KILPAILUKYKY, INNOVATIIVISUUS JA YRITTÄJYYS -OHJELMA, OHJAUSRYHMÄ

Transkriptio

1 PÖYTÄKIRJA 1 (5) KILPAILUKYKY, INNOVATIIVISUUS JA YRITTÄJYYS -OHJELMA, OHJAUSRYHMÄ Aika Keskiviikko klo Paikka Kutsutut jäsenet Kokoushuone 5207, VT3, Virastopiha 2 C, 5. krs Saija Äikäs (pj) Kimmo Oila (vara-pj) Johanna Karimäki Petri Pulkkanen Kaisa Rastimo (saapui klo 14.13) Tuula Antola (saapui klo 14.22) Kristiina Erkkilä Olli Isotalo Pasi Laitala (lähti klo 15.45) Nuorisovaltuutettu Akseli Kilpeläinen Ohjelmapäällikkö Harri Paananen Ohjelman markkinointi- Mari Ala-Mikkula koordinaattori Pysyvä asiantuntija Pysyvä asiantuntija Jaana Räsänen Erkki Pärssinen Muut kutsutut Jussi Suomela (Gim Oy, kohta 3) Harri Santamala (Metropolia amk, kohta 3) Tuula Miettinen (kohta 4) Teuvo Savikko (kohta 4) Jaakko Hyry (TNS Gallup, kohta 4) Kati Valta (TNS Gallup, kohta 4) ESITYSLISTA 1 Kokouksen avaus ja esityslistan hyväksyminen Puheenjohtaja avasi kokouksen klo Esityslistan kohta 4 päätettiin käsitellä ennen kohtaa 3. 2 Edellisen kokouksen pöytäkirja Hyväksyttiin edellisen kokouksen pöytäkirja. 3 Autonomisten bussien liiketoimintaekosysteemin rakentaminen (Harri Santamala ja Jussi Suomela) Hankkeessa valmistellaan kotimaista kaupallista automaattibussia. Ensimmäinen vaihe on automaattinen bussi Aalto-yliopiston kampukselle. Hanketta vetää liikkuviin robotteihin erikoistunut Gim Oy Espoosta yhdessä Metropolia AMK:n robottibussiryhmän kanssa.

2 2 (5) Hankkeeseen haetaan kilpailukyky-ohjelmalta :n rahoitusta valmisteluun, jonka tuloksena syntyy automaattisen liikkumisen demonstraatio sekä liiketoimintasuunnitelma. Keskusteltiin siitä, tuetaanko kilpailukyky-ohjelman rahoista autonomisten bussien hanketta. Hanketta pidettiin kannatettavana ja siinä nähtiin hyvää elinvoimapoliittista potentiaalia. Rahoituspäätöksen tueksi tarvitaan kuitenkin liiketoimintasuunnitelma sekä tarkempi suunnitelma kokonaisbudjetista. Ehtona rahoituksen myöntämiselle olisi, että Aalto-yliopistokiinteistöt (ACRE) on mukana rahoittamassa hanketta. Myös Tekesin osallistuminen nähtiin merkityksellisenä. Selvennystä kaivattiin lisäksi siihen, miten hanke suhteutuu meneillään olevaan Sohjoahankkeeseen, jossa kehitetään avoimempia ja älykkäämpi palveluita yhdessä Suomen kuuden suurimman kaupungin kanssa. Elinkeinopäällikkö Harri Paananen on hankkeen esittelijöihin yhteydessä jatkosta. Ohjausryhmä toivoo, että hanketta esiteltäisiin uudestaan edellä mainituilla tarkennuksilla lisättynä marraskuun kokouksessa. 4 Espoo yritysten toimintaympäristönä tutkimus (Jaakko Hyry) TNS Gallupin tekemän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää tekijöitä, joilla on merkitystä yritysten sijoittumisessa Espooseen sekä pysymiseen Espoossa. Kysely selvitti mielikuvia Espoon kaupungista yritysten toiminnan näkökulmasta. Selvityksessä haetaan vastauksia, miten kaupungin pitäisi parantaa toimintaansa ja palvelujaan. Aineisto käsittää 310 haastattelua. Aiemmin tutkimus on tehty vuosina 2014 ja Leppävaara on edelleen sijaintina mieluisin paikka, vaikka siinä pientä laskua onkin. Tapiola ja Kelaniemi ovat hieman lisänneet kiinnostavuuttaan siinä missä yritysten sijoittuminen Kehä III:n läheisyyteen on hieman menettänyt houkuttelevuuttaan. Kaiken kaikkiaan merkittävimpiä tekijöitä ovat hyvät liikenneyhteydet ja logistiikan toimiminen. Yritysilmasto on kehittynyt positiiviseen suuntaan. Kolmannes vastaajista ei osaa kuitenkaan arvioida, mistä myönteinen ilmapiiri konkreettisesti muodostuu. Merkittävin syy mielikuvan lisäksi oli se, että yrittäjiä kuunnellaan. Tärkeimpiä Espoon puolesta puhuvia seikkoja sijainnin valinnalle ovat henkilökohtaiset siteet, liikenneyhteydet ja historia. Länsimetrolla ei koeta ainakaan vielä olevan vaikutusta yritysten sijoittumiselle. Syitä, miksi suosittelisi Espoota sijaintipaikkana: Infrastruktuuri ja yleinen toimivuus, hyvä paikka ja asiat toimivat, sijainti. Syitä, miksi ei suosittelisi: Byrokraattinen lupakäytäntö, Espoo ei tue yrittäjiä, 41 % ei osaa sanoa konkreettista syytä. Vastaajien mielestä Espoon tulisi panostaa liikenneyhteyksiin, julkiseen liikenteeseen, kaavoitusasioihin, yritysverkostoihin ja yhteistyöhön. Kokonaistyytyväisyydessä on kohtalaista parannusta. Espoo yritysten toimintaympäristönä 2016

3 3 (5) Ohjausryhmä merkitsi tutkimuksen tulokset tiedoksi ja kävi keskustelua. Päätettiin tehdä tiedote tai muunlainen ulostulo asiasta ja lisätä presentaatioihin slide, jossa kerrotaan myönteisistä tuloksista. 5 Tapahtuma-agenda (Tuula Antola) Mitä elinvoimavaikutuksia tapahtumatoiminnalla on? Miten ne pitäisi ottaa huomioon toiminnan jatkokehittämisessä? Ohjausryhmä kävi asiasta lähetekeskustelua. Suomi on valittu Lonely Planetin toimesta kolmanneksi kiinnostavimmaksi matkailukohteeksi. Miten kaupunki voi olla tukemassa ja fasilitoimassa myönteistä kehitystä? Halutaanko vielä enemmän konseptoida eri tapahtumia? Mietitään, miten luodaan sellaisia malleja ja muotoja tapahtumille, että Espooseen jää niistä myös euroja. Mitä tapahtumien järjestämisessä pitää ottaa huomioon, mitä jo tehdään ja mitä pitäisi tehdä mahdollisesti toisin? Puuttuuko infrastruktuurista jotain sellaista, mikä auttaa suurtapahtumien saamisessa Espooseen? Miten muissa kaupungeissa on organisoitu? Tuula Antola tuo kulttuurijohtaja Susanna Tommilan kanssa jäsennellyn esityksen marraskuun kokoukseen. Kilpailukyky-ohjausryhmä voi miettiä, tarvitseeko tapahtumajärjestämiseen ulkopuolista apua. 6 Ohjelmajohtamisen raportti (Harri Paananen) pidetyn kehitysohjelmien yhteisen työpajan pohjalta koostettu itsearviointiraportti arvioi poikkihallinnollisen ohjelmajohtamisen toimintamallia. Ohjausryhmä merkitsi tulokset tiedoksi. Vastausten perusteella kilpailukyky-ohjausryhmä on kokenut ohjelmajohtamisen mallin melko toimivaksi. Arvo työlle on ollut siinä, että jokainen on tuonut oman, hyvin erilaisen osaamisensa pöytään. Jos vastaavansisältöinen ohjelma jatkaa seuraavalla valtuustokaudella, voisi ohjelman nimessä olla vetovoima-sana. Työllisyys on myös tärkeä näkökulma. 7 Ajatukset Tallinnan vierailusta Ohjausryhmä tutustui Tallinnan startup-ekosysteemiin vierailulla Jokainen tutustumismatkalla ollut sai omasta näkökulmastaan irti olennaisia asioita.

4 4 (5) 8 Ohjelman loppuraportointi (Mari Ala-Mikkula) Ohjausryhmät vastaavat kukin oman ohjelmansa loppuraportoinnista. Ohjelmakohtaisia tuloksia ja onnistumista arvioidaan osana ohjelman loppuraporttia. Tavoitteena on mm. selvittää kuinka ohjelmatyö on edistänyt valtuuston asettamia hyötytavoitteita huomioiden toimintaympäristön kehityksen ohjelmakauden aikana, millaisia konkreettisia tuloksia on syntynyt ohjelman ansiosta sekä miten pysyviä ja laajennettavia tulokset ovat. Lisäksi selvitetään millaisia uusia toimintatapoja, verkostoja, sitoumuksia, rakenteita tai lisääntynyttä ymmärrystä on syntynyt ohjelmatyön avulla. Raportti toimitetaan Sanna Antman-Kurville mennessä: Kaupungin johtoryhmän ja kaupunginhallituksen listalle Kaupungin johtoryhmän käsittely Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Ohjelmien päätöstilaisuus järjestetään Kino Tapiolassa. Ohjelmien yhteinen loppujulkaisu: Aiheiden valinta, tekstien kirjoittaminen sekä kuva- ja grafiikkaehdotusten kerääminen loka-marraskuussa Tekstien kommentointi ohjausryhmillä tammikuun alkupuolella Tekstit, valitut kuvat ja graafit taittajalle Taitto + paino 5 6 viikkoa, julkaisu jaettavissa loppuseminaarissa 2.3. Ohjausryhmä merkitsi loppuraportoinnin aikataulut tiedoksi. 9 Muut asiat Sote- ja maakuntauudistus: Pääkaupunkiseudun ehdotus erillisratkaisuksi sote- ja maakuntauudistuksessa ei edennyt. Nyt pohditaan, lähdetäänkö kuitenkin tekemään erillisratkaisua kasvupalveluiden osalta (pitää sisällään Ely-keskusten ja TE-keskusten tehtävät). Kaupunginjohtaja on Espoon osalta pääneuvottelija, elinkeinojohtaja hänen rinnallaan. Slush Shanghai on Kaupunki on aktiivisesti ollut edistämässä sitä, että Kiinan Slush-päätapahtuma pidetään Espoon sisarkaupunki Shanghaissa. Suomen Slush on marras-joulukuun vaihteessa. Yhdessä Espoo Marketingin kanssa ollaan järjestämässä investori/startup-tapahtumaa Espoo Innovation Garden -kärjellä. YritysEspoo aloittaa pop-up -tyypisen toiminnan Palvelutorilla.

5 5 (5) 10 Seuraavat kokoukset klo klo pikkujoulut 11 Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo Allekirjoitukset Saija Äikäs puheenjohtaja Mari Ala-Mikkula kokouksen sihteeri