NOPEA HELPPO TARKKA LUJA-PONTTIHARKKOJEN SUUNNITTELUOHJE , VER.1

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NOPEA HELPPO TARKKA LUJA-PONTTIHARKKOJEN SUUNNITTELUOHJE 29.1.13, VER.1"

Transkriptio

1 NOPEA HELPPO TARKKA LUJA-PONTTIHARKKOJEN SUUNNITTELUOHJE , VER.1

2 LUJA-PONTTIHARKKOJEN SUUNNITTELUOHJE 2

3 SISÄLTÖ 1. LUJA-PONTTIHARKOT 4 2. HARKKOPERUSTUKSET Perustamistavan valinta Matala perusmuuri Matalaperustuksen korkeus Routasuojaus Perusmuurin lämmöneristys Perusmuurin raudoitus Kellarillinen perustus Mitoitus maanpaineelle Lämmöneristys Perusmuurin pinnoitus Radon ULKOSEINÄT Suunnitteluperusteet Moduulimitoitus Vähimmäisraudoitus Rengaspalkki Muuraussiteet eristeharkkoseinässä Lämmöneristävyys Kantavien ulkoseinien mitoitus pystykuormalle Ulkoseinien mitoitus tuulikuormalle Aukkojen vaikutus kantavaan seinään Aukkojen ylitykset Liikuntasaumat Ikkunoiden ja ovien liittyminen VÄLISEINÄT Palonkestävyys Ääneneristävyys Ei-kantavat väliseinät Kantavat väliseinät Jäykistävät seinät SEINIEN PINNOITUS Ulkoseinien pinnoitus Sisäseinien tasoitus DETALJIT 41 LUJA-PONTTIHARKKOJEN SUUNNITTELUOHJE 3

4 1. Luja-harkot Luja-harkot on valmistettu maakosteasta kevytsorabetonista, jonka pääasiallisena runkoaineena on kevytsora. Kevytsorabetoni sisältää lisäksi sementtiä ja vettä. Kevytsora valmistetaan paisuttamalla savea korkeassa lämpötilassa, jolloin siitä muodostuu pinnaltaan tiiviitä, mutta sisältä huokoisia rakeita. Huokoisuus tekee kevytsorasta kevyen ja lämpöä eristävän. Kevytsorabetonin tiheyttä säädellään lisäämällä betonimassaan mm. hiekkaa ja lentotuhkaa. Kevytsorarakeiden huokosten sisältämä ilma tekee niistä keveitä ja lämpöä eristäviä. Suljetun huokosrakenteen ansiosta kevytsoraharkkojen vedenimukyky on pieni ja ne kuivuvat nopeasti. Kosteus ei vahingoita harkkoja ja ne kestävät hyvin pakkasta. Harkkojärjestelmä muodostuu leveydeltään erilaisista eristämättömistä harkoista sekä eristetystä harkosta. Kaikkien harkkojen pituus on 500 mm (5M-moduulimitta) ja korkeus 195 mm (2M- moduulimitta), joten leveimpienkään harkkojen paino ei tule liian suureksi. Matalaperustusten perusmuurit tehdään yleensä mm leveistä eristämättömistä harkoista. kellarin maanpaineseinät tehdään yleensä mm leveistä harkoista. Kapeampia harkkoja käytetään väliseinissä ja (ääneneristyksen vaatimissa) kaksinkertaisissa rakenteissa. Eristeharkkoja käytetään lämpimien ja puolilämpimien tilojen ulkoseinissä sekä myös tiilitalojen, puurunkoisten talojen ja tiiliverhottujen rakennusten sokkeleissa. Lämmöneristeenä on polyuretaani. Harkot on suunniteltu muurattavaksi ilman pystysaumalaastia. Harkkojen päissä olevat pystysuuntaiset pontit ohjaavat harkot oikein paikoilleen. Harkon päällä olevaan uraan voidaan helposti asentaa pituussuuntainen raudoitus siten, että raudoitus on laastin ympäröimä ja siten suojattu korroosiolta antaen samalla riittävän tartunnan harkon ja teräksen yhteistoiminnan varmistamiseksi. Luja- harkko on helposti työstettävissä. Luja-harkoista syntyy kestävä ja luja seinärakenne. Laastia käytetään vain vaakasaumoissa. Pontatut harkon päät asettaan vastakkain ilman laastia. Harkkojen korkeus on 195 mm, joten 5 mm:n saumalla päästään pystysuunnassa 200 mm:n moduulijakoon. Tarvittaessa voidaan käyttää myös paksumpia saumoja aina 20 mm:n paksuuteen asti. LUJA-PONTTIHARKKOJEN SUUNNITTELUOHJE 4

5 Lujabetonin kevytsorabetoniharkkojen tekniset ominaisuudet UH ja RUH-harkot EH-420 EH-420 kulma Eh-420 Kevytsorabetoni 3 / / 750 Kuivatiheys - Kevytsorabetoni kg/m 3 - Polyuretaani 37 kg/m 3 Ulkoseinät - Ulkoseinät 4 4 % - Lämmönjohtavuus; täydet saumat 0,25 0,25 W/(mK) - Lämmönjohtavuus; rakosaumat 0,21 0,21 W/(mK) Kellarin seinät - Vesipitoisuus 7 7 % - Lämmönjohtavuus; rakosaumat 0,22 0,22 W/(mK) Perusmuurit - Vesipitoisuus % - Lämmönjohtavuus; rakosaumat 0,24 0,24 W/(mK) Polyuretaani; lämmönjohtavuus 0,023 W/(mK) Nimellispuristuslujuus fqm 3 4 MPa Kevytsorabetonin ominaislujuudet - Puristus fck 2,1 2,8 MPa - Taivutusvetolujuus vaakasaumojen suuntaisessa murtotasossa fxk1 - Taivutusvetolujuus vaakasaumojen suuntaa vastaan kohtisuorassa murtotasossa fxk2 0,26 0,26 MPa 0,3 0,4 MPa - Leikkauslujuus fvk 0,18 0,24 MPa Materiaalin osavarmuusluku 1,8 1,8 Kuivumiskutistuma < 0,6 < 0,6 mm/m Lämpölaajeneminen /K Taulukko 1. Kevytsorabetoniharkkojen tekniset ominaisuudet LUJA-PONTTIHARKKOJEN SUUNNITTELUOHJE 5

6 Luja-harkkojen mitat ja painot HARKKO Pituus LEVEYS KORKEus kg/kpl kpl/m 2 Laastimenekki mm mm mm ltr/harkko VSH-88 puolikas ,5 11,1 0,2 VSH ,1 5,6 0,4 VSH-88 uraharkko ,4 5,6 0,4 UH ,6 10 0,5 UH ,3 10 0,6 UH ,0 10 0,6 RUH ,1 10 1,0 RUH-200 kulma ,0 5/m 1,1 RUH ,5 10 1,1 RUH-250 kulma ,0 5/m 1,1 RUH ,0 10 1,2 RUH-300 kulma ,9 5/m 1,7 RUH ,8 10 1,5 RUH-420 kulma ,1 5/m 2,0 EH ,9 10 0,9 EH-420 ulkokulma ,5 5/m 0,5 EH-420 sisäkulma ,9 5/m 0,6 EH-420 palkki ,2 1) 10 0,7 1) Ilman täyttövalua; täyttövalu 9,3 litraa/harkko Taulukko 1. Kevytsorabetoniharkkojen tekniset ominaisuudet LUJA-PONTTIHARKKOJEN SUUNNITTELUOHJE 6

7 2. Harkkoperustukset 2.1 Perustamistavan valinta Perustamistavan valintaa vaikuttaa rakennuspohjan laatu, rakennuksen muoto, rakennuksen käyttötarkoitus, rakennuspaikan sijainti ja korkeussuhteet, kellari sekä käytettävät rakenteet. Suunnittelun lähtökohtana on aina perustuksen moitteeton ja luotettava toiminta sekä lujuuden ja muodonmuutosten että lämmön- ja kosteudeneristyksen suhteen. Kuva 1. Yleisimmät harkkoperustukset Perustuksen tehtävänä on siirtää rakennuksen aiheuttamat kuormitukset maapohjalle. Pientaloissa merkittävin tekijä on yleensä perustusten painuminen. Maapohjalle sallittu kuorma (sallittu pohjapaine) määräytyy yleensä painuman perusteella. Hiekkaperäiselle maapohjalle perustettaessa maapohjan murtuminen voi tulla kyseeseen, jos perustamissyvyys joko rakentamisen aikana tai pysyvästi on matala. Perustusrakenteiden on myös estettävä maaperän kosteuden ja maahan valuneiden pintavesien tunkeutuminen rakenteisiin ja sisätiloihin. Kosteuden haittavaikutukset voidaan estää huolehtimalla rakennuspaikan kuivatuksesta salaojituksen avulla sekä veden- ja kosteudeneristyksillä. Sade- ja sulamisvesien patoutuminen rakennuksen seinän viereen estetään muotoilemalla rakennuksen viereinen maanpinta poispäin viettäväksi n. 3 m:n matkalla vähintään 150 mm (kaltevuus 1:20). Kosteuden nousu maaperästä alapohjarakenteisiin estetään laittamalla alapohjan alle vähintään 200 mm:n veden kapillaarisen nousun katkaiseva kerros (salaojitussora tai kevytsora KS420 KAP). Perusmuuria, sokkelipalkkia ja kellarinseinää vasten laitetaan vähintään 200 mm hyvin läpäisevää soraa. LUJA-PONTTIHARKKOJEN SUUNNITTELUOHJE 7

8 Puurakenteet ja tiilirakenteet eristetään aina kevytsoraperustuksista kosteuseristeellä. Aluspuun ja perustuksen välinen sauma tiivistetään myös ilmavuotoja vastaan. Eristeenä ja tiivisteenä käytetään esimerkiksi kumibitumikaistaa, umpisoluista muovinauhaa tai polyuretaanivaahtoa. Tiilimuurauksen alle asetettu eristekaista toimii liikuntasaumana ja samalla sitä kautta voidaan johtaa pois kuorimuurin taakse mahdollisesti päässyt vesi. 2.2 Matala perusmuuri Kellarittomien pientalojen yleisin perustamistapa on matala perusmuuri. Perusmuuriin kohdistuvat kuormitukset riippuvat siitä onko kyseessä maanvarainen vai kantava alapohja. Alapohja on edullisinta tehdä maanvaraisena silloin, kun perustukset ovat maanvaraisia ja maanpinnan korkeuserot ovat pieniä. Jos täyttökorkeus on yli 0,5 m on usein varmempaa ja edullisempaa käyttää tuulettuvaa ryömintätilaista kantavaa alapohjaa. Kantava ryömintätilainen alapohja tulee kyseeseen myös paaluperustusten yhteydessä. Maata vasten valettua kantavaa laattaa ei suositella, koska maan painuessa laatan alle jää tuulettumaton tila, josta kosteus ei pääse poistumaan. Turvallisempi ratkaisu on käyttää ryömintätilaista alapohjaa. Kuva 2. Maanpinnan kallistukset rakennuksen ympärillä pintavesien poisjohtamiseksi /Harkkokäsikirja/ Maanvaraista alapohjaa käytettäessä perusmuuria ja perustuksia rasittaa vain yläpuolisilta seinärakenteilta tuleva kuorma, mutta kantavaa alapohjaa käytettäessä perusmuuria ja perustuksia rasittaa lisäksi myös alapohjalta tuleva kuormitus Matalaperustuksen korkeus Lattiapinnan ja ulkopuolisen maanpinnan väliseksi korkeuseroksi suositellaan vähintään 0,5 m. Routivalla maapohjalla perustussyvyys maanpinnasta lukien tulisi olla vähintään 0,6 m. Tällöin routaeristeen päälle saadaan riittävä, vähintään 0,3 m paksuinen suojaava maakerros. Kohtuullinen perusmuurin korkeus antaa perusmuurille riittävän jäykkyyden painumia vastaan. Routimattomilla hyvin kantavilla maapohjilla perusmuuri voi olla matalampi. LUJA-PONTTIHARKKOJEN SUUNNITTELUOHJE 8

9 Edellä esitetyn perustella tavanomaisen matalaperustuksen korkeus anturan yläpinnasta lukien on 1 m eli 5 harkkokerrosta. Ulkoseinien perusmuuri kaivetaan n. 0,3 m poistettavan humuskerroksen alapuolelle. Sisäseinien anturat voivat olla ulkoseinien anturoita ylempänä. Ryömintätilan vapaan korkeuden tulee olla vähintään 0,8 m. Anturan mitat riippuvat perustamistavasta (maanvarainen / paalutettu), maapohjasta eli sallitusta pohjapaineesta, perusmuurissa käytetystä harkon leveydestä. Lämpimien rakennusten perusmuurissa käytetään eristeharkkoa EH-420 ja maanpinnan alapuolella alimmissa harkkokerroksissa eristämätöntä harkkoa RUH-420. Tällöin sopiva anturan leveys on mm ja korkeus mm. Paalutettujen anturoiden leveys on yleensä 600 mm ja korkeus mm paalun koosta ja paaluvälistä riippuen. Väliseinien anturoiden leveys riippuu seinässä käytetyn harkon leveydestä ja sallitusta pohjapaineesta / paalusta. Maanvaraista alapohjaa käytettäessä sisäpuolinen täyttö on yleensä 0,6 m. Alapohjan alla tulee olla vähintään 200 mm paksu veden kapillaarisen nousun estävä kerros ja tämän alapuolella n. 200 mm paksu tiivistetty routimaton täyttökerros. Mahdolliset radonputket sijoitetaan kapillaarikerrokseen ja putkien ympärillä on olla vähintään 200 mm salaojasorakerros. Kuva 3. Matalaperustuksen korkeus Routasuojaus Routasyvyys eli roudattoman maan syvyys vaihtelee maalajista ja paikkakunnan pakkasmäärästä riippuen 1, m. Routasyvyyden yläpuolelle perustettaessa on perustuksen alla olevan routivan maapohjan jäätyminen estettävä riittävällä routasuojauksella. Routasuojauksen mitoitus riippuu monista tekijöistä, joista tärkeimpiä ovat alapohjan ja perusmuurin lämmöneristyskyky. Hyvän lämmöneristyksen omaava alapohja ei johda lämpimistä sisätiloista maaperään riittävästi lämpöä estämään perustusten alla olevan maapohjan jäätymistä ilman riittävää routasuojausta. Huonosti lämpöä eristävä perusmuuri (esim. betoni, betoniharkko) muodostaa kylmäsillan, jota pitkin kulkeva lämpövirta jäähdyttää anturan alla olevaa maata. Anturan alapuolisen routivan maan jäätymisen estämiseksi perustukset joudutaan ulottamaan syvemmälle kuin paremmin lämpöä eristävistä kevytsoraharkoista tehtyä perusmuuria käytettäessä. Kuvassa 4 on esitetty pakkasmäärät ja routasuojauksen ilmastovyöhykkeet. Suomi on jaettu pakkasmäärän perusteella kolmeen ilmastovyöhykkeeseen: ilmastovyöhyke I; pakkasmäärä alle Kh, ilmastovyöhyke II; pakkasmäärä KH Kh ja ilmastovyöhyke III; pakkasmäärä yli Kh. LUJA-PONTTIHARKKOJEN SUUNNITTELUOHJE 9

10 Kuva 4. Pakkasmäärät F50 ja routasuojauksen ilmastovyöhykkeet Perustamissyvyys 0,75 m, Maanvaraisen alapohjan lämmönvastus ma = m 2 K/W, Ryömintätilaisen alapohjan lämmönvastus ma = 5,3... 6,25 m 2 K/W Routaeristeen lämmönjohtavuuden suunnitteluarvo λdesign = 0,043 W/(Km) (vastaa EPS 120 Routa) Routaeristeen leveys anturan ulkoreunasta Kevytsoraharkkoperustuksen routaeristyksen paksuus eri ilmastovyöhykkeissä Maanvarainen alapohja Ilmastovyöhyke Ryömintätilainen alapohja Ilmastovyöhyke I II III I II III Eristeen leveys [m] 1,2 1,2 1,5 1,2 1,5 - Eristyspaksuus [mm] Eristyspaksuus [mm] Seinälinja UIkonurkka Taulukko 3. Kevytsoraharkkoperustuksen routaeristyksen paksuus eri ilmastovyöhykkeissä LUJA-PONTTIHARKKOJEN SUUNNITTELUOHJE 10

11 2.2.3 Perusmuurin lämmöneristys Rakenteeltaan moitteettoman lämpöteknisen toiminnan kannalta perusmuurilla tulee olla riittävä lämmöneristyskyky. Perusmuurin lämmöneristyksen tulee olla riittävä, jotta alapohjan kautta maaperään johtuvan lämmön siirtyminen perusmuurin kautta ulkoilmaan olisi vähäistä. Erityisen tärkeää tämä on ryömintätilaisen alapohjan tapauksessa. Perusmuurin maanpäällisellä osalla käytetään eristeharkkoa. Perusmuurin eristeen tulee ulottua maanpinnan alapuolella routasuojauksen alapintaan asti. Perusmuurin sisäpuolinen lisäeristys parantaa perusmuurin lämmöneristävyyttä entisestään. Lattialaatan ollessa perusmuurin yläpintaa ylempänä, pysyy lattian reunan pintalämpötila yleensä riittävänä ilman eristeharkkoja. Kun lattialaatta on perusmuurin yläpinnan tasossa, kylmäsillan välttämiseksi ylimmissä harkkokerroksissa käytetään eristeharkkoa. Seinärakenteen edellyttämän tukipinnan mukaan ylimpänä harkkona voidaan käyttää eristeharkkoa, eristämätöntä harkkoa tai palkkiharkkoa. Tarvittaessa käytetään perusmuurin sisäpuolella lisäeristystä Perusmuurin raudoitus Perusmuuriin sijoitetaan vaakasuuntaiset harjateräkset T8 ylimpään vaakasaumaan ja sokkelihalkaisun alapuoliseen vaakasaumaan. Myös radonkatkon yläpuoliseen saumaan laitetaan harjateräkset T8. Raudoitus asennetaan harkon yläpinnassa olevaan laastilla täytettyyn uraan. Harkkojen muurauksen yhteydessä on huolehdittava siitä, että laasti muodostaa raudoitukselle on riittävän betonipeitteen. Harkoissa käytettyjen raudoitteiden betonipeitteet on määritetty SFS-EN mukaan, joten ympäristön rasitusluokassa MX4 (suolarasitetut kohteet meren rannalla tai suolattujen teiden varsilla) tulee käyttää ruostumatonta tai sinkittyä raudoitusta. Nurkissa teräkset limitetään 700 mm kuvan 6 mukaisesti.antura raudoitetaan rakennesuunnitelmien mukaan jatkuvalla raudoituksella, jonka tarkoituksena on vähentää kutistumasta aiheutuvaa halkeilua ja parantaa anturan kestävyyttä maapohjan painumaeroja vastaan. Kuva 5. Perusmuurin raudoitus T=A500HW harjateräs tai vast.; Bi= tikasraudoite Bi40 tai Bi37R (kuva 14) LUJA-PONTTIHARKKOJEN SUUNNITTELUOHJE 11

12 Kuva 6. Nurkan raudoitus LUJA-PONTTIHARKKOJEN SUUNNITTELUOHJE 12

13 2.3 Kellarillinen perustus Mitoitus maanpaineelle Kellarin seiniä rasittaa yleensä yläpuolisilta rakenteilta tuleva pystykuorma sekä ulkopuolinen maanpaine. Aukottoman Luja-harkkoseinän kestävyys pientaloissa pystykuormille on yleensä riittävä. Aukollisissa seinissä tarkistetaan aukon pielen puristuskestävyys. Maanpaineelle kellarin Luja-harkkoseinissä käytetään vaakasuuntaista raudoitusta. Tällöin seinä toimii vaakasuunnassa siirtäen maapaineen poikittaisille ulko- ja väliseinille. Kun betonirakenteinen välipohja kuormittaa seinää, niin myös seinän ylä- ja alareunaan syntyy tuki ja osa kuormasta siirtyy myös pystysuunnassa. Jos poikittaisia tukiseiniä ei ole riittävästi, niin seinän tuetaan voidaan käyttää myös teräs- tai betonipilareita tai harkoista muurattuja pilastereita. Seinän ulko- ja sisäpinnoissa suositellaan käytettäväksi samanlaista koko kellarin ympäri jatkuvaa raudoitusta. Raudoituksena käytetään yleensä kahta harjaterästä T8 joko joka toisessa tai jokaisessa vaakasaumassa. Teräkset sijoitetaan harkon päällä olevaan raudoitusuraan ja jatketaan limittämällä. Harjateräksen T8 jatkospituus on 700 mm. Sisäpinnan raudoitus suositellaan jatkettavaksi tukien kohdalla ja ulkopinnan raudoitus keskellä aukkoa. Kuvassa 6 on esitetty nurkan raudoitus. Täyttökorkeus [m] Taulukko 4 Maanpaineen laskenta-arvo ped [kn/m 2 ] 1,2 6,3 1,4 7,0 1,6 7,6 1,8 8,3 2,0 9,1 2,2 9,8 2,4 10,6 2,6 11,3 2,8 12,1 3,0 12,9 3,2 13,6 P1 = 5,6. H P = 0,31. q Kellarin seinän vierusta täytetään karkealla, routimattomalla ja hyvin vettä läpäisevällä soralla. Mitoituksessa voidaan tällöin käyttää kitkamaalle soveltuvia maanpaineen arvoja. Koska seinä on vaakaraudoitettu, voidaan maanpaine mitoituksessa olettaa tasaisesti jakautuneeksi seinän eristämättömän osan korkeudelle Kuvassa 7 on esitetty maapaineen arvoja murtorajatilassa eri täyttökorkeuksilla, kun pintakuorma on q = 2,5 kn/m 2, mikä vastaa kevyiden ajoneuvojen aiheuttamaa kuormaa. Sokkelihalkaisu ulottuu 0,4 m maanpinnan alapuolelle. Kuva 7. Vaakaraudoitetun kellarin seinän maanpaine, kitkamaa LUJA-PONTTIHARKKOJEN SUUNNITTELUOHJE 13

14 Maanpaineseinän Maanpaineseinän RUH-420 RUH-420 enimmäistukivälit enimmäistukivälit 3,2 3,0 2,8 Kuva 8. Maanpaineseinän maksimitukivälit, raudoitus T=A500HW. Jatkuvassa useamman poikittaisen väliseinän ohi menevällä seinällä tukiväliä voidaan kasvattaa 10 %. 2,6 2,4 2,2 Täyttökorkeus HL [m] (m) 2,0 1,8 1,6 1,4 1,2 1,0 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0 5,5 6,0 6,5 7,0 7,5 8,0 8,5 9,0 9,5 10,0 Tukiväli L (m) [m] LUJA-PONTTIHARKKOJEN SUUNNITTELUOHJE 14

15 Maanpaineseinän RUH-250 Maanpaineseinän ja RUH-250 RUH-300 ja enimmäistukivälit RUH- 300 enimmäistukivälit 3,2 3,0 2,8 Kuva 8. Maanpaineseinän maksimitukivälit, raudoitus T=A500HW. Jatkuvassa useamman poikittaisen väliseinän ohi menevällä seinällä tukiväliä voidaan kasvattaa 10 %. 2,6 2,4 2,2 Täyttökorkeus H [m] (m) 2,0 1,8 1,6 1,4 1,2 1,0 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0 5,5 6,0 6,5 7,0 7,5 8,0 Tukiväli L [m] (m) LUJA-PONTTIHARKKOJEN SUUNNITTELUOHJE 15

16 2.3.2 Lämmöneristys Kellarin seinältä vaadittava lämmöneristys määräytyy kellarin käyttötarkoituksen mukaan. Lämpimän kellaritilan lämmöneristysvaatimus on sama kuin asuinhuoneiden ulkoseinien. Kellarin seinän lämmöneristystä tarkasteltaessa voidaan maanpinnan alapuolella ottaa huomioon maan lämmönvastus. Maata vasten olevan lämpimän kellaritilan seinän U-arvo vaatimus on 0,16 W/(m 2 K). Ulkoilmaa vasten olevan seinän osalta vaatimustaso on 0,17 W/(m 2 K). Kellarin seinässä on yleensä lämpövastukseltaan useampia vyöhykkeitä (maanpäällinen osa, lähellä maanpintaa oleva eristetty osa sekä syvemmällä oleva eristämätön osa). Kellarin seinän lämmöneristävyyden vaatimusten täyttymistä voidaankin arvioida tarkastelemalla seinän keskimääräistä lämmöneristävyyttä. Riittävä lämmöneristävyys saavutetaan käyttämällä maanpinnan yläpuolisissa osissa eristettyjä harkkoja ja maanpinnan alapuolella eristämättömiä harkkoja ottamaan vastaan maanpaineen aiheuttamat rasitukset. Eristetyt harkot ulottuvat 400 mm maanpinnan alapuolelle. Tarvittaessa käytetään lisänä ulkopuolista lämmöneristystä. Täyttökorkeuden eli maanpinnan ja kellarin lattian välisen eron ollessa pieni (alle 0,7 m), seinän U-arvo 0,16 W/(m 2 K) saavutetaan usein ilman lisälämmöneristystäkin. Taulukossa 5 on esitetty Luja-harkkoseinien U-arvoja W/(m 2 K). Luja-harkkoseinien U-arvot harkkotyyppi harkon leveys (mm) maan päällä maanpinnan alapuolella m > 1 m RUH ,74 0,60 0,33 RUH ,63 0,53 0,30 RUH ,46 0,41 0,26 EH-420 Polyuretaanivaahto vaakasaumassa EH-420 Ilmaraollinen vaakasauma 420 0,12 0, ,13 0,13 Taulukko 5. Luja-harkkoseinien U-arvot LUJA-PONTTIHARKKOJEN SUUNNITTELUOHJE 16

17 Seuraavassa taulukossa on esitetty seinän keskimääräinen U-arvo W/(m 2 K), kun lisälämmöneristeenä on EPS/XPS, jonka lämmönjohtavuuden suunnitteluarvo λdesign =0,035. Taulukon arvot pätevät, kun kellarin vapaa korkeus on 2,5 m ja seinän maanpäällinen osuus on 400 mm ja eristeharkko ulottuu 400 mm maanpinnan alapuolelle. Maanpäällisessä osuudessa on käytetty eristeharkkoa EH-420 ja maanalaisessa osassa harkkoa RUH-420. Lisälämmöneristys EPS/XPS U-arvo W/(m 2 K) 100 mm 0, mm 0, mm 0,12 Taulukko Perusmuurin pinnoitus Matalaperusteinen perusmuuri ja kellarin seinä on pinnoitettava laastilla (esim. sokkelilaasti tai ohutrappauslaasti) sekä maanpinnan yläpuolisilta että maanpinnan alapuolisilta osilta. Näkyviltä osiltaan perustus voidaan pinnoittaa rouhepinnoitteella. Karkean pinta kestää parhaiten maanpinnan läheiset ankarat säärasitukset. Värilliseen rappaukseen voidaan käyttää silikonihartsipohjaista laastia tai maalia. Kellarin seinään tulee tehdä ulkopuolinen kosteuseristys esim. kumibitumikermillä tai perusmuurilevyllä. Tarvittaessa kosteuseristys tehdään myös matalaperustuksen sokkeliin. Ennen kosteuseristyksen asentamista harkkoseinä on pinnoitettava. Kuva 9. Kellarin seinän lisälämmöneristys LUJA-PONTTIHARKKOJEN SUUNNITTELUOHJE 17

18 2.5. Radon Perustukset on tiivistettävä siten, että radonkaasun pääsy sisätiloihin on estetty. Alapohjassa halkeilematon betonilaatta on yleensä riittävän tiivis radonkaasuille. Liitoskohdat ja läpiviennit on huolella tiivistettävä. Alapohjan ja harkkosokkelin välinen liitos tiivistetään kumibitumikermikaistalla. Tarkempia ohjeita on esitetty esim. RT-kortissa RT Radonin torjunta sekä RT-tarvikekortissa RT Perustusten kosteuden ja radonin eristys, Katepal Oy. Monihaarainen imukanavisto Tiivistämisen lisäksi tulee varautua radonin poistoon alustan tuuletusjärjestelmällä. Alapohjan alle kapillaarikerrokseen asennetaan salaojaputkista imukanavisto ja siitä poistoputki ja tarvittaessa poistopuhallin vesikatolle. Tuuletettua ryömintätilaa käytettäessä erillinen radontuuletusjärjestelmä ei ole tarpeen, vaan radonkaasun poistoon riittää yleensä ryömintätilan normaalit tuuletusaukot. Radonalueilla matala perusmuuri on pinnoitettava molemmin puolin riittävän ilmatiiveyden saavuttamiseksi. Radonalueilla kellarin seinän ulkopuolisena kosteuseristeenä tulee käyttää kumibitumikermiä. Kosteusteknisen toiminnan varmistamiseksi ulkopuolinen lämmöneriste sijoitetaan vesieristyksen ulkopuolelle. Rengasmallinen imukanavisto Kuva 10. Radon-imukanavisto LUJA-PONTTIHARKKOJEN SUUNNITTELUOHJE 18

19 3. ULKOSEINÄT 3.1 Suunnitteluperusteet Luja-harkkoseinät suunnitellaan Eurokoodin SFS-EN kansallisen liitteen mukaan. Suunnitteluohje perustuu tähän ohjeeseen ja on laadittu käyttäen osavarmuusmenetelmää. Tässä suunnitteluohjeessa esitetyt kestävyydet on laskettu em. eurokoodin mukaan ja vastaavat kestävyyksien murtorajatilan mukaisia laskenta-arvoja, joita verrataan osavarmuusluvuilla kerrottujen kuormien aiheuttamiin rasituksiin. Kuormat määritetään SFS-EN kansallisen liitteen sekä SFS-EN kansallisen liitteen mukaan. Kantavien rakenteiden mitoituksessa eristeharkkojen eristeen ja muuraussiteiden ei oleteta siirtävän voimia, joten eristeharkkojen molemmat kuoret toimivat pystykuormalle ja taivutukselle erillisinä. Tuulikuorman voidaan kuitenkin olettaa siirtyvän eristeen välityksellä myös toiselle kuorelle. Tuulikuormien voidaan olettaa jakautuvan molemmille kuorille niiden jäykkyyksien suhteessa. Eristeharkossa oletetaan toisen vähemmän kuormitetun kuoren jäykistävän rakennetta nurjahduksen suhteen. Eristeharkoissa sisäkuori toimii yleensä pystykuormia kantavana. 3.2 Moduulimitoitus Harkon liittymismitta pystysuunnassa sauman keskeltä keskelle on 200 mm (2 M) ja vaakasuunnassa 500 mm (5M). Harkkoseinien suunnittelussa tulee ottaa huomioon harkon pystymoduuli. Ikkunoiden ja ovien yläreunat on hyvä suunnitella samaan korkoon. Maanvaraisen lattian pinta sijoitetaan harkon korkeuden puoliväliin, jolloin ovien liittymismitta 2100 mm tai 2300 mm sopii harkkojakoon (oven yläreuna tulee harkon sauman kohdalle). Harkkoseinän päälle tuleva ontelolaatta asennetaan yleensä 20 mm korkuisten asennuspalojen päälle, joten laatan ja alapuolisen harkon välinen sauma on 20 mm. Laatan yläpinnan ja yläpuolisen harkon välinen sauma on yleensä 10 mm. Laatan kohdalla ulkokuoressa voidaan käyttää leikattua eristeharkkoa (sisäkuori ja osa eristeestä poistettu) tai kapeampaa umpiharkkoa ( UH-100 tai UH- 125). 175 mm korkeata ontelolaattaa käytettäessä laatan vaatima korkeus saumoineen on 205 mm ja 200 mm korkealla ontelolaatalla 235 mm. Pientaloissa vapaan huonekorkeuden tulee olla vähintään 2400 mm. Harkkorakennetta käytettäessä huonekorkeudeksi kuitenkin suositellaan 2500 mm, mikä sopii paremmin harkon 200 mm:n moduuliin, kun aukkojen asettamat vaatimukset otetaan huomioon. Luja-harkot ovat helposti työstettävissä ja katkaistavissa, joten rakennukset on mahdollista suunnitella ilman moduulimitoituksen rajoituksia. Materiaalimenekin optimoimiseksi voidaan käyttää 5 M moduulijakoa siten, että moduulilinjat ovat seinien sisäpinnoilla. Tällöin seinän ulkomitaksi tulee n*5m+2*harkon leveys. Nurkkaharkot muurataan kerroksittain joko rakennuksen pituus- tai poikkisuuntaan. Vaihtamalla nurkkaharkkojen suuntaa kerroksittain saadaan aikaan harkkokerrosten välinen limitys. Toisessa suunnassa joudutaan yleensä käyttämään täydestä harkosta leikattua sovituspalaa. Kahden päällekkäisen kerroksen sovituspalojen kokonaismitta on yhden harkon pituusmitta (sisämitta n*5m). Jos rakennuksen sisämitta on n*5m 130 mm, ei sovituspaloja tarvita. Pystysuuntaisessa mitoituksessa on otettava huomioon että ikkuna- ja ovikarmien standardikorkeudet ovat n*m - 10 mm. Kun saumapaksuus on 5 mm tulee aukon korkeudeksi n*2m+5 mm ja asennusvaraksi 15 mm, mikä tulee ottaa huomioon muuraustyön yhteydessä. Käyttämällä mm standardikorkeutta matalampaa karmia saadaan riittävästi asennusvaraa. Ikkunoiden joka sivulle suositellaan 15 mm:n asennus- ja tiivistysvaraa, joka on otettava huomioon ikkunoita hankittaessa. Harkkojärjestelmä ei ole sidottu vain puolen kiven limitykseen. Nurkkaharkon kerroksittainen suunnanvaihdos antaa määrätyn harkon leveydestä riippuvan limityksen. Käyttämällä nurkkaharkon vieressä lyhennettyjä harkkoja voidaan käyttää myös muita limitysmittoja. Rakenteellisesta syistä limityksen tulee olla vähintään 75 mm. Vaatimus koskee myös yksittäisiä päällekkäisissä harkkokerroksissa olevia harkkoja. LUJA-PONTTIHARKKOJEN SUUNNITTELUOHJE 19

20 Kuva 11. Harkon käyttö 5 M-moduulijaossa LUJA-PONTTIHARKKOJEN SUUNNITTELUOHJE 20

21 Kuva 12. Esimerkki kevytharkkoseinän pystysuuntaisesta mitoituksesta LUJA-PONTTIHARKKOJEN SUUNNITTELUOHJE 21

22 3.3 Vähimmäisraudoitus Luja-harkkoseinien vähimmäisraudoitus on tarpeen kutistumasta aiheutuvan halkeilun rajoittamiseksi. Vähimmäisraudoitus riippuu harkon leveydestä. Luja-harkkoseinien vähimmäisraudoitus Harkkotyyppi UH-100, UH-125, UH-150 UH-100, UH-125, UH-150 RUH-300, RUH-420 Eristeharkko EH T 8 k 800 A500HW 2 T 8 k 800 A500 HW tai tikasraudoite 2 ø 4 Bi40 k600 2 T 8 k 800 A500 HW tai tikasraudoite 2 ø 4 Bi40 k400 Vähimmäisraudoitus 2 T 8 k 600 A500 HW tai sisäkuoressa tikasraudoite 2 ø 4 Bi40 k600 ja ulkokuoressa tikasraudoite 2 ø 4 Bi37R k600 (ruostumaton) Taulukko 7. Luja-harkkoseinien vähimmäisraudoitus Kuva 13. Seinän vähimmäisraudoitus T=A500HW tai vast. ; Bi=tikasraudoite Bi40 tai Bi37R Vähimmäisraudoituksen lisäksi raudoitus asennetaan myös aukkojen ylä- ja alapuolisiin saumoihin sekä seinän ylimpään ja alimpaan saumaan. Aukkojen ylä- ja alapuolisissa saumoissa olevat teräkset ulotetaan vähintään teräksen jatkospituuden verran aukkojen ulkopuolelle. Rakennuksen jäykistämiseksi ulkoseinien nurkissa raudoitus jatketaan poikittaisille seinille. Raudoitus (myös vähimmäisraudoitus) jatketaan limijatkoksella. Jatkospituus on harjateräksellä T8 700 mm ja tikasraudoitteella 400 mm. Kuva 14. Tikasraudoite Bi40 /Bi37R LUJA-PONTTIHARKKOJEN SUUNNITTELUOHJE 22

23 Harkoissa käytettyjen raudoitteiden betonipeitteet on määritetty SFS-EN mukaan, joten ympäristön rasitusluokassa (MX4 (suolarasitetut kohteet meren rannalla tai suolattujen teiden varsilla) tulee käyttää ruostumatonta tai sinkittyä raudoitusta. 3.4 Rengaspalkki Seinässä on yhtenäinen rengaspalkki välipohjien ja yläpohjan alapuolella. Rengaspalkki sitoo rakenteet toisiinsa. Ala-, väli- ja yläpohjarakenteet tuetaan rengaspalkin päälle. Rengaspalkki toimii puurakenteiden kiinnitysalustana. Rengaspalkki tehdään palkkiharkosta, jonka valu-urat raudoitetaan ja valetaan betonilla. Palkkiharkkojen kumpaankin valu-uraan asennetaan 1 T 10 A500HW harjateräs ellei rakennesuunnitelmissa ole muuta mainittu. Betoniset ala-, väli- ja yläpohjarakenteet eivät vaadi rengaspalkkia, koska tarvittava rengasraudoitus voidaan sijoittaa laatan tasoon. On kuitenkin suositeltavaa tukea myös betoniset ala-, väli ja yläpohjarakenteet palkkiharkkojen päälle. Kuva 15. Palkkiharkosta tehty rengaspalkki 3.5 Muuraussiteet eristeharkkoseinissä Eristeharkkoseinissä muuraussiteet sitovat harkon kuoret tosiinsa. Muuraussiteet asennetaan aina ylimmän harkkokerroksen alapuoliseen saumaan ja välipohjan ala- ja yläpuolisiin saumoihin. Siteitä asennetaan vaakasaumaan 500 mm:n välein joka kolmanteen saumaan. Lisäksi muuraussiteitä asennetaan kaikkien ikkuna- ja oviaukkojen pieliin 1 kpl joka saumaan eli pystysuunnassa 200 mm:n välein. Yli 3,5 m korkeissa seinissä muuraussiteitä suositellaan käytettäväksi 4 kpl/m 2 eli 500 mm:n välein joka toisessa saumassa. Muuraussiteen pituus on 320 mm. LUJA-PONTTIHARKKOJEN SUUNNITTELUOHJE 23

24 3.6 Lämmöneristävyys Eristeharkkoseinät muurataan rakosaumoin ja pinnoitetaan molemmin puolin. Lämmöneristeen kohdalle ei laiteta laastia, joten siihen syntyy ilmarako. Lämmöneristävyyden parantamiseksi voidaan saumaan laittaa vähän paisuvaa polyuretaania. Polyuretaani asennetaan kahtena palkona laastin levittämisen jälkeen. Polyuretaanieriste saumassa varmistaa rakenteen toimivuuden myös työvirheiden sattuessa. EH-420 harkot soveltuvat myös passiivi- ja matalanenergia talojen ulkoseiniin, koska EH-420 harkoista tehdyn seinän U-arvo on 0,12 W/(m 2 K) käytettäessä polyuretaania saumassa. Matala-energiarakentamisessa suositellaan polyuretaanin käyttämistä ilmatiiveyden varmistamiseksi. Vaakasaumoissa aukkojen pielissä tulee käyttää polyuretaanivaahtoa, joka estää karmin takaa tulevien ilmavirtausten pääsyn seinärakenteeseen. Polyuretaanivaahtoa käytetään myös pystysaumoissa, jos eristeen väli tulee liian suureksi. Polyuretaanivaahdon tulee olla vähän paisuvaa (esim- Tytan low expansion PU-vaahto), jotta se ei nosta vastamuurattua harkkoa ja siten heikennä laastin ja harkon välistä tartuntaa. LUJA-PONTTIHARKKOJEN SUUNNITTELUOHJE 24

Muurattavat harkot. SUUNNITTELUOHJE 2016 Eurokoodi 6. (korvaa 19.1.2016 ohjeen)

Muurattavat harkot. SUUNNITTELUOHJE 2016 Eurokoodi 6. (korvaa 19.1.2016 ohjeen) Muurattavat harkot SUUNNITTLUOHJ 2016 urokoodi 6 (korvaa 19.1.2016 ohjeen) SISÄLTÖ 1. Yleistä, Lakka muurattavat harkot s. 3 2. Tekniset tiedot s. 3 3. Mitoitustaulukot s. 4 3.1 Mitoitusperusteet s. 4

Lisätiedot

Muurattavat harkot. SUUNNITTELUOHJE 1.2.2015 Eurokoodi 6. (korvaa 1.10.2014 ohjeen)

Muurattavat harkot. SUUNNITTELUOHJE 1.2.2015 Eurokoodi 6. (korvaa 1.10.2014 ohjeen) Muurattavat harkot SUUNNITTLUOHJ 1.2.2015 urokoodi 6 (korvaa 1.10.2014 ohjeen) SISÄLTÖ 1. Yleistä, Lakka muurattavat harkot s. 3 2. Tekniset tiedot s. 3 3. Mitoitustaulukot s. 4 3.1 Mitoitusperusteet s.

Lisätiedot

1 RAKENNNESELVITYS. 9 LIITE 5. s. 1. Korutie 3 Työnumero: 8.9.2011 Ilkka Meriläinen 51392.27

1 RAKENNNESELVITYS. 9 LIITE 5. s. 1. Korutie 3 Työnumero: 8.9.2011 Ilkka Meriläinen 51392.27 9 LIITE 5. s. 1 1 RAKENNNESELVITYS 1.1 TEHTÄVÄN MÄÄRITTELY Selvitys on rajattu koskemaan :ssa olevan rakennuksen 1. ja 2. kerroksen tiloihin 103, 113, 118, 204 ja 249 liittyviä rakenteita. 1.2 YLEISKUVAUS

Lisätiedot

Väliseinäharkot VSH-68, VSH-88/300, VSH-130, VSH-150, PK-200

Väliseinäharkot VSH-68, VSH-88/300, VSH-130, VSH-150, PK-200 Väliseinäharkot VSH-68, VSH-88/300, VSH-130, VSH-150, PK-200 SUUNNITTELU- JA TYÖOHJE 1.2.2015 Eurokoodi 6 (korvaa 1.10.2014 ohjeen) SISÄLTÖ 1. HARKKOJEN OMINAISUUDET s. 3 2. VÄLISEINÄT a. yleistä s. 4

Lisätiedot

Taiter Oy. Taiter-pistokkaan ja Taiter-triangeliansaan käyttöohje

Taiter Oy. Taiter-pistokkaan ja Taiter-triangeliansaan käyttöohje Taiter-pistoansaan ja Taiter-tringaliansaan käyttöohje 17.3.2011 1 Taiter Oy Taiter-pistokkaan ja Taiter-triangeliansaan käyttöohje 17.3.2011 Liite 1 Betoniyhdistyksen käyttöseloste BY 5 B-EC2: nro 22

Lisätiedot

ASENNUSOHJE 2. AMU-YLITYSPALKKI ja BISTÅL-TIKASRAUDOITE. sivu MATERIAALITIETO 1 TOIMITUSSISÄLTÖ 1 TÄRKEÄÄ 2

ASENNUSOHJE 2. AMU-YLITYSPALKKI ja BISTÅL-TIKASRAUDOITE. sivu MATERIAALITIETO 1 TOIMITUSSISÄLTÖ 1 TÄRKEÄÄ 2 2009 ASENNUSOHJE 2 AMU-YLITYSPALKKI ja BISTÅL-TIKASRAUDOITE sivu MATERIAALITIETO 1 TOIMITUSSISÄLTÖ 1 TÄRKEÄÄ 2 AMU-YLITYSPALKKI 1. Perustietoa 3 2. Älä pätki! 3 3. Asennus 4 1. kaksi tapaa 4 2. palkin

Lisätiedot

WWW.LAMOX.FI INFO@LAMOX.FI

WWW.LAMOX.FI INFO@LAMOX.FI 1 Perinteinen valesokkelirakenne Termotuote korjattu rakenne Asennus 2 Ennen työn aloittamista on aina tarkistettava päivitetyt viimeisimmät suunnitteluohjeet valmistajan kotisivuilta. Eristämisessä on

Lisätiedot

Multimäki II rakennettavuusselvitys

Multimäki II rakennettavuusselvitys Multimäki II rakennettavuusselvitys ERILLISLIITE 2 1 / 27 12.8.2014 1 (8) Multimäki II rakennettavuusselvitys TIE21218 Joensuun kaupunki SUUNNITTELUKOHDE Teemu Tapaninen 12.8.2014 Multimäki II rakennettavuusselvitys

Lisätiedot

Liitos ja mitat. Lisäksi mitoitetaan 4) seinän suuntainen sideraudoitus sekä 6) terästapit vaakasuuntaisille voimille.

Liitos ja mitat. Lisäksi mitoitetaan 4) seinän suuntainen sideraudoitus sekä 6) terästapit vaakasuuntaisille voimille. 25.9.2013 1/5 Liitoksen DO501 laskentaesimerkki Esimerkissä käsitellään tyypillisten elementtien mittojen mukaista liitosta. Oletetaan liitoksen liittyvän tavanomaiseen asuinkerrostaloon. Mitoitustarkastelut

Lisätiedot

Muottiharkot työohje 17/11/2015

Muottiharkot työohje 17/11/2015 Muottiharkot työohje 17/11/2015 Sisällysluettelo Toimitukseen valmistautuminen..sivu.3 Harkkojärjestelmä ja mitoitus...sivu.4 Harkkojen ladonta ja raudoitus sivu.6 Harkkojen valaminen.sivu.8 Aukkopielet

Lisätiedot

ARK-A.3000 Rakennetekniikka (4op) Lämpö- ja kosteustekniset laskelmat. Hannu Hirsi.

ARK-A.3000 Rakennetekniikka (4op) Lämpö- ja kosteustekniset laskelmat. Hannu Hirsi. ARK-A.3000 Rakennetekniikka (4op) Lämpö- ja kosteustekniset laskelmat Hannu Hirsi. SRakMK ja rakennusten energiatehokkuus : Lämmöneristävyys laskelmat, lämmöneristyksen termit, kertausta : Lämmönjohtavuus

Lisätiedot

PVL-vaijerilenkki. Seinäelementtien pystysaumaliitoksiin. Tekninen käyttöohje

PVL-vaijerilenkki. Seinäelementtien pystysaumaliitoksiin. Tekninen käyttöohje PVL-vaijerilenkki Seinäelementtien pystysaumaliitoksiin Versio: FI 10/2012 Laskentanormit: EC+NA Betoniyhdistyksen käyttöselosteet BY 5 B-EC 2 N:o 26 (PVL 60, PVL 80, PVL, PVL 120) BY 5 B-EC 2 N:o 32 (PVL

Lisätiedot

HARKKO- RAKENTEET. Leca -harkkorakenteet Työohje. Leca Lex perusharkot Leca Design harkot, Leca Term harkot. Leca perustukset ja Leca ulkoseinät

HARKKO- RAKENTEET. Leca -harkkorakenteet Työohje. Leca Lex perusharkot Leca Design harkot, Leca Term harkot. Leca perustukset ja Leca ulkoseinät HARKKO- RAKENTEET Leca perustukset ja Leca ulkoseinät Leca -harkkorakenteet Työohje Leca Lex perusharkot Leca Design harkot, Leca Term harkot 4-15 / 15.5.2016 korvaa esitteen 4-15/1.3.2014 LECA -HARKKO-

Lisätiedot

TUULETTUVAT RYÖMINTÄTILAT

TUULETTUVAT RYÖMINTÄTILAT TUULETTUVAT RYÖMINTÄTILAT Leca sorasta on Suomessa pitkäaikaiset ja hyvät käyttökokemukset. Leca sora ryömintatilassa Tuulettuvat ryömintätilat Uudis- ja korjausrakentaminen 3-12 / 5.9.2016 korvaa esitteen

Lisätiedot

YLIVIESKAN KAUPUNGINTALO PERUSKORJAUS

YLIVIESKAN KAUPUNGINTALO PERUSKORJAUS YLIVIESKAN KAUPUNGINTALO PERUSKORJAUS RAKENNUSTAPASELOSTUS 25.1.2016 Oy Kyöstintie 29 84100 Ylivieska puhelin 08-420 009 faksi 08-420 060 2 D1 Olevat aluerakenteet D10 Oleva maaperä Rakennusalue on rakennettua

Lisätiedot

Radon uudisrakentamisessa Ohjeistus ja kokemuksia

Radon uudisrakentamisessa Ohjeistus ja kokemuksia Hämeenlinna 15.2.2017 Radon uudisrakentamisessa Ohjeistus ja kokemuksia Olli Holmgren 1 Asunnon radonpitoisuuden enimmäisarvot STM:n päätös n:o 944, 1992: Asunnon huoneilman radonpitoisuuden ei tulisi

Lisätiedot

Ladottavien muottiharkkojen suunnitteluohjeet

Ladottavien muottiharkkojen suunnitteluohjeet Ladottavien muottiharkkojen suunnitteluohjeet 2 1 YLEISTÄ... 3 2 MUOTTIHARKKOJEN OMINAISUUDET... 3 3 MITTAJÄRJESTELMÄ... 3 4 LASKENTAOTAKSUMAT... 4 5 KUORMAT... 5 6 MATERIAALIT JA LASKENTALUJUUDET... 5

Lisätiedot

RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet -julkistamisseminaari 13.11.2012

RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet -julkistamisseminaari 13.11.2012 RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet -julkistamisseminaari 13.11.2012 Julkaisun tavoitteet ja yleiset periaatteet Pekka Laamanen 14.11.2012 1 RIL 107-2012 Julkaisu sisältää veden-

Lisätiedot

Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09

Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09 VIHDIN KUNTA Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3401/09 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 3401/09/1 1:3000 Leikkaus A-A

Lisätiedot

25.11.11. Sisällysluettelo

25.11.11. Sisällysluettelo GLASROC-KOMPOSIITTIKIPSILEVYJEN GHO 13, GHU 13, GHS 9 JA RIGIDUR KUITUVAHVISTELEVYJEN GFH 13 SEKÄ GYPROC RAKENNUSLEVYJEN GN 13, GEK 13, GF 15, GTS 9 JA GL 15 KÄYTTÖ RANKARAKENTEISTEN RAKENNUSTEN JÄYKISTÄMISEEN

Lisätiedot

HIRSIRAKENNUKSEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TOIMINTA

HIRSIRAKENNUKSEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TOIMINTA HIRSIRAKENNUKSEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TOIMINTA 9.9.2016 Prof. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos Vain hyviä syitä: Julkisen hirsirakentamisen seminaari, 8.-9.9.2016, Pudasjärvi MASSIIVIHIRSISEINÄN

Lisätiedot

SOKLEX - PERUSTUSJÄRJESTELMÄ

SOKLEX - PERUSTUSJÄRJESTELMÄ SOKLEX - PERUSTUSJÄRJESTELMÄ SOKLEX -VALMISMUOTTIEN ASENNUS- JA TUENTAOHJEET 2005 1 1. Rakennuksen pohjan kaivutöiden jälkeen sokkelilinjat täytetään vähintään 200 mm:n sorakerroksella. Sora tasataan perustamistasoon

Lisätiedot

Kevytbetoniharkkorakenteet

Kevytbetoniharkkorakenteet B5 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA YMPÄRISTÖMINISTERIÖ, Asunto- ja rakennusosasto Kevytbetoniharkkorakenteet OHJEET 2007 Ympäristöministeriön asetus kevytbetoniharkkorakenteista Annettu Helsingissä 25

Lisätiedot

RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt

RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt Eurokoodien mukainen suunnittelu RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt 1 TOIMINTATAPA... 2 2 MITAT JA MATERIAALIT... 3 2.1 RKL- ja R2KL-kiinnityslevyjen mitat... 3 2.2 R3KL-kiinnityslevyjen

Lisätiedot

4/2016 VIESKATALO. Työohjeet Rakennuksen vaipan tiivistämiseen. VIESKAN ELEMENTTI OY PL 4, 85201 Alavieska www.vieskanelementti.fi

4/2016 VIESKATALO. Työohjeet Rakennuksen vaipan tiivistämiseen. VIESKAN ELEMENTTI OY PL 4, 85201 Alavieska www.vieskanelementti.fi 4/2016 VIESKTLO Työohjeet Rakennuksen vaipan tiivistämiseen VIESKN ELEMENTTI OY PL 4, 85201 lavieska www.vieskanelementti.fi Yleistä Kosteus- ja homevaurioiden välttämiseksi on tärkeää huolehtia siitä,

Lisätiedot

Kingspan-ohjekortti nro 106

Kingspan-ohjekortti nro 106 Toukokuu 2016 Kingspan-ohjekortti nro 106 HÖYRYNSULKURATKAISUOHJE Kingspan Therma -eristeet höyrynsulkuratkaisuna Kingspan Therma -eristeet alhaisen lämmönjohtavuuden ja korkean vesihöyrynvastuksen ansiosta

Lisätiedot

Hämeenkylän koulun voimistelusalin vesikaton liimapuupalkkien kantavuustarkastelu

Hämeenkylän koulun voimistelusalin vesikaton liimapuupalkkien kantavuustarkastelu TUTKIMUSSELOSTUS Nro VTT S 01835 10 4.3.010 Hämeenkylän koulun voimistelusalin vesikaton liimapuupalkkien kantavuustarkastelu Tilaaja: Vantaan Tilakeskus, Hankintapalvelut, Rakennuttaminen TUTKIMUSSELOSTUS

Lisätiedot

Näin lisäeristät 4. Sisäpuolinen lisäeristys. Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet

Näin lisäeristät 4. Sisäpuolinen lisäeristys. Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet Näin lisäeristät 4 Sisäpuolinen lisäeristys Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet Tammikuu 202 Sisäpuolinen lisälämmöneristys Lisäeristyksen paksuuden määrittää ulkopuolelle jäävän eristeen

Lisätiedot

TUOTTEEN NIMI EDUSTAJA/ VALMISTAJA TUOTEKUVAUS SERTIFIOINTIMENETTELY. Myönnetty 1.10.2013. Alkuperäinen englanninkielinen

TUOTTEEN NIMI EDUSTAJA/ VALMISTAJA TUOTEKUVAUS SERTIFIOINTIMENETTELY. Myönnetty 1.10.2013. Alkuperäinen englanninkielinen TUOTTEEN NIMI SERTIFIKAATTI VTT-C-10100-13 Myönnetty 1.10.2013 Alkuperäinen englanninkielinen Xella kattoelementit Xella lattiaelementit EDUSTAJA/ VALMISTAJA Xella Danmark A/S Helge Nielsen Allé 7 DK-8723

Lisätiedot

ASENNUSOHJE MINSTER JA TURMALIN

ASENNUSOHJE MINSTER JA TURMALIN Turmalin-savikattotiili Minster-betonikattotiili ASENNUSOHJE Päivitetty 14.12.2012 Tämä korvaa aiemmat asennusohjeet Puh. +358 9 2533 7200 ~ Faksi +358 9 2533 7311 ~ www.monier.fi Sivu 1 / 9 Alkulause

Lisätiedot

BENDERS SOKKELIELEMENTIT SOKKELIELEMENTIT. Kunnon perustus. Lisätietoja Bendersistä www.benders.fi

BENDERS SOKKELIELEMENTIT SOKKELIELEMENTIT. Kunnon perustus. Lisätietoja Bendersistä www.benders.fi BENDERS SOKKELIELEMENTIT SOKKELIELEMENTIT Kunnon perustus Lisätietoja Bendersistä www.benders.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO INFO 2 TAUSTATIETOA SOKKELIELEMENTTI 4 BENDER L-SOKKELIELEMENTTI 7 BENDER I-SOKKELIELEMENTTI

Lisätiedot

Perustukset ja pohjarakenteet. Lauri Salokangas

Perustukset ja pohjarakenteet. Lauri Salokangas Perustukset ja pohjarakenteet Lauri Salokangas 1. Pohja- ja maarakentamisen peruskäsitteitä Maamekaniikka maan mekaanisen käyttäytymisen mallintaminen laskennallisin keinoin; sisältää maaparametrien määrittämisen

Lisätiedot

Kotirinteen kaava-alue Alueellinen pohjatutkimus Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3414/09

Kotirinteen kaava-alue Alueellinen pohjatutkimus Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3414/09 VIHDIN KUNTA Kotirinteen kaava-alue Alueellinen pohjatutkimus Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3414/09 PL 145 gsm 0400 472 059 gsm 0400 409 808 03101 NUMMELA fax (09) 343 3262 fax (09) 222 1201 email

Lisätiedot

Kivitalo pitää lämmön sisällä ja viiman ulkona

Kivitalo pitää lämmön sisällä ja viiman ulkona Harkot Kivitalo pitää lämmön sisällä ja viiman ulkona Arvostatko yksilöllisyyttä ja korkeaa laatua? Viihtyisyyden lisäksi sinulle on tärkeää, että kotisi on turvallinen. Lakka-harkoista saat kestävän talon,

Lisätiedot

Työn nro. Päiväys. Lattianpäällyste huoneselostuksen mukaan. Tasoite tarvittaessa rakennusselostuksen mukaan

Työn nro. Päiväys. Lattianpäällyste huoneselostuksen mukaan. Tasoite tarvittaessa rakennusselostuksen mukaan RYÖMINTÄTILAAN TAI ULKOILMAAN RAJOITTUVA ALAPOHJA wwwvicoverfi AP 101 Lattianpäällyste huoneselostuksen mukaan Tasoite tarvittaessa rakennusselostuksen mukaan 60 mm Teräsbetonilaatta rakennesuunnitelmien

Lisätiedot

PALOTURVALLINEN RAKENNUSVAIPPA

PALOTURVALLINEN RAKENNUSVAIPPA PALOTURVALLINEN RAKENNUSVAIPPA Tuulettuvat julkisivut 27.10.2016 Julkisivuyhdistys / Jukka Sevón Lämmöneristeet Mineraalivillateristeet (kivi-, silikaatti, tai lasivillat) Muovipohjaiset eristeet Puupohjaiset

Lisätiedot

ASENNUSOHJEET. Moduleo - lukkopontilliset vinyylilattiat. Ruukinkuja 2, 02330 ESPOO 09 260660 orientoccident.fi

ASENNUSOHJEET. Moduleo - lukkopontilliset vinyylilattiat. Ruukinkuja 2, 02330 ESPOO 09 260660 orientoccident.fi ASENNUSOHJEET Moduleo - lukkopontilliset vinyylilattiat Ruukinkuja 2, 02330 ESPOO 09 260660 orientoccident.fi SISÄLLYS Yleistä... 2 Vastaanotto ja säilytys... 2 Tasaannuttaminen... 3 Asennusolosuhteet...

Lisätiedot

MITOITUSTEHTÄVÄ: I Rakennemallin muodostaminen 1/16

MITOITUSTEHTÄVÄ: I Rakennemallin muodostaminen 1/16 1/16 MITOITUSTEHTÄVÄ: I Rakennemallin muodostaminen Mitoitettava hitsattu palkki on rakenneosa sellaisessa rakennuksessa, joka kuuluu seuraamusluokkaan CC. Palkki on katoksen pääkannattaja. Hyötykuorma

Lisätiedot

Copyright 2010 Metsäliitto Osuuskunta, Puutuoteteollisuus. Finnwood 2.3 ( 2.3.027) FarmiMalli Oy. Katoksen takaseinän palkki. Urpo Manninen 12.7.

Copyright 2010 Metsäliitto Osuuskunta, Puutuoteteollisuus. Finnwood 2.3 ( 2.3.027) FarmiMalli Oy. Katoksen takaseinän palkki. Urpo Manninen 12.7. Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus.

Lisätiedot

RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN

RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN RIL 249-20092009 MATALAENERGIARAKENTAMINEN RAKENNETEKNINEN NÄKÖKULMA 7.12.2009 Juha Valjus RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN Kirjan tarkoitus rakennesuunnittelijalle: Opastaa oikeaan suunnittelukäytäntöön

Lisätiedot

Copyright 2010 Metsäliitto Osuuskunta, Puutuoteteollisuus. Finnwood 2.3 ( 2.3.027) FarmiMalli Oy. Katoksen rakentaminen, Katoksen 1.

Copyright 2010 Metsäliitto Osuuskunta, Puutuoteteollisuus. Finnwood 2.3 ( 2.3.027) FarmiMalli Oy. Katoksen rakentaminen, Katoksen 1. Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus.

Lisätiedot

Eurokoodien mukainen suunnittelu

Eurokoodien mukainen suunnittelu RTR-vAkioterÄsosat Eurokoodien mukainen suunnittelu RTR-vAkioterÄsosAt 1 TOIMINTATAPA...3 2 MATERIAALIT...4 3 VALMISTUS...5 3.1 Valmistustapa...5 3.2 Valmistustoleranssit...5 3.3 Valmistusmerkinnät...5

Lisätiedot

Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen:

Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen: Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen: RT-ohjekortti RT 12-10277 Rakennuksen pinta-alat (1985) Kerrosalan laskeminen, Ympäristöopas 72 (2000) RAKENNUSALA: Rakennusala on se alue tontilla,

Lisätiedot

(m) Gyproc GFR (taulukossa arvot: k 450/600 mm) Levykerroksia

(m) Gyproc GFR (taulukossa arvot: k 450/600 mm) Levykerroksia .2 Seinäkorkeudet Suurin sallittu seinäkorkeus H max Taulukoissa 1 ja 2 on esitetty H max (m) Gyproc-seinärakenteiden perustyypeille. Edellytykset: Rankatyypit Gyproc XR (materiaalipaksuus t=0,46 mm),

Lisätiedot

1. Yleistä, Lakka muottiharkot s Tekniset tiedot s Modulimitoitus s Mitoitustaulukot s Mitoitusperusteet s.

1. Yleistä, Lakka muottiharkot s Tekniset tiedot s Modulimitoitus s Mitoitustaulukot s Mitoitusperusteet s. SISÄLTÖ 1. Yleistä, Lakka muottiharkot s. 3 2. Tekniset tiedot s. 3 2.1 Modulimitoitus s. 4 3. Mitoitustaulukot s. 4 3.1 Mitoitusperusteet s. 4 3.2 Kantavien seinien mitoitus pystykuormille ilman vaakakuormitusta

Lisätiedot

Finnwood 2.3 SR1 (2.4.017) Copyright 2012 Metsäliitto Osuuskunta, Metsä Wood? 19.11.2015

Finnwood 2.3 SR1 (2.4.017) Copyright 2012 Metsäliitto Osuuskunta, Metsä Wood? 19.11.2015 Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus.

Lisätiedot

ACO STAINLESS Lattiakourut teollisuustiloihin ja suurtalouskeittiöihin

ACO STAINLESS Lattiakourut teollisuustiloihin ja suurtalouskeittiöihin 19.2.2009 Asennus ACO STAINLESS Lattiakourut teollisuustiloihin ja suurtalouskeittiöihin Lattiakouru vesieristämätön betonilattia Modular 1000 Modular 2000 Yleistä Modular-sarjan lattiakourut on tarkoitettu

Lisätiedot

Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09

Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09 VIHDIN KUNTA Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3401/09 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 3401/09/1 1:3000 Leikkaus A-A

Lisätiedot

JOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS RAPORTTI 1. KRS. KATON VAAKARAKENTEISTA Torikatu 26 80100 Joensuu 02.09.2011

JOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS RAPORTTI 1. KRS. KATON VAAKARAKENTEISTA Torikatu 26 80100 Joensuu 02.09.2011 JOENSUUN JUVA OY JOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS RAPORTTI 1. KRS. KATON VAAKARAKENTEISTA Torikatu 26 80100 Joensuu 02.09.2011 JOENSUUN JUVA OY Penttilänkatu 1 F 80220 Joensuu Puh. 013 137980 Fax.

Lisätiedot

LEVYJÄYKISTYSRAKENTEIDEN SUUNNITTELUOHJE KNAUF OY:N KIPSILEVYJEN LEVYJÄYKISTYKSELLE

LEVYJÄYKISTYSRAKENTEIDEN SUUNNITTELUOHJE KNAUF OY:N KIPSILEVYJEN LEVYJÄYKISTYKSELLE Suunnitteluohje :n kipsilevyjen levyjäykistykselle LEVYJÄYKISTYSRAKENTEIDEN SUUNNITTELUOHJE KNAUF OY:N KIPSILEVYJEN LEVYJÄYKISTYKSELLE Suunnitteluohje :n kipsilevyjen levyjäykistykselle 1 (10) SISÄLTÖ

Lisätiedot

Tuotekortti: Rondo R2

Tuotekortti: Rondo R2 1 Tuotekortti: Rondo R2 2 TUOTETIEDOT Tuotekoodi Rondo R2-W-Fe RR40-1,0 (tyyppi, hyötyleveys=w, materiaali, väri, ainepaksuus) Pakkaus - Paino 0-2000kg - Levyt pakataan puulavalle muovilla peitettynä ja

Lisätiedot

Radon uudisrakentamisessa Ohjeistus ja kokemuksia

Radon uudisrakentamisessa Ohjeistus ja kokemuksia Tampere 11.2.2016 Radon uudisrakentamisessa Ohjeistus ja kokemuksia Olli Holmgren 1 Asunnon radonpitoisuuden enimmäisarvot STM:n päätös n:o 944, 1992 Asunnon huoneilman radonpitoisuuden ei tulisi ylittää

Lisätiedot

Radonkaivo. Radonkorjauskoulutus. Tampere Olli Holmgren SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY

Radonkaivo. Radonkorjauskoulutus. Tampere Olli Holmgren SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Tampere 11.2.2016 Radonkaivo Olli Holmgren 1 Radonkaivo on yksi parhaista menetelmistä Tyypilliset alenemat alenemat 70-90 % Toimii vain karkearakeisilla läpäisevillä maalajeilla kuten hiekalla ja soralla

Lisätiedot

BETONIHARKKO, BETONIVALU, LECA-HARKKO JA SIPOREX Rappausohje

BETONIHARKKO, BETONIVALU, LECA-HARKKO JA SIPOREX Rappausohje BETONIHARKKO, BETONIVALU, LECA-HARKKO JA SIPOREX Simolinintie 1 06100 PORVOO (019) 5244 922 www.laastikulma.fi 2 RAPPAUSOHJE BETONIHARKKO, BETONIVALU, LECA-HARKKO JA SIPOREX Rapattava alusta Betoniharkko

Lisätiedot

7. SIPOREX-HARKKOSEINIEN SUUNNITTELU

7. SIPOREX-HARKKOSEINIEN SUUNNITTELU D 7. SIPOREX-HARKKOSEINIEN SUUNNITTEU 7.1 Yleistä Tässä luvussa esitetyt suunnitteluohjeet soveltuvat kantavien ja ei-kantavien siporex-harkkoseinien mitoitukseen silloin, kun harkkoseinät mitoitetaan

Lisätiedot

Linnanniitun eteläosan kaava-alue K 266 T 3, K 265 T 2-3, K 263 T 1-3, K 264 T 1 Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3632/10

Linnanniitun eteläosan kaava-alue K 266 T 3, K 265 T 2-3, K 263 T 1-3, K 264 T 1 Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3632/10 VIHDIN KUNTA Linnanniitun eteläosan kaava-alue K 266 T 3, K 265 T 2-3, K 263 T 1-3, K 264 T 1 Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3632/10 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta

Lisätiedot

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Rakennustekniikan koulutusohjelma. Timo Keinänen MUURATTAVIEN HARKKORAKENTEIDEN MITOITUSOHJE

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Rakennustekniikan koulutusohjelma. Timo Keinänen MUURATTAVIEN HARKKORAKENTEIDEN MITOITUSOHJE KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Rakennustekniikan koulutusohjelma Timo Keinänen MUURATTAVIEN HARKKORAKENTEIDEN MITOITUSOHJE Opinnäytetyö Toukokuu 2014 OPINNÄYTETYÖ Toukokuu 2014 Rakennustekniikan koulutusohjelma

Lisätiedot

Ympäristöministeriön asetus

Ympäristöministeriön asetus Luonnos 11.12.2012 Ympäristöministeriön asetus rakentamisen suunnittelutehtävän vaativuusluokan määräytymisestä nnettu Helsingissä.. päivänä..kuuta 201. Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti säädetään

Lisätiedot

Pirkkahalli, pysäköintialue

Pirkkahalli, pysäköintialue Työnro 070012 RAKENNETTAVUUSSELVITYS Pirkkahalli, pysäköintialue Ilmailunkatu Tampere POHJARAKENNESUUNNITELMA 1 (5) RI Tiina Ärväs 11.01.2008 Työnro 070012 Pirkkahalli, pysäköintialue Ilmailunkatu Tampere

Lisätiedot

SEMTUN JVA+ MUURAUS- KANNAKKEET

SEMTUN JVA+ MUURAUS- KANNAKKEET SEMTUN JVA+ MUURAUS- KANNAKKEET KÄYTTÖ- JA SUUNNITTELUOHJE 19.5.2016 - 1 - SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... - 2-1.1 Yleiskuvaus... - 2-1.2 Toimintatapa... - 3-1 MITAT JA MATERIAALIT... - 4-2.1 Kannaketyypit...

Lisätiedot

MAAKELLARIN VOITTANUTTA EI OLE

MAAKELLARIN VOITTANUTTA EI OLE MAAKELLARI RATKAISEE SÄILYTYSONGELMASI Maakellari on ihanteellinen ratkaisu vihannesten, mehujen, säilöttyjen tuotteiden jne. pitkäaikaiseen varastointiin. Säilyvyyden takaavat maakellarin luontaiset ominaisuudet:

Lisätiedot

VAIN URAKKALASTENTAA VARTEN. Ylöjärven Vesi Saurion Pohjavesilaitos Sauriontie Ylöjärvi :150. Uudisrakennus RAKENNE.

VAIN URAKKALASTENTAA VARTEN. Ylöjärven Vesi Saurion Pohjavesilaitos Sauriontie Ylöjärvi :150. Uudisrakennus RAKENNE. VAIN URAKKALASTENTAA VARTEN K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/Rno 980 428 4:150 Rakennustoimenpide Uudisrakennus Rakennuskohteen nimi ja osoite Ylöjärven Vesi Saurion Pohjavesilaitos Sauriontie Ylöjärvi

Lisätiedot

OMAKOTI-, PARI- TAI RIVITALON RAKENNUSTYÖN TARKASTUSASIAKIRJA

OMAKOTI-, PARI- TAI RIVITALON RAKENNUSTYÖN TARKASTUSASIAKIRJA Ylä-savon rakennusvalvonnat Iisalmi, Pohjolankatu 14, 74100 Iisalmi, 017-272 3338 Kiuruvesi, Harjukatu 2, 74701 Kiuruvesi, 017-272 900 Lapinlahti, Asematie 4, 73100 Lapinlahti OMAKOTI-, PARI- TAI RIVITALON

Lisätiedot

RTA-, RWTL- ja RWTS-nostoAnkkurit

RTA-, RWTL- ja RWTS-nostoAnkkurit RTA-, RWTL- ja RWTSnostoAnkkurit Eurokoodien mukainen suunnittelu RTA-, RWTL- ja RWTS-nostoAnkkurit 1 TOIMINTATAPA...2 2 RTA-NOSTOANKKUREIDEN MITAT...3 2.1 RTA-nostoankkureiden mitat ja toleranssit...3

Lisätiedot

IKKUNAN ASENNUS UUDIS- JA KORJAUSRAKENTAMISESSA

IKKUNAN ASENNUS UUDIS- JA KORJAUSRAKENTAMISESSA IKKUNAN ASENNUS UUDIS- JA KORJAUSRAKENTAMISESSA Täyttää seuraavien rakentamismääräysten mukaiset vaatimukset: RIL 107-2012 (Suomi) RAL DIN 4107 (Saksa) ÖNORM B 5320 (Itävalta) 1 Oikea ja turvallinen ikkunan

Lisätiedot

HB-PRIIMA-VÄLISEINÄLEVY suunnittelu- ja työohje

HB-PRIIMA-VÄLISEINÄLEVY suunnittelu- ja työohje HB-PRIIMA VÄLISEINÄLEVY HB-PRIIMA-VÄLISEINÄLEVY suunnittelu- ja työohje HB-Priima 68 HB-Priima 88 HB-Priima 100 HB-Priima 150 HB-Priima 130 Silence HB-Priima 130 Silence umpinainen SISÄLTÖ: HB-PRIIMA VÄLISEINÄLEVY

Lisätiedot

Rak 43-3136 BETONIRAKENTEIDEN HARJOITUSTYÖ II syksy 2015 3 op.

Rak 43-3136 BETONIRAKENTEIDEN HARJOITUSTYÖ II syksy 2015 3 op. Rak 43-3136 Betonirakenteiden harjoitustyö II syksy 2014 1 Aalto Yliopisto/ Insinööritieteiden korkeakoulu/rakennustekniikan laitos Rak 43-3136 BETONIRAKENTEIDEN HARJOITUSTYÖ II syksy 2015 3 op. JÄNNITETTY

Lisätiedot

YEISTÄ KOKONAISUUS. 1 Rakennemalli. 1.1 Rungon päämitat

YEISTÄ KOKONAISUUS. 1 Rakennemalli. 1.1 Rungon päämitat YEISTÄ Tässä esimerkissä mitoitetaan asuinkerrostalon lasitetun parvekkeen kaiteen kantavat rakenteet pystytolppa- ja käsijohdeprofiili. Esimerkin rakenteet ovat Lumon Oy: parvekekaidejärjestelmän mukaiset.

Lisätiedot

Ontelolaatat suunnitellaan, valmistetaan ja asennetaan voimassaolevien standardien SFS-EN 1168, SFS 7016 ja SFS-EN 13670 mukaan.

Ontelolaatat suunnitellaan, valmistetaan ja asennetaan voimassaolevien standardien SFS-EN 1168, SFS 7016 ja SFS-EN 13670 mukaan. 1 Betoninormikortti n:o 27 3.5.2012 ONTELOLAATTA - SEINÄLIITOS Eurokoodi 1992-1-1 1. Normikortin soveltamisalue Tämä normikortti käsittelee raskaasti kuormitettujen (tyypillisesti yli 8-kerroksisten rakennusten)

Lisätiedot

Erstantie 2, 15540 Villähde 2 Puh. (03) 872 200, Fax (03) 872 2020 www.anstar.fi anstar@anstar.fi Käyttöohje

Erstantie 2, 15540 Villähde 2 Puh. (03) 872 200, Fax (03) 872 2020 www.anstar.fi anstar@anstar.fi Käyttöohje Erstantie 2, 15540 Villähde 2 Erstantie 2, 15540 Villähde 3 SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1 TOIMINTATAPA... 4 2 MATERIAALIT JA RAKENNE... 5 2.1 MATERIAALIT... 5 2.2 RAKENNEMITAT... 5 3 VALMISTUS... 6 3.1 VALMISTUSTAPA...

Lisätiedot

ThermiSol Platina Pi-Ka Asennusohje

ThermiSol Platina Pi-Ka Asennusohje Platina Pi-Ka ThermiSol Platina Pi-Ka essa kerrotaan ThermiSol Platina Kattoelementin käsittelyyn, kiinnitykseen ja työstämiseen liittyviä ohjeita. Platina Pi-Ka 2 1. Elementin käsittely... 3 1.1 Elementtikuorman

Lisätiedot

TERADOWEL- ja ULTRADOWELkuormansiirtojärjestelmä

TERADOWEL- ja ULTRADOWELkuormansiirtojärjestelmä TERADOWEL- ja ULTRADOWELkuormansiirtojärjestelmä Vaarnalevyt lattioiden liikuntasaumoihin Versio: FI 6/2014 Tekninen käyttöohje TERADOWEL- ja ULTRADOWELkuormansiirtojärjestelmät Vaarnalevyt lattioiden

Lisätiedot

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Anturan päällä Laatan päällä

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Anturan päällä Laatan päällä PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 20.08.15 9935 Kinnunen Vesa 050-9186695 TILAAJA Euran kunta Sorkkistentie 10 27510 Eura markus.rantanen@eura.fi TYÖKOHDE As Oy Kotivainio Kotivainiontie 3 as

Lisätiedot

Eurokoodien mukainen suunnittelu

Eurokoodien mukainen suunnittelu RV-VAluAnkkurit Eurokoodien mukainen suunnittelu RV-VAluAnkkurit 1 TOIMINTATAPA...3 2 MITAT JA MATERIAALIT...4 2.1 Mitat ja toleranssit...4 2.2 Valuankkurin materiaalit ja standardit...5 3 VALMISTUS...6

Lisätiedot

BETONIELEMENTTIEN LÄMMÖN- ERISTÄMINEN ELEMENTTITEHTAALLA

BETONIELEMENTTIEN LÄMMÖN- ERISTÄMINEN ELEMENTTITEHTAALLA [104] Sivu 1 / 4 SPU ERISTEIDEN KÄYTTÖ BETONIELEMENTTIEN VALMISTUKSESSA SPU P on SPU EFR tuoteperheen ratkaisu betonielementtien teolliseen valmistamiseen. SPU P on betoniteollisuuden tarpeisiin kehitetty

Lisätiedot

TEKNINEN TIEDOTE SISÄLTÖ PALONKESTÄVÄ NR YLÄPOHJA

TEKNINEN TIEDOTE SISÄLTÖ PALONKESTÄVÄ NR YLÄPOHJA TEKNINEN TIEDOTE PALONKESTÄVÄ NR YLÄPOHJA 1.8.2016 SISÄLTÖ 1.0 YLEISTÄ...2 2.0 PALOSSA KANTAVA ALAPAARRE...3 2.1 Alapuolinen palo...3 2.2 Yläpuolinen palo...5 2.3 Alapaarteen stabiliteetti...5 3.0 PALORISTIKKO...7

Lisätiedot

TARKASTUSKÄYNTI Santaholmantie 94, Haukipudas Talo-C, huoneiston C 1 osalta

TARKASTUSKÄYNTI Santaholmantie 94, Haukipudas Talo-C, huoneiston C 1 osalta TARKASTUSKÄYNTI 12.6.2014 Talo-C, huoneiston C 1 osalta 2 Sisällysluettelo 1. YLEISTIETOA TARKASTUKOHTEESTA... 3 2. VAINNOT KOHTEESTA JA TOIMENPIDESUOSITUKSET... 4 2.1. Perustukset, alapohja ja rakennuksen

Lisätiedot

TUOTTEEN NIMI VALMISTAJA TUOTEKUVAUS SERTIFIOINTIMENETTELY. Myönnetty 10.03.2011 Päivitetty 27.08.2013. SPU Eristeet

TUOTTEEN NIMI VALMISTAJA TUOTEKUVAUS SERTIFIOINTIMENETTELY. Myönnetty 10.03.2011 Päivitetty 27.08.2013. SPU Eristeet SERTIFIKAATTI VTT-C-6665-11 Myönnetty 10.03.2011 Päivitetty 27.08.2013 TUOTTEEN NIMI SPU Eristeet VALMISTAJA SPU Oy Itsenäisyydenkatu 17 A 7, FI-33500 Tampere TUOTEKUVAUS SPU:n valmistamia polyuretaanieristeitä

Lisätiedot

VEMO-valuankkurit KÄYTTÖOHJE Käyttöseloste nro BY326

VEMO-valuankkurit KÄYTTÖOHJE Käyttöseloste nro BY326 VEMO-valuankkurit KÄYTTÖOHJE Käyttöseloste nro BY326 995-G 1036-G 1140 1130 1988 07.05.2012 Sivu 1/16 SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä 1.1 Valuankkurin toimintatapa 2. Valuankkurin rakenne 2.1 Ankkurin osat

Lisätiedot

B8 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA

B8 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA B8 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA Tiilirakenteet OHJEET 2007 Ympäristöministeriön asetus tiilirakenteista Annettu Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 2007 Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti säädetään

Lisätiedot

Terca-runkopalkin suunnittelu ja mitoitusohjeet

Terca-runkopalkin suunnittelu ja mitoitusohjeet Terca-runkopalkin suunnittelu ja mitoitusohjeet www.wienerberger.fi Sivu 2 / 5 Terca-runkopalkin suunnittelu ja mitoitus 1. Palkin toimintatapa Esivalmistettu Terca-runkopalkki toimii Terca-runkoponttitiilistä

Lisätiedot

PIENI ENERGIA-SYDÄN asennusohjeet

PIENI ENERGIA-SYDÄN asennusohjeet PIENI ENERGIA-SYDÄN asennusohjeet ENERGIA-sydämet Yleistä Energia-sydämmellä tehdyt tulisijat ovat tehokkaita ja vievät vähemmän tilaa kuin perinteisesti muuratut tulisijat. Energiasydän takka voidaan

Lisätiedot

HalliPES 1.0 OSA 11: JÄYKISTYS

HalliPES 1.0 OSA 11: JÄYKISTYS 1.0 JOHDANTO Tässä osassa käsitellään yksittäisen kantavan rakenteen ja näistä koostuvan rakennekokonaisuuden nurjahdus-/ kiepahdustuentaa sekä primäärirungon kokonaisjäykistystä massiivipuurunkoisessa

Lisätiedot

FRAME-PROJEKTIN ESITTELY

FRAME-PROJEKTIN ESITTELY FRAME-PROJEKTIN ESITTELY 11.6.2009 TkT Juha Vinha TAUSTA TTY teki ympäristöministeriölle selvityksen, jossa tuotiin esiin useita erilaisia riskitekijöitä ja haasteita, joita liittyy rakennusvaipan lisälämmöneristämiseen.

Lisätiedot

SENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS

SENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS Vastaanottaja Senaatti-kiinteistöt Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys Päivämäärä 26.2.2010 Viite 82127893 SENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS SENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO

Lisätiedot

Finnish Consulting Group Oy KAAVIN KUNTA KIRKONKYLÄN RANTAUIMALA HUOLTORAKENNUS, MUUTOSTYÖ RAKENNUSTYÖSELOSTUS

Finnish Consulting Group Oy KAAVIN KUNTA KIRKONKYLÄN RANTAUIMALA HUOLTORAKENNUS, MUUTOSTYÖ RAKENNUSTYÖSELOSTUS Finnish Consulting Group Oy KAAVIN KUNTA KIRKONKYLÄN RANTAUIMALA HUOLTORAKENNUS, MUUTOSTYÖ RAKENNUSTYÖSELOSTUS 14.12.2010 FCG Oy RAKENNUSTYÖSELOSTUS I KAAVIN KUNTA, kirkonkylän rantauimala 14.12.2010 Huolto-

Lisätiedot

LYHYT JÄRJESTELMÄKUVAUS DIESSNER eristerappaus soveltuu julkisivujen ja muiden seinäpintojen eristykseen niin korjaus kuin uudisrakentamisessa.

LYHYT JÄRJESTELMÄKUVAUS DIESSNER eristerappaus soveltuu julkisivujen ja muiden seinäpintojen eristykseen niin korjaus kuin uudisrakentamisessa. LYHYT JÄRJESTELMÄKUVAUS DIESSNER eristerappaus soveltuu julkisivujen ja muiden seinäpintojen eristykseen niin korjaus kuin uudisrakentamisessa. Järjestelmän rakenne sisältäpäin on seuraava: 1. Sisäseinärakenne

Lisätiedot

Rakenteiden lujuus ja vakaus [Luonnos] Muuratut rakenteet

Rakenteiden lujuus ja vakaus [Luonnos] Muuratut rakenteet 1 Rakenteiden lujuus ja vakaus [Luonnos] Muuratut rakenteet 2015 Ympäristöministeriö 2 Muuratut rakenteet Ohjeet 2015 Sisältö 1 SOVELTAMISALA... 3 2 RAKENTEIDEN SUUNNITTELU... 3 2.1 Toteutusasiakirjat...

Lisätiedot

HARKKOELEMENTTI Tuoteseloste

HARKKOELEMENTTI Tuoteseloste sivu 1/6 HARKKOELEMENTTI Tuoteseloste Urakkarajat, laatuvaatimukset ja asennusohjeet Kivirakenteinen harkkoseinäelementti Valmistaja: Kukonkankaantie 8 (PL 102) 15871 HOLLOLA Y-0146190-9 Hollola www.rakennusbetoni.fi

Lisätiedot

Levykoko: 600 x 1200 mm Paksuus: 30 mm Pontti: ympäritäyspontattu Pinnoite: diffuusiotiivis alumiinilaminaatti levyn molemmin puolin

Levykoko: 600 x 1200 mm Paksuus: 30 mm Pontti: ympäritäyspontattu Pinnoite: diffuusiotiivis alumiinilaminaatti levyn molemmin puolin Levykoko: 600 x 1200 mm Paksuus: 30 mm Pontti: ympäritäyspontattu Pinnoite: diffuusiotiivis alumiinilaminaatti levyn molemmin puolin SPU Sauna-Satu soveltuu saunan seinien ja kattojen sekä kosteiden tilojen

Lisätiedot

Ullakon eristäminen Rakennuseristeet

Ullakon eristäminen Rakennuseristeet Ullakon eristäminen Rakennuseristeet Huhtikuu 0 korvaa Joulukuu 00 Sisällys Edullisesti lisätilaa kylmästä ullakosta... Edullisesti lisätilaa kylmästä ullakosta Näin eristät ullakon seinät... Näin eristät

Lisätiedot

Harri Koskenranta

Harri Koskenranta T-110.460 FYYSINEN TURVALLISUUS - Kuorisuojaus Harri Koskenranta 3.2. 2005 SUOJAUKSET UHKAT VAHINGOT 3.2. 2005 T-110.460 Koskenranta 2 RAKENTEELLINEN SUOJAUS Rakenteellinen suojaus on ehkäisevää vahingontorjuntaa,

Lisätiedot

HB KIVITALOJEN TYYPPITALOT TOIMITUSSISÄLTÖ JA HINNASTO

HB KIVITALOJEN TYYPPITALOT TOIMITUSSISÄLTÖ JA HINNASTO HB KIVITALOJEN TYYPPITALOT TOIMITUSSISÄLTÖ JA HINNASTO Hinnasto voimassa toistaiseksi. HB KIVITALOJEN TYYPPITALOT TOIMITUSSISÄLTÖ JA HINNASTO EDULLISET JA ENERGIATEHOKKAAT TYYPPITALOT HB toimitussisältö

Lisätiedot

WQ-palkkijärjestelmä

WQ-palkkijärjestelmä WQ-palkkijärjestelmä Sisällys 1. Toimintatapa 2 2. Valmistus 2 2.1. Materiaali 2 2.2. Pintakäsittely 2 2.3. Laadunvalvonta 3 3. Palkin käyttö rakenteissa 3 4. Suunnittelu 3 4.1. Palkin rakenne 3 4.2. Palkin

Lisätiedot

3. SUUNNITTELUPERUSTEET

3. SUUNNITTELUPERUSTEET 3. SUUNNITTELUPERUSTEET 3.1 MATERIAALIT Myötölujuuden ja vetomurtolujuuden arvot f R ja f R y eh u m tuotestandardista tai taulukosta 3.1 Sitkeysvaatimukset: - vetomurtolujuuden ja myötörajan f y minimiarvojen

Lisätiedot

Näin lisäeristät 3. Hirsitalon ulkopuolinen lisäeristys. Eristeinä PAROC extra ja PAROC WPS 3n

Näin lisäeristät 3. Hirsitalon ulkopuolinen lisäeristys. Eristeinä PAROC extra ja PAROC WPS 3n Näin lisäeristät 3 Hirsitalon ulkopuolinen lisäeristys Eristeinä PAROC extra ja PAROC WPS 3n Tammikuu 2012 Hirsitalon ulkopuolinen lisäeristäminen PAROC extralla ja PAROC WPS 3n -levyillä Oikein tehty

Lisätiedot

VAHVISTETTU MAAVALLI, KEHÄ 1:N JA KIVIKONTIEN ERITASOLIITTYMÄ SUUNNITTELU JA MITOITUS

VAHVISTETTU MAAVALLI, KEHÄ 1:N JA KIVIKONTIEN ERITASOLIITTYMÄ SUUNNITTELU JA MITOITUS VAHVISTETTU MAAVALLI, KEHÄ 1:N JA KIVIKONTIEN ERITASOLIITTYMÄ SUUNNITTELU JA MITOITUS Pohjanvahvistuspäivä 21.8.2014 Kirsi Koivisto, Ramboll Finland Oy SUUNNITTELUKOHTEEN SIJAINTI JA MELUN LEVIÄMINEN Kivikko

Lisätiedot

Näin lisäeristät 1. Villaeristeisen puurunkoseinän ulkopuolinen lisäeristys. Eristeinä PAROC Renova tai PAROC WPS 3n

Näin lisäeristät 1. Villaeristeisen puurunkoseinän ulkopuolinen lisäeristys. Eristeinä PAROC Renova tai PAROC WPS 3n Näin lisäeristät 1 Villaeristeisen puurunkoseinän ulkopuolinen lisäeristys Eristeinä PAROC Renova tai PAROC WPS 3n Tammikuu 2012 Ulkopuolinen lisäeristys PAROC Renova -levyllä Julkisivujen uusimisen yhteydessä

Lisätiedot

KoskiThermasennusohje

KoskiThermasennusohje KoskiThermasennusohje KoskiTherm lattialämmityslevy vesikiertoiseen lattialämmitykseen Koskisen Oy on kehittänyt yhteistyössä Uponorin kanssa KoskiThermin, jonka avulla vesikiertoinen lattialämmitys voidaan

Lisätiedot

SILENCIO TRINNLYD 4 SILENCIO TRINNLYD 6 SILENCIO TRINNLYD 12 SILENCIO TRINNLYD 24 SILENCIO TRINNLYD 36 ASENNUSOHJEET.

SILENCIO TRINNLYD 4 SILENCIO TRINNLYD 6 SILENCIO TRINNLYD 12 SILENCIO TRINNLYD 24 SILENCIO TRINNLYD 36 ASENNUSOHJEET. SILENCIO TRINNLYD 4 SILENCIO TRINNLYD 6 SILENCIO TRINNLYD 12 SILENCIO TRINNLYD 24 SILENCIO TRINNLYD 36 ASENNUSOHJEET www.hunton.fi Näin saavutetaan paras ääneneristys Betonielementit ja betoniset ontelolaatat

Lisätiedot