KYANIITTI- JA PYROFYLLIITTIESIIN- TYMÄT POH JOIS-KARJALASSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KYANIITTI- JA PYROFYLLIITTIESIIN- TYMÄT POH JOIS-KARJALASSA"

Transkriptio

1 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS GEOTE KNILLISIA JULKAISU JA N:o 63 KYANIITTI- JA PYROFYLLIITTIESIIN- TYMÄT POH JOIS-KARJALASSA KIRJOITTANUT ERKKI AUROLA 10 KWAA JA 3 TAULUKROA TBKSTISSfi WITH AN BNGLISH SUMMARY THE KYANITE AND PYROPHYLLITE OCCURRENCES IN NORTH KARELIA HELSINKI 1959

2 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS GEOTEKNILLISIA JULKAISU JA N:o 63 KYANIITTI- JA PYROFYLLIITTIESIIN- TYMAT POH JOIS-KARJALASSA KIRJOITTANUT ERKKI AUROLA 10 KUVAA JA 3 TAULUKKOA TEKSTISSA WITH AN ENGLISH SUMMARY THE KYANITE AND PYROPHYLLITE OCCURRENCES IN NORTH KARELIA HELSINKI 1959

3 Helsinki Valtioneuvoston kirjapaino

4 Sivu ALKUSANAT... 5 JOHDANTO... 7 KYANIITTI. ANDALUSIITTI JA PYROFYLLIITTI... 8 YLEISTA... 8 LOUHINTA KAYTTO HINTA TUONTI TUTKIMUSALUEEN GEOLOGISET PAAPIIRTEET KYANIITTI- JA PYROFYLLIITTIESIINTYMAT GEOLOGINEN SIJAINTI HIRVIVAARA KERROSJARJESTYS KVARTSIITIT JA KVARTSIITTI-KONGLOMERAATTIKERROKSET ILOKALLIO PORRASKORPI Porraskorven kivilajit Kyaniittijuoni VESIVAARA PITKASUO SEVERINKALLIO KOLI HOLLARINVAARA REKILAMMEN YMPARISTO KEMIALLISIA ANALYYSEJA KYANIITTIKVARTSIITTIEN ALKUPERA LOPPUKATSAUS ENGLISH SUMMARY KIRJALLISUUTTA

5

6 ALKUSANAT Esillä olevassa kirjoituksessa tarkastellaan kotimaisten kyaniitti- ja pyrofylliittiesiintymien geologista sijaintia, rakennetta sekä taloudellista merkitystä. Kyaniitin ja pyrofylliitin teknilliseen käyttöön luodaan suppea katsaus julkaisun alkuosaan sijoitetussa luvussa. Varsinaiset kenttiityöt on suoritettu kesällä Geologisen tutkimuslaitoksen toimesta kartoitettiin tällöin eräitä kyaniitti- ja pyrofylliittiesiintymiä Kolin-Höllärinvaaran välisellä vyöhykkeellä Pohjois-Karj alassa. Näihin tutkimuksiin osallistuivat tutkimusten johtajana valtiongeologi Erkki Aurola ja kesäapulaisena ylioppilas Ole Lindholm. Pääasiassa Lindholmin työkarttojen perusteella on myöhemmässä vaiheessa Aurola piirtänyt geologiset esiintymäkartat, jotka tässä käytännöllis-geologisessa tutkimuksessa muodostavat varsin keskeisen osan. Selostettaessa eri esiintymiä on kahdessa tapauksessa louhintakelpoisen kiven määrä ilmoitettu numeroluvuilla. Kun esiintymien mittasuhteiden arvioinnit perustuvat yksinomaan kallioprtljastumain perusteella tehtyihin kenttähavaintoihin, on annettuja numerotietoja pidettäva luonteeltaan vain orientoivina. Tämä koskee ennenkaikkea arvioitaessa Al-rikkaiden vyöhykkeiden ulottuvaisuutta syvyyssuunnassa. Kirjoittaja rohkenee kuitenkin toivoa, etta puutteellisuuksistaan huolimatta tämä tutkimus tarjoaisi maamme vuoriteollisuuden laajentamisesta kiinnostuneelle lukijalle havainnollisen yleiskuvan Pohjois-Karjalan kyaniitti-pyrofylliittiesiintymistä. Fil. maist. Ole Lindholmia, Otanmäki Oy:n kaivosgeologia kiitän saamastani monipuolisesta tutkijanavusta ja antoisista yhteisistä geologiretkeilyistä Karjalan vaaroilla. Geologisen tutkimuslaitoksen v. t. johtajalle, prof. Aarne Laitakarille, joka hyväntahtoisesti on tarkastanut käsikirjoitukseni ja jonka ehdotuksesta ja suostumuksella tämä tutkimus on julkaistu geologisen tutkimuslaitoksen geoteknillisessä julkaisusarjassa, esitän kunnioittavat kiitokseni. Lopuksi kiitän kaikkia niitä henkilöitä, jotka tavalla tai toisella ovat kirjoittajaa avustaneet tutkimusmateriaalin muokkauksessa ja julkaisun saattamisessa painokuntoon. ERKKI AUROLA Geologinen tutkimuelaitos, Otaniemi.

7 Kuva 1. Hirvivaaran kyaniittiesiintyma. Fig. 1. Map of southern Finland showing the location of Hirvivaara.

8 JOHDANTO Enon pitäjässä, Pielisen lounaisrannalla sijaitsee Suomen vanhin tunnettu kyaniitin löytöpaikka, Hirvivaara (Kuva 1). Jo viime vuosisadan puolivälissa ilmestyneessä julkaisussa ~Beskrifning öfver de i Finland funna mineraliero A. E. Nordenskiöld (1855) mainitsee Hirvivaaran, vieläpä maamme ainoana kyaniitin löytöpaikkana. Nordenskiöldillä on eräs toinenkin Hirvivaaraa koskeva mielenkiintoinen havainto. Herajoen rannalta on hänen ilmoituksensa mukaan tavattu näet vihreää, kromipitoista talkkimineraalia. Kolme vuotta myöhemmin julkaisi Holmberg nyt jo klassilliseksi kayneen kokoomateoksensa,materialier till Finlands geognosi)), jossa kirjoittaja kuvaa hyvin samalla tavalla kuin Nordenskiöld Hirvivaaran mineraaliesiintymiä. Holmberg (1858, s. 219) kirjoittaa: ))Invid Herajoki hytts förekommer talkig quarts, hvari chromglimmer sitter, och ej långt därifrån förer quartsiten på berget Hirvivaara fjällig jernglans, cyanit och hornbländeo. Myöhemmin, 1920-luvulla on Hirvivaarassa käynyt karjalaisten muodostumain uuttera tutkija, prof. H. Väyrynen, joka päiväkirjamerkinnöissään mainitsee Hirvivaarassa esiintyvan huomattavia määriä kyaniittia. Toisen maailmansodan päätyttyä kiinnitti johtaja 1. Karhula huomionsa Hirvivaaraan. Hänen aloitteestaan ryhdyttiin Hirvivaaraa tarkemmin tutkimaan louhimalla myös laboratoriokokeita varten jonkin verran kyaniitti-pyrofylliittikiveä. Näiden tutkimustöiden yhteydessä ylioppilas Ole Lindholm laati Hirvivaaran alueesta petrografisen kuvauksen ja esitti tutkimuksensa tulokset fil. kand. tutkintoa varten vaadittuna erikoistyönii (Lindholm, 1950). Kun Hirvivaaralla tehdyt geologiset havainnot antoivat perustellun aiheen olettaa kyaniittia ja pyrofylliittiä esiintyvan mahdollisesti muuallakin karelidisedimenttien pohjamuodostumissa, ryhdyttiin geologisen tutkimuslaitoksen toimesta kesällä 1950 etsimään uusia esiintymiä Kolin- Hirvivaaran välisellä alueella. Seuraavassa selostetaan tämän, vajaan kesän kestäneen ja sangen'niukoin työvoimin suoritetun tutkimustyön päätulokset.

9 KYANIITTI, ANDALUSIITTI JA PYROFYLLIITTI K y a n i i t t i eli d i s t e e n i on alumiinisilikaatti A1,SiO,. Puhdas kyaniitti sisältää: A1, % ja SiO, %. Kyaniitti esiintyy tavallisesti pitkähköinä, trikliinisinä, väriltään useimmiten sinisinä kiteinä, mutta harvinaisia eivät myöskään ole säteettäiset aggregaatit (Kuva 2). Kiteillä on kolme hyvää lohkosuuntaa. Kovuus on 4-7. Tiheys Hauras. Kyaniitti on metamorfisten kivilajien mineraali, jonka oikean ympäristön muodostavat gneissit ja liuskeet. Usein kyaniittia tavataan yhdessä andalusiitin, stauroliitin, rutiilin ja eräiden muiden vuorijonoliikuntoja suosivien mineraalien kanssa. Hirvivaarassa kyaniitin seuralaisena on pyrofylliittia. Kaupallista merkitystä omaavat kyaniittiesiintymät ovat koko maailmassa verrattain harvinaisia. Kyaniitin tuottajamaista tunnetuin on Intia, josta massamaista, hienorakeista kyaniittia viedään sekä Amerikkaan että Eurooppaan. Kyaniittia on viime aikoina alkanut tuottaa myös brittiläinen Itä-Afrikka ja Etelä-Afrikan liittovaltio. U.S.A:ssa on joukko kyaniittikaivoksia, mutta niiden tuotanto ei riitä tyydyttämään kysyntää. A n d a 1 u s i i t t i on alumiinisilikaatti, jonka kemiallinen kokoomus on sama kuin kyaniitin. Esiintymistavaltaan andalusiitti muistuttaa hyvin paljon kyaniittia kuuluen metamorfisten kivilajien mineraaleihin. Andalu-. siitin kovuus on 7.5 ja ominaispaino Louhintakelpoiset, puhtaat andalusiittiesiintymät ovat harvinaisia. P y r o f y 1 1 i i t t i eli a g a 1 m a t o 1 i i t t i on vesipitoinen alumiinisilikaatti, jonka kokoomus voidaan merkitä kaavalla: A1,03. 4Si0,. H,O. Puhdas pyrofylliitti sisältää: A1,0, 28.3 %, SiO, 66.7 % ja H,O 5.0 %. Kauppapyrofylliitissä on epäpuhtautena vaihtelevia määriä serisiittiä ja kvartsia. Pyrofylliitti on pehmeä mineraali muistuttaen tässä suhteessa talkkia. Tavallisesti pyrofylliitti esiintyy valkoisena, kellertävänä tai harmaana suomumaisena massana (Kuva 3). Hirvivaarassa tavataan myös säteettäisiä, kuitumaisia pyrofylliitti-aggregaatteja. Fysikaalisilta ominaisuuksiltaan pyrofylliitti poikkeaa huomattavasti edellä kuvatuista mineraaleista, kyaniitista ja andalusiitista. Pyrofylliitin

10 Kuva 2. Pitkäsalöista kyaniittia. Hirvivaara, Eno. Fig. 2. Kyanite roeks front Hirchra, Eno conimune..a, Eno. FQ. 3. Pyrophyllite frojx occlirrence of Porraskorpi. Hircicaurn, Eno.

11 kovuus on vain 1-2.5, ominaispaino , sulamispiste korkea. Lohkeavuus epätasainen, lehtimäinen. Pyrofylliitin yleisestä geologisesta esiintymistavasta ei ole käytettävissä paljonkaan tietoja. Näyttää siltä, että pyrofylliitti monessa tapauksessa on hydrotermistä alkuperää, mutta saattaa pyrofylliittiä syntyä myös Al-rikkaiden mineraalien mtluttumistuloksena. LOUHINTA Edellä on jo viitattu kyaniitin geologiseen esiintymistapaan. Kyaniitin separoimiseksi erilleen seuralaismineraaleistaan on louhittu kivi murskattava, jauhettava ja luokiteltava. Kunkin esiintymän luonteesta riippuen on tämän jälkeen valittava sopivat menetelmät kyaniitin rikastamiseksi, mikäli tämä on tarpeellista. Yleisimmistä rikastamismenetelmista mainittakoon flotaatiomenetelmä, gravitatiivinen rikastus ja +&ägneettinen separointi. Tuotteen peseminen ja seulominen on monissa tapauksissfi välttämätöntä. Joskus kyaniittikvartsiittia kuumennetaan ja jäähdytetään äkillisesti, jolloin kyaniittirakeisiin liittyvä kvartsi saadaan hajoamaan. Erittäin laajassa mittakaavassa harjoitetaan pyrofylliitin louhintaa Japanissa, jossa talkkiesiintymien niukkuuden takia teollisuus käyttää pyrofylliittiä talkin asemasta. Vuonna 1939 Japanissa oli toiminnassa 55 pyrofylliittikaivosta tai -louhosta, joiden kokonaistuotanto kohosi tonniin. U.S.A:ssa on pyrofylliittiä toisen maailmansodan jälkeen louhittu Pohjois-Carolinassa, Kaliforniassa ja Pennsylvaniassa. Kyaniittia ja andalusiittik käytettiin teollisuusmineraaleina sangen vähän ennen ensimmäistä maailmansotaa. Lentokoneteollisuuden kehittyessä ovat nämä yksinkertaiset alumiinisilikaatit muodostaneet raakaainelähteen moottoreiden sytytystulppaposliinille. ~aajem~aa' käyttöä kyaniitti ja andalusiitti ovat kuitenkin saavuttaneet tulenkestävänä materiaalina. Kuumennettuna sopivaan lämpötilaan alumiinisilikaatit muuttuvat mulliitiksi, josta valmistetuilla tuotteilla on suuri lujuus ja suuri lämmönkestokyky. Paitsi talkin korvikkeena voidaan pyrofylliittiä käyttää moniin muihin tarkoituksiin. Vuonna 1927 R. T. Vanderbill Co alkoi käyttää pyrofylliittiä keraamisten tuotteiden valmistukseen ja muutamia vuosia myöhemmin mainittu yhtiö hankki patentin menetelmälle, jonka mukaan pyrofylliittiä olennaisena raaka-aineena käyttäen valmistetaan lattia- ja seinätiiliä (Ladoo and Myers 1951). Pyrofylliitti soveltuukin hyvin keraamisten ja posliini-

12 tuotteiden valmistukseen ja muodostaa raaka-ainepohjan tulenkestäviä tuotteita valmistavalle teollisuudelle. Japanin huomattavan laajasta pyrofylliittituotannosta menee n. 60 % tulenkestavien tiilien valmistukseen. Maasälvän ja pyrofylliitin seosta on lasitehtaissa menestyksellisesti kokeiltu alumiinin raaka-aineena. Pyrofylliitin talkkimaiset fysikaaliset ominaisuudet tekevät mahdolliseksi käyttää tätä mineraalia samoihin tarkoituksiin kuin talkkia, kuten jo edellä on sanottu. RINTA Kyaniitin kauppahinta riippuu sen Al,03-pitoisuudesta. Pohjois- Amerikan Yhdysvallat tuottavat huomattavia mäiiriä kyaniittia Intiasta maksaen siitä omissa satamissaan doll. tonnilta. Intialaisen kyaniitiii Al,03-pitoisuus on %. U.S.A:n omista kaivoksista nostettu kivi jauhetaan ja rikastetaan vaahdottomalla. Näin saatu hienorakeinen rikaste on halvempaa kuin intialainen kyaniitti maksaen keskimaärin vain doll./ton. Pyrofylliitin hinta vaihtelee tuotteen puhtauden ja ki4,yttöominaisuuksien mukaan. U.S.A:ssa sen keskihinta on pysytellyt 10 doll. paikkeilla tonnilta. Talkki ja pyrofylliitti ovat toisiinsa verrattavissa sekä käyttönsä että hintansa puolesta. Esimerkkinä p-vrofylliitin tuotannosta mainittakoon Pohjois- Carolina, jossa vuonna 1946 louhittiin pyrofylliittiä tonnia, rahaarvoltaan dollaria. TUONTI Maamme tulenkestäviä tuotteita valmistava teollisuus on tähän asti toiminut ulkomailta hankittavan raaka-aineen varassa. Osittain on tuotettu tulenkestäviä tiiliä, osittain tällaisten tiilien valmistukseen soveltuvaa savea. Mikäli jätämme kyaniitti-, pyrofylliitti- ja andalusiittiesiintymät huomioonottamatta, on todettava, että maassamme on erittäin niukasti tulenkestavien tuotteiden valmistukseen kelpaavia mineraalisia luonnontuotteita. Mainitsemisen arvoisia lienevät ainoastaan eräät Itä- ja Pohjois- Suomen kaoliiniesiintymät, mutta niidenkin taloudellinen merkitys on vähäinen pitkien kuljetusmatkojen takia. Tästä syystä käsittää ulkomaan tuontimme huomattavia määriä tiiliä ja savea, kuten voidaan todeta ulkomaan kauppaa koskevasta tilastollisesta vuosikirjasta. Alla on muutamia tätä seikkaa selventäviä numerotietoja vuodelta 1957'.

13 Tuonnin miiiirii ton Tuonnin arvo mk Savi..., ,g : - Talkki , : -- Tulenkestävät tiilet , : - Tiilet, muut sekä lattia- ja seinälaatat ja kaekelit , i : - Yhteensli , : - Savien ja tiilien lisäksi tuotamme vuosittain huomattavia määriä tulenkestäviä keraamisia tavaroita, joita ei ole luettelossamme mainittu. Puheena olevan alan kokonaistuonti vuonna 1957 kohoaa siis hyvän joukon yli 800 milj. mk:n. Vaikkakaan tämä rahamäärä koko ulkomaankaupassamme ei sanottavia merkitse, on syytä kumminkin todeta, että tällä valuuttamäärällä tuotetaan maahamme sellaisia mineraalisia raaka-aineita, joita on mahdollisuus joko kokonaan tai ainakin osaksi korvata kotimaan tuotteilla. TUTKIMUSALUEEN GEOLOGISET PAAPIIRTEET Tutkittu alue käsittää 3-5 km leveän ja noin 25 km pitkän, luodekaakko-suuntaisen vyöhykkeen Pielisen lounaisrannalla, Pohjois-Karjalassa. Alueelle luonteenomaisia näkymiä ovat karjalaiset, avarat vaaramaisemat rotkomaisine laaksoineen ja kauempana siintävine vesineen. Geologisesti tämä hämyisten korpien maa sijaitsee ikivanhan, itäisen graniitti-gneissialueen ja läntisen karjalaisen vuorijonojakson rajavyöhykkeellä. Oheinen kartta (Kuva 4) antaa lukijalle yleiskuvan tutkimusalueen geologisesta rakenteesta. Jo karttakuvaa silmäillessä kiintyy varmaan huomio kivilajien jakaantumiseen tutkimusalueella aivan määrätyllä tavalla. Lännessä ovat vallitsevina kivilajeina vaaleat kvartsiitit, joihin liittyy konglomeraatteja ja joukko enemmän tai vähemmän metamorfoituneita happamia liuskeita. Kovin yleisiä näyttävät 1änsilohkolla olevan emäksiset intruusiot.1) Viimemainitut muodostumat ovat liuskeita selvästi leikkaavia ja tästä syystä niitä nuorempia. Karjalaisen orogenin tutkijat ovat nimittäneet karttakuvan vaaleita kvartsiitteja konglomeraattisine välikerroksineen jatulisarjaksi. Stratigrafisesti konglomeraatit ja niihin liittyvät karkearakeiset liuskeet kuuluvat Karelidien pohjamuodostumiin. 1) Oheisiin karttoihin (vrt. esim. Kuva 4) emaksiset intruusiot on merkitty doleriitteina tai diabaaseina. Kemialliselta kokoomukseltaan ja petrografiselta rakenteeltaan ne ovat hyvin vaihtelevia kivilajeja. Tavallisesti nama kivilajit ovat uraliittirikkaita ja varsin emäksisii. Plagioklaasia sisältavilla tyypeilla on selva ofiittinen rakenne maasälvan muodostaessa punertavan harmaita tai vihertavia liistakkeita. Emäksiset intrusiivikivilajit ovat joskus tasarakeisia, joskus jopa hienorakeisia gabromaisia kiviä.

14 Kuva 4. Geologinen yleiskartta tutkiniusalueesta. 1 Graniittigneissi, 2 Kvartsiitti, 3 Arkoosi- ja serisiittjkvartsiitti, 4 Kyaniitti- ja pyrofylliittikvartsiitti, 5 Stauroliittiliuske, 6 Konglomeraatti, 7 Emäksisia intrusiivikiviä. F9. 4. General Geological Map of Koli-Hirvivaara dktrict. 1 Grande gneks, 2 Quartzite, 3 Arkose and Sericite Qwlrtzite, 4 Kyanite- nnd pyrophyllite-bearing Quartzite, 5 Staurolite schist, 6 Conglomerate, 7 Basic intrusive rocks.

15 Pielisen länsirannalla, keskimäärin 1-2 km levyisenä suikaleena on vanhaa graniittigneissikalliota näkyvissä (vrt. Väyrynen 1954, s. 118). Edellä mainittujen pohjamuodostumain ja niiden alustana olevan graniittigneissin välinen rajaviiva kulkee loivasti kaarrellen suunnassa NNW-SSE. Tämän rajavyöhykkeen länsipuolella tavataan siis Karelidien kivilajeja, itäpuolella pääasiassa graniittignei~siä.~) Graniittigneissin ja karjalaisten liuskeiden välinen rajavyöhyke on maastossa helposti havaittavissa. Vesivaaralta (Kuva 4) pohjoiseen pain kohti Kolia mentäessä muodostaa kivilajien välisen kontaktivyöhykkeen yhtenäinen, jyrkkärinteinen tektoninen laakso. Laaksoa ympäröivissä kivilajeissa voidaan todeta liikuntojen merkkejä. Hirvivaaralla ja sen eteläpuolella heikkeneviit rajavyöhykkeen tuntomerkit, joskin kivilajit jatkuvasti ovat voimakkaasti tektonisoituneet. Edella sanotun mukaisesti rakentuu tutkimusalueen kallioperä suurelta osalta vaaleista, usein selvasti klastillisista kvartsiiteista. Karelidien ansiokas tutkija Vayrynen on vakuuttavalla tavalla selittänyt Kolin-Kaltimon jakson kvartsiitit pääosiltaan»vieraspaikkakuntalaisiksis, alloktonisiksi muodostumiksi. Väyrysen käsityksen mukaan (vrt. Väyrynen 1954, s. 236) Pielisen liinsirannan kvartsiitit ovat mahtavina laattoina lännestä pain työntyneet nykyisille paikoilleen. Laattojen etenemisen kauemmas itää kohti pysäytti vanha graniittigneissialue, jonka reunaa vasten kvartsiittilaatat puristuivat. Laattaliikuntojen johdosta kasaantui kvartsiittisia sedimenttejä tavallista runsaammin Kolin-Kaltimon väliselle vyöhykkeelle, missä kvartuiittilaatat suomumaisesti ahtautuivat toinen toistensa päälle. Liikuntojen yhteydessä on emäksistä magmaa tunkeutunut sedimenttipatjojen väliin. Näin syntyivät tutkimusalueen emäksiset intruusiot, joita tavataan vahvoina kerrosjuonina kvartsiittilaattojen välissä tai liuskeita leikkaavina juonimaisina muodostumina. KYANIITTI- JA PYROFYLLIITTIESIINTYMAT GEOLOGINEN SIJAINTI Tutkimusaluetta esittäviissa geologisessa yleiskartassa (Kuva 4) kyaniitti- ja pyrofylliittiesiintymät on merkitty mustalla raidalla. Karttakuvaa lähemmin tarkasteltaessa huomataan Al-silikaattien löytöpaikkojen geologi- l) Graniittigneissilla on selvästi gneissimainen ulkoasu, saattaapa se joskus olla hyvinkin liuskeista. Kivi on väriltään punertavaa tai vihertävän harmaata. Biotiitti on kerääntynyt pitkanomaisiksi kasaumiksi, joita tavataan hajallaan kvartsin ja punertavan maasalvan muodostamassa perusmassassa. Mikrokliinia on sieila taaila hajarakeina. Laheila jatulimuodostumi~n kontaktia graniittigneissi on vahvasti tektonisoitunut, joskus jopa ~nylonisoitunut. Punaista mikrokliinigraniittia tavataan epäsaannöllisinä juonina ja kasaumina graniittigneississa.

16 sessa sijainnissa hyvin selvää säännönmukaisuutta. Kaikki tunnetut esiintymät sijaitsevat karelidisedimenttien ja graniittigneissin valisellä kontaktivyöhykkeellä löytöpaikkojen muodostaessa siten Hirvivaaralta Kolille ulottuvan esiintymäketjun. Al-silikaatteja tavataan tosin muuallakin karelidisedimenteissä, mutta karttaan merkityissä paikoissa Al-pitoisuus on tavallista suurempi. Stratigrafisesti nämä esiintymät liittyvät Karelidieii pohjaliuskeisiin, lähelle vanhan graniittigneissin kontaktia. Hirvivaarassa, kyaniitti- ja pyrofylliittirikkaan vyöhykkeen päällä on paksuudeltaan vaihteleva konglomeraattipatja, joka puolestaan muuttuu kerrossarjassa ylöspäin siirryttäessä melko terävästi karkearakeiseksi kvartsiitiksi (Kuva 5). Tälle kvartsiittityypille oman leimansa antavat ohuet magnetiittiraidat ja siellä täällä välikerroksina esiintyvät pienimukulaiset konglomeraattikerrokset. Karkea kvartsiitti vaihettuu kattopuolella väriltään vaaleaksi, paikoin lasimaiseksi, puhtaaksi kvartsiitiksi, jota nyt varsin yleisenä kivilajina tavataan tutkimiisalueella korkeimpien vaarakallioitten kalottina. Heikkoa ja epätasaisesti jakaantunutta kyaniittipitoisuutta on tavattu sekä konglomeraattivyöhykkeessä että sen päällä sijaitsevassa kvartsiitissa. Yleensä kuitenkin näissä kerrostumissa kyaniittipitoisuus on vähäinen, harvoin muutamia prosentteja korkeampi. Hietasen (Hietanen 1938) tutkimusten mukaan Kolin kvartsiitti sisältaa kyaniittia 7.8 %. Kyaniittirikkaita ovat tutkimusalueen kvartsi-kyaniittijuonet. Näiden juonien merkitys on kuitenkin ekonomisessa mielessä sangen vähäinen, sillä juonien epäsäännöllinen sijainti ja yleensä vaatimattomat mittasuhteet vaikeuttavat niiden hyväksikäyttöä. Sen sijaan kyaniittipitoiset kvartsiitit tarjoavat kiitollisemman raaka-ainelähteen kyaniitin ja pyrofylliitin teollisessa mielessä tapahtuvalle tuotannolle. Seuraavassa on lyhyesti esitetty Al-silikaattien esiintymistapa tuntemissamme esiintymissä Kolin-Hirvivaaran valisellä alueella. Koli... Kyaniittijuonia Severinkallio... Kyaniittijuonia Pitkasuo..... Kyaniittikvartsiittia Vesivaara Kyaniittijuonia ja pyrofylliittiliusketta Hirvivaara Porraskorpi. Kyaniittijuonia, kyaniittikvartsiittia ja pyrofylliittiliusketta Ilokallio..... Kyaniittikvartsiittia ja andalusiittiliusketta Höllärinvaara.. Serisiitti- ja stauroliittiliusketta

17 HIRVIVAARA Herajärven ja Pielisen välisellä kannaksella, Herajoen itärannalla sijaitsee Hirvivaara (Kuvat 1 ja 4). Tämä, muutaman sadan metrin levyinen ja hieman yli yhden kilometrin pituinen, pitkänomainen kallio kohottaa lakensa n. 60 m ympäristöään ylemmäksi. Hirvivaaran eteläpään korkeinta huippua sanotaan Ilokallioksi, pohjoista kärkeä Porraskorveksi. Vaaran pituussuunta on NNW-SSE. Matkaa lähimmästä kaupungista, Joensuusta, on Hirvivaaralle 45 km. Hirvivaaran jyrkillä kalliorinteillä on lukuisia paljastumia, joiden perusteella kivilajien vaihteluita ja karelidisedimenttien kerrosjärjestystä on voitu sangen seikkaperäisesti selvitellä. Havaintojen päätulokset on esitetty oheisessa piirroksessa (Kuva 5), joka kuvaa Hirvivaaran rakennetta E-W suuntaisessa pystyleikkauksessa. Kuva 5. Hirvivaaran geologinen rakenne. Liuskeisuutta vastaan kohtisuora leikkaus. Merkkien selitykset tekstissä. Fig. 5. The sehe,,iotic vertical section of Hirvivaara across the strike of schistosity. a Quartzite, white und partly glass-like, b Qwrtzite, coarse-grained. Conglovierates and thin Stripes of magnetite sand oeeur in this quartzite-type. c Conglomerate, d Kyanite- and pyrophyllite-bearing quartzite, e Andalusite schist (in Ilokallio), f Chlorite schist, g Granite gneiss. Kivilajien kerrosjärjest y s Hirvivaarassa: a Kvartsiitti; valkoinen, lasimainea. b Karkeita kvartsiiteja; magnetiittiraitaisia, välikerroksina pienimukulaista konglomeraattia. c»rajakonglomeraattiw; ei esiinny yhtäjaksoisesti. d Kyaniittikvartsiitti.

18 e Andalusiittiliuske; havaitaan Ilokalliossa (Kuva 6). f Kloriittiliuske; Ilokalliossa kloriitin ohella on myös kloritoidia. g Graniittigneissi; pohjamuodostuma. Eri vyöhykkeet vaihettuvat toisikseen v ä h i t e 11 e 11 eikä edes kontakti graniittigneissiä vasten näytä olevan terävä. Silmiinpistävä piirre edellä kuvatussa sedimenttisarjassa on se, että alimpana tavataan hienorakeisia sedimenttejä (kerrokset f ja e) ja ylempänä karkearakeisempia (kerrokset d ja c), mikä viittaisi ylösalaiseen kerrosjärjestykseen. Vasta )>rajakonglomeraatin(kerros c) yläpuolella alkaa normaali kerrosjärjestys raesuuruuden perusteella sedimentation kulkua arvostellen. KVARTSIITIT JA KVARTSIITTI-KONGLOMERAATTIKERROKSET Hirvivaaran länsirinteellä on parissa paikassa paljastuneena puhdas valkoinen, jonkin verran lasimainen kvartsiitti (Kuva 5, a). Tätä kvartsiittityyppiä tavataan korkeimpien vaarojen rakennusaineena (vrt. cdellä s. 15) kautta koko bjatulijakson, aina Kolin pohjoispuolelta kauas kaakkoon Kaltimon komeille vaaramaisemille saakka. Vaalea, puhdas kvartsiitti vaihettuu varsin huomaamattomasti karkearakeisemmaksi sedimentiksi, karkeaksi kvartsiitiksi (Kuva 5, b) alempana vaaran rinteellä. Karkea kvartsiitti sisältää selvästi havaittavia määriä magnetiittia. Useassa tapauksessa magnetiitti on kasaantunut liuskeisuuden suuntaisiksi, muutaman mm:n läpimittaisiksi raidoiksi. Välikerroksina karkeassa kvartsiitissa on konglomeraattia, jonka pallot ovat sangen pieniä ja usein teräväsärmäisiä kvartsimukuloita. Karkearakeisten kvartsiittien alimman osan muodostaa katkonaisesti esiintyvä konglomeraattikerros, josta tässä kirjoituksessa on käytetty Lindholmin esittämää nimitystä >>rajakonglomeraatti,. Rajakonglomeraattia (Kuva 5, c) on joskus jopa kymmenien metrien paksuisina patjoina, mutta Hirvivaaran pohjoisosissa on rajakonglomeraattikerroksen paksuus vain vajaa metri1) Kuitenkin voidaan todeta, että tämä kerros on yleensä erittäin selvä ja helposti havaittavissa oleva muodostuma. Rajakonglomeraattihorisontin alla sijaitsevat varsinaiset kyaniitti- ja pyrofylliittiesiintymät (Kuva 5, d), joita Hirvivaaralla on kaksi: Ilo7callio ja Porraskorpi. 1) Hirvivaaran rajakonglomeraatti: Pallot tavallista suurempia, halkaisija noin 6 cm. Suurimpien pallojen läpimitta yli 16 cm. Kaikki pallot ovat juonikvartsia. Mukulat hyvin pyöristyneitä, silti rikkoutuneita. Pallojen raoissa magnetiittia. Yleensä kvartsimi~kulat hajallaan pitkin kongloineraattikerrosta, mutta Porraskorven koelouhoksen yläpuolella näyttävät kvartsipallot ryhmittyvän kahteen erilliseen, n. 20 cm paksuiseen vyöhykkeeseen. Pallojen välinen iskos on kvartsia, kiillettä ja magnetiittia, ehkä vähän myös kyaniittia. Kerroksen suunta N35-500W, kaade 40 SW. Porraskorven koelouhoksen kohdalla on rajakonglomeraatin kontakti alustaansa vastaan liiikupinta (Lindholmin mukaan). Täliä hankauspinnalla on hyvin runsaasti 3-4 cm pituisia turmaliinineulasia. Neulaset ovat keskenään samansuuntaisia kallistuen 35"SSW. Hirvivaaran eteläpäässä (Ilokalliossa) ei rajakonglomeraattia ole tavattu.

19 ILOKALLIO Ilokallion (Kuva 6) kvartsiitissa on kyaniittia porfyroblasteina. Lisäksi on vaaran itärinteellä andalusiittiliusketta, kuten geologisessa kartassa on esitetty. Ilokallion vaalealle kganiittikvartsiitille antaa heikko hematiittipirote punertavan värisävyn. Kiven liuskeisuutta korostavat yhdensuuntaisesti asettuneet, jopa 7 cm pitkät kyaniittikiteet. Kyaniittiporfyroblastien kvartsiittisessa välimassassa tavataan paikoin jonkin verran serisiittiä ja hiukan myös magnetiittia. Kyaniittipitoisuus vaihtelee esiintymän eri osissa. Runsaimmin kyaniittia on Ilokallion kyaniittikvartsiittivyöhykkeen keskipaikkeilla paljastumissa, jotka kartassa (Kuva 6) on kuvattu tiheillä kyaniitin merkeilla. Kyaniittikvartsiitti vaihettuu vähitellen kerrossarjassa alaspäin mentäessä a 11 d a 1 u s i i t t i 1 i u s k e e k s i (Kuvat 5 ja 6). Kvartsiittinen perusmassa käy yhä serisiittipitoisemmaksi ja pyöristyneet andalusiittirakeet korvaavat kyaniittiporfyroblasteja. Andalusiittirakeet ovat noin 0.5 cm läpimitaltaan ja rakeiden välinen massa on varsin kompaktista, tiivistä JO :,, 1 d rn Kuva 6. Geologinen kartta Ilokallion kyaniittiesiintyinasta. _--....; 10 1 Graniittigneissi, 2 Kloritoidikloriittiliuske, 3 Andalusiittiliuske, 4 Kyaniittikvartsiitti, 5 Kvartsiitti, 6 Konglonieraatti, 7 Doleriitti, 8 Kvartsijuoni, 9 Venyma, 10 Puhkeama. Fig. 6. Geological Map of Ilokallw kyanite-quartzite deposit. 1 Granite gneiss, 2 Chloritoid-chlorite schist, 3 zlndnlusite schist, 4 Kyanite-quurtzite, 5 Quartzite, 7 Dolerite, 6 Qunrtz zein, 9 Lineation, 10 Ozctwop.

20 tavaraa. Tätä osoittaa myös se, että kiveä lohkaistaessa särkyvät myös andalusiittiporfyroblastit. Väriltään kivi vaihtelee heikosti vihertävästä vaalean ruskean punaiseen. Paikoin tämä kivilaji on voimakkaasti tektonisoitunut (liikuntojen johdosta). Tällöin andalusiittiporfyroblastit ovat hävinneet ja niiden tilalle on tullut pieniä kloritoidiporfyroblasteja. Näin on käynyt varsinkin kerr~ssarjan alaosassa. Kyaniittikvartsiitissa seka andalusiittiliuskeessa tavataan yleisesti pieniä rutiilikiteitä. Kloritoidiliuskeessa rutiili on kerääntynyt ohuibsi juoviksi, jotka keltaisen värinsä vuoksi hyvin näkyvät liuskeessa. Pelkästään paljastumien perusteella voidaan todeta kyaniittikvartsiittia esiintyvän Ilokalliossa alueella, jonka laajuus on noin 100 x 70 m. Liuskeisuuden kulku vaihtelee NIOOE-N30 W ja kaade 50"-70 W tai SW. Tämän perusteella kyaniittikvartsiittikerroksen paksuus on noin 55 m. Jos laskemme esiintymän mittasuhteiltaan muuttumattomana ulottuvan 50 m:n syvyyteen, olisivat kyaniittikvartsiittivarat m3. Kivilajin tiheys vaihtelee kyaniittipitoisuuden mukaan 2. s 9-2. e 1. Ottamalla kiven keskitiheydeksi 2.9 saadaan kyaniittikvartsiittimääräksi tonnia. Rikastuskokeissa on kivestä saatu noin 33 % kyaniittia. Tämä saanti merkitsee ainakin tonnia kyaniittia, joka kyaniitin halvimmankin kauppahinnan (10 000: +on) mukaan merkitsee 2-3 miljardia markkaa. Andalusiittiliusketta on paljastumina noin m2:n laajuisella alueella. Olettaen, että tämä vyöhyke ulottuu syvyyttä kohti ainakin 25 m, saadaan andalusiittiliuskeen tilavuudeksi m3. Andalusiittikiveä voitaneen käyttää tulenkestävien tuotteiden valmistukseen sellaisenaan ilman lisäkustannuksia vaativia rikastusmenetelmia. PORRASKORPI Hirvivaaran jyrkän koillierinteen juurella, Porraskorvessa, on toinen kyaniittiesiintymä, jossa kyaniitin ohella on myös pyrofylliittia. Kyaniitti liittyy täällä, samoin kuin Ilokalliossa kvartsiittiliuskeeseen, mutta sen ohella on kyaniittia geologisesti toisenlaisessa muodostumassa, nimittäin k y a n i i t t i k v a r t s i j u o n e s s a. Tätä juonta on kesällä 1949 koelouhittu. Porraskorven alueen kallioperästa on laadittu geologinen kartta (Kuva 7). Kuten karttapiirroksestakin ilmenee, sijaitsee kyaniittikvartsiitti välittömästi ))rajakonglomeraatinfi alla. Itse kyaniittikvartsiitti ei kuitenkaan ole niin yhtenäinen ja selväpiirteinen muodostuma kuin geologisesta kartasta saattaisi päätellä, vaan kerrostuma on kyaniittipitoisuuteensa nähden melko epähomogeeninen. Paikoin on kyaniittikvartsiitti kovin okvartsirikaso, paikoin taas kyaniitti on myöhäisemmän metamorfoosin vaikutuksesta

21 Kuva 7. Geologinen kartta Porraskorven esiintyinasta. 1 Graniittigneissi, 2 Kloriittiliuske, 3 Kyaniittikvartsiitti, 4 Pyofylliittikvartsiitti, 5 ))Rajakongloineraattio, 6 Karkea kvartsiitti konglomeraattisine valikerroksineen, 7 Kyaniittijuoni, 8 Kyaniittilouhos, 9 Venyma, 10 Puhkeama. Fig. 7. Geologieal Map of Porraskorpi deposit. 1 Granite gneiss, 4 Chlorite schist, 3 Kyanite-quartzite, 4 Pyrophyllde-qwrtzite, 5 )>Border))-eonglot~~e~ate, 6 Coarse-grained qztrurtzite ctnd conglonzerate, 7 Kyanite vein, 8 Test-digging of kyanite, 9 Lineation, 10 Outwop. muuttunut pyrofylliitiksi. Andalusiittiliusketta vastaava horisontti näyttää kokonaan puuttuvan (vrt. Ilokallio, Kuva 6). Sen sijaan on Porraskorvessa kloriittiliuskevyöhyke, joka vastaa Ilokallion kloritoidiliusketta. PORRASKORVEN KIVILAJIT Kyaniittia sisältävän vyöhykkeen yläosassa, heti rajakonglomeraatin alla on kyaniittijuovaista kvartsiittia. Tämä kivilaji on

SODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET

SODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET M 19/3741/-79/3/10 Sodankylä Koitelaisenvosat Tapani Mutanen 22.2.1979 SODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET Koitelaisenvosien kromi-platinamalmi

Lisätiedot

Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä.

Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä. M 17 / Mh, Oj -51 / 1 / 84 Muhos ja Oulunjoki E. Aurola 14.6.51. Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä. Oulu OY:n puolesta tiedusteli maisteri K. Kiviharju kevättalvella 1951

Lisätiedot

Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi

Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Etelä-Suomen yksikkö C/KA 33/09/01 3.7.2009 Espoo Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Geologian tutkimuskeskus Etelä-Suomen yksikkö Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO

Lisätiedot

1. RAKENTAMISEEN SOVELTUVAT ALUEET 2. RAKENTAMINEN VOIDAAN SOVITTAA ALUEELLE 3. RAKENTAMINEN VAARANTAA ALUEEN MAISEMAKUVAN JA YMPÄRISTÖN

1. RAKENTAMISEEN SOVELTUVAT ALUEET 2. RAKENTAMINEN VOIDAAN SOVITTAA ALUEELLE 3. RAKENTAMINEN VAARANTAA ALUEEN MAISEMAKUVAN JA YMPÄRISTÖN MAA VESI ILMA MAANPEITE ELOLLINEN LUONTO RAKENNETTU YMPÄRISTÖ 1. RAKENTAMISEEN SOVELTUVAT ALUEET 2. RAKENTAMINEN VOIDAAN SOVITTAA ALUEELLE 3. RAKENTAMINEN VAARANTAA ALUEEN MAISEMAKUVAN JA YMPÄRISTÖN 4.

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/2732/-84/1/87 Kittilä Palovaara Kari Pääkkönen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/2732/-84/1/87 Kittilä Palovaara Kari Pääkkönen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/2732/-84/1/87 Kittilä Palovaara Kari Pääkkönen LIUSKEKIVITUTKIMUKSET PALOVAARAN ALUEELLA KITTILÄSSÄ VUONNA 1984 YHTEENVETO Palovaaran liuskekiviesiintymän pääkivilajeina ovat

Lisätiedot

Alueen geologisen kartoituksen ja lohkaretutkimukset suoritti allekirjoittanut apunaan yo. Risto Valjakka.

Alueen geologisen kartoituksen ja lohkaretutkimukset suoritti allekirjoittanut apunaan yo. Risto Valjakka. 1 M/17/Yt-52/1 Ylitornio Veijo Yletyinen Allekirjoittanut suoritti osaston johtajan toimesta kansannäytteiden No 1208 A. P. Leminen ja No 1244 M. Hautala, tarkastuksen. Tällöin ilmeni, että molemmat molybdeenihohdepitoiset

Lisätiedot

Tutkimukset Sodankylän Tankavaarassa 1948

Tutkimukset Sodankylän Tankavaarassa 1948 M/17/Sdk 49/1 Sodankylä, Tankavaara Aimo Mikkola 10.2.-49 Tutkimukset Sodankylän Tankavaarassa 1948 Kauppa- ja teollisuusministeriö järjesti heinäkuussa 1948 teollisuusneuvos Stigzeliuksen aloitteesta

Lisätiedot

Montsoniittia. Vulkaniittia. Kiillegneissiä. Granodiorittia

Montsoniittia. Vulkaniittia. Kiillegneissiä. Granodiorittia 46 10.3. Leivonmäki Leivonmäen kallioperä koostuu syväkivistä (graniittiset kivet, gabro) ja pintakivistä (vulkaniitit, kiillegneissi). Graniittia on louhittu murskeeksi. Leivomäen puolella esiintyvää

Lisätiedot

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 FT Samuel Vaneeckhout TAUSTA Muinaisjäännösselvityksen tavoitteena oli selvittää muinaisjäännösrekisteriin kuuluvia kohteita UPM:n

Lisätiedot

M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30. Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974

M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30. Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974 M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30 Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974 Syksyllä 1973 lähetti rajajääkäri Urho Kalevi Mäkinen geologisen tutkimuslaitoksen

Lisätiedot

M 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732. Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V.

M 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732. Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V. M 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732 Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V. 1975 Geologinen tutkimuslaitos suoritti kesällä 1975 uraanitutkimuksia

Lisätiedot

Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi Timo Jussila Timo Sepänmaa

Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi Timo Jussila Timo Sepänmaa 1 Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi 2011. Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Lappeenrannan Yritystila Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-93/1/10 Kuusamo Sarkanniemi Heikki Pankka 29.12.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532

Lisätiedot

M/17/Hd 47/1 Haukipudas Martinniemi - Jokikylä Aimo Mikkola 15.X1.1943. Malmitutkimukset Haukiputaalla v. 1947. Alkulause

M/17/Hd 47/1 Haukipudas Martinniemi - Jokikylä Aimo Mikkola 15.X1.1943. Malmitutkimukset Haukiputaalla v. 1947. Alkulause M/17/Hd 47/1 Haukipudas Martinniemi - Jokikylä Aimo Mikkola 15.X1.1943 Malmitutkimukset Haukiputaalla v. 1947 Alkulause Syksyn 1946 kuluessa suoritetut lohkarehavainnot Haukiputaan Putaan kylässä (Vrt.

Lisätiedot

M/17/Yt 53/1 Ylitornio V. Yletyinen. Ylitornion Kivilompolon malmitutkimukset kesällä 1953

M/17/Yt 53/1 Ylitornio V. Yletyinen. Ylitornion Kivilompolon malmitutkimukset kesällä 1953 M/17/Yt 53/1 Ylitornio V. Yletyinen Ylitornion Kivilompolon malmitutkimukset kesällä 1953 Vuonna 1952 suoritetut malmitutkimukset Ylitornion Kivilompolossa, jossa oli tavattu useita molybdeenihohdelohkareita,

Lisätiedot

Kallioperän ruhjevyöhykkeet Nuuksiossa ja. ja lähiympäristössä

Kallioperän ruhjevyöhykkeet Nuuksiossa ja. ja lähiympäristössä Geologian Päivä Nuuksio 14.9.2013 Kallioperän ruhjevyöhykkeet Nuuksiossa ja lähiympäristössä Teemu Lindqvist Pietari Skyttä HY Geologia Taustakuva: Copyright Pietari Skyttä 1 Kallioperä koostuu mekaanisilta

Lisätiedot

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 1 KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 Hannu Poutiainen, Hans-Peter Schulz, Timo Jussila Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Kartoitustyö...

Lisätiedot

Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: INSINÖÖRITOIMISTO POUTANEN OY 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kuvia... 4 Kartat...

Lisätiedot

ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden

ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden 1 ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2007 Timo Jussila Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Taipaleenjärvi...

Lisätiedot

GEOLOGIA. Evon luonto-opas

GEOLOGIA. Evon luonto-opas Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.

Lisätiedot

PEGMATIITTIEN MALMIPOTENTIAALISTA SUOMESSA

PEGMATIITTIEN MALMIPOTENTIAALISTA SUOMESSA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 101-03/1/85 Reijo Alviola 17.11.2003 PEGMATIITTIEN MALMIPOTENTIAALISTA SUOMESSA RE-PEGMATIITTIALUEET Suomesta tunnetaan yli 50 Rare Element (RE)-pegmatiittialuetta (karttaliite).

Lisätiedot

Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3

Lisätiedot

Mak-33.151 Geologian perusteet II

Mak-33.151 Geologian perusteet II Mak-33.161 tentit Mak-33.151 Geologian perusteet II Tentti 8.5.2001 1. Suomen kallioperän eri-ikäiset muodostumat; niiden ikä, sijainti ja pääkivilajit. 2. Karjalaisten liuskealueiden kehityshistoria Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Kiimingin karbonaattikivet.

Kiimingin karbonaattikivet. M 17/Km - 51/1/84 Kiiminki Erkki Aurola 23.11.51. Kiimingin karbonaattikivet. TYPPI OY:n pyynnöstä suoritin Kiimingin pitäjässä 23.10-4.11.1951 välisenä aikana dolomiittiesiintymien orientoivaa kartoitusta

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3233/-87 /1/10 RANTASALMI Pirilä II Hannu Makkonen 27.1.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA

Lisätiedot

Antti Peronius geologi, kullankaivaja

Antti Peronius geologi, kullankaivaja Antti Peronius geologi, kullankaivaja antti.peronius@kullankaivajat.fi Primäärijuoniteoriat - maallikot - kulta tullut läheltä tai kaukaa - räjähdys, tulivuori, asteroidi - jättiläistulva, salaperäinen

Lisätiedot

SOOMEN GEOLOBINEN KAITTA

SOOMEN GEOLOBINEN KAITTA GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS SOOMEN GEOLOBINEN KAITTA GEOLOUICAL MAP OF FINLAND 1 :100000 LEHTI - SHEET - 2124 VILJAKKALA-TEISKO KALLIOPERAKARTAN SELITYS EXPLANATION TO THE MAP OF ROCKS KIRJOITTANUT-BY AHT

Lisätiedot

17. Tulenkestävät aineet

17. Tulenkestävät aineet 17. Tulenkestävät aineet Raimo Keskinen Peka Niemi - Tampereen ammattiopisto Alkuaineiden oksidit voidaan jakaa kemiallisen käyttäytymisensä perusteella luonteeltaan happamiin, emäksisiin ja neutraaleihin

Lisätiedot

Riihimäki Herajoki 110 kv voimajohtoreitin välillä Karoliinan sähköasema - Herajoki muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa

Riihimäki Herajoki 110 kv voimajohtoreitin välillä Karoliinan sähköasema - Herajoki muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa 1 Riihimäki Herajoki 110 kv voimajohtoreitin välillä Karoliinan sähköasema - Herajoki muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Ramboll 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta...

Lisätiedot

Havaintoja Kangasniemen pitäjän

Havaintoja Kangasniemen pitäjän Havaintoja Kangasniemen pitäjän 1 STRUALAN KYLLN KALLI OPS~STA. Tutkimukset. Istrualan kylässä on mv. Reino Kuitusen löytiimien kiisuuntumien perusteella suoritettu kallioperiikartoitusta ja lohkare-etsintä%

Lisätiedot

ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v Timo Jussila Hannu Poutiainen

ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v Timo Jussila Hannu Poutiainen 1 ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v. 2011 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: UPM / Sulkavan Palvelut Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot...

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS TAMMELAN KUNNASSA, VALTAUSALUEELLA KIETYÖNMÄKI 1, KAIV.REK.N:O 3991/1, SUORITETUISTA TEOLLISUUSMINERAALITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS TAMMELAN KUNNASSA, VALTAUSALUEELLA KIETYÖNMÄKI 1, KAIV.REK.N:O 3991/1, SUORITETUISTA TEOLLISUUSMINERAALITUTKIMUKSISTA RAPORTTITIEDOSTO N:O 3308 1(7) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2024/-93/1/85 Tammela Kietyönmäki Reijo Alviola 31.3.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS TAMMELAN KUNNASSA, VALTAUSALUEELLA KIETYÖNMÄKI 1, KAIV.REK.N:O

Lisätiedot

Aulis Häkli, professori. KULLAN ESIINTYMISESTÄ JA RIKASTETTAVUUDESTA RAARRK LAIVAKANKAAN KULTW'iINERALISAATIOSSA. Malminetsinta

Aulis Häkli, professori. KULLAN ESIINTYMISESTÄ JA RIKASTETTAVUUDESTA RAARRK LAIVAKANKAAN KULTW'iINERALISAATIOSSA. Malminetsinta KULLAN ESIINTYMISESTÄ JA RIKASTETTAVUUDESTA RAARRK LAIVAKANKAAN KULTW'iINERALISAATIOSSA Tutkimuksen tiiaaja: Tutkimuksen tekija: E ~auharn:ki/ktr Esko Hänninen O U T O K U M P U Oy Malminetsinta Aulis

Lisätiedot

SELOSTE PALTAMO-PUOLANKA RETKESTI KESÄLLÄ ==============================================

SELOSTE PALTAMO-PUOLANKA RETKESTI KESÄLLÄ ============================================== SELOSTE PALTAMO-PUOLANKA RETKESTI KESÄLLÄ 1954. ============================================== Outokumpu Oy:n Malminetsintäosaston johtajan määräyksestä suoritti allekirjoittanut 22. f.-6.~.54 välisenä

Lisätiedot

Taipalsaari Sarviniemen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Taipalsaari Sarviniemen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Taipalsaari Sarviniemen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Saimaa Spirit Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Kuvat... 5 Kansikuva:

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/4522/-89/1/10 Kuusamo Ollinsuo Heikki Pankka 17.8.1989 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

VARKAUS Konnasalon asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2006

VARKAUS Konnasalon asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2006 1 VARKAUS Konnasalon asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Varkauden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Mastokarttaote... 3 Konnansalon muinaisjäännökset...

Lisätiedot

2 tutkittu alue n. 3 km

2 tutkittu alue n. 3 km Outokumpu Oy Malminetsintä Radiometrinen haravointi Korsnäs Heikki Wennervirta 10.1 e-14e201962 Työn tarkoitus Työstä sovittiin käyntini yhteydessa Korsnäsin kaivoksella 17.10,-19,10.1961 liitteenä olevan

Lisätiedot

1 1. Johdanto Säteilyturvakeskus tilasi (tilaus no. 69/410/95) Geologian tutkimuskeskukselta Palmotin luonnonanalogiaprojektia koskevan tu

1 1. Johdanto Säteilyturvakeskus tilasi (tilaus no. 69/410/95) Geologian tutkimuskeskukselta Palmotin luonnonanalogiaprojektia koskevan tu GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Ydinjätteiden sijoitustutkimukset Y 30 / 97 / 2 Työraportti 2-97 PALMOTUN TUTKIMUSALUEEN KAIRANREIKIEN R304, R323, R332, R334, R335, R337, R340, R343, R348, R356, R373 JA R385

Lisätiedot

KULTATUTKIMUKSET TAMPEREEN LIUSKEJAKSOLLA KESÄLLÄ -85

KULTATUTKIMUKSET TAMPEREEN LIUSKEJAKSOLLA KESÄLLÄ -85 RAPORTTITIEDOSTO N:O 2435 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/2124/-87/2/10 Ylöjärvi, Tampere, Kangasala Olli Sarapää 28.10.1987 KULTATUTKIMUKSET TAMPEREEN LIUSKEJAKSOLLA KESÄLLÄ -85 1. JOHDANTO Työn tarkoituksena

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1983-84 sekä 1988

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1983-84 sekä 1988 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2741/-89/1/60 Kittilä Vuomanmukka Kari Pääkkönen 26.9.1989 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

Rautavaara Lapinjärvi ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2013

Rautavaara Lapinjärvi ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2013 1 Rautavaara Lapinjärvi ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: UPM-Kymmene Oyj 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta...

Lisätiedot

Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK

Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Samuel Vaneeckhout Aura OK Työn suorittaja: FT Samuel Vaneeckhout (Osuuskunta Aura) Työn tilaaja: Rautalammin kunta Kenttätyöajankohta:

Lisätiedot

LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006

LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 1 LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Lappeenrannan kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Maastokartta, tutkimusalue,

Lisätiedot

Kuva 1. Kairauskohteiden - 3 -

Kuva 1. Kairauskohteiden - 3 - Kuva 1. Kairauskohteiden - 3 - 4 Vuoden 1981 aikana mitattiin sähköisesti ja magneettisesti 33 km 2 alue karttalehdellä 3432.12, lisäksi tihennettiin sähköistä ja magneettista mittausta Haapaselän ja Vehmasmäen

Lisätiedot

Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009

Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009 1 Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Plus arkkitehdit 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Kuvia... 5 Kansikuva: rakennettavaa tonttialuetta,

Lisätiedot

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 1 Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen

Lisätiedot

GEOLOGINEN YLEISKARTTA

GEOLOGINEN YLEISKARTTA GEOLOGINEN KOMISSIONI SUOMEN GEOLOGINEN YLEISKARTTA LEHTI D 4 NURMES VUORILAJIKARTAN SELITYS TEHNYT W. W. WILKMAN 40 KUVAA JA 5 KARTTAA HELSINKI 1921 GEOLOGINEN KOMISSIONI SUOMEN GEOLOGINEN YLEISKARTTA

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3712/-85/1/10 Kittilä Tepsa Antero Karvinen 29.11.1985 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2

Lisätiedot

Imatra Ukonniemen alueen sekä sen pohjoispuolisen rantaalueen ja kylpylän ranta-alueen muinaisjäännösinventointi 2012

Imatra Ukonniemen alueen sekä sen pohjoispuolisen rantaalueen ja kylpylän ranta-alueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Imatra Ukonniemen alueen sekä sen pohjoispuolisen rantaalueen ja kylpylän ranta-alueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Imatran kaupunki 2 Sisältö: Kansikuva Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

TUTKIMUSTYöSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA HAURESPÄÄ 1, KAIV. REK. N: TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYöSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA HAURESPÄÄ 1, KAIV. REK. N: TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3712/-86/1/10 Kittilä Haurespää Olavi Auranen 3.12.1986 TUTKIMUSTYöSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA HAURESPÄÄ 1, KAIV. REK. N:0 3280 TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen 7.11.1984 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JUVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA RANTALA 1, KAIV.REK. N :O 3401 SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA TUTKIMUSTEN

Lisätiedot

Kivipolku Lappeenrannan linnoituksessa

Kivipolku Lappeenrannan linnoituksessa Kivipolku Lappeenrannan linnoituksessa Aloitetaan matkamme yllä olevan kuvan osoittaman muistomerkin luota. Pohditaan ensin hetki Lappeenrannan ja linnoituksen historiaa: Lappeenrannan kaupungin historia

Lisätiedot

LUUMÄKI SUO-ANTTILA MÄNNIKKÖMÄKI 2

LUUMÄKI SUO-ANTTILA MÄNNIKKÖMÄKI 2 1 LUUMÄKI SUO-ANTTILA MÄNNIKKÖMÄKI 2 Kivikautisen asuinpaikan koekaivaus 2004 Timo Jussila ja Tapani Rostedt 2 Sisältö: Maastokarttaote... 2 Perustiedot... 3 Abstrakti... 3 Kaivaus... 3 Yleiskartta 1:500...

Lisätiedot

OEOLOOINEN YLEISKARITA

OEOLOOINEN YLEISKARITA GEOLOOINEN TOIMISTO SUOMEN OEOLOOINEN YLEISKARITA LEHTI D 3 JOENSUU VUORILAJIKARTAN SELITYS TEHNEET BENJ. FROSTERUS JA W. W. WILKMAN 70 KUVAA. 4 KARTTAA JA 8 TAULUA HELSINKI 1920] VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO

Lisätiedot

Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008

Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008 1 Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008 Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Valkeakosken kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot...

Lisätiedot

Jänisvaara TUTKIMUSTIEDOT

Jänisvaara TUTKIMUSTIEDOT Jänisvaara Kuva 1. Jänisvaaran keskirakeista pyrokseenidiabaasia 7.8 m syvyydeltä. Esiintymän sarvivälke diabaasi vastaa väriltään kuvan pyrokseeni diabaasia. Kiillotettu näyte. Paikka: Jänisvaara, Taivalkoski

Lisätiedot

KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi. Timo Jussila. * ~~I!Qf!!T!!.fll. Kustantaja: Kuortaneen kunta

KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi. Timo Jussila. * ~~I!Qf!!T!!.fll. Kustantaja: Kuortaneen kunta KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila * ~~I!Qf!!T!!.fll _L--..._ ARKEOLOGISET TUTKIMUKSET ~ TAIDOLLA VUODESTA 1988 Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot....

Lisätiedot

SUOMEN MOLYBDEENIHOHTEISTA

SUOMEN MOLYBDEENIHOHTEISTA GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS GEOTE KNILLISIA JULKAISU JA N:o 58 SUOMEN MOLYBDEENIHOHTEISTA KIRJOITTANEET MAX KULONPALO JA VLADI -0 5 KUVAA JA 1 TAULUKKO TBKSTISSX 2 TAULUA ENGLISH SUMMARY ON THE MOLYBDENITB

Lisätiedot

Enon kartta-alueen kalliopera

Enon kartta-alueen kalliopera WOMEN GEOLOGINEN KARTTA 1 : 100 000 GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 : 100 000 KALLIOPERAKARTTOJEN SELITYKSET LEHTI 4242 EXPLANATION TO THE MAPS OF PRE-QUATERNARY ROCKS SHEET 4242 Reino Kesola Enon kartta-alueen

Lisätiedot

Piikarbidi, jalokorundi ja tavallinen korundi

Piikarbidi, jalokorundi ja tavallinen korundi Piikarbidi, jalokorundi ja tavallinen korundi c/o Cerablast GmbH & Co.KG Gerhard-Rummler-Str.2 D-74343 Sachsenheim / Saksa Puhelin: 0049 7147 220824 Faksi: 0049 7147 220840 Sähköposti: info@korutec.com

Lisätiedot

Raasepori Baggby Ön ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Raasepori Baggby Ön ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Raasepori Baggby Ön ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta... 4 Kansikuva: pieniä raivausröykkiöitä

Lisätiedot

Asuinpaikan eteläosa. kuvattu itään.

Asuinpaikan eteläosa. kuvattu itään. 25 Tiellä suurin kvartsikeskittymä oli kohdassa N 7334944 E 453695. Siitä länsilounaaseen kvartseja oli vaihtelevasti, mutta ilman 10 m pitempiä taukoja noin 70 m matkalla pisteeseen N 7334900 E 453638,

Lisätiedot

Iisalmi Lampaanjärvi-Pörsänjärvi Osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

Iisalmi Lampaanjärvi-Pörsänjärvi Osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Iisalmi Lampaanjärvi-Pörsänjärvi Osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Iisalmen kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3

Lisätiedot

SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005

SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005 SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005 M U S E O V I R A S T 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 2. Inventointialue 1 3. Inventointihavainnot 2 4. Yhteenveto 2 5. Löydöt 3

Lisätiedot

OUTOKUMPU OY 020/2121, 2112/~~~/1982

OUTOKUMPU OY 020/2121, 2112/~~~/1982 9 020/2121, 2112/~~~/1982 J-P Perttula/PAL 8.6.1983 1 (6) Olen suorittanut kartoitustoita karttalehtien 2121 02C, 2121 10B, 2112 06A-D ja 2112 09A-D alueilla seuraavasti. 2121 02C -1ehdella Kiikoisissa

Lisätiedot

Siilinjärvi Vuorelan kiviainesoton yva-alueen muinaisjäännösinventointi 2010.

Siilinjärvi Vuorelan kiviainesoton yva-alueen muinaisjäännösinventointi 2010. 1 Siilinjärvi Vuorelan kiviainesoton yva-alueen muinaisjäännösinventointi 2010. Timo Jussila Kustantaja: Pöyry Finland Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 YVA-alue...

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 M 06/1823/-87/1/10 Enontekiö Kilpisjärvi Ilkka Härkönen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 M 06/1823/-87/1/10 Enontekiö Kilpisjärvi Ilkka Härkönen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 M 06/1823/-87/1/10 Enontekiö Kilpisjärvi Ilkka Härkönen 15.12.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KILPISJÄRVI 1-3,KAIV. REK. N:O 3398/1-3 SUORITETUISTA

Lisätiedot

MIKKELI SUOMEN GEOLOGINEN YLEISKARTTA VUORILAJIKARTAN GEOLOGINEN TOIMISTO SELITYS LEHTI C 2 BENJ. FROSTERUS HELSINKI 1903 ARVID PÖNNELIN TEHNYT

MIKKELI SUOMEN GEOLOGINEN YLEISKARTTA VUORILAJIKARTAN GEOLOGINEN TOIMISTO SELITYS LEHTI C 2 BENJ. FROSTERUS HELSINKI 1903 ARVID PÖNNELIN TEHNYT GEOLOGINEN TOIMISTO SUOMEN GEOLOGINEN YLEISKARTTA LEHTI C 2 MIKKELI VUORILAJIKARTAN SELITYS TEHNYT BENJ. FROSTERUS SUOMENTANUT ARVID PÖNNELIN 27 KUV. JA 2 TAULULLA HELSINKI 1903 KUOPIO 1903. K. MALMSTRÖM'IN

Lisätiedot

Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012

Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Pöyry Finland Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartat...

Lisätiedot

Kouvolan kaupunki. Kesärannan ranta-asemakaava. Liito-orava -inventointi. Jouko Sipari

Kouvolan kaupunki. Kesärannan ranta-asemakaava. Liito-orava -inventointi. Jouko Sipari Kouvolan kaupunki Kesärannan ranta-asemakaava Liito-orava -inventointi Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO TYÖN TARKOITUS... 3 MENETELMÄT... 3 SUUNNITELUALUEEN LUONNONOLOT... 3 INVENTOINNIN TULOKSET... 5 LIITTEET

Lisätiedot

Limingan Tupoksen savikivikairaus ja suoritettavat jatkotutkimukset

Limingan Tupoksen savikivikairaus ja suoritettavat jatkotutkimukset M 17/Lka-60/1 Liminka 11.1.1960 Limingan Tupoksen savikivikairaus ja suoritettavat jatkotutkimukset Pyhäkosken voimalaitostutkimuksia suoritettaessa löydetty savikivi on Suomen kallioperässä täysin ympäristöstään

Lisätiedot

Kivilaj ien kuvaukset

Kivilaj ien kuvaukset 1 Xartoitusalueena karttale?!den 2014 09 A eteläosa. Kivilaj ien kuvaukset SVGN SVGN on kartoitusalueen yleisin kivilaji.yleensa se on hieno- tai keskirakeista ja kohtalaisesti suuntautunutta.er5il- 12

Lisätiedot

Tammela Pääjärvi Haukilammi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila

Tammela Pääjärvi Haukilammi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila 1 Tammela Pääjärvi Haukilammi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Tilaaja: Ympäristösuunnittelu Oy / UPM-Kymmene Oyj 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3

Lisätiedot

Punkalaidun Mäenpää Lunteenintie arkeologinen valvonta vanhalla Huittinen Punkalaidun Urjala tielinjalla 2014 Timo Sepänmaa Antti Bilund

Punkalaidun Mäenpää Lunteenintie arkeologinen valvonta vanhalla Huittinen Punkalaidun Urjala tielinjalla 2014 Timo Sepänmaa Antti Bilund 1 Punkalaidun Mäenpää Lunteenintie arkeologinen valvonta vanhalla Huittinen Punkalaidun Urjala tielinjalla 2014 Timo Sepänmaa Antti Bilund Tilaaja: Punkalaitumen kunta 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta...

Lisätiedot

NTKIMJSKOHTEEN SlJAINTI AKAIWEN, SAHAKOSKI KARTAN MITTAKAAVA 1 :

NTKIMJSKOHTEEN SlJAINTI AKAIWEN, SAHAKOSKI KARTAN MITTAKAAVA 1 : NTKIMJSKOHTEEN SlJAINTI AKAIWEN, SAHAKOSKI KARTAN MITTAKAAVA 1 : 400 000 OUTOKUMPU Oy Malminets inta MOREENITUTKIMUS AHLAINEN, SAHAKOSKI Tutkimuskohteen sijainti Tutkimuksen tarkoitus Tyon suoritus ja

Lisätiedot

RAUMA Rauman sähköaseman ympäristön muinaisjäännösinventointi 2009

RAUMA Rauman sähköaseman ympäristön muinaisjäännösinventointi 2009 1 RAUMA Rauman sähköaseman ympäristön muinaisjäännösinventointi 2009 Tapani Rostedt Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Fingrid OYj 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen aika...

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen rapakivimassiivin kartta-alueiden kalliopera

Kaakkois-Suomen rapakivimassiivin kartta-alueiden kalliopera WOMEN GEOLOGINEN KARTTA 1 :100 000 GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 :100 000 KALLIOPERAKARTTOJEN SELITYKSET LEHDET - SHEETS EXPLANATION TO THE MAPS OF 3023+3014 PRE-QUATERNARY ROCKS 3024 3041 3042 3044 3113

Lisätiedot

ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA

ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA RAPORTTI 1 (5) Rovaniemen kaupunki Kaavoituspäällikkö Tarja Outila Hallituskatu 7, PL 8216 96100 ROVANIEMI ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA YLEISTÄ

Lisätiedot

# A-11'Ge,40ti) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

# A-11'Ge,40ti) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS # A-11'Ge,40ti) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/3334/ 89/4/6 0 g - Nilsiä Sääskiniem i 011i hikäs GEOLOGIAN 12. 4. 1989 TUTKIMUSKESKU S Koskee : 3334 05 2 7 ' a a KIRJASTO VÄLI-SUOM I Et Lk-Uv A-K ' f _

Lisätiedot

Kangasala Keskustan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009

Kangasala Keskustan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Kangasala Keskustan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Tapani Rostedt Timo Jussila Kustantaja: Kangasalan kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 2 Inventointi... 3 Kylätontit...

Lisätiedot

Kolari 30 Hannukainen 2, kuvattu idästä

Kolari 30 Hannukainen 2, kuvattu idästä 14 Kolari 30 Hannukainen 2, kuvattu idästä 15 KOLARI 31 HANNUKAINEN 3 Kartta: 2714 10 x: 7495 17 y: 2498 95 z: 170 p: 7498 32 i: 3371 05 Kotivuori H 1988 inventointi Löydöt: Km 25311:5, palanutta luuta.

Lisätiedot

Pelkosenniemi, Pyhätunturi. Uhriharju ja Pyhänkasteenlampi

Pelkosenniemi, Pyhätunturi. Uhriharju ja Pyhänkasteenlampi Pelkosenniemi, Pyhätunturi Uhriharju ja Pyhänkasteenlampi Kohteen tarkastus Pirjo Rautiainen Metsähallitus Lapin Luontopalvelut PL 8016 96101 Rovaniemi pirj o.rautiainen@metsa.fi 040 5081673 JOHDANTO Pyhä-Luoston

Lisätiedot

- Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20).

- Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20). 1 Kartat (kpl 2) - Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20). - Mittakaava kertoo, kuinka paljon kohteita on pienennetty. Mittakaava 1: 20 00 tarkoittaa, että 1 cm kartalla on 20

Lisätiedot

Saarijärvi, Multia Soidinmäen tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013

Saarijärvi, Multia Soidinmäen tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013 1 Saarijärvi, Multia Soidinmäen tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Sepänmaa Timo Jussila Tilaaja: Megatuuli Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Inventointi... 5 Liite museoviranomaisille:

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTE KAUHAJOEN ALUEEN MALMITUT- KIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA VÄHÄMÄKI 1, KAIVOSREKISTERI NRO 3873/1

TUTKIMUSTYÖSELOSTE KAUHAJOEN ALUEEN MALMITUT- KIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA VÄHÄMÄKI 1, KAIVOSREKISTERI NRO 3873/1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/1234/-94/1/10 Kauhajoki Niilo Kärkkäinen 15.6.1994 RAPORTTITIEDOSTO N:O 3480 TUTKIMUSTYÖSELOSTE KAUHAJOEN ALUEEN MALMITUT- KIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA VÄHÄMÄKI 1, KAIVOSREKISTERI

Lisätiedot

Matelavaaran rautamuados tuma (k~rtai-götiittirapakallio) VERTAA Osa-selvitys Vuotoksen alueen tutkimuksista w. l

Matelavaaran rautamuados tuma (k~rtai-götiittirapakallio) VERTAA Osa-selvitys Vuotoksen alueen tutkimuksista w. l j-: RAUTARUU KKI OY MALMINETSINTA Matelavaaran rautamuados tuma (k~rtai-götiittirapakallio) N:o Ro13/72 Vuotos 1 Kari Airas KUNTA 1 LAAT.PVM 1 HYV. Pelkosenniemi 10.10.197. l KARTTALEHTI 1 LIITEKARTAT

Lisätiedot

MALMITUTKIMUKSET RAAHEN JA PATTIJOEN KUNTIEN ALUEILLA KARTTA- LEHDELLÄ 2441 08, VUOSINA 1994-1996.

MALMITUTKIMUKSET RAAHEN JA PATTIJOEN KUNTIEN ALUEILLA KARTTA- LEHDELLÄ 2441 08, VUOSINA 1994-1996. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/2441/2000/2 /10 8.8.2000 Jarmo Nikander MALMITUTKIMUKSET RAAHEN JA PATTIJOEN KUNTIEN ALUEILLA KARTTA- LEHDELLÄ 2441 08, VUOSINA 1994-1996. 2 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Kangasala Kisaranta muinaisjäännösinventointi 2012

Kangasala Kisaranta muinaisjäännösinventointi 2012 1 Kangasala Kisaranta muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Kangasalan kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Kuvia... 3 Kartat... 6 Näkymä alueen

Lisätiedot

Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset

Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Toimenpidealue 1 kuuluu salmi/kannas-tyyppisiin tutkimusalueisiin ja alueen vesipinta-ala on 13,0 ha. Alue on osa isompaa merenlahtea (kuva 1). Suolapitoisuus oli

Lisätiedot

SELOSTUS TANKAVAARAN JA MORGAMIN ALUEEN SEKAHIPUISTA TEHDYSTÄ ALUSTAVASTA TUTKIMUKSESTA

SELOSTUS TANKAVAARAN JA MORGAMIN ALUEEN SEKAHIPUISTA TEHDYSTÄ ALUSTAVASTA TUTKIMUKSESTA M 17/Sdk/Ir/52/2 Sodankylä ja Inari Pentti Ervamaa 1975-11-09 SELOSTUS TANKAVAARAN JA MORGAMIN ALUEEN SEKAHIPUISTA TEHDYSTÄ ALUSTAVASTA TUTKIMUKSESTA Ollessani 1950 luvun alkuvuosina mukana geologisen

Lisätiedot

1) Haarautuminen vähäistä, epätasaisesti jakautunut maaprofiiliin 0) Ei juuri ollenkaan sivuhaaroja, juurissa jyrkkiä mutkia ja juuret osin litteitä

1) Haarautuminen vähäistä, epätasaisesti jakautunut maaprofiiliin 0) Ei juuri ollenkaan sivuhaaroja, juurissa jyrkkiä mutkia ja juuret osin litteitä LIITE 4. Pellon kunnon havaintolomake LOHKON NIMI: Yleishavainnot lohkolla 1. Pellon kuivuminen muokkauskuntoon keväällä (lohkon sijainti ja kaltevuus huomioiden) 1) Ensimmäisiä lohkoja paikkakunnan olosuhteisiin

Lisätiedot

1 Laske ympyrän kehän pituus, kun

1 Laske ympyrän kehän pituus, kun Ympyrään liittyviä harjoituksia 1 Laske ympyrän kehän pituus, kun a) ympyrän halkaisijan pituus on 17 cm b) ympyrän säteen pituus on 1 33 cm 3 2 Kuinka pitkä on ympyrän säde, jos sen kehä on yhden metrin

Lisätiedot

Kultataskun löytyminen Kiistalassa keväällä 1986 johti Suurikuusikon esiintymän jäljille Jorma Valkama

Kultataskun löytyminen Kiistalassa keväällä 1986 johti Suurikuusikon esiintymän jäljille Jorma Valkama Pohjois-Suomen yksikkö M19/2743/2006/1/10 19.10.2006 Rovaniemi Kultataskun löytyminen Kiistalassa keväällä 1986 johti Suurikuusikon esiintymän jäljille Jorma Valkama GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Sastamala Tappitori-Vanhakirkko paineviemärilinjan kaivuun valvonta 2010 Rapani Rostedt Timo Jussila

Sastamala Tappitori-Vanhakirkko paineviemärilinjan kaivuun valvonta 2010 Rapani Rostedt Timo Jussila 1 Sastamala Tappitori-Vanhakirkko paineviemärilinjan kaivuun valvonta 2010 Rapani Rostedt Timo Jussila Kustantaja: Sastamalan kaupunki, Sastamalan Vesi Liikelaitos 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Valvonta...

Lisätiedot

PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004

PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004 1 PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004 Timo Jussila Kustantaja: Pielaveden kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Täydennysinventointi lokakuussa 2004...

Lisätiedot

Ikaalinen Sarkkila, tien 13139 parannusalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Ikaalinen Sarkkila, tien 13139 parannusalueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Ikaalinen Sarkkila, tien 13139 parannusalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Ikaalisten kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartta... 4 Kuvia... 4 Muinaisjäännös...

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA 1, KAIV. REK. N:O 3473 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA 1, KAIV. REK. N:O 3473 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (3) M 06/3741/-88/1/10 Sodankylä Kustruotomanaapa ja Viuvalo-oja Tapani Mutanen 26.10.1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA

Lisätiedot

Slingram- ja magneettisten mittausten lisäksi valtausalueella on tehty VLF-Rmittaukset

Slingram- ja magneettisten mittausten lisäksi valtausalueella on tehty VLF-Rmittaukset GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-91/1/10 Kuusamo Iso-Rehvi Erkki Vanhanen TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEELLA ISO-REHVI 1, KAIV. REK. N:O 4442 MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot