KYANIITTI- JA PYROFYLLIITTIESIIN- TYMÄT POH JOIS-KARJALASSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KYANIITTI- JA PYROFYLLIITTIESIIN- TYMÄT POH JOIS-KARJALASSA"

Transkriptio

1 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS GEOTE KNILLISIA JULKAISU JA N:o 63 KYANIITTI- JA PYROFYLLIITTIESIIN- TYMÄT POH JOIS-KARJALASSA KIRJOITTANUT ERKKI AUROLA 10 KWAA JA 3 TAULUKROA TBKSTISSfi WITH AN BNGLISH SUMMARY THE KYANITE AND PYROPHYLLITE OCCURRENCES IN NORTH KARELIA HELSINKI 1959

2 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS GEOTEKNILLISIA JULKAISU JA N:o 63 KYANIITTI- JA PYROFYLLIITTIESIIN- TYMAT POH JOIS-KARJALASSA KIRJOITTANUT ERKKI AUROLA 10 KUVAA JA 3 TAULUKKOA TEKSTISSA WITH AN ENGLISH SUMMARY THE KYANITE AND PYROPHYLLITE OCCURRENCES IN NORTH KARELIA HELSINKI 1959

3 Helsinki Valtioneuvoston kirjapaino

4 Sivu ALKUSANAT... 5 JOHDANTO... 7 KYANIITTI. ANDALUSIITTI JA PYROFYLLIITTI... 8 YLEISTA... 8 LOUHINTA KAYTTO HINTA TUONTI TUTKIMUSALUEEN GEOLOGISET PAAPIIRTEET KYANIITTI- JA PYROFYLLIITTIESIINTYMAT GEOLOGINEN SIJAINTI HIRVIVAARA KERROSJARJESTYS KVARTSIITIT JA KVARTSIITTI-KONGLOMERAATTIKERROKSET ILOKALLIO PORRASKORPI Porraskorven kivilajit Kyaniittijuoni VESIVAARA PITKASUO SEVERINKALLIO KOLI HOLLARINVAARA REKILAMMEN YMPARISTO KEMIALLISIA ANALYYSEJA KYANIITTIKVARTSIITTIEN ALKUPERA LOPPUKATSAUS ENGLISH SUMMARY KIRJALLISUUTTA

5

6 ALKUSANAT Esillä olevassa kirjoituksessa tarkastellaan kotimaisten kyaniitti- ja pyrofylliittiesiintymien geologista sijaintia, rakennetta sekä taloudellista merkitystä. Kyaniitin ja pyrofylliitin teknilliseen käyttöön luodaan suppea katsaus julkaisun alkuosaan sijoitetussa luvussa. Varsinaiset kenttiityöt on suoritettu kesällä Geologisen tutkimuslaitoksen toimesta kartoitettiin tällöin eräitä kyaniitti- ja pyrofylliittiesiintymiä Kolin-Höllärinvaaran välisellä vyöhykkeellä Pohjois-Karj alassa. Näihin tutkimuksiin osallistuivat tutkimusten johtajana valtiongeologi Erkki Aurola ja kesäapulaisena ylioppilas Ole Lindholm. Pääasiassa Lindholmin työkarttojen perusteella on myöhemmässä vaiheessa Aurola piirtänyt geologiset esiintymäkartat, jotka tässä käytännöllis-geologisessa tutkimuksessa muodostavat varsin keskeisen osan. Selostettaessa eri esiintymiä on kahdessa tapauksessa louhintakelpoisen kiven määrä ilmoitettu numeroluvuilla. Kun esiintymien mittasuhteiden arvioinnit perustuvat yksinomaan kallioprtljastumain perusteella tehtyihin kenttähavaintoihin, on annettuja numerotietoja pidettäva luonteeltaan vain orientoivina. Tämä koskee ennenkaikkea arvioitaessa Al-rikkaiden vyöhykkeiden ulottuvaisuutta syvyyssuunnassa. Kirjoittaja rohkenee kuitenkin toivoa, etta puutteellisuuksistaan huolimatta tämä tutkimus tarjoaisi maamme vuoriteollisuuden laajentamisesta kiinnostuneelle lukijalle havainnollisen yleiskuvan Pohjois-Karjalan kyaniitti-pyrofylliittiesiintymistä. Fil. maist. Ole Lindholmia, Otanmäki Oy:n kaivosgeologia kiitän saamastani monipuolisesta tutkijanavusta ja antoisista yhteisistä geologiretkeilyistä Karjalan vaaroilla. Geologisen tutkimuslaitoksen v. t. johtajalle, prof. Aarne Laitakarille, joka hyväntahtoisesti on tarkastanut käsikirjoitukseni ja jonka ehdotuksesta ja suostumuksella tämä tutkimus on julkaistu geologisen tutkimuslaitoksen geoteknillisessä julkaisusarjassa, esitän kunnioittavat kiitokseni. Lopuksi kiitän kaikkia niitä henkilöitä, jotka tavalla tai toisella ovat kirjoittajaa avustaneet tutkimusmateriaalin muokkauksessa ja julkaisun saattamisessa painokuntoon. ERKKI AUROLA Geologinen tutkimuelaitos, Otaniemi.

7 Kuva 1. Hirvivaaran kyaniittiesiintyma. Fig. 1. Map of southern Finland showing the location of Hirvivaara.

8 JOHDANTO Enon pitäjässä, Pielisen lounaisrannalla sijaitsee Suomen vanhin tunnettu kyaniitin löytöpaikka, Hirvivaara (Kuva 1). Jo viime vuosisadan puolivälissa ilmestyneessä julkaisussa ~Beskrifning öfver de i Finland funna mineraliero A. E. Nordenskiöld (1855) mainitsee Hirvivaaran, vieläpä maamme ainoana kyaniitin löytöpaikkana. Nordenskiöldillä on eräs toinenkin Hirvivaaraa koskeva mielenkiintoinen havainto. Herajoen rannalta on hänen ilmoituksensa mukaan tavattu näet vihreää, kromipitoista talkkimineraalia. Kolme vuotta myöhemmin julkaisi Holmberg nyt jo klassilliseksi kayneen kokoomateoksensa,materialier till Finlands geognosi)), jossa kirjoittaja kuvaa hyvin samalla tavalla kuin Nordenskiöld Hirvivaaran mineraaliesiintymiä. Holmberg (1858, s. 219) kirjoittaa: ))Invid Herajoki hytts förekommer talkig quarts, hvari chromglimmer sitter, och ej långt därifrån förer quartsiten på berget Hirvivaara fjällig jernglans, cyanit och hornbländeo. Myöhemmin, 1920-luvulla on Hirvivaarassa käynyt karjalaisten muodostumain uuttera tutkija, prof. H. Väyrynen, joka päiväkirjamerkinnöissään mainitsee Hirvivaarassa esiintyvan huomattavia määriä kyaniittia. Toisen maailmansodan päätyttyä kiinnitti johtaja 1. Karhula huomionsa Hirvivaaraan. Hänen aloitteestaan ryhdyttiin Hirvivaaraa tarkemmin tutkimaan louhimalla myös laboratoriokokeita varten jonkin verran kyaniitti-pyrofylliittikiveä. Näiden tutkimustöiden yhteydessä ylioppilas Ole Lindholm laati Hirvivaaran alueesta petrografisen kuvauksen ja esitti tutkimuksensa tulokset fil. kand. tutkintoa varten vaadittuna erikoistyönii (Lindholm, 1950). Kun Hirvivaaralla tehdyt geologiset havainnot antoivat perustellun aiheen olettaa kyaniittia ja pyrofylliittiä esiintyvan mahdollisesti muuallakin karelidisedimenttien pohjamuodostumissa, ryhdyttiin geologisen tutkimuslaitoksen toimesta kesällä 1950 etsimään uusia esiintymiä Kolin- Hirvivaaran välisellä alueella. Seuraavassa selostetaan tämän, vajaan kesän kestäneen ja sangen'niukoin työvoimin suoritetun tutkimustyön päätulokset.

9 KYANIITTI, ANDALUSIITTI JA PYROFYLLIITTI K y a n i i t t i eli d i s t e e n i on alumiinisilikaatti A1,SiO,. Puhdas kyaniitti sisältää: A1, % ja SiO, %. Kyaniitti esiintyy tavallisesti pitkähköinä, trikliinisinä, väriltään useimmiten sinisinä kiteinä, mutta harvinaisia eivät myöskään ole säteettäiset aggregaatit (Kuva 2). Kiteillä on kolme hyvää lohkosuuntaa. Kovuus on 4-7. Tiheys Hauras. Kyaniitti on metamorfisten kivilajien mineraali, jonka oikean ympäristön muodostavat gneissit ja liuskeet. Usein kyaniittia tavataan yhdessä andalusiitin, stauroliitin, rutiilin ja eräiden muiden vuorijonoliikuntoja suosivien mineraalien kanssa. Hirvivaarassa kyaniitin seuralaisena on pyrofylliittia. Kaupallista merkitystä omaavat kyaniittiesiintymät ovat koko maailmassa verrattain harvinaisia. Kyaniitin tuottajamaista tunnetuin on Intia, josta massamaista, hienorakeista kyaniittia viedään sekä Amerikkaan että Eurooppaan. Kyaniittia on viime aikoina alkanut tuottaa myös brittiläinen Itä-Afrikka ja Etelä-Afrikan liittovaltio. U.S.A:ssa on joukko kyaniittikaivoksia, mutta niiden tuotanto ei riitä tyydyttämään kysyntää. A n d a 1 u s i i t t i on alumiinisilikaatti, jonka kemiallinen kokoomus on sama kuin kyaniitin. Esiintymistavaltaan andalusiitti muistuttaa hyvin paljon kyaniittia kuuluen metamorfisten kivilajien mineraaleihin. Andalu-. siitin kovuus on 7.5 ja ominaispaino Louhintakelpoiset, puhtaat andalusiittiesiintymät ovat harvinaisia. P y r o f y 1 1 i i t t i eli a g a 1 m a t o 1 i i t t i on vesipitoinen alumiinisilikaatti, jonka kokoomus voidaan merkitä kaavalla: A1,03. 4Si0,. H,O. Puhdas pyrofylliitti sisältää: A1,0, 28.3 %, SiO, 66.7 % ja H,O 5.0 %. Kauppapyrofylliitissä on epäpuhtautena vaihtelevia määriä serisiittiä ja kvartsia. Pyrofylliitti on pehmeä mineraali muistuttaen tässä suhteessa talkkia. Tavallisesti pyrofylliitti esiintyy valkoisena, kellertävänä tai harmaana suomumaisena massana (Kuva 3). Hirvivaarassa tavataan myös säteettäisiä, kuitumaisia pyrofylliitti-aggregaatteja. Fysikaalisilta ominaisuuksiltaan pyrofylliitti poikkeaa huomattavasti edellä kuvatuista mineraaleista, kyaniitista ja andalusiitista. Pyrofylliitin

10 Kuva 2. Pitkäsalöista kyaniittia. Hirvivaara, Eno. Fig. 2. Kyanite roeks front Hirchra, Eno conimune..a, Eno. FQ. 3. Pyrophyllite frojx occlirrence of Porraskorpi. Hircicaurn, Eno.

11 kovuus on vain 1-2.5, ominaispaino , sulamispiste korkea. Lohkeavuus epätasainen, lehtimäinen. Pyrofylliitin yleisestä geologisesta esiintymistavasta ei ole käytettävissä paljonkaan tietoja. Näyttää siltä, että pyrofylliitti monessa tapauksessa on hydrotermistä alkuperää, mutta saattaa pyrofylliittiä syntyä myös Al-rikkaiden mineraalien mtluttumistuloksena. LOUHINTA Edellä on jo viitattu kyaniitin geologiseen esiintymistapaan. Kyaniitin separoimiseksi erilleen seuralaismineraaleistaan on louhittu kivi murskattava, jauhettava ja luokiteltava. Kunkin esiintymän luonteesta riippuen on tämän jälkeen valittava sopivat menetelmät kyaniitin rikastamiseksi, mikäli tämä on tarpeellista. Yleisimmistä rikastamismenetelmista mainittakoon flotaatiomenetelmä, gravitatiivinen rikastus ja +&ägneettinen separointi. Tuotteen peseminen ja seulominen on monissa tapauksissfi välttämätöntä. Joskus kyaniittikvartsiittia kuumennetaan ja jäähdytetään äkillisesti, jolloin kyaniittirakeisiin liittyvä kvartsi saadaan hajoamaan. Erittäin laajassa mittakaavassa harjoitetaan pyrofylliitin louhintaa Japanissa, jossa talkkiesiintymien niukkuuden takia teollisuus käyttää pyrofylliittiä talkin asemasta. Vuonna 1939 Japanissa oli toiminnassa 55 pyrofylliittikaivosta tai -louhosta, joiden kokonaistuotanto kohosi tonniin. U.S.A:ssa on pyrofylliittiä toisen maailmansodan jälkeen louhittu Pohjois-Carolinassa, Kaliforniassa ja Pennsylvaniassa. Kyaniittia ja andalusiittik käytettiin teollisuusmineraaleina sangen vähän ennen ensimmäistä maailmansotaa. Lentokoneteollisuuden kehittyessä ovat nämä yksinkertaiset alumiinisilikaatit muodostaneet raakaainelähteen moottoreiden sytytystulppaposliinille. ~aajem~aa' käyttöä kyaniitti ja andalusiitti ovat kuitenkin saavuttaneet tulenkestävänä materiaalina. Kuumennettuna sopivaan lämpötilaan alumiinisilikaatit muuttuvat mulliitiksi, josta valmistetuilla tuotteilla on suuri lujuus ja suuri lämmönkestokyky. Paitsi talkin korvikkeena voidaan pyrofylliittiä käyttää moniin muihin tarkoituksiin. Vuonna 1927 R. T. Vanderbill Co alkoi käyttää pyrofylliittiä keraamisten tuotteiden valmistukseen ja muutamia vuosia myöhemmin mainittu yhtiö hankki patentin menetelmälle, jonka mukaan pyrofylliittiä olennaisena raaka-aineena käyttäen valmistetaan lattia- ja seinätiiliä (Ladoo and Myers 1951). Pyrofylliitti soveltuukin hyvin keraamisten ja posliini-

12 tuotteiden valmistukseen ja muodostaa raaka-ainepohjan tulenkestäviä tuotteita valmistavalle teollisuudelle. Japanin huomattavan laajasta pyrofylliittituotannosta menee n. 60 % tulenkestavien tiilien valmistukseen. Maasälvän ja pyrofylliitin seosta on lasitehtaissa menestyksellisesti kokeiltu alumiinin raaka-aineena. Pyrofylliitin talkkimaiset fysikaaliset ominaisuudet tekevät mahdolliseksi käyttää tätä mineraalia samoihin tarkoituksiin kuin talkkia, kuten jo edellä on sanottu. RINTA Kyaniitin kauppahinta riippuu sen Al,03-pitoisuudesta. Pohjois- Amerikan Yhdysvallat tuottavat huomattavia mäiiriä kyaniittia Intiasta maksaen siitä omissa satamissaan doll. tonnilta. Intialaisen kyaniitiii Al,03-pitoisuus on %. U.S.A:n omista kaivoksista nostettu kivi jauhetaan ja rikastetaan vaahdottomalla. Näin saatu hienorakeinen rikaste on halvempaa kuin intialainen kyaniitti maksaen keskimaärin vain doll./ton. Pyrofylliitin hinta vaihtelee tuotteen puhtauden ja ki4,yttöominaisuuksien mukaan. U.S.A:ssa sen keskihinta on pysytellyt 10 doll. paikkeilla tonnilta. Talkki ja pyrofylliitti ovat toisiinsa verrattavissa sekä käyttönsä että hintansa puolesta. Esimerkkinä p-vrofylliitin tuotannosta mainittakoon Pohjois- Carolina, jossa vuonna 1946 louhittiin pyrofylliittiä tonnia, rahaarvoltaan dollaria. TUONTI Maamme tulenkestäviä tuotteita valmistava teollisuus on tähän asti toiminut ulkomailta hankittavan raaka-aineen varassa. Osittain on tuotettu tulenkestäviä tiiliä, osittain tällaisten tiilien valmistukseen soveltuvaa savea. Mikäli jätämme kyaniitti-, pyrofylliitti- ja andalusiittiesiintymät huomioonottamatta, on todettava, että maassamme on erittäin niukasti tulenkestavien tuotteiden valmistukseen kelpaavia mineraalisia luonnontuotteita. Mainitsemisen arvoisia lienevät ainoastaan eräät Itä- ja Pohjois- Suomen kaoliiniesiintymät, mutta niidenkin taloudellinen merkitys on vähäinen pitkien kuljetusmatkojen takia. Tästä syystä käsittää ulkomaan tuontimme huomattavia määriä tiiliä ja savea, kuten voidaan todeta ulkomaan kauppaa koskevasta tilastollisesta vuosikirjasta. Alla on muutamia tätä seikkaa selventäviä numerotietoja vuodelta 1957'.

13 Tuonnin miiiirii ton Tuonnin arvo mk Savi..., ,g : - Talkki , : -- Tulenkestävät tiilet , : - Tiilet, muut sekä lattia- ja seinälaatat ja kaekelit , i : - Yhteensli , : - Savien ja tiilien lisäksi tuotamme vuosittain huomattavia määriä tulenkestäviä keraamisia tavaroita, joita ei ole luettelossamme mainittu. Puheena olevan alan kokonaistuonti vuonna 1957 kohoaa siis hyvän joukon yli 800 milj. mk:n. Vaikkakaan tämä rahamäärä koko ulkomaankaupassamme ei sanottavia merkitse, on syytä kumminkin todeta, että tällä valuuttamäärällä tuotetaan maahamme sellaisia mineraalisia raaka-aineita, joita on mahdollisuus joko kokonaan tai ainakin osaksi korvata kotimaan tuotteilla. TUTKIMUSALUEEN GEOLOGISET PAAPIIRTEET Tutkittu alue käsittää 3-5 km leveän ja noin 25 km pitkän, luodekaakko-suuntaisen vyöhykkeen Pielisen lounaisrannalla, Pohjois-Karjalassa. Alueelle luonteenomaisia näkymiä ovat karjalaiset, avarat vaaramaisemat rotkomaisine laaksoineen ja kauempana siintävine vesineen. Geologisesti tämä hämyisten korpien maa sijaitsee ikivanhan, itäisen graniitti-gneissialueen ja läntisen karjalaisen vuorijonojakson rajavyöhykkeellä. Oheinen kartta (Kuva 4) antaa lukijalle yleiskuvan tutkimusalueen geologisesta rakenteesta. Jo karttakuvaa silmäillessä kiintyy varmaan huomio kivilajien jakaantumiseen tutkimusalueella aivan määrätyllä tavalla. Lännessä ovat vallitsevina kivilajeina vaaleat kvartsiitit, joihin liittyy konglomeraatteja ja joukko enemmän tai vähemmän metamorfoituneita happamia liuskeita. Kovin yleisiä näyttävät 1änsilohkolla olevan emäksiset intruusiot.1) Viimemainitut muodostumat ovat liuskeita selvästi leikkaavia ja tästä syystä niitä nuorempia. Karjalaisen orogenin tutkijat ovat nimittäneet karttakuvan vaaleita kvartsiitteja konglomeraattisine välikerroksineen jatulisarjaksi. Stratigrafisesti konglomeraatit ja niihin liittyvät karkearakeiset liuskeet kuuluvat Karelidien pohjamuodostumiin. 1) Oheisiin karttoihin (vrt. esim. Kuva 4) emaksiset intruusiot on merkitty doleriitteina tai diabaaseina. Kemialliselta kokoomukseltaan ja petrografiselta rakenteeltaan ne ovat hyvin vaihtelevia kivilajeja. Tavallisesti nama kivilajit ovat uraliittirikkaita ja varsin emäksisii. Plagioklaasia sisältavilla tyypeilla on selva ofiittinen rakenne maasälvan muodostaessa punertavan harmaita tai vihertavia liistakkeita. Emäksiset intrusiivikivilajit ovat joskus tasarakeisia, joskus jopa hienorakeisia gabromaisia kiviä.

14 Kuva 4. Geologinen yleiskartta tutkiniusalueesta. 1 Graniittigneissi, 2 Kvartsiitti, 3 Arkoosi- ja serisiittjkvartsiitti, 4 Kyaniitti- ja pyrofylliittikvartsiitti, 5 Stauroliittiliuske, 6 Konglomeraatti, 7 Emäksisia intrusiivikiviä. F9. 4. General Geological Map of Koli-Hirvivaara dktrict. 1 Grande gneks, 2 Quartzite, 3 Arkose and Sericite Qwlrtzite, 4 Kyanite- nnd pyrophyllite-bearing Quartzite, 5 Staurolite schist, 6 Conglomerate, 7 Basic intrusive rocks.

15 Pielisen länsirannalla, keskimäärin 1-2 km levyisenä suikaleena on vanhaa graniittigneissikalliota näkyvissä (vrt. Väyrynen 1954, s. 118). Edellä mainittujen pohjamuodostumain ja niiden alustana olevan graniittigneissin välinen rajaviiva kulkee loivasti kaarrellen suunnassa NNW-SSE. Tämän rajavyöhykkeen länsipuolella tavataan siis Karelidien kivilajeja, itäpuolella pääasiassa graniittignei~siä.~) Graniittigneissin ja karjalaisten liuskeiden välinen rajavyöhyke on maastossa helposti havaittavissa. Vesivaaralta (Kuva 4) pohjoiseen pain kohti Kolia mentäessä muodostaa kivilajien välisen kontaktivyöhykkeen yhtenäinen, jyrkkärinteinen tektoninen laakso. Laaksoa ympäröivissä kivilajeissa voidaan todeta liikuntojen merkkejä. Hirvivaaralla ja sen eteläpuolella heikkeneviit rajavyöhykkeen tuntomerkit, joskin kivilajit jatkuvasti ovat voimakkaasti tektonisoituneet. Edella sanotun mukaisesti rakentuu tutkimusalueen kallioperä suurelta osalta vaaleista, usein selvasti klastillisista kvartsiiteista. Karelidien ansiokas tutkija Vayrynen on vakuuttavalla tavalla selittänyt Kolin-Kaltimon jakson kvartsiitit pääosiltaan»vieraspaikkakuntalaisiksis, alloktonisiksi muodostumiksi. Väyrysen käsityksen mukaan (vrt. Väyrynen 1954, s. 236) Pielisen liinsirannan kvartsiitit ovat mahtavina laattoina lännestä pain työntyneet nykyisille paikoilleen. Laattojen etenemisen kauemmas itää kohti pysäytti vanha graniittigneissialue, jonka reunaa vasten kvartsiittilaatat puristuivat. Laattaliikuntojen johdosta kasaantui kvartsiittisia sedimenttejä tavallista runsaammin Kolin-Kaltimon väliselle vyöhykkeelle, missä kvartuiittilaatat suomumaisesti ahtautuivat toinen toistensa päälle. Liikuntojen yhteydessä on emäksistä magmaa tunkeutunut sedimenttipatjojen väliin. Näin syntyivät tutkimusalueen emäksiset intruusiot, joita tavataan vahvoina kerrosjuonina kvartsiittilaattojen välissä tai liuskeita leikkaavina juonimaisina muodostumina. KYANIITTI- JA PYROFYLLIITTIESIINTYMAT GEOLOGINEN SIJAINTI Tutkimusaluetta esittäviissa geologisessa yleiskartassa (Kuva 4) kyaniitti- ja pyrofylliittiesiintymät on merkitty mustalla raidalla. Karttakuvaa lähemmin tarkasteltaessa huomataan Al-silikaattien löytöpaikkojen geologi- l) Graniittigneissilla on selvästi gneissimainen ulkoasu, saattaapa se joskus olla hyvinkin liuskeista. Kivi on väriltään punertavaa tai vihertävän harmaata. Biotiitti on kerääntynyt pitkanomaisiksi kasaumiksi, joita tavataan hajallaan kvartsin ja punertavan maasalvan muodostamassa perusmassassa. Mikrokliinia on sieila taaila hajarakeina. Laheila jatulimuodostumi~n kontaktia graniittigneissi on vahvasti tektonisoitunut, joskus jopa ~nylonisoitunut. Punaista mikrokliinigraniittia tavataan epäsaannöllisinä juonina ja kasaumina graniittigneississa.

16 sessa sijainnissa hyvin selvää säännönmukaisuutta. Kaikki tunnetut esiintymät sijaitsevat karelidisedimenttien ja graniittigneissin valisellä kontaktivyöhykkeellä löytöpaikkojen muodostaessa siten Hirvivaaralta Kolille ulottuvan esiintymäketjun. Al-silikaatteja tavataan tosin muuallakin karelidisedimenteissä, mutta karttaan merkityissä paikoissa Al-pitoisuus on tavallista suurempi. Stratigrafisesti nämä esiintymät liittyvät Karelidieii pohjaliuskeisiin, lähelle vanhan graniittigneissin kontaktia. Hirvivaarassa, kyaniitti- ja pyrofylliittirikkaan vyöhykkeen päällä on paksuudeltaan vaihteleva konglomeraattipatja, joka puolestaan muuttuu kerrossarjassa ylöspäin siirryttäessä melko terävästi karkearakeiseksi kvartsiitiksi (Kuva 5). Tälle kvartsiittityypille oman leimansa antavat ohuet magnetiittiraidat ja siellä täällä välikerroksina esiintyvät pienimukulaiset konglomeraattikerrokset. Karkea kvartsiitti vaihettuu kattopuolella väriltään vaaleaksi, paikoin lasimaiseksi, puhtaaksi kvartsiitiksi, jota nyt varsin yleisenä kivilajina tavataan tutkimiisalueella korkeimpien vaarakallioitten kalottina. Heikkoa ja epätasaisesti jakaantunutta kyaniittipitoisuutta on tavattu sekä konglomeraattivyöhykkeessä että sen päällä sijaitsevassa kvartsiitissa. Yleensä kuitenkin näissä kerrostumissa kyaniittipitoisuus on vähäinen, harvoin muutamia prosentteja korkeampi. Hietasen (Hietanen 1938) tutkimusten mukaan Kolin kvartsiitti sisältaa kyaniittia 7.8 %. Kyaniittirikkaita ovat tutkimusalueen kvartsi-kyaniittijuonet. Näiden juonien merkitys on kuitenkin ekonomisessa mielessä sangen vähäinen, sillä juonien epäsäännöllinen sijainti ja yleensä vaatimattomat mittasuhteet vaikeuttavat niiden hyväksikäyttöä. Sen sijaan kyaniittipitoiset kvartsiitit tarjoavat kiitollisemman raaka-ainelähteen kyaniitin ja pyrofylliitin teollisessa mielessä tapahtuvalle tuotannolle. Seuraavassa on lyhyesti esitetty Al-silikaattien esiintymistapa tuntemissamme esiintymissä Kolin-Hirvivaaran valisellä alueella. Koli... Kyaniittijuonia Severinkallio... Kyaniittijuonia Pitkasuo..... Kyaniittikvartsiittia Vesivaara Kyaniittijuonia ja pyrofylliittiliusketta Hirvivaara Porraskorpi. Kyaniittijuonia, kyaniittikvartsiittia ja pyrofylliittiliusketta Ilokallio..... Kyaniittikvartsiittia ja andalusiittiliusketta Höllärinvaara.. Serisiitti- ja stauroliittiliusketta

17 HIRVIVAARA Herajärven ja Pielisen välisellä kannaksella, Herajoen itärannalla sijaitsee Hirvivaara (Kuvat 1 ja 4). Tämä, muutaman sadan metrin levyinen ja hieman yli yhden kilometrin pituinen, pitkänomainen kallio kohottaa lakensa n. 60 m ympäristöään ylemmäksi. Hirvivaaran eteläpään korkeinta huippua sanotaan Ilokallioksi, pohjoista kärkeä Porraskorveksi. Vaaran pituussuunta on NNW-SSE. Matkaa lähimmästä kaupungista, Joensuusta, on Hirvivaaralle 45 km. Hirvivaaran jyrkillä kalliorinteillä on lukuisia paljastumia, joiden perusteella kivilajien vaihteluita ja karelidisedimenttien kerrosjärjestystä on voitu sangen seikkaperäisesti selvitellä. Havaintojen päätulokset on esitetty oheisessa piirroksessa (Kuva 5), joka kuvaa Hirvivaaran rakennetta E-W suuntaisessa pystyleikkauksessa. Kuva 5. Hirvivaaran geologinen rakenne. Liuskeisuutta vastaan kohtisuora leikkaus. Merkkien selitykset tekstissä. Fig. 5. The sehe,,iotic vertical section of Hirvivaara across the strike of schistosity. a Quartzite, white und partly glass-like, b Qwrtzite, coarse-grained. Conglovierates and thin Stripes of magnetite sand oeeur in this quartzite-type. c Conglomerate, d Kyanite- and pyrophyllite-bearing quartzite, e Andalusite schist (in Ilokallio), f Chlorite schist, g Granite gneiss. Kivilajien kerrosjärjest y s Hirvivaarassa: a Kvartsiitti; valkoinen, lasimainea. b Karkeita kvartsiiteja; magnetiittiraitaisia, välikerroksina pienimukulaista konglomeraattia. c»rajakonglomeraattiw; ei esiinny yhtäjaksoisesti. d Kyaniittikvartsiitti.

18 e Andalusiittiliuske; havaitaan Ilokalliossa (Kuva 6). f Kloriittiliuske; Ilokalliossa kloriitin ohella on myös kloritoidia. g Graniittigneissi; pohjamuodostuma. Eri vyöhykkeet vaihettuvat toisikseen v ä h i t e 11 e 11 eikä edes kontakti graniittigneissiä vasten näytä olevan terävä. Silmiinpistävä piirre edellä kuvatussa sedimenttisarjassa on se, että alimpana tavataan hienorakeisia sedimenttejä (kerrokset f ja e) ja ylempänä karkearakeisempia (kerrokset d ja c), mikä viittaisi ylösalaiseen kerrosjärjestykseen. Vasta )>rajakonglomeraatin(kerros c) yläpuolella alkaa normaali kerrosjärjestys raesuuruuden perusteella sedimentation kulkua arvostellen. KVARTSIITIT JA KVARTSIITTI-KONGLOMERAATTIKERROKSET Hirvivaaran länsirinteellä on parissa paikassa paljastuneena puhdas valkoinen, jonkin verran lasimainen kvartsiitti (Kuva 5, a). Tätä kvartsiittityyppiä tavataan korkeimpien vaarojen rakennusaineena (vrt. cdellä s. 15) kautta koko bjatulijakson, aina Kolin pohjoispuolelta kauas kaakkoon Kaltimon komeille vaaramaisemille saakka. Vaalea, puhdas kvartsiitti vaihettuu varsin huomaamattomasti karkearakeisemmaksi sedimentiksi, karkeaksi kvartsiitiksi (Kuva 5, b) alempana vaaran rinteellä. Karkea kvartsiitti sisältää selvästi havaittavia määriä magnetiittia. Useassa tapauksessa magnetiitti on kasaantunut liuskeisuuden suuntaisiksi, muutaman mm:n läpimittaisiksi raidoiksi. Välikerroksina karkeassa kvartsiitissa on konglomeraattia, jonka pallot ovat sangen pieniä ja usein teräväsärmäisiä kvartsimukuloita. Karkearakeisten kvartsiittien alimman osan muodostaa katkonaisesti esiintyvä konglomeraattikerros, josta tässä kirjoituksessa on käytetty Lindholmin esittämää nimitystä >>rajakonglomeraatti,. Rajakonglomeraattia (Kuva 5, c) on joskus jopa kymmenien metrien paksuisina patjoina, mutta Hirvivaaran pohjoisosissa on rajakonglomeraattikerroksen paksuus vain vajaa metri1) Kuitenkin voidaan todeta, että tämä kerros on yleensä erittäin selvä ja helposti havaittavissa oleva muodostuma. Rajakonglomeraattihorisontin alla sijaitsevat varsinaiset kyaniitti- ja pyrofylliittiesiintymät (Kuva 5, d), joita Hirvivaaralla on kaksi: Ilo7callio ja Porraskorpi. 1) Hirvivaaran rajakonglomeraatti: Pallot tavallista suurempia, halkaisija noin 6 cm. Suurimpien pallojen läpimitta yli 16 cm. Kaikki pallot ovat juonikvartsia. Mukulat hyvin pyöristyneitä, silti rikkoutuneita. Pallojen raoissa magnetiittia. Yleensä kvartsimi~kulat hajallaan pitkin kongloineraattikerrosta, mutta Porraskorven koelouhoksen yläpuolella näyttävät kvartsipallot ryhmittyvän kahteen erilliseen, n. 20 cm paksuiseen vyöhykkeeseen. Pallojen välinen iskos on kvartsia, kiillettä ja magnetiittia, ehkä vähän myös kyaniittia. Kerroksen suunta N35-500W, kaade 40 SW. Porraskorven koelouhoksen kohdalla on rajakonglomeraatin kontakti alustaansa vastaan liiikupinta (Lindholmin mukaan). Täliä hankauspinnalla on hyvin runsaasti 3-4 cm pituisia turmaliinineulasia. Neulaset ovat keskenään samansuuntaisia kallistuen 35"SSW. Hirvivaaran eteläpäässä (Ilokalliossa) ei rajakonglomeraattia ole tavattu.

19 ILOKALLIO Ilokallion (Kuva 6) kvartsiitissa on kyaniittia porfyroblasteina. Lisäksi on vaaran itärinteellä andalusiittiliusketta, kuten geologisessa kartassa on esitetty. Ilokallion vaalealle kganiittikvartsiitille antaa heikko hematiittipirote punertavan värisävyn. Kiven liuskeisuutta korostavat yhdensuuntaisesti asettuneet, jopa 7 cm pitkät kyaniittikiteet. Kyaniittiporfyroblastien kvartsiittisessa välimassassa tavataan paikoin jonkin verran serisiittiä ja hiukan myös magnetiittia. Kyaniittipitoisuus vaihtelee esiintymän eri osissa. Runsaimmin kyaniittia on Ilokallion kyaniittikvartsiittivyöhykkeen keskipaikkeilla paljastumissa, jotka kartassa (Kuva 6) on kuvattu tiheillä kyaniitin merkeilla. Kyaniittikvartsiitti vaihettuu vähitellen kerrossarjassa alaspäin mentäessä a 11 d a 1 u s i i t t i 1 i u s k e e k s i (Kuvat 5 ja 6). Kvartsiittinen perusmassa käy yhä serisiittipitoisemmaksi ja pyöristyneet andalusiittirakeet korvaavat kyaniittiporfyroblasteja. Andalusiittirakeet ovat noin 0.5 cm läpimitaltaan ja rakeiden välinen massa on varsin kompaktista, tiivistä JO :,, 1 d rn Kuva 6. Geologinen kartta Ilokallion kyaniittiesiintyinasta. _--....; 10 1 Graniittigneissi, 2 Kloritoidikloriittiliuske, 3 Andalusiittiliuske, 4 Kyaniittikvartsiitti, 5 Kvartsiitti, 6 Konglonieraatti, 7 Doleriitti, 8 Kvartsijuoni, 9 Venyma, 10 Puhkeama. Fig. 6. Geological Map of Ilokallw kyanite-quartzite deposit. 1 Granite gneiss, 2 Chloritoid-chlorite schist, 3 zlndnlusite schist, 4 Kyanite-quurtzite, 5 Quartzite, 7 Dolerite, 6 Qunrtz zein, 9 Lineation, 10 Ozctwop.

20 tavaraa. Tätä osoittaa myös se, että kiveä lohkaistaessa särkyvät myös andalusiittiporfyroblastit. Väriltään kivi vaihtelee heikosti vihertävästä vaalean ruskean punaiseen. Paikoin tämä kivilaji on voimakkaasti tektonisoitunut (liikuntojen johdosta). Tällöin andalusiittiporfyroblastit ovat hävinneet ja niiden tilalle on tullut pieniä kloritoidiporfyroblasteja. Näin on käynyt varsinkin kerr~ssarjan alaosassa. Kyaniittikvartsiitissa seka andalusiittiliuskeessa tavataan yleisesti pieniä rutiilikiteitä. Kloritoidiliuskeessa rutiili on kerääntynyt ohuibsi juoviksi, jotka keltaisen värinsä vuoksi hyvin näkyvät liuskeessa. Pelkästään paljastumien perusteella voidaan todeta kyaniittikvartsiittia esiintyvän Ilokalliossa alueella, jonka laajuus on noin 100 x 70 m. Liuskeisuuden kulku vaihtelee NIOOE-N30 W ja kaade 50"-70 W tai SW. Tämän perusteella kyaniittikvartsiittikerroksen paksuus on noin 55 m. Jos laskemme esiintymän mittasuhteiltaan muuttumattomana ulottuvan 50 m:n syvyyteen, olisivat kyaniittikvartsiittivarat m3. Kivilajin tiheys vaihtelee kyaniittipitoisuuden mukaan 2. s 9-2. e 1. Ottamalla kiven keskitiheydeksi 2.9 saadaan kyaniittikvartsiittimääräksi tonnia. Rikastuskokeissa on kivestä saatu noin 33 % kyaniittia. Tämä saanti merkitsee ainakin tonnia kyaniittia, joka kyaniitin halvimmankin kauppahinnan (10 000: +on) mukaan merkitsee 2-3 miljardia markkaa. Andalusiittiliusketta on paljastumina noin m2:n laajuisella alueella. Olettaen, että tämä vyöhyke ulottuu syvyyttä kohti ainakin 25 m, saadaan andalusiittiliuskeen tilavuudeksi m3. Andalusiittikiveä voitaneen käyttää tulenkestävien tuotteiden valmistukseen sellaisenaan ilman lisäkustannuksia vaativia rikastusmenetelmia. PORRASKORPI Hirvivaaran jyrkän koillierinteen juurella, Porraskorvessa, on toinen kyaniittiesiintymä, jossa kyaniitin ohella on myös pyrofylliittia. Kyaniitti liittyy täällä, samoin kuin Ilokalliossa kvartsiittiliuskeeseen, mutta sen ohella on kyaniittia geologisesti toisenlaisessa muodostumassa, nimittäin k y a n i i t t i k v a r t s i j u o n e s s a. Tätä juonta on kesällä 1949 koelouhittu. Porraskorven alueen kallioperästa on laadittu geologinen kartta (Kuva 7). Kuten karttapiirroksestakin ilmenee, sijaitsee kyaniittikvartsiitti välittömästi ))rajakonglomeraatinfi alla. Itse kyaniittikvartsiitti ei kuitenkaan ole niin yhtenäinen ja selväpiirteinen muodostuma kuin geologisesta kartasta saattaisi päätellä, vaan kerrostuma on kyaniittipitoisuuteensa nähden melko epähomogeeninen. Paikoin on kyaniittikvartsiitti kovin okvartsirikaso, paikoin taas kyaniitti on myöhäisemmän metamorfoosin vaikutuksesta

21 Kuva 7. Geologinen kartta Porraskorven esiintyinasta. 1 Graniittigneissi, 2 Kloriittiliuske, 3 Kyaniittikvartsiitti, 4 Pyofylliittikvartsiitti, 5 ))Rajakongloineraattio, 6 Karkea kvartsiitti konglomeraattisine valikerroksineen, 7 Kyaniittijuoni, 8 Kyaniittilouhos, 9 Venyma, 10 Puhkeama. Fig. 7. Geologieal Map of Porraskorpi deposit. 1 Granite gneiss, 4 Chlorite schist, 3 Kyanite-quartzite, 4 Pyrophyllde-qwrtzite, 5 )>Border))-eonglot~~e~ate, 6 Coarse-grained qztrurtzite ctnd conglonzerate, 7 Kyanite vein, 8 Test-digging of kyanite, 9 Lineation, 10 Outwop. muuttunut pyrofylliitiksi. Andalusiittiliusketta vastaava horisontti näyttää kokonaan puuttuvan (vrt. Ilokallio, Kuva 6). Sen sijaan on Porraskorvessa kloriittiliuskevyöhyke, joka vastaa Ilokallion kloritoidiliusketta. PORRASKORVEN KIVILAJIT Kyaniittia sisältävän vyöhykkeen yläosassa, heti rajakonglomeraatin alla on kyaniittijuovaista kvartsiittia. Tämä kivilaji on

SODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET

SODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET M 19/3741/-79/3/10 Sodankylä Koitelaisenvosat Tapani Mutanen 22.2.1979 SODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET Koitelaisenvosien kromi-platinamalmi

Lisätiedot

Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä.

Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä. M 17 / Mh, Oj -51 / 1 / 84 Muhos ja Oulunjoki E. Aurola 14.6.51. Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä. Oulu OY:n puolesta tiedusteli maisteri K. Kiviharju kevättalvella 1951

Lisätiedot

Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi

Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Etelä-Suomen yksikkö C/KA 33/09/01 3.7.2009 Espoo Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Geologian tutkimuskeskus Etelä-Suomen yksikkö Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/2732/-84/1/87 Kittilä Palovaara Kari Pääkkönen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/2732/-84/1/87 Kittilä Palovaara Kari Pääkkönen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/2732/-84/1/87 Kittilä Palovaara Kari Pääkkönen LIUSKEKIVITUTKIMUKSET PALOVAARAN ALUEELLA KITTILÄSSÄ VUONNA 1984 YHTEENVETO Palovaaran liuskekiviesiintymän pääkivilajeina ovat

Lisätiedot

Montsoniittia. Vulkaniittia. Kiillegneissiä. Granodiorittia

Montsoniittia. Vulkaniittia. Kiillegneissiä. Granodiorittia 46 10.3. Leivonmäki Leivonmäen kallioperä koostuu syväkivistä (graniittiset kivet, gabro) ja pintakivistä (vulkaniitit, kiillegneissi). Graniittia on louhittu murskeeksi. Leivomäen puolella esiintyvää

Lisätiedot

M 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732. Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V.

M 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732. Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V. M 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732 Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V. 1975 Geologinen tutkimuslaitos suoritti kesällä 1975 uraanitutkimuksia

Lisätiedot

M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30. Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974

M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30. Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974 M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30 Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974 Syksyllä 1973 lähetti rajajääkäri Urho Kalevi Mäkinen geologisen tutkimuslaitoksen

Lisätiedot

M/17/Hd 47/1 Haukipudas Martinniemi - Jokikylä Aimo Mikkola 15.X1.1943. Malmitutkimukset Haukiputaalla v. 1947. Alkulause

M/17/Hd 47/1 Haukipudas Martinniemi - Jokikylä Aimo Mikkola 15.X1.1943. Malmitutkimukset Haukiputaalla v. 1947. Alkulause M/17/Hd 47/1 Haukipudas Martinniemi - Jokikylä Aimo Mikkola 15.X1.1943 Malmitutkimukset Haukiputaalla v. 1947 Alkulause Syksyn 1946 kuluessa suoritetut lohkarehavainnot Haukiputaan Putaan kylässä (Vrt.

Lisätiedot

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 FT Samuel Vaneeckhout TAUSTA Muinaisjäännösselvityksen tavoitteena oli selvittää muinaisjäännösrekisteriin kuuluvia kohteita UPM:n

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-93/1/10 Kuusamo Sarkanniemi Heikki Pankka 29.12.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532

Lisätiedot

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 1 KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 Hannu Poutiainen, Hans-Peter Schulz, Timo Jussila Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Kartoitustyö...

Lisätiedot

M/17/Yt 53/1 Ylitornio V. Yletyinen. Ylitornion Kivilompolon malmitutkimukset kesällä 1953

M/17/Yt 53/1 Ylitornio V. Yletyinen. Ylitornion Kivilompolon malmitutkimukset kesällä 1953 M/17/Yt 53/1 Ylitornio V. Yletyinen Ylitornion Kivilompolon malmitutkimukset kesällä 1953 Vuonna 1952 suoritetut malmitutkimukset Ylitornion Kivilompolossa, jossa oli tavattu useita molybdeenihohdelohkareita,

Lisätiedot

Kallioperän ruhjevyöhykkeet Nuuksiossa ja. ja lähiympäristössä

Kallioperän ruhjevyöhykkeet Nuuksiossa ja. ja lähiympäristössä Geologian Päivä Nuuksio 14.9.2013 Kallioperän ruhjevyöhykkeet Nuuksiossa ja lähiympäristössä Teemu Lindqvist Pietari Skyttä HY Geologia Taustakuva: Copyright Pietari Skyttä 1 Kallioperä koostuu mekaanisilta

Lisätiedot

GEOLOGIA. Evon luonto-opas

GEOLOGIA. Evon luonto-opas Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.

Lisätiedot

PEGMATIITTIEN MALMIPOTENTIAALISTA SUOMESSA

PEGMATIITTIEN MALMIPOTENTIAALISTA SUOMESSA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 101-03/1/85 Reijo Alviola 17.11.2003 PEGMATIITTIEN MALMIPOTENTIAALISTA SUOMESSA RE-PEGMATIITTIALUEET Suomesta tunnetaan yli 50 Rare Element (RE)-pegmatiittialuetta (karttaliite).

Lisätiedot

Mak-33.151 Geologian perusteet II

Mak-33.151 Geologian perusteet II Mak-33.161 tentit Mak-33.151 Geologian perusteet II Tentti 8.5.2001 1. Suomen kallioperän eri-ikäiset muodostumat; niiden ikä, sijainti ja pääkivilajit. 2. Karjalaisten liuskealueiden kehityshistoria Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

17. Tulenkestävät aineet

17. Tulenkestävät aineet 17. Tulenkestävät aineet Raimo Keskinen Peka Niemi - Tampereen ammattiopisto Alkuaineiden oksidit voidaan jakaa kemiallisen käyttäytymisensä perusteella luonteeltaan happamiin, emäksisiin ja neutraaleihin

Lisätiedot

SOOMEN GEOLOBINEN KAITTA

SOOMEN GEOLOBINEN KAITTA GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS SOOMEN GEOLOBINEN KAITTA GEOLOUICAL MAP OF FINLAND 1 :100000 LEHTI - SHEET - 2124 VILJAKKALA-TEISKO KALLIOPERAKARTAN SELITYS EXPLANATION TO THE MAP OF ROCKS KIRJOITTANUT-BY AHT

Lisätiedot

2 tutkittu alue n. 3 km

2 tutkittu alue n. 3 km Outokumpu Oy Malminetsintä Radiometrinen haravointi Korsnäs Heikki Wennervirta 10.1 e-14e201962 Työn tarkoitus Työstä sovittiin käyntini yhteydessa Korsnäsin kaivoksella 17.10,-19,10.1961 liitteenä olevan

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/4522/-89/1/10 Kuusamo Ollinsuo Heikki Pankka 17.8.1989 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

Aulis Häkli, professori. KULLAN ESIINTYMISESTÄ JA RIKASTETTAVUUDESTA RAARRK LAIVAKANKAAN KULTW'iINERALISAATIOSSA. Malminetsinta

Aulis Häkli, professori. KULLAN ESIINTYMISESTÄ JA RIKASTETTAVUUDESTA RAARRK LAIVAKANKAAN KULTW'iINERALISAATIOSSA. Malminetsinta KULLAN ESIINTYMISESTÄ JA RIKASTETTAVUUDESTA RAARRK LAIVAKANKAAN KULTW'iINERALISAATIOSSA Tutkimuksen tiiaaja: Tutkimuksen tekija: E ~auharn:ki/ktr Esko Hänninen O U T O K U M P U Oy Malminetsinta Aulis

Lisätiedot

VARKAUS Konnasalon asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2006

VARKAUS Konnasalon asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2006 1 VARKAUS Konnasalon asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Varkauden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Mastokarttaote... 3 Konnansalon muinaisjäännökset...

Lisätiedot

Kuva 1. Kairauskohteiden - 3 -

Kuva 1. Kairauskohteiden - 3 - Kuva 1. Kairauskohteiden - 3 - 4 Vuoden 1981 aikana mitattiin sähköisesti ja magneettisesti 33 km 2 alue karttalehdellä 3432.12, lisäksi tihennettiin sähköistä ja magneettista mittausta Haapaselän ja Vehmasmäen

Lisätiedot

Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009

Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009 1 Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Plus arkkitehdit 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Kuvia... 5 Kansikuva: rakennettavaa tonttialuetta,

Lisätiedot

Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK

Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Samuel Vaneeckhout Aura OK Työn suorittaja: FT Samuel Vaneeckhout (Osuuskunta Aura) Työn tilaaja: Rautalammin kunta Kenttätyöajankohta:

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1983-84 sekä 1988

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1983-84 sekä 1988 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2741/-89/1/60 Kittilä Vuomanmukka Kari Pääkkönen 26.9.1989 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

OEOLOOINEN YLEISKARITA

OEOLOOINEN YLEISKARITA GEOLOOINEN TOIMISTO SUOMEN OEOLOOINEN YLEISKARITA LEHTI D 3 JOENSUU VUORILAJIKARTAN SELITYS TEHNEET BENJ. FROSTERUS JA W. W. WILKMAN 70 KUVAA. 4 KARTTAA JA 8 TAULUA HELSINKI 1920] VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO

Lisätiedot

Imatra Ukonniemen alueen sekä sen pohjoispuolisen rantaalueen ja kylpylän ranta-alueen muinaisjäännösinventointi 2012

Imatra Ukonniemen alueen sekä sen pohjoispuolisen rantaalueen ja kylpylän ranta-alueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Imatra Ukonniemen alueen sekä sen pohjoispuolisen rantaalueen ja kylpylän ranta-alueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Imatran kaupunki 2 Sisältö: Kansikuva Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006

LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 1 LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Lappeenrannan kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Maastokartta, tutkimusalue,

Lisätiedot

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 1 Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen

Lisätiedot

Piikarbidi, jalokorundi ja tavallinen korundi

Piikarbidi, jalokorundi ja tavallinen korundi Piikarbidi, jalokorundi ja tavallinen korundi c/o Cerablast GmbH & Co.KG Gerhard-Rummler-Str.2 D-74343 Sachsenheim / Saksa Puhelin: 0049 7147 220824 Faksi: 0049 7147 220840 Sähköposti: info@korutec.com

Lisätiedot

GEOLOGINEN YLEISKARTTA

GEOLOGINEN YLEISKARTTA GEOLOGINEN KOMISSIONI SUOMEN GEOLOGINEN YLEISKARTTA LEHTI D 4 NURMES VUORILAJIKARTAN SELITYS TEHNYT W. W. WILKMAN 40 KUVAA JA 5 KARTTAA HELSINKI 1921 GEOLOGINEN KOMISSIONI SUOMEN GEOLOGINEN YLEISKARTTA

Lisätiedot

Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008

Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008 1 Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008 Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Valkeakosken kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot...

Lisätiedot

Enon kartta-alueen kalliopera

Enon kartta-alueen kalliopera WOMEN GEOLOGINEN KARTTA 1 : 100 000 GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 : 100 000 KALLIOPERAKARTTOJEN SELITYKSET LEHTI 4242 EXPLANATION TO THE MAPS OF PRE-QUATERNARY ROCKS SHEET 4242 Reino Kesola Enon kartta-alueen

Lisätiedot

MIKKELI SUOMEN GEOLOGINEN YLEISKARTTA VUORILAJIKARTAN GEOLOGINEN TOIMISTO SELITYS LEHTI C 2 BENJ. FROSTERUS HELSINKI 1903 ARVID PÖNNELIN TEHNYT

MIKKELI SUOMEN GEOLOGINEN YLEISKARTTA VUORILAJIKARTAN GEOLOGINEN TOIMISTO SELITYS LEHTI C 2 BENJ. FROSTERUS HELSINKI 1903 ARVID PÖNNELIN TEHNYT GEOLOGINEN TOIMISTO SUOMEN GEOLOGINEN YLEISKARTTA LEHTI C 2 MIKKELI VUORILAJIKARTAN SELITYS TEHNYT BENJ. FROSTERUS SUOMENTANUT ARVID PÖNNELIN 27 KUV. JA 2 TAULULLA HELSINKI 1903 KUOPIO 1903. K. MALMSTRÖM'IN

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3712/-85/1/10 Kittilä Tepsa Antero Karvinen 29.11.1985 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2

Lisätiedot

Limingan Tupoksen savikivikairaus ja suoritettavat jatkotutkimukset

Limingan Tupoksen savikivikairaus ja suoritettavat jatkotutkimukset M 17/Lka-60/1 Liminka 11.1.1960 Limingan Tupoksen savikivikairaus ja suoritettavat jatkotutkimukset Pyhäkosken voimalaitostutkimuksia suoritettaessa löydetty savikivi on Suomen kallioperässä täysin ympäristöstään

Lisätiedot

Raasepori Baggby Ön ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Raasepori Baggby Ön ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Raasepori Baggby Ön ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta... 4 Kansikuva: pieniä raivausröykkiöitä

Lisätiedot

SUOMEN MOLYBDEENIHOHTEISTA

SUOMEN MOLYBDEENIHOHTEISTA GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS GEOTE KNILLISIA JULKAISU JA N:o 58 SUOMEN MOLYBDEENIHOHTEISTA KIRJOITTANEET MAX KULONPALO JA VLADI -0 5 KUVAA JA 1 TAULUKKO TBKSTISSX 2 TAULUA ENGLISH SUMMARY ON THE MOLYBDENITB

Lisätiedot

Kivipolku Lappeenrannan linnoituksessa

Kivipolku Lappeenrannan linnoituksessa Kivipolku Lappeenrannan linnoituksessa Aloitetaan matkamme yllä olevan kuvan osoittaman muistomerkin luota. Pohditaan ensin hetki Lappeenrannan ja linnoituksen historiaa: Lappeenrannan kaupungin historia

Lisätiedot

Kouvolan kaupunki. Kesärannan ranta-asemakaava. Liito-orava -inventointi. Jouko Sipari

Kouvolan kaupunki. Kesärannan ranta-asemakaava. Liito-orava -inventointi. Jouko Sipari Kouvolan kaupunki Kesärannan ranta-asemakaava Liito-orava -inventointi Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO TYÖN TARKOITUS... 3 MENETELMÄT... 3 SUUNNITELUALUEEN LUONNONOLOT... 3 INVENTOINNIN TULOKSET... 5 LIITTEET

Lisätiedot

Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012

Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Pöyry Finland Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartat...

Lisätiedot

SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005

SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005 SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005 M U S E O V I R A S T 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 2. Inventointialue 1 3. Inventointihavainnot 2 4. Yhteenveto 2 5. Löydöt 3

Lisätiedot

Kivilaj ien kuvaukset

Kivilaj ien kuvaukset 1 Xartoitusalueena karttale?!den 2014 09 A eteläosa. Kivilaj ien kuvaukset SVGN SVGN on kartoitusalueen yleisin kivilaji.yleensa se on hieno- tai keskirakeista ja kohtalaisesti suuntautunutta.er5il- 12

Lisätiedot

- Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20).

- Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20). 1 Kartat (kpl 2) - Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20). - Mittakaava kertoo, kuinka paljon kohteita on pienennetty. Mittakaava 1: 20 00 tarkoittaa, että 1 cm kartalla on 20

Lisätiedot

Punkalaidun Mäenpää Lunteenintie arkeologinen valvonta vanhalla Huittinen Punkalaidun Urjala tielinjalla 2014 Timo Sepänmaa Antti Bilund

Punkalaidun Mäenpää Lunteenintie arkeologinen valvonta vanhalla Huittinen Punkalaidun Urjala tielinjalla 2014 Timo Sepänmaa Antti Bilund 1 Punkalaidun Mäenpää Lunteenintie arkeologinen valvonta vanhalla Huittinen Punkalaidun Urjala tielinjalla 2014 Timo Sepänmaa Antti Bilund Tilaaja: Punkalaitumen kunta 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta...

Lisätiedot

RAUMA Rauman sähköaseman ympäristön muinaisjäännösinventointi 2009

RAUMA Rauman sähköaseman ympäristön muinaisjäännösinventointi 2009 1 RAUMA Rauman sähköaseman ympäristön muinaisjäännösinventointi 2009 Tapani Rostedt Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Fingrid OYj 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen aika...

Lisätiedot

OUTOKUMPU OY 020/2121, 2112/~~~/1982

OUTOKUMPU OY 020/2121, 2112/~~~/1982 9 020/2121, 2112/~~~/1982 J-P Perttula/PAL 8.6.1983 1 (6) Olen suorittanut kartoitustoita karttalehtien 2121 02C, 2121 10B, 2112 06A-D ja 2112 09A-D alueilla seuraavasti. 2121 02C -1ehdella Kiikoisissa

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen rapakivimassiivin kartta-alueiden kalliopera

Kaakkois-Suomen rapakivimassiivin kartta-alueiden kalliopera WOMEN GEOLOGINEN KARTTA 1 :100 000 GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 :100 000 KALLIOPERAKARTTOJEN SELITYKSET LEHDET - SHEETS EXPLANATION TO THE MAPS OF 3023+3014 PRE-QUATERNARY ROCKS 3024 3041 3042 3044 3113

Lisätiedot

MALMITUTKIMUKSET RAAHEN JA PATTIJOEN KUNTIEN ALUEILLA KARTTA- LEHDELLÄ 2441 08, VUOSINA 1994-1996.

MALMITUTKIMUKSET RAAHEN JA PATTIJOEN KUNTIEN ALUEILLA KARTTA- LEHDELLÄ 2441 08, VUOSINA 1994-1996. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/2441/2000/2 /10 8.8.2000 Jarmo Nikander MALMITUTKIMUKSET RAAHEN JA PATTIJOEN KUNTIEN ALUEILLA KARTTA- LEHDELLÄ 2441 08, VUOSINA 1994-1996. 2 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Ikaalinen Sarkkila, tien 13139 parannusalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Ikaalinen Sarkkila, tien 13139 parannusalueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Ikaalinen Sarkkila, tien 13139 parannusalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Ikaalisten kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartta... 4 Kuvia... 4 Muinaisjäännös...

Lisätiedot

# A-11'Ge,40ti) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

# A-11'Ge,40ti) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS # A-11'Ge,40ti) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/3334/ 89/4/6 0 g - Nilsiä Sääskiniem i 011i hikäs GEOLOGIAN 12. 4. 1989 TUTKIMUSKESKU S Koskee : 3334 05 2 7 ' a a KIRJASTO VÄLI-SUOM I Et Lk-Uv A-K ' f _

Lisätiedot

Kultataskun löytyminen Kiistalassa keväällä 1986 johti Suurikuusikon esiintymän jäljille Jorma Valkama

Kultataskun löytyminen Kiistalassa keväällä 1986 johti Suurikuusikon esiintymän jäljille Jorma Valkama Pohjois-Suomen yksikkö M19/2743/2006/1/10 19.10.2006 Rovaniemi Kultataskun löytyminen Kiistalassa keväällä 1986 johti Suurikuusikon esiintymän jäljille Jorma Valkama GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI

Lisätiedot

MALMINETSIJAN KIVIOPAS

MALMINETSIJAN KIVIOPAS MALMINETSIJAN KIVIOPAS Geologian tutkimuskeskus Opas 38 Espoo 1994 Kivimiehentie 1 F 02150 ESPOO Puh. (90) 4693 2243 Avoinna: Sunnuntaisin 12-15 Arkisin 8-15 Ryhmät sopimuksen mukaan Sisäänpääsy maksuton

Lisätiedot

Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset

Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Toimenpidealue 1 kuuluu salmi/kannas-tyyppisiin tutkimusalueisiin ja alueen vesipinta-ala on 13,0 ha. Alue on osa isompaa merenlahtea (kuva 1). Suolapitoisuus oli

Lisätiedot

1) Haarautuminen vähäistä, epätasaisesti jakautunut maaprofiiliin 0) Ei juuri ollenkaan sivuhaaroja, juurissa jyrkkiä mutkia ja juuret osin litteitä

1) Haarautuminen vähäistä, epätasaisesti jakautunut maaprofiiliin 0) Ei juuri ollenkaan sivuhaaroja, juurissa jyrkkiä mutkia ja juuret osin litteitä LIITE 4. Pellon kunnon havaintolomake LOHKON NIMI: Yleishavainnot lohkolla 1. Pellon kuivuminen muokkauskuntoon keväällä (lohkon sijainti ja kaltevuus huomioiden) 1) Ensimmäisiä lohkoja paikkakunnan olosuhteisiin

Lisätiedot

SELOSTUS TANKAVAARAN JA MORGAMIN ALUEEN SEKAHIPUISTA TEHDYSTÄ ALUSTAVASTA TUTKIMUKSESTA

SELOSTUS TANKAVAARAN JA MORGAMIN ALUEEN SEKAHIPUISTA TEHDYSTÄ ALUSTAVASTA TUTKIMUKSESTA M 17/Sdk/Ir/52/2 Sodankylä ja Inari Pentti Ervamaa 1975-11-09 SELOSTUS TANKAVAARAN JA MORGAMIN ALUEEN SEKAHIPUISTA TEHDYSTÄ ALUSTAVASTA TUTKIMUKSESTA Ollessani 1950 luvun alkuvuosina mukana geologisen

Lisätiedot

Sulfidisavien tutkiminen

Sulfidisavien tutkiminen Sulfidisavien tutkiminen Ympäristö- ja pohjatutkimusteemapäivä 9.10.2014 Mikael Eklund Geologian tutkimuskeskus 9.10.2014 1 Peruskäsitteitä Sulfidisedimentti (Potentiaalinen hapan sulfaattimaa) Maaperässä

Lisätiedot

Kallioperän kartoituskurssi KK3 Humppila 15 26.5.2006

Kallioperän kartoituskurssi KK3 Humppila 15 26.5.2006 K21.42/2006/3 Kallioperän kartoituskurssi KK3 Humppila 15 26.5.2006 Raporttiyhteenveto Espoo 29.05.2006 Pekka Sipilä Geologian tutkimuskeskus Sisällys 2 Yhteenveto toiminnasta... 3 Raportti alueelta 1...

Lisätiedot

Saarijärvi, Multia Soidinmäen tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013

Saarijärvi, Multia Soidinmäen tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013 1 Saarijärvi, Multia Soidinmäen tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Sepänmaa Timo Jussila Tilaaja: Megatuuli Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Inventointi... 5 Liite museoviranomaisille:

Lisätiedot

Tutkimustyöselostus Kuhmo Siivikkovaara (8055/3), Niemenkylä (8055/4)

Tutkimustyöselostus Kuhmo Siivikkovaara (8055/3), Niemenkylä (8055/4) 15.10.2014 ALTONA MINING LTD/KUHMO METALS OY Kuhmo Siivikkovaara (8055/3), Niemenkylä (8055/4) Sanna Juurela KUHMO METALS OY (Y-tunnus 1925450-2) Kaivostie 9, FIN-83700 Polvijärvi, FINLAND Tel. +358 10

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3232/-93/1/10 - Joroinen Tuohilahti Olavi Kontoniemi 30.11.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004

PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004 1 PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004 Timo Jussila Kustantaja: Pielaveden kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Täydennysinventointi lokakuussa 2004...

Lisätiedot

Tammisaari 110 kv voimajohtolinjauksen Österby-Skarpkulla muinaisjäännösinventointi 2010.

Tammisaari 110 kv voimajohtolinjauksen Österby-Skarpkulla muinaisjäännösinventointi 2010. 1 Tammisaari 110 kv voimajohtolinjauksen Österby-Skarpkulla muinaisjäännösinventointi 2010. Timo Jussila Kustantaja: Tammisaaren Energia 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen aika...

Lisätiedot

HOLLOLA LAKIKALLIO TARKASTUSRAPORTTI

HOLLOLA LAKIKALLIO TARKASTUSRAPORTTI HOLLOLA LAKIKALLIO TARKASTUSRAPORTTI Lahden museot (Päijät-Hämeen maakuntamuseo) suoritti tarkastuskäynnin Hollolan Lakikalliolie keskiviikkona 4.9.2013. Maastotarkastuksen suoritti tämän raportin laatija.

Lisätiedot

Vesilahti Naarvanjoen suun pohjoispuolisen asemakaava-alueen muinaisjäännnösinventointi 2009

Vesilahti Naarvanjoen suun pohjoispuolisen asemakaava-alueen muinaisjäännnösinventointi 2009 1 Vesilahti Naarvanjoen suun pohjoispuolisen asemakaava-alueen muinaisjäännnösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Vesilahden kunta Sisältö: Perustiedot... 1 Inventointi... 2 Kartat... 2 Kuvia...

Lisätiedot

Nurmes Pitkämäen teollisuusalueen asemakaavan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2013

Nurmes Pitkämäen teollisuusalueen asemakaavan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Nurmes Pitkämäen teollisuusalueen asemakaavan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Nurmeksen kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Inventointi... 4 Rannansiirtyminen...

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIIYUSKESKUS M 10.1/-86/1/86 Malmiosasto Markku Rask 5.5.1986 POHJOIS-SUOMEN RAKENNUSKIVIESIINTYMXT

GEOLOGIAN TUTKIIYUSKESKUS M 10.1/-86/1/86 Malmiosasto Markku Rask 5.5.1986 POHJOIS-SUOMEN RAKENNUSKIVIESIINTYMXT GEOLOGIAN TUTKIIYUSKESKUS M 10.1/-86/1/86 Malmiosasto Markku Rask 5.5.1986 POHJOIS-SUOMEN RAKENNUSKIVIESIINTYMXT YHTEENVETO Luonnonkivien kaytto rakentamisessa on lisaantynyt viime vuosina ja maamme rakennuskiviteollisuus

Lisätiedot

Akaa Toijala Sampolantie Kiinteistön 20-407-6-11 muinaisjäännösinventointi 2012 Hannu Poutiainen Timo Sepänmaa

Akaa Toijala Sampolantie Kiinteistön 20-407-6-11 muinaisjäännösinventointi 2012 Hannu Poutiainen Timo Sepänmaa 1 Akaa Toijala Sampolantie Kiinteistön 20-407-6-11 muinaisjäännösinventointi 2012 Hannu Poutiainen Timo Sepänmaa Kustantaja: Akaan Seudun OP-Kiinteistökeskus Oy LKV 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot...

Lisätiedot

Kaivosteknillinen ryhmä Paavo Eerola

Kaivosteknillinen ryhmä Paavo Eerola Kaivosteknillinen ryhmä Paavo Eerola A P A J A L A H D E N K U L T A E S I I N T Y M A N K A N N A T T A V U U S T A R K A S T E L U JAKELU KM-ryhmä: Tanila/OKHI, Pihko/OK, Erkkila/OK~ OKME: Rouhunkoski,

Lisätiedot

FLUIDISULKEUMA-TUTKIMUS SODANKYLÄN PALOKIIMASELÄN KULTAESIINTYMÄN KVARTSIJUONISTA

FLUIDISULKEUMA-TUTKIMUS SODANKYLÄN PALOKIIMASELÄN KULTAESIINTYMÄN KVARTSIJUONISTA M 19/3742/-80/1/10 Koskee 3742 04 SODANKYLÄ Kari A. Kinnunen 1980-2-22 FLUIDISULKEUMA-TUTKIMUS SODANKYLÄN PALOKIIMASELÄN KULTAESIINTYMÄN KVARTSIJUONISTA Tiivistelmä Palokiimaselän juonikvartsi sisältää

Lisätiedot

GEOLOGINEN YLEISKARITA

GEOLOGINEN YLEISKARITA GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS SUOMEN GEOLOGINEN YLEISKARITA THE GENERAL GEOLOGICAL MAP OF FINLAND LEHTI-SHEET B 8 ENONTEKIÖ KIVI LAJI KARTAN SELITYS WITH AN ENGLISH SUMMARY KIRJOITTANUT ARVO MATISTO GEOLOGINEN

Lisätiedot

Pälkäne Tommolan puhdistamo muinaisjäännösinventointi 2012 Hannu Poutiainen Johanna Stenberg

Pälkäne Tommolan puhdistamo muinaisjäännösinventointi 2012 Hannu Poutiainen Johanna Stenberg 1 Pälkäne Tommolan puhdistamo muinaisjäännösinventointi 2012 Hannu Poutiainen Johanna Stenberg Kustantaja: Pälkäneen kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Kartat... 3 Inventointi... 4 Havainnot...

Lisätiedot

Tarvaalan tilan rakennettavuusselvitys

Tarvaalan tilan rakennettavuusselvitys SAARIJÄRVEN KAUPUNKI P17623 21.8.2012 2 (5) SISÄLLYSLUETTELO: 1 YEISTÄ... 3 2 TUTKIMUKSET... 3 3 POHJASUHTEET... 3 4 ALUEEN RAKENNETTAVUUS... 4 4.1 Yleistä... 4 4.2 Rakennukset... 4 4.3 Kunnallistekniikka...

Lisätiedot

Ylöjärvi Majniemen kivikautisen asuinpaikan kartoitus 2010

Ylöjärvi Majniemen kivikautisen asuinpaikan kartoitus 2010 1 Ylöjärvi Majniemen kivikautisen asuinpaikan kartoitus 2010 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Kustantaja: Leena ja Markku Kuusela 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Tutkimus... 4 Kuvia...

Lisätiedot

Kesan 1975 kenttatyot keskitettiin Nurrnes-Lieksan valille, rnissa sijaitsee rnyos sotavuosina louhittu Matasvaaran kaivos.

Kesan 1975 kenttatyot keskitettiin Nurrnes-Lieksan valille, rnissa sijaitsee rnyos sotavuosina louhittu Matasvaaran kaivos. OUT 0 K U M P U Oy Ma1rninetsinta V-J Pentti1a/PAL 16.02.1976 1 (4) NURMEKSEN-MATASVAARAN-LIEKSAN -ALUEEN MOH-TUTKIMUKSISTA Varpaisjarvi, Kylrnarnaki (3243 01) Nurrnes, Kynsinierni (4321 10) Lieksan, Nurrneksen,

Lisätiedot

OUTOKUMPU OY. ' MOHKO-TWPP ISTEN ' LOHKAREIDEN MAHDOLLINEN ALKUPEFtÄ 020/4242, 4243, 4244/TJK/1985. Tapio Koistinen/LAP 25.'1.

OUTOKUMPU OY. ' MOHKO-TWPP ISTEN ' LOHKAREIDEN MAHDOLLINEN ALKUPEFtÄ 020/4242, 4243, 4244/TJK/1985. Tapio Koistinen/LAP 25.'1. OUTOKUMPU OY 020/4242, 4243, 4244/TJK/1985 Tapio Koistinen/LAP 25.'1.198 5 l(10) - MALMINETSINTX ' MOHKO-TWPP ISTEN ' LOHKAREIDEN MAHDOLLINEN ALKUPEFtÄ.... Tutkimusalue 1 : 400 000 ja 'Möhkö-tyyppisiä'

Lisätiedot

Nordanå-Lövbölen tuulivoimapuisto, Kemiönsaari

Nordanå-Lövbölen tuulivoimapuisto, Kemiönsaari Geologinen ja geotekninen selvitys Reijo Pitkäranta 28.4.2015 Kääntänyt suomeksi J. Loukonen (EFE Ab) 21.9.2015 28.4.2015 1 (8) SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 2 MENETELMÄT... 2 3 TULOKSET... 2 3.1 Tielinjaukset

Lisätiedot

Marjaomenapuu. Aamurusko. Cowichan (ent. Kadetti ) FinE. Hopa. PURPPURAOMENAPUUT Purpurea -ryhmä I VII

Marjaomenapuu. Aamurusko. Cowichan (ent. Kadetti ) FinE. Hopa. PURPPURAOMENAPUUT Purpurea -ryhmä I VII !"#$%&'"(')*+,,& Marjaomenapuu I VII Malus baccata Leveälatvuksinen pikkupuu. Lehdistö on vaaleanvihreä. Nuput ovat vaaleanpunaiset, valkoiset tai punertavat. Valkoiset kukat halk. n. 5 cm. Hedelmät punaiset

Lisätiedot

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS 1 1. Selvityksen taustoja Destia Oy tilasi tämän selvityksen Luontoselvitys Kotkansiiveltä 29.2.2008. Selvitys

Lisätiedot

1 Laske ympyrän kehän pituus, kun

1 Laske ympyrän kehän pituus, kun Ympyrään liittyviä harjoituksia 1 Laske ympyrän kehän pituus, kun a) ympyrän halkaisijan pituus on 17 cm b) ympyrän säteen pituus on 1 33 cm 3 2 Kuinka pitkä on ympyrän säde, jos sen kehä on yhden metrin

Lisätiedot

Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011

Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011 1 Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Muistokivi Oy M. Kaila 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Tutkimus... 3 Tutkimuskartat... 5 Vanhat kartat...

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKI Laukaantie Hirvaskangas 1600 -luvun tien leikkausdokumentointi

ÄÄNEKOSKI Laukaantie Hirvaskangas 1600 -luvun tien leikkausdokumentointi Keski-Suomen museo Kulttuuriympäristö Arkeologia ÄÄNEKOSKI Laukaantie Hirvaskangas 1600 -luvun tien leikkausdokumentointi Miikka Kumpulainen 2009 Keski-Suomen museo Tutkimuskohde: Laukaantie Hirvaskangas,

Lisätiedot

SUOMEN ROVANIEMI TORNIO

SUOMEN ROVANIEMI TORNIO GEOLOGINEN TOIMISTO SUOMEN 6GEOLOGINEN YLEISKARTTA LEHDET C6 ROVANIEMI H5 TORNIO H6 YLITORNIO VUORILAJIKARTAN SELITYS TEHNYT VICTOR HACKMAN SUOMENTANUT J. N. SOIKERO 24 KUVAA JA 9 TAULUA JIECSIN(JISSÄ

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU 1-2 KAIV.REK.NRO 4465 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU 1-2 KAIV.REK.NRO 4465 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M 06/2633/-91/1/10 Rovaniemen maalaiskunta Rosvohotu Seppo Rossi 29.11.1991 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU

Lisätiedot

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS 18.11.011 YLEISTÄ Kuva 1. Kaava-alue ilmakuvassa. Ilmakuvaan on yhdistetty maastomalli maaston korostamiseksi. Jokikylän yleiskaavan kaava-alue on

Lisätiedot

Jarmo Lahtinen 30.4.2001 Julkinen. OKME/Outokumpu 1 kpl

Jarmo Lahtinen 30.4.2001 Julkinen. OKME/Outokumpu 1 kpl 1 (7) Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl OKME/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Koveron arkeeisella vihreäkivivyöhykkeellä valtauksilla Mönni 1 5, Kovero 1 2 ja Kuusilampi vuosina 1998 1999

Lisätiedot

Tuulivoiman maisemavaikutukset

Tuulivoiman maisemavaikutukset Kuvasovite raportista Etelä-Pohjanmaan tuulivoimaselvitys, FCG, E-P:n liitto, YM. http://www.epliitto.fi/upload/files/etelapohjanmaan_tuulivoimaselvitys.pdf Tuulivoiman maisemavaikutukset Tietoa ja havainnollistusta

Lisätiedot

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...

Lisätiedot

VIRRAT Herraskosken kanavan itä- ja eteläpuolisen alueen muinaisjäännösinventointi

VIRRAT Herraskosken kanavan itä- ja eteläpuolisen alueen muinaisjäännösinventointi 1 VIRRAT Herraskosken kanavan itä- ja eteläpuolisen alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Pirkanmaan liitto 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Muinaisjäännöksen kuvaus...

Lisätiedot

Valkeakoski Jutikkalan itäpuolen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Timo Jussila

Valkeakoski Jutikkalan itäpuolen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Timo Jussila 1 Valkeakoski Jutikkalan itäpuolen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Timo Jussila Kustantaja: Valkeakosken kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

Ertiitli havaintoja V-alueen malmin kontaktimineralisaatioeta Outokummun kaivoksessa.

Ertiitli havaintoja V-alueen malmin kontaktimineralisaatioeta Outokummun kaivoksessa. Ertiitli havaintoja V-alueen malmin kontaktimineralisaatioeta Outokummun kaivoksessa. Vuoden 1958 alkupuolella suoritti allekirjoittanut etrsintojs Outokummun kaivoksessa lyijyhohteen 16ytthieeksi ieotooppieuhdem&eireiyat&

Lisätiedot

Päivämäärä 1 Dnro 23.11.2007. Toimeksiantaja

Päivämäärä 1 Dnro 23.11.2007. Toimeksiantaja Va p a u t u u1. 1. 2 0 1 3 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUV AILULEHTI Päivämäärä 1 Dnro 23.11.2007 Tekijät Raponin laji Vesa Perttunen M10.1 Raponin nimi Lapin kolmion geologinen kehitys ja malmipotentiaali

Lisätiedot

UURAINEN Hirvaskankaan muinaisjäännösinventointi 2004

UURAINEN Hirvaskankaan muinaisjäännösinventointi 2004 1 UURAINEN Hirvaskankaan muinaisjäännösinventointi 2004 Timo Jussila Kustantaja: Uuraisten kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Havainnot... 4 Äänekoski 41 Ruokomäki... 5 Yleiskartta... 6

Lisätiedot

Juankoski Nuottiniemen alueen muinaisjäännösinventointi 2009

Juankoski Nuottiniemen alueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Juankoski Nuottiniemen alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: FCG Finnish Consulting Group Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Maastokartta... 3 Muinaisjäännökset...

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS Ydinjätteiden sijoitustutkimusten projektiryhmä

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS Ydinjätteiden sijoitustutkimusten projektiryhmä Y30/83/2 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS Ydinjätteiden sijoitustutkimusten projektiryhmä Työraportti G - 1.2.1-2 Antero Lindberg MINERAALIEN SORPTIO-OMINAISUUKSIEN GEOLOGINEN TARKASTELU - VERKKOSILIKAATIT Selostus

Lisätiedot

13. Savisideaineet. Raimo Keskinen Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto

13. Savisideaineet. Raimo Keskinen Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto 13. Savisideaineet Raimo Keskinen Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto Savisideaineet ovat luonnon tuotteita, jotka saadaan sitomiskykyiseksi kostuttamalla ne vedellä. Savella on taipumus imeä itseensä

Lisätiedot

25.6.2015. Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 2010-2014

25.6.2015. Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 2010-2014 25.6.2015 Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 20102014 Geologian tutkimuskeskus 1 TUTKIMUSALUE Tutkimusalue sijaitsee Kivistönmäen teollisuusalueella Mynämäellä 8tien vieressä. Kohteen osoite on Kivistöntie

Lisätiedot

LEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015

LEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015 1 LEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015 Timo Sepänmaa Ville Laakso Tilaaja: Lemin kunta 2 Sisältö Perustiedot... 2 Kartat... 3 Inventointi... 5 Tulos... 6

Lisätiedot

Kangasala Vatialan ja Lempoisten (Riunvaiva) kylätonttien arkeologinen maastotarkastus 2010. Timo Jussila Hannu Poutiainen

Kangasala Vatialan ja Lempoisten (Riunvaiva) kylätonttien arkeologinen maastotarkastus 2010. Timo Jussila Hannu Poutiainen 1 Kangasala Vatialan ja Lempoisten (Riunvaiva) kylätonttien arkeologinen maastotarkastus 2010. Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Kangasalan kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot