SISÄLLYSLUETTELO TAAVINKYLÄN KOULU PL 18303, ESPOON KAUPUNKI

Transkriptio

1 SISÄLLYSLUETTELO HENKILÖKUNTA JA YHTEYSTIEDOT... 3 OPETTAJAT JA YHTEYSTIEDOT... 4 TYÖAJAT... 5 KOULUN HALLINTO... 6 YLEISTIETOA TAAVINKYLÄN KOULUSTA... 7 OPETUSSUUNNITELMA... 8 OPPIMISEN TUKIMUODOT... 8 MUU OPETUS... 9 KOTI JA KOULU OPPILAIDEN TIEDOT JA ARVIOINTI TYÖRAUHAN TURVAAMINEN KOULUSSA TAAVINKYLÄN KOULUN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT OPPILAIDEN OMAISUUS KOULUSSA OPPILAAN VELVOLLISUUDET, OJENTAMINEN JA KURINPITO OPPIKIRJAT JA KOULURUOKAILU KOULUTERVEYDENHUOLTO OPPILASHUOLTO KOULUMATKAT JA VAKUUTUKSET KIINTEISTÖN HOITO ESPOON OPETUSTOIMI TAAVINKYLÄN KOULU Postiosoite: PL 18303, ESPOON KAUPUNKI Käyntiosoite: Taavilantie 19, ESPOO Puhelin / rehtori Puhelin / kanslia Puhelin / opettajien huone Puhelin / Oravanpesä (esi) Faksi: Sähköpostiosoite: antti.yla-rautio@espoo.fi Koulun kotisivut: Etukannen kuva Lulu ja Henriikka 5B Takakannen kuva Aaro 5A ja Rasmus 5B

2 HENKILÖKUNTA JA YHTEYSTIEDOT NIMI PUHELIN SÄHKÖPOSTI Rehtori Antti Ylä-Rautio Apulaisrehtori Marja Nieminen Opettajainhuone Pääkoulu Oravanpesä (ESI) Koulusihteeri Leena Mikola Kanslia on avoinna tiistaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin Kokki Quyen To Palveluesimies Anna Keisu Laitosmies Jouni Nousiainen Erityisopettaja Marjo Halonen Resurssiopettaja Anna Mattila Resurssiopettaja Mervi Hagsberg Koulutilojen iltavalvoja Ulriika Vilkman Hammashoitola Tapiolan hammashoitola Terveydenhoitaja Soili Mononen tavattavissa koululla tiistaisin, keskiviikkoisin ja parillisina viikkoina torstaisin Koulukuraattori Elin Liukkunen tavattavissa koululla tiistaisin Koulupsykologi Satu Virtamo tavattavissa koululla maanantaisin Koulun tiloissa toimivat yksityiset palveluntuottajat Iltapäiväkerho H&S International School Oy Taavinkylän iltapäiväkerho Esiopetuksen New Generation Kids Osk täydentävä päivähoito vastaava ohjaaja Nea Pyörikivi Ohjaaja Jenna Ilola koordinaattori Nina Geitel

3 OPETTAJAT JA YHTEYSTIEDOT LUOKKA OPETTAJA PUH. SÄHKÖPOSTI ESI Saara Kalliokoski A Anna Ålander B Annika Pellonpää A Kati Lohikoski B Jenni Rusama C Elina Haara A Timo Frangén B Suvi Vakkuri A Jere Päivölä B Elina Pöykkö A Ville Hietala B Piia Koskinen A Pauliina Stenholm B Miihkali Haverila AINEENOPETTAJAT AINE OPETTAJA PUH. SÄHKÖPOSTIOSOITE ELA Marjo Halonen EN Marja Nieminen SA/EN Kirsi Maaninen TS Eeva Karhunen Resurssiop. Anna Mattila Resurssiop. Mervi Hagsberg UI Abdul-Majid Tahirou-Varjonen UJ Andre Swanström UK Renate Wrobel-Eskelinen UO Johanna Miettinen Rehtori Antti Ylä-Rautio KOULUNKÄYNTIAVUSTAJAT Tiina Kovero (esiopetus) Kaisa Honkanen ( luokat) Marjaana Pulli ( luokat) KOULUN KERHOTOIMINTA Koulun kerhoista tiedotetaan ennen kerhon alkua tiedottein tai Wilman kautta. 4

4 TYÖAJAT PÄIVITTÄINEN TYÖAIKA Kello 1. oppitunti oppitunti pitkä välitunti ja 4. oppitunti sisältää ruokailun n. 20 min pitkä välitunti oppitunti oppitunti oppitunti TYÖ- JA LOMA-AJAT LUKUVUONNA Syyslukukausi keskiviikko perjantai lauantaityöpäivä syysloma keskiviikko perjantai joululoma maanantai keskiviikko Kevätlukukausi torstai lauantai talviloma maanantai perjantai (viikko 8) - pääsiäisloma torstai maanantai helatorstain jälkeinen perjantai vapaa 5

5 KOULUN HALLINTO Rehtori/koulunjohtaja Johtokunta Rehtori/koulunjohtaja on koulun pedagoginen, hallinnollinen ja taloudellinen johtaja. Lisäksi hän on koululla työskentelevän opetustoimen henkilökunnan esimies. Rehtorilla/koulunjohtajalla on päätäntävaltaa oppilaita, henkilökuntaa, opetuksen järjestämistä ja koulun tiloja koskevissa asioissa. Rehtori/koulunjohtaja on koulun johtokunnan sihteeri, valmistelija, esittelijä ja päätösten täytäntöönpanija. Espoon kouluissa on joko koulukohtaiset tai useamman koulun yhteiset johtokunnat. Johtokunnissa on mukana oppilaiden vanhempia ja koulun henkilökunnan edustajia. Yhtenäisissä peruskouluissa ja yläkouluissa myös yläluokkien oppilaiden edustajat osallistuvat johtokunnan työskentelyyn. Koulun johtokunta kehittää koulun sisäistä toimintaa, yhteistyötä koulun ja kotien välillä sekä koulun ja sen toimintaympäristön välillä. Tähän liittyy mm. opetuksen ja kasvatuksen kehittäminen sekä turvallisen opiskeluympäristön ylläpitäminen. Johtokunta päättää koulun toiminnan kannalta keskeisistä asioista, mm. opetussuunnitelmasta, lukuvuosisuunnitelmasta ja siitä, miten koulun käyttöön annetut määrärahat käytetään. Lisäksi johtokunta hyväksyy koulun järjestyssäännöt. Nykyiset johtokunnat ovat aloittaneet toimintansa vuoden 2013 alussa ja niiden toimikausi jatkuu vuoden 2016 loppuun asti. NYKYISEN JOHTOKUNNAN KOKOONPANO (v ) Varsinaiset jäsenet Puh./sähköposti varajäsenet puheenjohtaja Piironen Ilona *) Vuorio Annami varapuheenjohtaja Pyyskänen Anne *) Alho Laura Rahikka Maria Sainio Panu Hakonen Markku Liimatainen Pia Heinonen Tommi Mehto Jari-Matti *) alkaen Opettajakunnan edustaja Frangén Timo Haverila Miihkali Muun henkilökunnan edustaja Mononen Soili Ålander Anna Esittelijä ja sihteeri Ylä-Rautio Antti

6 YLEISTIETOA TAAVINKYLÄN KOULUSTA Oppilaita: 300 A1-kieli: englanti A2-kieli: saksa Taavinkylän koulu tarjoaa lapsille viihtyisän kouluympäristön luonnon läheisyydessä monipuolisine leikkipihoineen. Koulu on toiminut vuodesta 1990 ja on tällä hetkellä noin 300 oppilaan koulu. Koulussa on luokkien lisäksi erikokoisia pienryhmätiloja, koulukirjasto, musiikkiluokka ja käsityöluokat sekä iso liikuntasali. Koulun tiloissa toimii yksityinen iltapäiväkerho sekä yksityinen esikoululaisten iltapäiväkerho. Koulussa on 14 perusopetusryhmää, joista yksi on esiopetusta. Koulussamme 5.- ja 6. - luokkalaiset toimivat esi- ja 1. -luokkalaisten kummioppilaina. Koulussa korostetaan oppilaiden osallistamista ja vastuuttamista. Koulussa toimii oppilasparlamentti, ruokaraati ja ympäristöraati. Lukuvuonna koulu on mukana Liikkuva koulu -hankkeessa. Koulumme toiminnassa haluamme yhdessä vanhempien kanssa korostaa seuraavia arvoja ohjaamaan koulutyötämme: Ihmisten kunnioittaminen ja yksilön huomioiminen Oppiminen Oikeudenmukaisuus Vastuullisuus Ilo Arvojemme pohjalta olemme laatineet koulun toiminta-ajatuksen, jossa kahden sananlaskun avulla kuvataan toimintaamme Taavinkylän koulussa. Joka ilotta oppii, se surutta unohtaa. Koulun pyrkimyksenä on luoda oppilaille mahdollisuudet kokea iloa oppimisestaan. Jokaisen oppilaan oppimisella on tavoitteet, joihin hän edellytystensä mukaisesti pyrkii. Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää. Taavinkylän koulun toiminnassa korostetaan toisten kunnioittamista. Oppilaita ohjataan ottamaan vastuuta omasta toiminnasta ja työskentelystä muiden kanssa. 7

7 OPETUSSUUNNITELMA Perusopetuksen opetussuunnitelmat uudistuvat syksyllä Yksi muutoksista on se, että kaikille yhteisen ruotsin kielen, B1-kielen opetus alkaa jo 6. luokalta. Syksyllä 2016 oppilaat, jotka nyt ovat 5. luokalla aloittavat B1-ruotsin opiskelun siirtyessään kuudennelle luokalle. Koulujen voimassa olevat opetussuunnitelmat ovat luettavissa koulujen kotisivuilla. OPPIMISEN TUKIMUODOT Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin tuen keskeisenä tavoitteena on vahvistaa oppilaan perustaitoja ja ehkäistä vaikeuksia ennakolta niin, että oppilas saavuttaa oppimistavoitteensa. Tukimuotojen ja -menetelmien suunnittelussa huomioidaan oppilaan vahvuudet ja mahdolliset erityistarpeet. Kodin ja koulun välinen yhteistyö on tärkeää, sillä koulun ja kodin samansuuntainen tavoite parantaa tuen vaikuttavuutta. Oppimisen ja koulunkäynnin tukimuotoja ovat mm. tukiopetus, osa-aikainen erityisopetus, ohjaus, avustajan työpanos, oppilashuollollinen työ ja oppilashuollon tuki, opetuksen eriyttäminen, samanaikaisopetus ja opetusryhmien joustava ryhmittely. Aloitteen tuen antamisesta oppilaalle tekee ensisijaisesti opettaja. Oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tuki perustuu kolmiportaiseen malliin, jossa tukimuodot ja -rakenteet vahventuvat asteittain. Tuen tasot ovat yleinen tuki, tehostettu tuki ja erityinen tuki. Tukea voidaan antaa myös yksittäisen oppilaan erityisvahvuuksien edistämiseksi. Laadukas opetus ja mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina koulupäiviä, on yleisen tuen perusta ja jokaisen oppilaan oikeus. Opettajilta ja muulta henkilökunnalta vaaditaan hyvää oppilaantuntemusta, jotta oppilaan yksilölliset tarpeet voidaan kohdata jo ennen tehostetun tuen tarvetta. Yleisen tuen aikana voidaan hyödyntää oppimisen ja koulunkäynnin eri tukimuotoja. Oppilaalle voidaan laatia myös oma oppimissuunnitelma yleiseen tukeen. Tehostettu tuki Mikäli yleisistä tukijärjestelmistä huolimatta oppilaan oppiminen ei etene odotetulla tavalla, hänelle annetaan tehostettua tukea. Ennen tehostetun tuen alkamista oppilaalle laaditaan yhdessä huoltajien kanssa pedagoginen arvio, jossa kuvataan oppilaan vahvuudet, oppilaan koulunkäynnin ja oppimisen kokonaistilanne, mitä yleistä tukea oppilas on saanut, koulunkäyntiin ja oppimiseen liittyvät keskeiset vaikeudet ja arvio siitä, minkälaisilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea. Pedagoginen arvio käsitellään moniammatillisesti koulun oppimisen tuen ryhmässä. Tehostettu tuki on luonteeltaan intensiivisempää ja pitkäjänteisempää kuin yleisen tuen aikana, ja useampia tukimuotoja saatetaan käyttää samanaikaisesti. Tehostetulla tuella pyritään ehkäisemään ongelmien kasvaminen, monimuotoistuminen ja kasautuminen. Erityinen tuki Erityistä tukea annetaan oppilaalle, jonka kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muilla tukitoimilla. Erityisen tuen tavoitteena on oppilaan kokonaisvaltainen ja suunnitelmallinen tukeminen siten, että oppilas voi suorittaa oppivelvollisuutensa sekä saada jatko-opintokelpoisuuden. Erityistä tukea on mahdollista saada erityisluokalla, osittain erityisluokalla sekä mahdollisuuksien mukaan muun opetuksen yhteydessä. Erityisen tuen järjestämisessä ja toteuttamisessa huomioidaan oppilaan etu, oppimisvalmiudet ja opiskelupaikalle asetettavat erityisvaatimukset. 8

8 MUU OPETUS Opetuksen tuen ryhmä tekee moniammatillisena yhteistyönä pedagogisen selvityksen oppilaan erityisen tuen tarpeesta. Oppilasta ja tämän huoltajaa tai laillista edustajaa kuullaan ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä. Erityisen tuen tarve tarkistetaan aina oppilaan tuen tarpeen muuttuessa, vähintään kuitenkin 2. ja 6. vuosiluokan aikana. KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS Maahanmuuttajataustaiset, monikieliset ja ulkomailta palaavat suomalaisperheiden lapset voivat tarvittaessa saada perusopetukseen valmistavaa opetusta määräaikaista tehostettua tukea eri oppiaineiden opiskeluun valmistavan opetuksen jälkeen (MMO) suomi toisena kielenä -opetusta maahanmuuttajien äidinkielen opetusta tai ulkomailla opitun vieraan kielen ylläpitoopetusta KESTÄVÄ KEHITYS ESIOPETUS Suomea toisena kielenä opetetaan oppilaille, joiden suomen kielen taito ei ole äidinkielisen tasoinen kaikilla kielitaidon osa-alueilla. Koulu arvioi oppilaan suomen kielen taidon ja suomi toisena kielenä -opetuksen tarpeen. Suomi toisena kielenä -opetusta järjestetään erillisissä ryhmissä tai eriyttämällä opetusta äidinkielen ja kirjallisuuden tunneilla. Oman äidinkielen opetus järjestetään Espoossa keskitetysti. Oman äidinkielen tai ulkomailla opitun kielen opetusta annetaan kaksi tuntia viikossa ja se on vapaaehtoista. Tähän opetukseen ilmoittaudutaan koululta saatavalla lomakkeella. Mahdollisista kuljetusjärjestelyistä ja kuljetuskustannuksista vastaa huoltaja. Lukuvuonna oman äidinkielen opetusta ja ylläpito-opetusta annetaan alustavan suunnitelman mukaan seuraavissa kielissä: afgaani/pashtu, albania, arabia, bengali,, bulgaria, englanti, espanja, farsi/dari, filipino, hindi, hollanti, indonesia, italia, khmer, kreikka, kroatia, kurdi, liettua, mandariinikiina, norja, portugali, puola, ranska, romani, romania, saame, saksa, serbia, somali, swahili, tanska, telugu, thai, turkki, unkari, urdu, venäjä, vietnam, viro. Kestävän kehityksen kasvatus on polku, jota kuljetaan varhaiskasvatuksesta aikuisuuteen. Tavoitteena on saada kestävän kehityksen arvot näkymään koulun arjessa oppilaille, opettajille ja kaikille koulussa vieraileville. Kukin koulu toteuttaa kestävää kehitystä oman suunnitelman mukaan, joka kirjataan koulun lukuvuosisuunnitelmaan. Kestävän kehityksen teemaa toteutetaan yhdessä oppilaiden ja koko koulun henkilökunnan kanssa. Kaikilla lapsilla on mahdollisuus maksuttomaan esiopetukseen oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna. Suurin osa espoolaisista esiopetusikäisistä lapsista osallistuu esiopetukseen. Esiopetusta tarjotaan sekä päiväkodeissa että kouluissa. Esiopetuksen laajuus on 190 päivää lukuvuodessa. Esiopetuksessa noudatetaan pääsääntöisesti kunnan koulujen työ- ja loma-aikoja ja sitä annetaan joka päivä neljä tuntia 9

9 OPPILAILLE JÄRJESTETTÄVÄ ILTAPÄIVÄTOIMINTA Peruskoulun luokkien oppilaille sekä muiden vuosiluokkien erityisoppilaille pyritään järjestämään kouluissa tai koulujen lähellä sijaitsevissa tiloissa lakisääteistä iltapäivätoimintaa. Iltapäivätoiminta palveluna ei ole subjektiivinen oikeus. Vuosittain iltapäivätoiminnan piiriin osallistuu noin 3200 oppilasta. Espoossa koululaisten iltapäivätoimintapalvelujen tuottaminen perustuu avustuspohjaiseen, ns. kumppanuusperusteiseen toimintaan, jolloin palvelujen tuottajina toimivat yksityiset yrittäjät, yhdistykset ja yhteisöt ja sivistystoimi sekä sosiaali- ja terveystoimi yhteistyössä. Palveluntuottajat toimivat Espoon kaupungin kanssa tehtyjen kaupunkisopimusten sekä koulukohtaisten sopimusten mukaisesti. Oppilaan huoltaja ja palveluntuottaja tekevät keskinäisen palvelusopimuksen. KOULUN KERHOTOIMINTA KOTI JA KOULU Koulu voi halutessaan ja resurssien puitteissa järjestää kerhotoimintaa. Toiminta tukee koulun kasvatus- ja opetustyötä: lapsen ja nuoren fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvua ja kehitystä. Koulun kerhotoiminnan tavoitteita ovat muun muassa lasten ja nuorten osallisuuden lisääminen, luovan toiminnan ja ajattelun kehittäminen sekä mahdollisuuden antaminen sosiaalisten taitojen kehittämiseen ja yhteisöllisyyteen kasvamiseen. Kerhotoimintaan osallistuminen on oppilaille maksutonta ja vapaaehtoista. Koulun järjestämät kerhot kirjataan lukuvuosisuunnitelmaan. Lisäksi kerhoista ilmoitetaan koulun kotisivuilla. Kerhot voivat olla koko lukukauden tai -vuoden kestäviä tai lyhytkestoisia. Kerhotunnin pituus on kuitenkin aina 60 minuuttia. KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ Kodin ja koulun monipuolinen yhteistyö on tärkeää oppilaan koulunkäynnin kannalta. Kasvatusvastuun jakamisesta kodin ja koulun kesken on hyvä käydä keskusteluja jo opintien alkuvaiheissa, jotta kasvatuskysymyksissä tiedettäisiin toimia johdonmukaisesti. Koulun henkilökunnan tulee tehdä aloitteellisina yhteistyötä kotien kanssa. Vastuu yhteistyön edellytysten kehittämisestä on opetuksen järjestäjällä ja yksittäisillä kouluilla. Huoltajalla on ensisijainen vastuu lapsensa kasvatuksesta. Koulu tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa oppilaan kasvatuksesta ja opetuksesta kouluyhteisön jäsenenä. Yhteistyötä edesauttaa se, että opettajat ja huoltajat tuntevat toisensa ja molemmilla kasvatusyhteisöillä on samansuuntainen käsitys oppilasta hyödyttävästä opetuksesta ja tuesta kouluyhteisön sisällä. (Opetussuunnitelman perusteet ja Espoon opetussuunnitelma ) Avoin tiedonkulku kodin ja koulun välillä on avainasemassa. Kouluilla on erilaisia tiedottamisen ja vuorovaikutuksen muotoja. Suosittu perinteisen kanssakäymisen muoto on luokkatoimikunta- tai vanhempainyhdistystyö. Sen puitteissa voidaan mm. järjestää retkiä, juhlia, myyjäisiä ym. tapahtumia. Kaikilla kouluilla on käytössään Wilma-järjestelmä kodin ja koulun yhteistyön tukemiseen. Järjestelmä tukee kodin ja koulun välistä kumppanuutta. Järjestelmän avulla huoltajat voivat seurata oppilaan opintosuorituksia tarkastella oppilaan poissaolotietoja selvittää oppilaan poissaoloja lähettää viestejä opettajille lukea opettajien lähettämiä viestejä seurata koulun lähettämiä tiedotteita vastata palautekyselyihin 10

10 POISSAOLO KOULUSTA Huoltajille järjestetään tilaisuuksia, joissa heillä on mahdollisuus tutustua lapsensa opettajiin ja saada tietoa oman lapsensa lukuvuoden koulutyöstä sekä sen toteuttamiseen liittyvistä periaatteista. Huoltajilla on ensimmäisen kouluvuoden aikana oikeus vähintään kahteen ja sen jälkeen lukuvuosittain vähintään yhteen henkilökohtaiseen tapaamiseen lapsensa luokanopettajan kanssa. (Espoon opetussuunnitelma ) Kouluilla järjestetään myös luokkakohtaisia ja/tai koko koulun vanhempainiltoja. Näissä keskustellaan kulloinkin ajankohtaisista asioista. Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden kohdalla kodin ja koulun välisessä yhteistyössä otetaan huomioon perheen kulttuuritausta sekä tutustutetaan huoltajat suomalaiseen koulujärjestelmään ja sen käytänteisiin, mikä antaa tasavertaiset lähtökohdat kodin ja koulun väliselle yhteistyölle sekä kasvatusvastuun jakamiselle. Tarvittaessa yhteistyötilanteissa käytetään tulkkia. On tärkeää, että perheet pyrkivät pitämään lomiaan mahdollisimman paljon koulujen lomaaikoina, jotta luokan yhteinen oppiminen etenee samaan tahtiin. Jos oppilas kuitenkin joutuu olemaan poissa koulusta muina kuin loma-aikoina, huoltajien tulee pyytää koulusta hyvissä ajoin kirjallinen lupa oppilaan poissaoloon. Luvan enintään viiden koulupäivän kestävään poissaoloon antaa luokanopettaja/luokanvalvoja ja yli viiden koulupäivän poissaoloon rehtori/koulunjohtaja. Sairaus- tai muissa erityistapauksissa huoltajien tulee ilmoittaa oppilaan poissaolosta luokanopettajalle/luokanvalvojalle mahdollisimman pian ja antaa poissaolosta selvitys koulun ohjeistamalla tavalla. Kaikilla kouluilla on käytössään Wilma-järjestelmä poissaolojen merkitsemiseen ja seuraamiseen. Koulu jakaa huoltajille Wilman käyttöön tarvittavat huoltajatunnukset. Jos huoltaja on unohtanut tunnuksensa, huoltajan tulee ottaa yhteyttä kouluun. Koulussa on otettu käyttöön ohje, kuinka toimia luvattomissa sekä toistuvissa / huolestuttavissa poissaolotapauksissa. OPPILAIDEN TIEDOT JA ARVIOINTI OPPILAITA KOSKEVAT TIEDOT Oppilaiden koulunkäyntiin liittyviä tietoja ylläpidetään Primus -oppilastietojärjestelmässä koulujen ja Suomenkielisen opetuksen tulosyksikön toimesta. Oppilaan huoltajilla on halutessaan oikeus tarkistaa, mitä tietoja koulun ja Suomenkielisen opetuksen tulosyksikön yhteiseen Primus -oppilastietojärjestelmään hänen lapsensa osalta on tallennettu. Rekisteriseloste on nähtävillä Espoon kaupungin verkkosivuilla osoitteessa > Opetus ja koulutus > Wilma. Huoltajia pyydetään syksyisin tarkistamaan oppilaan ja huoltajien yhteystiedot. Jos perheen yhteystiedoissa (esim. osoite, puhelin, sähköposti) tapahtuu lukuvuoden aikana muutoksia, pyydetään niistä ilmoittamaan kouluun tietojen päivittämiseksi Primus - oppilastietojärjestelmään. Koulukuraattoreilla ja -psykologeilla on käytössä oma asiakastietojärjestelmä asiakasasiakirjojen laatimista ja asiakassuhteiden hoitoa varten. Aura - asiakastietojärjestelmää koskeva rekisteriseloste on nähtävillä Espoon kaupungin verkkosivuilla osoitteessa > Opetus ja koulutus > Opiskeluhuollon rekisteriselosteet. 11

11 OPPILAAN ARVIOINTI LUOKAT 1-6 Arvioinnin tehtävänä on antaa oppilaalle monipuolista palautetta oppimisesta sekä ohjata ja kannustaa opiskelua. Vanhemmille annettavan palautteen tarkoitus on auttaa heitä tukemaan lapsensa opiskelua. Arvioinnin kohteena ovat oppimistulosten lisäksi opiskelu- ja työskentelytaitojen kehittyminen sekä koko oppimisprosessi. Arviointi perustuu monipuoliseen osaamiseen. Tärkeitä eivät siis ole vain kokeissa saavutetut tulokset, vaan myös oppilaan työskentely tunneilla ja erilaisissa oppimistilanteissa, kotitehtävät ja muut työt. Koulun kasvatustehtävään kuuluu myös käyttäytymisen arviointi. Todistuksessa annettavaa arviota täydennetään usein opettajan ja kotiväen välisin keskusteluin, joissa saattaa olla oppilaskin mukana. Näissä arviointikeskusteluissa välitetään mahdollisimman monipuolisesti tietoa oppilaan opintojen etenemisestä ja koulunkäynnistä. Oppilaan itsearviointi puolestaan kehittää oppilaan taitoja arvioida omaa toimintaansa ja oppimistaan. Kun oppilas harjaantuu säätelemään toimintaansa ja tunnistamaan edistymistään, hänelle syntyy käsitys siitä, että hän voi vaikuttaa omaan oppimiseensa. Kouluvuoden päätteeksi oppilaalle annetaan lukuvuositodistus. Sen lisäksi kouluvuoden aikana annetaan välitodistus, joka koulun päätöksellä voidaan korvata myös arviointikeskustelulla. Luokilla 1-2 oppilaan arviointi on sanallista. Oppiaineissa edistymisen lisäksi arvioidaan käyttäytyminen ja työskentelytaidot. Luokilla 3-4 arviointi on ensisijaisesti sanallista ja sitä voidaan koulun päättämässä laajuudessa täydentää numeroarviolla. Työskentelytaidot ja oppiaineessa edistyminen arvioidaan erikseen. Luokilla 5-6 käytetään ensisijaisesti numeroarviointia, jota voidaan koulun päättämässä laajuudessa täydentää sanallisella arviolla. Näillä vuosiluokilla työskentelytaidot arvioidaan koulun päätöksen mukaisesti joko erikseen tai ne sisällytetään oppiaineissa edistymisen arviointiin. Koulun arviointikäytännöt on kirjattu koulun opetussuunnitelmaan ja niistä kerrotaan koulun vanhempaintapaamisissa. TYÖRAUHAN TURVAAMINEN KOULUSSA Oppilaan oikeudesta turvalliseen opiskeluympäristöön säädetään perusopetuslaissa. Kullakin koululla on johtokunnan hyväksymät järjestyssäännöt, joilla edistetään koulun sisäistä järjestystä, opiskelun esteetöntä sujumista sekä kouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä. SÄÄNTÖJEN TARKOITUS JA SOVELTAMISALUE Järjestyssääntöjen tarkoitus Järjestyssääntöjen tarkoituksena on perusopetuslain 29 :n ja lukiolain 21 :n mukaisesti edistää koulunsisäistä järjestystä, opiskelun esteetöntä sujumista sekä kouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Taavinkylän koulun johtokunta on vahvistanut oheiset järjestyssäännöt. Viittaukset muuhun noudatettavaan lainsäädäntöön Koulussa/lukiossa noudatetaan järjestyssääntöjen lisäksi mm. järjestyslain (612/2003), tupakoinnin vähentämistoimenpiteistä annetun lain (603/1976) ja vahingonkorvauslain (412/1974) säädöksiä. Koululla on myös turvallisuus-, päihteiden ehkäisy-, oppilaiden hyvinvointi- ym. suunnitelmat, joissa käsitellään osittain samoja kysymyksiä kuin järjestyssäännöissäkin. Suunnitelmat ovat nähtävänä koululla. Määritellään koulun alue Järjestyssääntöjä noudatetaan Taavinkylän koulussa, sen piha-alueella kouluaikana ja koulun järjestämissä tilaisuuksissa. Lisäksi järjestyssääntöjä noudatetaan koulun ulkopuolella tapahtuvassa lukuvuosisuunnitelman mukaisessa opetuksessa (retket, leirikoulut, museokäynnit, urheilukilpailut yms.). 12

12 TAAVINKYLÄN KOULUN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT 1. OPPILAAN YLEINEN KÄYTTÄYTYMINEN Jokaisella on oikeus turvalliseen kouluympäristöön. Olen rehti ja reilu kaveri muille esim. hyväksyn toisten erilaisuuden, olen auttavainen ja otan halukkaat mukaan leikkeihin. Käyttäydyn ja puhun kohteliaasti. Muistan tervehtiä, kiittää ja pyytää anteeksi. En puhu sopimattomia. Liikun koulun tiloissa rauhallisesti. Noudatan opettajilta ja muulta henkilökunnalta saamiani ohjeita. Kohtelen hyvin koulun kirjoja ja muuta omaisuutta. Jos aiheutan huolimattomuudella tai tahallani vahinkoa koulun omaisuudelle, korvaan vahingon. En koske toisten tavaroihin ilman lupaa. En tuo kouluun vaarallisia esineitä ja muistan, että tupakka ja päihdyttävät aineet ovat koulussa kiellettyjä. 2. OPPITUNNIT Saavun ajoissa tunnille. Annan luokassa työrauhan esim. viittaamalla, odottamalla vuoroani sekä kuuntelemalla myös muita. Noudatan opettajan ohjeita. Teen tehtäväni huolellisesti ja yritän aina parhaani. Siivoan jälkeni ja osallistun luokan siisteyden ylläpitämiseen. 3. VÄLITUNNIT Menen viipymättä ja rauhallisesti välitunnille ja tulen kellon soidessa luokkaan. Käytän säänmukaista vaatetusta. Noudatan koulun rajoja, enkä poistu alueelta ilman lupaa. En heittele lumipalloja, kiviä tai käpyjä enkä leiki vaarallisia pelejä tai leikkejä. En koske polkupyöriin välitunnilla enkä aja pyörällä koulun pihalla. Arvostan ja suojelen koulua ympäröivää luontoa sekä huolehdin leikkivälineistä. 4. RUOKAILU Annan ruokarauhan muille. Otan kaikkea, mitä on tarjolla ja syön lautaseni tyhjäksi. Noudatan hyviä ruokailutapoja esim. käytän haarukkaa ja veistä, enkä puhu ruoka suussa. Ruokailusta luokkaan palattuani noudatan saamiani työskentelyohjeita. YHTEISIÄ SOPIMUKSIA Kännykät tulee olla suljettuina oppituntien ajan. En tuo kouluun ylimääräisiä tavaroita tai makeisia ilman opettajan lupaa. Rahan ja arvoesineiden tuominen kouluun on omalla vastuullani. Esiluokkalaiset sekä luokkalaiset eivät kulje koulumatkaansa pyörällä. Oppilaan ojentamisessa noudatetaan perusopetuslakia. Toistuvista ja vakavista sääntörikkomuksista otetaan aina yhteyttä kotiin. 13

13 OPPILAIDEN OMAISUUS KOULUSSA Koulut pyrkivät eri tavoin huolehtimaan siitä, että oppilaiden päällysvaatteet, varusteet ja tavarat olisivat hyvässä tallessa koulupäivän aikana. On tärkeää, että oppilas itse pitää hyvää huolta omista tavaroistaan ja vaatteistaan. Oppilaan ei ole hyvä pitää mukanaan isohkoja rahasummia tai arvokasta omaisuutta. Jos oppilaan omaisuutta katoaa tai rikkoontuu koulupäivän aikana, jää menetys oppilaan vahingoksi, ellei tekijää tavoiteta. Koulu ei esimerkiksi korvaa koulupäivän aikana rikkoontunutta tai kadonnutta matkapuhelinta. Kouluun ei saa tuoda eikä työpäivän aikana saa pitää hallussa sellaista esinettä tai ainetta, jonka hallussapito on laissa kielletty tai jolla oppilas häiritsee opetusta tai oppimista. Koulun opettajalla ja rehtorilla/koulunjohtajalla on työpäivän aikana oikeus tarkastaa oppilaan tavarat, oppilaan hallinnassa olevat koulun säilytystilat ja päällisin puolin hänen vaatteensa, jos on ilmeistä, että oppilaalla on hallussaan sellaisia kiellettyjä esineitä tai aineita, joilla voi vaarantaa omaa tai toisen turvallisuutta eikä oppilas pyynnöstä huolimatta luovuta niitä tai osoita luotettavasti, ettei niitä ole. Opettajalla ja rehtorilla/koulunjohtajalla on oikeus ottaa oppilaan hallussa oleva kielletty esine tai aine. Jos oppilas koettaa vastarintaa tekemällä välttää aineen tai esineen haltuun ottamisen, opettajalla tai rehtorilla/koulunjohtajalla on oikeus käyttää esineen tai aineen haltuun ottamiseksi välttämättömiä voimakeinoja. OPPILAAN VELVOLLISUUDET, OJENTAMINEN JA KURINPITO OPPILAAN VELVOLLISUUDET Oppilaan tulee osallistua perusopetukseen, jollei hänelle ole erityisestä syystä tilapäisesti myönnetty vapautusta. Oppilaan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti. Oppilaan velvollisuudesta korvata aiheuttamansa vahinko säädetään vahingonkorvauslaissa. Opettaja tai rehtori/koulunjohtaja voi kasvatuksellisista syistä määrätä oppilaan puhdistamaan tai uudelleen järjestämään oppilaan tahallaan tai huolimattomuuttaan likaaman tai epäjärjestykseen saattaman koulun omaisuuden tai tila valvotusti, jos tekijä on varmuudella tiedossa ja yksilöitävissä. OPPILAAN OJENTAMINEN JA KURINPITO Oppilas, joka häiritsee opetusta tai muutoin rikkoo koulun järjestystä, menettelee vilpillisesti tai kohtelee muita oppilaita tai koulun henkilökuntaa epäkunnioittavasti tai heidän ihmisarvoaan loukkaavasti, voidaan ensisijaisena toimenpiteenä määrätä osallistumaan yhteensä enintään kaksi tuntia kestävään kasvatuskeskusteluun. Kasvatuskeskustelu voidaan järjestää kerralla tai useammassa osassa koulupäivän aikana tai sen ulkopuolella. Huoltajilla on mahdollisuus osallistua kasvatuskeskusteluun tai osaan siitä, jos se katsotaan tarpeelliseksi. Oppilas voidaan määrätä poistumaan jäljellä olevan oppitunnin ajaksi luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan, taikka koulun järjestämästä tilaisuudesta, jos oppilas häiritsee opetusta. Opettajalla ja/tai rehtorilla/koulunjohtajalla on oikeus poistaa oppilas, joka ei noudata opettajan antamaa poistumismääräystä. Oppilaan poistamiseksi voidaan käyttää tarpeellisia voimakeinoja, jos oppilas tekee vastarintaa. Oppilaan osallistuminen voidaan evätä opetukseen jäljellä olevan työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen oppilaan taikka koulussa tai muussa opetustilassa työskentelevän henkilön turvallisuus kärsii oppilaan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti oppilaan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi. Oppilas voidaan määrätä suorittamaan valvotusti tehtäviään työpäivän päätyttyä enintään tunniksi kerrallaan, jos oppilas on laiminlyönyt kotitehtävänsä. Jos oppilas häiritsee opetusta, rikkoo koulun järjestystä tai menettelee vilpillisesti, hänet voidaan määrätä jälki-istuntoon enintään kahdeksi tunniksi tai hänelle voidaan antaa kirjallinen 14

14 varoitus. Jälki-istunnossa voidaan teettää kirjallisia tai suullisia tehtäviä, harjoituksia ja tehtäviä, joiden tulee olla kasvatusta, opetusta ja kehitystä tukevia. Oppilas voidaan erottaa enintään kolmeksi kuukaudeksi, jos oppilaan rikkomus on vakava tai jos oppilas jatkaa epäasiallista käyttäytymistä jälki-istunnon tai kirjallisen varoituksen saatuaan. Kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen ovat kurinpitorangaistuksia. OPPIKIRJAT JA KOULURUOKAILU OPPIKIRJAT KOULURUOKAILU Opetuksen edellyttämät oppikirjat, muut koulutarvikkeet sekä välttämättömät työaineet annetaan oppilaalle maksutta. Huoltajan sen sijaan tulee huolehtia siitä, että oppilaalla on liikuntatunteja varten asianmukainen vaatetus ja pyyhe. Kouluissa tarjotaan jokaisena työpäivänä oppilaille maksuton koululounas, joka sisältää lämpimän pääruoan lisäkkeineen, ruokajuomaa, leipää sekä ravintorasvaa. Koululounas on monipuolinen, vaihteleva ja ravitsemuksellisesti täysipainoinen kokonaisuus. Se edistää lasten ja nuorten hyvinvointia ja antaa energiaa koulupäivään. Tavoitteena on ylläpitää ja edistää koululaisen terveyttä ja työtehoa tyydyttää osan oppilaan päivittäisestä ravinnontarpeesta ohjata terveelliseen ravitsemukseen kehittää maku- ja ruokatottumuksia sekä opettaa hyviä ruokailutapoja tukea ravitsemus- ja terveyskasvatusta, sosiaalista ja kulttuurikasvatusta Kouluravintolassa oppilas ottaa itse haluamansa annosmäärän. Tarvittaessa hän voi hakea ruokaa lisää. Esillä oleva malliannos auttaa kokoamaan täysipainoisen ateriakokonaisuuden. Eritysruokavaliot Kouluruokailussa toteutetaan erityisruokavaliot, joihin on selvät lääketieteelliset tai uskonnolliset syyt. Kasvisruokailijoille valmistetaan päivittäin kasvisruokaa, joka sisältää kasvikunnan tuotteiden lisäksi kananmunaa ja maitovalmisteita. Erityis- tai kasvisruokavaliota noudattavat ilmoittavat ruokavaliostaan koulun keittiön ruokapalveluesimiehelle Ilmoitus erityisruokavaliosta -lomakkeella. Erityisruokavaliota noudattavia pyydetään ilmoittamaan poissaoloistaan koulun keittiöön. Koulujen perus- ja kasvisruokalista julkaistaan viikoittain kaupungin verkkosivuilla osoitteessa Sivuilta löytyy myös Ilmoitus erityisruokavalioista -lomake. Koululaisten välipalat Useissa kouluissa on mahdollisuus ostaa terveellisiä välipaloja, jotka auttavat jaksamaan pidemmänkin koulupäivän. Välipalan voi maksaa joko rahalla tai välipalakortilla. Välipalakortteja myydään Espoon kaupungin yhteispalvelupisteissä ja kouluravintoloissa. Lisätietoja kouluruokailusta saa koulun keittiöstä tai Espoo Cateringista: Espoon keskuksen ja Leppävaaran alue, puh Espoonlahden, Matinkylä-Olarin ja Tapiolan alue, puh Ruokalistat ja tuotteet, puh KOULUTERVEYDENHUOLTO Kouluterveydenhuolto on luottamuksellista yhteistyötä oppilaan ja hänen perheensä kanssa. Terveydenhoitaja tapaa oppilaan vuosittain terveystarkastuksissa. Laajat terveystarkastukset, joihin sisältyy lääkärintarkastus, toteutetaan ensimmäisellä, viidennellä ja kahdeksannella luokalla. Muut vastaanotot tehdään yksilöllisen tarpeen mukaan. Vanhempien/huoltajien osallistuminen laajoihin terveystarkastuksiin on tärkeää. Tarvittaessa vanhemmat ja oppilaat voivat kääntyä koulun terveydenhoitajan tai lääkärin puoleen oppilaan terveyteen, hyvinvointiin 15

15 tai koulunkäyntiin liittyvissä asioissa. Terveydenhoitajalla on myös avovastaanottoaika, jolloin oppilaat voivat asioida akuuteissa asioissa ilman ajanvarausta. Terveystarkastusten ajankohdista tiedotetaan Wilma-viestillä ja reppupostilla. Kouluterveydenhuolto on ensisijaisesti ennaltaehkäisevää toimintaa, johon ei sisälly sairaanhoitoa ensiapua lukuun ottamatta. Sairasta lasta ei tule lähettää kouluun. Sairaanhoito tapahtuu terveysasemilla. Ensiaputilanteessa huoltajalla on vastuu oppilaan saattamisesta jatkohoitoon. Espoon sosiaali- ja terveystoimessa on käytössä asiakastietojärjestelmä, johon kouluterveydenhuollon asiakkaan terveystiedot tallennetaan. Tiedot ovat luottamuksellisia, eikä niitä luovuteta ulkopuolisille ilman asiakkaan suostumusta. Poikkeuksena ovat ainoastaan laissa määritellyt erityisperusteet. Terveydenhoitaja Soili Mononen, puh , on tavattavissa koulullamme tiistaisin, keskiviikkoisin ja parillisina viikkoina torstaisin. Ajanvaraukset koululääkärille tehdään terveydenhoitajan kautta. OPPILAIDEN SUUN TERVEYDENHUOLTO Suun terveydenhuolto on osa kouluterveydenhuoltoa. Hammaslääkäri ja suuhygienisti vastaavat oppilaan suun terveydenhuollosta. Oppilaalle järjestetään mahdollisuus suun terveystarkastukseen ensimmäisellä, kolmannella, viidennellä ja kahdeksannella vuosiluokalla. Suun terveystarkastuksessa korostetaan oppilaan omahoidon ja hyvien terveystapojen kehittymistä. Tarkastuksissa selvitetään suun terveydentila, kehitys ja hoidon tarve sekä tehdään tarvittaessa henkilökohtainen terveyssuunnitelma. Huoltajalla on aina ensisijainen vastuu lapsen ja nuoren suun terveydentilasta. Espoolaiset peruskoululaiset saavat suun terveydenhuollon palvelut maksutta koulua tai asuinpaikkaa lähinnä olevasta hammashoitolasta. Välitön ensiapu annetaan arkisin pääsääntöisesti kotiosoitetta tai koulua lähinnä olevassa hammashoitolassa. Ajanvarauksen puhelinnumero on Hammashoidon arki-ilta, viikonloppu- ja pyhäpäivystys on kaikille espoolaisille Haartmanin sairaalassa Helsingissä. Ajanvarauksen puhelinnumero on Peruuta aikasi heti, jos et jostakin syystä voikaan mennä hoitoon sovittuna ajankohtana. OPPILASHUOLTO PSYKOLOGITOIMINTA Psykologin työskentelyn tavoitteena on edistää oppilaiden psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia yksilöinä ja yhteisön jäseninä sekä tukea oppimistavoitteiden saavuttamista. Käytännössä psykologin tehtävänkuva koulussa muodostuu laajasta kokonaisuudesta, johon kuuluu asiakastyötä, konsultaatiota, kouluyhteisön hyvinvoinnin edistämistä yhteisön tasolla sekä yhteistyötä kotien ja erilaisten sidosryhmien kanssa. 16

16 Psykologin yksilö- ja asiakastyö sisältää lapsen ja nuoren kehitykseen, oppimiseen tai koulunkäyntiin liittyvien kysymysten selvittelyn ja arvioinnin tarvittaessa oppilaan psykologisen arvioinnin toimenpiteen, joita ovat esimerkiksi neuvottelut koulun henkilöstön ja vanhempien kanssa, psykologiset tutkimukset (ml. psykologiset testit) ja lausuntojen laatiminen tukitoimien ja opetusjärjestelyjen suunnittelun tarvittaessa ohjauksen jatkotutkimuksiin tai -hoitoon opettajan konsultaation oppilaiden yksilöllisen tuen ja ohjauksen tunne-elämän kehitykseen, sosiaaliseen vuorovaikutukseen tai oppimiseen liittyvissä pulmissa Psykologi Satu Virtamo, puh , on tavattavissa koulullamme maanantaisin. KOULUKURAATTORIEN TOIMINTA Koulukuraattori on kouluyhteisön sosiaalityön asiantuntija. Koulukuraattorin työskentelyn tavoitteena on edistää oppilaiden psykososiaalista hyvinvointia, myönteistä kokonaiskehitystä sosiaalityön keinoin sekä kodin ja koulun välistä yhteistyötä. Koulukuraattorin tehtävät liittyvät sekä yhteisölliseen että yksilökohtaiseen oppilashuoltotyöhön. Tehtävät sisältävät asiakastyötä, opetussuunnitelman mukaista oppilashuoltotyötä sekä monialaista yhteistyötä koulun sisällä ja koulun ulkopuolisten tahojen kanssa. Kuraattorin työ oppilaiden ja perheiden kanssa sisältää Oppilaan ja perheen kokonaistilanteen kartoittamisen ja arvioinnin (koulunkäynti, vapaa-aika, elämänhallinta, vuorovaikutussuhteet, voimavarat, verkostot) Tukitapaamiset oppilaan kanssa (mm. sosiaaliset suhteet, vahvuudet, voimavarat, tunteiden hallinta, koulunkäynnin tuki) Vanhemmuuden tukemisen ja neuvonnan Opettajan konsultaation Yhteistyön oppilaan, huoltajan ja koulun henkilöstön kanssa oppilaan opetuksen järjestämiseksi Yhteistyön oppilaan kanssa työskentelevien koulun ulkopuolisten yhteistyötahojen kanssa (esim. lastensuojelu, perheneuvola, nuorisopoliklinikka, nuorisotoimi) Koulun ulkopuolisten tukitoimien piiriin ohjaamisen Koulukuraattori Elin Liukkunen, puh , on tavattavissa koulullamme tiistaisin. KOULUN OPPILASHUOLTORYHMÄT SEKÄ OPPIMISEN TUEN RYHMÄ Koulussa toimii yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä, johon kuuluvat rehtori, terveydenhoitaja, psykologi ja kuraattori, laaja-alainen erityisopettaja tai erityisopettaja ja opettajakunnan jäsen/jäseniä. Tarpeen mukaan ryhmään voi kutsua tai siihen kuulua myös oppilaskunnan, huoltajien, nuorisotoimen ja muiden toimijoiden edustajia. Koulussa toimii myös yksilökohtainen asiantuntijaryhmä yksittäisen oppilaan tuen tarpeiden selvittämiseksi ja oppilashuollon palvelujen järjestämiseksi. Ryhmässä on käsiteltävän asian mukaan kouluterveydenhuollon, psykologi- ja/tai koulukuraattoripalveluiden edustajia. Asian käsittelyyn voi osallistua tarvittavia oppilashuollon yhteistyötahoja tai oppilaan läheisiä. Asian käsittely yksilökohtaisessa asiantuntijaryhmässä perustuu oppilaan tai opiskelijan suostumukseen. Mikäli oppilaalla tai opiskelijalla ei ole edellytyksiä arvioida itsenäisesti asian merkitystä, suostumuksen voi antaa myös huoltaja. Oppilashuoltoryhmien lisäksi koulussa toimii oppimisen tuen ryhmä. Oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tukitoimien suunnitteluun sekä pedagogisten asiakirjojen käsittelyyn kootaan koulussa tapauskohtainen oppimisen tuen ryhmä. Oppilaan kasvun ja koulunkäynnin tukemiseksi koulussa tehdään monipuolista yhteistyötä oppilaan ja huoltajan kanssa. Ryhmät työskentelevät koko kouluyhteisön hyvinvoinnin edistämiseksi ja etsivät ratkaisuja tukea tarvitsevien oppilaiden auttamiseksi. 17

17 KOULUN TOIMINTAMALLIT Espoon kouluille on laadittu toimintamalleja ja -ohjeita ennaltaehkäisevään työhön, varhaiseen puuttumiseen ja tarvittaessa hoitoonohjaukseen. Päihteiden käyttöön puuttuminen Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa Suunnitelma poissaolojen seuraamiseen, niistä ilmoittaminen ja niihin puuttuminen Poissaolojen seuraaminen, niistä ilmoittaminen ja niihin puuttuminen Oppilashuollollinen polku KOULUMATKAT JA VAKUUTUKSET KOULUMATKAT VAKUUTUKSET Oppilaalla on oikeus maksuttomaan julkisen liikenteen matkakorttiin, jos luokan oppilaan koulumatka on yli 3 kilometriä ja luokan oppilaan koulumatka on yli 5 km lyhintä ympäri vuoden jalankulkukelpoista reittiä myöten mitattuna. Oppilaalle voidaan myöntää matkakortti myös lyhyemmälle koulumatkalle asiantuntijalausunnon tai muun erittäin painavan syyn osoittavan asiakirjan perusteella, jos koulutien arvioidaan muodostuvan oppilaan ikä ja muut olosuhteet huomioon ottaen liian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaaralliseksi. Matkakortin myöntämisestä päättää koulun rehtori/koulunjohtaja. Matkakortit jaetaan koulusta niille oppilaille, joille rehtori/koulunjohtaja on myöntänyt koulumatkaetuuden. Oppilaalle voidaan myöntää maksuton koulukuljetus asiantuntijalausunnon perusteella tai muusta erittäin painavasta syystä. Koulukuljetuksen myöntämisestä päättää oppilaan lähiosoitteen mukaisen oppilasalueen aluepäällikkö. Oppilaalle voidaan myöntää matkakortti tai koulukuljetus koulutapaturman perusteella, jos opetukseen osallistuminen sitä edellyttää ja tästä on esittää lääkärinlausunto. Koulumatkaetuutta ei myönnetä vapaa-ajalla sattuneista tapaturmista, jos oppilas käy muuta kuin kunnan hänelle osoittamaa koulua. Jos oppilas sairastuu kesken koulupäivän (esim. kuume, vatsatauti), ovat huoltajat velvollisia huolehtimaan oppilaan kotiin viemisestä ja siitä aiheutuvista matkakustannuksista. Matkaetuuden hakeminen Huoltajien tulee hakea matkakorttia tai koulukuljetusta koulumatkaetuuden hakemiseen tarkoitetulla hakulomakkeella. Hakulomakkeen voi pyytää koulun kansliasta tai sen voi täyttää ja tulostaa osoitteessa Matkakortin tai koulukuljetuksen myöntämisen edellytyksenä on, että oppilas käy kunnan hänelle osoittamaa koulua Espoossa. Toissijaista koulua käyvien, painotettuun, englanninkieliseen, kaksikieliseen, kielikylpyopetukseen tai montessoriopetukseen valittujen oppilaiden koulumatkoista vastaavat oppilaan huoltajat. Koulumatkaetuus myönnetään huomioiden yksi, oppilaan väestörekisteriin merkitty osoite. Koulukuljetusten ja matka-avustusten myöntämiseksi on lautakunnan hyväksymät linjaukset. Huoltajat voivat tutustua niihin tarkemmin osoitteessa Espoon koulujen oppilaat on vakuutettu tapaturman varalta koulussa ja koulumatkalla. Vakuutus kattaa myös lukuvuosisuunnitelman mukaiset koulun retket ja leirikoulut. Tapaturman sattuessa oppilas toimitetaan hoitoon kaupungin terveysasemalle. Vakuutuksesta korvataan tapaturmasta aiheutuneet matka-, tutkimus- ja hoitokulut julkisen sektorin terveydenhuoltopalveluja antavissa yksiköissä ja laitoksissa (terveyskeskus, 18

18 aluesairaala, keskussairaala). Jos oppilas käyttää yksityisen sektorin palveluja, korvaus maksetaan vain julkisen sektorin taksan mukaan. Kaupunki ei korvaa kustannuksia, jotka aiheutuvat oppilaan sairastumisesta kesken koulupäivän. KIINTEISTÖN HOITO KIINTEISTÖNHOITO JA SIIVOUS Espoon Kiinteistöpalvelut -liikelaitos huolehtii koulujen kunnossapitoon, kiinteistöjen hoitoon ja siivoukseen liittyvistä tehtävistä. Kiinteistönhoito ja siivouspalvelut toteutetaan niin, että oppilaiden ja opettajien työ ja toiminta tiloissa on turvallista ja terveellistä. Kunnossapitoon ja kiinteistönhoitoon liittyvissä asioissa yhdyshenkilö on kohteen kiinteistönhoitaja. Koulujen siivouksesta vastaavat joko Espoon Kiinteistöpalvelut -liikelaitoksen omat laitoshuoltajat tai ostopalveluyritys. Molemmissa tapauksissa yhdyshenkilöitä ovat Espoon kiinteistöpalvelut -liikelaitoksen Siivouspalvelujen palveluohjaaja ja aluepäällikkö. ESPOON OPETUSTOIMI Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö hoitaa peruskoulujen ja lukioiden yhteisiä asioita. Tulosyksikköä johtaa opetustoimen johtaja. Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö koordinoi mm. opetussuunnitelmatyötä, oppilas- ja opiskelijahuollon sekä oppilaiden erityisen tuen järjestämistä, oppilaaksiottoa ja opiskelijavalintaa. Suomenkielisen opetuksen tulosyksikössä päätetään mm. oppilaan lähikoulu, koulumatkaetuuden myöntäminen, iltapäivätoimintapaikka ja oppilaalle annettava erityinen tuki. Lisäksi Suomenkielisen opetuksen tulosyksikössä päätetään mm. vakinaisten opettajien ja rehtorien/koulunjohtajien ottamisesta kaupungin palvelukseen ja siitä, missä koulussa opettajat opettavat. Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö on avoinna klo Katuosoite: Postiosoite: Puhelin: Kamreerintie 3 B PL 31, ESPOON KAUPUNKI / vaihde Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta vastaa suomenkielisestä varhaiskasvatuksesta, perusopetuksesta ja lukiokoulutuksesta sekä koululaisten aamu- ja iltapäivähoitoa koskevista asioista. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta päättää suomenkielisen opetuksen osalta mm. määrärahojen jakamisesta ja opetustoimen kehittämisen yleisperiaatteista sekä erilaisista kaikkia kouluja koskevista asioista, kuten oppilaaksioton linjauksista, lukuvuosittaisista oppilaspaikkamääristä, koulukuljetusten ja matka-avustusten myöntämisen linjauksista sekä koulujen työ- ja loma-ajoista. Lisäksi se hyväksyy kunnan opetussuunnitelmat. Lisätietoa lautakunnan jäsenistä ja toiminnasta löytyy osoitteesta > Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta. 19

19 MUISTIINPANOJA 20