YMMERSTAN KOULUN LUKUVUOSIOPAS

Transkriptio

1 YMMERSTAN KOULUN LUKUVUOSIOPAS Kuvat: Jukka Lemmetty Tutustu sivustoomme Käyntiosoite: Ristihaantie 5 Postiosoite: PL ESPOON KAUPUNKI Puhelin kanslia:

2 YHTEYSTIEDOT... 3 PÄIVITTÄINEN TYÖAIKA... 4 LUKUVUOSI JA LOMA-AJAT PERUSOPETUSRYHMÄT JA OPETTAJAT ESIOPETUS (VARHAISKASVATUKSEN VASTUUALUE)... 5 ILTAPÄIVÄKERHO PILKE-PÄIVÄKODIT... 5 KOULUN HALLINTO... 6 REHTORI... 6 JOHTOKUNTA... 6 YMMERSTAN JOHTOKUNTA OPETUSSUUNNITELMA... 7 OPPILAAN ARVIOINTI LUOKAT OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT... 8 YLEINEN TUKI... 8 TEHOSTETTU TUKI... 8 ERITYINEN TUKI... 8 KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS... 9 KESTÄVÄ KEHITYS ESIOPETUS OPPILAILLE JÄRJESTETTÄVÄ ILTAPÄIVÄTOIMINTA KOULUN KERHOTOIMINTA KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ POISSAOLO KOULUSTA OPPILAITA KOSKEVAT TIEDOT TYÖRAUHAN TURVAAMINEN KOULUSSA YMMERSTAN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT OPPIKIRJAT JA KOULUTARVIKKEET OPPILAIDEN OMAISUUS KOULUSSA KOULURUOKAILU KOULUN OPPILASHUOLTORYHMÄT KOULUTERVEYDENHUOLTO OPPILAIDEN SUUN TERVEYDENHUOLTO PSYKOLOGITOIMINTA KURAATTORITOIMINTA KOULUN TOIMINTAMALLI PÄIHTEIDEN KÄYTTÖÖN PUUTTUMISEEN KOULUMATKAT VAKUUTUKSET KOULUKIRJASTO " MIKÄ-MIKÄ-MAA" YMMERSTAN KOTI- JA KOULUYHDISTYS ESPOON OPETUSTOIMI SUOMENKIELISEN OPETUKSEN TULOSYKSIKKÖ OPETUS- JA VARHAISKASVATUSLAUTAKUNTA

3 YHTEYSTIEDOT Rehtori Hannele Frantsi Apulaisrehtori Minttu Ollila Koulusihteeri (ti-pe klo ) Monica Eriksson Opettajat Erityisopettaja Sari Ukkonen Erityisopettaja Jenni Ojasalo-Rinkinen Ruokapalveluesimies Päivi Pahikainen-Kalakoski Terveydenhoitaja (ma, ke ja to) Päivi Puukko-Muukkonen Koulupsykologi Kati Raunio Koulukuraattori Sirpa Levy Kiinteistönhoitaja Annina Mäkiö Iltavahtimestari Irene Ronkainen (ma-pe klo jälkeen) Esiopetusryhmä Tuula Smolander Pilke-päiväkodit: IP-kerho Kännykkä avoinna klo

4 PÄIVITTÄINEN TYÖAIKA 1. tunti tunti välitunti tunti tunti ja ruokailu (porrastetusti) Kellon korvat kuulee, kun koulun kello kilkattaa! Kell on korvat, se kuulee, kuulemma välitunti tunti välitunti (välipala ja ulkoilua) 6. tunti tunti LUKUVUOSI JA LOMA-AJAT Syyslukukausi (ti) - (la) syysloma (ke-pe) lauantaityöpäivä, koulun kuusijuhlat (Vastaava vapaapäivä ) (la) on vuoden viimeinen työpäivä (su) (ti) joululoma Kevätlukukausi 7.1. (ke) (la) (viikko 8) talviloma pääsiäisloma (pe-ma) lauantaityöpäivä, YKKY:n yhteistyöpäivä helatorstai, vapaapäivä (pe) vapaapäivä (vastaava lauantaityöpäivä 18.4.) (la) lukuvuoden viimeinen koulupäivä Talvella tarvitaan tamineita! Hattu ja hymyhuulet lämmittävät. 4

5 PERUSOPETUSRYHMÄT JA OPETTAJAT Ryhmä opettaja 1A 1B 1C 2A 2B 2C 3A 3B 3C 4A 4B 4C 5A 5B 6A 6B Laura Ahlberg Stiinamaaria Tiisala Varpu Pitkänen Heidi Munne Nina Jaakkola Henna Jämsä-Luoto Juha-Matti Joki Hanna Ylimaula Eeva-Marja Juusela Tuulia Parkkinen Tuuli Nurmi Sanna-Maija Nybergh Topi Paukkunen Marjaana Jokikunnas Timo Kaartinen Henna Ylihärsilä MUUT OPETTAJAT Laaja-alainen erityisopetus Resurssiopettaja Tekstiilityöt Englannin kieli Ranskan kieli Ortodoksinen uskonto Islamin uskonto Katolinen uskonto Oman äidinkielen opetus Sari Ukkonen ja Jenni Ojasalo-Rinkinen Urpo Loukkola ja Helena Linna Marika Ketomäki Minttu Ollila Rosaria Lehtinen Teija Haussalo (pe) Soumaya Dakhlaoui (pe) Renata Wrobel-Eskelinen (pe) Sondra Smith (ma) (englanti) Safaa Hassan (ma) (arabia) KOULUNKÄYNTIAVUSTAJAT Heli Karjalainen, Maija Kokkomäki, Miia Päivinen ja Taina Linna Sähköpostit: poikkeus: ESIOPETUS (Varhaiskasvatuksen vastuualue) Opettaja Tuula Smolander sekä Maarit Pappinen ja Mikko Kiviluoma ILTAPÄIVÄKERHO Pilke-päiväkodit Piritta Marttila, Mikko Tuuli, Helmi Heinonen ja Matias Kaartinen 5

6 KOULUN HALLINTO REHTORI Rehtori on koulun pedagoginen, hallinnollinen ja talouden johtaja. Lisäksi hän on koululla työskentelevän opetustoimen henkilökunnan esimies. Rehtorilla on päätäntävaltaa oppilaita, henkilökuntaa, opetuksen järjestämistä ja koulun tiloja koskevissa asioissa. Rehtori on johtokunnan sihteeri, valmistelija, esittelijä ja päätösten täytäntöön panija. Ymmerstan koulun rehtori on Hannele Frantsi. JOHTOKUNTA Espoon kouluissa on joko koulukohtaiset tai useamman koulun yhteiset johtokunnat. Johtokunnissa on mukana oppilaiden vanhempia ja koulun henkilökunnan edustajia. Yhtenäisissä peruskouluissa ja yläkouluissa myös yläluokkien oppilaiden edustajat osallistuvat johtokunnan työskentelyyn. Koulun johtokunta kehittää koulun sisäistä toimintaa, yhteistyötä koulun ja kotien välillä sekä koulun ja sen toimintaympäristön välillä. Tähän liittyy mm. opetuksen ja kasvatuksen kehittäminen sekä työrauhan ylläpitäminen. Johtokunta hyväksyy esim. koulun opetussuunnitelman, lukuvuosisuunnitelman, koulun järjestyssäännöt ja määrärahojen käytön. Nykyiset johtokunnat ovat aloittaneet toimintansa vuoden 2013 alussa ja niiden toimikausi jatkuu vuoden 2016 loppuun asti. YMMERSTAN JOHTOKUNTA Johtokunta kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa. Varsinaiset jäsenet Henkilökohtainen varajäsen Marja Tahvanainen, pj marja.tahvanainen"at" ihrmliaison.fi Arto Vertanen, varapj. arto.vertanen at gmail.com Maija Forsberg maijaf"at" luukku.com Sami-Pekka Hallikas sami"at" hallikas.com Kimmo Huhdanpää kimmo.huhdanpaa"at" adtran.com Henkilökunnan edustajat Nina Jaakkola nina.jaakkola at"espoo.fi Maija Kokkomäki maija.kokkomaki"at"espoo.fi Ville Sandberg, ville.sandberg at daimler.fi Sari Alander, sari.alander"at"elisanet.fi Hannu Hovila hovilahannu at gmail.com Katja Tähkä katja.tahka"at"hus.fi Meigen Tcheng meige at windowslive.com Stiinamaaria Tiisala stiinamaaria.tiisala"at"espoo.fi Topi Paukkunen topi.paukkunen"at"espoo.fi Esittelijä ja sihteeri rehtori Hannele Frantsi, hannele.frantsi"at"espoo.fi 6

7 OPETUSSUUNNITELMA Perusopetuksen opetussuunnitelmat uudistuvat syksyllä Yksi muutoksista on se, että kaikille yhteisen ruotsin kielen, B1-kielen opetus alkaa jo kuudennelta luokalta. Syksyllä 2016 oppilaat, jotka ovat nyt neljännellä luokalla aloittavat B1- kielen opiskelun siirtyessään kuudennelle luokalle. Koulujen voimassaolevat opetussuunnitelmat ovat luettavissa koulujen kotisivuilla. OPPILAAN ARVIOINTI LUOKAT 1-6 Arvioinnin tehtävänä on antaa oppilaalle monipuolista palautetta oppimisesta sekä ohjata ja kannustaa opiskelua. Vanhemmille annettavan palautteen tarkoitus on auttaa heitä tukemaan lapsensa opiskelua. Arvioinnin kohteena ovat oppimistulosten lisäksi opiskelu- ja työskentelytaitojen kehittyminen sekä koko oppimisprosessi. Arviointi perustuu monipuoliseen näyttöön osaamisesta. Tärkeitä eivät siis ole vain kokeissa saavutetut tulokset, vaan myös oppilaan työskentely tunneilla ja erilaisissa oppimistilanteissa, kotitehtävät ja muut työt. Koulun kasvatustehtävään kuuluu myös käyttäytymisen arviointi. Todistuksessa annettavaa arviota täydennetään usein opettajan ja kotiväen välisin keskusteluin, joissa saattaa olla oppilaskin mukana. Näissä arviointikeskusteluissa välitetään mahdollisimman monipuolisesti tietoa oppilaan opintojen etenemisestä ja koulunkäynnistä. Oppilaan itsearviointi puolestaan kehittää oppilaan taitoja arvioida omaa toimintaansa ja oppimistaan. Kun oppilas harjaantuu säätelemään toimintaansa ja tunnistamaan edistymistään, hänelle syntyy käsitys siitä, että hän voi vaikuttaa omaan oppimiseensa. Kouluvuoden päätteeksi oppilaalle annetaan lukuvuositodistus. Sen Huomenna ei lisäksi kouluvuoden aikana annetaan välitodistus, joka Ymmerstan väsytä, kun nyt menen ajoissa koulussa on korvattu luokilla arviointikeskustelulla ja siinä nukkumaan. täytettävällä lomakkeella. Luokilla 1-2 oppilaan arviointi on sanallista. Oppiaineissa edistymisen lisäksi arvioidaan käyttäytyminen ja työskentelytaidot. Luokilla 3-4 arviointi on ensisijaisesti sanallista ja sitä voidaan koulun päättämässä laajuudessa täydentää numeroarviolla. Työskentelytaidot ja oppiaineessa edistyminen arvioidaan erikseen. Luokilla 5-6 käytetään ensisijaisesti numeroarviointia, jota voidaan koulun päättämässä laajuudessa täydentää sanallisella arviolla. Näillä vuosiluokilla työskentelytaidot arvioidaan koulun päätöksen mukaisesti joko erikseen tai ne sisällytetään oppiaineissa edistymisen arviointiin. Koulun arviointikäytännöt on kirjattu koulun opetussuunnitelmaan ja niistä kerrotaan koulun vanhempaintapaamisissa. 7

8 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI Oppimisen ja koulunkäynnin tuen keskeisenä tavoitteena on vahvistaa oppilaan perustaitoja ja ehkäistä vaikeuksia ennakolta niin, että oppilas saavuttaa oppimistavoitteensa. Tuen suunnittelussa huomioidaan oppilaan vahvuudet ja mahdolliset erityistarpeet. Kodin ja koulun välinen yhteistyö on tärkeää, sillä koulun ja kodin samansuuntainen tavoite parantaa tuen vaikuttavuutta. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki voi olla esim. tukiopetus, osa-aikainen erityisopetus, ohjaus, avustajan työpanos, oppilashuollollinen työ ja oppilashuollon tuki, opetuksen eriyttäminen, samanaikaisopetus ja opetusryhmien joustava ryhmittely. Aloitteen tuen antamisesta oppilaalle tekee ensisijaisesti opettaja. Oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tuki perustuu kolmiportaiseen malliin, jossa tuen muodot ja -rakenteet vahvistuvat asteittain. Tuen tasot ovat yleinen tuki, tehostettu tuki ja erityinen tuki. Tukea voidaan antaa myös yksittäisen oppilaan erityisvahvuuksien edistämiseksi. Yleinen tuki Laadukas opetus ja mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina koulupäiviä, on yleisen tuen perusta ja jokaisen oppilaan oikeus. Opettajilta ja muulta henkilökunnalta vaaditaan hyvää oppilaantuntemusta, jotta oppilaan yksilölliset tarpeet voidaan kohdata jo ennen tehostetun tuen tarvetta. Yleisen tuen aikana voidaan hyödyntää oppimisen ja koulunkäynnin eri tukimuotoja. Oppilaalle voidaan laatia myös henkilökohtainen oppimissuunnitelma. Tehostettu tuki Mikäli yleisistä tukijärjestelmistä huolimatta oppilaan oppiminen ei etene odotetulla tavalla, hänelle annetaan tehostettua tukea. Ennen tehostetun tuen alkamista oppilaalle laaditaan yhdessä huoltajien kanssa pedagoginen arvio, jossa kuvataan oppilaan vahvuudet, oppilaan koulunkäynnin ja oppimisen kokonaistilanne, mitä yleistä tukea oppilas on saanut, koulunkäyntiin ja oppimiseen liittyvät keskeiset vaikeudet ja arvio siitä, minkälaisilla järjestelyillä oppilasta tulisi tukea. Tehostettu tuki on luonteeltaan intensiivisempää ja pitkäjänteisempää kuin yleisen tuen aikana, ja useampia tukimuotoja saatetaan käyttää samanaikaisesti. Tehostetulla tuella pyritään ehkäisemään ongelmien kasvaminen, monimuotoistuminen ja kasautuminen. Erityinen tuki Erityistä tukea annetaan oppilaalle, jonka kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muilla tukitoimilla. Erityisen tuen tavoitteena on oppilaan kokonaisvaltainen ja suunnitelmallinen tukeminen siten, että oppilas voi suorittaa oppivelvollisuutensa sekä saada jatko-opintokelpoisuuden. 8

9 Erityistä tukea on mahdollista saada erityisluokalla, osittain erityisluokalla sekä mahdollisuuksien mukaan muun opetuksen yhteydessä. Erityisen tuen järjestämisessä ja toteuttamisessa huomioidaan oppilaan etu, oppimisvalmiudet ja opiskelupaikalle asetettavat erityisvaatimukset. Opetuksen tuen ryhmä hakee tarvittaessa oppilaalle erityisen tuen päätöstä. Oppilasta ja tämän huoltajaa tai laillista edustajaa kuullaan ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä. Erityisen tuen tarve tarkistetaan aina oppilaan tuen tarpeen muuttuessa, vähintään kuitenkin 2. ja 6. vuosiluokan aikana. KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS Maahanmuuttajataustaiset, monikieliset ja ulkomailta palaavat suomalaisperheitten lapset voivat tarvittaessa saada perusopetukseen valmistavaa opetusta määräaikaista tehostettua tukea valmistavan opetuksen jälkeen (MMO) suomi toisena kielenä -opetusta maahanmuuttajien äidinkielen opetusta tai ulkomailla opitun vieraan kielen ylläpito-opetusta tukea eri oppiaineiden opiskeluun suomeksi tai oppilaan omalla äidinkielellä. Suomea toisena kielenä opetetaan oppilaille, joiden suomen kielen taito ei ole äidinkielisen tasoinen kaikilla kielitaidon osa-alueilla. Koulu arvioi oppilaan suomen kielen taidon ja suomi toisena kielenä -opetuksen tarpeen. Suomi toisena kielenä -opetusta järjestetään erillisissä pienryhmissä ja/tai eriyttämällä opetusta äidinkielen ja kirjallisuuden tunneilla. Oman äidinkielen opetus järjestetään Espoossa keskitetysti. Oman äidinkielen tai ulkomailla opitun kielen opetusta annetaan kaksi tuntia viikossa ja se on vapaaehtoista. Tähän opetukseen ilmoittaudutaan koululta saatavalla lomakkeella. Mahdollisista kuljetusjärjestelyistä ja kuljetuskustannuksista vastaa huoltaja. Lukuvuonna oman äidinkielen opetusta ja ylläpito-opetusta annetaan alustavan suunnitelman mukaan seuraavissa kielissä: afgaani, albania, arabia, bengali, bosnia/serbokroatia, bulgaria, englanti, espanja, farsi/dari, filipino, hindi, hollanti, indonesia, italia, khmer, kreikka, kurdi, liettua, makedonia, mandariinikiina, norja, portugali, puola, ranska, romani, romania, saksa, somali, thai, turkki, tsekki, unkari, venäjä, vietnam, viro. Ymmerstan koulussa järjestetään opetusta englannin ja arabian kielissä. 9

10 KESTÄVÄ KEHITYS Kestävän kehityksen kasvatus on polku, jota kuljetaan varhaiskasvatuksesta aikuisuuteen. Tavoitteena on saada kestävän kehityksen arvot näkymään koulun arjessa oppilaille, opettajille ja kaikille koulussa vieraileville. Kukin koulu toteuttaa kestävää kehitystä oman suunnitelman mukaan, joka kirjataan koulun lukuvuosisuunnitelmaan. Kestävän kehityksen teemaa toteutetaan yhdessä oppilaiden ja koko koulun henkilökunnan kanssa. Ymmerstan koulussa tavoitteena on kestävän kehityksen ja hyvinvoinnin teemojen esillä pitäminen koulun arjessa koko kouluvuoden ajan. Lukuvuoden aikana käynnistyy ympäristöagenttitoiminta. Ryhmän jäseniksi valitaan ympäristöagentteja eri luokilta. ESIOPETUS Kaikilla lapsilla on mahdollisuus maksuttomaan esiopetukseen oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna. Suurin osa espoolaisista esiopetusikäisistä lapsista osallistuu esiopetukseen. Esiopetusta tarjotaan sekä päiväkodeissa että kouluissa. Esiopetuksen laajuus on 190 päivää lukuvuodessa. Esiopetuksessa noudatetaan pääsääntöisesti kunnan koulujen työ- ja loma-aikoja ja sitä annetaan joka päivä neljä tuntia. Ymmerstan koulussa toimii yksi varhaiskasvatusyksikön järjestämä esiopetusryhmä. OPPILAILLE JÄRJESTETTÄVÄ ILTAPÄIVÄTOIMINTA Peruskoulun luokkien oppilaille sekä muiden luokkien erityisoppilaille pyritään järjestämään kouluissa tai koulujen lähellä sijaitsevissa tiloissa lakisääteistä iltapäivätoimintaa. Iltapäivätoiminta palveluna ei ole subjektiivinen oikeus. Vuosittain iltapäivätoiminnan piiriin osallistuu noin 3200 oppilasta. Espoossa koululaisten iltapäivätoimintapalvelujen tuottaminen perustuu avustuspohjaiseen, ns. kumppanuusperusteiseen toimintaan, jolloin palvelujen tuottajina toimivat yksityiset yrittäjät, yhdistykset ja yhteisöt ja sivistystoimi sekä sosiaali- ja terveystoimi yhteistyössä. Palveluntuottajat toimivat Espoon kaupungin kanssa tehtyjen kaupunkisopimusten sekä koulukohtaisten sopimusten mukaisesti. Oppilaan huoltaja ja palveluntuottaja tekevät keskinäisen palvelusopimuksen. Ymmerstassa iltapäivätoiminnan järjestää Pilke Päiväkodit Oy ( KOULUN KERHOTOIMINTA Koulu voi halutessaan ja resurssien puitteissa järjestää kerhotoimintaa. Toiminta tukee koulun kasvatus- ja opetustyötä: lapsen ja nuoren fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvua ja kehitystä. Koulun kerhotoiminnan tavoitteita ovat muun muassa lasten ja nuorten osallisuuden lisääminen, luovan toiminnan ja ajattelun kehittäminen sekä mahdollisuuden antaminen sosiaalisten taitojen kehittämiseen ja 10

11 yhteisöllisyyteen kasvamiseen. Kerhotoimintaan osallistuminen on oppilaille maksutonta ja vapaaehtoista. Koulun järjestämät kerhot kirjataan lukuvuosisuunnitelmaan. Lisäksi kerhoista ilmoitetaan koulun kotisivuilla. Kerhot voivat olla koko lukukauden tai -vuoden kestäviä tai lyhytkestoisia. Kerhotunnin pituus on kuitenkin aina 60 minuuttia. Koulussa järjestetään kerhoja tuntikehyksen suomien mahdollisuuksien mukaan. Lisäksi kerhoja voivat järjestää vanhemmat tai koulun ulkopuoliset tahot. Kerhot esitellään koulun kotisivuilla yhteistyöè kerhot. Tarkempia tietoja koulun järjestämistä kerhoista lähettävät myös opettajat reppupostissa tai Wilma-viesteinä. Esimerkkejä kerhotarjonnasta: Koulun omia maksuttomia kerhoja Keramiikkakerho (1-4 luokat) WAU-liikuntakerhot (2-3 luokat) Sanataidekerho (3-4 luokat) Bändikerhot (5-6 luokat) Vaikuttava valokuvaus kerho (5-6 luokat) Näyttämötekniikkakerho (5-6 luokat) Läksykerho (kaikki luokat) Askartelukerho (1-2 luokat) Ehkä k sanataidekerhoss a okei e Ymmerst a? Muita kerhoja (maksullisia) Englannin kielen kerho, 1-2 luokat, 4Kids Kuvataidekerho, 1-6 luokat, Espoon kuvataidekoulu Salibandy-kerho, 1-6 luokat, Westend Indians KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ Kodin ja koulun monipuolinen yhteistyö on tärkeää oppilaan koulunkäynnin kannalta. Kasvatusvastuun jakamisesta kodin ja koulun kesken on hyvä käydä keskusteluja jo opintien alkuvaiheissa, jotta kasvatuskysymyksissä tiedettäisiin toimia johdonmukaisesti. Koulun henkilökunnan tulee tehdä aloitteellisina yhteistyötä kotien kanssa. Vastuu yhteistyön edellytysten kehittämisestä on opetuksen järjestäjällä ja yksittäisillä kouluilla. Huoltajalla on ensisijainen vastuu lapsensa kasvatuksesta. Koulu tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa oppilaan kasvatuksesta ja opetuksesta kouluyhteisön jäsenenä. Yhteistyötä edesauttaa se, että opettajat ja huoltajat tuntevat toisensa ja molemmilla kasvatusyhteisöillä on samansuuntainen käsitys oppilasta hyödyttävästä opetuksesta ja tuesta kouluyhteisön sisällä. (Opetussuunnitelman perusteet ja Espoon opetussuunnitelma ) 11

12 Avoin tiedonkulku kodin ja koulun välillä on avainasemassa. Kouluilla on erilaisia tiedottamisen ja vuorovaikutuksen muotoja. Suosittu perinteisen kanssakäymisen muoto on luokkatoimikunta- tai vanhempainyhdistystyö. Sen puitteissa voidaan mm. järjestää retkiä, juhlia, myyjäisiä ym. tapahtumia. Ymmerstan koti- ja kouluyhdistyksen (YKKY) toiminnasta lisää tämän oppaan sivulla 24 ja YKKY:n kotisivulta Kaikilla kouluilla on käytössään Wilma-järjestelmä kodin ja koulun yhteistyön tukemiseen. Järjestelmä tukee kodin ja koulun välistä kumppanuutta. Järjestelmän avulla huoltajat voivat seurata oppilaan opintosuorituksia tarkastella oppilaan poissaolotietoja selvittää oppilaan poissaoloja lähettää viestejä opettajille lukea opettajien lähettämiä viestejä seurata koulun lähettämiä tiedotteita vastata palautekyselyihin Huoltajille järjestetään tilaisuuksia, joissa heillä on mahdollisuus tutustua lapsensa opettajiin ja saada tietoa oman lapsensa lukuvuoden koulutyöstä sekä sen toteuttamiseen liittyvistä periaatteista. Huoltajilla on ensimmäisen kouluvuoden aikana oikeus vähintään kahteen ja sen jälkeen lukuvuosittain vähintään yhteen henkilökohtaiseen tapaamiseen lapsensa luokanopettajan kanssa. (Espoon opetussuunnitelma ) Kouluilla järjestetään myös luokkakohtaisia ja / tai koko koulun vanhempainiltoja. Näissä keskustellaan kulloinkin ajankohtaisista asioista. Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden kohdalla kodin ja koulun välisessä yhteistyössä otetaan huomioon perheen kulttuuritausta sekä tutustutetaan huoltajat suomalaiseen koulujärjestelmään ja sen käytänteisiin, mikä antaa tasavertaiset lähtökohdat kodin ja koulun väliselle yhteistyölle sekä kasvatusvastuun jakamiselle. Tarvittaessa yhteistyötilanteissa käytetään tulkkia. Rehtori lähettää kuukausittain kotitiedotteen Wilmassa, johon on koottu koulun ajankohtaisia asioita. Tiedotteet julkaistaan kuvitettuina myös koulun kotisivuilla -> tiedotteet Vanhempainillat Ymmerstan koululla järjestetään koko koulun vanhempainilta ja keväällä yhteisiä vanhempainiltoja järjestetään luokka-asteittain. Lisäksi opettajat voivat kutsua vanhempia kouluun tai vanhemmat voivat toivoa tapaamisia tarpeen mukaan opettajan kanssa. Arviointikeskustelut käydään viikoilla 4 ja 5. 12

13 POISSAOLO KOULUSTA Oppilaan poissaoloon koulusta tulee pyytää lupa. Poissaololupaa on pyydettävä hyvissä ajoin. Opetustoimelle on tärkeää, että perheet pyrkisivät pitämään lomiaan mahdollisimman paljon koulujen loma-aikoina, jotta luokan yhteinen oppiminen etenee samaan tahtiin. Luokanopettaja antaa luvan enintään viikon kestävään poissaoloon. Yli viikon poissaoloon antaa luvan koulun rehtori. Koulussa opetetut asiat ja annetut läksyt tulisi ottaa selville pääsääntöisesti luokkatovereilta. Huoltajan vastuulla on, että tehtävät tulevat tehdyiksi ja tarkastetuiksi ja että oppilas ei jää loman takia jälkeen opiskelussa. Sairaustapauksissa tai muissa erityistapauksissa, joissa lupaa ei ole voitu pyytää ennalta, huoltaja ilmoittaa poissaolosta välittömästi luokanopettajalle puhelimitse tai Wilman kautta. Jos oppilas kulkee taksilla, poissaolo on ilmoitettava myös taksiyhtiölle (katso alla). Jos oppilaalle valmistetaan erityisruokavalioaterioita, on poissaolosta ilmoitettava myös keittiöön. Kaikilla kouluilla on käytössään Wilma -järjestelmä poissaolojen merkitsemiseen ja seuraamiseen. Huoltajat luovat tunnukset itse koululta saamansa avainkoodin avulla. Mikäli huoltaja on unohtanut tunnuksensa, ottaa hän aina yhteyttä kouluun. Unohtuneen salasanan saa itse vaihdettua uuteen Wilmassa (unohditko salasanasi). Oppilaita koskevat tiedot Koulut ja Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö pitävät yllä oppilaiden koulunkäyntiin liittyviä tietoja. Oppilaan huoltajalla on halutessaan oikeus tarkistaa, mitä tietoja koulun ja Suomenkielisen opetuksen tulosyksikön yhteiseen Primus - oppilastietojärjestelmään hänen lapsensa osalta on tallennettu. Rekisteriselosteet löytyvät Espoon kaupungin internet-sivuilta > Opiskelu peruskoulussa > Koulun hallinto > Primus FI/Paivahoito_ja_koulutus/Perusopetus/Opiskelu_peruskoulussa/Koulun_hallinto/Pri mus Koulu pyytää syksyisin huoltajia tarkastamaan oppilaan ja huoltajien yhteystiedot Wilmassa. Tiedot päivittyvät myös Suomenkielisen opetuksen tulosyksikön oppilastietojärjestelmään. 13

14 Jos perheen yhteystiedoissa (esim. osoite, puhelin, sähköposti) tapahtuu lukuvuoden aikana muutoksia, on tärkeää ilmoittaa niistä kouluun. Kuraattoreilla ja psykologeilla on käytössä oma asiakastietojärjestelmä asiakasasiakirjojen laatimista ja asiakassuhteiden hoitoa varten. Aura - asiakastietojärjestelmää koskeva rekisteriseloste on nähtävillä Espoon kaupungin verkkosivuilla osoitteessa > Oppimisen ja koulunkäynnin tuki > Oppilashuollon palvelut > Koulukuraattorit > Asiakastietojärjestelmä sekä kaikissa peruskouluissa ja lukioissa. FI/Paivahoito_ja_koulutus/Perusopetus/Oppimisen_ja_koulunkaynnin_tuki/Oppilash uollon_palvelut/koulukuraattorit/asiakastietojarjestelma TYÖRAUHAN TURVAAMINEN KOULUSSA Kullakin koululla on johtokunnan hyväksymät järjestyssäännöt, joilla edistetään koulun sisäistä järjestystä, opiskelun esteetöntä sujumista sekä kouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä. YMMERSTAN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT Sääntöjen tarkoitus ja soveltamisohje Järjestyssääntöjen tarkoituksena on perusopetuslain 29 :n mukaisesti edistää koulun sisäistä järjestystä, opiskelun esteetöntä sujumista sekä kouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Ymmerstan koulun johtokunta on vahvistanut koululle alla olevat järjestyssäännöt. Koulussa noudatetaan järjestyssääntöjen lisäksi mm. järjestyslain (612/2003), tupakoinnin vähentämistoimenpiteistä annetun lain (603/1976) ja vahingonkorvauslain (412/1974) säädöksiä. Koululla on myös turvallisuus-, päihteiden ehkäisy-, oppilaiden hyvinvointi ja kriisisuunnitelmat, joissa käsitellään osittain samoja kysymyksiä kuin järjestyssäännöissäkin. Suunnitelmat ovat nähtävissä ja saatavissa koululta. Järjestyssääntöjä noudatetaan koulussa, sen piha-alueella kouluaikana ja koulun järjestämissä tilaisuuksissa. Lisäksi järjestyssääntöjä noudatetaan koulun ulkopuolella tapahtuvassa lukuvuosisuunnitelman mukaisessa opetuksessa (retket, leirikoulut, museokäynnit, urheilukilpailut ym.). Sisäinen järjestys Minä liikun rauhallisesti ja äänettömästi jopa takaperin. Noudata kaikkia koulun aikuisten ohjeita ja määräyksiä. Liiku ja toimi rauhallisesti koulussa. 14

15 Vietä välitunnit ulkona ja noudata välituntialueen rajoja. Muista huomioida leikeissä ja peleissä aina turvallisuus. Lumipallojen, kivien ym. heittäminen on kiellettyä. Älä poistu koulun alueelta luvatta. Toimi ruokasalissa rauhallisesti ja noudata hyviä pöytätapoja. Tupakan ja muiden päihdyttävien aineiden hallussapito ja käyttö koulualueella on kielletty. Älä tuo kouluun makeisia tai purukumia ellei asiasta ole erikseen sovittu. Älä liiku koulun alueella polkupyörillä, mopoilla, rullalaudoilla tai rullaluistimilla tai potkulaudoilla. Koulun alueella pyörät ja potkulaudat säilytetään telineissä. Koulu ei vastaa arvoesineistä. Matkapuhelin pidetään hiljaisena oppituntien aikana. Teksti- ja multimediaviesteillä ym. kiusaaminen on kielletty. Sikakiva liikkatunti! Opiskelun esteetön sujuminen Tuli hikiki! Saavu oppitunneille ajoissa opiskeluvälineet mukanasi. Kuka eka pesulla?! Tee annetut tehtävät. Käyttäydy asiallisesti. Anna kaikille työrauha. Älä koske toisen omaisuuteen ilman lupaa. Koulusta ei saa olla luvatta poissa. Sairastumisista pitää ilmoittaa luokanopettajalle mahdollisimman pian. Muut poissaolot anotaan etukäteen luokanopettajalta tai rehtorilta (yli 5 päivää). Turvallisuus ja viihtyvyys Älä tuo kouluun vaaraa aiheuttavia esineitä. Pidä hyvä huoli omista ja koulun opiskeluvälineistä sekä koulusta. Ole kohtelias ja ystävällinen kaikille. Jokaisella on oikeus fyysiseen koskemattomuuteen. Kiusaaminen ja satuttaminen on kielletty. Jos havaitset kiusaamista, kerro siitä heti koulun aikuiselle. Oppilaita varten järjestyssäännöistä on olemassa yksinkertaistettu versio, joka on esillä koulun tiloissa. Koulun järjestyssääntöjen noudattamista valvovat kaikki koulun aikuiset. OPPILAAN VELVOLLISUUDET Oppilaan tulee osallistua perusopetukseen, jollei hänelle ole erityisestä syystä tilapäisesti myönnetty vapautusta. Oppilaan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti. Oppilaan velvollisuudesta korvata aiheuttamansa vahinko säädetään vahingonkorvauslaissa. 15

16 Jos tekijä on varmuudella tiedossa ja yksilöitävissä, opettaja tai rehtori voi kasvatuksellisista syistä määrätä oppilaan puhdistamaan tai uudelleen järjestämään oppilaan tahallaan tai huolimattomuuttaan likaaman tai epäjärjestykseen saattaman koulun omaisuuden tai tilan. OPPILAAN OJENTAMINEN JA KURINPITO Jos oppilas häiritsee opetusta tai muutoin rikkoo koulun järjestystä, menettelee vilpillisesti tai kohtelee muita oppilaita tai koulun henkilökuntaa epäkunnioittavasti tai heidän ihmisarvoaan loukkaavasti, hänet voidaan ensisijaisena toimenpiteenä määrätä osallistumaan yhteensä enintään kaksi tuntia kestävään kasvatuskeskusteluun. Kasvatuskeskustelu voidaan järjestää kerralla tai useammassa osassa koulupäivän aikana tai sen ulkopuolella. Jos oppilas häiritsee opetusta, hänet voidaan määrätä poistumaan jäljellä olevan oppitunnin ajaksi luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan, taikka koulun järjestämästä tilaisuudesta. Jos on olemassa vaara, että toisen oppilaan taikka koulussa tai muussa opetustilassa työskentelevän henkilön turvallisuus kärsii oppilaan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti oppilaan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi, voidaan oppilaan osallistuminen opetukseen evätä enintään jäljellä olevan työpäivän ajaksi. Jos oppilas ei noudata poistumismääräystä, hänet voidaan poistaa. Vastarintaa tekevän oppilaan poistamisessa voidaan käyttää välttämättömiä voimakeinoja. Jos oppilas on laiminlyönyt kotitehtävänsä, hänet voidaan määrätä työpäivän päätyttyä enintään tunniksi kerrallaan valvonnan alaisena suorittamaan tehtäviään. Jos oppilas häiritsee opetusta tai muuten rikkoo koulun järjestystä taikka menettelee vilpillisesti, hänet voidaan määrätä jälki-istuntoon enintään kahdeksi tunniksi tai hänelle voidaan antaa kirjallinen varoitus. Jälki-istunnossa voidaan teettää kirjallisia tai suullisia tehtäviä, harjoituksia ja tehtäviä, joiden tulee olla kasvatusta, opetusta ja kehitystä tukevia, oikeassa suhteessa oppilaan tekoon tai laiminlyöntiin sekä ikä ja kehitystaso huomioon ottaen oppilaalle sopivia. Oppilas voidaan myös velvoittaa istumaan hiljaa jälki-istunnon ajan. Jos oppilaan rikkomus on vakava tai jos oppilas jatkaa epäasiallista käyttäytymistä jälki-istunnon tai kirjallisen varoituksen saatuaan, hänet voidaan erottaa enintään kolmeksi kuukaudeksi. 16

17 Kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen ovat kurinpitorangaistuksia. OPPIKIRJAT JA KOULUTARVIKKEET Opetuksen edellyttämät oppikirjat, muut koulutarvikkeet sekä välttämättömät työaineet annetaan oppilaalle maksutta. Huoltajan sen sijaan tulee huolehtia siitä, että oppilaalla on liikuntatunteja varten asianmukainen vaatetus ja pyyhe. OPPILAIDEN OMAISUUS KOULUSSA Koulut pyrkivät eri tavoin huolehtimaan siitä, että oppilaiden päällysvaatteet, varusteet ja tavarat olisivat hyvässä tallessa koulupäivän aikana. On tärkeää, että oppilas itse pitää hyvää huolta omista tavaroistaan ja vaatteistaan. Oppilaan ei ole hyvä pitää mukanaan isohkoja rahasummia tai arvokasta omaisuutta. Jos oppilaan omaisuutta katoaa tai rikkoontuu koulupäivän aikana, jää menetys oppilaan vahingoksi, ellei tekijää tavoiteta. Koulu ei esim. korvaa koulupäivän aikana rikkoontunutta tai kadonnutta matkapuhelinta. Kouluun ei saa tuoda eikä työpäivän aikana pitää hallussa sellaista esinettä tai ainetta, jonka hallussapito on laissa kielletty tai jolla voidaan vaarantaa omaa tai toisen turvallisuutta taikka joka erityisesti soveltuu omaisuuden vahingoittamiseen ja jonka hallussapidolle ei ole hyväksyttävää syytä. Koulun opettajalla ja rehtorilla/koulunjohtajalla on työpäivän aikana oikeus tarkastaa oppilaan mukana olevat tavarat, oppilaan hallinnassa olevat koulun säilytystilat ja päällisin puolin hänen vaatteensa, edellä mainitun kielletyn esineen tai aineen haltuun ottamiseksi, jolla voidaan vaarantaa omaa tai toisen turvallisuutta, jos tällaisen esineen tai aineen hallussa pito on ilmeistä ja oppilas pyynnöstä huolimatta kieltäytyy niitä luovuttamasta tai ei luotettavasti osoita, ettei hänen hallussaan niitä ole. Rehtorilla/koulunjohtajalla tai koulun opettajalla on työpäivän aikana oikeus ottaa haltuunsa oppilaalta edellä mainittu kielletty esine tai aine tai sellainen esine tai aine, jolla oppilas häiritsee opetusta tai oppimista. Jos oppilas koettaa vastarintaa tekemällä välttää haltuun ottamisen, voidaan tietyin edellytyksin käyttää välttämättömiä voimakeinoja. 17