KORVAUKSEN TAKAISINPERINTÄ YKSITYISHENKILÖLTÄ AJONEUVOVAHINGOISSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KORVAUKSEN TAKAISINPERINTÄ YKSITYISHENKILÖLTÄ AJONEUVOVAHINGOISSA"

Transkriptio

1 TAMPEREEN YLIOPISTO Oikeustieteen laitos KORVAUKSEN TAKAISINPERINTÄ YKSITYISHENKILÖLTÄ AJONEUVOVAHINGOISSA Vakuutustiede Pro gradu -tutkielma Helmikuu 2010 Ohjaaja: Antti Kanto Tiina-Liisa Nikander

2 TIIVISTELMÄ Tampereen yliopisto Oikeustieteen laitos, vakuutustiede Tekijä: NIKANDER, TIINA-LIISA Tutkielman nimi: Korvauksen takaisinperintä yksityishenkilöltä ajoneuvovahingoissa Pro gradu -tutkielma: 96 sivua 13 liitesivua Aika: Helmikuu 2010 Avainsanat: autovakuutus, ajoneuvovahinko, tuottamus, korvausvastuu, takautumisoikeus, regressio-oikeus, takaisinperintä Vapaaehtoinen ajoneuvovakuutus korvaa vakuutetulle ajoneuvolle sattuneita vahinkoja. Vakuutuksen sisältö vaihtelee vakuutuksenottajan valitseman vakuutusturvan laajuuden mukaisesti. Tavallisesti vapaaehtoinen ajoneuvovakuutus pitää sisällään ainakin hirvi-, palo-, varkaus-, vastuu- ja oikeusturvavakuutuksen. Usein vakuutukseen valitaan myös ilkivalta-, keskeytys- ja kolarointiturva sekä hinausvakuutus. Vahingon sattuessa vapaaehtoinen vakuutus korvaa ajoneuvon lunastuksen tai korjauskustannuksia, hinauksen ja mahdollisesti vielä ylimääräisiä matkakuluja tai päivärahaa ajoneuvon korjausajalta. Edellytyksenä korvauksen täysimääräiselle maksamiselle on, että vahinkotapahtuma kuuluu ajoneuvon voimassaolevan vakuutuksen piiriin ja vahinko on sattunut sillä tavoin ja niissä olosuhteissa, missä vakuutusyhtiöllä ei ole lain ja vakuutusehtojen mukaista oikeutta alentaa, evätä tai periä korvausta takaisin. Tämä tutkimus käsittelee ajoneuvovahinkojen korvausten takaisinperintää yksityishenkilöltä. Tutkitaan korvaustoiminnan myöhempää vaihetta, jossa vakuutusyhtiö on suorittanut vakuutuksen kautta korvauksen, muttei jää vahingon lopulliseksi maksuvelvolliseksi. Tutkimuksen perustan ja teoreettisen viitekehyksen luo vakuutusyhtiön oikeus periä korvattu summa takaisin vahingonaiheuttajalta vakuutussopimuslain ja vakuutusehtojen osoittamissa vahinkotapauksissa. Tärkeä osa perintää ohjaavaa normistoa on myös vahingonkorvausoikeuden käsitteistö, josta tutkimuksen teoreettinen osa alkaa. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mikä on korvausten takaisinperinnän oikeusperusta, millaisia ajoneuvovahinkoja peritään takaisin ja miksi korvausten takaisinperintä on tärkeää. Lisäksi esitetään korvauksen takaisinperintä prosessina ja selvitetään prosessin vaiheisiin liittyvät kriittiset toiminnot perinnän onnistumiseksi. Vakuutusyhtiö on tutkimuksen näkökulma. Aineisto koostuu 119 korvausten takaisinperintään vuonna 2008 siirtyneestä vahinkotapauksesta. Niiden takaisinperintää seurattiin syksyyn 2009 asti, jolloin aineistoon tehtiin viimeinen tilannekatsaus ja päivitys. Aineiston avulla seurattiin, miten korvausten takaisinperintä toteutuu ja millaisia työvaiheita se perintäkäsittelijältä vaatii. Takaisinperintäprosessi todettiin linkittyvän hyvin vahvasti vakuutusyhtiöstä riippumattomaan viranomaisprosessiin, joten prosessiin liittyvistä työvaiheista pystyttiin kiteyttämään viisi yleistettävää toimintoa. Tämän lisäksi aineistosta nostettiin toimintaa edustavia tapauksia, joiden tarkempi tapauskohtainen tutkiminen havainnollisti takaisinperintään siirtyviä vahinkoja. Takaisinperinnän merkitystä tärkeimmin tukivat korvaustoiminnan oikeudenmukaisuuskäsitys ja vakuutuksenottajakollektiivin tasavertaisuuden säilyttäminen.

3 Sisällys 1 JOHDANTO Tutkimuksen aihealue Tutkimuksen merkitys ja tavoitteet Tutkimusongelmat ja tutkimuksen kulku Tutkimusote ja metodi Rajaukset ja tutkimuksen viitekehys Aineisto ja kirjallisuus KORVAUSVASTUU JA TAKAUTUMISOIKEUS Korvausoikeudellinen lähtökohta Sopimuksenulkoinen korvausvastuu vahingonkorvausoikeudessa Korvauskelpoinen vahinko ja korvaus Tahallisuus ja tuottamus Huojennukset vahingonkorvauslaissa Tuottamuksen poistuminen Syy-yhteys vahingonkorvausoikeudessa Vahingonkorvausoikeus ja vakuutuksenantajan takautumisoikeus SITOUMUKSEEN PERUSTUVA KORVAUSVASTUU Vapaaehtoisen ajoneuvovakuutuksen keskeinen sisältö Vakuutuksenottajan sivuvelvoitteet vakuutussopimuslaissa Sivuvelvoitteet riskin määrittämiseksi Sivuvelvoite vakuutustapahtumasta Samastaminen Vakuutuksenantajan takautumisoikeus vakuutussopimuslaissa AJONEUVOVAHINKOJEN TAKAISINPERINNÄN OMINAISPIIRTEITÄ Ajoneuvorikokset Ajoneuvo, ajokunto ja tienkäyttäjän kelpoisuus Liikenneturvallisuuden vaarantaminen Korvauksen takaisinperintään johtaneita vahinkotapauksia TAKAISINPERINNÄN KULKU JA TYÖVAIHEET Perintäprosessin lähtötilanne Valmistelu ja esityöt Tuomioistuinkäsittely Perintäkelpoinen saaminen ja käsittelyn rinnakkaistehtävät Tutkimusaineiston taulukointi JOHTOPÄÄTÖKSET...89 LÄHTEET...97

4 LIITTEET LIITE 1 Vapaaehtoisen ajoneuvovakuutuksen tiivistelmä LIITE 2 Vuonna 2007 kirjattujen vahinkotapausten 1. koontitaulukko LIITE 3 Vuonna 2007 kirjattujen vahinkotapausten 2. koontitaulukko LIITE 4 Vuonna 2007 kirjattujen vahinkotapausten 1. lisätietotaulukko LIITE 5 Vuonna 2007 kirjattujen vahinkotapausten 2. lisätietotaulukko LIITE 6 Vuonna 2008 kirjattujen vahinkotapausten 1. koontitaulukko LIITE 7 Vuonna 2008 kirjattujen vahinkotapausten 2. koontitaulukko LIITE 8 Vuonna 2008 kirjattujen vahinkotapausten 3. koontitaulukko LIITE 9 Vuonna 2008 kirjattujen vahinkotapausten 4. koontitaulukko LIITE 10 Vuonna 2008 kirjattujen vahinkotapausten 5. koontitaulukko LIITE 11 Vuonna 2008 kirjattujen vahinkotapausten 1. lisätietotaulukko LIITE 12 Vuonna 2008 kirjattujen vahinkotapausten 2. lisätietotaulukko LIITE 13 Vuonna 2008 kirjattujen vahinkotapausten 2. lisätietotaulukko TUTKIMUKSEN KUVIOT JA TAULUKOT Kuvio 1 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys...12 Kuvio 2 Tuottamusjana...22 Kuvio 3 perintäprosessin kriittiset toiminnot...73 Kuvio 4 Vahingonkorvauksen takaisinperintäprosessi yksinkertaisimmillaan...91 Kuvio 5 Vahingonkorvauksen takaisinperintäprosessi...92 Taulukko 1 Autovakuutuksesta korvatut varkausvahingot...3 Kuvaaja 1 Autovakuutuksesta korvatut varkausvahingot...3

5 1 JOHDANTO 1.1 Tutkimuksen aihealue Vahinkoa voidaan tarkastella prosessina 1. Prosessi alkaa tapahtumista, jotka edeltävät varsinaista vahinkotapahtumaa. Ajatellaan, että tapahtuu jotain, joka edelleen johtaa tapahtumiin vahinkohetkellä. Näistä syistä vahinko tapahtuu jollain tietyllä hetkellä ja tietyllä tavalla. Vahinko on negatiivissävytteinen ilmaisu ja siihen liittyy lähestulkoon aina jonkinlainen taloudellinen menetys. Tästä menetyksestään vahingonkärsinyt odottaa saavansa korvauksen. Korvauksen saamiseksi prosessi etenee erilaisiin toimiin vahingon jälkeen. Niiden tarkoituksena voi olla palauttaa tilanne mahdollisimman normaaliksi tai hyvittää ei toivottu muutos kärsineelle osapuolelle. Joskus korvausprosessi on lyhyt ja yksinkertainen. Vakuutusyhtiö osallistuu kustannuksiin ja asia jää siihen. Toisinaan prosessi voi olla pitkä ja monimutkainen ja siihen voi liittyä useita toimijoita kuten: vahingonkärsinyt, vahingonaiheuttaja, vakuutusyhtiö, todistajat, viranomaiset tai vaikka pelastuslaitos. Vahingonkärsinyt saattaa vakuutuksesta huolimatta joutua itse kattamaan hänelle aiheutuneita kustannuksia tai mahdollisesti vakuutusyhtiö korvaa vain osan. Korvausprosessin alussa palataan tapahtumiin ennen vahinkotapahtumaa ja tapahtumiin vahinkohetkellä. Tutkitaan kuka ja missä määrin on vahinkotapahtumasta vastuussa ja onko vakuutusyhtiöllä oikeus vaatia aiheuttajalta rahallista hyvitystä. Tämä tutkimus käsittelee, millainen on vakuutusyhtiön korvausprosessi ajoneuvovahingoissa ja erityisesti, millainen on prosessin kulku vakuutusyhtiöstä maksetun korvauksen jälkeen. Täsmällisemmin tarkoituksena on tutkia maksetun korvauksen takaisinperintää eli tehtävää, jossa haetaan korvausvastuuseen sattuneen vahingon lopullinen maksuvelvollinen. 1 Virtanen 1995,

6 1.2 Tutkimuksen merkitys ja tavoitteet Vuoden 2008 loppupuolella heikentynyt talouden tilanne luo ajankohtaiset puitteet tutkia vakuutusyhtiön korvaustoimintaa eli vakuutusyhtiön suurinta kuluerää. Tässä tutkimuksessa keskitytään vakuutusyhtiön kuluihin, jotka periaatteessa eivät edes kuuluisi vakuutusyhtiön kannettavaksi. Puhutaan siis vahingonkorvausten takaisinperinnästä eli kuluista, jotka muuttuvat käsittelyprosessin edetessä vakuutusyhtiön saataviksi. Taantumassa vakuutusyhtiöt kohtaavat ongelmia, jotka vaikuttavat suoraan korvausten takaisinperintään. Ongelmat ovat yhteiskunnallisia kuten lisääntyvä rikollisuus tai vakuutuspetokset. Ajoneuvovahinkojen näkökulmasta katsottuna vakuutusyhtiöille kustannuksia aiheuttavat myös ajoneuvoihin kohdistuvat ilkivallanteot, murtautumiset ja varkaudet. Näissä tapauksissa korvausten takaisinperintää voidaan suorittaa, mikäli vahingontekijä tunnetaan. Vakuutuspetoksiin liittyen muun muassa Helsingin Sanomat julkaisi marraskuussa 2008 aiheesta artikkelin, jossa kerrottiin vakuutusyhtiöiden pelkäävän, että lavastetut kolarit ovat lisääntymässä Suomessa. Lavastetulla kolarilla tarkoitetaan oman ajoneuvon tahallista tuhoamista ja vahingonkorvauksen hakemista kyseisestä tapahtumasta. Syitä kolareiden järjestämiseen on useita, mutta pääsääntöisesti auton omistajalla tai haltijalla on tarkoituksena päästä autosta nopeasti eroon. Taustalta tavallisesti löytyy selitys, että velallinen ei selviä enää taloudellisesti ajoneuvon aiheuttamista kuluista. Vakuutusyhtiö on vahinkotapahtumien kulusta kiinnostunut, jottei yhtiön maksettavaksi tule tahallaan tuhottujen ajoneuvojen rahoitusyhtiövelkoja. 2 Korvausten takaisinperinnän kautta voidaan vahingon tahallaan aiheuttaneelta periä muun muassa vakuutusyhtiöstä rahoitusyhtiölle maksettua auton velkaosuuden korvausta takasin. Taantuma lisää riskiä edellä kuvatuista vahinkotapahtumista ja syy on yksityishenkilöiden velkaantuminen. Tällä hetkellä useat yksityishenkilöt ovat velkaantuneet muun muassa ostettuaan ajoneuvoja, jotka vielä pitkään ovat rahoitusyhtiöiden omistuksessa. Taantuman ja lisääntyneen työttömyyden seurauksena 2 Helsingin Sanomat , Kotimaa, A9. 2

7 yksityishenkilöiden on vaikea selviytyä ajoneuvon maksuista. Tällöin velallinen voi harkita jopa petosta velkaloukusta selviämiseen. Vakuutusyhtiön maksettujen korvausten takaisinperinnästä en ole vastaavaa tutkimusta löytänyt. Toisaalta vakuutusyhtiöistä löytyy vuosittain runsaasti erilaisia vahinkotapauksia, joissa korvauksen takaisinperintä voisi tulla kyseeseen. Ajoneuvoon kohdistuvia vahingontekoja on vuosittain kymmeniä tuhansia, mutta tosin vain osaan voidaan vahingonaiheuttaja selvittää. Taulukosta 1 nähdään esimerkkinä autovakuutuksesta korvattujen varkausvahinkojen määrä 2000-luvulla. Vahinkotapausten määrä on ollut vuoden 1999 jälkeen laskussa, mutta edelleen vuonna 2007 tapauksia oli yli Vuoden 2007 korvausmeno samoista vahingoista oli euroa. Kuvaaja 1 havainnollistaa tarkemmin kehitystä. Taulukko 1 Autovakuutuksesta korvatut varkausvahingot Lukumäärä Korvaus 1000 euroa Lähde: (www.liikennevakuutuskeskus.fi a). Lukumäärä Vuodet Korvaus 1000 euroa Korvaus 1000 euroa Lukumäärä Kuvaaja 1 Autovakuutuksesta korvatut varkausvahingot Vuodelle 2008 liikennevakuutuskeskus ilmoitti varkausvahinkoja olleen kappaletta, joista 5041 kappaletta oli luvattomia käyttöönottoja. Ajoneuvoihin 3

8 kohdistuvia ilkivaltatapauksia vuonna 2008 oli kappaletta 3. Varkaus- ja ilkivaltatapaukset ovat tässä kaksi esimerkkiä, joiden kautta vakuutusyhtiö perii maksettuja korvauksia takaisin, jos tekijä tunnetaan. Tässä vaiheessa todettakoon, että perintää suoritetaan myös useissa muissa vahinkotapauksissa. Tämä tutkimus on tehty vakuutusyhtiön näkökulmasta. Ensimmäisenä tavoitteena on selvittää takaisinperinnän taustatekijät eli takaisinperintään johtavat syyt ja perustellaan, miksi, millä perusteilla ja mitä korvauksia peritään takaisin. Toiseksi määritetään perintäprosessi ja erotetaan työ yksittäisiin vaiheisiin. Tavoitteena on ymmärtää korvauksen takaisinperintää prosessina ja ilmiönä. 1.3 Tutkimusongelmat ja tutkimuksen kulku Tutkimusongelma liittyy tutkimuksen tavoitteeseen. Tutkimusongelmaa määritettäessä ei pelkkä aihealueen älyllinen ihmettely riitä vaan ongelma on tiivistettävä tutkimuskysymyksen muotoon. 4 Tutkimusongelmiin ja niistä johdettuihin tutkimuskysymyksiin vastaamalla tutkimuksen tavoite on määrä saavuttaa. Tutkimusongelmat tässä työssä voidaan ilmaista seuraavin lausein: Tutkitaan ensinnäkin, mitkä ovat vahingonkorvauksen takaisinperintään vaikuttavat taustatekijät ja syyt ajoneuvovahingoissa. Toisaalta tutkitaan, millainen on ajoneuvovahinkojen korvausten takaisinperinnänprosessi vakuutusyhtiön näkökulmasta katsottuna ja millaisia vahinkoja ylipäätään peritään takaisin. Kolmanneksi etsitään perusteluja, miksi vahingonkorvausten takaisinperintä on tärkeää. 3 ( b). 4 Eskola & Suoranta 1998, 36. 4

9 Tutkimusongelmat täsmennettyinä tutkimuskysymyksinä alaongelmineen ovat: Mitkä ovat vahingonkorvauksen takaisinperinnän oikeudelliset perusteet? Mitkä oikeudelliset taustatekijät vaikuttavat vahingonkorvauksen takaisinperintään ajoneuvovahingoissa? Mikä on vahingonkorvauksen takaisinperinnän tarkoitus vahinkovakuutusyhtiön toiminnassa? Miksi vahingonkorvausten takaisinperintä on tärkeää? Millaisia ovat vahinkotapaukset ajoneuvovahingoissa, jotka johtavat korvauksen takaisinperintään? Millainen on vahingonkorvauksen takaisinperinnän prosessi ajoneuvovahingoissa? Tutkimuksen kulku etenee perinteisesti aihepiirin teoriaosuuden jälkeen empiiriseen tutkimuksen vaiheeseen. Johdanto kappaleen tehtävänä on aivan aluksi pohjustaa aihepiirin syvempään tutkimiseen ja esitellä tutkimuksen merkitys ja tarkoitus. Alussa määritetään myös tutkimusongelmat ja esitetään tutkimusmenetelmä, jonka avulla esitettyihin ongelmiin etsitään vastaus. Johdannosta löytyy myös tutkimuksen teoreettinen viitekehys ja tutkimuksen aineiston esittely. Varsinainen tutkimuksen teoreettinen osuus alkaa tutkimuksen luvusta kaksi. Siinä käsitellään korvausten takaisinperinnän oikeusperustaa ja etsitään vastausta kysymykseen vahingonkorvauksen takaisinperintään vaikuttavista taustatekijöistä ajoneuvovahingoissa. Tutkimuksen luku kolme täydentää luvun kaksi oikeudellista teoriapohjaa. Tutkimuksen teoreettisesta osuudesta saadaan samalla perusteluja sille, miksi takaisinperintä on tärkeää ja millainen tarkoitus sillä on vakuutusyhtiön toiminnassa. Neljännessä luvussa siirrytään osittain tutkimuksen empiiriseen osuuteen. Luvun tehtävä on vastata tutkimusongelmaan, millaisia vahinkotapauksia ajoneuvovahingoissa peritään takaisin. Luku viisi keskittyy takaisinperinnän prosessiin. Johtopäätöksiin on koottu yhteenveto tutkimuksen sisällöstä ja pohdittu tutkimuksen tuomaa näkökulmaa tutkimusongelmiin nähden. 5

10 1.4 Tutkimusote ja metodi Tutkimusotteeltaan kyseessä on laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimus. Kvalitatiivinen tutkimus poikkeaa kvantitatiivisesta tutkimuksesta sekä aineiston että sen analyysin perusteella. Alasuutari (1994) toteaa, että laadullinen analyysi tutkii aineistoa kokonaisuutena ja pyrkii löytämään absoluuttista tulkintaa niin, etteivät tutkittavat seikat ole ristiriidassa esitetyn tulkinnan kanssa 5. Hänen mukaansa laadullisen analyysin ajatellaan valottavan jonkin singulaarisesti ymmärretyn sisäisesti loogisen kokonaisuuden rakennetta 6. Tällä hän tarkoittaa, että monimuotoisenkin kokonaisuuden tulkinta tulee olla perusteltu, yhtenevä ja looginen. Tästä johtuen tulkinnan tulee joustaa, jotta kokonaisuus voidaan nähdä yhtenäisenä. Kvantitatiivinen analyysi etsii vastaavasti tilastollisia säännönmukaisuuksia, jolla eri muuttujien arvot liittyvät toisiinsa. Tässä tutkimuksessa hyödynnetään useita yksittäisiä vakuutusyhtiössä vahingonkorvaukseen ja edelleen korvauksen takaisinperintään johtaneita vahinkotapauksia. Näiden yksittäisten vahinkotapausten kautta pyritään ymmärtämään tarkemmin olemassa olevaa ilmiötä ja toimintaa eli vahingonkorvausten takaisinperintää. Tutkimuksessa on hyödynnetty varsin suurta joukkoa (119 kpl) vahinkotapauksia, joiden avulla on etsitty lainalaisuuksia tutkittavan ilmiön ymmärtämiseksi. Alasuutari (1994) erottaa ideografisen tutkimuksen nomoteettisesta tutkimuksesta. Ideografisessa tutkimuksessa pyritään selittämään yksittäistä tapahtumaketjua tai ilmiötä, eikä ajatellakaan että selitys edustaisi jotain yleistä lainalaisuutta. 7 Tällä jaolla hänen mukaansa voitaisiin erottaa otosajattelun avulla empiiriseen yleistettävyyteen tähtäävä tutkimus sellaisesta tutkimuksesta, joka tähtää selittämään yksittäistapausta tai sitä valottavaa aineistoa 8. Jaon perusteella todettakoon, että kyseessä oleva tutkimus painottuu pääsääntöisesti ideografiseen tutkimukseen, sillä vahinkotapauksista valitun otoksen kautta tutkimus tähtää ilmiön yleistettävyyteen. Tutkimuksessa on myös 5 Alasuutari 1994, Alasuutari 1994, Alasuutari 1994, Alasuutari 1994, 30. 6

11 nomoteettisia piirteitä. Tutkimuksen nomoteettisuus näkyy yksittäisten vahinkotapausten takaisinperintäprosessin kuvauksessa, koska siinä keskitytään vain kyseessä olevaan vahinkotapahtumaan ja siihen, miten prosessi juuri sen vahinkotapauksen kohdalla on edennyt. Tosin siinäkin vahinkotapausta pidetään tyypillisenä otokselle, jolloin se on voitu nostaa edustamaan koko joukkoa. Aineiston koostuminen todellisista vahinkotapauksista, joista olemassa olevaa toimintaa tutkitaan, ohjaa tutkimusotteen tai paremminkin lähestymistavan valintaa. Tutkimuksen pääasialliseksi näkökulmaksi voidaan katsoa tapaustutkimuksen näkökulma. Toisaalta tutkimus sopii osittain myös toimintatutkimusten joukkoon. Toimintatutkimuksella on kaksoistehtävä, siinä tutkitaan olemassa olevaa sosiaalista toimintaa, mutta samalla etsitään keinoja tämän toiminnan kehittämiseen 9. Tämän tutkimuksen päätavoite on ymmärtää olemassa olevaa toimintaa, mutta siitä nouseville mahdollisille kehityskohteille jätetään samalla tilaa. Toimintatutkimus soveltuu kyseessä olevaan tutkimukseen, koska halutaan tutkia sosiaalista prosessia ja siihen liittyviä vaiheita. Tarkoituksena on tuottaa tietoa käytännön toiminnan kehittämiseksi ja tutkia nimenomaan ihmisten toimintaa 10. Heikkinen (2007) toteaa artikkelissaan, että toimintatutkimuksessa teoriaa ja käytäntöä ei nähdä toisistaan erillisinä, vaan ne nivoutuvat toisiinsa ja ovat pikemminkin saman asian kaksi eri puolta 11. Samoin voidaan todeta, että korvausten takaisinperintä on hyvin tiiviisti yhteydessä kirjoitettuun teoriaan. Koko toiminta perustuu hyvin vahvasti kirjoitettuun lainsäädäntöön, jonka ymmärtäminen auttaa ymmärtämään myös korvausten takaisinperinnän prosessia. Tapaustutkimuksessa 12 samoin kuin toimintatutkimuksessa 13 voidaan hyödyntää useampia aineistonkeruu- ja analyysimenetelmiä. Tapaustutkimukselle on tyypillistä, että tuotetaan yksityiskohtaista tietoa yksittäisestä tapauksesta tai pienestä joukosta toisiinsa suhteessa olevia tapauksia 14. Yleisesti tapaustutkimus kääntää katseensa tietyssä tilanteessa olevaan yksilöön, ryhmään tai yhteisöön ja heidän toimintaan. Tapaustutkimuksella on kyky tuottaa tietoa inhimillisen elämän tapahtumista ja antaa 9 Heikkinen 2007a, Heikkinen 2007b, Heikkinen 2007a, Saarela-Kinnunen & Eskola 2007, Aaltola & Valli 2007, Saarela-Kinnunen & Eskola 2007,

12 merkitys näille suoritetuille toiminnoille. 15 Olennaista tapaustutkimuksessa on, että käsiteltävä aineisto muodostaa tavalla tai toisella kyseisestä ilmiöstä kokonaisuuden. 16 Tapaustutkimusta koskenut kritiikki on kohdistunut aineiston keruun ja analysoinnin edustavuuteen ja kurinalaisuuteen. Tämä johtuu tutkimukselle tyypilliseen tutkijan ja tiedonlähteen subjektiiviseen näkemykseen ilmiöstä ja näiden vaikutuksesta tutkimustuloksiin. Viimeaikoina laadullisessa tutkimuksessa on puhuttu yhä enemmän aineistolähtöisestä analyysistä vastakohtana teorialähtöiselle analyysille. Tähän ajatteluun tapaustutkimus sopii. 17 Tapaustutkimuksessa kerätystä aineistosta kootaan jotain yleisemminkin kiinnostavaa. Tutkijalla on vapaus ja vastuu. Tutkija toteuttaa työssään omaa metodista pohdintaa, mutta vastuu näkyy velvollisuutena perustella valittu polku ja siitä vedetyt johtopäätökset lukijalle. 18 Tapaustutkimuksessa pyritään vastaamaan kysymyksiin: miten ja miksi? Tapauksella eli tutkimuksen kohteella tarkoitetaan esimerkiksi yksilön elämänkaarta, organisaatiota, ympäristön muutosta, tapahtumaa tai tapahtumasarjaa, prosessia, tai tilannetta. Kriteerinä tapaukselle on, että se on jokin sosiaalinen tapahtuma. 19 Merkitystä ei ole niinkään sillä, millaisena tapaus käsitetään, kunhan kyseisen tapauksen valinnalle löytyy perusteet. Erityisesti tutkittaessa toimintaprosessia tapauksena, tulee tarkoin osoittaa prosessin alku- ja loppukohdat ja tilanneyhteyksiä koskevat määrittelyt. Määrittely on erityisen tärkeää yleistettävyyden ja sovellettavuuden vuoksi. 20 Tapaustutkimuksen määritelmästä on helppo tunnistaa tämän tutkimuksen piirteitä. Tutkitaan sosiaalista toimintaprosessia, jolla on selkeät alku- ja loppuvaiheet. Toimintaan liittyy henkilöiden välisiä suhteita ja yhteydenpitoa. Toimintaa ohjaa sille asetetut kriteerit, jotka ovat hyvin tiiviissä suhteessa itse toimintaan. Edellä kuvattu tapaustutkimukselle esitetty kritiikki pätee myös kyseessä olevaan toimintatutkimukseen. Tästä syystä tutkimusraportissa kiinnitetään erityistä huomiota tehtyjen valintojen perusteluun. Myös jokaiselle esimerkiksi nostetulle 15 Mäntylä 2007, Saarela-Kinnunen & Eskola 2007, Saarela-Kinnunen & Eskola 2007, Saarela-Kinnunen & Eskola 2007, Yin 1991, Saarela-Kinnunen & Eskola 2007,

13 vahinkotapaukselle löytyy syy, miksi kyseinen tapaus on valittu ja mitä sen esittämisellä tutkimusraportissa halutaan osoittaa. Tutkimusmetodia tarvitaan Alasuutarin (1994) mukaan ennen kaikkea siihen, että tutkimuksen aineistosta nousevat havainnot voidaan erottaa tutkimustuloksista. Metodiin kuuluu ne käytännöt ja operaatiot, joiden avulla tutkija tuottaa aineistosta havaintoja ja työstää niistä edelleen varsinaisia tutkimustulokseen tähtääviä johtolankoja. Alasuutari (1994) pitää hyvän metodin kriteerinä sitä, että se antaa aineistolle mahdollisuuden esittää myös vastaväitteitä tutkijan omia ennakkoluuloja vastaan. 21 Metodin tulee olla myös sopusoinnussa tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen kanssa. Tärkeimpänä kriteerinä on aineiston laatu ja laajuus. Alasuutari (1994) huomauttaa, että tutkijan on oltava tietoinen siitä, missä määrin oma aineisto antaa varaa ilmiön yleistämiselle. Näin ollen metodin tulee palvella täsmällisesti sitä tavoitetta, mitä tutkimuksella halutaan saavuttaa. Tämä tarkoittaa lähinnä sitä, että metodin tulee olla sellainen, että sen avulla on mahdollista vastata asetettuihin tutkimusongelmiin. 22 Alasuutari (1994) toteaa, että laadullisen analyysin perusperiaate on havaintojen absoluuttisuus. Hän täsmentää sen tarkoittavan, että yksittäisten havaintojen pohjalta voidaan muotoilla sääntöjä, jotka pätevät koko aineistoon. Tutkimusaineiston esitystavassa voidaan tällöin hyödyntää tyypiteltyä taulukointia. Menetelmä soveltuu Alasuutarin (1994) mukaan tutkimuksiin, joissa aineiston esitystapa käy muutoin raskaaksi. 23 Taulukoinnilla voidaan esittää kaikki tapaukset eri tyyppeihin ryhmiteltyinä ja osoittaa selkeämmin se joukko, johon laadullinen analyysi perustuu. Joukosta nostetaan tyypillisiä esimerkkejä, jotka voidaan tekstissä täsmällisemmin esittää. Alasuutarin (1994) mukaan taulukoinnin tehtävä on tällöin osoittaa, että aineistoa käytetään systemaattisesti; ei vain niin että siitä etsitään intuitiivista tulkintaa tukevia tekstinäytteitä. 24 Tutkimuksen perustuessa hyvin samankaltaisiin vakuutusehtojen mukaisiin korvaustapauksiin, on järkevää poimia tyypillisiä esimerkkejä selventämään täsmällisesti, millaisista vahinkotapauksista on kyse. Toisaalta koko aineiston 21 Alasuutari 1994, Alasuutari 1994, Alasuutari 1994, Alasuutari 1994,

14 esittäminen täsmällisesti varsinaisessa tekstissä käy raskaaksi, itseään toistavaksi, eikä näin ollen enää palvele tutkimuksen tavoitetta. Koko aineiston esitystavaksi on valittu taulukointi, jossa tiivistetysti näkyy vahinkotapaus ja sen pääpiirteittäinen takaisinperinnän prosessi. Kokonaisuutta edustaviksi esimerkeiksi on valittu vahinkotapauksia, joissa vakuutusyhtiön rooli näkyy selkeimmin takaisinperinnän prosessissa. Valinta perustuu tutkimukseen valittuun näkökulmaan vakuutusyhtiön roolista korvausten takaisinperinnässä. 1.5 Rajaukset ja tutkimuksen viitekehys Tutkimus koskee vapaaehtoisen ajoneuvovakuutuksen perusteella maksettujen korvausten takaisinperintää yksityishenkilöiltä. Valittu otsikko kertoo tutkimuksen keskeisen suunnan ja oleellisimmat rajaukset. Siitä voidaan myös lukea, mitä asioita tässä tutkimuksessa ei käsitellä. Avainkäsitteiksi nousee vapaaehtoinen ajoneuvovakuutus, korvauksen takaisinperintä ja yksityishenkilö. Ensiksi huomio voidaan kohdistaa vapaaehtoiseen ajoneuvovakuutukseen. Tutkimuksen läpi kulkeva teema on autovakuutus. Tutkimus on kokonaisuudessaan kirjoitettu nimenomaan vapaaehtoisen ajoneuvovakuutuksen näkökulmasta. Teoriaosuudessa on toki osia, jotka pätevät moneen muuhunkin korvaustoimintaan. Esimerkiksi lukua kaksi kirjoitettaessa on kuitenkin haluttu koota oikeusperusta, joka kiinnostaa ajoneuvovahinkoja käsiteltäessä. Tutkimuksessa ei käsitellä moottoriajoneuvovahinkotapauksia, joissa korvausta on suoritettu lakisääteisen liikennevakuutuksen perusteella. Näin ollen tarkastelun ulkopuolelle jäävät kaikki liikenteen henkilövahingot. Rajauksella haluttiin karsia tapaustutkimuksen otantaa, jonka perusteella perintäprosesseja määritetään. Vahinkotapauksia rajattiin myös tekijöiden perusteella. Käsittelyyn otettiin vahinkotapaukset, joissa takaisinperintä kohdistuu yhteen yksityishenkilöön. Liikennevakuutuksen rajaaminen tutkimuksen ulkopuolelle oli välttämätöntä myös teoriaosuuden hallitsemiseksi. Lakisääteisen liikennevakuutuksen täsmällinen läpikäyminen ei ole mahdollista valitun tutkimusnäkökulman rinnalla ja tutkimuksen resurssit ja pituus huomioon ottaen. 10

15 Tutkimuksessa käydään yksityiskohtaisesti läpi vahinkotapahtumia ja syitä, jotka oikeuttavat vakuutusyhtiön perimään maksettuja korvauksia takaisin. Tällaisia tapauksia ovat esimerkiksi ajoneuvovahingot, joihin liittyy vahingonteko tai rikos. Tapauksissa, joissa vahingon aiheuttaja voidaan selvittää tai se on poliisin tiedossa, korvausta voidaan myöhemmin periä syylliseltä henkilöltä takaisin. Toinen otsikosta nouseva teema on korvausten takaisinperintä. Tutkimuksessa keskitytään vaiheeseen, jossa vakuutusyhtiö on suorittanut vahinkoon liittyvän korvauksen kolmannelle osapuolelle ja edelleen perii korvatun summan takaisin vahingon aiheuttajalta. Takaisinperinnän rajausta on syytä täsmentää tässä vaiheessa. Huomion arvoista on, että tutkimuksessa ollaan pääsääntöisesti kiinnostuneita siitä, miten vakuutusyhtiö toimii. Takaisinperinnän käsittely rajautuu alueeseen, joka kuuluu vakuutusyhtiön tehtäviin. Kolmantena rajaavana tekijänä tähän takaisinperinnän tutkimukseen on syytä nostaa yksityishenkilön käsite. Tutkimuksen kohteena on takaisinperintä yksityishenkilöltä eli niin sanotut yksityisregressiot. Tutkimuksen ulkopuolelle jäävät esimerkiksi oikeushenkilöä tai julkisyhteisöä vastaan ajetut vahingonkorvausvaateet. Samalla tutkimuksen ulkopuolelle jäävät vakuutusyhtiöiden välinen takautumisoikeus ja takaisinperintä. Edellä mainittu rajautuu pääosin jo liikennevakuutuksen rajaamisella tutkimuksesta. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys pohjautuu vakuutusyhtiön takautumisoikeutta sääteleviin oikeudellisiin elementteihin. Tärkeimpinä ovat vapaaehtoisen ajoneuvovakuutuksen vakuutusehdot ja vakuutussopimuslaki. Taustalla tärkeänä takautumisoikeutta säätelevänä osana toimii myös vahingonkorvausoikeus. 11

16 Kuvio 1 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys 1.6 Aineisto ja kirjallisuus Tutkimuksen teoreettinen lähdeaineisto koostuu kirjallisuudesta ja voimassaolevasta lainsäädännöstä. Kirjallisuuden käsittelyssä on pyritty esittämään aineistoa epäsuorin lainauksin lähinnä tiivistävällä referoinnilla. Lisäksi aineistosta saatua tietoa on esitetty uudella tavalla. Epäsuorien lainaustapojen lisäksi tutkimuksessa on käytetty suoraa lainausta eli sitaatteja. Pääasiassa sitaatit ovat lakitekstiä, joiden esittäminen toimii varmemmin suorana sitaattina. Tämä on perusteltua, sillä suoraa sitaattia on nimenomaan syytä käyttää, jos alkuperäistä tekstiä ei voida täsmällisesti käyttää muuten lähteenä. Riskinä lakitekstien muuttamisessa on asian vääristyminen tai tarkkuuden menettäminen. 25 Lakien osalta niiden asiasisällön tulkitseminen on katsottu enemmän oikeus- kuin vakuutustieteen alaksi, joten tässä yhteydessä asian havainnollistamiseksi 25 Husa, Mutanen & Pohjolainen 2005,

17 päädyttiin sitaatteihin. Sitaatit laeista on asetettu tekstin luettavuuden helpottamiseksi tutkimuksen alaviitteisiin. Teoreettinen aineisto käsitellään pääasiassa tutkimuksen pääluvuissa kaksi ja kolme. Luku neljä jakautuu sekä teoreettiseen ja empiiriseen osaan. Luvun kaksi tärkeimpänä lähteenä voidaan katsoa olevan vahingonkorvauslaki vuodelta Lain säädökset antavat perustan myös vakuutuksista maksetun korvauksen takaisinperinnälle. Kirjallisuutta kyseisen lain tulkinnasta löytyy runsaasti. Luvun yhdeksi keskeiseksi lähdeteokseksi valittiin Hemmon (2006) Vahingonkorvausoikeus, jossa käsitellään laajasti vahingonkorvauslain sisältöä. Lähteenä lukuun kaksi valittiin myös vahingonkorvausoikeutta ja vielä keskittyneemmin tuottamuskysymystä käsittelevä Hahdon (2008) teos. Teos toimii lähteenä etenkin korvauksen takaisinperintään liittyvän tuottamuksen käsitteen selvittämisessä. Tuottamuksen käsitteen tärkeänä lähteenä on myös rikoslaki. Teos Suomen vahingonkorvausoikeus kirjoittajinaan Routamo, Ståhlberg ja Karhu (2006) valittiin myös keskeiseksi lähteeksi. Lisäksi rinnalla käytettiin teoksen aikaisempaa versiota kirjoittajinaan tuolloin Routamo ja Ståhlberg (2000). Edellisten lisäksi aihetta tutkittiin Saarnilehdon (2007) teoksen Vahingonkorvauslaki Käytännön kommentaari avulla. Luku kolme pohjautuu vakuutusyhtiön takautumisoikeutta säätelevään vakuutussopimuslakiin. Sen pohjalta luvun tärkeänä lähdeteoksena ovat Norio-Timosen (2003) vakuutuksenantajan vastuuta vakuutustapahtumasta käsittelevä teos, vakuutuslainsäädännön teos vuodelta 2004 kirjoittajinaan Lehtipuro, Luukkonen ja Mäntyniemi sekä Hopun (1997) Suomen vakuutusoikeus. Oleellista kirjallisuutta ovat myös muut vakuutusoikeuden teokset kuten Hopun ja Hemmon (2006) Vakuutusoikeus ja Häyhän (1996) Sopimus, laki ja vakuutustoiminta. Lisäksi rinnalla käytetään Eskurin (2003) teosta Autovakuutus, jossa lainsäädäntöä on käyty läpi nimenomaan vapaaehtoisen autovakuutuksen näkökulmasta. Neljännessä luvussa käsitellään ajoneuvovahinkojen takaisinperinnän ominaispiirteitä osittain myös kirjallisuuden avulla. Tärkeitä teoksia siinä ovat Tolvasen teos: Tieliikennerikokset (1999), Beilinson ja muut (1996) teos: Autoihin kohdistuvat rikokset ja Laitinen ja muut (1999) teos: Autovarkaat. Kuten aikaisemmin todettiin ajoneuvovahinkojen korvauksen takaisinperintää yksinomaan käsittelevää tutkimusta en ole löytänyt. Aihetta käsittelevää kirjallisuutta 13

18 löytyy jonkin verran. Vakuutusopissa Rantala & Pentikäinen (2003, 259) käsittelee lyhyesti takautumis- eli regressio-oikeutta. Laajemmin takautumisoikeutta läpikäy esimerkiksi Hoppu (1997) teoksessaan Suomen vakuutusoikeus. Oikeustieteen kirjallisuudessa aihetta käsitelläänkin muutoinkin enemmän. Norio-Timonen (2003) kirjoittaessaan vakuutuksenantajan vastuusta vakuutustapahtumasta läpikäy luonnollisesti myös takautumisoikeuden oikeusperustaa. Lapin yliopiston Oikeuskirjassa, Virtanen (1995, 347) kysyy: Vahinko ja vakuutus - kuka korvaa? Hän pureutuu aiheeseen vahingonkorvausoikeuden kautta ja käsittelee tuottamusta ja tahallisuutta vahingoissa. Tutkimuksen empiirisenä aineistona hyödynnettiin ajoneuvovahinkotapauksia, joiden perusteella korvausten takaisinperintää on suoritettu vakuutusyhtiössä. Vakuutusyhtiön maksaman korvauksen takaisinperintäprosessin eteneminen tutkittiin esimerkiksi valitun suomalaisen vahinkovakuutusyhtiön perusteella. Tutkimusaineisto perustuu Pohjola Vakuutus Oy:n käsittelyssä olleisiin vahinkotapauksiin. Vakuutusyhtiön valintaa ohjasi tutkimusaineiston saatavuus ja tutkijan kontaktit. Toisaalta halutun otoksen saaminen vaati kohtalaisen suurta vahinkotapausten volyymia, joka suuresta vakuutusyhtiöstä oli mielekkäämmin saatavissa. Vakuutusyhtiön valinnalla voidaan kuitenkin olettaa olevan varsin vähän merkitystä tutkitun prosessin kulkuun. Syynä on, että varsinaiset vahinkotapaukset ovat hyvin samanlaisia vakuutusyhtiöstä riippumatta. Tämä johtuu oletuksesta, että esimerkiksi ajoneuvon luvaton käyttöönotto ja siitä johtuva vakuutusyhtiön korvaustoiminta ei sinällään muutu, vaikka korvaava vakuutusyhtiö muuttuisi. Kuten tutkimusraportissa tullaan myöhemmin toteamaan, on takaisinperinnän prosessi aina hyvin tiiviisti linkittynyt viranomaiseen ja tuomioistuimeen. Tästä johtuen tutkimuskohteena olevan prosessin yleistettävyys yhtä vakuutusyhtiötä laajemmalle on katsottu mahdolliseksi ainakin jossain määrin. 14

19 2 KORVAUSVASTUU JA TAKAUTUMISOIKEUS Vakuutuksenantajan takautumisoikeudesta määrätään vakuutusehdoissa, ja lisäksi sitä säätelee vakuutussopimuslain (543/1994) kymmenennen luvun 75. Vakuutetulta ei näin ollen tarvita mitään erillistä oikeudensiirtoasiakirjaa. Ajoneuvovakuutuksen osalta vakuutussopimuslain 75 :n kolmannessa momentissa lisätään, että sovellettavaksi tulee myös, mitä liikennevakuutuslain (279/1959) 20 :ssä säädetään. Liikennevakuutuksen 20 :n ensimmäisessä momentissa todetaan edelleen, että takautumisoikeuden taustalla vaikuttava korvausvelvollisuus perustuu vahingonkorvauslain (412/1974) toiseen ja neljänteen lukuun. Ajoneuvovahingoissa takautumisoikeuden pääsääntöisen oikeusperustan muodostavat vakuutussopimuslaki, liikennevakuutuslaki ja vahingonkorvauslaki 26. Tämä luku aloittaa ajoneuvovahinkojen korvausten takaisinperinnän kannalta oleellisen oikeusperustan tarkastelun. Esitys on edelliseen lakien ketjuun nähden käänteinen, koska loogisempana lähtökohtana voidaan pitää taustalla vaikuttavaa vahingonkorvauslakia. Tästä johtuen kyseessä olevan luvun pääaihe on vahingonkorvauslaki ja sen laajempana yläkäsitteenä korvausoikeus. Vahingonkorvauslakia tarkastellaan korvauksen takaisinperinnän näkökulmasta. Laista käsitellään tarkemmin sen toisessa luvussa mainittuja korvausvastuun syntyperusteita, tahallisuutta ja tuottamuksen käsitettä, koska ne ovat korvausten takaisinperinnän lähtökohtia. Lain neljännessä luvussa säädetty työntekijän ja virkamiehen korvausvastuu jää tämän tarkastelun ulkopuolelle, koska tässä tutkimuksessa toinen lakien tarkastelua rajaava tekijä on takaisinperintä yksityishenkilöiltä. Näin ollen säännökset, jotka kuuluvat korvausten takaisinperintään yrityksiltä, Tielaitokselta, valtiolta, kunnilta tai toisilta vakuutusyhtiöiltä jätetään tutkimuksen ulkopuolelle. Seuraavassa luvussa ei vakuutussopimuslakia myöskään tulla käsittelemään tyhjentävästi vaan myös siinä keskitytään takaisinperintää tukevaan normistoon. Liikennevakuutuslain käsittely jää kokonaisuudessaan suppeaksi, sillä siitä poimitaan 26 Ks. esimerkiksi Saarnilehto 2007,

20 ainoastaan osat, jotka pätevät myös vapaaehtoisen ajoneuvovakuutuksen kautta maksettuihin korvauksiin. Tämän luvun päätavoitteena on esittää ajoneuvovahingon korvauksen takaisinperinnän oikeusperusta vahingonkorvauslain osalta. Asiakokonaisuuden käsittely vaatii kuitenkin siirtymistä toisinaan vakuutusoikeuden ja rikosoikeuden puolelle. 2.1 Korvausoikeudellinen lähtökohta Jo roomalaisessa oikeudessa katsottiin, että vahingonaiheuttajalla on korvausvelvollisuus aiheuttamastaan vahingosta. Tämä ajatus on säilynyt oikeuskäsityksessämme, vaikka vakuutukset ovat aikanaan tulleet mukaan vahingonkorvaustoimintaan. 27 Vahingonaiheuttajan korvausvastuun muodostumisen hahmottaminen vaatii perehtymistä korvausoikeuteen yleisellä tasolla. Korvausoikeus on laajempi käsite verrattuna vahingonkorvausoikeuteen. Saarnilehto (1996) ja (2007) jakaa korvausoikeuden neljään osa-alueeseen. Hänen mukaansa korvausta voidaan maksaa avustamissäännön, oikeuden käyttämisen, sitoumuksen ja vahingonkorvausoikeuden perusteella. Avustamissäännön perusteella maksetun korvauksen tarkoitus on ohjata avustuksensaajaa toimimaan määrätyllä tavalla tai korvata hänelle toimeentuloa. Esimerkiksi lapsilisät ja äitiyspäivärahat katsotaan kuuluvan avustamissäännön piiriin. Avustamissäännön perusteella voidaan maksaa korvausta myös, jos korvausvastuuta ei voida tehokkaasti toteuttaa korvausvelvollista vastaan. Valtio esimerkiksi korvaa näitä vahinkoja rikosten uhreille. 28 Oikeuden käyttöön liittyvä korvausvelvollisuus aiheutuu yhteiskunnallisesti sallitusta toimenpiteestä. Toimenpide voi esimerkiksi olla pakkolunastus, jonka perusteella lunastuksen suorittanut tulee korvausvastuuseen. Vakuutus on omalta osaltaan erityinen vahingoilta suojautumisen keino. Se kuuluu sitoumukseen perustuvaan vahingonkorvausvastuuseen. Siinä vakuutuksenantaja sitoutuu korvaamaan vakuutussopimuksen mukaisen vahingon. 29 Sopimusoikeudessa ja tarkemmin 27 Rantala & Pentikäinen 2003, Saarnilehto 1996, 1. Ks. myös. Saarnilehto 2007, Saarnilehto 1996, 2. Ks. myös. Saarnilehto 2007,

I Korvausoikeus ja vahingonkorvausoikeus 1

I Korvausoikeus ja vahingonkorvausoikeus 1 Sisällys Alkusanat v Sisällys vii Lyhenteet xiii I Korvausoikeus ja vahingonkorvausoikeus 1 1. Korvauslähteet ja vahingonkorvauksen asema 1 2. Sopimuksenulkoinen ja sopimusperusteinen korvausvastuu 3 3.

Lisätiedot

Vakuutusoikeus. Vakuutusoikeuden keskeiset lähtökohdat. Vakuutustoiminta

Vakuutusoikeus. Vakuutusoikeuden keskeiset lähtökohdat. Vakuutustoiminta Vakuutusoikeus Vakuutusoikeuden keskeiset lähtökohdat Käsittää sekä yksityisoikeuteen, että julkisoikeuteen kuuluvia säännöksiä. Vakuutussopimuslaki (543/1994) ja erityislait esim. laki oikeusturvavakuutusten

Lisätiedot

Kysely rehulain ankarasta vastuusta. Evira Hannu Miettinen MMM/ELO

Kysely rehulain ankarasta vastuusta. Evira Hannu Miettinen MMM/ELO Kysely rehulain ankarasta vastuusta Evira 30.3.2012 Hannu Miettinen MMM/ELO Ankara vastuu? Tuottamuksesta riippumaton vastuu Korvausvastuun syntyminen ilman tahallista tai huolimatonta toimintaa taikka

Lisätiedot

Ytk-yhdistys ry:n oikeudenkäyntikuluvakuutus

Ytk-yhdistys ry:n oikeudenkäyntikuluvakuutus Vakuutusehdot Voimassa 1.1.2016 alkaen Ytk-yhdistys ry:n oikeudenkäyntikuluvakuutus Sisällysluettelo 1 Vakuutuksen tarkoitus 2 2 Vakuutuksen ottajat ja vakuutetut 2 3 Vakuutuskausi 2 4 Tuomioistuimet ja

Lisätiedot

Miksi liikennevahingot pitää tutkia?

Miksi liikennevahingot pitää tutkia? Miksi liikennevahingot pitää tutkia? Vakuutus Suomessa 200 vuotta! Suomalainen vakuutustoiminta alkoi 200 vuotta sitten. Käynnistävänä seikkana oli muutamia vuosia aiemmin saavutettu autonomia, jonka myötä

Lisätiedot

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille Korvaus rikoksen uhrille Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen SISÄLLYS Milloin rikoksen uhrille voidaan maksaa korvaus valtion varoista? 3

Lisätiedot

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille Korvaus rikoksen uhrille Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen SISÄLLYS Milloin rikoksen uhrille voidaan maksaa korvaus valtion varoista? 3

Lisätiedot

HUOLENPITOA HALLITUKSESTA ASIAKASETU 2

HUOLENPITOA HALLITUKSESTA ASIAKASETU 2 HUOLENPITOA HALLITUKSESTA ASIAKASETU 2 Vuosimaksu 145 / yhden vakuutuspaikan yhtiö *) Vastuuvakuutuksen vakuutusmäärä korottuu 200 000 :lla Tukea vahingon rajaamis- ja puolustautumiskustannuksiin Hallitus

Lisätiedot

Vajaavaltaisen rikos- ja korvausvastuu. Kuopio Matti Tolvanen

Vajaavaltaisen rikos- ja korvausvastuu. Kuopio Matti Tolvanen Vajaavaltaisen rikos- ja korvausvastuu Kuopio 3.4.2013 Matti Tolvanen Vajaavaltainen vastaaja rikosasiassa Alle 15-vuotias ei rikosvastuussa Rikollinen teko voidaan tutkia Pakkokeinot rajoitetusti Ei estä

Lisätiedot

Vastuu. Tekijänoikeudet ammatin opetuksessa Opentekoa.fi

Vastuu. Tekijänoikeudet ammatin opetuksessa Opentekoa.fi Vastuu Tekijänoikeudet ammatin opetuksessa Opentekoa.fi Avainsanat: hyvitys, korvaus, tekijänoikeusrikkomus, tekijänoikeusrikos, tekijänoikeus, taloudelliset oikeudet, teos, YouTube Vastuu Siviilioikeudellinen

Lisätiedot

LIIKENNEVAKUUTETTAVIEN AJONEUVOJEN SEISONTA-AJAN KORVAUKSET

LIIKENNEVAKUUTETTAVIEN AJONEUVOJEN SEISONTA-AJAN KORVAUKSET LIIKENNEVAKUUTETTAVIEN AJONEUVOJEN SEISONTA-AJAN KORVAUKSET 1.1.2016 KORVAUKSEN MAKSAMINEN JA TAULUKON KÄYTTÖ KORVATTAVA VAHINKO Moottoriajoneuvon liikenteeseen käyttämisestä aiheutuneen liikennevahingon

Lisätiedot

VAHINGONKORVAUSOIKEUDEN PERUSONGELMAT. Professori Juha Karhu Lapin yliopisto

VAHINGONKORVAUSOIKEUDEN PERUSONGELMAT. Professori Juha Karhu Lapin yliopisto VAHINGONKORVAUSOIKEUDEN PERUSONGELMAT Professori Juha Karhu Lapin yliopisto 10.9.2005 Vahinko ja perustellut odotukset perustellut odotukset kaikessa modernissa oikeudessa tärkeitä > luottamuksensuoja

Lisätiedot

Laki. urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain muuttamisesta

Laki. urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain muuttamisesta Laki urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain (276/2009) 1, 2 :n 2 momentti, 4 :n

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen piirteitä

Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,

Lisätiedot

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi

Lisätiedot

TASEPALVELUSOPIMUS (Balance Agreement) NRO XX [TASEVASTAAVA OY] sekä FINGRID OYJ

TASEPALVELUSOPIMUS (Balance Agreement) NRO XX [TASEVASTAAVA OY] sekä FINGRID OYJ TASEPALVELUSOPIMUS (Balance Agreement) NRO XX [TASEVASTAAVA OY] sekä FINGRID OYJ 2 (7) Sisällys 1 SOPIMUSOSAPUOLET JA SOPIMUKSEN TARKOITUS... 3 2 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO... 3 3 AVOIN SÄHKÖNTOIMITUS... 3

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi liikennevakuutuslain 7 ja 20 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi liikennevakuutuslain myötävaikutusta koskevia säännöksiä.

Lisätiedot

vahingonkorvaukset, avustamistyyppiset korvaukset, pakkotoimikorvaukset, vakuutuskorvaukset, rangaistusluonteiset korvaukset

vahingonkorvaukset, avustamistyyppiset korvaukset, pakkotoimikorvaukset, vakuutuskorvaukset, rangaistusluonteiset korvaukset HENKILÖVAHINGOISTA 1. Vahingonkorvausoikeuden perusteet ja henkilövahinko 1.1 Vahingonkorvausoikeuden tehtävät Vahingonkorvausoikeudessa jaetaan vahinkoseurauksia Ennaltaehkäisevä vaikutus Korjaava vaikutus

Lisätiedot

Vakuutusehto YT308 Kiinteistön hallinnon vastuuvakuutus Voimassa 1.11.2012 alkaen.

Vakuutusehto YT308 Kiinteistön hallinnon vastuuvakuutus Voimassa 1.11.2012 alkaen. TMH 0.2 Vakuutusehto YT308 Kiinteistön hallinnon vastuuvakuutus Voimassa 1.11.2012 alkaen. Sisällysluettelo 1 Korvattavat vahingot, vakuutetut ja voimassaoloalue 1.1 Korvattavat vahingot 1.2 Vakuutetut

Lisätiedot

2 YRITYSVAKUUTUS 2.1 Toiminnan turvat Vastuuturva Oikeusturva 2.2 Vakuutettu toiminta 3 ERITYISESTI HUOMIOITAVAA

2 YRITYSVAKUUTUS 2.1 Toiminnan turvat Vastuuturva Oikeusturva 2.2 Vakuutettu toiminta 3 ERITYISESTI HUOMIOITAVAA 1 Asiakastunnus 109024153 Woltman Group Oy Paciuksenkaari 16 B 64 00270 HELSINKI VAKUUTUSSOPIMUS 16-522-521-2 Vakuutuskirja muodostuu seuraavista osista: 1 YLEISTÄ 1 YLEISTÄ 2 YRITYSVAKUUTUS 2.1 Toiminnan

Lisätiedot

Tulitöitä koskeva lainsäädäntö, määräykset ja ohjeet. Mikko Ahtola

Tulitöitä koskeva lainsäädäntö, määräykset ja ohjeet. Mikko Ahtola Tulitöitä koskeva lainsäädäntö, määräykset ja ohjeet Mikko Ahtola Laki velvoittaa, ohjeet ohjaavat 1. Pelastuslaki, työturvallisuuslaki ja asetus, rikoslaki, vahingonkorvauslaki 1. Velvoittavaa lainsäädäntöä

Lisätiedot

Autolla ulkomaille. Voimassa 1.6.2015 alkaen

Autolla ulkomaille. Voimassa 1.6.2015 alkaen Autolla ulkomaille Voimassa 1.6.2015 alkaen Liikenteessä vahinko voi yllättää huolellisenkin matkalaisen Tästä oppaasta on apua, jos joudut ulkomailla liikenneonnettomuuteen. Opas sisältää toimintaohjeita

Lisätiedot

KORVAUKSET. m Korvaukset on käsiteltävä viran puolesta m Täyden korvauksen periaate m Käypä hinta ennen lunastusta olleen tilanteen mukaan

KORVAUKSET. m Korvaukset on käsiteltävä viran puolesta m Täyden korvauksen periaate m Käypä hinta ennen lunastusta olleen tilanteen mukaan KORVAUKSET 33 Maan luovuttamisesta sekä vahingosta, haitasta tai kustannuksista, jotka tähän lakiin perustuvasta toimenpiteestä aiheutuvat kiinteistön omistajalle, tieosakkaalle tai 10 :ssä tarkoitetun

Lisätiedot

Suvianna Hakalehto OTT, VT, apulaisprofessori VAHINGONKORVAUSOIKEUTTA

Suvianna Hakalehto OTT, VT, apulaisprofessori VAHINGONKORVAUSOIKEUTTA Suvianna Hakalehto OTT, VT, apulaisprofessori VAHINGONKORVAUSOIKEUTTA Suvianna Hakalehto-Wainio 7.10.2015 1 LUENTOJEN RAKENNE 1) Vahingonkorvaus oikeudenalana 2) Tuottamus 3) Ankara vastuu 4) Erityissääntelyn

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

INFRA ry:n jäsenyritysten vastuuvakuutukset

INFRA ry:n jäsenyritysten vastuuvakuutukset INFRA ry:n jäsenyritysten vastuuvakuutukset Voimassa 1.10.2012 alkaen Tämän oppaan tarkoitus on antaa tietoa INFRA ry:n jäsenyrityksille tyypillisistä vastuuvahinkoriskeistä ja niihin varautumisesta vastuuvakuutuksilla.

Lisätiedot

Tiekuntien ja isännöitsijöiden vastuut ja vakuuttaminen. Tieisännöitsijöiden neuvottelupäivä 8.10.2015 Erkki Nieminen If Vahinkovakuutusyhtiö Oy

Tiekuntien ja isännöitsijöiden vastuut ja vakuuttaminen. Tieisännöitsijöiden neuvottelupäivä 8.10.2015 Erkki Nieminen If Vahinkovakuutusyhtiö Oy Tiekuntien ja isännöitsijöiden vastuut ja vakuuttaminen Tieisännöitsijöiden neuvottelupäivä 8.10.2015 Erkki Nieminen If Vahinkovakuutusyhtiö Oy Tiekunnat Yksityiset tiet ovat yksityisten kiinteistönomistajien

Lisätiedot

II Vahingonkorvausoikeudellisen tuottamuksen elementit 11

II Vahingonkorvausoikeudellisen tuottamuksen elementit 11 Sisällys Esipuhe v Sisällys vii Säädösluettelo xv Lyhenteet xviii I Johdanto 1 1. Tuottamuskäsite tutkimuskohteena............................ 1 2. Historiallinen kytkös rikosoikeuteen...........................

Lisätiedot

OSASAIRAUSPÄIVÄRAHA JA TAPATURMAVAKUUTUS

OSASAIRAUSPÄIVÄRAHA JA TAPATURMAVAKUUTUS TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 4/2008 Bulevardi 28 00120 Helsinki Puhelin (09) 680 401 20.2.2008 Faksi (09) 604 714 Merja Salonen 1(5) OSASAIRAUSPÄIVÄRAHA JA TAPATURMAVAKUUTUS Vuoden 2007

Lisätiedot

SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN [X] OY:N. välillä. [. päivänä kuuta 2014]

SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN [X] OY:N. välillä. [. päivänä kuuta 2014] SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN JA [X] OY:N välillä [. päivänä kuuta 2014] 1. OSAPUOLET 1.1 Luovuttaja Helsingin kaupunki (Palmia liikelaitos)

Lisätiedot

Kartano. Antti Hannula, Maaseutumatkailuyrittäjä (vai isäntä?)

Kartano. Antti Hannula, Maaseutumatkailuyrittäjä (vai isäntä?) Huikon 1 Kartano Antti Hannula, Maaseutumatkailuyrittäjä (vai isäntä?) 2 Huikon Kartano Matkailualan yritykseksi vuonna 2010 Kohderyhmänä erilaiset ryhmät Majoituspaikkoja 50 Kartano, Sinivilla, liiteri,

Lisätiedot

Försäkringsaktiebolaget alandia. vakuutusehdot

Försäkringsaktiebolaget alandia. vakuutusehdot Försäkringsaktiebolaget alandia Kuljetusvastuuvakuutuksen yleiset vakuutusehdot 1.1.2016 Sisältö sivu 3 vakuutuksen kohde 3 VAKUUTUSTURVAN VOIMASSAOLO 3 OMAVASTUU 3 KORVAUSSÄÄNNÖT 4 5 MUUT MÄÄRÄYKSET 2

Lisätiedot

Tietokilpailu 1 Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys

Tietokilpailu 1 Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys Tietokilpailu 1 Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää pienryhmissä tai yksittäin.

Lisätiedot

Laki. kilpailuoikeudellisista vahingonkorvauksista. Soveltamisala

Laki. kilpailuoikeudellisista vahingonkorvauksista. Soveltamisala Laki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: kilpailuoikeudellisista vahingonkorvauksista 1 Soveltamisala Tätä lakia sovelletaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 101 ja 102 artiklassa

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi Syventävien opintojen tutkielmat arvioidaan 5-portaisella asteikolla arvosanoilla (1) välttävä, (2) tyydyttävä, (3) hyvä,

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

OmavastL LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE /118. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

OmavastL LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE /118. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE 17.1.1991/118 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1. (19.12.2008/996) 1 Maatalousyrittäjän eläkelaissa (1280/2006)

Lisätiedot

Aiheen rajaus Tutkimussuunnitelma

Aiheen rajaus Tutkimussuunnitelma Aiheen rajaus Tutkimussuunnitelma Digitaalisen kulttuurin tutkimusmenetelmät 5.2. 2008 Aiheen rajaaminen Aihepiirin täsmentäminen ja supistaminen Aihetta helpompi tutkia Mahdollistaa syvemmän analyysin

Lisätiedot

332 luottolaitosta ja 86 vakuutuslaitosta

332 luottolaitosta ja 86 vakuutuslaitosta 332 luottolaitosta ja 86 vakuutuslaitosta Tuhopoltot, epäselvät palot ja vakuutuspetokset vakuutustoiminnan näkökulmasta Palonsyyntutkinnan kehittämistarve Seppo Pekurinen Finanssialan Keskusliitto M Palo-,

Lisätiedot

HALLITUKSEN TEHTÄVÄT JA VASTUUT. AYY:n yhdistyskoulutus Design Factory Otto Palonen

HALLITUKSEN TEHTÄVÄT JA VASTUUT. AYY:n yhdistyskoulutus Design Factory Otto Palonen HALLITUKSEN TEHTÄVÄT JA VASTUUT AYY:n yhdistyskoulutus 8.12.2011 @ Design Factory Otto Palonen Hallituksen asema Yhdistyksellä on oltava hallitus, johon kuuluu vähintään kolme jäsentä Hallituksen on lain

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

FINANSSIVALVONTA

FINANSSIVALVONTA 1 Seuraamus- ja rikemaksujen suuruuteen vaikuttavia tekijöitä 1.1 Seuraamusmaksun mitoittaminen Finanssivalvonnasta annetun lain (FivaL) 41 :n 2 momentti 1 kuuluu: Seuraamusmaksun määrä perustuu kokonaisarviointiin.

Lisätiedot

MOOTTORIAJONEUVON VAKUUTUSTURVAEHTO 211: OIKEUSTUR- VA 1.1.2007

MOOTTORIAJONEUVON VAKUUTUSTURVAEHTO 211: OIKEUSTUR- VA 1.1.2007 Moo 1 MOOTTORIAJONEUVON VAKUUTUSTURVAEHTO 211: OIKEUSTUR- VA 1.1.2007 211.0 VAKUUTETUT, VAHINKOTAPAHTUMA JA VOIMASSAOLOAIKA Vakuutetut Vakuutettuja ovat vakuutuskirjassa mainitun ajoneuvon omistaja haltija

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (5) Rakennusvirasto Palveluosasto Palveluosaston lakimies

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (5) Rakennusvirasto Palveluosasto Palveluosaston lakimies Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (5) 136 Takaisinsaantivaatimuksen hylkääminen, OP Pohjola Oy, liukastuminen Kuusisaarenkujalla Kuusisaaressa HEL 2015-001501 T 03 01 00 Ajorata 19.1.2015 klo 18.15, vahinkotunnus

Lisätiedot

12.4.2004. Kantelu Turun hovioikeuden päätöksestä Nro 588, diaarinumero R 04/152 Virka-aseman väärinkäyttö ym. annettu 26.2.2004

12.4.2004. Kantelu Turun hovioikeuden päätöksestä Nro 588, diaarinumero R 04/152 Virka-aseman väärinkäyttö ym. annettu 26.2.2004 12.4.2004 KORKEIN OIKEUS Asia Kantelu Turun hovioikeuden päätöksestä Nro 588, diaarinumero R 04/152 Virka-aseman väärinkäyttö ym. annettu 26.2.2004 Kantelija YLI-KOVERO RISTO TAPIO Torikatu 27 13130 Hämeenlinna

Lisätiedot

Vastauksena sosiaali- ja terveysministeriön esittämään lausuntopyyntöön tutkimuseettinen neuvottelukunta esittää seuraavaa:

Vastauksena sosiaali- ja terveysministeriön esittämään lausuntopyyntöön tutkimuseettinen neuvottelukunta esittää seuraavaa: Sosiaali- ja terveysministeriö Terveyspalveluosasto Terveyspalveluryhmä PL 33 00023 VALTIONEUVOSTO 19.12.2003 LAUSUNTO 1 (5) Sosiaali- ja terveysministeriölle ASIA Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi

Lisätiedot

VASTUUVAKUUTUSTURVAEHTO 219: LAAJA OMAISUUSRIKOSVAKUUTUS

VASTUUVAKUUTUSTURVAEHTO 219: LAAJA OMAISUUSRIKOSVAKUUTUS Vla 1 VASTUUVAKUUTUSTURVAEHTO 219: LAAJA OMAISUUSRIKOSVAKUUTUS 1.4.2001 219.1 KORVATTAVAT VAHINGOT 1.1 Työntekijöiden omaisuusrikokset Vakuutusturva korvaa sen vahingon, joka vakuutetulle aiheutuu tähän

Lisätiedot

KONE OYJ:N OPTIO-OIKEUKSIEN 2015 EHDOT

KONE OYJ:N OPTIO-OIKEUKSIEN 2015 EHDOT 1 KONE OYJ:N OPTIO-OIKEUKSIEN 2015 EHDOT KONE Oyj:n hallitus on yhtiökokoukselta 1.3.2010 saamansa valtuutuksen perusteella päättänyt 18.12.2014 optio-oikeuksien antamisesta KONE Oyj:n (yhtiö) ja sen tytäryhtiöiden

Lisätiedot

Kandidaatintutkielman arviointikriteerit

Kandidaatintutkielman arviointikriteerit Kandidaatintutkielman arviointikriteerit Kandidaatintutkielman laajuus on 10 op, josta kypsyysnäyte 1 op ja tieteellinen tiedonhankinta 2 op. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelmassa tieteellinen tiedonhankinta

Lisätiedot

eq Oyj OPTIO-OHJELMA 2015

eq Oyj OPTIO-OHJELMA 2015 eq Oyj OPTIO-OHJELMA 2015 Varsinaisen yhtiökokouksen 25.3.2015 antaman valtuutuksen nojalla hallitus on päättänyt antaa hallituksen nimeämille eq-konsernin avainhenkilöille yhteensä enintään 2 000 000

Lisätiedot

Maa Korvausarviointi TkT Juhana Hiironen

Maa Korvausarviointi TkT Juhana Hiironen Maa-20.2334 Korvausarviointi 15.9.2015 TkT Juhana Hiironen Päivän aikataulu 14:15 14:45 Kertausta lukutehtävän aihepiiristä 14:45 15:15 Ryhmätyö 15:15 15:40 Ryhmätöiden esittely 15:40 15:45 Seuraavaksi

Lisätiedot

OSTOLIIKENTEEN EHDOT KOULULAISKULJETUKSET

OSTOLIIKENTEEN EHDOT KOULULAISKULJETUKSET KOULULAISKULJETUKSET Ostoliikennesopimuksen LIITE OSTOLIIKENTEEN EHDOT KOULULAISKULJETUKSET Nämä ehdot liitetään ostoliikennesopimukseen. Sopimuksessa voidaan poiketa näistä ehdoista. Hoidettaessa sopimussuhteeseen

Lisätiedot

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 9 1.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 10 1.2 LAADULLINEN TUTKIMUS VS. MÄÄRÄLLINEN

Lisätiedot

VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA

VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA Päivämäärä / Datum /Date Nro / Nr / No. 8.9.2004 824/520/2004 Jakelussa mainitut JULKINEN VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA ASIANOSAINEN Finnet Com

Lisätiedot

Tekstin rakenne ja epälineaarinen työskentely. Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1

Tekstin rakenne ja epälineaarinen työskentely. Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1 Tekstin rakenne ja epälineaarinen työskentely Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1 tiina.airaksinen@aalto.fi Kirjoittaminen on palapelin kokoamista Kirjoittaminen on toimintaa Jörn

Lisätiedot

REKISTERINPITÄJÄN YLEINEN INFORMOINTIVELVOLLISUUS

REKISTERINPITÄJÄN YLEINEN INFORMOINTIVELVOLLISUUS TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTO REKISTERINPITÄJÄN YLEINEN INFORMOINTIVELVOLLISUUS Päivitetty 15.09.2010 www.tietosuoja.fi 2 Sisällysluettelo 1. Mistä informointivelvoitteessa on kysymys 3 2. Ketä informointivelvoite

Lisätiedot

Perimmäinen kysymys. Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista. Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? Kari Hämäläinen (VATT)

Perimmäinen kysymys. Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista. Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? Kari Hämäläinen (VATT) Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista Kari Hämäläinen (VATT) VATES päivät, 5.5.2015 Perimmäinen kysymys Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? 1 Kolme ehtoa kausaaliselle syy seuraussuhteelle

Lisätiedot

Valitse PARAS TURVA AJONEUVOLLESI

Valitse PARAS TURVA AJONEUVOLLESI Valitse PARAS TURVA AJONEUVOLLESI Vakuutusopas Moottorikelkan, mönkijän, mopon, mopoauton, traktorin, matkailuja kevytperävaunun vakuutukset voimassa 21.5.2016 alkaen VAKUUTUSASIAT OMILLA SIVUILLASI Kattavaa

Lisätiedot

NURMEKSEN KAUPUNKI OSTOLIIKENNESOPIMUS VANHUSTEN PÄIVÄKUNTOUTUSKULJETUKSET

NURMEKSEN KAUPUNKI OSTOLIIKENNESOPIMUS VANHUSTEN PÄIVÄKUNTOUTUSKULJETUKSET NURMEKSEN KAUPUNKI OSTOLIIKENNESOPIMUS VANHUSTEN PÄIVÄKUNTOUTUSKULJETUKSET Nämä ehdot liitetään ostoliikennesopimukseen. Ehtoja noudatetaan ostoliikenteen järjestämisessä, jollei ostoliikennesopimuksessa

Lisätiedot

Gradu-seminaari (2016/17)

Gradu-seminaari (2016/17) Gradu-seminaari (2016/17) Tavoitteet Syventää ja laajentaa opiskelijan tutkimusvalmiuksia niin, että hän pystyy itsenäisesti kirjoittamaan pro gradu -tutkielman sekä käymään tutkielmaa koskevaa tieteellistä

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 108/2001 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työllisyyslain 21 :n, palkkaturvalain 9 :n, merimiesten palkkaturvalain 8 :n ja työehtosopimuslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi

Lisätiedot

Sopimus kulttuurimatkailutuotteen tekemisestä ja käytöstä (malli)

Sopimus kulttuurimatkailutuotteen tekemisestä ja käytöstä (malli) Sopimus kulttuurimatkailutuotteen tekemisestä ja käytöstä (malli) Tämä sopimus ei ole virallinen sopimus, vaan malli, jonka pohjalle rakentaa sellainen. Huomioita; Kulttuurimatkailun viitekehyksessä on

Lisätiedot

Yleistä tarinointia gradusta

Yleistä tarinointia gradusta Yleistä tarinointia gradusta Juha Taina Pro gradu seminaariesitelmä 21.1.2008 Yleistä tarinointia gradusta 1 1. Johdanto Pro gradu tutkielma (tästä eteenpäin vain tutkielma ) on ennen kaikkea opinnäyte.

Lisätiedot

TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA

TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA HTSY Verohallinto Päiväys Verohallinto 2 (5) TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA Työeläkevakuutusmaksupetos ja sen törkeä tekomuoto ovat rikosnimikkeitä,

Lisätiedot

I Johdanto 1. II Tekijänoikeuden loukkaus 27

I Johdanto 1. II Tekijänoikeuden loukkaus 27 Sisällys Esipuhe v Sisällys vii Lyhenteitä xiii I Johdanto 1 1. Tekijänoikeudesta ja sen loukkauksesta 1 2. Tekijänoikeuden loukkausta koskevat rangaistussäännökset 5 2.1. Lainsäädäntö Venäjän vallan aikana

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan tehtäväksi rikoslakiin muutokset, jotka aiheutuvat Suomen liittymisestä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta

Lisätiedot

LAKIPALVELUT HALLITUKSEN VASTUUT JA VELVOLLISUUDET. Markus Talvio Partner, CEO, LL.M 5.2.2016 HELSINKI TAMPERE HÄMEENLINNA KUOPIO VARKAUS VAASA

LAKIPALVELUT HALLITUKSEN VASTUUT JA VELVOLLISUUDET. Markus Talvio Partner, CEO, LL.M 5.2.2016 HELSINKI TAMPERE HÄMEENLINNA KUOPIO VARKAUS VAASA HALLITUKSEN VASTUUT JA VELVOLLISUUDET Markus Talvio Partner, CEO, LL.M ASTA Rakentaja 2016 Tampereen Messu ja Urheilukeskus LAKIPALVELUT HELSINKI TAMPERE HÄMEENLINNA KUOPIO VARKAUS VAASA We are member

Lisätiedot

Lyhenteet Lukijalle Sananvapaus...17

Lyhenteet Lukijalle Sananvapaus...17 Lyhenteet.....................................11 Lukijalle.......................................13 I JOHDANTO 1. Sananvapaus..................................17 1.1 Sananvapaus Suomen perustuslaissa..............

Lisätiedot

Kustantajan vastuuvakuutus. Vakuutusehto VA40. Voimassa alkaen

Kustantajan vastuuvakuutus. Vakuutusehto VA40. Voimassa alkaen Kustantajan vastuuvakuutus Vakuutusehto VA40 Voimassa 1.10.2010 alkaen Sisällysluettelo 1. Korvattavat vahingot 4 2. Vastuuvakuutuksen korvausrajoitukset 4 2.1 Samaan intressipiiriin kuuluvalle aiheutettu

Lisätiedot

Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen

Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen Kääk!??? Idea! TUTKIMUSPÄIVÄKIRJA Empiirisessä tutkimuksessa tutkimustulokset saadaan tekemällä konkreettisia havaintoja tutkimuskohteesta ja analysoimalla

Lisätiedot

KULJETUSVASTUUVAKUUTUKSEN YLEISET EHDOT CF106 Voimassa alkaen

KULJETUSVASTUUVAKUUTUKSEN YLEISET EHDOT CF106 Voimassa alkaen KULJETUSVASTUUVAKUUTUKSEN YLEISET EHDOT CF106 Voimassa 1.1.2012 alkaen 1. VAKUUTUKSEN KOHDE Vakuutuksen kohteena on vakuutuskirjaan merkitty toiminta ja siihen liittyvä korvausvastuu. 2. VAKUUTUSTURVAN

Lisätiedot

1 Määrittelyjä ja aputuloksia

1 Määrittelyjä ja aputuloksia 1 Määrittelyjä ja aputuloksia 1.1 Supremum ja infimum Aluksi kerrataan pienimmän ylärajan (supremum) ja suurimman alarajan (infimum) perusominaisuuksia ja esitetään muutamia myöhemmissä todistuksissa tarvittavia

Lisätiedot

Länsi-Suomen Pelastusalan Liitto ry Vakuutusturva VPK:ille OP Vakuutus Oy

Länsi-Suomen Pelastusalan Liitto ry Vakuutusturva VPK:ille OP Vakuutus Oy Länsi-Suomen Pelastusalan Liitto ry Vakuutusturva VPK:ille OP Vakuutus Oy 29.10.2016 OP Vakuutus Liiton kautta sovitut ryhmäsopimukset: Ryhmätapaturmavakuutus Hälytysosastot Nuoriso-osastot Muut osastot

Lisätiedot

Vientisaatavatakuun yleiset ehdot

Vientisaatavatakuun yleiset ehdot 1 (6) Vientisaatavatakuun yleiset ehdot Viejän ulkomaiselta ostajalta olevien saatavien kattaminen 15.4.2008 Vientisaatavatakuun perusteella viejällä on oikeus saada korvausta Finnveralta takuusopimuksen

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

LIEKSAN KAUPUNKI TARJOUSKILPAILUASIAKIRJA NRO 5

LIEKSAN KAUPUNKI TARJOUSKILPAILUASIAKIRJA NRO 5 LIEKSAN KAUPUNKI TARJOUSKILPAILUASIAKIRJA NRO 5 OSTOLIIKENTEEN EHDOT ASIOINTILIIKENNE / KIMPPAKYYTI Nämä ehdot liitetään ostoliikennesopimukseen. Ehtoja noudatetaan ostoliikenteen järjestämisessä, jollei

Lisätiedot

EUROOPPA - OIKEUS JA SISÄMARKKINAT. Juha Raitio

EUROOPPA - OIKEUS JA SISÄMARKKINAT. Juha Raitio EUROOPPA - OIKEUS JA SISÄMARKKINAT Juha Raitio TALENTUM Helsinki 2010 Joelille 2., uudistettu painos Copyright 2010 Juha Raitio ja Talentum Media Oy Kustantaja: Talentum Media Oy Kannen suunnittelu: Mika

Lisätiedot

Pohjois- Suomen Kiinteistöyhdistys

Pohjois- Suomen Kiinteistöyhdistys Pohjois- Suomen Kiinteistöyhdistys 9.4.2014 AA, VT, KTL Juha Ryynänen Asianajotoimisto Juha Ryynänen Oy Urakkasopimukset ja vakuutusturva 2 Mitä vakuutusturvaan liittyviä näkökohtia asunto-osakeyhtiön

Lisätiedot

Vastuuvakuutus VA 04. 319 Huolto- ja korjausliike. 321 Käsiteltävänä ja huolehdittavana oleva omaisuus. 320 Autohuoltamo ja -korjaamo

Vastuuvakuutus VA 04. 319 Huolto- ja korjausliike. 321 Käsiteltävänä ja huolehdittavana oleva omaisuus. 320 Autohuoltamo ja -korjaamo Vastuuvakuutus VA 04 Erityisehdot 319-396. Voimassa 1.1.2016 133 380 1 04.16 319 Huolto- ja korjausliike 3.2.2 ja 3.2.3 vakuutuksesta korvataan myös vahinko, joka aiheutetaan huollettavaksi tai korjattavaksi

Lisätiedot

LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE /118

LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE /118 LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE 17.1.1991/118 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1. (19.12.2008/996) 1 Maatalousyrittäjän eläkelaissa (1280/2006)

Lisätiedot

Laki. Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi vuorotteluvapaakokeilusta muuttamisesta. sekä laeiksi eräiden tähän liittyvien

Laki. Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi vuorotteluvapaakokeilusta muuttamisesta. sekä laeiksi eräiden tähän liittyvien EV 132/1995 vp - HE 136/1995 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi vuorotteluvapaakokeilusta sekä laeiksi eräiden tähän liittyvien lakien muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen

Lisätiedot

Taloudellinen rikollisuus

Taloudellinen rikollisuus Taloudellinen rikollisuus 27.5.2016 Erikoistumisjakso (12 op) 1. Laajennettuun hyötykonfiskaatioon liittyvä kevennetty todistustaakka? (Viljanen: Konfiskaatio rikosoikeudellisena seuraamuksena) (10 p)

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 218/2010 vp. Hallituksen esitys laeiksi maanvuokralain muuttamisesta ja perintökaaren 25 luvun

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 218/2010 vp. Hallituksen esitys laeiksi maanvuokralain muuttamisesta ja perintökaaren 25 luvun EDUSKUNNAN VASTAUS 218/2010 vp Hallituksen esitys laeiksi maanvuokralain muuttamisesta ja perintökaaren 25 luvun 1 b :n 4 momentin kumoamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi

Lisätiedot

Tasapuolista kohtelua uusi yhdenvertaisuuslaki. MaRan Marraspäivä 19.11.2014 Varatuomari Kai Massa

Tasapuolista kohtelua uusi yhdenvertaisuuslaki. MaRan Marraspäivä 19.11.2014 Varatuomari Kai Massa Tasapuolista kohtelua uusi yhdenvertaisuuslaki MaRan Marraspäivä 19.11.2014 Varatuomari Kai Massa Johdannoksi MaRa-alalla palveluita tarjottaessa huomioitava yhdenvertaisuuslainsäädäntö: Rikoslakiin sisältyvä

Lisätiedot

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2008

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2008 Oikeus 2009 Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2008 Käräjäoikeuksissa ratkaistiin 67 000 rikosasiaa vuonna 2008 Vuonna 2008 käräjäoikeuksissa ratkaistiin Tilastokeskuksen mukaan 66 961 rikosoikeudellista

Lisätiedot

TYÖTAPATURMA- JA AMMATTITAUTILAKI VOIMAAN 1.1.2016

TYÖTAPATURMA- JA AMMATTITAUTILAKI VOIMAAN 1.1.2016 Fennian tiivistelmä TVL:n tiedotteesta 7.5.2015 TYÖTAPATURMA- JA AMMATTITAUTILAKI VOIMAAN 1.1.2016 Vuoden 2016 alusta tulee voimaan työtapaturma- ja ammattitautilaki (säädöskokoelmanumero 459/2015, lyhenne

Lisätiedot

Kysymyskohtainen enimmäispistemäärä on mainittu kunkin kysymyksen kohdalla. Tentin enimmäispistemäärä on 50 pistettä.

Kysymyskohtainen enimmäispistemäärä on mainittu kunkin kysymyksen kohdalla. Tentin enimmäispistemäärä on 50 pistettä. Henkilönumero VAKUUTUSMEKLARITUTKINTO 15.2.2010 YLEINEN OSA Kirjoita jokainen vastaus eri paperille. Merkitse jokaiseen vastauspaperiin ilmoittautuessasi saamasi henkilönumero, älä nimeäsi. Jos jätät vastaamatta

Lisätiedot

Tutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä

Tutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä Oulun yliopisto Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman

Lisätiedot

TYÖSUHTEEN PÄÄTTYMISEEN LIITTYVÄT SOPIMUKSET Aalto-yliopisto, AA Katriina Vierula. www.dlapiper.com 2015 0

TYÖSUHTEEN PÄÄTTYMISEEN LIITTYVÄT SOPIMUKSET Aalto-yliopisto, AA Katriina Vierula. www.dlapiper.com 2015 0 TYÖSUHTEEN PÄÄTTYMISEEN LIITTYVÄT SOPIMUKSET Aalto-yliopisto, AA Katriina Vierula 2016 www.dlapiper.com 2015 0 Päättämissopimus, lähtökohtia päättämissopimuksella työsuhde lakkaa ja irtisanomiseen liittyvät

Lisätiedot

Toimittajan Kohteeseen toimittama kuituverkon liittymä mahdollistaa palvelukuvauksessa tarkoitetut viestintäverkon

Toimittajan Kohteeseen toimittama kuituverkon liittymä mahdollistaa palvelukuvauksessa tarkoitetut viestintäverkon 1 (5) MPY Mikonkatu 16 50100 Mikkeli MPY PALVELUT OYJ:N KUITULIITTYMIEN ERITYISEHDOT 1.6.2015 1. Yleistä Näillä sopimusehdoilla määritellään sopimuksen kohteena olevan kiinteistön, rakennuksen, huoneiston

Lisätiedot

Mika Mänttäri Mikko Nyyssölä TYÖTAPATURMA- JA AMMATTITAUTI- VAKUUTUS

Mika Mänttäri Mikko Nyyssölä TYÖTAPATURMA- JA AMMATTITAUTI- VAKUUTUS Mika Mänttäri Mikko Nyyssölä TYÖTAPATURMA- JA AMMATTITAUTI- VAKUUTUS Talentum Pro Helsinki 2016 Copyright 2016 Talentum Media Oy ja tekijät Yhteistyössä Lakimiesliiton Kustannus ISBN 978-952-14-2769-5

Lisätiedot

Valviran asiantuntijan juridinen asema ja vastuu. Valviran asiantuntijasymposium 16.4.2013 Biomedicum Olli Mäenpää, Helsingin yliopisto

Valviran asiantuntijan juridinen asema ja vastuu. Valviran asiantuntijasymposium 16.4.2013 Biomedicum Olli Mäenpää, Helsingin yliopisto Valviran asiantuntijan juridinen asema ja vastuu Valviran asiantuntijasymposium 16.4.2013 Biomedicum Olli Mäenpää, Helsingin yliopisto Valviran asiantuntijat (ValviraL 5 ; ValviraA 8 ) 1. Pysyvät asiantuntijat

Lisätiedot

STT:n yleiset sopimusehdot 1.1.2010

STT:n yleiset sopimusehdot 1.1.2010 YLEISET SOPIMUSEHDOT 1 (5) STT:n yleiset sopimusehdot 1. Käyttöoikeus 2. Käyttöehdot 1 Kappale päivitetty 1.1.2016 alkaen. Asiakkaalla on oikeus käyttää STT:n palvelua ja/tai siihen sisältyviä aineistoja

Lisätiedot

Vakuutusehto YT407 Kiinteistön oikeusturvavakuutus Voimassa 1.11.2012 alkaen.

Vakuutusehto YT407 Kiinteistön oikeusturvavakuutus Voimassa 1.11.2012 alkaen. TMH 0.2 Vakuutusehto YT407 Kiinteistön oikeusturvavakuutus Voimassa 1.11.2012 alkaen. Sisällysluettelo 1 Vakuutuksen tarkoitus 2 Vakuutetut 3 Vakuutuksen voimassaoloalue ja tuomioistuimet 4 Korvattavat

Lisätiedot

Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö

Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö (Salonen 2013.) (Salonen (Salonen 2013.) Kajaanin ammattikorkeakoulun opinnäytetyön arviointi (opettaja, opiskelija ja toimeksiantaja) https://www.kamk.fi/opari/opinnaytetyopakki/lomakkeet

Lisätiedot

Y:n poliisilaitos on antanut asiasta selvityksen ja Poliisihallitus lausunnon.

Y:n poliisilaitos on antanut asiasta selvityksen ja Poliisihallitus lausunnon. ANONYMISOITU PÄÄTÖS 02.06.2016 Dnro OKV/459/1/2016 1/5 ASIA Poliisin ja syyttäjän menettely tuomarin virkarikosasiassa KANTELU Kantelija on kannellut X:n syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjän A:n 4.5.2015

Lisätiedot

HÄTÄKESKUSLAITOKSEN OIKEUSTAPAUKSET

HÄTÄKESKUSLAITOKSEN OIKEUSTAPAUKSET HÄTÄKESKUSLAITOKSEN OIKEUSTAPAUKSET www.112.fi Esitys 1. Yleistä 2. Oikeustapaukset 3. Virkamiehen velvollisuuksista 4. Virkarikokset Suomessa 5. Johtopäätökset www.112.fi 1. Yleistä Hätäkeskuslaitoksen

Lisätiedot

Näytesivut. 4.1 Yhtiökokous. Kokoustapa. Päätöksentekoa yhtiökokouksessa koskevat säännökset vastaavat pääosin vanhan lain säännöksiä.

Näytesivut. 4.1 Yhtiökokous. Kokoustapa. Päätöksentekoa yhtiökokouksessa koskevat säännökset vastaavat pääosin vanhan lain säännöksiä. 4 4.1 Yhtiökokous HALLINTO Päätöksentekoa yhtiökokouksessa koskevat säännökset vastaavat pääosin vanhan lain säännöksiä. Kokoustapa Osakkaat käyttävät päätösvaltaansa yhtiökokouksessa, jossa päätökset

Lisätiedot

Talenom Oyj:n optio-oikeudet 2016 TALENOM OYJ:N OPTIO-OIKEUDET 2016

Talenom Oyj:n optio-oikeudet 2016 TALENOM OYJ:N OPTIO-OIKEUDET 2016 Sivu 1 / 5 TALENOM OYJ:N OPTIO-OIKEUDET 2016 Talenom Oyj:n (yhtiö) varsinainen yhtiökokous on 17.3.2016 päättänyt optio-oikeuksien antamisesta yhtiön hallituksen (hallitus) ehdotuksen 17.2.2016 mukaisesti

Lisätiedot

Opinnäytteen nimi ja mahdollinen alaotsikko (tämä pohja toimii parhaiten Word2010-versiolla)

Opinnäytteen nimi ja mahdollinen alaotsikko (tämä pohja toimii parhaiten Word2010-versiolla) T A M P E R E E N Y L I O P I S T O Opinnäytteen nimi ja mahdollinen alaotsikko (tämä pohja toimii parhaiten Word2010-versiolla) Kasvatustieteiden yksikkö Kasvatustieteiden pro gradu -tutkielma NIMI NIMINEN

Lisätiedot