KOULUTUSKESKUS SALPAUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 KOULUTUSKESKUS SALPAUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Hyväksytty Koulutuskeskus Salpauksen johtoryhmä KOULUTUSKESKUS SALPAUS Teinintie 4, Lahti Puh Y-tunnus

2 2(23) SISÄLLYS Johdanto Lainsäädäntöpohja Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (L609/1986) Laki yhdenvertaisuudesta (L21/2004) Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus Koulutuskeskus Salpauksessa Kartoitus oppilaitoksen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta Kyselyn tulokset Tasa-arvon toteutuminen Yhdenvertaisuuden toteutuminen Toimenpiteet tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi Koulutuskeskus Salpauksessa Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskyselystä ja -suunnitelmasta tiedottaminen Suunnitelman toteutumisen seuranta ja tarkistaminen Liite: Tasa-arvo ja yhdenvertaisuuskysely... 18

3 3(23) Johdanto Tämä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma koskee Koulutuskeskus Salpauksen ammatillisessa koulutuksessa ja lukiossa opiskelevia nuoria ja aikuisia opiskelijoita. Suunnitelma tullaan sisällyttämään oppilaitoksen hyvinvointisuunnitelmaan. Suunnitelman laatimisessa on otettu huomioon tasa-arvovaltuutetun antamassa lausunnossa esitetyt keskeiset huomiot ja kehittämisehdotukset. Tasa-arvovaltuutettu kiinnitti lausunnossaan huomiota toiminnan kehittämiseen tähtäävän tasa-arvosuunnitelman laatimiseen opiskelijoiden ja henkilöstön yhteistyönä, erillään henkilöstöpoliittisen tasa-arvosuunnitelman laatimisesta. Päijät-Hämeen koulutuskonsernissa on laadittu sen koko henkilöstöä koskeva tasaarvosuunnitelma. Tämä erillinen oppilaitoksen toiminnallinen suunnitelma on laadittu yhteistyössä opiskelijoiden ja henkilöstön edustajien kanssa. Suunnitelman pohjana on keväällä 2011 tehty kartoitus oppilaitoksen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta ja siihen liittyvistä ongelmista (liite). Hyvinvointisuunnitelman laadinnan yhteydessä laaditaan seksuaalista ja sukupuolen perusteella tapahtuvaa häirintää koskeva ohjeistus, joka on osa kiusaamiseen puuttumismallia. Opintoohjauksen suunnitelmassa tullaan kiinnittämään huomiota siihen, että naisia rohkaistaan hakemaan perinteisesti miesvaltaisille aloille ja miehiä naisvaltaisille aloille. Tasa-arvosuunnitelman toteutumista on seurattu opiskelijapalautteen avulla. Oppilaitoksessa on otettu käyttöön INKA -opiskelijapalautejärjestelmä lukuvuoden aikana. Palautteessa kysytään valmistuvilta opiskelijoilta tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyviä kokemuksia. Keväällä 2011 opiskelijat vastasivat kysymykseen opiskelun aikaisesta tasa-arvoon kohdistuvasta syrjinnästä, etteivät ole juurikaan kokeneet syrjintää (asteikolla 1-4 kokemus 1,14). Opintojen aikana koettuun kiusaamiseen tai syrjintään, joka on kohdistunut henkilökohtaisiin ominaisuuksiin (esim. ikään, etniseen tai kansallisen alkuperään, kansalaisuuteen, kieleen, uskontoon, vakaumukseen, mielipiteisiin, terveydentilaan, vammaan, sukupuoliseen suuntautumiseen), opiskelijat vastasivat kokeneensa hiukan syrjintää (asteikolla 1-4 kokemus 1,25). Myös opiskelijahuoltoryhmissä on seurattu ja käsitelty tasa-arvosuunnitelman mukaisten toimenpiteiden toteutumista. Esille nousseisiin asioihin on reagoitu ja ne on käsitelty tapauskohtaisesti. Vertailtaessa naisten ja miesten osuuden kehittymistä Koulutuskeskus Salpauksen eri koulutusaloilla vuosina 2007 ja 2011, on havaittavissa muutosta perinteisillä naisten ja miesten aloilla. Tekniikan ja liikenteen alalla naisten osuus on selkeästi kasvanut. Vastaavasti miesten

4 4(23) osuus sosiaali- ja terveysalalla on jonkin verran lisääntynyt, ei kuitenkaan siinä määrin kuin olisi toivottavaa. Kuvio 1. Koulutusala % naisia % miehiä Humanistinen ja kasvatusala 65,6 76,7 34,4 23,3 Kulttuuriala 64,8 62,4 35,2 37,6 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 64,9 60,2 35,1 39,8 Luonnontieteiden ala 19,2 20,2 80,8 79,8 Tekniikan ja liikenteen ala 13,2 24,0 86,8 76,0 Luonnonvara- ja ympäristöala 78,1 75,0 21,9 25,0 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 89,3 88,3 10,7 11,7 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 76,8 78,3 23,2 21,7 Valmistava koulutus 50,5 36,0 49,5 64,0 Koulutusalat yhteensä 50,5 51,6 49,5 48,4 Kuvio 1. Naisten ja miesten osuus eri koulutusaloilla vuosina 2007 ja 2011 Tämän tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman laatimiseen ovat osallistuneet opiskelijoiden ja henkilöstön edustajat. Työryhmään ovat kuuluneet seuraavat henkilöt: opiskelijapalveluiden johtaja Riitta Murtorinne pj, koulutuspäällikkö Jarmo Eloranta, kuraattori, alkaen opiskelijapalvelupäällikkö Tiina Haverila, opiskelijatoiminnan koordinaattori Maija Korpelainen, alkaen opiskelijatoiminnan koordinaattori Anna Partanen, terveydenhoitaja Hannele Orjala, opinto-ohjaaja Eija Tamminen, asuntolaohjaajat Sakke Pennanen ja Tommi Ruolahti, opiskelijat Satu Kejola, Antti Rikkonen ja Mira Yrttiaho sekä toimistosihteeri Eija Silvonen, sihteeri. Työryhmä on kokoontunut seitsemän kertaa vuoden 2011 aikana. Suunnitelman kommentointimahdollisuus on annettu Koulutuskeskus Salpauksen Oppilaskunta Vyyhdille, koulutuspäällikkötiimille, nuorisoasteen johtotiimille sekä aikuiskoulutuksen ohjauspalvelutiimille. Suunnitelman on hyväksynyt Koulutuskeskus Salpauksen johtoryhmä Suunnitelma tarkistetaan vuosittain ja siihen tehdään tarvittavat muutokset ja lisäykset.

5 5(23) 1. Lainsäädäntöpohja 1.1. Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (L609/1986) Lain tarkoituksen on estää sukupuoleen perustuva syrjintä ja edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa sekä parantaa naisten asemaa erityisesti työelämässä. Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain muuttamisesta (L232/2005). Muutetussa laissa naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta säädetään aikaisempaa täsmällisemmin koulutuksen järjestäjän ja oppilaitoksen velvollisuuksista edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa. 5 Tasa-arvon toteuttaminen koulutuksessa ja opetuksessa Viranomaisten ja oppilaitosten sekä muiden koulutusta ja opetusta järjestävien yhteisöjen on huolehdittava siitä, että naisilla ja miehillä on samat mahdollisuudet koulutukseen ja ammatilliseen kehitykseen sekä että opetus, tutkimus ja oppiaineisto tukevat tämän lain tarkoituksen toteutumista. 6 b Toimenpiteet tasa-arvon edistämiseksi oppilaitoksissa Oppilaitoksen tulee vuosittain yhteistyössä henkilöstön ja opiskelijoiden edustajien kanssa laatia tasa-arvosuunnitelma. Suunnitelman tulee sisältää oppilaitoksen tasa-arvotilanteen ja siihen liittyvien ongelmien kartoitus sekä toteutettaviksi suunnitellut tarpeelliset toimenpiteet tasa-arvon edistämiseksi. Erityistä huomiota tulee kiinnittää tasa-arvon toteutumiseen opiskelijavalinnoissa, opetusta järjestettäessä ja opintosuorituksia arvioitaessa sekä toimenpiteisiin, joilla pyritään seksuaalisen häirinnän ja sukupuolen perusteella tapahtuvan häirinnän ehkäisemiseen ja poistamiseen. Tasa-arvosuunnitelman tulee sisältää arvio aikaisempaan tasa-arvosuunnitelmaan sisältyneiden toimenpiteiden toteuttamisesta ja niiden tuloksista. Suunnitelma voidaan sisällyttää osaksi opetussuunnitelmaa tai muuta oppilaitoksessa laadittavaa suunnitelmaa. Vuosittaisen tarkastelun sijasta voidaan oppilaitoksessa sopia, että suunnitelma laaditaan vähintään kerran kolmessa vuodessa Laki yhdenvertaisuudesta (L21/2004) Lain tarkoituksena on edistää ja turvata yhdenvertaisuuden toteutumista ja tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeussuojaa. Ketään ei saa syrjiä iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Yhdenvertaisuussuunnitelma tulee laatia etnisen yhdenvertaisuuden edistämiseksi siinä laajuudessa kuin toiminnan luonne sitä vaatii.

6 6(23) 2. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus Koulutuskeskus Salpauksessa Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuus ovat osa oppilaitoksen jokapäiväistä toimintaa. Ne ilmenevät oppilaitoksen toimintakulttuurissa ja vuorovaikutuksessa, opiskelijoiden yhdenvertaisena kohteluna opiskelijavalinnoissa, opintojen ohjauksessa ja opintosuoritusten arvioinnissa sekä syrjinnän ja seksuaalisen häirinnän ehkäisynä. Jokaisella opiskelijalla on oikeus tasa-arvoiseen ja yhdenvertaiseen opiskeluympäristöön. Vuorovaikutus ja toimintakulttuuri Kaikissa vuorovaikutustilanteissa, niin opettajien ja opiskelijoiden välisessä kuin myös opiskelijoiden keskinäisissä tilanteissa tavoitteena on, että jokainen uskaltaa omana itsenään ilmaista mielipiteitään ja ajatuksiaan. Henkilöstö kannustaa opiskelijoita erilaisia näkemyksiä arvostavaan keskusteluilmapiiriin. Tasa-arvo opiskelijarekrytoinnissa Opiskelijarekrytoinnissa rohkaistaan naisia hakeutumaan miesvaltaisille aloille ja miehiä naisvaltaisille aloille. Oppilaitoksen markkinointimateriaalissa esiintyvät sekä naiset että miehet. Perustutkintoon johtavassa nuorten koulutuksessa noudatetaan valtakunnallisia opiskelijaksi ottamisen perusteita. Asetuksessa opiskelijaksi ottamisen perusteista ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa hakija saa lisäpisteitä pyrkiessään koulutukseen jossa on enemmistö (70 % valintayksikössä) vastakkaista sukupuolta. Eri alojen pääsykoekäytännöissä noudatetaan yhtäläisiä valintakriteerejä eri sukupuolten välillä. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus opinto-ohjauksessa ja valinnoissa Opinto-ohjauksessa ohjaaja (esim. opettaja, opinto-ohjaaja, kuraattori) toimii sukupuolisensitiivisesti, ts. hän kykenee irrottautumaan omasta uskomus- ja olettamusjärjestelmästä ja keskittymään opiskelijan kokemusmaailmaan. Ohjaaja tunnistaa sukupuolen vaikutuksen yksilön elämään ja hänen tekemiinsä ratkaisuihin. Ohjaaja tukee opiskelijoita tekemään myös sukupuolelleen ei-tyypillisiä ratkaisuja sen mukaan, minkä opiskelija kokee itselleen sopivaksi esim. koulutusohjelma- ja valinnaisainevalinnoissa, työssäoppimispaikkojen valinnassa sekä jatko-opintoihin ja työelämään ohjauksessa. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus opintosuoritusten arvioinnissa Arvioinnin kohteena ei saa olla opiskelijan persoona eikä sukupuolesta johtuvat ominaisuudet. Opintosuoritusten arvioinnin tulee perustua opetussuunnitelmassa esitettyihin arviointikriteereihin.

7 7(23) Syrjinnän ehkäiseminen Syrjintä on usein piilotettua ja epäsuoraa, kuten seksuaalisuuteen liittyvien vitsien kerrontaa ja stereotypioiden vahvistamista. Esim. homo- ja blondivitsit voivat loukata, vaikka kertoja ei niitä loukkauksiksi tarkoitakaan. Syrjivältä voi tuntua myös maahanmuuttajien ja naisten erillinen huomioiminen, vaikka tarkoitusperä olisikin hyvä. Henkilöstö on esimerkkinä niin verbaalisessa kuin non-verbaalisessakin viestinnässä. Opiskelijaa ei saa asettaa eriarvoiseen asemaan vanhemmuuden tai perhehuoltovelvollisuuden perusteella. Opiskelijalla on oikeus keskeyttää opintonsa raskauden tai asevelvollisuuden vuoksi ja hänelle varataan opiskelupaikka keskeytyksen jälkeen. Seksuaalinen häirinnän ehkäiseminen Seksuaalisella häirinnällä ja ahdistelulla tarkoitetaan ei-toivottua ja yksipuolista joko fyysistä tai sanallista seksuaaliväritteistä käyttäytymistä. Häirintä aiheuttaa kohteessa kielteisiä tunteita. Tällaista käyttäytymistä ovat: sukupuolisesti tunkeilevat tai vihjailevat eleet tai ilmeet härskit puheet, kaksimieliset vitsit vartaloa, pukeutumista tai yksityiselämää koskevat asiattomat huomautukset tai kysymykset esille asetetut pornoaineistot, esim. tietokoneen taustakuvat, tyttö-/poikakalenterit seksuaalisesti virittyneet kirjeet, puhelinsoitot, tekstiviestit, sähköpostit ja sosiaalinen median viestit ei-toivottu fyysinen kosketus.

8 8(23) 3. Kartoitus oppilaitoksen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta Koulutuskeskus Salpauksessa toteutettiin tasa-arvo ja yhdenvertaisuuskysely keväällä Kysely kohdistettiin ammatillisen peruskoulutuksen ja lukion toisen vuoden opiskelijoille sekä aikuisopiskelijoille. Kyselyyn vastasi 546 opiskelijaa, noin puolet kohderyhmästä. Vastaajista 442 opiskelee nuorisoasteen koulutuksessa ja 104 aikuiskoulutuksessa. Vastaajien jakautuminen nuorten ja aikuisten koulutukseen, naisiin ja miehiin sekä ikäjakauma ilmenee kuviosta 2 (kuvio 2). Koulutusaloittainen jakauma on esitetty kuviossa 3 (kuvio 3). Kyselyllä haluttiin selvittää, miten Koulutuskeskus Salpauksessa opiskelevat kokevat naisten ja miesten välisen tasa-arvon toteutumisen oppilaitoksen toiminnassa. Tietoa haluttiin myös mahdollisista syrjintä- ja rasismikokemuksista. Kuvio 2. Vastaajien määrä nuorten ja aikuisten koulutuksessa, naiset ja miehet sekä ikäjakauma

9 9(23) Kuvio 3. Vastausten jakautuminen koulutusaloittain

10 10(23) 3.1. Kyselyn tulokset Tasa-arvon toteutuminen Kyselyn perusteella naisten ja miesten välinen tasa-arvo toteutuu oppilaitoksessa hyvin, keskiarvo 3,4 asteikolla 1-4 (kuvio 4). Oppilaitoksen henkilöstön suhtautuminen naisiin ja miehiin mm. opetukseen osallistumisen, huomion ja kannustuksen saamisen sekä tapojen ja käytänteiden osalta arvioitiin arvosanalla 3,3 asteikolla 1-4 (kuvio 5). Opiskeluympäristön koettiin vastaavan naisten ja miesten tarpeisiin arvosanalla 3,4 asteikolla 1-4 (kuvio 5). Kuvio 4. Naisten ja miesten välisen tasa-arvon toteutuminen Kuvio 5. Oppilaitoksen henkilöstön suhtautuminen opiskelijoihin

11 11(23) Seksuaalissävytteisiä huomautuksia tai ehdotuksia oli kokenut 9,4 % vastaajista. Epäasiallisia viestejä oli saanut 7,4 % vastaajista. Epäasiallisen koskettelun kohteeksi oli joutunut 7,7 % vastaajista. Kaksimielisten tai toista sukupuolta koskevien loukkaavien vitsien kertomista oli kuullut 24,5 % vastaajista. Loukkaavien kuvien tai muun materiaalin esilläpitoa oli havainnut 5,5 % vastaajista (kuvio 6). Kuvio 6. Kokemus seksuaalisesta häirinnästä Yhdenvertaisuuden toteutuminen Yhdenvertaisuuden toteutumista selvitettiin kysymällä vastaajien kokemuksia tasa-arvon toteutumisesta seuraavissa asioissa: etninen tausta, kansalaisuus tai kieli uskonto, vakaumus tai mielipide terveydentila tai vammaisuus seksuaalisen suuntautuminen henkilöön kohdistuva muu syy (esim. ikä, raskaus).

12 12(23) Vastaajista n. 10 % oli kokenut syrjintää edellä mainituissa asioissa (kuvio 7). Syrjintä ilmenee yleensä sanallisena nimittelynä, epäasiallisten vitsien kertomisena ja joukosta poissulkemisena. Jonkin verran esiintyy myös tönimistä, pahoinpitelyä ja omaisuuden tai tavaroiden vahingoittamista (kuvio 8). Useimmissa tapauksissa syrjijä on ollut toinen opiskelija, mutta myös henkilökunnan koettiin syrjineen jonkin verran. Myös työssäoppimispaikkojen edustajien taholta esiintyy jonkin verran syrjintää (kuvio 9). Kuvio 7. Kokemus yhdenvertaisuuden toteutumisesta

13 13(23) Kuvio 8. Syrjimisen ilmenemismuodot Kuvio 9. Syrjijä

14 14(23) Nuorisoasteella naiset kokivat syrjinnän olevan yleensä joukosta poissulkemista, miehillä sen sijaan fyysistä syrjintää. Nuorisoasteen miesvastaajat kokivat, että syrjintää esiintyy jonkin verran työssäoppimispaikoissa. Aikuiskoulutuksessa miesten ja naisten väliset erot olivat marginaalisia. Naiset kokevat tasa-arvon toteutuvan hieman paremmin kuin miehet. Miehet ovat kokeneet enemmän kaksimielisyyksien eli härskiyksien puhumista tai toista sukupuolta loukkaavien vitsien kertomista. Miehet ovat kokeneet syrjintää kaikilla tavoilla, naiset eivät kokeneet fyysistä syrjintää. Miehet ovat kokeneet myös henkilökunnan taholta syrjintää, naiset kokema syrjintä on tapahtunut opiskelijoiden taholta sekä työssäoppimispaikoilla. Yhdessä tapauksessa henkilökunnan jäsen on syrjinyt vammaisuuden tai terveydentilan vuoksi. Seksuaalisen suuntautumisen perusteella tapahtuvaa syrjintää miehet ja naiset ovat kokeneet saman verran. Eri-ikäisten joukossa (alle 18 v., v. ja yli 20 v.) syrjimiskokemukset erosivat siten, että nuorilla fyysinen syrjintä on yleisempää ja yli 20-vuotiailla syrjintä oli lähinnä sanallista. Uskonnollisen vakaumuksen perusteella syrjiminen vähenee iän kasvaessa. Yli 20-vuotiaiden joukossa oli kokemuksia työssäoppimispaikoilla iän tai raskauden aiheuttamasta syrjinnästä. Oppilaitoksen esteettömyyden vastaajat arvioivat hyväksi. Tuloksia analysoitaessa otettiin kuitenkin huomioon se, että vastaajat olivat pääsääntöisesti henkilöitä, joilla ei ole liikkumisrajoitteita. Näin ollen arviointi ei ole välttämättä luotettavaa. Tilojen esteettömyyden tarkastelu onkin otettu mukaan kehittämistoimenpiteisiin, koska oppilaitoksen tilojen saneeraus lähivuosina on merkittävää. Jotta esteettömyys tulee huomioiduksi saneerauksissa, asian esillä pitämistä pidetään tärkeänä.

15 15(23) 4. Toimenpiteet tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi Koulutuskeskus Salpauksessa Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskyselyn tulosten pohjalta oppilaitoksessa pidetään tärkeänä tarttua kiusaamiseen, joka ilmenee epäasiallisena käytöksenä ja yhdenvertaisuuden loukkauksina kuten sanallisena nimittelynä, seksuaalisävytteisinä huomautteluina, puheina, kosketuksena tai joukosta poissulkemisena. Näihin asioihin pyritään vaikuttamaan seuraavassa esitetyin toimenpitein. Yhdenvertaisuuden näkökulmasta oppimisympäristöjen esteettömyys on tärkeä asia. Oppilaitoksen tiloja saneerataan lähivuosina merkittävästi. Jotta esteettömyys tulee huomioiduksi, asian esillä pitämistä pidetään tärkeänä. Toimenpide Toteutus Vastuuhenkilöt Ryhmäyttämiskoulutus henkilöstölle ja opiskelijoiden ryhmäyttämisen tehostaminen ja vakiinnuttaminen Oppilaitoksen nuorisoasteen henkilöstölle (opettajat ja opiskelijahuoltohenkilöstö) järjestetään ryhmäyttämiskoulutusta Kouluttajina toimivat Nuorten Akatemian Turvallista ryhmää rakentamaan hanke ja Lahden kaupungin Nuorisopalvelut Opiskelijapalveluiden johtaja ja kuraattori-sairaanhoitaja Lahden nuorisopalvelut/ kuraattori Koulutuspäällikkö vastaa henkilöstönsä osallistumisesta koulutukseen Seksuaalisen ja sukupuolen perusteella tapahtuvan häirinnän ehkäisyä koskeva ohjeistus (osana kiusaamiseen puuttumismallia) Ohjeistuksessa kuvataan seuraavat asiat: - mitä häirintä on - mitä häirinnän kohteeksi joutunut voi tehdä - kenen puoleen voi kääntyä - miten henkilökunnan tulee toimia Opiskelijapalvelupäällikkö

16 16(23) Toimenpide Toteutus Vastuuhenkilöt Henkilökunnan esimerkillinen toiminta Huomion kiinnittäminen omassa käyttäytymisessä mm. seuraaviin asioihin: - puhekieli - kaksimieliset vitsit - ilmeet ja eleet Epäasialliseen käyttäytymiseen puuttuminen Henkilöstön yhteisvastuu Henkilöstöasioista vastaava apulaisrehtori Opiskelun ja perhe-elämän yhteensovittaminen (tämä huomioidaan koko ajan) Opiskelijaa ei aseteta eriarvoiseen asemaan raskauden, vanhemmuuden tai perheenhuoltovelvollisuuden vuoksi. Opiskelupaikka turvataan äitiysloman jälkeen. Nuorisoasteella opinto-ohjaajat ja aikuiskoulutuksessa ohjaavat opettajat Maahanmuuttajatietouden lisääminen ja maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden parempi huomiointi Laaditaan infosivut henkilöstön Kori-intranettiin Materiaalin kokoamisessa hyödynnetään Salpauksen kieli- ja kulttuuriyksikön henkilöstön asiantuntemusta Tasa-arvoryhmä vastaa osaltaan materiaalin työstämisestä Oppimisympäristöjen esteettömyyskartoitus Toteutetaan Vipusenkadun kampuksella LAMK:n opiskelijatyönä Opiskelijapalvelupäällikkö toimii yhdyshenkilönä.

17 17(23) 5. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskyselystä ja -suunnitelmasta tiedottaminen Koulutusalojen opiskelijahuoltoryhmät vastaavat tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskyselyn tuloksista ja sen pohjalta laaditusta toiminnallisesta suunnitelmasta tiedottamisesta henkilöstölle ja opiskelijoille lukuvuoden aikana. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma lisätään pysyväksi tiedoksi henkilöstön Kori-intranettiin sekä Pakki-opiskelijaportaaliin. Tieto suunnitelmasta ja sen saatavuudesta lisätään jatkossa myös opiskelijan oppaaseen, joka jaetaan lukuvuoden alkaessa kaikille opiskelijoille. 6. Suunnitelman toteutumisen seuranta ja tarkistaminen Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista seurataan opiskelijapalautteen avulla. Suunnitelman toteutumista seurataan ja siitä raportoidaan vuosittain oppilaitoksen toiminnan kuvauksen laadinnan ja arvioinnin yhteydessä. Opiskelijatilastoja tarkastellaan myös tasaarvonäkökulmasta. Suunnitelmaan tehdään tarvittavat muutokset ja lisäykset. Laajempi kysely tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumisesta tehdään kolmen vuoden kuluttua vuonna 2014, jolloin myös tasa-arvosuunnitelma päivitetään kokonaisuudessaan. Liite Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysely

18 Liite: Tasa-arvo ja yhdenvertaisuuskysely 18(23)

19 19(23)

20 20(23)

21 21(23)

22 22(23)

23 23(23)