SUUNTO ON. How Not. Rely on Luck WHEN OPTIMIZING YOUR TRAINING EFFECT. HARJOITTELUOPAS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUUNTO ON. How Not. Rely on Luck WHEN OPTIMIZING YOUR TRAINING EFFECT. HARJOITTELUOPAS"

Transkriptio

1 SUUNTO ON How Not to Rely on Luck WHEN OPTIMIZING YOUR TRAINING EFFECT. HARJOITTELUOPAS

2 SUUNTO ON ihmisille, joilla ei ole varaa luottaa vain onneensa VARMISTA OPTIMAALINEN HARJOITTELUVAIKUTUS.

3 SISÄLLYSLUETTELO 5 JOHDANTO 6 VARMISTA HARJOITTELUN VAIKUTUS 7 SUUNTO t6:n MITTAUKSET 7 EPOC (EXCESS POST-EXERCISE OXYGEN CONSUMPTION) 8 MITEN EPOC KERTYY? 9 MITEN EPOC LASKEE? 9 EPOC ERI LIIKUNTAMUODOISSA 10 KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA EPOCISTA 11 HARJOITUSVAIKUTUS 12 HARJOITUSVAIKUTUS ERILAISISSA HARJOITUKSISSA 12 MUUT SUORITUSPARAMETRIT 13 SYKE 14 HENGITYSMUUTTUJAT 15 HAPENKULUTUS 17 ENERGIANKULUTUS 18 KORKEUS 19 SUUNTO t6 HARJOITTELUN APUVÄLINEENÄ 19 YLEISIÄ HARJOITTELUN PERIAATTEITA 19 HARJOITUSVAIKUTUS 20 HARJOITTELUN VAIHTELEVUUS 21 LEPO JA PALAUTUS 23 SUUNTO t6 ALOITTELEVAN KUNTOILIJAN KÄYTÖSSÄ 23 RAUHALLINEN ALOITUS 24 LÄHTÖTASON ARVIOINTI 25 HARJOITTELUN ETENEMINEN 26 SUUNTO t6 TAVOITTEELLISESSA KESTÄVYYSURHEILUSSA 26 TUNNE OMAT HARJOITUSTASOSI 27 SEURANTAHARJOITUKSET 30 SUUNTO t6 JA PAINONHALLINTA 30 SOPIVA HARJOITUSINTENSITEETTI 32 PC-OHJELMAN KÄYTTÖVINKKEJÄ 35 SANASTO 37 KIRJALLISUUSVIITTEET 37 LISÄTIETOJA HARJOITTELUOPAS 3

4 4 HARJOITTELUOPAS

5 JOHDANTO Tervetuloa Suunnon urheiluinstrumenttien maailmaan. Tämä kirja sisältää perustietoa tavoitteellisesta urheiluharjoittelusta ja ihmisen elimistön toiminnasta urheilussa. Se kertoo myös kuinka Suunto t6 -urheilutietokone auttaa sinua harjoittelussasi parempiin tuloksiin, ja opastaa hyödyntämään Suunto t6:n ainutlaatuisia ominaisuuksia parhaalla mahdollisella tavalla. Kirjassa esiintyvät fysiologiset määritelmät (esim. anaerobinen kynnys) on selitetty takaosan sanastossa. HARJOITTELUOPAS 5

6 VARMISTA HARJOITTELUN VAIKUTUS Suunto t6 on uudenlainen harjoittelun apuväline, jonka ydin on tarkka sydämen lyöntien välisen ajan mittaaminen. Tämän aikavälin ja siinä havaittavien vaihtelujen perusteella Suunto Training Manager -PC-ohjelma laskee erilaisia tietoja kehosi toiminnasta urheilusuorituksessa. Suunto t6:n fysiologisen analyysin tärkein hyöty on mahdollisuus mitata ensimmäistä kertaa harjoituksen elimistölle aiheuttama rasitus laboratorion ulkopuolella. Tätä rasitusta kutsutaan nimellä EPOC. Tietokoneohjelma suhteuttaa arvioidun EPOCin henkilökohtaiseen suorituskykyysi, ja auttaa sinua löytämään harjoituksiisi juuri oikean rasitustason, joka tuottaa parhaan harjoitusvaikutuksen. Suunto t6:n avulla voit varmistaa, että urheiluun käyttämäsi aika todella kehittää suorituskykyäsi, eivätkä lenkkipolulle vuodattamasi hikipisarat mene hukkaan. OIKEA RASITUSTASO VARMISTAA KEHITYKSEN EPOC LIIAN KOVA HARJOITTELU Liian kovaa kuntoon nähden Ylikunnon riski kasvaa Tarve muuttaa harjoittelua OPTIMAALINEN HARJOITUSALUE Oikea rasitus kuntoon nähden Kehittävä harjoitusvaikutus Ei tarvetta muuttaa harjoittelua LIIAN KEVYT HARJOITTELU Kunnon parantuessa harjoittelun rasituksen tulee nousta, jotta kunto kehittyisi edelleen. Tarve muuttaa harjoittelua Optimaalinen harjoitusalue Tavoitteellinen kunnon kehitys Yksittäinen harjoitus AIKA (viikkoja) Kuva 1. Suunto t6 ohjaa harjoittelemaan oikealla rasitustasolla suorituskykyyn nähden. Suunto Training Managerin harjoitusanalyysi kertoo suorituksesta sykkeen, EPOCin ja harjoitusvaikutuksen lisäksi hapenoton, ventilaation, hengitystiheyden ja energiankulutuksen. Ohjelma sisältää myös monipuoliset päiväkirja- ja suunnittelutoiminnot harjoittelun seurantaan. Suunto t6 on myös erinomainen työkalu rasituksen ohjaamiseen harjoituksen aikana. Sen helppokäyttöiset sykemittaus-, ajanotto-, ja hälytystoiminnot mukautuvat erityyppisiin harjoituksiin ja auttavat sinua toteuttamaan harjoitukset tavoitteidesi mukaisesti. 6 HARJOITTELUOPAS

7 SUUNTO t6:n MITTAUKSET Tämä luku esittelee Suunto t6:n mittaamat urheilusuoritukseen liittyvät tiedot ja kertoo mitä ne merkitsevät urheilun kannalta. Suunto t6:n tietokoneohjelma tarvitsee suoritusten analysointia varten käyttäjän taustatiedot. Tärkeimmät taustatiedot ovat ikä, paino, pituus, sukupuoli ja aikaisempaa liikuntaharrastuksen määrää kuvaava aktiivisuustaso. Näiden taustatietojen perusteella ohjelma laskee oletusarvot mm. maksimisykkeelle ja maksimaaliselle suorituskyvylle. Todelliset maksimisyke- ja suorituskykyarvot ovat kuitenkin hyvin yksilöllisiä, joten mikäli tiedät kyseiset arvot täsmällisesti, kannattaa sinun syöttää ne ohjelmaan erikseen. Tämä parantaa laskennan tarkkuutta. EPOC (EXCESS POST-EXERCISE OXYGEN CONSUMPTION) EPOC on lyhenne sanoista Excess Postexercise Oxygen Consumption. Se kertoo kuinka paljon ylimääräistä happea elimistö tarvitsee palautumiseen harjoituksen jälkeen. Harjoituksen aiheuttaman rasituksen vuoksi elimistö kuluttaa harjoituksen jälkeen enemmän happea kuin lepotilassa. Mitä enemmän harjoitus rasittaa elimistöä, sitä suurempi tämä ylimääräinen hapenkulutus, eli EPOC, suorituksen jälkeen on. EPOC on siis mittari harjoituksen rasittavuudelle. Se on numeroarvo, jossa yhdistyvät harjoituksen kesto, vaativuus ja muut elimistön rasitukseen vaikuttavat fyysiset ja psyykkiset tekijät, kuten stressi ja väsymys. Tähän saakka EPOCia on hyödynnetty vain liikuntatieteellisessä tutkimuksessa, koska sen mittaaminen on ollut mahdollista vain laboratoriossa. Suunto t6 on ensimmäinen laite, jonka avulla EPOC voidaan arvioida jokaisesta harjoituksesta. Tämä puolestaan mahdollistaa harjoittelun rasittavuuden ja vaikutuksen seurannan. HARJOITTELUOPAS 7

8 MITEN EPOC KERTYY? Harjoituksesta mitattava EPOC-arvo on sitä suurempi, mitä kovempi harjoituksen intensiteetti on ja mitä kauemmin harjoitus kestää. EPOC kertyy voimakkaammin harjoitusrasituksen kasvaessa kuin harjoituksen keston pidentyessä. Siis matalatehoisella harjoituksella ei välttämättä saavuteta suurta EPOCia, vaikka harjoitus kestäisi huomattavankin kauan. Kovatehoisella harjoituksella voidaan taas lyhyessäkin ajassa saavuttaa suuri EPOC. Intervalliharjoituksissa korkean sykkeen ja palauttavan sykkeen jaksot seuraavat toisiaan. Jos palautusjaksot ovat lyhyitä, voi EPOC nousta korkeaksi, sillä lyhyen levon aikana EPOC ehtii laskea vain vähän. Samanlaisesta suorituksesta syntyvä EPOC-arvo voi vaihdella päivittäin. Hyvänä päivänä elimistö suoriutuu harjoituksesta tehokkaammin, jolloin EPOC on alempi, mutta huonona päivänä elimistö saattaa kuormittua enemmän, ja EPOC voi olla suurempi. EPOCiin vaikuttavat harjoituksen aikana monet tekijät, kuten urheilijan nestetasapaino sekä ulkoilman lämpötila ja kosteus. Myös urheilijan suorituspaineet ja jännittäminen saattavat näkyä normaalia korkeampana EPOCina % VO 2max 90% VO 2max 80% VO 2max EPOC (ml/kg) % VO 2max 60% VO 2max % VO 2max 40% VO 2max 30% VO 2max Aika (minuutteja) Kuva 2. Harjoituksen keston ja intensiteetin (%VO 2max ) vaikutus EPOCin kertymiseen 8 HARJOITTELUOPAS

9 MITEN EPOC LASKEE? Harjoituksen aikana kertynyt EPOC alkaa laskea jo harjoituksen aikana, jos harjoituksessa on riittävän pitkiä lepotaukoja tai kevyempiä harjoitusjaksoja. Varsinaisen harjoituksen jälkeen kaikki merkittävä fyysinen toiminta kuluttaa edelleen energiavarastoja ja pitää elimistön kuormitustilassa. Näin varsinainen palautumisen alku siirtyy myöhemmäksi. Vaikka EPOC palautuu nopeimmin täydessä levossa, kovan harjoituksen jälkeen kevyt loppuverryttely kuitenkin edesauttaa kokonaispalautumista. Harjoituksen aikana lihaksiin ja muualle elimistöön kertyy kuona-aineita, esim. laktaattia eli maitohappoa. Loppuverryttely vilkastuttaa verenkiertoa, jolloin maitohappo poistuu lihaksista nopeammin, ja palautuminen nopeutuu. EPOC ERI LIIKUNTAMUODOISSA EPOC kuvaa parhaiten sellaisten harjoitusten elimistölle aiheuttamaa rasitusta, joissa rasitus kohdistuu erityisesti hengitys- ja verenkiertoelimistöön. Tällaisia ovat mm. kestävyysurheilusuoritukset, kuten juoksu ja pyöräily. Harjoituksessa, jossa käytetään yksittäisiä lihasryhmiä (esim. kuntosaliharjoittelu), ei välttämättä saavuteta yhtä korkeaa EPOCia kuin harjoituksessa, jossa työskentelevä lihasryhmä on suuri (juoksu tai maastohiihto). Voimaharjoitus voi tuntua urheilijasta hyvinkin rasittavalta, koska paikallinen lihasväsymys sekä mahdollinen maitohappopitoisuus rajoittavat suoritusta, vaikka kehossa olisi vielä energiaa liikkeen jatkamiseen. Palloilulajeissa urheilusuoritus koostuu usein lyhyistä, mutta erittäin tehokkaista kuormitusjaksoista, joiden lomassa on palautuksena kevyempiä suorituksia tai lepoa. Kevyiden jaksojen aikana EPOC kasvaa huomattavasti hitaammin kuin kuormitusjaksojen aikana tai voi jopa laskea. Siksi pallopeleissä EPOC jää yleensä matalammaksi kuin yhtä pitkässä yhtäjaksoisessa urheilusuorituksessa. Toisaalta pelitauot mahdollistavat myös suuren suoritustehon kentälläoloaikana. Silloin EPOC voi nousta hyvinkin korkeaksi, jos palautumisjaksot ovat lyhyitä. HARJOITTELUOPAS 9

10 KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA EPOCISTA Riippuuko EPOC syketasosta? Kyllä. Mitä korkeampi syke on suhteessa maksimisykkeeseen, sitä suurempi EPOC on. Miksi EPOC-arvoni ovat aina huomattavan suuria? Jos ohjelman laskennassa käyttämä maksimisykkeesi on matalampi kuin todellinen maksimisykkeesi, ohjelma arvioi harjoituksen vaativuustason liian korkeaksi, jolloin myös EPOC on todellista korkeampi. Myös liian kova harjoitusintensiteetti voi antaa poikkeuksellisen korkeita EPOC-arvoja. Miksi EPOC-arvoni ovat aina huomattavan matalia? Jos ohjelman laskennassa käyttämä maksimisykkeesi on korkeampi kuin todellinen maksimisykkeesi, ohjelma arvioi harjoituksen vaativuustason liian matalaksi, jolloin myös EPOC on todellista matalampi. Myös jos harjoittelusi on ollut liian helppoa, EPOC-arvot voivat olla poikkeuksellisen matalia. Voiko EPOCin laskua nopeuttaa? Kyllä. EPOC laskee nopeimmin täydessä levossa. Huomioi kuitenkin, että kovatehoisen suorituksen jälkeen on hyvä tehdä kevyt loppuverryttely, vaikka tämä siirtäisikin täyden palautumisen alkamista hieman myöhemmäksi. Miksi EPOC ei nouse kuin harjoituksen alussa, jonka jälkeen se joko pysyy lähes samana tai jopa laskee? Matalatehoisessa harjoituksessa EPOC ei tietyn ajan jälkeen enää nouse merkittävästi. EPOC on matalatehoisissa mutta pitkäkestoisissa suorituksissa pienempi kuin kovatehoisissa suorituksissa. Harjoitusta kannattaa silti jatkaa EPOCin huippuarvon saavuttamisen jälkeenkin, sillä pitkien matalatehoisten harjoitusten avulla elimistö kehittyy niin, että se kykenee ottamaan vastaan myös kovien harjoitusten rasituksen. 10 HARJOITTELUOPAS Miksi EPOC on joskus korkeampi, joskus alempi, vaikka juoksen saman lenkin samassa ajassa? Vaikka harjoitus olisikin samanlainen (sama matka, sama aika), voi se olla kehollesi toisena päivänä raskaampi, toisena helpompi. Hyvänä päivänä kehosi rasittuu samasta harjoituksesta vähemmän kuin huonona päivänä. EPOCia nostavia tekijöitä ovat mm. nestevajaus, stressi, univelka tai alkava flunssa. Miksi EPOC on joskus alempi väsyneenä tehdyssä harjoituksessa, kuin täysin samanlaisessa harjoituksessa, jonka tein aikaisemmin hyvin levänneenä? Tietyissä tilanteissa keho reagoi harjoitteluun niin, että syketaso ja maksimisyke laskee, vaikka elimistö on selkeästi kuormittunut. Tällöin EPOC saattaa olla alempi kuin normaalisti. Tähän EPOCin normaalista poikkeavaan käyttäytymiseen kannattaa kiinnittää huomiota ja varmistaa riittävä lepo harjoitusohjelmassa, sillä jatkuva kova harjoittelu ilman riittävää lepoa aiheuttaa ylikunnon. Onko harjoitus sitä parempi, mitä korkeampi EPOC on? EPOC mittaa kuinka paljon harjoitus kuormitti kehoa, mutta harjoituksen laatu riippuu aina henkilökohtaisista tavoitteistasi ja kulloisestakin harjoitustilanteestasi. Tärkeätä on muistaa harjoitusohjelman vaihtelevuus. Kehittyäksesi tarvitset sekä kovia harjoituksia, joissa EPOC nousee korkealle, että pitkiä rauhallisia harjoituksia ja palauttavia harjoituksia, joissa EPOC pysyy matalalla. Miksi EPOC on matala, vaikka tein lyhyen kovatehoisen harjoituksen uupumukseen saakka? Lyhyessä maksimaalisessa tai lähes maksimaalisessa suorituksessa uupumisen syy on useimmiten elimistön maitohappotason (happamuuden) erittäin voimakas nousu, minkä vuoksi harjoitusta ei kyetä jatkamaan. Tällöin kokonaisrasitus on uupumisesta huolimatta pienempi kuin sellaisissa harjoituksissa, joita pystytään jatkamaan pidempään ennen uupumusta.

11 HARJOITUSVAIKUTUS Kun urheilet tai harrastat liikuntaa, jokainen tekemäsi harjoitus vaikuttaa jollain tavalla elimistöösi. EPOCin avulla on mahdollista mitata objektiivisesti onko harjoituksen vaikutus riittävä kunnon kehittämiseksi. Harjoitusvaikutus saadaan selville, kun harjoituksesta mitattu EPOC suhteutetaan urheilijan suorituskykyyn. Harjoitusvaikutus kertoo kuinka paljon harjoitus paransi aerobista kuntoa, erityisesti hengitys- ja verenkiertoelimistön maksimaalista suorituskykyä ja väsymisen vastustuskykyä kestävyyssuorituksessa. Se ei kerro suoraan harjoittelun vaikutuksesta esim. voima- tai nopeusominaisuuksiin. Suunto Training Manager -ohjelma jakaa harjoitusvaikutuksen viiteen luokkaan, jotka lasketaan henkilökohtaisten taustatietojen perusteella. Näiden luokkien rajat riippuvat henkilön kunnosta ja aiemmasta liikunta-aktiivisuudesta. Harjoitusvaikutusluokat ovat 1 Vähäinen / palauttava vaikutus 2 Ylläpitävä vaikutus 3 Kehittävä vaikutus 4 Erittäin kehittävä vaikutus 5 Tilapäinen ylirasitus Jokaista luokkaa vastaavat tietyt EPOCarvot. Mitä parempi kuntosi on, sitä enemmän sinun on rasitettava elimistöäsi kehittääksesi suorituskykyäsi, ja sitä korkeammat ovat harjoitusvaikutusluokkien EPOC-arvot. EPOC on siis harjoituksen aiheuttaman rasituksen yleinen mittaluku, ja harjoitusvaikutus on sen henkilökohtainen tulkinta. EPOC JA HARJOITUSVAIKUTUS EPOC TILAPÄINEN YLIRASITUS ERITTÄIN KEHITTÄVÄ VAIKUTUS Harjoitus KEHITTÄVÄ VAIKUTUS 25 YLLÄPITÄVÄ VAIKUTUS 0 ALOITTELIJA VÄHÄINEN VAIKUTUS HARRASTAJA KILPAURHEILIJA Kuva 3. Tietyn harjoitusvaikutuksen aikaansaamiseksi tarvittava EPOC-lukema riippuu kunnosta. Sama EPOC-lukema, joka merkitsee aloittelijalle erittäin kehittävää harjoitusta, riittää huippukuntoiselle urheilijalle vain ylläpitämään kuntoa. HARJOITTELUOPAS 11

12 HARJOITUSVAIKUTUS ERILAISISSA HARJOITUKSISSA Pitkät ja matalatehoiset peruskestävyysharjoitukset (>1h, <50 %VO 2max ) tehostavat rasva-aineenvaihduntaa ja lisäävät hiusverisuonten tiheyttä ja sydämen tilavuutta pitkällä aikavälillä. Näin ne luovat pohjaa paremmalle maksimisuorituskyvylle ja kovempien harjoitusten suorittamiselle tulevaisuudessa. Peruskestävyysharjoituksilla ei kuitenkaan yleensä ole välitöntä vaikutusta maksimaaliseen suorituskykyyn, joten niiden harjoitusvaikutus on matala. Kovatehoiset harjoitukset (>75 %VO 2max ) kehittävät suoraan maksimaalista kestävyyssuoritusta parantavia ominaisuuksia, kuten hapenkuljetusta keuhkoista lihaksiin, energian tuottamista ja käyttöä sekä hermojen ja lihasten yhteistoimintaa. Näiden ominaisuuksien kehittäminen parantaa maksimaalista hapenottokykyä (VO 2max ) ja väsymyksen vastustuskykyä, eli johtaa parempaan kestävyyssuorituskykyyn. Tällaisen harjoituksen vaikutus riippuu sen kestosta. Yksilöllisten erojen ja harjoitustaustojen takia harjoittelun optimaaliset tehoalueet vaihtelevat eri urheilijoilla. Kokeneiden urheilijoiden täytyy yleensä harjoitella korkeammalla teholla kuin kuntoilijoiden kehittävän vaikutuksen aikaansaamiseksi. MUUT SUORITUSPARAMETRIT Suunto t6 mittaa EPOCin ja harjoitusvaikutuksen lisäksi useita muita tietoja kehon toiminnasta. Niiden avulla saat lisää tietoa siitä, mitä elimistössäsi tapahtuu harjoituksen aikana, ja voit seurata kehitystäsi ja suunnitella harjoitteluasi tarkemmin. 12 HARJOITTELUOPAS

13 SYKE Syke eli sydämen lyöntitiheys kertoo kuinka tehokkaasti verenkiertoelimistö siirtää happea keuhkoista lihasten käyttöön. Lyöntitiheyden lisäksi tehokkuuteen vaikuttaa sydämen lyöntitilavuus, eli yhden lyönnin pumppaama verimäärä. Tähän mennessä syke on ollut ainoa harjoituksen intensiteettiä kuvaava määre, joka on mahdollista mitata jokaisessa harjoituksessa. Siksi sitä käytetään yleisesti harjoituksen rasituksen mittarina, ja harjoituksia ohjataan sykkeen perusteella. Tieto hetkellisestä syketasosta kertoo kuitenkin vain pienen osan harjoituksen vaikutuksista elimistöön. Sykkeeseen liittyy useita termejä, kuten maksimisyke ja leposyke. Maksimisyke on suurin mahdollinen lyöntitiheys, jonka henkilön sydän voi saavuttaa. Maksimisyke voidaan arvioida iän perusteella. Uusimpien suositusten mukainen kaava maksimisykkeen laskentaan on 210-0,65 x ikä. Tämä kaava antaa vanhemmille henkilöille hiukan korkeamman maksimisykearvion kuin aikaisemmin käytetty kaava ikä. Maksimisyke on kuitenkin erittäin yksilöllinen, ja voi poiketa lasketusta arvosta jopa kymmeniä lyöntejä. Sen tarkka määrittäminen on mahdollista vain rasitustestin avulla. Leposyke taas on henkilön sydämen alin lyöntitiheys lepotilassa. Toisin kuin maksimisyke, leposyke muuttuu säännöllisen urheilun vaikutuksesta. Erityisesti pitkään harjoitelleilla kestävyysurheilijoilla leposyke on hyvin matala. Leposykkeen ja maksimisykkeen välistä erotusta sanotaan sykereserviksi (HRR, Heart Rate Reserve). Harjoituksen intensiteetti määritellään usein prosentteina maksimisykkeestä (%HR max ) tai sykereservistä (%HRR). Suunto Training Manager -ohjelman sisältämien malliharjoitusten suositeltavat sykealueet on annettu maksimisykkeen perusteella (%HR max ). HARJOITTELUOPAS 13

14 HENGITYSMUUTTUJAT Hengitystiheyttä ja keuhkotuuletusta eli ventilaatiota kutsutaan hengitysmuuttujiksi. Hengitysmuuttujien arvojen muutokset kertovat kehon rasitustason muutoksesta. Urheilusuorituksen aikana lihakset kuluttavat enemmän happea kuin lepotilassa, ja elimistön hapentarve kasvaa. Elimistö varmistaa lihasten hapensaannin lisäämällä keuhkotuuletuksen määrää. Tämä ilmenee siten, että hengityksen rytmi kiihtyy ja yhden hengenvedon tilavuus kasvaa. Tällöin siis keuhkotuuletus eli hengitetyn ilman määrä minuutissa kasvaa, ja siitä siirtyy elimistöön enemmän happea. Hengitystiheyden ja ventilaation kasvu ei ole lineaarista rasituksen kasvaessa levosta maksimaaliseen suoritukseen, vaan korkeassa rasituksessa kasvu voimistuu. Hengitysmuuttujien käyristä voidaan tunnistaa esimerkiksi aerobisen ja anaerobisen kynnyksen tasot, jotka kuvaavat mm. maitohapon kertymistä elimistöön. Nämä hengitystason muutokset voidaan havaita harjoituksen eri kuormitustasoilla siten, että rauhallisella lenkkivauhdilla hengästyminen ei vaikeuta puhumista, mutta vauhdikkaammassa, aerobisen kynnyksen ylittävässä suorituksessa puhe on hengästymisen vuoksi katkonaista. Kuormitustason ylittäessä anaerobisen kynnyksen tason, kiihtyy hengitys niin voimakkaasti, ettei puhe käytännössä enää onnistu. HENGITYSTIHEYDEN OHJEELLISIA RAJA-ARVOJA krt/min < 15 lepotaso < 20 kevyt, erittäin helppo harjoitustaso < 35 kohtuullisen kuormittava harjoitustaso < 50 kuormittava harjoitustaso > 50 erittäin kuormittava harjoitustaso VENTILAATION OHJEELLISIA RAJA-ARVOJA Alla olevat taulukkoarvot määräytyvät koon, sukupuolen ja aktiivisuustason mukaan l/min < lepotaso < kevyt, erittäin helppo harjoitustaso < kohtuullisen kuormittava harjoitustaso < kuormittava harjoitustaso > erittäin kuormittava harjoitustaso 14 HARJOITTELUOPAS

15 HAPENKULUTUS Syke kertoo hapen siirtymisestä veren mukana lihasten käyttöön. Hapenkulutus taas kuvaa sitä kuinka lihakset käyttävät hengityksessä elimistöön siirtynyttä happea työntekoon. Hengitysmuuttujiin verrattuna hapenkulutus kasvaa lineaarisemmin työtehon kasvaessa. Tämän vuoksi hapenkulutusta pidetään käytännössä luotettavimpana muuttujana arvioitaessa kuormituksen tasoa suhteessa maksimaaliseen tasoon. Hengitysarvojen mittaaminen antaa tärkeää tietoa elimistön toiminnasta urheilusuorituksen aikana, ja yhdessä sykkeen ja hapenkulutuksen kanssa ne mahdollistavat suorituksen perusteellisen analysoinnin ja paljastavat asiota, joita pelkän syketason perusteella ei voi päätellä. HAPENKULUTUKSEN LUOKITUS Elimistön hapenkulutus (VO 2 ) riippuu suoraan elimistön tekemän työn määrästä. Maksimihapenottokyky (VO 2max ) taas on henkilökohtainen arvo, johon vaikuttavat harjoitustausta ja perintötekijät. Maksimihapenottokyky ei kuitenkaan kerro suoraan urheilijan suorituskykyä. Suorituskykyyn vaikuttaa erittäin paljon se, kuinka lähellä maksimitasoaan urheilija pystyy ylläpitämään suoritusta koko harjoituksen ajan, ja kuinka taloudellinen suoritus on. Taloudellisuus tarkoittaa sitä, kuinka suuren osan tekemästään työstä ja kuluttamastaan hapesta urheilijan elimistö todella muuttaa suoritukseksi. HAPENKULUTUKSEN OHJEELLISIA RAJA-ARVOJA Eritasoisten kestävyysharjoitusten hapenkulutus prosentteina urheilijan maksimihapenottokyvystä: %VO 2max < 30% erittäin kevyt, päivittäiset toiminnot < 50% kohtuullista kestävyysharjoittelua < 75% kovaa kestävyysharjoittelua > 75% erittäin kovaa kestävyysharjoittelua HENGITYSMUUTTUJAT JA SYKE ANTAVAT TARKKAA TIETOA KUNNON KOHOAMISESTA Sykkeen avulla kunnon kehitys voidaan mitata luotettavasti. Kun tutussa vakioharjoituksessa suoritusaika paranee, mutta syke pysyy samana, on se merkki kunnon kehittymisestä. Parempaa kuntoa tarkoittaa myös sykkeen lasku silloin kun suoritusaika pysyy vakiona. Kunnon noustessa myös hengitystilavuus ja hengitystiheys pienenevät vakioharjoituksessa. Hapenkulutus vakioharjoituksessa sen sijaan pysyy suurin piirtein vakiona tai laskee vain hieman, mutta hapenkulutuksen maksimitaso kasvaa kunnon kehittyessä. HARJOITTELUOPAS 15

16 Mikäli tiedät maksimaalisen hapenottokykysi VO 2max voit arvioida alla olevan taulukon perusteella kuntotasosi suhteessa koko väestöön. Taulukon arvot vastaavat Suunto Training Managerissa käytettävää aktiivisuustason määrittelyä. Aktiivisuustaso Ikä\Kuntotaso Heikko Kesk.kert. Erinom < > < > < > < > < > < > < > < > < >40 Taulukko 1. Aerobisen suorituskyvyn (VO 2max ) luokittelu miehille, yksikkö ml/kg/min. (Shvartz, Reibold 1990) Aktiivisuustaso Ikä\Kuntotaso Heikko Kesk.kert. Erinom < > < > < > < > < > < > < > < > < >30 Taulukko 2. Aerobisen suorituskyvyn luokittelu naisille. (VO 2max ml/kg/min) (Shvartz, Reibold, 1990) 16 HARJOITTELUOPAS

17 ENERGIANKULUTUS Kun lihakset tekevät työtä, ne kuluttavat energiaa. Lihasten tärkeimmät energianlähteet ovat hiilihydraatit ja rasvat. Hiilihydraattien ja rasvojen sisältämä energia vapautuu lihasten käyttöön palamisreaktiossa, jota varten lihakset tarvitsevat happea. Siten elimistön energiankulutus on suoraan verrannollinen hapenkulutukseen. Suunto t6:n tietokoneanalyysi antaa urheilusuorituksen energiankulutuksesta kaksi tietoa: hetkellinen energiankulutus kcal/min näyttää graafisesti kuinka energiankulutus on vaihdellut harjoituksen aikana. Kokonaisenergiankulutus taas kertoo kuinka paljon energiaa kului kaiken kaikkiaan suorituksen aikana. Tieto energiankulutuksesta tarjoaa useita mahdollisuuksia suorituskyvyn parantamiseen. Sen avulla voit suunnitella pitkien urheilusuoritusten aikana tarvitsemasi energiatäydennyksen ja suoritusta edeltävän tankkauksen. Jos tavoitteesi on painon pudotus, voit myös arvioida onko kokonaiskulutuksesi riittävällä tasolla tavoitteen saavuttamiseksi. Aikaisemmista sykkeeseen perustuvista mittausmenetelmistä poiketen Suunto t6 mittaa energiankulutuksen koko sykealueella levosta maksimiin. Tämä mahdollistaa kulutuksen mittaamisen myös hyötyliikunnasta ja päivittäisistä toimista jopa koko päivän ajan. HARJOITTELUOPAS 17

18 KORKEUS Suunto t6 mittaa urheilusuorituksesta myös hetkellisen korkeuden, kokonaisnousun ja -laskun ja tallentaa korkeusprofiilin. Huippu-urheilijoille korkeustieto antaa uusia mahdollisuuksia seurata elimistön sopeutumista vuoristoharjoitteluun, sillä harjoitusrasituksen sekä syke- ja hengitysmuuttujien vertaaminen korkeuteen on nyt helpompaa kuin aikaisemmin. Mitä korkeammalle mennään, sen vähemmän ilmassa on happea. Keho yrittää kompensoida tätä olosuhteen muutosta kohottamalla ventilaatiota ja syketasoa. Siksi sykkeesi ja ventilaatiosi ovat esim. vuoristossa korkeammat kuin harjoitellessasi samalla rasitustasolla (samalla lenkkeilyvauhdilla) meren pinnan tasolla, ja maksimaalinen suorituskykysi on matalampi. Kokonaisnousu taas on hyödyllinen mittari jopa tavalliselle juoksu- tai pyöräilylenkille. Lenkit, joissa on paljon nousua, rasittavat elimistöä ja lihaksistoa enemmän ja eri tavalla kuin saman pituiset tasamaan suoritukset. SUUNTO t6:n FYSIOLOGISTEN MITTAUSSUUREIDEN TARKKUUS Mittaus- Tyypilli- Keskimäär. Tarkkuus suure Yksikkö nen arvo virhe Tarkkuus 8/10 Hengitystiheys krt/min ±1,3 93 % 96 % Hapenkulutus ml/kg/min ± % 91 % Ventilaatio l/min ±6,8 86 % 1 88 % 1 Energiankulutus kcal/min 8-17 ±0,5 89 % 91 % EPOC PEAK ml/kg ±10,7 93 % 2 93 % 2 1: Kun ventilaatio > 30 l/min. 2: Suhteellinen tarkkuus yksittäiselle henkilölle. Tarkkuus 8/10 tarkoittaa tarkkuutta kahdeksalle ihmiselle kymmenestä. Esimerkki: Keskikokoinen mieshenkilö tekee 45 minuutin harjoituksen. Suunto Training Managerin näyttämä kokonaisenergiankulutus on 540 kcal. Tästä laskettuna energiankulutuksen virhemarginaali on ±0,5 kcal/min X 45 min = ±22,5 kcal = ±4,1 %. Taulukko 3. Fysiologisten mittaussuureiden tarkkuus virheettömistä sykevälitiedoista laskettuna koko sykealueelle levosta maksimirasitukseen. 18 HARJOITTELUOPAS

19 SUUNTO t6 HARJOITTELUN APUVÄLINEENÄ Tässä luvussa kerrotaan miten saat harjoittelustasi Suunto t6:n avulla parhaan tuloksen. YLEISIÄ HARJOITTELUN PERIAATTEITA HARJOITUSVAIKUTUS Lepotilassa elimistössä vallitsee tasapaino kuluttavien ja rakentavien toimintojen välillä. Harjoitusvaikutuksen aikaansaamiseksi on tätä tasapainoa järkytettävä, eli on aiheutettava elimistölle kuormitus, johon se voi reagoida. Tätä kutsutaan myös harjoitusärsykkeeksi. Elimistön reaktioita liikunnalla aiheutettuun ärsykkeeseen kutsutaan harjoitusvaikutuksen syntymiseksi. Käytännön harjoittelussa on useimmiten hyvin vaikeaa arvioida aiheutetun ärsykkeen voimakkuutta ja sen vaatimaa palautumista, aikaa lepoon ja palauttaviin harjoituksiin. Toistaiseksi arviointi on perustunut lähinnä urheilijan omaan tuntumaan ja urheilijan tai valmentajan kokemukseen. Suunto t6:n avulla pystyt tarkasti seuraamaan elimistön rasitustilaa ja harjoitusärsykkeen suuruutta EPOC-arvon perusteella ja voit samalla luokitella harjoituksen henkilökohtaisen vaikutustason. Elimistö mukautuu varsin nopeasti fyysisen rasituksen aiheuttamaan ärsykkeeseen. Seuraavalla kerralla täysin samanlaisen harjoituksen aiheuttama ärsyke on vähäisempi, koska elimistö on jo aikaisemman perusteella osannut varautua tilanteeseen. Näin harjoittelun vaikutus hiljalleen vähenee, ja samanlaisena toistettavan harjoituksen kehittävyys laskee. HARJOITTELUOPAS 19

20 HARJOITTELUN VAIHTELEVUUS Jotta varmistaisit tehokkaan harjoittelun, ja sen myötä optimaalisen suoritustason kehittymisen, täytyy harjoittelusi sisältää monipuolisia ja eritasoisia harjoituksia. Tärkeää on myös seurata toteutuvatko suunnittelemasi harjoitustavoitteet, sillä sen perusteella voit ohjata harjoitteluasi oikeaan suuntaan. Parhaan harjoitusvaikutuksen saamiseksi kannattaa vaihdella viikoittaisia harjoitusmääriä ja -tasoja sekä yksittäisten harjoitusten kestoa ja intensiteettiä. Harjoitusohjelmasi tulisi sisältää erilaisia harjoituksia, jotta kaikki urheilusuorituksessa tarvittavat ominaisuutesi, kuten kestävyys, lihasvoima, ketteryys ja nopeus, kehittyvät tasapuolisesti. Hyvässä harjoitusohjelmassa kehittäviin harjoituksiin (harjoitusvaikutus 3 5) yhdistyy riittävä palautuminen sekä riittävä maksimisuorituskykyä tukeva peruskestävyysharjoittelu. Lopullinen harjoitusohjelma ja eritasoisten harjoitusvaikutusten (1 5) rytmitys riippuu henkilökohtaisista tavoitteista sekä lähtökuntotasosta. 20 HARJOITTELUOPAS

21 LEPO JA PALAUTUS Oikea-aikainen lepo on yksi kehittävän harjoittelun tärkeimpiä osatekijöitä. Vaikka tekisit kuinka hyviä harjoituksia tahansa, niiden vaikutus kuntoosi voi olla vähäinen tai jopa haitallinen, jos ohjelmassasi ei ole riittävästi lepoa oikeaan aikaan. Elimistösi tarvitsee aikaa palautumiseen niin yksittäisen rasittavan harjoituksen kuin usean päivän kovan harjoitusjakson jälkeen. Ilman lepoa elimistön mukautuminen harjoittelun aiheuttamaan ärsykkeeseen eli kunnon kehittyminen jää tapahtumatta. Pahimmassa tapauksessa harjoittelu johtaa väsymyksen lisäksi pitkäaikaiseen ylirasitustilaan eli ylikuntoon. Kun seuraat harjoitteluasi Suunto Training Managerin avulla, on Training Effect -toiminto kalenterinäkymässä erittäin tärkeä työkalu. Näet yhdellä silmäyksellä onko harjoittelussasi riittävästi vaihtelua, ja seuraako kovia harjoituksia tarpeellinen palautus. Training Effect -toiminnosta näkyy myös harjoittelun yleisrasitus: Jos EPOC-lukemasi on usein erittäin kehittävällä tai ylikuormittavalla tasolla, ylikunnon riski pitkällä aikavälillä kasvaa. Kuvassa 4 on esitetty viiden eritasoisen harjoituksen aiheuttama harjoitusvaikutus. Harjoitukset vastaavat harjoitusvaikutustasoja 1 5. Harjoituksen aikana suorituskyky tilapäisesti laskee, mutta alkaa nousta palautumisen aikana. Tietyn ajan kuluttua suorituskyky nousee harjoitusta edeltäneen tason yläpuolelle, koska elimistö valmistautuu suoriutumaan seuraavasta ärsykkeestä paremmin kuin aikaisemmin. RASITUS, PALAUTUMINEN JA HARJOITUSVAIKUTUS Suorituskyky Lähtötaso Harjoitus 1 4 päivää 1 2 päivää 0,5 1 päivää 3 h 1 päivää päivää Harjoitusvaikutus (1-5, katso sivu 11) Aika 2 3 Palautuminen 4 Rasitus Exertion 5 Kuva 4. Yksittäisen harjoituksen jälkeen elimistön palautumiseen kuluva aika riippuu harjoituksen rasittavuudesta ja urheilijan harjoitustaustasta. Kunnon kehittymisen kannalta optimaalinen aika seuraavaan vastaavaan harjoitukseen vaihtelee huomattavasti, mutta on sitä pitempi, mitä rasittavampi harjoitus on. HARJOITTELUOPAS 21

Käyttöoppaasi. SUUNTO TRAINING GUIDEBOOK http://fi.yourpdfguides.com/dref/2995509

Käyttöoppaasi. SUUNTO TRAINING GUIDEBOOK http://fi.yourpdfguides.com/dref/2995509 Voit lukea suosituksia käyttäjän oppaista, teknisistä ohjeista tai asennusohjeista tuotteelle. Löydät kysymyksiisi vastaukset käyttöoppaasta ( tiedot, ohjearvot, turvallisuusohjeet, koko, lisävarusteet

Lisätiedot

FIRSTBEAT SPORTS EXAMPLE REPORTS

FIRSTBEAT SPORTS EXAMPLE REPORTS FIRSTBEAT SPORTS EXAMPLE REPORTS Harjoitusraportti Henkilö: Päivämäärä: Henkilön taustatiedot Ikä Pituus (cm) 24 184 Paino (kg) 79 Leposyke 34 Maksimisyke Aktiivisuusluokka 8 Athlete (Example) John 11.12.212

Lisätiedot

MURTOKOHTA OY - valmennuspalvelut www.murtokohta.fi 3 # testattavan nro tulostuspäivä: 05.05.2015 JUOKSIJAN TASOTESTI - LAKTAATTIMITTAUS

MURTOKOHTA OY - valmennuspalvelut www.murtokohta.fi 3 # testattavan nro tulostuspäivä: 05.05.2015 JUOKSIJAN TASOTESTI - LAKTAATTIMITTAUS mittaus MURTOKOHTA OY - valmennuspalvelut 3 # testattavan nro tulostuspäivä: 5.5.215 JUOKSIJAN TASOTESTI - LAKTAATTIMITTAUS Nimi: Erkki Esimerkki Päivämäärä: 5.5.215 Ikä: 27 Aika: 15:15 Pituus: 181 Perusaineenvaihdunta

Lisätiedot

Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi

Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi Lääninhallituksen toimiluvalla ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon liikunnallisesti suuntautunut fyysisen kunnon testausta, liikunnallista

Lisätiedot

Testaus- ja kuntotutkimusasema TesKu www.tesku.fi tesku@tesku.fi

Testaus- ja kuntotutkimusasema TesKu www.tesku.fi tesku@tesku.fi Testaus- ja kuntotutkimusasema TesKu www.tesku.fi tesku@tesku.fi Valviran toimiluvalla ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon liikunnallisesti suuntautunut fyysisen kunnon testausta, liikunnallista koulutusta,

Lisätiedot

FIRSTBEAT SPORTS EXAMPLE FITNESS TEST REPORTS

FIRSTBEAT SPORTS EXAMPLE FITNESS TEST REPORTS FIRSTBEAT SPORTS EXAMPLE FITNESS TEST REPORTS Kuntotestiraportti (Conconi) Sukupuoli 4 7 Mies 7.. Aloitustaso n nosto n pituus Palautumisen kesto km/h, km/h m : ja hengitystiheys : :3 : :7 : : : : :7 :

Lisätiedot

Pajulahdentie 167 15560 Nastola, puh (03) 885511 www.pajulahti.com. Matti Meikäläinen Sivu: 1 TESTIPALAUTE. Matti Meikäläinen

Pajulahdentie 167 15560 Nastola, puh (03) 885511 www.pajulahti.com. Matti Meikäläinen Sivu: 1 TESTIPALAUTE. Matti Meikäläinen Sivu: 1 wwwpajulahticom TESTIPALAUTE Matti Meikäläinen 1322012 Sivu: 2 wwwpajulahticom KESTÄVYYSTESTIN PALAUTE Asiakastiedot Nimi: Sukupuoli: Matti Meikäläinen Syntymäaika: 111977 Mies Ikä: 35 Testaustiedot

Lisätiedot

Case Kiireinen äiti. Hyvinvointianalyysi Raportit

Case Kiireinen äiti. Hyvinvointianalyysi Raportit Case Kiireinen äiti Hyvinvointianalyysi Raportit HYVINVOINTIANALYYSI Henkilö: Case Kiireinen äiti Ikä 47 Pituus (cm) 170 Paino (kg) 62 Painoindeksi 21.5 Aktiivisuusluokka Leposyke Maksimisyke 6.0 (Hyvä)

Lisätiedot

Mikko Koutaniemen ohjelma kohti massahiihtoja

Mikko Koutaniemen ohjelma kohti massahiihtoja LOGO ON WHITE BACKGROUND Mikko Koutaniemen ohjelma kohti massahiihtoja V iime talven Vasaloppetin paras suomalainen ja moninkertainen SM-mitalisti Mikko Koutaniemi on suunnitellut massahiihtäjien iloksi

Lisätiedot

Harjoituskerta on rakennettava tiettyjen fysiologisten ja pedagogisten periaatteiden

Harjoituskerta on rakennettava tiettyjen fysiologisten ja pedagogisten periaatteiden Suomen Pyöräilyunioni ry PVT/ mn YKSITTÄISEN HARJOITUKSEN RAKENNE Harjoituskerta on rakennettava tiettyjen fysiologisten ja pedagogisten periaatteiden mukaan. Tavallisesti harjoituskerta jaetaan kolmeen

Lisätiedot

Pikakäyttöohje: Firstbeat Kuntovalmentaja

Pikakäyttöohje: Firstbeat Kuntovalmentaja Pikakäyttöohje: Firstbeat Kuntovalmentaja Kuntovalmentaja on avaimesi hyvään kuntoon! Valmentaja: Kertoo harjoitteletko oikein suhteessa kuntotasoosi ja tavoitteeseesi. Älykäs päivittyvä harjoitusohjelma.

Lisätiedot

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala Fyysinen kunto Terveystieto Anne Partala Miksi liikuntaa? Keho voi hyvin Aivot voivat hyvin Mieliala pysyy hyvänä Keho ja mieli tasapainottuu Liikunta tuo tyydytystä Yksi hyvinvoinnin peruspilari Ihminen

Lisätiedot

Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä. Nopeuskestävyys. Ari Nummela VAT, Tanhuvaaran urheiluopisto 8.10.2012. www.kihu.

Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä. Nopeuskestävyys. Ari Nummela VAT, Tanhuvaaran urheiluopisto 8.10.2012. www.kihu. Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Nopeuskestävyys Ari Nummela VAT, Tanhuvaaran urheiluopisto 8.10.2012 www.kihu.fi Nopeuskestävyys AerK AnK VO 2 max Peruskestävyys Vauhtikestävyys

Lisätiedot

Liikunnan teho. Taulukko 1. Maksimisykkeet naisille laskukaavalla 226 ikä. Taulukko 2. Maksimisykkeet miehille laskukaavalla 220 ikä.

Liikunnan teho. Taulukko 1. Maksimisykkeet naisille laskukaavalla 226 ikä. Taulukko 2. Maksimisykkeet miehille laskukaavalla 220 ikä. Liikunnan teho Liikunnan rasitustaso ja liikuntaan käytetty aika ovat toisilleen käänteisiä. Yleissääntönä voidaan pitää, että; Mitä kovempi on liikuntasuorituksen teho, sitä lyhyempi on liikuntasuorituksen

Lisätiedot

Kuntotestissä mittaamme hapenotto- ja verenkiertoelimistön kunnon, lihaksiston toiminta- tai suorituskyvyn ja tarvittaessa kehonkoostumuksen.

Kuntotestissä mittaamme hapenotto- ja verenkiertoelimistön kunnon, lihaksiston toiminta- tai suorituskyvyn ja tarvittaessa kehonkoostumuksen. Kuntotestistä saat arvokasta tietoa tämänpäivän kunnostasi. Olit sitten aloittelija tai huippu-urheilija. Kuntotesti voidaan räätälöidä juuri sinulle sopivaksi kokokonaisuudeksi aikaisemman liikuntahistorian

Lisätiedot

LIHASHUOLTO URHEILIJAN OMAT TOIMENPITEET: - tasapainoinen elämänrytmi. Ø päiväjärjestys uni / valvominen, ruokailuajat

LIHASHUOLTO URHEILIJAN OMAT TOIMENPITEET: - tasapainoinen elämänrytmi. Ø päiväjärjestys uni / valvominen, ruokailuajat LIHASHUOLTO Lihashuolto tarkoittaa joukkoa toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on valmistaa urheilijaa suoritukseen ja edistää palautumista harjoituksesta tai kilpailusta. Palautumisella tarkoitetaan fyysisen

Lisätiedot

Juoksukoulu ( 3.5.2016

Juoksukoulu ( 3.5.2016 Juoksukoulu ( 3.5.2016 Klo 8:00 luento juoksuharjoi3elusta Klo 8:30-10:00 koordinaa8oharjoitus + videoklinikka Juoksuharjoituksen aikana mahdollisuus tehdä Asicsin askelanalyysi ja hankkia juoksukengät

Lisätiedot

Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi

Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi Lääninhallituksen toimiluvalla ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon liikunnallisesti suuntautunut fyysisen kunnon testausta, liikunnallista

Lisätiedot

Suunnistajan fyysisen kunnon testaus kokemuksia ja havaintoja 30 vuoden ajalta. Turun Seudun Urheiluakatemia Turku 1.2.2015

Suunnistajan fyysisen kunnon testaus kokemuksia ja havaintoja 30 vuoden ajalta. Turun Seudun Urheiluakatemia Turku 1.2.2015 Suunnistajan fyysisen kunnon testaus kokemuksia ja havaintoja vuoden ajalta Turun Seudun Urheiluakatemia Turku.. Jukka Kapanen Liikuntatieteen maisteri Jyväskylän yliopistosta 9 Testauspäällikkönä Oulun

Lisätiedot

Kestävyysharjoittelu nuoresta aikuiseksi. Ari Nummela Jyväskylä 16.4.2014

Kestävyysharjoittelu nuoresta aikuiseksi. Ari Nummela Jyväskylä 16.4.2014 Kestävyysharjoittelu nuoresta aikuiseksi Ari Nummela Jyväskylä 16.4.2014 Kestävyysharjoittelu nuoresta aikuiseksi 1. Kestävyyssuorituskykyyn vaikuttavat tekijät 2. Kestävyysominaisuuksien harjoittelu 3.

Lisätiedot

Harjoitustasojen määrittäminen ja palaute spiroergometriatestin perusteella

Harjoitustasojen määrittäminen ja palaute spiroergometriatestin perusteella Harjoitustasojen määrittäminen ja palaute spiroergometriatestin perusteella Jyrki Aho LitM, liikuntafysiologi Miksi harjoitustasoja pitäisi määrittää? VO 2max / VO 2peak tai P max ovat useimmin käytettyjä

Lisätiedot

Case CrossFit-urheilija. Firstbeat Hyvinvointianalyysi

Case CrossFit-urheilija. Firstbeat Hyvinvointianalyysi Case CrossFit-urheilija Firstbeat Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili Crossfit urheilija Case Kartoituksen alkupäivämäärä 14.07.2014 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden

Lisätiedot

Kilpailun ajoittaminen vuoristoharjoittelun jälkeen

Kilpailun ajoittaminen vuoristoharjoittelun jälkeen Kilpailun ajoittaminen vuoristoharjoittelun jälkeen International Altitude Training Symposium, Colorado Springs, CO, USA 5.-7.10.2011 Vuoristoharjoittelun fysiologiset vaikutukset Vuoristo / hypoksia Anaerobinen

Lisätiedot

MART testi tulokset ja kuvaus. Ari Nummela Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus - KIHU Kuntotestauspäivät Jyväskylä 20.3.2014

MART testi tulokset ja kuvaus. Ari Nummela Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus - KIHU Kuntotestauspäivät Jyväskylä 20.3.2014 MART testi tulokset ja kuvaus Ari Nummela Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus - KIHU Kuntotestauspäivät Jyväskylä 20.3.2014 MART historiaa MART testin kehittäminen alkoi 1987, kun kestävyysvalmentajat

Lisätiedot

Case Kiireinen äiti. Hyvinvointianalyysi Raportit

Case Kiireinen äiti. Hyvinvointianalyysi Raportit Case Kiireinen äiti Hyvinvointianalyysi Raportit HYVINVOINTIANALYYSI Henkilö: Case Kiireinen äiti Ikä 47 Pituus (cm) 170 Paino (kg) 62 Painoindeksi 21.5 Aktiivisuusluokka Leposyke Maksimisyke 6.0 (Hyvä)

Lisätiedot

TESTITULOSTEN YHTEENVETO

TESTITULOSTEN YHTEENVETO TESTITULOSTEN YHTEENVETO LIHASTEN VÄSYMINEN JA PALAUTUMINEN Lihaksesi eivät väsy niin helposti ja ne palautuvat nopeammin. Kehitettävä Hyvä AEROBINEN KUNTO Sinulla on edellytyksiä kasvattaa aerobista kuntoa

Lisätiedot

Hyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Essi Salminen

Hyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Essi Salminen Hyvinvointianalyysi Essi Salminen HYVINVOINTIANALYYSI Reaktion voimakkuus Ikä Henkilö: Essi Salminen Pituus (cm) Paino (kg) Painoindeksi 27 165 63 23.1 Aktiivisuusluokka Leposy Maksimisy 6.0 () 50 193

Lisätiedot

Case Insinööri. Hyvinvointianalyysi

Case Insinööri. Hyvinvointianalyysi Case Insinööri Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili Case Insinööri Kartoituksen alkupäivämäärä 03.09.2015 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta. Liikuntani teho

Lisätiedot

Hyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Essi Salminen

Hyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Essi Salminen Hyvinvointianalyysi Essi Salminen ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili Essi Salminen Kartoituksen alkupäivämäärä 11.10.2015 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta. Liikuntani teho

Lisätiedot

- 8 viikon ohjelma puolimaratonille - (kolme erilaista ohjelmaa) www.fitlandia.fi

- 8 viikon ohjelma puolimaratonille - (kolme erilaista ohjelmaa) www.fitlandia.fi - 8 viikon ohjelma puolimaratonille - (kolme erilaista ohjelmaa) ENNEN OHJELMIEN ALOITTAMISTA Haluamme, että harjoittelusi ja ohjelmasi etenee mahdollisimman sujuvasti alusta lähtien. Jotta saat parhaan

Lisätiedot

19627430.00 SWE/FIN A FIN HELPPO TIE HYVÄÄN KUNTOON

19627430.00 SWE/FIN A FIN HELPPO TIE HYVÄÄN KUNTOON HELPPO TIE HYVÄÄN KUNTOON 19627430.00 SWE/FIN A FIN SISÄLLYS 1. Syke opastaa liikkumaan oikein... 3 2. Monipuoliset käyttövaihtoehdot... 4 3. Tavoitesykealue... 6 4. Oikein suoritettu liikuntakerta...

Lisätiedot

Ergo Selkäklinikka. Petteri Koski

Ergo Selkäklinikka. Petteri Koski Näkökantojakantoja AUDI-ik ikäistenisten urheilijoiden fyysisestä harjoittelusta Alppilajit Vuokatti 28.10.-06 Naprapaatti ; D.N. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Ergo - Selkäklinikka Kotka Uuperi Ski Team

Lisätiedot

Kova kestävyysharjoittelu milloin ja miten? Timo Vuorimaa, LitT Yliopettaja, Haaga-Helia AMK Vierumäki

Kova kestävyysharjoittelu milloin ja miten? Timo Vuorimaa, LitT Yliopettaja, Haaga-Helia AMK Vierumäki Kova kestävyysharjoittelu milloin ja miten? Timo Vuorimaa, LitT Yliopettaja, Haaga-Helia AMK Vierumäki Väite 1 Ilman kovaa harjoittelua ei voi olla kova kilpailussa Väite 2 Kun jätät harjoituksissa varaa,

Lisätiedot

Vuoristoharjoittelu: lume- vai hypoksiavaikutus?

Vuoristoharjoittelu: lume- vai hypoksiavaikutus? Vuoristoharjoittelu: lume- vai hypoksiavaikutus? Ilkka Heinonen, Hiihto 5: 46-49, 2011 Vuoristoharjoittelun fysiologiset vaikutukset Vuoristo / hypoksia Anaerobinen kapasiteetti Puskurikapasiteetti Taloudellisuus

Lisätiedot

2016 Esimerkki. Hyvinvointianalyysi

2016 Esimerkki. Hyvinvointianalyysi 2016 Esimerkki Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili 2016 Esimerkki Kartoituksen alkupäivämäärä 08.02.2015 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta. Liikuntani teho

Lisätiedot

Hiljaa hyvä tulee. ennätysjahdissa. Ville Vesterinen, LitM Kuntotestauspäivät Pajulahti 23.-24.3.2010

Hiljaa hyvä tulee. ennätysjahdissa. Ville Vesterinen, LitM Kuntotestauspäivät Pajulahti 23.-24.3.2010 Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Hiljaa hyvä tulee kuntoilijamaratoonarit ennätysjahdissa Ville Vesterinen, LitM Kuntotestauspäivät Pajulahti 23.-24.3.2010 www.kihu.fi 1 Sisältö

Lisätiedot

Exercise Guide FIN A.fh8 2/12/02 18:31 Page 1 KUNNON LIIKUNTAOP KUNNON LIIKUNT AS

Exercise Guide FIN A.fh8 2/12/02 18:31 Page 1 KUNNON LIIKUNTAOP KUNNON LIIKUNT AS KUNNON LIIKUNTAOPAS TURVALLISUUTESI VUOKSI Vähentääksesi liikunnan riskejä, noudata seuraavia neuvoja, varsinkin, jos olet aloittamassa säännöllistä liikuntaa pidemmän tauon jälkeen. Ennen säännöllisen

Lisätiedot

FORMARE 2015. Tulosten tulkinta sekä harjoitusmuotoja ja niiden vaikutukset kehoon

FORMARE 2015. Tulosten tulkinta sekä harjoitusmuotoja ja niiden vaikutukset kehoon FORMARE 2015 Tulosten tulkinta sekä harjoitusmuotoja ja niiden vaikutukset kehoon Yleistä ForMaresta 50 laskutus. Tulee toukokuun aikana. Vastuu tehkää parhaanne, olkaa aktiivisia. Tämä on ainutlaatuinen

Lisätiedot

Nopeuskestävyys nuoresta aikuiseksi. Ari Nummela Jyväskylä 14.5.2014

Nopeuskestävyys nuoresta aikuiseksi. Ari Nummela Jyväskylä 14.5.2014 Nopeuskestävyys nuoresta aikuiseksi Ari Nummela Jyväskylä 14.5.2014 1. Nopeuskestävyys ominaisuutena 2. Nopeuskestävyysharjoittelu lapsilla 3. Nopeuskestävyysharjoittelun ohjelmointi Nopeuskestävyys nuoresta

Lisätiedot

SUUNNISTUKSEN HARJOITTELU

SUUNNISTUKSEN HARJOITTELU SUUNNISTUKSEN HARJOITTELU Fyysinen harjoittelu Suunnistuksen fyysiset vaatimukset 1. Peruskestävyys JAKSAT JUOSTA 2. Lihaskunto MAASTOSSA, KETTERÄSTI 3. Vauhtikestävyys ja KOVAA! FYYSISEN HARJOITTELUN

Lisätiedot

VALMENTAJA 2 KUORMITUKSEN VAIKUTUS ELIMIS- TÖÖN JA PALAUTUMINEN. Marko Laaksonen

VALMENTAJA 2 KUORMITUKSEN VAIKUTUS ELIMIS- TÖÖN JA PALAUTUMINEN. Marko Laaksonen VALMENTAJA 2 KUORMITUKSEN VAIKUTUS ELIMIS- TÖÖN JA PALAUTUMINEN Marko Laaksonen VALMENTAJAKOULUTUS II-taso 28.-29.8.2004 Suomen Ampumahiihtoliitto ry. KUORMITUKSEN VAIKUTUS ELIMISTÖÖN JA PALAUTUMINEN Teksti:

Lisätiedot

Puolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011

Puolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011 Puolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011 Kuntotestit puolustusvoimissa Kuntotestit antavat yhdessä terveystarkastusten kanssa hyvän kuvan henkilön terveydentilasta ja fyysisestä kunnosta sekä

Lisätiedot

Nousujohteisuus. Laji(t) Muu. Määrä

Nousujohteisuus. Laji(t) Muu. Määrä Olympiakomitea, Nuori Suomi ja Suomen Valmentajat ovat tehneet laajan selvityksen 8 18- vuotiaiden urheilevien nuorten liikuntamääristä ja harjoittelun karkeasta laadusta. Hyvä harjoittelu -selvitystyön

Lisätiedot

KUORMITTUMINEN JA PALAUTUMINEN PALLOILULAJEISSA (kori-, lento- ja jalkapallo)

KUORMITTUMINEN JA PALAUTUMINEN PALLOILULAJEISSA (kori-, lento- ja jalkapallo) Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä KUORMITTUMINEN JA PALAUTUMINEN PALLOILULAJEISSA (kori-, lento- ja jalkapallo) Mikko Häyrinen Joukkueurheilun kehittäjä, KIHU www.kihu.fi TAUSTAA

Lisätiedot

VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1

VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 YHDEN HARJOITUSKERRAN KOKONAISUUS Ihmisen fyysinen kasvu Kasvu pituuden, painon ja kehon osien sekä elinjärjestelmien kasvua kasvu noudattaa 95%:lla tiettyä kaavaa, mutta

Lisätiedot

Danske Bank. Juoksukoulu

Danske Bank. Juoksukoulu Danske Bank Juoksukoulu Ohjelma Keskiviikko 21.1.2015, klo 17-18:30 Luento 30 min @Olympiastadion -Kestävyysharjoittelun osa-alueet -Juoksuharjoittelu -Yleisimmät ongelmat ja miten korjataan -Harjoittele

Lisätiedot

Korkeanpaikan harjoittelu

Korkeanpaikan harjoittelu Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Korkeanpaikan harjoittelu Ari Nummela, LitT Jyväskylän yliopisto / liikuntabiologia LBIA028 Lajianalyysit eri urheilulajeissa ja urheiluvalmennuksen

Lisätiedot

Maratonkoulu -tavoitteena 10km, puolimaraton tai maraton

Maratonkoulu -tavoitteena 10km, puolimaraton tai maraton 1. Suomen Urheiluliiton virallinen Maratonkoulu 2014 Maratonkoulun järjestää JANAKKALAN JANA Valmentajana toimii: -Timo Aikasalo - puh040 7500 946 - Sp timo.aikasalo@gmail.com Suomen Urheiluliiton virallinen

Lisätiedot

Espoon Urheilijat ry Judojaos. Fyysisen harjoittelun opas

Espoon Urheilijat ry Judojaos. Fyysisen harjoittelun opas Espoon Urheilijat ry Judojaos Fyysisen harjoittelun opas 1 Sisällysluettelo 1 KUNNON HARJOITTAMINEN... 3 2 KESTÄVYYSHARJOITTELU... 4 2.1 PERUSKESTÄVYYS... 4 2.2 VAUHTIKESTÄVYYS... 4 2.3 MAKSIMIKESTÄVYYS...

Lisätiedot

Fyysinen valmennus sulkapallossa Pajulahti 3.-5.9.2010. Sulkapallon lajianalyysiä Kestävyys V-M Melleri

Fyysinen valmennus sulkapallossa Pajulahti 3.-5.9.2010. Sulkapallon lajianalyysiä Kestävyys V-M Melleri Sulkapallon lajianalyysiä Kestävyys V-M Melleri Kestävyys sulkapallon kaksinpelissä kansainvälisellä tasolla Sulkapallo on intensiivinen jatkuvia suunnanmuutoksia vaativa intervallilaji Pallorallin ja

Lisätiedot

Ohjelma. Huhtikuu 20.4. Juoksuharjoitus 60 min @RAPALA. -Videoklinikka -Juoksukoordinaatio. Juoksijan lihashuolto. 60 min @RAPALA

Ohjelma. Huhtikuu 20.4. Juoksuharjoitus 60 min @RAPALA. -Videoklinikka -Juoksukoordinaatio. Juoksijan lihashuolto. 60 min @RAPALA Juoksukoulu Ohjelma Maaliskuu 31.3. Luento 45 min @RAPALA -Kestävyysharjoittelun osaalueet -Juoksuharjoittelu -Yleisimmät ongelmat ja miten korjataan -Harjoittele terveenä! Juoksuharjoitus 75 min @RAPALA

Lisätiedot

Fitware Professional 5/26/2015. - Palauteraportti kestävyyskuntotestistä - Assi Innokas 5/26/2015

Fitware Professional 5/26/2015. - Palauteraportti kestävyyskuntotestistä - Assi Innokas 5/26/2015 Palauteraportti kestävyyskuntotestistä Assi Innokas 5/26/2015 Asiakastiedot Nimi: Sukupuoli: Innokas Assi Nainen Syntymäaika: 1/4/1975 Ikä: 40 Maksimaalisen hapenkulutuksen (VO2max) arviointi Testi: Polkupyöräergometritesti

Lisätiedot

Harjoittelun perusteita - tehoalueet

Harjoittelun perusteita - tehoalueet Harjoittelun perusteita - tehoalueet Mitä rauhallisempi harjoitus, sen pidempi se on. Mitä kovempi rasitus, sen vähemmän sitä on kokonaisharjoittelussa. 100% 85% Hr Max Silloin tällöin 75% Hr Max Harjoitussyke

Lisätiedot

Hyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Keijo Vehkakoski

Hyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Keijo Vehkakoski Hyvinvointianalyysi Keijo Vehkakoski ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili Keijo Vehkakoski Kartoituksen alkupäivämäärä 29.11.2015 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta. Liikuntani

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena

Lisätiedot

Stressinmittauksen tulkintamalli. -Mitä tulokset kertovat kuormitusriskistä?

Stressinmittauksen tulkintamalli. -Mitä tulokset kertovat kuormitusriskistä? Stressinmittauksen tulkintamalli -Mitä tulokset kertovat kuormitusriskistä? Ttm Jaakko Kotisaari Jyväskylä 20.5. 2008 Kuormittuneisuuden arvioinnin haasteet Onko palautumista riittävästi? Mikä on sopiva

Lisätiedot

Fitware Professional. Polkupyöräergometritesti Ensimmäinen kuorma: Ikä testissä:

Fitware Professional. Polkupyöräergometritesti Ensimmäinen kuorma: Ikä testissä: Asiakastiedot Nimi: Villanen Joonas Syntymäaika: 18.12.1984 Sukupuoli: Mies Ikä: 30 Maksimaalisen hapenkulutuksen (VO2max) arviointi Testi: Polkupyöräergometritesti Testiprotokolla: Miehet (urheilija)

Lisätiedot

Ravitsemuksen merkitys ja urheiluravinteiden käyttö kuntoliikunnassa ja urheilussa JARNO LEMMELÄ, LITM TRAINER LAB

Ravitsemuksen merkitys ja urheiluravinteiden käyttö kuntoliikunnassa ja urheilussa JARNO LEMMELÄ, LITM TRAINER LAB Ravitsemuksen merkitys ja urheiluravinteiden käyttö kuntoliikunnassa ja urheilussa JARNO LEMMELÄ, LITM TRAINER LAB Ravitsemuksen merkitys suorituskyvylle Hyvä nestetasapaino on tärkeää kaikessa harjoittelussa

Lisätiedot

Ylikuormitus ja alipalautuminen testaus ja toteaminen. Tampereen Urheilulääkäriasema

Ylikuormitus ja alipalautuminen testaus ja toteaminen. Tampereen Urheilulääkäriasema Ylikuormitus ja alipalautuminen testaus ja toteaminen Terve Urheilija iltaseminaari 20.11.2013 UKK-instituutti Piia Kaikkonen, LitM, testauspäällikkö, Tampereen Urheilulääkäriasema Liikaa, liian vähän

Lisätiedot

FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV

FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV KEHITTYMISEN PERIAATTEITA HARJOITUSÄRSYKE = järjestelmän häirintä Perusvoimaharjoitus lihassoluvaurio ELINJÄRJESTELMÄN REAGOINTI Vaurion korjaus = proteiinisynteesin

Lisätiedot

JES! TRAINING LIIKUNTA- JA HYVINVOINTIPALVELUT FISAF PERSONAL TRAINER JONNE ESKOLA

JES! TRAINING LIIKUNTA- JA HYVINVOINTIPALVELUT FISAF PERSONAL TRAINER JONNE ESKOLA JES! TRAINING LIIKUNTA- JA HYVINVOINTIPALVELUT FISAF PERSONAL TRAINER JONNE ESKOLA HARJOITUSOHJELMA Viikko 1 JUOKSU: Juoksu: 45min JUOKSU: - (todella kevyt) - 55% HRmax - HARJOITUSOHJELMA, Viikko 2 JUOKSU:

Lisätiedot

KESTÄVYYSURHEILU JUOKSUHARJOITTELU. Jonne Eskola FISAF PERSONAL TRAINER URHEILUHIEROJA

KESTÄVYYSURHEILU JUOKSUHARJOITTELU. Jonne Eskola FISAF PERSONAL TRAINER URHEILUHIEROJA KESTÄVYYSURHEILU JUOKSUHARJOITTELU Jonne Eskola FISAF PERSONAL TRAINER URHEILUHIEROJA KESTÄVYYSURHEILU Säännöllinen ja oikein kuormitettu kestävyysharjoittelu parantaa verenkierto- ja hapenkuljetus elimtöä

Lisätiedot

Hyvän ateriarytmin sovittaminen harjoitusrytmiin. Sanni Virta ja Liisa-Maija Rautio

Hyvän ateriarytmin sovittaminen harjoitusrytmiin. Sanni Virta ja Liisa-Maija Rautio Hyvän ateriarytmin sovittaminen harjoitusrytmiin Ravintoasioissa urheilijoilla on usein eniten parantamisen varaa. Erityisesti arkisyömiseen tulisi panostaa Urheilijan fyysinen kehitys tapahtuu arkisen

Lisätiedot

Pelastaja huolla lihaksistoasi

Pelastaja huolla lihaksistoasi Pelastaja huolla lihaksistoasi KOULUTUSPAKETTI Pelastaja huolla lihaksistoasi 1 2 3 4 Pelastajien työn taustaa Lihaksiston väsyminen ja palautuminen Lihaksiston palautumista nopeuttavat menetelmät Johtopäätökset

Lisätiedot

Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Liikunta ei ole tärkeää, se on ELINTÄRKEÄÄ 4/19/2013. Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta,

Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Liikunta ei ole tärkeää, se on ELINTÄRKEÄÄ 4/19/2013. Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta, Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta, vaan liikunnan määrästä ja ruokavalion terveellisyydestä. Liikkuvat Koen terveyteni hyväksi 8% 29 % Olen tyytyväinen

Lisätiedot

KESTÄVYYSVALMENNUS JA JUKOLAN

KESTÄVYYSVALMENNUS JA JUKOLAN Kuva: Kytäjä-Jukola2010 KESTÄVYYSVALMENNUS JA JUKOLAN VIESTIN FYYSISET VAATIMUKSET KUNTOURHEILIJALLE Hannu Vuorinen, Kymin Suunnistajien Jukolakoulu PUHUJASTA LYHYESTI Vuonna 1961 syntynyt, 1980- ja 1990-luvuilla

Lisätiedot

Kehittyminen on tottumista TYÖHÖN

Kehittyminen on tottumista TYÖHÖN Liikuntaharjoittelun ihanuus ja kurjuus Kehittyminen on tottumista TYÖHÖN Timo Vuorimaa, LitT Mitä tottuminen työhön tarkoittaa? Fyysisen kuormituksen ja elimistön tasapainotilan järkyttämisen jälkeen

Lisätiedot

AKTIIVINEN PYÖRÄILIJÄ

AKTIIVINEN PYÖRÄILIJÄ Laji: Taso: Kesto: Laajuus: Harjoitteet: Pyöräily Aktiivinen pyöräilijä 8 viikkoa Pyöräilyharjoittelu Kéo Power -polkimilla Kestävyysharjoittelu, intervallit Polar-testimenettely Ennen harjoittelua Power-polkimilla

Lisätiedot

Firstbeat.net Raportit

Firstbeat.net Raportit Firstbeat.net Raportit Tiina FBT STRESSIN JA PALAUTUMISEN RAPORTTI 1(2) Tiina FBT Mittauksen tiedot: Mittauksen päivämäärä: 29.09.2010 Ikä (vuotta) 47 Syke Pituus (cm) Paino (kg) 162 57 Mittausvirhe (2%)

Lisätiedot

Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia

Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia Liikuntalääketieteenpäivät 5.11.2015 Ville Vesterinen, LitM Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Mitä biohakkerointi on? Biohakkerointi ymmärretään

Lisätiedot

6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan.

6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. ENERGIAINDEKSI 23.01.2014 EEMELI ESIMERKKI 6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. Stressitaso - Vireystila + Aerobinen

Lisätiedot

JES! TRAINING LIIKUNTA- JA HYVINVOINTIPALVELUT FISAF PERSONAL TRAINER JONNE ESKOLA

JES! TRAINING LIIKUNTA- JA HYVINVOINTIPALVELUT FISAF PERSONAL TRAINER JONNE ESKOLA JES! TRAINING LIIKUNTA- JA HYVINVOINTIPALVELUT FISAF PERSONAL TRAINER JONNE ESKOLA HARJOITUSOHJELMA Viikko 1 JUOKSU: Juoksu: 45min 10min lämmittely + 6x60sek()/ vetojen välissä JUOKSU: - (todella kevyt)

Lisätiedot

Lämpötilan vaikutus työkykyyn / tietoisku Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Lämpötilan vaikutus työkykyyn / tietoisku Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi Lämpötilan vaikutus työkykyyn / tietoisku Juha Oksa Työterveyslaitos www.ttl.fi Puhutaan Lämpötasapaino Kylmä ja työ Kuuma ja työ Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisen lämpötilat Ihminen on tasalämpöinen

Lisätiedot

Road Racing. Harjoittelu ja ajamisen kuormittavuus 8.11.2008. Tomi Konttinen 2008

Road Racing. Harjoittelu ja ajamisen kuormittavuus 8.11.2008. Tomi Konttinen 2008 Road Racing Harjoittelu ja ajamisen kuormittavuus 8.11.2008 Tomi Konttinen 2008 Menestymisen edellytykset LAJITEKNINEN VALMIUS mahdollistaa oikean suoritustavan FYYSINEN VALMIUS mahdollistaa taidon, kestävyyden

Lisätiedot

Firstbeat Hyvinvointianalyysi

Firstbeat Hyvinvointianalyysi Firstbeat Hyvinvointianalyysi Mihin Firstbeat -mittaus perustuu? Mittaus perustuu sykevälivaihtelun muutoksiin. Alla on kuvattuna mitä sykevälivaihtelu tarkoittaa. Mitä tietoa Firstbeat mittauksella saadaan?

Lisätiedot

18.50) Avaus Kati Pasanen Näkökulmia palautumisesta Juha Koskela

18.50) Avaus Kati Pasanen Näkökulmia palautumisesta Juha Koskela Tavoitteena terve ja menestyvä urheilija Palaudu ja kehity 4.5.2010 UKK-instituutti, Tampere Palaudu ja kehity Ohjelma Johdantoa (klo 18.00-18.50) 18.50) Avaus Kati Pasanen Näkökulmia palautumisesta Juha

Lisätiedot

Palauteluento. 9. elokuuta 12

Palauteluento. 9. elokuuta 12 Palauteluento Kehonkoostumus Paino (Weight) Koko kehon mitattu paino. Painoindeksi (Bmi)! Paino (kg) jaettuna pituuden neliöillä (m2). Ihanteellinen painoindeksi on välillä 20-25. Rasvaprosentti (Fat%)!!

Lisätiedot

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT Oikeat ruokailutottumukset Riittävä lepo Monipuolinen liikunta Miksi pitäisi liikkua? Liikunta pitää kuntoa yllä Liikkuminen on terveyden antaa mielihyvää ja toimintakyvyn kannalta ehkäisee sairauksia

Lisätiedot

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon FORMARE 2015 Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon Sisältö Kalorit ja kulutus Proteiini Hiilihydraatti Rasva Vitamiinit Kivennäis- ja hivenaineet Vesi ja nesteytys Ravintosuositukset

Lisätiedot

Ohjelmisto-ominaisuudet:

Ohjelmisto-ominaisuudet: Fitware Pro 3 Fitware Pro on fyysisen suorituskyvyn mittaus, analysointi- ja seurantaohjelmisto terveyden ja liikunnan ammattilaisille Fitware Pro on pedakoginen, visuaalinen ja informatiivinen työkalu

Lisätiedot

Nuoren urheilijan ylikuormittumisen toteaminen ja hoito lääkärin näkökulmasta

Nuoren urheilijan ylikuormittumisen toteaminen ja hoito lääkärin näkökulmasta Nuoren urheilijan ylikuormittumisen toteaminen ja hoito lääkärin näkökulmasta Lauri Alanko LT, Liikuntalääketieteen erikoislääkäri 20.3.15 Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Fc Honka, HIFK A-juniorit,

Lisätiedot

Palautumista seurataan myös urheilussa

Palautumista seurataan myös urheilussa Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Palautumista seurataan myös urheilussa Esa Hynynen, KIHU Firstbeatin Stressipäivä, Jyväskylä, 15.5.2012 www.kihu.fi Yleistä rasituksesta ja palautumisesta

Lisätiedot

Sovitut seuranta-ajat

Sovitut seuranta-ajat KUNTOKIRJA Sovitut seuranta-ajat Pvm/ klo paikka Huomioitavaa/ sovitut asiat Henkilötiedot Nimi: Osoite: Puhelin: Yhteystietoja Lääkäri KYS Puhelin Sairaanhoitaja, Sydänpoliklinikka Puhelin Fysioterapeutti

Lisätiedot

TAITO- JA FYYSINEN HARJOITTELU, Osa 3

TAITO- JA FYYSINEN HARJOITTELU, Osa 3 TAITO- JA FYYSINEN HARJOITTELU, Osa 3 Maalivahdin fyysistä harjoittelua koskevan trilogian viimeisessä osassa olen käsitellyt fyysisiä ominaisuuksia: voimaa, nopeutta ja kestävyyttä. Kesä on fyysisten

Lisätiedot

JES! TRAINING LIIKUNTA- JA HYVINVOINTIPALVELUT FISAF PERSONAL TRAINER JONNE ESKOLA

JES! TRAINING LIIKUNTA- JA HYVINVOINTIPALVELUT FISAF PERSONAL TRAINER JONNE ESKOLA JES! TRAINING LIIKUNTA- JA HYVINVOINTIPALVELUT FISAF PERSONAL TRAINER JONNE ESKOLA HARJOITUSOHJELMA Viikko 1 JUOKSU: 20min + kuntopiiri 3kierrosta 50min Juoksu: 20min + kuntopiiri 2kierrosta 60min 60min

Lisätiedot

1.Ampujan fyysinen valmennus. 2. Ampujan psyykkinen valmennus. 3. Valmennuksen suunnittelu

1.Ampujan fyysinen valmennus. 2. Ampujan psyykkinen valmennus. 3. Valmennuksen suunnittelu 1.Ampujan fyysinen valmennus 2. Ampujan psyykkinen valmennus 3. Valmennuksen suunnittelu Ampujan fyysinen harjoittelu Kysymys: Miksi ampujan täytyy olla fyysisesti hyvässä kunnossa? *kestääkseen lajiharjoittelua

Lisätiedot

Nuoren moukarinheittäjän harjoittelu

Nuoren moukarinheittäjän harjoittelu Nuoren moukarinheittäjän harjoittelu Liikuntaa vai harjoittelua Riittävä määrä liikuntaa Vähintään 20 tuntia liikuntaa viikossa Nouseva määrä harjoittelua Perusliikunta on hyvä asia urheilemisen kannalta,

Lisätiedot

Kuormittuminen ja palautuminen urheilussa

Kuormittuminen ja palautuminen urheilussa Research Institute for Olympic Sports KIHU Jyväskylä Kuormittuminen ja palautuminen urheilussa Ari Nummela, LitT VAT6 14.8.2012 Liikuntakeskus Pajulahti www.kihu.fi Kuormittuminen ja palautuminen urheilussa

Lisätiedot

Vuoristoharjoittelu. Ari Nummela Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus - KIHU Valmennus ponnistaa tutkimuksesta Jyväskylä 22.3.

Vuoristoharjoittelu. Ari Nummela Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus - KIHU Valmennus ponnistaa tutkimuksesta Jyväskylä 22.3. Vuoristoharjoittelu Ari Nummela Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus - KIHU Valmennus ponnistaa tutkimuksesta Jyväskylä 22.3.2014 Vuoristoharjoittelu: lume- vai hypoksiavaikutus? Ilkka Heinonen, Hiihto

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS

LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS TAVOITE Lasten ja nuorten liikunnan asiantuntijaryhmä 2008 KOHTUULLISTA LIIKUNTAA REIPPAASTI LIIKKUVAT OPPILAAT RUUTUAIKAA? URHEILEVIEN NUORTEN RUUTUAIKA SUOMESSA

Lisätiedot

Valmentaja- ja ohjaajakoulutus, 1. taso. Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Valmentaja- ja ohjaajakoulutus, 1. taso. Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Valmentaja- ja ohjaajakoulutus, 1. taso Hermosto Taito Nopeus Sukuelimet Voima Tuki- ja liikuntaelimet Sisäelimet Aerobinen kestävyys Anaerobinen kestävyys Liikkuvuus 2 Fyysiset ominaisuudet Ikä Tasapaino

Lisätiedot

TIETOA HARJOITTELUSTA

TIETOA HARJOITTELUSTA TIETOA HARJOITTELUSTA Tämä harjoitusohjelma sopii henkilöille, joilla ei ole taustaa juoksuharjoittelusta. Henkilöt haluavat valmistautua turvallisesti Operaatio 21.1 juoksuun periaatteella juosten läpi.

Lisätiedot

Tavoite lähestyy. Syntyy kysymyksiä: Olenko harjoitellut riittävästi? Jaksanko juosta asetetun tavoitteen mukaisesti? Miten valmistaudun?

Tavoite lähestyy. Syntyy kysymyksiä: Olenko harjoitellut riittävästi? Jaksanko juosta asetetun tavoitteen mukaisesti? Miten valmistaudun? Tavoite lähestyy Syntyy kysymyksiä: Olenko harjoitellut riittävästi? Jaksanko juosta asetetun tavoitteen mukaisesti? Miten valmistaudun? Juoksusuorituksen onnistuminen on monen tekijän summa Onnistumisen

Lisätiedot

PERSONAL TRAINING HENKILÖKOHTAINEN KUNTOVALMENNUS

PERSONAL TRAINING HENKILÖKOHTAINEN KUNTOVALMENNUS PERSONAL TRAINING HENKILÖKOHTAINEN KUNTOVALMENNUS Personal Training eli henkilökohtainen valmennus on tänä päivänä yleisempää kuin moni ajatteleekaan. Miksikö? Se on tuottaa tuloksia kuntotasosta, liikuntataustasta

Lisätiedot

Suunnistajan maalis-huhtikuun harjoittelu

Suunnistajan maalis-huhtikuun harjoittelu harjoitusolosuhteet 4.3.2013 Suunnistan maalis-huhtikuun harjoittelu Janne Salmi Laitilan AV-päivä 2.3.2013 Kokonaisuus ratkaisee! FYYSIS- MOTORINEN HARJOITTELU VALMENTAJA PSYYKE AKTIIVINEN PALAUTUMINEN

Lisätiedot

X kestävyysseminaari, Pajulahti 10.12.05 PAINANKO LIIKAA? Dosentti, ETT Mikael Fogelholm Johtaja, UKK-instituutti, Tampere

X kestävyysseminaari, Pajulahti 10.12.05 PAINANKO LIIKAA? Dosentti, ETT Mikael Fogelholm Johtaja, UKK-instituutti, Tampere X kestävyysseminaari, Pajulahti 10.12.05 PAINANKO LIIKAA? Dosentti, ETT Johtaja, UKK-instituutti, Tampere Miten paino, painoindeksi ja rasva-% eroavat eri lajien urheilijoilla? Onko kehon koostumuksella

Lisätiedot

Essi Esimerkki. Hyvinvointianalyysi

Essi Esimerkki. Hyvinvointianalyysi Essi Esimerkki Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili Essi Esimerkki Kartoituksen alkupäivämäärä 23.02.2012 Kyselyn tulokset Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta. Liikuntani teho

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

Varalan Urheiluopisto Ville Varala Sivu: 1 www.varala.fi TESTIPALAUTE. Ville Varala

Varalan Urheiluopisto Ville Varala Sivu: 1 www.varala.fi TESTIPALAUTE. Ville Varala Varalan Urheiluopisto Ville Varala Sivu: 1 TESTIPALAUTE Ville Varala 11.1.2014 Varalan Urheiluopisto Ville Varala Sivu: 2 KESTÄVYYSTESTIN PALAUTE Asiakastiedot Nimi: Sukupuoli: Ville Varala Syntymäaika:

Lisätiedot