tot T sisaseinan ulkopinta T ulkoseina T sisaseinan ulkopinta T ilma L L tot betoni Sisemmän katon lämpötilaprofiilin laskenta katon sisapinta = (T ilma T katto ) tot 4 (T kapseli T 4 katto ) A kapseleiden ylapinnat A katto = 1,32 ( T ilma T katto ) 1/4, L = L 4A katto Kehan pituus = 4 13 m 9 m 2 (13m 9 m) = 10,8 m tot = 1 = katto kapseli katto (A kapseleiden ylapinnat /A katto ) 1 0,2 1 0,9 0,9 11,26 = 0,1996. sisä
74 katon ulkopinta sisa tot T sisakaton ulkopinta T ulkoseina T sisakaton ulkopinta T ilma L L tot betoni A katto Kehan pituus Ulomman pystyseinämän lämpötilaprofiilin laskenta ulko seinan ulkopinta ulko tot T seinan ulkopinta T ulkoseina T seinan ulkopinta T ulkoseina L L tot betoni Ulomman katon lämpötilaprofiilin laskenta ulko ulkokaton ulkopinta ulko tot T sisakaton ulkopinta T ulkokaton ulkopint A katto T sisakaton ulkopinta T ulkokaton ulkopinta L L Kehan pituus tot betoni
75 A sisä Aulko L sisä L sisä 7 m 11 m 7 m 7,5 m 7,4 m 1 m 1 m Kuva 10. Loppusijoitustilan kapselivaraston poikkileikkaus.
Kapselointilaitoksen ilmastointijärjestelmät
Työraportti 2006-73 Kapselointilaitoksen ilmastointijärjestelmät Juha Nieminen Joulukuu 2006 POSIVA OY FI-27160 OLKILUOTO, FINLAND Tel +358-2-8372 31 Fax +358-2-8372 3709 Työraportti 2006-73 Kapselointilaitoksen
LisätiedotKapselointilaitoksen luokitukset
Työraportti 2006-91 Kapselointilaitoksen luokitukset Juha Nieminen Marraskuu 2006 POSIVA OY FI-27160 OLKILUOTO, FINLAND Tel +358-2-8372 31 Fax +358-2-8372 3709 Työraportti 2006-91 Kapselointilaitoksen
LisätiedotNäytesivut. 3.2 Toimisto- ja liiketilojen. Ilmastointijärjestelmät 57
3.2 Toimisto- ja liiketilojen ilmastointijärjestelmät Toimisto- ja liiketilojen tärkeimpiä ilmastointijärjestelmiä ovat 30 yksivyöhykejärjestelmä (I) monivyöhykejärjestelmä (I) jälkilämmitysjärjestelmä
LisätiedotExercise 1. (session: )
EEN-E3001, FUNDAMENTALS IN INDUSTRIAL ENERGY ENGINEERING Exercise 1 (session: 24.1.2017) Problem 3 will be graded. The deadline for the return is on 31.1. at 12:00 am (before the exercise session). You
LisätiedotPOSIVA OY LIITE 6 2 OLKILUODON KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN RAKENTAMISLUPAHAKEMUS
POSIVA OY LIITE 6 1 Liite 6 Selvitys ydinlaitoksessa valmistettavien, tuotettavien, käsiteltävien, käytettävien tai varastoitavien ydinaineiden tai ydinjätteiden laadusta ja enimmäismäärästä [YEA 32, kohta
LisätiedotKapselointilaitoksessa syntyvät radioaktiiviset jätteet
Työraportti 2009-49 Kapselointilaitoksessa syntyvät radioaktiiviset jätteet Tapani Kukkola Tapani Eurajoki Lokakuu 2009 POSIVA OY Olkiluoto FI-27160 EURAJOKI, FINLAND Tel +358-2-8372 31 Fax +358-2-8372
LisätiedotTuloilmalämmitin. Tuloilmalämmitin 1000. Vallox. Vallox. Ohje. Tuloilmalämmitin. Tuloilmalämmitin 1000. Malli. Ohje. Voimassa alkaen.
Ohje Malli Tyyppi : 2352 : 2353 Ohje 1.09.629 FIN Voimassa alkaen 1.7.2015 Päivitetty 1.7.2015... 2... 5 TUOIMAÄMMITIN VAOX TUOIMAÄMMITIN Poistoilmajärjestelmän aiheuttaman alipaineen vaikutuksesta ulkoa
LisätiedotKuivauksen fysiikkaa. Hannu Sarkkinen
Kuivauksen fysiikkaa Hannu Sarkkinen 28.11.2013 Kuivatusmenetelmiä Auringon säteily Mikroaaltouuni Ilmakuivatus Ilman kosteus Ilman suhteellinen kosteus RH = ρ v /ρ vs missä ρ v = vesihöyryn tiheys (g/m
Lisätiedot600e-hp-co LÄMMÖNTALTEENOTTOLAITE, POISTOILMALÄMPÖPUMPPU JA JÄÄHDYTYS. Smart-käyttöliittymä
600e-hp-co LÄMMÖNTALTEENOTTOLAITE, POISTOILMALÄMPÖPUMPPU JA JÄÄHDYTYS 600e-hp-co Smart-käyttöliittymä Huippuunsa vietyä lämmöntalteenottoa ja jäähdytystä AirWise Oy on merkittävä ilmanvaihtolaitteiden
LisätiedotNäytesivut. 3.1 Yleistä
3 3.1 Yleistä IlmastoinTIjärjestelmät Tuloilmajärjestelmän tarkoituksena voi olla joko ilmanvaihto tai ilmastointi. Ilmanvaihdolla tarkoitetaan yleisesti huoneilman laadun ylläpitämistä ja parantamista
LisätiedotKERROSTALOILMANVAIHTO 2019
KERROSTALOILMANVAIHTO 2019 VALLOX OY Loimaa Kokonaispinta-ala 13 400 m² Automaattiset levytyökeskukset 3 kpl Särmäysautomaatti CNC-ohjatut särmäyspuristimet Kaksi automaattista jauhemaalauslinjaa Loppukokoonpanolinjat
LisätiedotKÄYTTÄJÄN KÄSIKIRJA T12 TULOILMAYKSIKÖLLE
KÄYTTÄJÄN KÄSIKIRJA T12 TULOILMAYKSIKÖLLE www.scanoffice.fi CZ12037 PB1 ComfortZone CE50 Installation Sisällys Sisällys 0 Yleistä 1 Käsittely 2 Huolto 2 Asennus 3 Asetukset 7 Suunnittelu 8 Sähkökaavio
LisätiedotPiccolo - energiataloudellinen ilmanvaihdon pikkujättiläinen
ILMANVAIHTOA LUONNON EHDOILLA VUODESTA 1983 KERROS- JA RIVITALOIHIN Piccolo - energiataloudellinen ilmanvaihdon pikkujättiläinen Piccolo ON -mallit Pienessä asunnossa voi olla vaikeaa löytää sopivaa paikkaa
LisätiedotENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN
ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN Artti Elonen, insinööri Tampereen Tilakeskus, huoltopäällikkö LAIT, ASETUKSET Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, etteivät ilman liike, lämpösäteily
LisätiedotEsimerkki laitteiston kuntotutkimuksesta ja laskentaohjeet
Esimerkki laitteiston kuntotutkimuksesta ja laskentaohjeet Ilmastointijärjestelmät kuntoon II -seminaari 19.12.2013 Helsinki Mikko Saari, Petri Kukkonen, Niklas Söderholm, Risto Ruotsalainen, Mikko Nyman
LisätiedotPRO Greenair Heat Pump -laitesarja. Ilmanvaihtolaitteet sisäänrakennetulla ilmalämpöpumpulla
PRO Greenair Heat Pump -laitesarja Ilmanvaihtolaitteet sisäänrakennetulla ilmalämpöpumpulla Raikas sisäilma energiatehokkaalla ilmanvaihdolla PRO Greenair Heat Pump -laitesarja Sisäänrakennettu ilmalämpöpumppu
LisätiedotSTUKin turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen rakentamislupahakemuksesta. Tiedotustilaisuus 12.2.
STUKin turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen rakentamislupahakemuksesta Tiedotustilaisuus 12.2.2015 Ydinjätehuolto Suomessa Käytetty ydinpolttoaine on nyt välivarastoissa
LisätiedotSorptiorottorin ja ei-kosteutta siirtävän kondensoivan roottorin vertailu ilmanvaihdon jäähdytyksessä
Sorptiorottorin ja ei-kosteutta siirtävän kondensoivan roottorin vertailu ilmanvaihdon jäähdytyksessä Yleista Sorptioroottorin jäähdytyskoneiston jäähdytystehontarvetta alentava vaikutus on erittän merkittävää
LisätiedotKOE 3, A-OSIO Agroteknologia Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma
KOE 3, A-OSIO Agroteknologia Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma Sekä A- että B-osiosta tulee saada vähintään 10 pistettä. Mikäli A-osion pistemäärä on vähemmän kuin 10 pistettä,
LisätiedotILMAMÄÄRIEN MITTAUSPÖYTÄKIRJA
Mittauspöytäkirja Työ nro: 120354 sivu 1 ( 8 ) Työmaa: Pähkinänsärkijän päiväkoti Osoite: Pähkinätie 2, Vantaa ILMAMÄÄRIEN MITTAUSPÖYTÄKIRJA Järjestelmän tunnus: TK-1, TK-2, PK-1.1, PK-1.2, PK-1.3, PF-1,
LisätiedotILTO 400M ILMANVAIHTOA MIELLYTTÄVÄÄN ASUMISEEN ILMANVAIHDON LÄMMÖNTALTEEN- OTTOLAITE RIVI- JA OMAKOTITALOIHIN UUDIS- JA SANEERAUSKOHTEISIIN PARASTA ILMANVAIHTOA www.ilto.fi ILTO-ilmanvaihtojärjestelmä
LisätiedotLike a Breath of Fresh Air. Enervent Pingvin Kotilämpö Ilmalämmityslaite saneerauskohteisiin
Like a Breath of Fresh Air Enervent Pingvin Kotilämpö Ilmalämmityslaite saneerauskohteisiin Uusi Pingvin Kotilämpö -laite Ja kotisi energiatehokkuus nousee ratkaisevasti Ilmalämmitysjärjestelmä uusiksi
LisätiedotPinnoitteen vaikutus jäähdytystehoon
Pinnoitteen vaikutus jäähdytystehoon Jesse Viitanen Esko Lätti 11I100A 16.4.2013 2 SISÄLLYS 1TEHTÄVÄN MÄÄRITTELY... 3 2TEORIA... 3 2.1Jäähdytysteho... 3 2.2Pinnoite... 4 2.3Jäähdytin... 5 3MITTAUSMENETELMÄT...
LisätiedotIlmasta lämpöä. Vaihda vanha ilmalämmityskoneesi energiatehokkaaseen Lämpö Iiwariin. www.niemi-kari.fi
Ilmasta lämpöä Vaihda vanha ilmalämmityskoneesi energiatehokkaaseen Lämpö Iiwariin. www.niemi-kari.fi Lämpö Iiwari ilmalämmitysjärjestelmä Energiatehokas Lämpö Iiwari voidaan asentaa lähes kaikkien vanhojen
LisätiedotLoppusijoituslaitoksen normaalikäytön. käyttöhäiriöiden ja onnettomuustilanteiden
Työraportti 99-17 Loppusijoituslaitoksen normaalikäytön. käyttöhäiriöiden ja onnettomuustilanteiden määritys päästö- ja annoslaskentaa varten Tapani Kukkola Maaliskuu 1999 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-00100
LisätiedotToimiva ilmanvaihtojärjestelmä 7.4.2014
Energiaekspertin jatkokurssi Toimiva ilmanvaihtojärjestelmä 7.4.2014 Jarmo Kuitunen 1. ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄT 1.1 Painovoimainen ilmanvaihto 1.2 Koneellinen poistoilmanvaihto 1.3 Koneellinen tulo-/poistoilmanvaihto
LisätiedotTX 250A TX 500A TX 750A TX 1000A
Huolto ja asennus TX 250A TX 500A TX 750A TX 1000A Sivu 1 / 20 1.0.0 Sisällysluettelo 1.0.0 SISÄLLYSLUETTELO... 2 2.0.0 KUVAT... 2 3.0.0 YLEISTIETOA... 3 3.1.0 ESIPUHE... 3 3.2.0 KÄYTTÖTARKOITUS... 3 3.3.0
LisätiedotEnergiatehokas sähkölämmitys Lämmityksen mitoitus, tehtävävastaus Pirkko Harsia TAMK
Energiatehokas sähkölämmitys Lämmityksen mitoitus, tehtävävastaus 24.9.2008 Pirkko Harsia TAMK Tehtävä 1A: Arvioi huonelämmitystehon tarve Pinta-ala 12 m 2 Huonekorkeus 2,6 m Tehtävä 1B: Laske huonekohtainen
LisätiedotAsennus ja huolto TX 650
Asennus ja huolto TX 650 Sivu 1 / 14 1.0.0 Sisältö 1.0.0 Sisältö... 2 2.0.0 Kaavio... 2 3.0.0 Järjestelmä... 3 3.1.0 Toimintaperiaatteet... 4 4.0.0 Tekniset tiedot... 5 5.0.0 Asennus... 6 5.1.0 Seinämalli...
LisätiedotE P O S I V A O Y
Työraportti 2008-71 Olkiluodon kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen normaalikäytön, käyttöhäiriöiden ja onnettomuustilanteiden määritys päästö- ja annoslaskentaa varten Tapani Kukkola Elokuu 2009 POSIVA
LisätiedotKapselointilaitoksen polttoaineen siirtokone
Työraportti 2006-21 Kapselointilaitoksen polttoaineen siirtokone Tapani Kukkola Paul-Erik Rönnqvist Joulukuu 2006 POSIVA OY FI-27160 OLKILUOTO, FINLAND Tel +358-2-8372 31 Fax +358-2-8372 3709 Työraportti
LisätiedotIlmalämpöpumput (ILP)
Ilmalämpöpumput (ILP) 1 TOIMINTA Lämmönlähteenä ulkoilma Yleensä yksi sisäja ulkoyksikkö Lämmittää sisäilmaa huonejärjestelyn vaikutus suuri 2 1 ULKO- JA SISÄYKSIKKÖ Ulkoyksikkö kierrättää lävitseen ulkoilmaa
LisätiedotSBL -LAMINAARIPALKKI TEKNINEN MANUAALI
SBL -LAMINAARIPALKKI TEKNINEN MANUAALI Chiller Oy 1 SISÄLLYSLUETTELO: 1. Yleistä 3 2. Jäähdytystehot eri lämmönvaihdinpituuksille vesivirralla 0,1 l/s 4 3. Jäähdytystehot eri lämmönvaihdinpituuksille halutuilla
LisätiedotHYGIENIAKASETTI TARJOAA KOLMINKERTAISEN INNOVAATION
FI UCS/HM-F7 UCS/HM-F7 HYGIENIAKASETTI TARJOAA KOLMINKERTAISEN INNOVAATION Olemme aina investoineet ilmanlaatuun ja huomasimme, että pelkkä hyvä ilmasuodatus ei aina riitä. Sairaalat, klinikat, hoitohuoneet,
LisätiedotKapselointi- ja loppusijoituslaitoksen säteily- ja aktiivisuusmittaukset
Työraportti 2012-91 Kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen säteily- ja aktiivisuusmittaukset Aapo Tanskanen Fortum Power and Heat Oy Nina Paaso Teollisuuden Voima Oyj Helmikuu 2013 Posivan työraporteissa
Lisätiedot3.8 Jäähdytyspatterin vedenpoisto
Ilmanvaihdon parannus- ja korjausratkaisut 3.8 Jäähdytyspatterin vedenpoisto Konseptin sisältö Konseptissa annetaan ohjeet jäähdytyspatterin kondenssiveden viemäröintilaitteiston mitoittamiseksi. Jäähdytyspatterin
LisätiedotTEHTÄVÄ 1 *palautettava tehtävä (DL: 3.5. klo. 10:00 mennessä!) TEHTÄVÄ 2
Aalto-yliopisto/Insinööritieteiden korkeakoulu/energiatalous ja voimalaitostekniikka 1(5) TEHTÄVÄ 1 *palautettava tehtävä (DL: 3.5. klo. 10:00 mennessä!) Ilmaa komprimoidaan 1 bar (abs.) paineesta 7 bar
LisätiedotLämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010
Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010 Ari Aula Chiller Oy Lämpöpumpun rakenne ja toimintaperiaate Komponentit Hyötysuhde Kytkentöjä Lämpöpumppujärjestelmän suunnittelu Integroidut lämpöpumppujärjestelmät
LisätiedotIV-kuntotutkimus. Jokiuoman päiväkoti 23.3.2012. Vihertie 16 01710 Vantaa. HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145
23.3.2012 IV-kuntotutkimus Jokiuoman päiväkoti Vihertie 16 01710 Vantaa HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 www.asb.fi TAMPERE: asb-yhtiot@asb.fi
LisätiedotKäytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa
Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa Viestintäseminaari 28.2.2012 Timo Seppälä Posiva Oy Posivan tehtävä VÄLIVARASTOINTI LOPPUSIJOITUS LOVIISA 1-2 POLTTOAINENIPPU OLKILUOTO 1-2 POLTTOAINENIPPU
LisätiedotEnergiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin
Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin Timo Luukkainen 2009-05-04 Ympäristön ja energian säästö yhdistetään parantuneeseen
LisätiedotOlkiluodon loppusijoituslaitoksen normaalikavtnn, kavttdhairioiden ja onnettomuustilanteiden maaritvs paastn- ja annoslaskentaa varten
Tyoraportti 2003-39 Olkiluodon loppusijoituslaitoksen normaalikavtnn, kavttdhairioiden ja onnettomuustilanteiden maaritvs paastn- ja annoslaskentaa varten Tapani Kukkola Lokakuu 2003 POSIVA OY FIN-27160
LisätiedotRAKENNUSAUTOMAATIOJÄRJESTELMÄ MITTAUSSEURANTAOHJE. Tampere 15.8.2012 Työ 63309EA A1211
RAKENNUSAUTOMAATIOJÄRJESTELMÄ MITTAUSSEURANTAOHJE Tampere 15.8.2012 Työ 63309EA A1211 RAKENNUSAUTOMMATIOJÄRJESTELMÄ SÄÄTÖJEN MITTAUSSEURANTA-AJOJEN TOIMINTAOHJE 1 Säädön toiminnalle asetettavat vaatimukset
LisätiedotKapselointilaitoksessa syntyvät ydinjätteet
Työraportti 2000-05 Kapselointilaitoksessa syntyvät ydinjätteet Tapani Kukkola Maaliskuu 2000 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-00100 HELSINKI. FINLAND Tel. +358-9-2280 30 Fax +358-9-2280 3719 ABSTRACT NUCLEAR
LisätiedotIV-kuntotutkimus. Metsikköpolun päiväkoti 30.3.2012. Kukinkuja 14 01620 Vantaa. HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145
30.3.2012 IV-kuntotutkimus Metsikköpolun päiväkoti Kukinkuja 14 01620 Vantaa HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 www.asb.fi TAMPERE: asb-yhtiot@asb.fi
LisätiedotNäin suunnittelet kerrostavan ilmanvaihdon
Min.100 mm SOFTFLO-SUUNNITTELUOPAS Näin suunnittelet kerrostavan ilmanvaihdon Softflo-tekniikka toimistoissa Soft o-tuotteiden jäähdyttäessä yksittäistä tilaa tuodaan jäähdytetty ilma oleskelualueelle
LisätiedotKokeneempi. Osaavampi
Kokeneempi. Osaavampi. 020 7737 300 www.tomallensenera.fi Tom Allen Seneran tunnusluvut Tom Allen: maalämpöalan edelläkävijä Suomessa (perustettu 1991) Tom Allen Senera Oy: yli 9 000 asennettua maalämpö-
LisätiedotIlmanvaihtojärjestelmän korjaus ja muutokset 28.10.2013. Jarmo Kuitunen Suomen LVI liitto, SuLVI ry
Ilmanvaihtojärjestelmän korjaus ja muutokset 28.10.2013 Jarmo Kuitunen Suomen LVI liitto, SuLVI ry ASUINRAKENNUSTEN ILMANVAIHTO Hyvältä ilmanvaihtojärjestelmältä voidaan vaatia seuraavia ominaisuuksia:
LisätiedotLamellilämmönvaihtimilla varustetun lämmöntalteenottolaitoksen mitoitus
Lamellilämmönvaihtimilla varustetun lämmöntalteenottolaitoksen mitoitus Yleistä... 2 Lämpötilahyötysuhde... 3 Ilman ja nesteen lämpötilat patterilla... 3 Poistopatterin ilman lämpötila... 4 Raitisilmapatterin
LisätiedotSäädettävä pyörrehajottaja ODZA
Säädettävä pyörrehajottaja ODZA Pyörrehajottaja ODZA on tarkoitettu vilkkaasti käytettyihin julkisiin tiloihin, kuten kauppahalleihin, tavarataloihin ja varastoihin. Hajottajan toiminnan voi säätää kesä-
LisätiedotNaavatar - järjestelmällä säästöjä kerrostalojen ja muiden kiinteistöjen lämmityskuluihin
Naavatar - järjestelmällä säästöjä kerrostalojen ja muiden kiinteistöjen lämmityskuluihin Hydrocell Oy Energiansäästön, lämmönsiirron ja lämmöntalteenoton asiantuntija www.hydrocell.fi NAAVATAR järjestelmä
LisätiedotHAVUKOSKEN KOULU TARHAKUJA 2, 01360 VANTAA
30.6.2012 ILMANVAIHDON KUNTOTUTKIMUS OIREILUTILOISSA HAVUKOSKEN KOULU TARHAKUJA 2, 01360 VANTAA DELETE TUTKIMUS OY, HELSINKI Mikko Mäkinen p. 040 584 46 88 mikko.makinen@delete.fi SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ...
LisätiedotEnergiatekniikan laitos ENE-58.4128 LVI-suunnittelu II (3 op) Suunnitteluharjoituksen osatehtävä nro 2 I-II 2015
1/5 I-II 2015 Timo Svahn 15.9.2015 +358 40 546 0141 timo.svahn@ramboll.fi ILMANVAIHDON PALVELUALUEET, ALUSTAVA MITOITUS JA TILAVARAUKSET Kohteeseen mitoitetaan alustavasti seuraavat tulo- ja poistoilmakoneet,
LisätiedotAurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta.
Aurinkolämpö Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Keräimien sijoittaminen ja asennus Kaikista aurinkoisin
LisätiedotLihanautojen loppukasvatus 4x 184 (208) paikkaa 59200
Lihanautojen loppukasvatus 4x 184 (208) paikkaa 59200 Teuraslastaus hoitokarsina hoitokarsina KASVATTAMO A 1083.4 m² Karsinat 6x13,5 = 81 m² 23 lihanautaa > 6 kk = 3,5 m²/kpl (26 kpl = 3,1 m²/kpl) 8 karsinaa
LisätiedotHKR Tulo- ja poistoilmahuuva
KR Tulo- ja poistoilmahuuva KR -rasvanpoistohuuva auttaa saavuttamaan keittiössä puhtaan, hygieenisen ja viihtyisän työympäristön poistamalla keittiöstä likaa, ylimääräistä lämpöä sekä erottaa poistoilmasta
LisätiedotECO130 LÄMMÖNTALTEENOTTOKONE. säädin (E)
ECO130 LÄMMÖNTALTEENOTTOKONE ECO130 Elektroninen säädin (E) Parmair - puhtaan ilman puolesta 25 vuoden kokemuksella AirWise Oy on merkittävä ilmanvaihtolaitteiden valmistaja sekä Suomen johtava pientalojen
LisätiedotPOSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 7 PÄÄPIIRTEINEN KUVAUS SUUNNITELLUN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUS- LAITOKSEN TEKNISISTÄ TOIMINTAPERIAATTEISTA
TOUKOKUU 2014 1 (10) PÄÄPIIRTEINEN KUVAUS SUUNNITELLUN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUS- LAITOKSEN TEKNISISTÄ TOIMINTAPERIAATTEISTA 0 Täydennyksiä vuoden 2010 periaatepäätöksen ajankohtaan nähden Posivan
LisätiedotECONET PREMIUM FAQ VIANETSINTÄ: GT 21 GT 20 GT 00 GF 10 GT 10
ECONET PREMIUM FAQ VIANETSINTÄ: Aloita hakemalla esiin ilmanvaihtokoneen mitoitusajo. Siitä löytyvät tarvittavat lähtötiedot ja mitoitustiedot. 2 Ilman lämpötilat/kosteus Ulkoilman lämpötila C Lämpömittari,
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 564 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Vesikiertoiset radiaattorit 60/0 C Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotIV- kuntotutkimuksen perusosa ja järjestelmien yleisarviointi. Harri Ripatti
IV- kuntotutkimuksen perusosa ja järjestelmien yleisarviointi Harri Ripatti TAVOITTEET Täyttääkö IV-järjestelmä nykyiselle tai tulevalle käytölle asetetut tavoitteet Sisäilmasto, energia, toiminnallisuus
LisätiedotYdinvoimalaitoksen polttoaine
Ydinvoimalaitoksen polttoaine Teemailta, Pyhäjoen toimisto 23.4.2014 Hanna Virlander/Minttu Hietamäki Polttoainekierto Louhinta ja rikastus Jälleenkäsittely Loppusijoitus Konversio Välivarastointi Väkevöinti
LisätiedotEnergiatehokas ja kotimaista polttoainetta käyttävä kuivuri Jouni Virtaniemi Antti-Teollisuus Oy
Viljankäsittelyn ammattilainen Energiatehokas ja kotimaista polttoainetta Jouni Virtaniemi Antti-Teollisuus Oy 1 2 Miksi on lähdetty kehittämään biouunia? Valtaosa Suomen lämminilmakuivureista käyttää
LisätiedotRakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy
Rakennusten energiatehokkuus Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy 6.6.2011 2 Mitä on rakennusten energiatehokkuus Mitä saadaan (= hyvä talo) Energiatehokkuus = ----------------------------------------------
LisätiedotPaine-eron mittaus- ja säätöohje
Paine-eron mittaus- ja säätöohje Marko Björkroth, Lari Eskola, A-Insinöörit Suunnittelu Oy Risto Kosonen, Aalto Yliopisto Juha Vinha, Tampereen yliopisto Paine-eron mittausohje Ympäristöministeriön toimeksianto
LisätiedotEnervent-ilmanvaihto JÄRJESTELMÄT MUUHUN KUIN ASUINKÄYTTÖÖN
Enervent-ilmanvaihto JÄRJESTELMÄT MUUHUN KUIN ASUINKÄYTTÖÖN Hajautettu ilmanvaihtojärjestelmä Muissa kuin asuinrakennuksissa on järkevää käyttää hajautettua ilmanvaihtoa. Rakennus voidaan mukauttaa jakamalla
LisätiedotTyökoneohjaamoiden pölynhallinta STHS koulutuspäivät 28.01.2015. Matti Lehtimäki
Työkoneohjaamoiden pölynhallinta STHS koulutuspäivät 28.01.2015 Matti Lehtimäki Ohjaamojen pölynhallintaan liittyviä hankkeita VTT Oy:ssä Työkoneiden ohjaamoilmastoinnin kehittäminen (TSR 1991) ohjaamoilmanvaihdon/ilmastoinnin
LisätiedotOminaissähköteho FINVAC Ominaissähköteho. - rakentamismääräysten mukaan - ekosuunnitteluasetuksen mukaan. Pekka Mäkinen
Ominaissähköteho FINVAC 2017 Ominaissähköteho - rakentamismääräysten mukaan - ekosuunnitteluasetuksen mukaan Pekka Mäkinen Puhaltimien ominaissähköteho Kansallinen SFP-määrittely Rakentamismääräysten mukaan
LisätiedotLuvun 12 laskuesimerkit
Luvun 12 laskuesimerkit Esimerkki 12.1 Mikä on huoneen sisältämän ilman paino, kun sen lattian mitat ovat 4.0m 5.0 m ja korkeus 3.0 m? Minkälaisen voiman ilma kohdistaa lattiaan? Oletetaan, että ilmanpaine
LisätiedotSunAIR RW 130 EC-LT ja RW 150 EC-LT
SunAIR RW 130 EC-LT ja RW 150 EC-LT LÄMMÖNTALTEENOTTOLAITTEET Vuosihyötysuhde parasta A-luokkaa SunAIR RW 130 EC-LT SunAIR RW 150 EC-LT sisäkuva Elektroninen säädin (E) Kun ominaisuudet ratkaisevat AirWise
LisätiedotIlmanvaihdon kuntotarkastus
1 (6) Mikkolan Koulu, Lyyra Lyyranpolku 2 01480 Vantaa 13.1.2015 Aihe Lähtökohta Havainnot Ilmanvaihdon kuntotarkastus Rakennuksessa on ollut ongelmia ilmanvaihdon toiminnan kanssa. Ensimmäisessä vaiheessa
LisätiedotTaulukko 1. Laboratoriotoimintaa koskevat eristämis- ja muut suojatoimenpiteet
4748 N:o 1053 Liite Taulukko 1 Laboratoriotoimintaa koskevat eristämis- ja muut suojatoimenpiteet 1 Erillinen laboratoriotila ( 1 ) ei vaadita ei vaadita 2 Laboratorio suljettavissa ilmatiiviisti kaasudesinfioinnin
LisätiedotIlmanvaihdon viat ja puutteet
[presentation title] via >Insert >Header & Footer Ilmanvaihdon viat ja puutteet Sisäilmaongelmien merkittävin aiheuttaja? Kiwa Inspecta Kaisa Wallenius Johtava asiantuntija Tietopäivä Roadshow Oulu 18.10.2017
LisätiedotIV-kuntotutkimus. Itä-Hakkilan päiväkoti, keskitalo 01.02.2012. Keskustie 1 01260 Vantaa
01.02.2012 IV-kuntotutkimus Itä-Hakkilan päiväkoti, keskitalo Keskustie 1 01260 Vantaa HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 www.asb.fi TAMPERE:
LisätiedotSolarMagic M70 kesämökissä. Mökki sijaitsee Närpiön lähellä.
SolarMagic M70 kesämökissä. Mökki sijaitsee Närpiön lähellä. Mökissä on yksi kerros jonka yläpuolella on avoin tila katteen alla. Kuvan vasemmalla puolella näkyy avoin terassi, sen yläpuolella olevaa kattoa
LisätiedotVALLOX TSK. VALLOX TSK mallit R ja L
VALLOX TSK mallit R ja L 2 m 3 /h Puhallinkäyrät P = Poistoilmapuhallin T = Tuloilmapuhallin PUHALTIMET 180 W Suositeltava toiminta-alue PK ja TK ovat esimerkkejä tulo- ja poistokanaviston painehäviöistä
LisätiedotHOTELLIHUONEEN IQ STAR SILENCIA
HOTELLIHUONEEN IQ STAR SILENCIA TEKNISET TIEDOT 2 Hotellihuoneen iq Star Silencia - Tekniset tiedot IQ STAR SILENCIA HOTELLIHUONEEN Silencia on tarkoitettu hotellien makuuhuoneiden, sairaaloiden vuodeosastojen
LisätiedotKORIKUL JETIN - ASTIAN PESU KONEET
KORIKUL JETIN - ASTIAN PESU KONEET AX 161 EL AX 161 EL Mitat mm (l x s x k) 1080 x 720 x 1375/2010 Tunnelin mitat mm (l x k) 510 x 400 Korit / tunti (2) 70 / 100 Lautaset / tunti (2) 1260 / 1800 Ottoteho
LisätiedotEsimerkkikuvia ja vinkkejä mittaukseen
Esimerkkikuvia ja vinkkejä mittaukseen Tässä on esitetty esimerkkinä paikkoja ja tapauksia, joissa lämpövuotoja voi esiintyä. Tietyissä tapauksissa on ihan luonnollista, että vuotoa esiintyy esim. ilmanvaihtoventtiilin
LisätiedotYdinjätteet ja niiden valvonta
Ydinjätteet ja niiden valvonta Jussi Heinonen 1 Säteilyturvakeskus - STUK Toiminta-ajatus: Ihmisten, yhteiskunnan, ympäristön ja tulevien sukupolvien suojelu säteilyn haitallisilta vaikutuksilta 2 STUKin
Lisätiedoteconet PremiUm UKK Vianetsintä: GT 21 GT 20 GT 00 GF 10 GT 10 Aloita tarkistamalla ilmanvaihtokoneen kaikki lähtötiedot.
AIR COMFORT AIR TREATMENT 10038 FI 2017.06.19 econet PremiUm Vianetsintä: Aloita tarkistamalla ilmanvaihtokoneen kaikki lähtötiedot. 2 Ilman lämpötilat/kosteus Ulkoilman lämpötila C Lämpömittari tai ilmastointikone/econet
LisätiedotIV-SELVITYS PÄHKINÄNSÄRKIJÄN PÄIVÄKOTI PÄHKINÄTIE 2, 01710 VANTAA
10.7.2012 IV-SELVITYS PÄHKINÄNSÄRKIJÄN PÄIVÄKOTI PÄHKINÄTIE 2, 01710 VANTAA DELETE TUTKIMUS OY, HELSINKI Mikko Mäkinen p. 040 584 46 88 mikko.makinen@delete.fi SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 3 1.1 TILAAJA... 3 1.2
LisätiedotPoistoilmalämpöpumput EX35S EX50S EX65S
Poistoilmalämpöpumput EX35S EX50S EX65S Huolella suunniteltu Suunnittelun tavoitteet: Korkea COP (hyötysuhde) Hiljainen käyntiääni Tyylikäs ulkonäkö Selkeä ja yksinkertainen käyttöliittymä Enemmän lämmintä
LisätiedotTerveen talon ilmanvaihto
Terveen talon ilmanvaihto DI. Terveellisen ja viihtyisän sisäympäristön haasteet asunnoissa Lämpöolosuhteet talvella vetää, kesällä on kuuma Ilman laatu riittämätön ilmanvaihto yli puolessa asunnoista
LisätiedotCombi Cooler Kompakti ilmankäsittelykoneen toiminto-osa, joka jäähdyttää ennätyksellisen energiatehokkaasti
Combi Cooler Kompakti ilmankäsittelykoneen toiminto-osa, joka jäähdyttää ennätyksellisen energiatehokkaasti Jäähdytyspalkkijärjestelmään yhdistetty Combi Cooler on helppo, toimintavarma ja sähkötehokas
Lisätiedotvalmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Eximus JrS
Parmair Eximus JrS Parmair Eximus JrS Air Wise Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Eximus JrS Sertifikaatti Nro C333/05 1 (2) Parmair Eximus JrS on tarkoitettu käytettäväksi asunnon ilmanvaihtokoneena
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Nro. VTT-S-11299-06 28.11.2006
TESTASSELOSTE Nro. VTT-S-11299-06 28.11.2006 Ilmanvaihtokoneen Parmair Iiwari KAK - tiiviys, - ilmansuodattimen ohivuoto, - ääni- ja virtaustekniset suoritusarvot, - ominaissähköteho - lämpötekniset suoritusarvot.
LisätiedotKompaktit ilmanvaihtoyksiköt. Topvex FR, SR, TR
Topvex FR, SR, TR 2069517-FI 22-08-2011V.A004 (C. 3.0-1-06) Sisällysluettelo 1... 1 1.1 Toimintoasetukset... 1 1.2 Viikko-ohjelman ohjelmointi... 5 1.3 Hälytyskonfiguraatio... 6 1.4 Huomautukset... 9 1
LisätiedotLämmön siirtyminen rakenteessa. Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan
Mikko Myller Lämmön siirtyminen rakenteessa Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan Lämpöhäviöt Lämpö siirtyy 1) Kulkeutumalla (vesipatterin putkisto, iv-kanava)
LisätiedotIIWARI Ex, Kx, MxE LÄMMÖNTALTEENOTTOKONEET. IIWARI Ex IIWARI Kx IIWARI MxE 180 Elektroninen säädin (E)
IIWARI Ex, Kx, MxE LÄMMÖNTALTEENOTTOKONEET IIWARI Ex IIWARI Kx IIWARI MxE 180 Elektroninen säädin (E) Parmair - puhtaan ilman puolesta 25 vuoden kokemuksella AirWise Oy on merkittävä ilmanvaihtolaitteiden
LisätiedotSisäilman pienhiukkasten suodatusratkaisut. Suomen Työhygienian Seuran XXXVIII koulutuspäivät 4.- 5.2.2014 Seppo Enbom Erikoistutkija VTT
Sisäilman pienhiukkasten suodatusratkaisut Suomen Työhygienian Seuran XXXVIII koulutuspäivät 4.- 5.2.2014 Seppo Enbom Erikoistutkija VTT Taustaa ihmiset oleskelevat pääosin sisätiloissa, jolloin myös sisäilman
LisätiedotOlkiluodon loppusijoitustilojen käyttövaiheen ilmastoinnin toteutus
Työraportti 2006-05 Olkiluodon loppusijoitustilojen käyttövaiheen ilmastoinnin toteutus Juha Nieminen Helmikuu 2006 POSIVA OY FI-27160 OLKILUOTO, FINLAND Tel +358-2-8372 31 Fax +358-2-8372 3709 Työraportti
Lisätiedot2 Ilmastointijärjestelmän hoidon ja huollon organisointi 45
Sisällys Alkusanat 5 1 Ilmastoinnin perustiedot 13 1.1 Johdanto 13 1.2 Viihtyvyystekijät 13 1.2.1 Perinteiset viihtyvyystekijät 14 1.2.2 Ulkoilman määrä sisätiloissa 14 1.2.3 Ilman epäpuhtaudet 15 1.2.4
LisätiedotSisälämpötilalaskennan pikakäyttöopas. Sisälämpötilalaskennan julkinen testiversio: https://www.energiajunior.fi/kesaaika
Sisälämpötilalaskennan pikakäyttöopas Sisälämpötilalaskennan julkinen testiversio: https://www.energiajunior.fi/kesaaika 23.5.2013 Tästä oppaasta Tässä pikakäyttöoppaassa opit käyttämään Energiajunior
LisätiedotKaikki kaatopaikalle vai saadaanko IV-kuntoon? ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄN YLEISARVIOINTI. Harri Ripatti
Kaikki kaatopaikalle vai saadaanko IV-kuntoon? ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄN YLEISARVIOINTI Harri Ripatti TAVOITTEET Täyttääkö IV-järjestelmä nykyiselle tai tulevalle käytölle asetetut tavoitteet Sisäilmasto,
LisätiedotBH60A1300 Rakennusten LVI-tekniikka
TÄMÄ VASTAUSPAPERI PALAUTETAAN. Nimi: Osasto: Tehtävä 1. (5 pistettä) Valitse oikea vaihtoehto. Oikeasta vastauksesta +1 piste, väärästä 0,5 pistettä ja vastaamatta jättäminen 0 pistettä. 1.1 Kun kiinteistön
LisätiedotILTO Comfort CE5 ENEMMÄN KUIN LÄMPÖPUMPPU AINUTLAATUINEN UUTUUS LÄMPÖPUMPPU JA ILMANVAIHDON LÄMMÖN- TALTEENOTTOLAITE YHDESSÄ MERKITTÄVÄSTI PIENEMMÄLLÄ INVESTOINNILLA MAALÄMPÖPUMPUN VEROISTA TEHOA LÄMPIMÄN
LisätiedotSäädettävä pyörrehajotin SDZA TEKNISET TIEDOT
Säädettävä pyörrehajotin SDZA TEKNISET TIEDOT 2 Säädettävä pyörrehajotin SDZA Säädettävä pyörrehajotin SDZ soveltuu käytettäväksi korkeissa tiloissa, esim. marketeissa, varastorakennuksissa, julkisissa
LisätiedotUseimmat linnut elävät huippu teknisissä halleissä.
Useimmat linnut elävät huippu teknisissä halleissä. Ketju murtuu heikoimmasta lenkistään. Linnut tuottavat huipputuloksen vain ideaaliolosuhteissa. Nykyaikainen ohjausjärjestelmä tarjoaa linnuille ideaaliolosuhtet.
Lisätiedot