SAUNALAHDEN KOULU

Transkriptio

1 0 SAUNALAHDEN KOULU LUKUVUOSIOPAS

2 1 Sisällysluettelo KOULUN TIEDOT...2 OPETTAJAT...2 KOULUNKÄYNTIAVUSTAJAT...3 KOULUN HALLINTO...4 LUKUVUODEN TYÖ- JA LOMA-AJAT...5 OPETUSSUUNNITELMA...5 SAUNALAHDEN KOULU...5 OPPILAAN ARVIOINTI LUOKAT OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT...7 KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS...8 KESTÄVÄ KEHITYS...9 ESIOPETUS...9 OPPILAILLE JÄRJESTETTÄVÄ ILTAPÄIVÄTOIMINTA...9 KOULUN KERHOTOIMINTA...9 KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ...10 POISSAOLO KOULUSTA...11 OPPILAITA KOSKEVAT TIEDOT...11 TYÖRAUHAN TURVAAMINEN KOULUSSA...12 OPPILAIDEN OMAISUUS KOULUSSA...12 OPPILAAN VELVOLLISUUDET...13 OPPILAAN OJENTAMINEN JA KURINPITO...13 OPPIKIRJAT...14 KOULURUOKAILU...14 KOULUTERVEYDENHUOLTO...14 OPPILAIDEN SUUN TERVEYDENHUOLTO...15 PSYKOLOGITOIMINTA...15 KURAATTORITOIMINTA...16 KOULUN OPPILASHUOLTORYHMÄT...16 KOULUN TOIMINTAMALLIT...17 KOULUMATKAT...17 VAKUUTUKSET...18 ESPOON OPETUSTOIMI...18

3 2 KOULUN TIEDOT Saunalahden koulu PL ESPOON KAUPUNKI Puh. (09) Faksi: (09) Sähköpostiosoite: Koulun kotisivut: Nimi Yhteystiedot Rehtori Hanna Sarakorpi , gsm Apulaisrehtorit Leena Koponen ja Minna Welin gsm , gsm Opettajainhuone Koulusihteeri Tuuli Aaltonen Ruokapalveluesimies Satu Huomo Kiinteistönhoitaja Tapio Lehikoinen Erityisopettajat Maria Niemi ja Titta Puhakka , Vahtimestarit Nina Pihlajamaa ja Sami Savolainen Hammashoitola Kivenlahden hammashoitola Terveydenhoitaja Ingemo Mietala (ke, pe) Koulukuraattori Nina Palomäki Koulupsykologi Mervi Hauru (ma, pe) (ma, pe) Koulun rehtorin ja koulusihteerin sähköpostiosoitteet ovat muodossa ja opettajien sähköpostiosoitteet muodossa paitsi ja

4 3 OPETTAJAT Opetusryhmä Opettaja Puh. ESI A Merja Korkealaakso ESI B Pia Kiviniemi ESI C Leena Jalonen ESI D Päivi Järvinen ESI-1 Claudia Junge-Lehtovuori STARTTI Leena Koponen A Sanna Seppänen B Timo Pajunen B Tanja Mäenpää C Saija Salmela D Sari Wilhola E Sonja Pietikäinen F Tuuli Mäkinen A Taru Venho A Mari Karttunen B Heini Kaistinen C Paula Leinonen A Jaana Lauri B Pasi Kotilainen A Marjo Välisalo B Taru Ikäheimonen A Tanja Talvensalo, Marjo Vainikainen Resurssiluokanopettajat Mikko Tujula, Kati Simon, Jatta Vuorinen, Niina Manninen Laaja-alaiset erityisopettajat Titta Puhakka, Maria Niemi, Kati Hinkkanen, Marja Weckroth- Karjalainen Englannin opetus Minna Welin KOULUNKÄYNTIAVUSTAJAT 1B ja 2B Tiina Laine-Fellman 1-2A ja 1-2D Ritva Volama 1-2C, E,F Anna Hassi 1-3A Siru Lintunen, Hannele Nyström, Essi Sarenius, Ali Feizmohammad 3-6A Petteri Kuparinen, Satu Bieber, Luka Thoren, Samu Alen Esi-1 Esi A Esi B Esi C STARTTI Arja Rajalin Armi Törmälehto Aranka Mäkinen Laura Shyti Päivi Seppänen

5 4 KOULUN HALLINTO Rehtori Rehtori on koulun pedagoginen, hallinnollinen ja taloudellinen johtaja sekä koululla työskentelevän henkilökunnan esimies. Rehtorille on annettu erikseen päätäntävalta erilaisissa oppilasta, henkilökuntaa ja opetuksen järjestämistä koskevissa asioissa. Peruskoulun rehtori mm. päättää lähikoulun osoittamisesta oppilaalle, kouluun otettavista oman kunnan oppilaista, matkakorttien myöntämisestä oppilaalle, oppiaineen vaihtamisesta ja luvan myöntämisestä koulusta poissaoloon viikon ylittävältä ajalta. Rehtori on johtokunnan sihteeri, valmistelija, esittelijä ja päätösten täytäntöönpanija. Johtokunta Espoon peruskoulujen johtokunnat ovat joko koulukohtaisia tai useamman koulun yhteisiä. Johtokunnassa on mukana oppilaiden vanhempia, koulun henkilökunnan edustajia sekä ylempien luokkien kouluissa myös oppilaita. Johtokunta on tärkeä koulun sisäisen, kodin ja koulun sekä koulun ja ympäröivän yhteiskunnan yhteistyön ylläpitäjä ja kehittäjä. Johtokunnalla on tärkeä rooli koulun opetuksen ja kasvatuksen kehittämisessä sekä työrauhan ylläpitämisessä. Johtokunnat päättävät myös lukuvuosisuunnitelmasta, koulun määrärahojen käyttösuunnitelmasta eli toimintasuunnitelmasta ja koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta. Lisäksi johtokunta. hyväksyy mm koulun järjestyssäännöt. Nykyiset johtokunnat ovat aloittaneet toimintansa vuoden 2013 alussa ja niiden toimikausi jatkuu vuoden 2016 loppuun asti. Johtokunnan kokoonpano Varsinaiset jäsenet Puh. / sähköposti Varajäsenet Pj. Jyrki Furuholm / Pasi Koivunen jyrki.furuholm@telinekataja.fi varapj. Simo Puhakka / simo.puhakka@pohjola.fi Kaisa Hietanen Mari Laiti Anu-Maaria Kärkkäinen Mikko Petäjä Marco Hautamäki Kaisa Bauer Sirpa Ylönen Henkilökunnan edustajat Maria Niemi Petteri Kuparinen Puh. / sähköposti maria.i.niemi@espoo.fi markus.kuparinen@espoo.fi Esittelijä ja sihteeri Hanna Sarakorpi Puh. / sähköposti / hanna.sarakorpi@espoo.fi

6 5 LUKUVUODEN TYÖ- JA LOMA-AJAT Syyslukukausi ti la syysloma to pe La koulupäivä ( Unicef- kävely) Ke vapaa joululoma ma ti Kevätlukukausi ke la talviloma vko 8, ma pe La koulupäivä (Kevättempaus) Pe vapaa OPETUSSUUNNITELMA Perusopetuksen opetussuunnitelmat uudistuvat syksyllä Yksi muutoksista on se, että kaikille yhteisen ruotsin kielen, B1-kielen opetus alkaa jo 6. luokalta. Syksyllä 2016 oppilaat, jotka nyt ovat 4. luokalla aloittavat B1-ruotsin opiskelun siirtyessään kuudennelle luokalle. Koulujen voimassa olevat opetussuunnitelmat ovat luettavissa koulujen kotisivuilla. SAUNALAHDEN KOULU Uusi Saunalahden yhtenäinen peruskoulu aloitti toimintansa Koulu aloitti esi luokkien kouluna ja se kasvaa vähitellen, vuosiluokka kerrallaan noin 750 oppilaan esi-9 - luokkien yhtenäiseksi peruskouluksi. Tänä lukuvuonna Saunalahden koulussa on esi-5 - luokat. Koulussa on tilat myös päivähoidolle, nuorisotoimelle ja kirjastolle. Saunalahden koulu toimii myös Espoon esi- ja alkuopetuksen oppimiskeskuksena ja aluksi myös lähikoulujen peruskorjausten vuoksi väistötilana. Saunalahden koulussa painotetaan vahvasti kestävää kehitystä Vihreä Lippu -kouluna sekä taito- ja taideaineita osana erilaisia oppimisprosesseja, ja nämä asiat on huomioitu erityisesti tilojen suunnittelussa. Koulussa toteutetaan tiimiopettajuutta sekä monimuotoista samanaikaisopettajuutta. Aikuisyhteisömme muodostaa yhdessä oppilaiden kanssa aktiivisesti toimivan ja jatkuvasti uutta oppivan yhteisön, jolle osaamisen monipuolinen jakaminen on yksi yhteisöllisyyden kehittämisen kulmakivistä. Koulussa toteutetaan vuosiluokkiin sitomatonta esi- ja alkuopetusta ja jokaiselle oppijalle laaditaan henkilökohtainen oppimissuunnitelma Majakka -mallin mukaisesti. Personoidun oppimissuunnitelman toteuttamista jatketaan myös alkuopetuksen jälkeen ja tässä merkittävimpänä yhteistyökumppanina toimivat lapsen huoltajat ja hyvänä lisänä myös erityisopettajat; kasvatuskumppanuuden hyvässä hengessä.

7 6 Espoon esi- ja alkuopetuksen oppimiskeskus Saunalahden koulu toimii Espoon esi- ja alkuopetuksen oppimiskeskuksena ja vastaa mm. esi- ja alkuopettajien täydennyskoulutuksen suunnittelusta ja toteutuksesta. Koulun toiminnassa tämä näkyy alan opettajista koostuvien vierailijaryhmien benchmarkingkäynteinä. Opintokäynneille tulevien opettajien kouluttamisosuudesta vastaa pääsääntöisesti rehtori Hanna Sarakorpi. Ryhmät tutustuvat vierailullaan kaikkien oppilasryhmien toimintaan koulussamme. Osa toimintaamme ovat myös uusien esi- ja alkuopetukseen soveltuvien oppimateriaalien ja tietokoneiden opetusohjelmien pilotointi Espoossa. Pysyvän Vihreän lipun koulu Koulumme on mukana kansainvälisessä Vihreä Lippu-ympäristökasvatusohjelmassa. Oppilaita osallistavaan ohjelmaan kuuluu Ympäristöraati, jonka jäseninä on jokaiselta luokalta yksi oppilas. Vihreä lippu on ympäristöohjelma, jossa yhdistyvät ympäristökasvatus ja ympäristökuormituksen vähentäminen. Se on osa kansainvälistä Eco-schools - ohjelmaa ja Suomessa toimintaa koordinoi Suomen ympäristökasvatuksen seura ry. Lapset (Ympäristöraati) ovat aktiivisia toimijoita projektin suunnittelussa, toteutuksessa ja tulosten arvioinnissa. Vuonna 2005 ollessamme Meriusvan koulu, meille myönnettiin ensimmäisenä espoolaisena kouluna pysyvä Vihreän lipun käyttöoikeus. Pysyvän käyttöoikeuden haltijoita on nyt Suomessa noin 90 oppilaitosta ja päiväkotia. Vihreä Lippu-toiminta jatkuu edelleen Saunalahden koulussa. OPPILAAN ARVIOINTI LUOKAT 1-6 Arvioinnin tehtävänä on antaa oppilaalle monipuolista palautetta oppimisesta sekä ohjata ja kannustaa opiskelua. Vanhemmille annettavan palautteen tarkoitus on auttaa heitä tukemaan lapsensa opiskelua. Arvioinnin kohteena ovat oppimistulosten lisäksi opiskelu- ja työskentelytaitojen kehittyminen sekä koko oppimisprosessi. Arviointi perustuu monipuoliseen osaamiseen. Tärkeitä eivät siis ole vain kokeissa saavutetut tulokset, vaan myös oppilaan työskentely tunneilla ja erilaisissa oppimistilanteissa, kotitehtävät ja muut työt. Koulun kasvatustehtävään kuuluu myös käyttäytymisen arviointi. Todistuksessa annettavaa arviota täydennetään usein opettajan ja kotiväen välisin keskusteluin, joissa saattaa olla oppilaskin mukana. Näissä arviointikeskusteluissa välitetään mahdollisimman monipuolisesti tietoa oppilaan opintojen etenemisestä ja koulunkäynnistä. Oppilaan itsearviointi puolestaan kehittää oppilaan taitoja arvioida omaa toimintaansa ja oppimistaan. Kun oppilas harjaantuu säätelemään toimintaansa ja tunnistamaan edistymistään, hänelle syntyy käsitys siitä, että hän voi vaikuttaa omaan oppimiseensa. Kouluvuoden päätteeksi oppilaalle annetaan lukuvuositodistus. Sen lisäksi kouluvuoden aikana annetaan välitodistus, joka koulun päätöksellä voidaan korvata myös arviointikeskustelulla.

8 7 Luokilla 1-2 oppilaan arviointi on sanallista. Oppiaineissa edistymisen lisäksi arvioidaan käyttäytyminen ja työskentelytaidot. Luokilla 3-4 arviointi on ensisijaisesti sanallista ja sitä voidaan koulun päättämässä laajuudessa täydentää numeroarviolla. Työskentelytaidot ja oppiaineessa edistyminen arvioidaan erikseen. Luokilla 5-6 käytetään ensisijaisesti numeroarviointia, jota voidaan koulun päättämässä laajuudessa täydentää sanallisella arviolla. Näillä vuosiluokilla työskentelytaidot arvioidaan koulun päätöksen mukaisesti joko erikseen tai ne sisällytetään oppiaineissa edistymisen arviointiin. Koulun arviointikäytännöt on kirjattu koulun opetussuunnitelmaan ja niistä kerrotaan koulun vanhempaintapaamisissa. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT Yleinen tuki Tehostettu tuki Oppimisen ja koulunkäynnin tuen keskeisenä tavoitteena on vahvistaa oppilaan perustaitoja ja ehkäistä vaikeuksia ennakolta niin, että oppilas saavuttaa oppimistavoitteensa. Tukimuotojen ja -menetelmien suunnittelussa huomioidaan oppilaan vahvuudet ja mahdolliset erityistarpeet. Kodin ja koulun välinen yhteistyö on tärkeää, sillä koulun ja kodin samansuuntainen tavoite parantaa tuen vaikuttavuutta. Oppimisen ja koulunkäynnin tukimuotoja ovat mm. tukiopetus, osa-aikainen erityisopetus, ohjaus, avustajan työpanos, oppilashuollollinen työ ja oppilashuollon tuki, opetuksen eriyttäminen, samanaikaisopetus ja opetusryhmien joustava ryhmittely. Aloitteen tuen antamisesta oppilaalle tekee ensisijaisesti opettaja. Oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tuki perustuu kolmiportaiseen malliin, jossa tukimuodot ja -rakenteet vahventuvat asteittain. Tuen tasot ovat yleinen tuki, tehostettu tuki ja erityinen tuki. Tukea voidaan antaa myös yksittäisen oppilaan erityisvahvuuksien edistämiseksi. Laadukas opetus ja mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina koulupäiviä, on yleisen tuen perusta ja jokaisen oppilaan oikeus. Opettajilta ja muulta henkilökunnalta vaaditaan hyvää oppilaantuntemusta, jotta oppilaan yksilölliset tarpeet voidaan kohdata jo ennen tehostetun tuen tarvetta. Yleisen tuen aikana voidaan hyödyntää oppimisen ja koulunkäynnin eri tukimuotoja. Oppilaalle voidaan laatia myös henkilökohtainen oppimissuunnitelma. Saunalahden koulussa jokaiselle oppilaalle tehdään henkilökohtainen oppimissuunnitelma. Mikäli yleisistä tukijärjestelmistä huolimatta oppilaan oppiminen ei etene odotetulla tavalla, hänelle annetaan tehostettua tukea. Ennen tehostetun tuen alkamista oppilaalle laaditaan yhdessä huoltajien kanssa pedagoginen arvio, jossa kuvataan oppilaan vahvuudet, oppilaan koulunkäynnin ja oppimisen kokonaistilanne, mitä yleistä tukea oppilas on saanut, koulunkäyntiin ja oppimiseen liittyvät keskeiset vaikeudet ja arvio siitä, minkälaisilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea.

9 8 Tehostettu tuki on luonteeltaan intensiivisempää ja pitkäjänteisempää kuin yleisen tuen aikana, ja useampia tukimuotoja saatetaan käyttää samanaikaisesti. Tehostetulla tuella pyritään ehkäisemään ongelmien kasvaminen, monimuotoistuminen ja kasautuminen. Erityinen tuki Erityistä tukea annetaan oppilaalle, jonka kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muilla tukitoimilla. Erityisen tuen tavoitteena on oppilaan kokonaisvaltainen ja suunnitelmallinen tukeminen siten, että oppilas voi suorittaa oppivelvollisuutensa sekä saada jatko-opintokelpoisuuden. Erityistä tukea on mahdollista saada erityisluokalla, osittain erityisluokalla sekä mahdollisuuksien mukaan muun opetuksen yhteydessä. Erityisen tuen järjestämisessä ja toteuttamisessa huomioidaan oppilaan etu, oppimisvalmiudet ja opiskelupaikalle asetettavat erityisvaatimukset. Opetuksen tuen ryhmä tekee hakemuksen oppilaan erityisen tuen tarpeesta. Oppilasta ja tämän huoltajaa tai laillista edustajaa kuullaan ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä. Erityisen tuen tarve tarkistetaan aina oppilaan tuen tarpeen muuttuessa, vähintään kuitenkin 2., 4. ja 6. vuosiluokan aikana. KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS Maahanmuuttajataustaiset, monikieliset ja ulkomailta palaavat suomalaisperheiden lapset voivat tarvittaessa saada perusopetukseen valmistavaa opetusta, määräaikaista tehostettua tukea eri oppiaineiden opiskeluun valmistavan opetuksen jälkeen (MMO), suomi toisena kielenä -opetusta sekä maahanmuuttajien äidinkielen opetusta tai ulkomailla opitun vieraan kielen ylläpito-opetusta. Suomea toisena kielenä opetetaan oppilaille, joiden suomen kielen taito ei ole äidinkielisen tasoinen kaikilla kielitaidon osa-alueilla. Koulu arvioi oppilaan suomen kielen taidon ja suomi toisena kielenä -opetuksen tarpeen. Suomi toisena kielenä -opetusta järjestetään erillisissä ryhmissä tai eriyttämällä opetusta äidinkielen ja kirjallisuuden tunneilla. Oman äidinkielen opetus järjestetään Espoossa keskitetysti. Oman äidinkielen tai ulkomailla opitun kielen opetusta annetaan kaksi tuntia viikossa ja se on vapaaehtoista. Tähän opetukseen ilmoittaudutaan koululta saatavalla lomakkeella. Mahdollisista kuljetusjärjestelyistä ja kuljetuskustannuksista vastaa huoltaja. Lukuvuonna oman äidinkielen opetusta ja ylläpito-opetusta annetaan alustavan suunnitelman mukaan seuraavissa kielissä: afgaani, albania, arabia, bengali, bosnia/serbokroatia, bulgaria, englanti, espanja, farsi/dari, filipino, hindi, hollanti, indonesia, italia, khmer, kreikka, kurdi, liettua, makedonia, mandariinikiina, norja, portugali, puola, ranska, romani, romania, saksa, somali, thai, turkki, tsekki, unkari, venäjä, vietnam, viro. Saunalahden koulussa toteutetaan inklusiivista valmistavaa opetusta. Saunalahden koulussa annetaan oman äidinkielen opetusta seuraavissa kielissä: venäjä, viro ja somali.

10 9 KESTÄVÄ KEHITYS Kestävän kehityksen kasvatus on polku, jota kuljetaan varhaiskasvatuksesta aikuisuuteen. Tavoitteena on saada kestävän kehityksen arvot näkymään koulun arjessa oppilaille, opettajille ja kaikille koulussa vieraileville. Kukin koulu toteuttaa kestävää kehitystä oman suunnitelman mukaan, joka kirjataan koulun lukuvuosisuunnitelmaan. Kestävän kehityksen teemaa toteutetaan yhdessä oppilaiden ja koko koulun henkilökunnan kanssa. ESIOPETUS Kaikilla lapsilla on mahdollisuus maksuttomaan esiopetukseen oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna. Suurin osa espoolaisista esiopetusikäisistä lapsista osallistuu esiopetukseen. Esiopetusta tarjotaan sekä päiväkodeissa että kouluissa. Esiopetuksen laajuus on 190 päivää lukuvuodessa. Esiopetuksessa noudatetaan pääsääntöisesti kunnan koulujen työ- ja loma-aikoja ja sitä annetaan joka päivä neljä tuntia. OPPILAILLE JÄRJESTETTÄVÄ ILTAPÄIVÄTOIMINTA Peruskoulun luokkien oppilaille sekä muiden vuosiluokkien erityisoppilaille pyritään järjestämään kouluissa tai koulujen lähellä sijaitsevissa tiloissa lakisääteistä iltapäivätoimintaa. Iltapäivätoiminta palveluna ei ole subjektiivinen oikeus. Vuosittain iltapäivätoiminnan piiriin osallistuu noin 3200 oppilasta. Espoossa koululaisten iltapäivätoimintapalvelujen tuottaminen perustuu avustuspohjaiseen, ns. kumppanuusperusteiseen toimintaan, jolloin palvelujen tuottajina toimivat yksityiset yrittäjät, yhdistykset ja yhteisöt ja sivistystoimi sekä sosiaali- ja terveystoimi yhteistyössä. Palveluntuottajat toimivat Espoon kaupungin kanssa tehtyjen kaupunkisopimusten sekä koulukohtaisten sopimusten mukaisesti. Oppilaan huoltaja ja palveluntuottaja tekevät keskinäisen palvelusopimuksen. Saunalahden koulussa eskarilaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestää New Generation Kids OSK / Larisa Fogina (puh ). Koululaisten iltapäivätoimintaa järjestää Tenavaparkki Oy / Petri Riistama (puh tai ). KOULUN KERHOTOIMINTA Koulu voi halutessaan ja resurssien puitteissa järjestää kerhotoimintaa. Toiminta tukee koulun kasvatus- ja opetustyötä: lapsen ja nuoren fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvua ja kehitystä. Koulun kerhotoiminnan tavoitteita ovat muun muassa lasten ja nuorten osallisuuden lisääminen, luovan toiminnan ja ajattelun kehittäminen sekä mahdollisuuden antaminen sosiaalisten taitojen kehittämiseen ja yhteisöllisyyteen kasvamiseen. Kerhotoimintaan osallistuminen on oppilaille maksutonta ja vapaaehtoista.

11 10 Koulun järjestämät kerhot kirjataan lukuvuosisuunnitelmaan. Lisäksi kerhoista ilmoitetaan koulun kotisivuilla. Kerhot voivat olla koko lukukauden tai -vuoden kestäviä tai lyhytkestoisia. Kerhotunnin pituus on kuitenkin aina 60 minuuttia. Saunalahden koulussa järjestetään 1-5 -luokkalaisille viikoittainen Fiesta-tunti, jossa koulupäivän päätteeksi tarjotaan monipuolista lapsia innostavaa, virkistävää ja luovuutta kehittävää kerhotoimintaa. Olemme saaneet tähän kokeiluun mukaamme kumppaneiksi myös ns. kolmannen sektorin toimijoita esimerkiksi erilaisia harrastajayhteisöjä. Lisätiedot asiasta löytyvät koulun kotisivuilta KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ Kodin ja koulun monipuolinen yhteistyö on tärkeää oppilaan koulunkäynnin kannalta. Kasvatusvastuun jakamisesta kodin ja koulun kesken on hyvä käydä keskusteluja jo opintien alkuvaiheissa, jotta kasvatuskysymyksissä tiedettäisiin toimia johdonmukaisesti. Koulun henkilökunnan tulee tehdä aloitteellisina yhteistyötä kotien kanssa. Vastuu yhteistyön edellytysten kehittämisestä on opetuksen järjestäjällä ja yksittäisillä kouluilla. Huoltajalla on ensisijainen vastuu lapsensa kasvatuksesta. Koulu tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa oppilaan kasvatuksesta ja opetuksesta kouluyhteisön jäsenenä. Yhteistyötä edesauttaa se, että opettajat ja huoltajat tuntevat toisensa ja molemmilla kasvatusyhteisöillä on samansuuntainen käsitys oppilasta hyödyttävästä opetuksesta ja tuesta kouluyhteisön sisällä. (Opetussuunnitelman perusteet ja Espoon opetussuunnitelma ) Avoin tiedonkulku kodin ja koulun välillä on avainasemassa. Kouluilla on erilaisia tiedottamisen ja vuorovaikutuksen muotoja. Suosittu perinteisen kanssakäymisen muoto on luokkatoimikunta- tai vanhempainyhdistystyö. Sen puitteissa voidaan mm. järjestää retkiä, juhlia, myyjäisiä ym. tapahtumia. Kaikilla kouluilla on käytössään Wilma-järjestelmä kodin ja koulun yhteistyön tukemiseen. Järjestelmä tukee kodin ja koulun välistä kumppanuutta. Järjestelmän avulla huoltajat voivat seurata oppilaan opintosuorituksia tarkastella oppilaan poissaolotietoja selvittää oppilaan poissaoloja lähettää viestejä opettajille lukea opettajien lähettämiä viestejä seurata koulun lähettämiä tiedotteita vastata palautekyselyihin Huoltajille järjestetään tilaisuuksia, joissa heillä on mahdollisuus tutustua lapsensa opettajiin ja saada tietoa oman lapsensa lukuvuoden koulutyöstä sekä sen toteuttamiseen liittyvistä periaatteista. Huoltajilla on ensimmäisen kouluvuoden aikana oikeus vähintään kahteen ja sen jälkeen lukuvuosittain vähintään yhteen henkilökohtaiseen tapaamiseen lapsensa luokanopettajan kanssa. (Espoon opetussuunnitelma ) Kouluilla järjestetään myös luokkakohtaisia ja/ tai koko koulun vanhempainiltoja. Näissä keskustellaan kulloinkin ajankohtaisista asioista. Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden kohdalla kodin ja koulun välisessä yhteistyössä otetaan huomioon perheen kulttuuritausta sekä tutustutetaan huoltajat suomalaiseen

12 11 koulujärjestelmään ja sen käytänteisiin, mikä antaa tasavertaiset lähtökohdat kodin ja koulun väliselle yhteistyölle sekä kasvatusvastuun jakamiselle. Tarvittaessa yhteistyötilanteissa käytetään tulkkia. Saunalahden koulussa luokanopettajat tapaavat vuosittain henkilökohtaisesti oppilaidensa vanhemmat huoltajatapaamisissa vähintään 2-3 kertaa lukuvuoden kuluessa. POISSAOLO KOULUSTA Oppilaan poissaoloon koulusta tulee pyytää lupa. Poissaololupaa on pyydettävä hyvissä ajoin. Opetustoimelle on tärkeää, että perheet pyrkisivät pitämään lomiaan mahdollisimman paljon koulujen loma-aikoina, jotta luokan yhteinen oppiminen etenee samaan tahtiin. Luokanopettaja/luokanvalvoja antaa luvan enintään viikon kestävään poissaoloon. Yli viikon poissaoloon antaa luvan koulun rehtori/koulunjohtaja. Sairaustapauksissa tai muissa erityistapauksissa, joissa lupaa ei ole voitu pyytää ennalta, tulee huoltajan ilmoittaa poissaolosta mahdollisimman pian luokanopettajalle/luokanvalvojalle sekä antaa poissaolosta selvitys koulun ohjeistamalla tavalla. Kaikilla kouluilla on käytössään Wilma-järjestelmä poissaolojen merkitsemiseen ja seuraamiseen. Koulu antaa huoltajalle erilliset ohjeet toimintatavasta. Koulu jakaa huoltajille Wilman käyttöön tarvittavat huoltajatunnukset. Mikäli huoltaja on unohtanut tunnuksensa, huoltaja ottaa aina yhteyttä kouluun. OPPILAITA KOSKEVAT TIEDOT Koulut ja Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö pitävät yllä oppilaiden koulunkäyntiin liittyviä tietoja. Oppilaan huoltajalla on halutessaan oikeus tarkistaa, mitä tietoja koulun ja Suomenkielisen opetuksen tulosyksikön yhteiseen Primus -oppilastietojärjestelmään hänen lapsensa osalta on tallennettu. Rekisteriselosteet löytyvät Espoon kaupungin internet-sivuilta > Opiskelu peruskoulussa > Koulun hallinto > Primus FI/Paivahoito_ja_koulutus/Perusopetus/Opiskelu_peruskoulussa/Koulun_hallinto/Primus Koulu pyytää syksyisin huoltajia tarkistamaan oppilaan ja huoltajien yhteystiedot. Tiedot päivittyvät myös Suomenkielisen opetuksen tulosyksikön oppilastietojärjestelmään. Jos perheen yhteystiedoissa (esim. osoite, puhelin, sähköposti) tapahtuu lukuvuoden aikana muutoksia, pyydetään niistä ilmoittamaan kouluun. Kuraattoreilla ja psykologeilla on käytössä oma asiakastietojärjestelmä asiakasasiakirjojen laatimista ja asiakassuhteiden hoitoa varten. Aura -asiakastietojärjestelmää koskeva rekisteriseloste on nähtävillä Espoon kaupungin verkkosivuilla osoitteessa > Oppimisen ja koulunkäynnin tuki > Oppilashuollon palvelut > Koulukuraattorit > Asiakastietojärjestelmä sekä kaikissa peruskouluissa ja lukioissa. FI/Paivahoito_ja_koulutus/Perusopetus/Oppimisen_ja_koulunkaynnin_tuki/Oppilashuollon_ palvelut/koulukuraattorit/asiakastietojarjestelma

13 12 TYÖRAUHAN TURVAAMINEN KOULUSSA Kullakin koululla on johtokunnan hyväksymät järjestyssäännöt, joilla edistetään koulun sisäistä järjestystä, opiskelun esteetöntä sujumista sekä kouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Saunalahden koulun ohjaavat periaatteet ovat seuraavat: 1. Olemme ystävällisiä ja kunnioitamme itseämme ja toisia. 2. Osoitamme välittämistä ja huolenpitoa. 3. Kunnioitamme ja suojelemme elämää ja luontoa ympärillämme. 4. Olemme rehellisiä ja luotettavia. 5. Työskentelemme sinnikkäästi yltääksemme omaan parhaaseemme. 6. Olemme vastuullisia ja sitoudumme yhteisiin sopimuksiin. 7. Näemme ja koemme, että yhdessä olemme enemmän. OPPILAIDEN OMAISUUS KOULUSSA Koulut pyrkivät eri tavoin huolehtimaan siitä, että oppilaiden päällysvaatteet, varusteet ja tavarat olisivat hyvässä tallessa koulupäivän aikana. On tärkeää, että oppilas itse pitää hyvää huolta omista tavaroistaan ja vaatteistaan. Oppilaan ei ole hyvä pitää mukanaan isohkoja rahasummia tai arvokasta omaisuutta. Jos oppilaan omaisuutta katoaa tai rikkoontuu koulupäivän aikana, jää menetys oppilaan vahingoksi, ellei tekijää tavoiteta. Koulu ei esim. korvaa koulupäivän aikana rikkoontunutta tai kadonnutta matkapuhelinta. Kouluun ei saa tuoda eikä työpäivän aikana pitää hallussa sellaista esinettä tai ainetta, jonka hallussapito on laissa kielletty tai jolla voidaan vaarantaa omaa tai toisen turvallisuutta taikka joka erityisesti soveltuu omaisuuden vahingoittamiseen ja jonka hallussapidolle ei ole hyväksyttävää syytä. Koulun opettajalla ja rehtorilla/koulunjohtajalla on työpäivän aikana oikeus tarkastaa oppilaan mukana olevat tavarat, oppilaan hallinnassa olevat koulun säilytystilat ja päällisin puolin hänen vaatteensa, edellä mainitun kielletyn esineen tai aineen haltuun ottamiseksi, jolla voidaan vaarantaa omaa tai toisen turvallisuutta, jos tällaisen esineen tai aineen hallussa pito on ilmeistä ja oppilas pyynnöstä huolimatta kieltäytyy niitä luovuttamasta tai ei luotettavasti osoita, ettei hänen hallussaan niitä ole. Rehtorilla/koulunjohtajalla tai koulun opettajalla on työpäivän aikana oikeus ottaa haltuunsa oppilaalta edellä mainittu kielletty esine tai aine tai sellainen esine tai aine, jolla oppilas häiritsee opetusta tai oppimista. Jos oppilas koettaa vastarintaa tekemällä välttää haltuun ottamisen, voidaan tietyin edellytyksin käyttää välttämättömiä voimakeinoja.

14 13 OPPILAAN VELVOLLISUUDET Oppilaan tulee osallistua perusopetukseen, jollei hänelle ole erityisestä syystä tilapäisesti myönnetty vapautusta. Oppilaan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti. Oppilaan velvollisuudesta korvata aiheuttamansa vahinko säädetään vahingonkorvauslaissa. Jos tekijä on varmuudella tiedossa ja yksilöitävissä, opettaja tai rehtori/koulunjohtaja voi kasvatuksellisista syistä määrätä oppilaan puhdistamaan tai uudelleen järjestämään oppilaan tahallaan tai huolimattomuuttaan likaaman tai epäjärjestykseen saattaman koulun omaisuuden tai tilan. OPPILAAN OJENTAMINEN JA KURINPITO Jos oppilas häiritsee opetusta tai muutoin rikkoo koulun järjestystä, menettelee vilpillisesti tai kohtelee muita oppilaita tai koulun henkilökuntaa epäkunnioittavasti tai heidän ihmisarvoaan loukkaavasti, hänet voidaan ensisijaisena toimenpiteenä määrätä osallistumaan yhteensä enintään kaksi tuntia kestävään kasvatuskeskusteluun. Kasvatuskeskustelu voidaan järjestää kerralla tai useammassa osassa koulupäivän aikana tai sen ulkopuolella. Jos oppilas häiritsee opetusta, hänet voidaan määrätä poistumaan jäljellä olevan oppitunnin ajaksi luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan, taikka koulun järjestämästä tilaisuudesta. Jos on olemassa vaara, että toisen oppilaan taikka koulussa tai muussa opetustilassa työskentelevän henkilön turvallisuus kärsii oppilaan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti oppilaan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi, voidaan oppilaan osallistuminen opetukseen evätä enintään jäljellä olevan työpäivän ajaksi. Jos oppilas ei noudata poistumismääräystä, hänet voidaan poistaa. Vastarintaa tekevän oppilaan poistamisessa voidaan käyttää välttämättömiä voimakeinoja. Jos oppilas on laiminlyönyt kotitehtävänsä, hänet voidaan määrätä työpäivän päätyttyä enintään tunniksi kerrallaan valvonnan alaisena suorittamaan tehtäviään. Jos oppilas häiritsee opetusta tai muuten rikkoo koulun järjestystä taikka menettelee vilpillisesti, hänet voidaan määrätä jälki-istuntoon enintään kahdeksi tunniksi tai hänelle voidaan antaa kirjallinen varoitus. Jälki-istunnossa voidaan teettää kirjallisia tai suullisia tehtäviä, harjoituksia ja tehtäviä, joiden tulee olla kasvatusta, opetusta ja kehitystä tukevia, oikeassa suhteessa oppilaan tekoon tai laiminlyöntiin sekä ikä ja kehitystaso huomioon ottaen oppilaalle sopivia. Oppilas voidaan myös velvoittaa istumaan hiljaa jälki-istunnon ajan. Jos oppilaan rikkomus on vakava tai jos oppilas jatkaa epäasiallista käyttäytymistä jälkiistunnon tai kirjallisen varoituksen saatuaan, hänet voidaan erottaa enintään kolmeksi kuukaudeksi. Kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen ovat kurinpitorangaistuksia.

15 14 OPPIKIRJAT Opetuksen edellyttämät oppikirjat, muut koulutarvikkeet sekä välttämättömät työaineet annetaan oppilaalle maksutta. Huoltajan sen sijaan tulee huolehtia siitä, että oppilaalla on liikuntatunteja varten asianmukainen vaatetus ja pyyhe. KOULURUOKAILU Kouluissa tarjotaan jokaisena työpäivänä oppilaille maksuton koululounas, joka sisältää lämpimän pääruoan lisäkkeineen, ruokajuomaa, leipää sekä ravintorasvaa. Koululounas on monipuolinen, vaihteleva ja ravitsemuksellisesti täysipainoinen kokonaisuus. Se edistää lasten ja nuorten hyvinvointia ja antaa energiaa koulupäivään. Tavoitteena on ylläpitää ja edistää koululaisen terveyttä ja työtehoa tyydyttää osan oppilaan päivittäisestä ravinnontarpeesta ohjata terveelliseen ravitsemukseen kehittää maku- ja ruokatottumuksia sekä opettaa hyviä ruokailutapoja tukea ravitsemus- ja terveyskasvatusta, sosiaalista ja kulttuurikasvatusta Kouluravintolassa oppilas ottaa itse haluamansa annosmäärän. Tarvittaessa hän voi hakea ruokaa lisää. Esillä oleva malliannos auttaa kokoamaan täysipainoisen ateriakokonaisuuden. Eritysruokavaliot Kouluruokailussa toteutetaan erityisruokavaliot, joihin on selvät lääketieteelliset tai uskonnolliset syyt. Kasvisruokailijoille valmistetaan päivittäin kasvisruokaa, joka sisältää kasvikunnan tuotteiden lisäksi kananmunaa ja maitovalmisteita. Erityis- tai kasvisruokavaliota noudattavat ilmoittavat ruokavaliostaan koulun keittiön ruokapalveluesimiehelle Ilmoitus erityisruokavaliosta -lomakkeella. Erityisruokavaliota noudattavia pyydetään ilmoittamaan poissaoloistaan koulun keittiöön. Koulujen perus- ja kasvisruokalista julkaistaan viikoittain kaupungin verkkosivuilla osoitteessa Sivuilta löytyy myös Ilmoitus erityisruokavalioista - lomake. KOULUTERVEYDENHUOLTO Kouluterveydenhuolto on luottamuksellista yhteistyötä oppilaan ja hänen perheensä kanssa. Terveydenhoitaja tapaa oppilaan vuosittain terveystarkastuksissa. Laajat terveystarkastukset, joihin liittyy lääkärin tarkastus, toteutetaan ensimmäisellä, viidennellä ja kahdeksannella luokalla. Muut vastaanotot ovat yksilöllisen tarpeen mukaan. Vanhempien/huoltajien osallistuminen laajoihin terveystarkastuksiin on tärkeää ja tarvittaessa vanhemmat ja oppilaat voivat kääntyä koulun terveydenhoitajan tai lääkärin puoleen oppilaan terveyteen, hyvinvointiin tai koulunkäyntiin liittyvissä asioissa. Terveystarkastusten ajankohdista tiedotetaan Wilma-viestillä ja reppupostilla. Kouluterveydenhuolto on ensisijaisesti ennaltaehkäisevää toimintaa, johon ei sisälly sairaanhoitoa ensiapua lukuun ottamatta. Sairasta lasta ei tule lähettää kouluun. Sairaanhoito tapahtuu terveysasemilla. Ensiaputilanteessa huoltajalla on vastuu oppilaan saattamisesta jatkohoitoon. Espoon sosiaali- ja terveystoimessa on käytössä asiakastietojärjestelmä, johon kouluterveydenhuollon asiakkaan terveystiedot tallennetaan. Tiedot ovat luottamuksellisia,

16 15 eikä niitä luovuteta ulkopuolisille ilman asiakkaan suostumusta. Poikkeuksena ovat ainoastaan laissa määritellyt erityisperusteet. Terveydenhoitaja Ingemo Mietala ( ) on tavattavissa Saunalahden koululla keskiviikkoisin ja perjantaisin. Ajanvaraukset koululääkärille terveydenhoitajan kautta. Ajanvaraukset koululääkärille terveydenhoitajan kautta. OPPILAIDEN SUUN TERVEYDENHUOLTO Suun terveydenhuolto on osa kouluterveydenhuoltoa. Hammaslääkäri ja suuhygienisti vastaavat oppilaan suun terveydenhuollosta. Oppilaalle järjestetään mahdollisuus suun terveystarkastukseen ensimmäisellä, kolmannella, viidennellä ja kahdeksannella vuosiluokalla. Suun terveystarkastuksessa korostetaan oppilaan omahoidon ja hyvien terveystapojen kehittymistä. Tarkastuksissa selvitetään suun terveydentila, kehitys ja hoidon tarve sekä tehdään tarvittaessa henkilökohtainen terveyssuunnitelma. Huoltajalla on aina ensisijainen vastuu lapsen ja nuoren suun terveydentilasta. Espoolaiset peruskoululaiset saavat suun terveydenhuollon palvelut maksutta koulua tai asuinpaikkaa lähinnä olevasta hammashoitolasta. Välitön ensiapu annetaan arkisin pääsääntöisesti kotiosoitetta tai koulua lähinnä olevassa hammashoitolassa. Ajanvarauksen puhelinnumero on Hammashoidon arki-ilta, viikonloppu- ja pyhäpäivystys on kaikille espoolaisille Haartmanin sairaalassa Helsingissä. Ajanvarauksen puhelinnumero on Peruuta aikasi heti, jos et jostakin syystä voikaan mennä hoitoon sovittuna ajankohtana. PSYKOLOGITOIMINTA Psykologi ohjaa ja tukee oppilaita koulunkäyntiin, oppimiseen, kehitykseen, ihmissuhteisiin, hyvinvointiin ja elämäntilainteisiin liittyvissä asioissa. Psykologipalvelut ovat luottamuksellisia. Psykologi keskustelee oppilaiden ja heidän vanhempiensa kanssa, arvioi ja tutkii koulunkäyntiin ja oppilaiden kehitykseen liittyviä vaikeuksia, suunnittelee koulunkäynnin tukitoimia sekä osallistuu tarvittaessa jatkohoidon ja kuntoutuksen järjestämiseen. Milloin otan yhteyttä psykologiin? Esimerkiksi jos lapsen koulunkäynnin aloittaminen mietityttää lapsen kasvuun, kasvatukseen ja kehitykseen tarvitaan neuvoja ja tukea oppiminen on vaikeaa esim. mahdollisten oppimisen erityisvaikeuksien vuoksi oppilaan keskittyminen tai motivoituminen koulutyöhön on hankalaa tunne-elämän asiat huolestuttavat (oppilas on esim. pelokas, suuttuvainen tai alakuloinen)

17 16 lapsi tarvitsee tukea uuteen ympäristöön sopeutumisessa koulunkäyntiin tarvitaan erityistä tukea tai muita erityisjärjestelyjä Psykologi toimii yhteistyössä oppilaiden, heidän vanhempiensa sekä koulun kanssa. Saunalahden koulupsykologi on Mervi Hauru. Hän työskentelee Saunalahden koululla maanantaisin ja perjantaisin. KURAATTORITOIMINTA Kuraattori on koulussa toimiva sosiaalityön ammattilainen, joka tukee oppilaita, perheitä ja kouluyhteisöä oppilaan koulunkäyntiin liittyvissä asioissa. Työn painopisteenä on koulussa esiin tulevien vaikeuksien havaitseminen ja varhainen tukeminen tilanteen ratkaisemiseksi. Vanhempana voit ottaa yhteyttä, jos sinulla on huoli lapsesi tai perheesi tilanteesta lapsella on koulussa tai vapaa-ajalla vaikeaa, esim. kaverisuhteet, kiusaaminen, kouluun tuleminen koulussa työskentely askarruttaa kotona on esim. riitoja perheenjäsenten kesken oppilaan omat jutut kuten yksinäisyys, alakuloisuus painavat mieltä. Kuraattori toimii yhteistyössä oppilaiden, perheiden ja koulun henkilökunnan kanssa. Kuraattoripalvelut ovat luottamuksellisia. Koulukuraattori Nina Palomäki on tavattavissa Saunalahden koululla perjantaisin. KOULUN OPPILASHUOLTORYHMÄT Koulussa toimii yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä, johon kuuluvat rehtori, terveydenhoitaja, psykologi ja kuraattori, laaja-alainen erityisopettaja tai erityisopettaja ja opettajakunnan jäsen/jäseniä. Tarpeen mukaan ryhmään voi kutsua tai siihen kuulua myös oppilaskunnan, huoltajien, nuorisotoimen ja muiden toimijoiden edustajia. Opetuksen tuen ryhmä käsittelee tuen järjestämiseen liittyvät asiat kuten ennenkin. Koulussa toimii myös tapauskohtaisesti koottava monialainen asiantuntijaryhmä, missä käsitellään yksikohtaisia oppilashuoltoasioita. Ryhmässä on tarpeen mukaan kouluterveydenhuollon, psykologi- ja kuraattoripalveluiden edustajia. Asian käsittelyyn voi osallistua tarvittavia oppilashuollon yhteistyötahoja tai oppilaan läheisiä. Ryhmät työskentelevät koko kouluyhteisön hyvinvoinnin edistämiseksi ja etsivät ratkaisuja tukea tarvitsevien oppilaiden auttamiseksi.

18 17 KOULUN TOIMINTAMALLIT Espoon kouluille on laadittu toimintamalleja ja -ohjeita ennaltaehkäisevään työhön, varhaiseen puuttumiseen ja tarvittaessa hoitoonohjaukseen. Päihteiden käyttöön puuttuminen Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa Suunnitelma poissaolojen seuraamiseen, niistä ilmoittaminen ja niihin puuttuminen KOULUMATKAT Oppilas on oikeutettu maksuttomaan koulukuljetukseen, jos luokan oppilaan koulumatka on yli 3 km ja luokan oppilaan koulumatka on yli 5 km. Maksuttoman koulukuljetuksen saamisen ehtona on, että oppilas käy kunnan hänelle osoittamaa koulua. Silloin kun oppilas käy jotakin muuta espoolaiskoulua tai toisen kunnan koulua, hän ei ole oikeutettu kuljetusetuuteen. Erityisen tuen piiriin kuuluvan oppilaan koulukuljetuksen tarve harkitaan erityisen tuen päätöksen yhteydessä, sekä tarkistetaan tarvittaessa lukuvuosittain. Koulumatka mitataan lyhintä ympäri vuoden jalankulkukelpoista reittiä myöten. Tätä lyhyemmällekin matkalle voidaan maksuton koulukuljetus myöntää, mikäli koulutien on katsottava muodostuvan kysymyksessä olevan oppilaan ikä ja muut olosuhteet huomioon ottaen vaaralliseksi. Maksuton koulukuljetus voidaan myöntää myös lääkärinlausunnon tai muun erittäin painavan syyn perusteella osalle lukuvuotta. Kuljetus järjestetään pääsääntöisesti antamalla oppilaalle joukkoliikenteen matkakortti. Matkakortit jaetaan koulusta niille oppilaille, joille rehtori on myöntänyt hakemuksesta kuljetusetuuden. Esiopetuksen oppilaalle myönnetään kuljetusavustus, jos koulumatka on yli 3 km ja oppilas on kunnan hänelle osoittamassa esiopetuspaikassa. Kuljetus järjestetään ensisijaisesti maksamalla oppilaan huoltajalle avustuksena joukkoliikenteen aikuisen kausilipusta perimän korvauksen suuruinen euromäärä. Koulukuljetusetuus haetaan lomakkeella, jota voi pyytää koulun kansliasta. Lomake on tulostettavissa osoitteesta Tapaturmasta tai leikkauksesta aiheutuva tilapäinen kuljetustarve Koulutapaturmasta aiheutuva tilapäinen tilauskuljetus koulumatkoille järjestetään, mikäli oppilaalla on lääkärinlausunto, jossa on mainittu tilauskuljetuksen tarve ja aika, jolle kuljetus tarvitaan. Vapaa-ajalla sattuneista tapaturmista tai leikkauksesta aiheutuvaa maksutonta kuljetusta ei koulumatkoille järjestetä, mikäli oppilas käy muuta kuin kunnan osoittamaa koulua esim. painotuksen tai vieraskielisen opetuksen takia. Sairastuminen kesken koulupäivän Jos oppilas sairastuu kesken koulupäivän (esim. kuume, vatsatauti), on huoltaja velvollinen huolehtimaan oppilaan kotiin viemisestä ja siitä aiheutuvista matkakustannuksista.

19 18 VAKUUTUKSET Espoon koulujen oppilaat on vakuutettu tapaturman varalta koulussa ja koulumatkalla. Vakuutus kattaa myös lukuvuosisuunnitelman mukaiset koulun retket ja leirikoulut. Tapaturman sattuessa oppilas toimitetaan hoitoon kaupungin terveysasemalle. Vakuutuksesta korvataan tapaturmasta aiheutuneet matka-, tutkimus- ja hoitokulut julkisen sektorin terveydenhuoltopalveluja antavissa yksiköissä ja laitoksissa (terveyskeskus, aluesairaala, keskussairaala). Vaikka oppilas käyttäisi yksityisen sektorin palveluja, korvaus maksetaan vain julkisen sektorin taksan mukaan. Kaupunki ei korvaa kustannuksia, jotka aiheutuvat oppilaan sairastumisesta kesken koulupäivän. ESPOON OPETUSTOIMI Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö hoitaa peruskoulujen ja lukioiden yhteisiä asioita. Tulosyksikköä johtaa opetustoimen johtaja. Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö koordinoi mm. opetussuunnitelmatyötä, oppilaiden erityisen tuen järjestämistä ja oppilaaksiottoa. Suomenkielisen opetuksen tulosyksikössä päätetään mm. seuraavat oppilasta koskevat asiat: oppilaan lähikoulu, oppilaiden tilauskuljetukset ja oppilaalle annettava erityinen tuki. Lisäksi Suomenkielisen opetuksen tulosyksikössä päätetään mm. vakinaisten opettajien ja rehtorien ottamisesta kaupungin palvelukseen ja siitä, missä koulussa opettajat opettavat. Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö on avoinna klo Katuosoite: Postiosoite: Puhelin: Kamreerintie 3 B PL 31, ESPOON KAUPUNKI / vaihde Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta vastaa suomenkielisestä varhaiskasvatuksesta, perusopetuksesta ja lukiokoulutuksesta. Suomenkielisen opetuksen osalta lautakunta päättää mm. määrärahojen jakamisesta ja opetustoimen kehittämisen yleisperiaatteista. Se hyväksyy myös kunnan opetussuunnitelmat ja erilaisista kaikkia kouluja koskevista asioista kuten oppilaaksioton linjauksista, lukuvuosittaisista oppilaspaikkamääristä, koulukuljetusperiaatteista ja koulujen työ- ja loma-ajoista. Lisätietoa lautakunnan jäsenistä ja toiminnasta löytyy internet-sivuilta osoitteesta