NOPEA HELPPO TARKKA LUJA-PONTTIHARKKOJEN SUUNNITTELUOHJE , VER.1

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NOPEA HELPPO TARKKA LUJA-PONTTIHARKKOJEN SUUNNITTELUOHJE 29.1.13, VER.1"

Transkriptio

1 NOPEA HELPPO TARKKA LUJA-PONTTIHARKKOJEN SUUNNITTELUOHJE , VER.1

2 LUJA-PONTTIHARKKOJEN SUUNNITTELUOHJE 2

3 SISÄLTÖ 1. LUJA-PONTTIHARKOT 4 2. HARKKOPERUSTUKSET Perustamistavan valinta Matala perusmuuri Matalaperustuksen korkeus Routasuojaus Perusmuurin lämmöneristys Perusmuurin raudoitus Kellarillinen perustus Mitoitus maanpaineelle Lämmöneristys Perusmuurin pinnoitus Radon ULKOSEINÄT Suunnitteluperusteet Moduulimitoitus Vähimmäisraudoitus Rengaspalkki Muuraussiteet eristeharkkoseinässä Lämmöneristävyys Kantavien ulkoseinien mitoitus pystykuormalle Ulkoseinien mitoitus tuulikuormalle Aukkojen vaikutus kantavaan seinään Aukkojen ylitykset Liikuntasaumat Ikkunoiden ja ovien liittyminen VÄLISEINÄT Palonkestävyys Ääneneristävyys Ei-kantavat väliseinät Kantavat väliseinät Jäykistävät seinät SEINIEN PINNOITUS Ulkoseinien pinnoitus Sisäseinien tasoitus DETALJIT 41 LUJA-PONTTIHARKKOJEN SUUNNITTELUOHJE 3

4 1. Luja-harkot Luja-harkot on valmistettu maakosteasta kevytsorabetonista, jonka pääasiallisena runkoaineena on kevytsora. Kevytsorabetoni sisältää lisäksi sementtiä ja vettä. Kevytsora valmistetaan paisuttamalla savea korkeassa lämpötilassa, jolloin siitä muodostuu pinnaltaan tiiviitä, mutta sisältä huokoisia rakeita. Huokoisuus tekee kevytsorasta kevyen ja lämpöä eristävän. Kevytsorabetonin tiheyttä säädellään lisäämällä betonimassaan mm. hiekkaa ja lentotuhkaa. Kevytsorarakeiden huokosten sisältämä ilma tekee niistä keveitä ja lämpöä eristäviä. Suljetun huokosrakenteen ansiosta kevytsoraharkkojen vedenimukyky on pieni ja ne kuivuvat nopeasti. Kosteus ei vahingoita harkkoja ja ne kestävät hyvin pakkasta. Harkkojärjestelmä muodostuu leveydeltään erilaisista eristämättömistä harkoista sekä eristetystä harkosta. Kaikkien harkkojen pituus on 500 mm (5M-moduulimitta) ja korkeus 195 mm (2M- moduulimitta), joten leveimpienkään harkkojen paino ei tule liian suureksi. Matalaperustusten perusmuurit tehdään yleensä mm leveistä eristämättömistä harkoista. kellarin maanpaineseinät tehdään yleensä mm leveistä harkoista. Kapeampia harkkoja käytetään väliseinissä ja (ääneneristyksen vaatimissa) kaksinkertaisissa rakenteissa. Eristeharkkoja käytetään lämpimien ja puolilämpimien tilojen ulkoseinissä sekä myös tiilitalojen, puurunkoisten talojen ja tiiliverhottujen rakennusten sokkeleissa. Lämmöneristeenä on polyuretaani. Harkot on suunniteltu muurattavaksi ilman pystysaumalaastia. Harkkojen päissä olevat pystysuuntaiset pontit ohjaavat harkot oikein paikoilleen. Harkon päällä olevaan uraan voidaan helposti asentaa pituussuuntainen raudoitus siten, että raudoitus on laastin ympäröimä ja siten suojattu korroosiolta antaen samalla riittävän tartunnan harkon ja teräksen yhteistoiminnan varmistamiseksi. Luja- harkko on helposti työstettävissä. Luja-harkoista syntyy kestävä ja luja seinärakenne. Laastia käytetään vain vaakasaumoissa. Pontatut harkon päät asettaan vastakkain ilman laastia. Harkkojen korkeus on 195 mm, joten 5 mm:n saumalla päästään pystysuunnassa 200 mm:n moduulijakoon. Tarvittaessa voidaan käyttää myös paksumpia saumoja aina 20 mm:n paksuuteen asti. LUJA-PONTTIHARKKOJEN SUUNNITTELUOHJE 4

5 Lujabetonin kevytsorabetoniharkkojen tekniset ominaisuudet UH ja RUH-harkot EH-420 EH-420 kulma Eh-420 Kevytsorabetoni 3 / / 750 Kuivatiheys - Kevytsorabetoni kg/m 3 - Polyuretaani 37 kg/m 3 Ulkoseinät - Ulkoseinät 4 4 % - Lämmönjohtavuus; täydet saumat 0,25 0,25 W/(mK) - Lämmönjohtavuus; rakosaumat 0,21 0,21 W/(mK) Kellarin seinät - Vesipitoisuus 7 7 % - Lämmönjohtavuus; rakosaumat 0,22 0,22 W/(mK) Perusmuurit - Vesipitoisuus % - Lämmönjohtavuus; rakosaumat 0,24 0,24 W/(mK) Polyuretaani; lämmönjohtavuus 0,023 W/(mK) Nimellispuristuslujuus fqm 3 4 MPa Kevytsorabetonin ominaislujuudet - Puristus fck 2,1 2,8 MPa - Taivutusvetolujuus vaakasaumojen suuntaisessa murtotasossa fxk1 - Taivutusvetolujuus vaakasaumojen suuntaa vastaan kohtisuorassa murtotasossa fxk2 0,26 0,26 MPa 0,3 0,4 MPa - Leikkauslujuus fvk 0,18 0,24 MPa Materiaalin osavarmuusluku 1,8 1,8 Kuivumiskutistuma < 0,6 < 0,6 mm/m Lämpölaajeneminen /K Taulukko 1. Kevytsorabetoniharkkojen tekniset ominaisuudet LUJA-PONTTIHARKKOJEN SUUNNITTELUOHJE 5

6 Luja-harkkojen mitat ja painot HARKKO Pituus LEVEYS KORKEus kg/kpl kpl/m 2 Laastimenekki mm mm mm ltr/harkko VSH-88 puolikas ,5 11,1 0,2 VSH ,1 5,6 0,4 VSH-88 uraharkko ,4 5,6 0,4 UH ,6 10 0,5 UH ,3 10 0,6 UH ,0 10 0,6 RUH ,1 10 1,0 RUH-200 kulma ,0 5/m 1,1 RUH ,5 10 1,1 RUH-250 kulma ,0 5/m 1,1 RUH ,0 10 1,2 RUH-300 kulma ,9 5/m 1,7 RUH ,8 10 1,5 RUH-420 kulma ,1 5/m 2,0 EH ,9 10 0,9 EH-420 ulkokulma ,5 5/m 0,5 EH-420 sisäkulma ,9 5/m 0,6 EH-420 palkki ,2 1) 10 0,7 1) Ilman täyttövalua; täyttövalu 9,3 litraa/harkko Taulukko 1. Kevytsorabetoniharkkojen tekniset ominaisuudet LUJA-PONTTIHARKKOJEN SUUNNITTELUOHJE 6

7 2. Harkkoperustukset 2.1 Perustamistavan valinta Perustamistavan valintaa vaikuttaa rakennuspohjan laatu, rakennuksen muoto, rakennuksen käyttötarkoitus, rakennuspaikan sijainti ja korkeussuhteet, kellari sekä käytettävät rakenteet. Suunnittelun lähtökohtana on aina perustuksen moitteeton ja luotettava toiminta sekä lujuuden ja muodonmuutosten että lämmön- ja kosteudeneristyksen suhteen. Kuva 1. Yleisimmät harkkoperustukset Perustuksen tehtävänä on siirtää rakennuksen aiheuttamat kuormitukset maapohjalle. Pientaloissa merkittävin tekijä on yleensä perustusten painuminen. Maapohjalle sallittu kuorma (sallittu pohjapaine) määräytyy yleensä painuman perusteella. Hiekkaperäiselle maapohjalle perustettaessa maapohjan murtuminen voi tulla kyseeseen, jos perustamissyvyys joko rakentamisen aikana tai pysyvästi on matala. Perustusrakenteiden on myös estettävä maaperän kosteuden ja maahan valuneiden pintavesien tunkeutuminen rakenteisiin ja sisätiloihin. Kosteuden haittavaikutukset voidaan estää huolehtimalla rakennuspaikan kuivatuksesta salaojituksen avulla sekä veden- ja kosteudeneristyksillä. Sade- ja sulamisvesien patoutuminen rakennuksen seinän viereen estetään muotoilemalla rakennuksen viereinen maanpinta poispäin viettäväksi n. 3 m:n matkalla vähintään 150 mm (kaltevuus 1:20). Kosteuden nousu maaperästä alapohjarakenteisiin estetään laittamalla alapohjan alle vähintään 200 mm:n veden kapillaarisen nousun katkaiseva kerros (salaojitussora tai kevytsora KS420 KAP). Perusmuuria, sokkelipalkkia ja kellarinseinää vasten laitetaan vähintään 200 mm hyvin läpäisevää soraa. LUJA-PONTTIHARKKOJEN SUUNNITTELUOHJE 7

8 Puurakenteet ja tiilirakenteet eristetään aina kevytsoraperustuksista kosteuseristeellä. Aluspuun ja perustuksen välinen sauma tiivistetään myös ilmavuotoja vastaan. Eristeenä ja tiivisteenä käytetään esimerkiksi kumibitumikaistaa, umpisoluista muovinauhaa tai polyuretaanivaahtoa. Tiilimuurauksen alle asetettu eristekaista toimii liikuntasaumana ja samalla sitä kautta voidaan johtaa pois kuorimuurin taakse mahdollisesti päässyt vesi. 2.2 Matala perusmuuri Kellarittomien pientalojen yleisin perustamistapa on matala perusmuuri. Perusmuuriin kohdistuvat kuormitukset riippuvat siitä onko kyseessä maanvarainen vai kantava alapohja. Alapohja on edullisinta tehdä maanvaraisena silloin, kun perustukset ovat maanvaraisia ja maanpinnan korkeuserot ovat pieniä. Jos täyttökorkeus on yli 0,5 m on usein varmempaa ja edullisempaa käyttää tuulettuvaa ryömintätilaista kantavaa alapohjaa. Kantava ryömintätilainen alapohja tulee kyseeseen myös paaluperustusten yhteydessä. Maata vasten valettua kantavaa laattaa ei suositella, koska maan painuessa laatan alle jää tuulettumaton tila, josta kosteus ei pääse poistumaan. Turvallisempi ratkaisu on käyttää ryömintätilaista alapohjaa. Kuva 2. Maanpinnan kallistukset rakennuksen ympärillä pintavesien poisjohtamiseksi /Harkkokäsikirja/ Maanvaraista alapohjaa käytettäessä perusmuuria ja perustuksia rasittaa vain yläpuolisilta seinärakenteilta tuleva kuorma, mutta kantavaa alapohjaa käytettäessä perusmuuria ja perustuksia rasittaa lisäksi myös alapohjalta tuleva kuormitus Matalaperustuksen korkeus Lattiapinnan ja ulkopuolisen maanpinnan väliseksi korkeuseroksi suositellaan vähintään 0,5 m. Routivalla maapohjalla perustussyvyys maanpinnasta lukien tulisi olla vähintään 0,6 m. Tällöin routaeristeen päälle saadaan riittävä, vähintään 0,3 m paksuinen suojaava maakerros. Kohtuullinen perusmuurin korkeus antaa perusmuurille riittävän jäykkyyden painumia vastaan. Routimattomilla hyvin kantavilla maapohjilla perusmuuri voi olla matalampi. LUJA-PONTTIHARKKOJEN SUUNNITTELUOHJE 8

9 Edellä esitetyn perustella tavanomaisen matalaperustuksen korkeus anturan yläpinnasta lukien on 1 m eli 5 harkkokerrosta. Ulkoseinien perusmuuri kaivetaan n. 0,3 m poistettavan humuskerroksen alapuolelle. Sisäseinien anturat voivat olla ulkoseinien anturoita ylempänä. Ryömintätilan vapaan korkeuden tulee olla vähintään 0,8 m. Anturan mitat riippuvat perustamistavasta (maanvarainen / paalutettu), maapohjasta eli sallitusta pohjapaineesta, perusmuurissa käytetystä harkon leveydestä. Lämpimien rakennusten perusmuurissa käytetään eristeharkkoa EH-420 ja maanpinnan alapuolella alimmissa harkkokerroksissa eristämätöntä harkkoa RUH-420. Tällöin sopiva anturan leveys on mm ja korkeus mm. Paalutettujen anturoiden leveys on yleensä 600 mm ja korkeus mm paalun koosta ja paaluvälistä riippuen. Väliseinien anturoiden leveys riippuu seinässä käytetyn harkon leveydestä ja sallitusta pohjapaineesta / paalusta. Maanvaraista alapohjaa käytettäessä sisäpuolinen täyttö on yleensä 0,6 m. Alapohjan alla tulee olla vähintään 200 mm paksu veden kapillaarisen nousun estävä kerros ja tämän alapuolella n. 200 mm paksu tiivistetty routimaton täyttökerros. Mahdolliset radonputket sijoitetaan kapillaarikerrokseen ja putkien ympärillä on olla vähintään 200 mm salaojasorakerros. Kuva 3. Matalaperustuksen korkeus Routasuojaus Routasyvyys eli roudattoman maan syvyys vaihtelee maalajista ja paikkakunnan pakkasmäärästä riippuen 1, m. Routasyvyyden yläpuolelle perustettaessa on perustuksen alla olevan routivan maapohjan jäätyminen estettävä riittävällä routasuojauksella. Routasuojauksen mitoitus riippuu monista tekijöistä, joista tärkeimpiä ovat alapohjan ja perusmuurin lämmöneristyskyky. Hyvän lämmöneristyksen omaava alapohja ei johda lämpimistä sisätiloista maaperään riittävästi lämpöä estämään perustusten alla olevan maapohjan jäätymistä ilman riittävää routasuojausta. Huonosti lämpöä eristävä perusmuuri (esim. betoni, betoniharkko) muodostaa kylmäsillan, jota pitkin kulkeva lämpövirta jäähdyttää anturan alla olevaa maata. Anturan alapuolisen routivan maan jäätymisen estämiseksi perustukset joudutaan ulottamaan syvemmälle kuin paremmin lämpöä eristävistä kevytsoraharkoista tehtyä perusmuuria käytettäessä. Kuvassa 4 on esitetty pakkasmäärät ja routasuojauksen ilmastovyöhykkeet. Suomi on jaettu pakkasmäärän perusteella kolmeen ilmastovyöhykkeeseen: ilmastovyöhyke I; pakkasmäärä alle Kh, ilmastovyöhyke II; pakkasmäärä KH Kh ja ilmastovyöhyke III; pakkasmäärä yli Kh. LUJA-PONTTIHARKKOJEN SUUNNITTELUOHJE 9

10 Kuva 4. Pakkasmäärät F50 ja routasuojauksen ilmastovyöhykkeet Perustamissyvyys 0,75 m, Maanvaraisen alapohjan lämmönvastus ma = m 2 K/W, Ryömintätilaisen alapohjan lämmönvastus ma = 5,3... 6,25 m 2 K/W Routaeristeen lämmönjohtavuuden suunnitteluarvo λdesign = 0,043 W/(Km) (vastaa EPS 120 Routa) Routaeristeen leveys anturan ulkoreunasta Kevytsoraharkkoperustuksen routaeristyksen paksuus eri ilmastovyöhykkeissä Maanvarainen alapohja Ilmastovyöhyke Ryömintätilainen alapohja Ilmastovyöhyke I II III I II III Eristeen leveys [m] 1,2 1,2 1,5 1,2 1,5 - Eristyspaksuus [mm] Eristyspaksuus [mm] Seinälinja UIkonurkka Taulukko 3. Kevytsoraharkkoperustuksen routaeristyksen paksuus eri ilmastovyöhykkeissä LUJA-PONTTIHARKKOJEN SUUNNITTELUOHJE 10

11 2.2.3 Perusmuurin lämmöneristys Rakenteeltaan moitteettoman lämpöteknisen toiminnan kannalta perusmuurilla tulee olla riittävä lämmöneristyskyky. Perusmuurin lämmöneristyksen tulee olla riittävä, jotta alapohjan kautta maaperään johtuvan lämmön siirtyminen perusmuurin kautta ulkoilmaan olisi vähäistä. Erityisen tärkeää tämä on ryömintätilaisen alapohjan tapauksessa. Perusmuurin maanpäällisellä osalla käytetään eristeharkkoa. Perusmuurin eristeen tulee ulottua maanpinnan alapuolella routasuojauksen alapintaan asti. Perusmuurin sisäpuolinen lisäeristys parantaa perusmuurin lämmöneristävyyttä entisestään. Lattialaatan ollessa perusmuurin yläpintaa ylempänä, pysyy lattian reunan pintalämpötila yleensä riittävänä ilman eristeharkkoja. Kun lattialaatta on perusmuurin yläpinnan tasossa, kylmäsillan välttämiseksi ylimmissä harkkokerroksissa käytetään eristeharkkoa. Seinärakenteen edellyttämän tukipinnan mukaan ylimpänä harkkona voidaan käyttää eristeharkkoa, eristämätöntä harkkoa tai palkkiharkkoa. Tarvittaessa käytetään perusmuurin sisäpuolella lisäeristystä Perusmuurin raudoitus Perusmuuriin sijoitetaan vaakasuuntaiset harjateräkset T8 ylimpään vaakasaumaan ja sokkelihalkaisun alapuoliseen vaakasaumaan. Myös radonkatkon yläpuoliseen saumaan laitetaan harjateräkset T8. Raudoitus asennetaan harkon yläpinnassa olevaan laastilla täytettyyn uraan. Harkkojen muurauksen yhteydessä on huolehdittava siitä, että laasti muodostaa raudoitukselle on riittävän betonipeitteen. Harkoissa käytettyjen raudoitteiden betonipeitteet on määritetty SFS-EN mukaan, joten ympäristön rasitusluokassa MX4 (suolarasitetut kohteet meren rannalla tai suolattujen teiden varsilla) tulee käyttää ruostumatonta tai sinkittyä raudoitusta. Nurkissa teräkset limitetään 700 mm kuvan 6 mukaisesti.antura raudoitetaan rakennesuunnitelmien mukaan jatkuvalla raudoituksella, jonka tarkoituksena on vähentää kutistumasta aiheutuvaa halkeilua ja parantaa anturan kestävyyttä maapohjan painumaeroja vastaan. Kuva 5. Perusmuurin raudoitus T=A500HW harjateräs tai vast.; Bi= tikasraudoite Bi40 tai Bi37R (kuva 14) LUJA-PONTTIHARKKOJEN SUUNNITTELUOHJE 11

12 Kuva 6. Nurkan raudoitus LUJA-PONTTIHARKKOJEN SUUNNITTELUOHJE 12

13 2.3 Kellarillinen perustus Mitoitus maanpaineelle Kellarin seiniä rasittaa yleensä yläpuolisilta rakenteilta tuleva pystykuorma sekä ulkopuolinen maanpaine. Aukottoman Luja-harkkoseinän kestävyys pientaloissa pystykuormille on yleensä riittävä. Aukollisissa seinissä tarkistetaan aukon pielen puristuskestävyys. Maanpaineelle kellarin Luja-harkkoseinissä käytetään vaakasuuntaista raudoitusta. Tällöin seinä toimii vaakasuunnassa siirtäen maapaineen poikittaisille ulko- ja väliseinille. Kun betonirakenteinen välipohja kuormittaa seinää, niin myös seinän ylä- ja alareunaan syntyy tuki ja osa kuormasta siirtyy myös pystysuunnassa. Jos poikittaisia tukiseiniä ei ole riittävästi, niin seinän tuetaan voidaan käyttää myös teräs- tai betonipilareita tai harkoista muurattuja pilastereita. Seinän ulko- ja sisäpinnoissa suositellaan käytettäväksi samanlaista koko kellarin ympäri jatkuvaa raudoitusta. Raudoituksena käytetään yleensä kahta harjaterästä T8 joko joka toisessa tai jokaisessa vaakasaumassa. Teräkset sijoitetaan harkon päällä olevaan raudoitusuraan ja jatketaan limittämällä. Harjateräksen T8 jatkospituus on 700 mm. Sisäpinnan raudoitus suositellaan jatkettavaksi tukien kohdalla ja ulkopinnan raudoitus keskellä aukkoa. Kuvassa 6 on esitetty nurkan raudoitus. Täyttökorkeus [m] Taulukko 4 Maanpaineen laskenta-arvo ped [kn/m 2 ] 1,2 6,3 1,4 7,0 1,6 7,6 1,8 8,3 2,0 9,1 2,2 9,8 2,4 10,6 2,6 11,3 2,8 12,1 3,0 12,9 3,2 13,6 P1 = 5,6. H P = 0,31. q Kellarin seinän vierusta täytetään karkealla, routimattomalla ja hyvin vettä läpäisevällä soralla. Mitoituksessa voidaan tällöin käyttää kitkamaalle soveltuvia maanpaineen arvoja. Koska seinä on vaakaraudoitettu, voidaan maanpaine mitoituksessa olettaa tasaisesti jakautuneeksi seinän eristämättömän osan korkeudelle Kuvassa 7 on esitetty maapaineen arvoja murtorajatilassa eri täyttökorkeuksilla, kun pintakuorma on q = 2,5 kn/m 2, mikä vastaa kevyiden ajoneuvojen aiheuttamaa kuormaa. Sokkelihalkaisu ulottuu 0,4 m maanpinnan alapuolelle. Kuva 7. Vaakaraudoitetun kellarin seinän maanpaine, kitkamaa LUJA-PONTTIHARKKOJEN SUUNNITTELUOHJE 13

14 Maanpaineseinän Maanpaineseinän RUH-420 RUH-420 enimmäistukivälit enimmäistukivälit 3,2 3,0 2,8 Kuva 8. Maanpaineseinän maksimitukivälit, raudoitus T=A500HW. Jatkuvassa useamman poikittaisen väliseinän ohi menevällä seinällä tukiväliä voidaan kasvattaa 10 %. 2,6 2,4 2,2 Täyttökorkeus HL [m] (m) 2,0 1,8 1,6 1,4 1,2 1,0 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0 5,5 6,0 6,5 7,0 7,5 8,0 8,5 9,0 9,5 10,0 Tukiväli L (m) [m] LUJA-PONTTIHARKKOJEN SUUNNITTELUOHJE 14

15 Maanpaineseinän RUH-250 Maanpaineseinän ja RUH-250 RUH-300 ja enimmäistukivälit RUH- 300 enimmäistukivälit 3,2 3,0 2,8 Kuva 8. Maanpaineseinän maksimitukivälit, raudoitus T=A500HW. Jatkuvassa useamman poikittaisen väliseinän ohi menevällä seinällä tukiväliä voidaan kasvattaa 10 %. 2,6 2,4 2,2 Täyttökorkeus H [m] (m) 2,0 1,8 1,6 1,4 1,2 1,0 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0 5,5 6,0 6,5 7,0 7,5 8,0 Tukiväli L [m] (m) LUJA-PONTTIHARKKOJEN SUUNNITTELUOHJE 15

16 2.3.2 Lämmöneristys Kellarin seinältä vaadittava lämmöneristys määräytyy kellarin käyttötarkoituksen mukaan. Lämpimän kellaritilan lämmöneristysvaatimus on sama kuin asuinhuoneiden ulkoseinien. Kellarin seinän lämmöneristystä tarkasteltaessa voidaan maanpinnan alapuolella ottaa huomioon maan lämmönvastus. Maata vasten olevan lämpimän kellaritilan seinän U-arvo vaatimus on 0,16 W/(m 2 K). Ulkoilmaa vasten olevan seinän osalta vaatimustaso on 0,17 W/(m 2 K). Kellarin seinässä on yleensä lämpövastukseltaan useampia vyöhykkeitä (maanpäällinen osa, lähellä maanpintaa oleva eristetty osa sekä syvemmällä oleva eristämätön osa). Kellarin seinän lämmöneristävyyden vaatimusten täyttymistä voidaankin arvioida tarkastelemalla seinän keskimääräistä lämmöneristävyyttä. Riittävä lämmöneristävyys saavutetaan käyttämällä maanpinnan yläpuolisissa osissa eristettyjä harkkoja ja maanpinnan alapuolella eristämättömiä harkkoja ottamaan vastaan maanpaineen aiheuttamat rasitukset. Eristetyt harkot ulottuvat 400 mm maanpinnan alapuolelle. Tarvittaessa käytetään lisänä ulkopuolista lämmöneristystä. Täyttökorkeuden eli maanpinnan ja kellarin lattian välisen eron ollessa pieni (alle 0,7 m), seinän U-arvo 0,16 W/(m 2 K) saavutetaan usein ilman lisälämmöneristystäkin. Taulukossa 5 on esitetty Luja-harkkoseinien U-arvoja W/(m 2 K). Luja-harkkoseinien U-arvot harkkotyyppi harkon leveys (mm) maan päällä maanpinnan alapuolella m > 1 m RUH ,74 0,60 0,33 RUH ,63 0,53 0,30 RUH ,46 0,41 0,26 EH-420 Polyuretaanivaahto vaakasaumassa EH-420 Ilmaraollinen vaakasauma 420 0,12 0, ,13 0,13 Taulukko 5. Luja-harkkoseinien U-arvot LUJA-PONTTIHARKKOJEN SUUNNITTELUOHJE 16

17 Seuraavassa taulukossa on esitetty seinän keskimääräinen U-arvo W/(m 2 K), kun lisälämmöneristeenä on EPS/XPS, jonka lämmönjohtavuuden suunnitteluarvo λdesign =0,035. Taulukon arvot pätevät, kun kellarin vapaa korkeus on 2,5 m ja seinän maanpäällinen osuus on 400 mm ja eristeharkko ulottuu 400 mm maanpinnan alapuolelle. Maanpäällisessä osuudessa on käytetty eristeharkkoa EH-420 ja maanalaisessa osassa harkkoa RUH-420. Lisälämmöneristys EPS/XPS U-arvo W/(m 2 K) 100 mm 0, mm 0, mm 0,12 Taulukko Perusmuurin pinnoitus Matalaperusteinen perusmuuri ja kellarin seinä on pinnoitettava laastilla (esim. sokkelilaasti tai ohutrappauslaasti) sekä maanpinnan yläpuolisilta että maanpinnan alapuolisilta osilta. Näkyviltä osiltaan perustus voidaan pinnoittaa rouhepinnoitteella. Karkean pinta kestää parhaiten maanpinnan läheiset ankarat säärasitukset. Värilliseen rappaukseen voidaan käyttää silikonihartsipohjaista laastia tai maalia. Kellarin seinään tulee tehdä ulkopuolinen kosteuseristys esim. kumibitumikermillä tai perusmuurilevyllä. Tarvittaessa kosteuseristys tehdään myös matalaperustuksen sokkeliin. Ennen kosteuseristyksen asentamista harkkoseinä on pinnoitettava. Kuva 9. Kellarin seinän lisälämmöneristys LUJA-PONTTIHARKKOJEN SUUNNITTELUOHJE 17

18 2.5. Radon Perustukset on tiivistettävä siten, että radonkaasun pääsy sisätiloihin on estetty. Alapohjassa halkeilematon betonilaatta on yleensä riittävän tiivis radonkaasuille. Liitoskohdat ja läpiviennit on huolella tiivistettävä. Alapohjan ja harkkosokkelin välinen liitos tiivistetään kumibitumikermikaistalla. Tarkempia ohjeita on esitetty esim. RT-kortissa RT Radonin torjunta sekä RT-tarvikekortissa RT Perustusten kosteuden ja radonin eristys, Katepal Oy. Monihaarainen imukanavisto Tiivistämisen lisäksi tulee varautua radonin poistoon alustan tuuletusjärjestelmällä. Alapohjan alle kapillaarikerrokseen asennetaan salaojaputkista imukanavisto ja siitä poistoputki ja tarvittaessa poistopuhallin vesikatolle. Tuuletettua ryömintätilaa käytettäessä erillinen radontuuletusjärjestelmä ei ole tarpeen, vaan radonkaasun poistoon riittää yleensä ryömintätilan normaalit tuuletusaukot. Radonalueilla matala perusmuuri on pinnoitettava molemmin puolin riittävän ilmatiiveyden saavuttamiseksi. Radonalueilla kellarin seinän ulkopuolisena kosteuseristeenä tulee käyttää kumibitumikermiä. Kosteusteknisen toiminnan varmistamiseksi ulkopuolinen lämmöneriste sijoitetaan vesieristyksen ulkopuolelle. Rengasmallinen imukanavisto Kuva 10. Radon-imukanavisto LUJA-PONTTIHARKKOJEN SUUNNITTELUOHJE 18

19 3. ULKOSEINÄT 3.1 Suunnitteluperusteet Luja-harkkoseinät suunnitellaan Eurokoodin SFS-EN kansallisen liitteen mukaan. Suunnitteluohje perustuu tähän ohjeeseen ja on laadittu käyttäen osavarmuusmenetelmää. Tässä suunnitteluohjeessa esitetyt kestävyydet on laskettu em. eurokoodin mukaan ja vastaavat kestävyyksien murtorajatilan mukaisia laskenta-arvoja, joita verrataan osavarmuusluvuilla kerrottujen kuormien aiheuttamiin rasituksiin. Kuormat määritetään SFS-EN kansallisen liitteen sekä SFS-EN kansallisen liitteen mukaan. Kantavien rakenteiden mitoituksessa eristeharkkojen eristeen ja muuraussiteiden ei oleteta siirtävän voimia, joten eristeharkkojen molemmat kuoret toimivat pystykuormalle ja taivutukselle erillisinä. Tuulikuorman voidaan kuitenkin olettaa siirtyvän eristeen välityksellä myös toiselle kuorelle. Tuulikuormien voidaan olettaa jakautuvan molemmille kuorille niiden jäykkyyksien suhteessa. Eristeharkossa oletetaan toisen vähemmän kuormitetun kuoren jäykistävän rakennetta nurjahduksen suhteen. Eristeharkoissa sisäkuori toimii yleensä pystykuormia kantavana. 3.2 Moduulimitoitus Harkon liittymismitta pystysuunnassa sauman keskeltä keskelle on 200 mm (2 M) ja vaakasuunnassa 500 mm (5M). Harkkoseinien suunnittelussa tulee ottaa huomioon harkon pystymoduuli. Ikkunoiden ja ovien yläreunat on hyvä suunnitella samaan korkoon. Maanvaraisen lattian pinta sijoitetaan harkon korkeuden puoliväliin, jolloin ovien liittymismitta 2100 mm tai 2300 mm sopii harkkojakoon (oven yläreuna tulee harkon sauman kohdalle). Harkkoseinän päälle tuleva ontelolaatta asennetaan yleensä 20 mm korkuisten asennuspalojen päälle, joten laatan ja alapuolisen harkon välinen sauma on 20 mm. Laatan yläpinnan ja yläpuolisen harkon välinen sauma on yleensä 10 mm. Laatan kohdalla ulkokuoressa voidaan käyttää leikattua eristeharkkoa (sisäkuori ja osa eristeestä poistettu) tai kapeampaa umpiharkkoa ( UH-100 tai UH- 125). 175 mm korkeata ontelolaattaa käytettäessä laatan vaatima korkeus saumoineen on 205 mm ja 200 mm korkealla ontelolaatalla 235 mm. Pientaloissa vapaan huonekorkeuden tulee olla vähintään 2400 mm. Harkkorakennetta käytettäessä huonekorkeudeksi kuitenkin suositellaan 2500 mm, mikä sopii paremmin harkon 200 mm:n moduuliin, kun aukkojen asettamat vaatimukset otetaan huomioon. Luja-harkot ovat helposti työstettävissä ja katkaistavissa, joten rakennukset on mahdollista suunnitella ilman moduulimitoituksen rajoituksia. Materiaalimenekin optimoimiseksi voidaan käyttää 5 M moduulijakoa siten, että moduulilinjat ovat seinien sisäpinnoilla. Tällöin seinän ulkomitaksi tulee n*5m+2*harkon leveys. Nurkkaharkot muurataan kerroksittain joko rakennuksen pituus- tai poikkisuuntaan. Vaihtamalla nurkkaharkkojen suuntaa kerroksittain saadaan aikaan harkkokerrosten välinen limitys. Toisessa suunnassa joudutaan yleensä käyttämään täydestä harkosta leikattua sovituspalaa. Kahden päällekkäisen kerroksen sovituspalojen kokonaismitta on yhden harkon pituusmitta (sisämitta n*5m). Jos rakennuksen sisämitta on n*5m 130 mm, ei sovituspaloja tarvita. Pystysuuntaisessa mitoituksessa on otettava huomioon että ikkuna- ja ovikarmien standardikorkeudet ovat n*m - 10 mm. Kun saumapaksuus on 5 mm tulee aukon korkeudeksi n*2m+5 mm ja asennusvaraksi 15 mm, mikä tulee ottaa huomioon muuraustyön yhteydessä. Käyttämällä mm standardikorkeutta matalampaa karmia saadaan riittävästi asennusvaraa. Ikkunoiden joka sivulle suositellaan 15 mm:n asennus- ja tiivistysvaraa, joka on otettava huomioon ikkunoita hankittaessa. Harkkojärjestelmä ei ole sidottu vain puolen kiven limitykseen. Nurkkaharkon kerroksittainen suunnanvaihdos antaa määrätyn harkon leveydestä riippuvan limityksen. Käyttämällä nurkkaharkon vieressä lyhennettyjä harkkoja voidaan käyttää myös muita limitysmittoja. Rakenteellisesta syistä limityksen tulee olla vähintään 75 mm. Vaatimus koskee myös yksittäisiä päällekkäisissä harkkokerroksissa olevia harkkoja. LUJA-PONTTIHARKKOJEN SUUNNITTELUOHJE 19

20 Kuva 11. Harkon käyttö 5 M-moduulijaossa LUJA-PONTTIHARKKOJEN SUUNNITTELUOHJE 20

21 Kuva 12. Esimerkki kevytharkkoseinän pystysuuntaisesta mitoituksesta LUJA-PONTTIHARKKOJEN SUUNNITTELUOHJE 21

22 3.3 Vähimmäisraudoitus Luja-harkkoseinien vähimmäisraudoitus on tarpeen kutistumasta aiheutuvan halkeilun rajoittamiseksi. Vähimmäisraudoitus riippuu harkon leveydestä. Luja-harkkoseinien vähimmäisraudoitus Harkkotyyppi UH-100, UH-125, UH-150 UH-100, UH-125, UH-150 RUH-300, RUH-420 Eristeharkko EH T 8 k 800 A500HW 2 T 8 k 800 A500 HW tai tikasraudoite 2 ø 4 Bi40 k600 2 T 8 k 800 A500 HW tai tikasraudoite 2 ø 4 Bi40 k400 Vähimmäisraudoitus 2 T 8 k 600 A500 HW tai sisäkuoressa tikasraudoite 2 ø 4 Bi40 k600 ja ulkokuoressa tikasraudoite 2 ø 4 Bi37R k600 (ruostumaton) Taulukko 7. Luja-harkkoseinien vähimmäisraudoitus Kuva 13. Seinän vähimmäisraudoitus T=A500HW tai vast. ; Bi=tikasraudoite Bi40 tai Bi37R Vähimmäisraudoituksen lisäksi raudoitus asennetaan myös aukkojen ylä- ja alapuolisiin saumoihin sekä seinän ylimpään ja alimpaan saumaan. Aukkojen ylä- ja alapuolisissa saumoissa olevat teräkset ulotetaan vähintään teräksen jatkospituuden verran aukkojen ulkopuolelle. Rakennuksen jäykistämiseksi ulkoseinien nurkissa raudoitus jatketaan poikittaisille seinille. Raudoitus (myös vähimmäisraudoitus) jatketaan limijatkoksella. Jatkospituus on harjateräksellä T8 700 mm ja tikasraudoitteella 400 mm. Kuva 14. Tikasraudoite Bi40 /Bi37R LUJA-PONTTIHARKKOJEN SUUNNITTELUOHJE 22

23 Harkoissa käytettyjen raudoitteiden betonipeitteet on määritetty SFS-EN mukaan, joten ympäristön rasitusluokassa (MX4 (suolarasitetut kohteet meren rannalla tai suolattujen teiden varsilla) tulee käyttää ruostumatonta tai sinkittyä raudoitusta. 3.4 Rengaspalkki Seinässä on yhtenäinen rengaspalkki välipohjien ja yläpohjan alapuolella. Rengaspalkki sitoo rakenteet toisiinsa. Ala-, väli- ja yläpohjarakenteet tuetaan rengaspalkin päälle. Rengaspalkki toimii puurakenteiden kiinnitysalustana. Rengaspalkki tehdään palkkiharkosta, jonka valu-urat raudoitetaan ja valetaan betonilla. Palkkiharkkojen kumpaankin valu-uraan asennetaan 1 T 10 A500HW harjateräs ellei rakennesuunnitelmissa ole muuta mainittu. Betoniset ala-, väli- ja yläpohjarakenteet eivät vaadi rengaspalkkia, koska tarvittava rengasraudoitus voidaan sijoittaa laatan tasoon. On kuitenkin suositeltavaa tukea myös betoniset ala-, väli ja yläpohjarakenteet palkkiharkkojen päälle. Kuva 15. Palkkiharkosta tehty rengaspalkki 3.5 Muuraussiteet eristeharkkoseinissä Eristeharkkoseinissä muuraussiteet sitovat harkon kuoret tosiinsa. Muuraussiteet asennetaan aina ylimmän harkkokerroksen alapuoliseen saumaan ja välipohjan ala- ja yläpuolisiin saumoihin. Siteitä asennetaan vaakasaumaan 500 mm:n välein joka kolmanteen saumaan. Lisäksi muuraussiteitä asennetaan kaikkien ikkuna- ja oviaukkojen pieliin 1 kpl joka saumaan eli pystysuunnassa 200 mm:n välein. Yli 3,5 m korkeissa seinissä muuraussiteitä suositellaan käytettäväksi 4 kpl/m 2 eli 500 mm:n välein joka toisessa saumassa. Muuraussiteen pituus on 320 mm. LUJA-PONTTIHARKKOJEN SUUNNITTELUOHJE 23

24 3.6 Lämmöneristävyys Eristeharkkoseinät muurataan rakosaumoin ja pinnoitetaan molemmin puolin. Lämmöneristeen kohdalle ei laiteta laastia, joten siihen syntyy ilmarako. Lämmöneristävyyden parantamiseksi voidaan saumaan laittaa vähän paisuvaa polyuretaania. Polyuretaani asennetaan kahtena palkona laastin levittämisen jälkeen. Polyuretaanieriste saumassa varmistaa rakenteen toimivuuden myös työvirheiden sattuessa. EH-420 harkot soveltuvat myös passiivi- ja matalanenergia talojen ulkoseiniin, koska EH-420 harkoista tehdyn seinän U-arvo on 0,12 W/(m 2 K) käytettäessä polyuretaania saumassa. Matala-energiarakentamisessa suositellaan polyuretaanin käyttämistä ilmatiiveyden varmistamiseksi. Vaakasaumoissa aukkojen pielissä tulee käyttää polyuretaanivaahtoa, joka estää karmin takaa tulevien ilmavirtausten pääsyn seinärakenteeseen. Polyuretaanivaahtoa käytetään myös pystysaumoissa, jos eristeen väli tulee liian suureksi. Polyuretaanivaahdon tulee olla vähän paisuvaa (esim- Tytan low expansion PU-vaahto), jotta se ei nosta vastamuurattua harkkoa ja siten heikennä laastin ja harkon välistä tartuntaa. LUJA-PONTTIHARKKOJEN SUUNNITTELUOHJE 24

SUUNNITTELUOHJE 6.6.2005. MEH-380 ULTRA matalaenergiaharkko

SUUNNITTELUOHJE 6.6.2005. MEH-380 ULTRA matalaenergiaharkko SUUNNITTELUOHJE 6.6.2005 MEH-380 ULTRA matalaenergiaharkko 1. YLEISTÄ 2 Tämä suunnitteluohje koskee vain Lujabetoni Oy:n ULTRA-matalaenergiaharkkoa, tyyppimerkintä MEH-380 ULTRA. Lisäksi suunnittelussa

Lisätiedot

NOPEA HELPPO TARKKA LUJA-PONTTIHARKKOJEN SUUNNITTELUOHJE 18.6.13, VER.2

NOPEA HELPPO TARKKA LUJA-PONTTIHARKKOJEN SUUNNITTELUOHJE 18.6.13, VER.2 NOPEA HELPPO TARKKA LUJA-PONTTIHARKKOJEN SUUNNITTELUOHJE 18.6.13, VER.2 SISÄLTÖ 1. LUJA-PONTTIHARKOT YLEISESTI 3 1.1 Kevytsoraharkko tuotteena 4 1.2 Ainutlaatuinen seinärakenne 4 2. HARKKOPERUSTUSTEN suunnittelu

Lisätiedot

Muurattavat harkot. SUUNNITTELUOHJE 2016 Eurokoodi 6. (korvaa 19.1.2016 ohjeen)

Muurattavat harkot. SUUNNITTELUOHJE 2016 Eurokoodi 6. (korvaa 19.1.2016 ohjeen) Muurattavat harkot SUUNNITTLUOHJ 2016 urokoodi 6 (korvaa 19.1.2016 ohjeen) SISÄLTÖ 1. Yleistä, Lakka muurattavat harkot s. 3 2. Tekniset tiedot s. 3 3. Mitoitustaulukot s. 4 3.1 Mitoitusperusteet s. 4

Lisätiedot

Muurattavat harkot. SUUNNITTELUOHJE 1.2.2015 Eurokoodi 6. (korvaa 1.10.2014 ohjeen)

Muurattavat harkot. SUUNNITTELUOHJE 1.2.2015 Eurokoodi 6. (korvaa 1.10.2014 ohjeen) Muurattavat harkot SUUNNITTLUOHJ 1.2.2015 urokoodi 6 (korvaa 1.10.2014 ohjeen) SISÄLTÖ 1. Yleistä, Lakka muurattavat harkot s. 3 2. Tekniset tiedot s. 3 3. Mitoitustaulukot s. 4 3.1 Mitoitusperusteet s.

Lisätiedot

Leca. -harkkorakenteet. Suunnitteluohje, RakMk B5 mukainen. www.e-weber.fi

Leca. -harkkorakenteet. Suunnitteluohje, RakMk B5 mukainen. www.e-weber.fi Leca -harkkorakenteet Suunnitteluohje, RakMk B5 mukainen PERUSTUKSET Leca Lex harkkorakenteet ULKOSEINÄT Leca Term ja Leca Design -rakenteet 4-14 / 1.4.011 korvaa esitteen 4-14/15.10.009 www.e-weber.fi

Lisätiedot

Leca. -harkkorakenteet. Suunnitteluohje, RakMk B5 mukainen. www.e-weber.fi

Leca. -harkkorakenteet. Suunnitteluohje, RakMk B5 mukainen. www.e-weber.fi Leca -harkkorakenteet Suunnitteluohje, RakMk B5 mukainen PERUSTUKSET Leca Lex harkkorakenteet ULKOSEINÄT Leca Term ja Leca Design -rakenteet 4-14 / 20.12.2013 korvaa esitteen 4-14/1.5.2013 www.e-weber.fi

Lisätiedot

Muuratut kevytsoraharkkorakenteet Mikko Pöysti, diplomi-insinööri Kehityspäällikkö, maxit Oy Ab mikko.poysti@maxit.fi

Muuratut kevytsoraharkkorakenteet Mikko Pöysti, diplomi-insinööri Kehityspäällikkö, maxit Oy Ab mikko.poysti@maxit.fi Mikko Pöysti, diplomi-insinööri Kehityspäällikkö, maxit Oy Ab mikko.poysti@maxit.fi Määräykset, ohjeet ja standardit Leca-perusharkkorakenteet ja eristeharkkorakenteet suunnitellaan Suomen rakentamismääräyskokoelman

Lisätiedot

VÄLISEINÄT. Leca väliseinät. Leca EasyLex 88 Leca Lex. www.e-weber.fi 4-20/1.9.2012

VÄLISEINÄT. Leca väliseinät. Leca EasyLex 88 Leca Lex. www.e-weber.fi 4-20/1.9.2012 VÄLISEINÄT Leca väliseinät Leca EasyLex 88 Leca Lex 4-20/1.9.2012 www.e-weber.fi Leca väliseinät Leca EasyLex Leca Lex markkinoiden nopein väliseinäratkaisu Nopea rakentaa ja helppo tasoittaa Sisältö Leca

Lisätiedot

HB-ERISTEHARKKO suunnittelu- ja työohje

HB-ERISTEHARKKO suunnittelu- ja työohje HB-eristeHARKKO Ueh380 ja PEH380 HB-ERISTEHARKKO suunnittelu- ja työohje UEH380 ja PEH380 SISÄLTÖ HB-ERISTEHARKKO YLEISTÄ... ERISTEHARKKOJEN TEKNISET OMINAISUUDET... MUURAUSVAIHEET... Sokkelin muuraus...

Lisätiedot

SUUNNITTELUOHJE EKO-350 MATALAENERGIAHARKKO

SUUNNITTELUOHJE EKO-350 MATALAENERGIAHARKKO SUUNNITTELUOHJE EKO-350 MATALAENERGIAHARKKO SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2 2. MITTAJÄRJESTELMÄ 3 3. HARKKOPERUSTUKSET 4 Matalaperustus 4 Kellariperustus 4 Maanpaineseinän mitoitus 4 Anturaharkko 6 4. SEINÄRAKENTEET

Lisätiedot

LAKKA harkot ulkoseiniin - edelläkävijä energiatehokkuudessa

LAKKA harkot ulkoseiniin - edelläkävijä energiatehokkuudessa LAKKA harkot ulkoseiniin - edelläkävijä energiatehokkuudessa Lakka harkoista saat kestävän talon, joka täyttää asukkaiden vaatimukset myös tulevaisuudessa. Kivitalo on energiatehokas, hiljainen ja palamaton.

Lisätiedot

Väliseinäharkot VSH-68, VSH-88/300, VSH-130, VSH-150, PK-200

Väliseinäharkot VSH-68, VSH-88/300, VSH-130, VSH-150, PK-200 Väliseinäharkot VSH-68, VSH-88/300, VSH-130, VSH-150, PK-200 SUUNNITTELU- JA TYÖOHJE 1.2.2015 Eurokoodi 6 (korvaa 1.10.2014 ohjeen) SISÄLTÖ 1. HARKKOJEN OMINAISUUDET s. 3 2. VÄLISEINÄT a. yleistä s. 4

Lisätiedot

AP 2RK AP 1RK ONTELOLAATTA 265-ALAPOHJA, TUULETETTU ALAPUOLINEN SOLUPOLYSTYREENIERISTE TASOITE+TUPLEX+PARKETTI; ASUNTOJEN LATTIA

AP 2RK AP 1RK ONTELOLAATTA 265-ALAPOHJA, TUULETETTU ALAPUOLINEN SOLUPOLYSTYREENIERISTE TASOITE+TUPLEX+PARKETTI; ASUNTOJEN LATTIA ONTELOLAATTA 265-ALAPOHJA, TUULETETTU ALAPUOLINEN SOLUPOLYSTYREENIERISTE TASOITE+TUPLEX+PARKETTI; ASUNTOJEN LATTIA ONTELOLAATTA 370-ALAPOHJA, TUULETETTU ALAPUOLINEN SOLUPOLYSTYREENIERISTE TASOITE+TUPLEX+PARKETTI;

Lisätiedot

Karmikulma KÄYTTÖ- JA SUUNNITTELUOHJE 12.8.2014

Karmikulma KÄYTTÖ- JA SUUNNITTELUOHJE 12.8.2014 Karmikulma KÄYTTÖ- JA SUUNNITTELUOHJE 12.8.2014 SISÄLTÖ 1. Yleistä, Lakka karmikulma s. 3 2. Asennus s. 4 3. Karmin kiinnitys s. 12 4. Oviasennus s. 13 5. Lisätietoja s. 13 Karmikulma käyttö- ja suunnitteluohje

Lisätiedot

NOPEA HELPPO TARKKA. LUJA-PONTTIHARKKO TYÖOHJE 1.3.2013 ver. 1 LUJA-PONTTIHARKKO TYÖOHJE 1

NOPEA HELPPO TARKKA. LUJA-PONTTIHARKKO TYÖOHJE 1.3.2013 ver. 1 LUJA-PONTTIHARKKO TYÖOHJE 1 NOPEA HELPPO TARKKA LUJA-PONTTIHARKKO TYÖOHJE 1.3.2013 ver. 1 LUJA-PONTTIHARKKO TYÖOHJE 1 LUJA-PONTTIHARKKO TYÖOHJE 2 SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ... 4 2. VALMISTELEVAT TYÖT... 5 3. ANTURAN JA PERUSMUURIN RAKENTAMINEN...

Lisätiedot

SUOMEN KUITULEVY OY Heinola/Pihlava TUULENSUOJALEVYT. -tyyppihyväksyntä n:o 121/6221/2000. Laskenta- ja kiinnitysohjeet. Runkoleijona.

SUOMEN KUITULEVY OY Heinola/Pihlava TUULENSUOJALEVYT. -tyyppihyväksyntä n:o 121/6221/2000. Laskenta- ja kiinnitysohjeet. Runkoleijona. SUOMEN KUITULEVY OY Heinola/Pihlava TUULENSUOJLEVYT -tyyppihyväksyntä n:o 121/6221/2000 Laskenta- ja kiinnitysohjeet Runkoleijona Tuulileijona Vihreä tuulensuoja Rakennuksen jäykistäminen huokoisella kuitulevyllä

Lisätiedot

Siporex-väliseinät. Väliseinälaatta Väliseinäelementti Väliseinäharkko

Siporex-väliseinät. Väliseinälaatta Väliseinäelementti Väliseinäharkko Siporex-väliseinät Väliseinälaatta Väliseinäelementti Väliseinäharkko Väliseinälaatta V475 70 / 90 /100 x 575 x 575 VAHVUUS JA KOKO PALOLUOKKA ÄÄNENERISTÄVYYS KPL/LAVA LAATAN PAINO KG 70 x 575 x 575 EI

Lisätiedot

Lämmön siirtyminen rakenteessa. Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan

Lämmön siirtyminen rakenteessa. Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan Mikko Myller Lämmön siirtyminen rakenteessa Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan Lämpöhäviöt Lämpö siirtyy 1) Kulkeutumalla (vesipatterin putkisto, iv-kanava)

Lisätiedot

Työn nro. PL 120 30101 Forssa puh. 03 4243 100 www.foamit.fi. Päiväys. Lattianpäällyste huoneselostuksen mukaan

Työn nro. PL 120 30101 Forssa puh. 03 4243 100 www.foamit.fi. Päiväys. Lattianpäällyste huoneselostuksen mukaan MAANVARAINEN ALAPOHJA puh 03 4243 100 wwwfoamitfi AP 101 X Lattianpäällyste huoneselostuksen mukaan Tasoite tarvittaessa rakennusselostuksen mukaan 60 mm Teräsbetonilaatta, raudoitus betoniteräsverkolla

Lisätiedot

Lammi-lämpökivien, EMH350 & LL400 suunnitteluohjeet

Lammi-lämpökivien, EMH350 & LL400 suunnitteluohjeet Lammi-lämpökivien, EMH350 & LL400 suunnitteluohjeet 2 1 YLEISTÄ 3 2 LAMMI-LÄMPÖKIVIEN OMINAISUUDET 3 3 MITTAJÄRJESTELMÄ 4 4 LASKENTAPERUSTEET 4 5 KUORMAT 4 6 MATERIAALIT JA LASKENTALUJUUDET 5 7 SEINÄN

Lisätiedot

HARKOISTA KESTÄVÄÄ JA LAADUKASTA

HARKOISTA KESTÄVÄÄ JA LAADUKASTA HARKOISTA KESTÄVÄÄ JA LAADUKASTA Ponttiharkot / Kevytsoraharkot / Valuharkot 2 LUJABETONILLA ON LAAJIN HARKKOVALIKOIMA Laajasta tuotevalikoimasta löytyy varmasti oikea tuote kaikkeen rakentamiseen. Harkoilla

Lisätiedot

1 RAKENNNESELVITYS. 9 LIITE 5. s. 1. Korutie 3 Työnumero: 8.9.2011 Ilkka Meriläinen 51392.27

1 RAKENNNESELVITYS. 9 LIITE 5. s. 1. Korutie 3 Työnumero: 8.9.2011 Ilkka Meriläinen 51392.27 9 LIITE 5. s. 1 1 RAKENNNESELVITYS 1.1 TEHTÄVÄN MÄÄRITTELY Selvitys on rajattu koskemaan :ssa olevan rakennuksen 1. ja 2. kerroksen tiloihin 103, 113, 118, 204 ja 249 liittyviä rakenteita. 1.2 YLEISKUVAUS

Lisätiedot

Taiter Oy. Taiter-pistokkaan ja Taiter-triangeliansaan käyttöohje

Taiter Oy. Taiter-pistokkaan ja Taiter-triangeliansaan käyttöohje Taiter-pistoansaan ja Taiter-tringaliansaan käyttöohje 17.3.2011 1 Taiter Oy Taiter-pistokkaan ja Taiter-triangeliansaan käyttöohje 17.3.2011 Liite 1 Betoniyhdistyksen käyttöseloste BY 5 B-EC2: nro 22

Lisätiedot

Lammi-lämpökivien, EMH350 & LL400 suunnitteluohjeet

Lammi-lämpökivien, EMH350 & LL400 suunnitteluohjeet Lammi-lämpökivien, EMH350 & LL400 suunnitteluohjeet 1 1 YLEISTÄ 2 2 LAMMI-LÄMPÖKIVIEN OMINAISUUDET 2 3 MITTAJÄRJESTELMÄ 3 4 LASKENTAPERUSTEET 3 5 KUORMAT 3 6 MATERIAALIT JA LASKENTALUJUUDET 4 7 SEINÄN

Lisätiedot

PIENTALON PERUSTUKSET

PIENTALON PERUSTUKSET PIENTALON PERUSTUKSET RAKENNUSPOHJAN LAADUN SELVITYS Suomen rakentamismääräyskokoelman mukaan rakennuspohjan laatu on selvitettävä ennakolta yleensä jokaisen rakennushankkeen yhteydessä. Maaperän laatua

Lisätiedot

Tarhapuiston päiväkoti, Havukoskentie 7, Vantaa. 24.11.2011 Työnumero:

Tarhapuiston päiväkoti, Havukoskentie 7, Vantaa. 24.11.2011 Työnumero: RAKENNETEKNINEN SELVITYS LIITE 4 s. 1 1 RAKENTEET 1.1 YLEISKUVAUS Tutkittava rakennus on rakennettu 1970-luvun jälkipuoliskolla. Rakennukseen on lisätty huoltoluukut alustatilaan 1999. Vesikatto on korjattu

Lisätiedot

ASENNUSOHJE 2. AMU-YLITYSPALKKI ja BISTÅL-TIKASRAUDOITE. sivu MATERIAALITIETO 1 TOIMITUSSISÄLTÖ 1 TÄRKEÄÄ 2

ASENNUSOHJE 2. AMU-YLITYSPALKKI ja BISTÅL-TIKASRAUDOITE. sivu MATERIAALITIETO 1 TOIMITUSSISÄLTÖ 1 TÄRKEÄÄ 2 2009 ASENNUSOHJE 2 AMU-YLITYSPALKKI ja BISTÅL-TIKASRAUDOITE sivu MATERIAALITIETO 1 TOIMITUSSISÄLTÖ 1 TÄRKEÄÄ 2 AMU-YLITYSPALKKI 1. Perustietoa 3 2. Älä pätki! 3 3. Asennus 4 1. kaksi tapaa 4 2. palkin

Lisätiedot

Rakennuskohde. Sisältö Siporex-alapohja Eristys- ja pintavaihtoehtoja. Suunnittelija. Työ 11.1. Tekijä. Päiväys. Mittakaava 1:10

Rakennuskohde. Sisältö Siporex-alapohja Eristys- ja pintavaihtoehtoja. Suunnittelija. Työ 11.1. Tekijä. Päiväys. Mittakaava 1:10 Siporex-alapohja Eristys- ja pintavaihtoehtoja 11.1 Sokkelileikkaus, matalaperustus Siporex-alapohja ja -harkkoseinä 11.2.1 Sokkelileikkaus, matalaperustus Siporex-alapohja ja -harkkoseinä 11.2.2 Sokkelileikkaus,

Lisätiedot

Leca -harkkorakenteet

Leca -harkkorakenteet Leca -harkkorakenteet Työohje PERUSTUKSET Leca Lex perusharkot ULKOSEINÄT Leca Design harkot, Leca Term harkot 4-15 / 1.3.2014 korvaa esitteen 4-15/1.3.2012 www.e-weber.fi SISÄLTÖ 1 LECA PERUSTUSTYYPIT

Lisätiedot

Ontelolaatastojen suunnittelukurssi 21.11.2012 Juha Rämö. 12.10.2012 Juha Rämö 1

Ontelolaatastojen suunnittelukurssi 21.11.2012 Juha Rämö. 12.10.2012 Juha Rämö 1 Ontelolaatastojen suunnittelukurssi 21.11.2012 Juha Rämö 12.10.2012 Juha Rämö 1 Suunnittelu - Äänen eristys - Liitosten erityiskysymyksiä; mm. ulokeparvekkeet - Palonkesto tiistai, 20. marraskuuta 2012

Lisätiedot

RakMK:n mukainen suunnittelu

RakMK:n mukainen suunnittelu RVL-vAijerilenkit RakMK:n mukainen suunnittelu RVL-VAIJERILENKIT 1 TOIMINTATAPA... 3 2 MITAT JA MATERIAALIT... 4 2.1 Mitat ja toleranssit... 4 2.2 Vaijerilenkin materiaalit ja standardit... 5 3 VALMISTUS

Lisätiedot

HARKKO- RAKENTEET. Leca -harkkorakenteet Työohje. Leca Lex perusharkot Leca Design harkot, Leca Term harkot. Leca perustukset ja Leca ulkoseinät

HARKKO- RAKENTEET. Leca -harkkorakenteet Työohje. Leca Lex perusharkot Leca Design harkot, Leca Term harkot. Leca perustukset ja Leca ulkoseinät HARKKO- RAKENTEET Leca perustukset ja Leca ulkoseinät Leca -harkkorakenteet Työohje Leca Lex perusharkot Leca Design harkot, Leca Term harkot 4-15 / 15.5.2016 korvaa esitteen 4-15/1.3.2014 LECA -HARKKO-

Lisätiedot

WWW.LAMOX.FI INFO@LAMOX.FI

WWW.LAMOX.FI INFO@LAMOX.FI 1 Perinteinen valesokkelirakenne Termotuote korjattu rakenne Asennus 2 Ennen työn aloittamista on aina tarkistettava päivitetyt viimeisimmät suunnitteluohjeet valmistajan kotisivuilta. Eristämisessä on

Lisätiedot

URETAANIERISTEHARKKO suunnittelu- ja työohje

URETAANIERISTEHARKKO suunnittelu- ja työohje HB-URETAANIERISTEHARKKO URETAANIERISTEHARKKO suunnittelu- ja työohje UEH-240, 290 ja 320 SISÄLTÖ: HB-URETAANIERISTEHARKKO YLEISTÄ... 3 Harkkojen ominaisuudet... 3 Tekniset tiedot... 4 Suunnittelun perusteet...

Lisätiedot

Ladottavien muottiharkkojen suunnitteluohjeet

Ladottavien muottiharkkojen suunnitteluohjeet Ladottavien muottiharkkojen suunnitteluohjeet 2 1 YLEISTÄ... 3 2 MUOTTIHARKKOJEN OMINAISUUDET... 3 3 MITTAJÄRJESTELMÄ... 3 4 LASKENTAOTAKSUMAT... 4 5 KUORMAT... 5 6 MATERIAALIT JA LASKENTALUJUUDET... 5

Lisätiedot

SIPOREX-HARKKOSEINÄÄN TUKEUTUVIEN TERÄSPALKKIEN SUUNNITTELUOHJE 21.10.2006

SIPOREX-HARKKOSEINÄÄN TUKEUTUVIEN TERÄSPALKKIEN SUUNNITTELUOHJE 21.10.2006 SIPOREX-HARKKOSEINÄÄN TUKEUTUVIEN TERÄSPALKKIEN SUUNNITTELUOHJE 21.10.2006 Tämä päivitetty ohje perustuu aiempiin versioihin: 18.3.1988 AKN 13.5.1999 AKN/ks SISÄLLYS: 1. Yleistä... 2 2. Mitoitusperusteet...

Lisätiedot

Ladottavien muottiharkkojen suunnitteluohjeet

Ladottavien muottiharkkojen suunnitteluohjeet Ladottavien muottiharkkojen suunnitteluohjeet 1 1 YLEISTÄ... 2 2 MUOTTIHARKKOJEN OMINAISUUDET... 2 3 MITTAJÄRJESTELMÄ... 2 4 LASKENTAOTAKSUMAT... 3 5 KUORMAT... 5 6 MATERIAALIT JA LASKENTALUJUUDET... 5

Lisätiedot

Pientalojen perustukset Anturoiden suunnitteluohje RR - ja RD -paaluille

Pientalojen perustukset Anturoiden suunnitteluohje RR - ja RD -paaluille Pientalojen perustukset Anturoiden suunnitteluohje RR - ja RD -paaluille Mitoitusohjeet ja paaluvälin määrittämistä varten laaditut kuvaajat jatkuville paaluanturoille helpottavat ja nopeuttavat RR - ja

Lisätiedot

Notkopuiston päiväkodin laajennuksen perustamistapalausunto

Notkopuiston päiväkodin laajennuksen perustamistapalausunto TUUSULAN KUNTA TEKNINEN TOIMI/TILAKESKUS Notkopuiston päiväkodin laajennuksen perustamistapalausunto 1 (6) Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 2 2 POHJASUHTEET... 3 2.1 Maaperä... 3 2.2 Pohjavesi... 3 3 POHJARAKENNUSRATKAISUT...

Lisätiedot

HB-HARKKOTUOTTEET. Laatua rakentamiseen

HB-HARKKOTUOTTEET. Laatua rakentamiseen Laatua rakentamiseen Viiden tähden betonituottaja HB-Betoni on viiden tähden betonituottaja, joka tarjoaa laadukkaat tuotteet ja luotettavat toimitukset. Pitkä, yli 40 vuoden kokemus sekä perheyrityksen

Lisätiedot

Muottiharkot työohje 17/11/2015

Muottiharkot työohje 17/11/2015 Muottiharkot työohje 17/11/2015 Sisällysluettelo Toimitukseen valmistautuminen..sivu.3 Harkkojärjestelmä ja mitoitus...sivu.4 Harkkojen ladonta ja raudoitus sivu.6 Harkkojen valaminen.sivu.8 Aukkopielet

Lisätiedot

RPS PARVEKESARANA EuRoKoodiEN mukainen SuuNNittElu

RPS PARVEKESARANA EuRoKoodiEN mukainen SuuNNittElu RPS PARVEKESARANA Eurokoodien mukainen suunnittelu RPS PARVEKESARANA 1 TOIMINTATAPA... 3 2 MITAT JA MATERIAALIT... 4 2.1 Parvekesaranan mitat ja osat... 4 2.2 Parvekesaranan materiaalit ja standardit...

Lisätiedot

EKO+ 400 grafit työohje 01.09.2015

EKO+ 400 grafit työohje 01.09.2015 EKO+ 400 grafit työohje 01.09.2015 Sisällysluettelo Toimitukseen valmistautuminen..sivu.3 Harkkojärjestelmä ja mitoitus...sivu.4 Harkkojen ladonta ja raudoitus sivu.6 Harkon ulkokuoren liiman annostelu..sivu.8

Lisätiedot

BENDERS seinäelementit. Seinäelementit ja perustukset. Lisää Bendersistä: www.benders.fi

BENDERS seinäelementit. Seinäelementit ja perustukset. Lisää Bendersistä: www.benders.fi BENDERS seinäelementit Seinäelementit ja perustukset Lisää Bendersistä: www.benders.fi 2 Sisältö Seinäelementit 4-10 Seinäelementtien tarvikkeet 11 Perustukset 12-15 Perustustarvikkeet 15 3 Seinäelementti

Lisätiedot

Hangon neuvola, Korjaustapaehdotus

Hangon neuvola, Korjaustapaehdotus S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HANGON KAUPUNKI Hangon neuvola, Korjaustapaehdotus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sami Heikkilä, Juhani Pirinen Sisällysluettelo 1 Korjaustapaehdotus rakenneosittain...

Lisätiedot

Multimäki II rakennettavuusselvitys

Multimäki II rakennettavuusselvitys Multimäki II rakennettavuusselvitys ERILLISLIITE 2 1 / 27 12.8.2014 1 (8) Multimäki II rakennettavuusselvitys TIE21218 Joensuun kaupunki SUUNNITTELUKOHDE Teemu Tapaninen 12.8.2014 Multimäki II rakennettavuusselvitys

Lisätiedot

Kivitalo pitää lämmön sisällä ja viiman ulkona

Kivitalo pitää lämmön sisällä ja viiman ulkona Harkot Kivitalo pitää lämmön sisällä ja viiman ulkona Arvostatko yksilöllisyyttä ja korkeaa laatua? Viihtyisyyden lisäksi sinulle on tärkeää, että kotisi on turvallinen. Lakka-harkoista saat kestävän talon,

Lisätiedot

OKTO ERISTE PERUSTUSTEN JA PIHOJEN ROUTAERISTEENÄ

OKTO ERISTE PERUSTUSTEN JA PIHOJEN ROUTAERISTEENÄ OKTO ERISTE PERUSTUSTEN JA PIHOJEN ROUTAERISTEENÄ 1 2 1. Johdanto OKTO eriste on sulasta ferrokromikuonasta vesijäähdytyksellä valmistettu CE merkinnän mukainen kiviainesmateriaali. Rakeisuudeltaan se

Lisätiedot

EPS-ohutrappausten palotekninen toimivuus. Julkisivuyhdistyksen seminaari 25.1.2007 Wanha Satama, Helsinki

EPS-ohutrappausten palotekninen toimivuus. Julkisivuyhdistyksen seminaari 25.1.2007 Wanha Satama, Helsinki EPS-ohutrappausten palotekninen toimivuus Julkisivuyhdistyksen seminaari 25.1.2007 Wanha Satama, Helsinki EPS-ohutrappausrakenne EPS (expanded polystyrene) lämmöneriste muottipaisutettu polystyreeni Julkisivurakenteissa

Lisätiedot

ACO. Linjakuivatus. Asennusohjeet ACO DRAIN

ACO. Linjakuivatus. Asennusohjeet ACO DRAIN ACO Linjakuivatus Asennusohjeet ACO DRAIN Sisältö Käyttöalueet EN 433 -standardin mukaan 3 Symbolit ja kaatotyypit 4 Tärkeitä suunnittelu- ja asennusohjeita Yleiset ja erityiset asennusohjeet 5 ACO DRAIN

Lisätiedot

PVL-vaijerilenkki. Seinäelementtien pystysaumaliitoksiin. Tekninen käyttöohje

PVL-vaijerilenkki. Seinäelementtien pystysaumaliitoksiin. Tekninen käyttöohje PVL-vaijerilenkki Seinäelementtien pystysaumaliitoksiin Versio: FI 10/2012 Laskentanormit: EC+NA Betoniyhdistyksen käyttöselosteet BY 5 B-EC 2 N:o 26 (PVL 60, PVL 80, PVL, PVL 120) BY 5 B-EC 2 N:o 32 (PVL

Lisätiedot

Kevytsorabetoniharkkorakenteiden eurokoodimitoitus

Kevytsorabetoniharkkorakenteiden eurokoodimitoitus Kevytsorabetoniharkkorakenteiden eurokoodimitoitus Timo Tikanoja, DI Erityisasiantuntija, Rakennusteollisuus RT timo.tikanoja@rakennusteollisuus.fi Rakentajain kalenteri 2012 Rakennustietosäätiö RTS, Rakennustieto

Lisätiedot

Repokallion kaava-alue

Repokallion kaava-alue S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A JOENSUUN KAUPUNKI Repokallion kaava-alue Rakennettavuusselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P19997 Rakennettavuusselvitys Saljola Suvi Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ...

Lisätiedot

DELTA-ansasjärjestelmä KÄYTTÖ- ja SUUNNITTELUOHJE Käyttöseloste nro BY321

DELTA-ansasjärjestelmä KÄYTTÖ- ja SUUNNITTELUOHJE Käyttöseloste nro BY321 DELTA-ansasjärjestelmä KÄYTTÖ- ja SUUNNITTELUOHJE Käyttöseloste nro BY321 24.09.2010 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ...2 1.1 YLEISKUVAUS...2 1.2 TOIMINTATAPA...2 2 MITAT JA MATERIAALIT...3 2.1 DELTA-ANSAS...3

Lisätiedot

Maanvastaisen alapohjan lämmöneristys

Maanvastaisen alapohjan lämmöneristys TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-04026-11 Maanvastaisen alapohjan lämmöneristys Kirjoittajat: Luottamuksellisuus: Jorma Heikkinen, Miimu Airaksinen Luottamuksellinen TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-04026-11 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Tukimuurielementit 2-80

Tukimuurielementit 2-80 2- Tukimuurielementit Tukimuurien käyttö antaa erinomaiset madollisuudet tonttien ja liikennealueiden pintojen yötykäyttöön. Niillä alue voidaan jäsennellä käyttötarkoituksen mukaisesti eri tasoisiksi

Lisätiedot

Ryömintätilaisten alapohjien toiminta

Ryömintätilaisten alapohjien toiminta 1 Ryömintätilaisten alapohjien toiminta FRAME-projektin päätösseminaari Tampere 8.11.2012 Anssi Laukkarinen Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan laitos 2 Sisältö Johdanto Tulokset Päätelmät

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-07831-11 2 (6) Sisällysluettelo

TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-07831-11 2 (6) Sisällysluettelo 2 (6) Sisällysluettelo 1 Tehtävä... 3 2 Aineisto... 3 3 Palotekninen arviointi... 3 3.1 Tuotemäärittelyt ja palotekninen käyttäytyminen... 3 3.2 Ullakon yläpohjan palovaatimusten täyttyminen... 3 4 Yhteenveto...

Lisätiedot

Kevytbetoniharkkorakenteet

Kevytbetoniharkkorakenteet B5 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA YMPÄRISTÖMINISTERIÖ, Asunto- ja rakennusosasto Kevytbetoniharkkorakenteet OHJEET 2007 Ympäristöministeriön asetus kevytbetoniharkkorakenteista Annettu Helsingissä 25

Lisätiedot

HB-PRIIMA VÄLISEINÄLEVY HB-PRIIMA VÄLISEINÄLEVY

HB-PRIIMA VÄLISEINÄLEVY HB-PRIIMA VÄLISEINÄLEVY HB-PRIIMA VÄLISEINÄLEVY HB-PRIIMA VÄLISEINÄLEVY suunnittelu- ja työohje SISÄLTÖ: HB-PRIIMA VÄLISEINÄLEVY Viiden tähden betonituottaja HB-Priima on kehitetty nykyaikaiseen rakentamiseen... 2 Käyttökohteet...

Lisätiedot

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Rakennustekniikan koulutusohjelma. Timo Keinänen MUURATTAVIEN HARKKORAKENTEIDEN MITOITUSOHJE

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Rakennustekniikan koulutusohjelma. Timo Keinänen MUURATTAVIEN HARKKORAKENTEIDEN MITOITUSOHJE KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Rakennustekniikan koulutusohjelma Timo Keinänen MUURATTAVIEN HARKKORAKENTEIDEN MITOITUSOHJE Opinnäytetyö Toukokuu 2014 OPINNÄYTETYÖ Toukokuu 2014 Rakennustekniikan koulutusohjelma

Lisätiedot

VS-VAARNALENKIT KÄYTTÖ- ja SUUNNITTELUOHJE Käyttöseloste nro BY390. VS-vaarnalenkit VS-80 VS-100 VS-120 VSH-140

VS-VAARNALENKIT KÄYTTÖ- ja SUUNNITTELUOHJE Käyttöseloste nro BY390. VS-vaarnalenkit VS-80 VS-100 VS-120 VSH-140 VS-VAARNALENKIT KÄYTTÖ- ja SUUNNITTELUOHJE Käyttöseloste nro BY390 VS-vaarnalenkit VS-80 VS-100 VS-120 VSH-140 14.6.2013 1/7 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 1.1 Yleiskuvaus 1.2 Toimintatapa 2. MITAT JA MATERIAALIT

Lisätiedot

Maanvastaisen alapohjan routasuojaus

Maanvastaisen alapohjan routasuojaus TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-425-11 Maanvastaisen alapohjan routasuojaus Kirjoittajat: Luottamuksellisuus: Jorma Heikkinen, Miimu Airaksinen Luottamuksellinen TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-425-11 2 (22) VTT:n nimen

Lisätiedot

Julkisivuverhoukset. Sandwich panel SPA

Julkisivuverhoukset. Sandwich panel SPA Julkisivuverhoukset Sandwich panel SPA Ruukin tuulettuva julkisivuverhousjärjestelmä tarjoaa laajat mahdollisuudet Ruukin paneeleilla toteutetun seinän julkisivuarkkitehtuuriin. Verhousvaihtoehdoksi sopii

Lisätiedot

EMH-400 grafit työohje 01/09/2015

EMH-400 grafit työohje 01/09/2015 EMH-400 grafit työohje 01/09/2015 Sisällysluettelo Toimitukseen valmistautuminen..sivu.3 Harkkojärjestelmä ja mitoitus...sivu.4 Harkkojen ladonta ja raudoitus sivu.6 Harkkojen tiivistys..sivu.8 Harkkojen

Lisätiedot

YLIVIESKAN KAUPUNGINTALO PERUSKORJAUS

YLIVIESKAN KAUPUNGINTALO PERUSKORJAUS YLIVIESKAN KAUPUNGINTALO PERUSKORJAUS RAKENNUSTAPASELOSTUS 25.1.2016 Oy Kyöstintie 29 84100 Ylivieska puhelin 08-420 009 faksi 08-420 060 2 D1 Olevat aluerakenteet D10 Oleva maaperä Rakennusalue on rakennettua

Lisätiedot

MUOTTIHARKKO suunnittelu- ja työohje

MUOTTIHARKKO suunnittelu- ja työohje HB-MUOTTIHARKKO MUOTTIHARKKO suunnittelu- ja työohje MH-150, MH-200, MH-250 ja WALLU (200x200x400) SISÄLTÖ: HB-MUOTTIHARKKO YLEISTÄ... 3 Harkkojen ominaisuudet... 3 Suunnittelun perusteet... 4 Liikuntasaumat...

Lisätiedot

PASI-VAIJERILENKKISIDONTA

PASI-VAIJERILENKKISIDONTA LIITE 1 1 (10) BY:N KÄYTTÖSELOSTE n:o 385 PASI-VAIJERILENKKISIDONTA KÄYTTÖOHJE 12.6.2013 PASI-VAIJERILENKIT PASI-100 PASI-400 Ei-kantavan ulkoseinäelementin yläreunan sitominen ontelolaatan reunaan 2 (10)

Lisätiedot

PERUSMUURIN VEDENERISTYS RADONERISTYS. Terve perusta talolle oikeilla eristeillä

PERUSMUURIN VEDENERISTYS RADONERISTYS. Terve perusta talolle oikeilla eristeillä PERUSMUURIN VEDENERISTYS RADONERISTYS Terve perusta talolle oikeilla eristeillä Perusmuurin vedeneristys ja radoneristys varmistavat kodille terveellisen huoneilman. Homeongelmat ja huoneilman ohjearvot

Lisätiedot

ASENNUSOHJE LIEKKI PIIPPU

ASENNUSOHJE LIEKKI PIIPPU Käyttötarkoitus: ASENNUSOHJE LIEKKI PIIPPU Hormex T600 liekki piippu on lämpöä kestävä, kaksoisseinäinen savupiippujärjestelmä, joka on valmistettu 1.4828 lämpöä kestävästä teräksestä (ulkokuori - 1.4301)

Lisätiedot

Leca perustus Suomalaisten kestosuosikki

Leca perustus Suomalaisten kestosuosikki PERUSTUSratkaisut Leca perustus Suomalaisten kestosuosikki 3 10 / 6.10.2010 korvaa esitteen 3-10/15.10.2009 www.e-weber.fi SISÄLTÖ PERUSTUSLAKI 3 MAANVARAINEN LECA PERUSTUS 4 1. Kaivutyöt 4 2. Tasaussorakerros

Lisätiedot

RPS PARVEKESARANA RaKMK:N MuKaiNEN SuuNNittElu

RPS PARVEKESARANA RaKMK:N MuKaiNEN SuuNNittElu RPS PARVEKESARANA RakMK:n mukainen suunnittelu RPS PARVEKESARANA 1 TOIMINTATAPA... 3 2 MITAT JA MATERIAALIT... 4 2.1 Parvekesaranan mitat... 4 2.2 Parvekesaranan materiaalit ja standardit... 5 3 VALMISTUS...

Lisätiedot

ASENNUSOHJEET SILENCIO 24 / 36 SILENCIO EL

ASENNUSOHJEET SILENCIO 24 / 36 SILENCIO EL ASENNUSOHJEET 24 / 36 EL Näin saavutetaan paras ääneneristys Betonielementit ja betoniset ontelolaatat Betonisten välipohjien ääneneristys riippuu paljolti siitä, millaisia kantavat rakenteet ovat. Laatta-

Lisätiedot

TUOTTEEN NIMI EDUSTAJA/ VALMISTAJA TUOTEKUVAUS SERTIFIOINTIMENETTELY. Myönnetty 1.10.2013. Alkuperäinen englanninkielinen

TUOTTEEN NIMI EDUSTAJA/ VALMISTAJA TUOTEKUVAUS SERTIFIOINTIMENETTELY. Myönnetty 1.10.2013. Alkuperäinen englanninkielinen TUOTTEEN NIMI SERTIFIKAATTI VTT-C-10100-13 Myönnetty 1.10.2013 Alkuperäinen englanninkielinen Xella kattoelementit Xella lattiaelementit EDUSTAJA/ VALMISTAJA Xella Danmark A/S Helge Nielsen Allé 7 DK-8723

Lisätiedot

Perustukset ja pohjarakenteet. Lauri Salokangas

Perustukset ja pohjarakenteet. Lauri Salokangas Perustukset ja pohjarakenteet Lauri Salokangas 1. Pohja- ja maarakentamisen peruskäsitteitä Maamekaniikka maan mekaanisen käyttäytymisen mallintaminen laskennallisin keinoin; sisältää maaparametrien määrittämisen

Lisätiedot

Lainaus RakMK:n osasta E1 Rakennusten paloturvallisuus, Määräykset ja ohjeet 2011

Lainaus RakMK:n osasta E1 Rakennusten paloturvallisuus, Määräykset ja ohjeet 2011 1.0 YLEISTÄ Yli kaksi kerroksisessa asuin- ja työpaikkarakennuksessa, jossa julkisivu on tehty D-s2, d2-luokan tarvikkeista (esim. puu), tulee mahdollisen julkisivupalon leviäminen estää yläpohjaan ja

Lisätiedot

Vaijerilenkit. Betoniteollisuus ry 28.3.2012

Vaijerilenkit. Betoniteollisuus ry 28.3.2012 Betoniteollisuus ry 28.3.2012 Vaijerilenkit Vaijerilenkeillä betonielementit liitetään toisiinsa lenkkiraudoituksen, valusauman ja betonivaarnan avulla. Liitoksessa vaikuttaa sekä sauman pituussuuntainen

Lisätiedot

Betonilattiat 2014 by 45 / BLY 7

Betonilattiat 2014 by 45 / BLY 7 S I S Ä L L Y S L U E T T E L O OSA 1 YLEISTÄ... 9 1.1 SOVELTAMISALA... 9 1.2 BETONILATTIOIDEN PERUSTYYPIT... 10 1.2.1 Maanvarainen lattia... 10 1.2.2 Paalulaatta... 11 1.2.3 Pintabetonilattia... 11 1.2.3.1

Lisätiedot

Työn nro. Päiväys. Lattianpäällyste huoneselostuksen mukaan. Tasoite tarvittaessa rakennusselostuksen mukaan

Työn nro. Päiväys. Lattianpäällyste huoneselostuksen mukaan. Tasoite tarvittaessa rakennusselostuksen mukaan RYÖMINTÄTILAAN TAI ULKOILMAAN RAJOITTUVA ALAPOHJA wwwvicoverfi AP 101 Lattianpäällyste huoneselostuksen mukaan Tasoite tarvittaessa rakennusselostuksen mukaan 60 mm Teräsbetonilaatta rakennesuunnitelmien

Lisätiedot

SOKLEX - PERUSTUSJÄRJESTELMÄ

SOKLEX - PERUSTUSJÄRJESTELMÄ SOKLEX - PERUSTUSJÄRJESTELMÄ SOKLEX -VALMISMUOTTIEN ASENNUS- JA TUENTAOHJEET 2005 1 1. Rakennuksen pohjan kaivutöiden jälkeen sokkelilinjat täytetään vähintään 200 mm:n sorakerroksella. Sora tasataan perustamistasoon

Lisätiedot

NIKO PALONEN ALAPOHJAN RAKENNE JA TYÖOHJE. Kohde: XXX

NIKO PALONEN ALAPOHJAN RAKENNE JA TYÖOHJE. Kohde: XXX NIKO PALONEN ALAPOHJAN RAKENNE JA TYÖOHJE Kohde: XXX 2.11.2013 Alapohjan rakenne Nykyinen alapohjarakenne on maanvarainen laatta, jossa on ollut puinen koolausrakenne. Lämmöneristeenä on käytetty sahanpurua.

Lisätiedot

Tilan RN:o/tontin nro/rakennuspaikan nro. Rakennushankkeeseen ryhtyvän nimi. Rakennushankkeeseen ryhtyvän valvoja

Tilan RN:o/tontin nro/rakennuspaikan nro. Rakennushankkeeseen ryhtyvän nimi. Rakennushankkeeseen ryhtyvän valvoja EURAJOEN KUNTA YMPÄRISTÖTOIMI RAKENNUSVALVONTA RAKENNUSTYÖN TARKASTUSASIAKIRJA Yksityiskohtainen tarkistuslista RAKENNUSKOHDE Rakennuslupanumero Rakennuspaikka Kylä/kunnanosa Osoite Tilan nimi/korttelin

Lisätiedot

Mitoitusesimerkkejä Eurocode 2:n mukaisesti

Mitoitusesimerkkejä Eurocode 2:n mukaisesti Maanvaraisen lattian mitoitus by45/bly7 2014 Mitoitusesimerkkejä Eurocode 2:n mukaisesti BETONI LATTIA 2014 by 45 BETONILATTIAT 2002, korvaa julkaisut by 8 (1975), by 12 (1981), by 31 (1989), by 45 (1997

Lisätiedot

FINNEPS YLI 25 VUOTTA! OTA ROHKEASTI YHTEYTTÄ NIIN KATSOTAAN TARPEISIISI SOPIVA RATKAISU! FINNEPS-HARKKO tarjoaa rakennusmateriaalit

FINNEPS YLI 25 VUOTTA! OTA ROHKEASTI YHTEYTTÄ NIIN KATSOTAAN TARPEISIISI SOPIVA RATKAISU! FINNEPS-HARKKO tarjoaa rakennusmateriaalit FINNEPS YLI 25 VUOTTA! EPS BETONIVALUHARKKO on rakennusmateriaalina kymmeniä vuosia vanha keksintö maailmalla. Kokemäkeläisen Lasse Rannan 1989 perustama FinnEPS Oy on ensimmäinen EPS valuharkkovalmistaja

Lisätiedot

tasakattoihin ja maanalaisiin autotalleihin. Multipor liimataan alustaan Multipor-liimalla

tasakattoihin ja maanalaisiin autotalleihin. Multipor liimataan alustaan Multipor-liimalla YTONG-KEVYTBETONI Ytong tarjoaa markkinoiden laajian ja laadukkaian valikoiman kevytbetonituotteita. Tahdoe edistää tervettä asumista sekä toimivia ja korkealuokkaisia rakentamisen ratkaisuja. Xella Internationalin

Lisätiedot

As Oy Juhannusrinne. Parolantie 3 02120 ESPOO

As Oy Juhannusrinne. Parolantie 3 02120 ESPOO As Oy Juhannusrinne Parolantie 3 02120 ESPOO LAUSUNTO PAROLANTIE 3, 02120 ESPOO 2 HUONEISTOJEN PÄÄTYJEN TARKASTUS AVATUILTA KOHDILTA Kohde: Tilaaja: As Oy Juhannusrinne Parolantie 3 02120 ESPOO As Oy Juhannusrinne

Lisätiedot

13. JÄMERÄ-TALON MALLISUUNNITELMAT

13. JÄMERÄ-TALON MALLISUUNNITELMAT D 13. JÄMERÄ-TALON MALLISUUNNITELMAT 13.1 Vastuu rakennetyyppien valinnasta Tässä käsikirjassa on esitetty tiedot siporexista ja sen käytöstä valmistajan parhaan nykyisen teknisen tietämyksen mukaisesti.

Lisätiedot

Kun levyjä on kaksi päällekkäin huomioidaan ainoastaan yksi levykerros.

Kun levyjä on kaksi päällekkäin huomioidaan ainoastaan yksi levykerros. 2.1.2008 GLASROC-KOMPOSIITTIKIPSILEVYJEN GHI 13, GHI 15 JA GHU 13 SEKÄ GYPROC- RAKENNUSLEVYJEN GN 13, GEK 13, GF 15 JA GTS 9 KÄYTTÖ RANKARAKENTEISTEN RAKENNUSTEN JÄYKISTÄMISEEN SUUNNITTELUARVOT JA TAULUKKOMITOITUSOHJEET

Lisätiedot

Anttilan koulu, korjaustapaehdotus rakenneosittain

Anttilan koulu, korjaustapaehdotus rakenneosittain S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LOHJAN KAUPUNKI Anttilan koulu, korjaustapaehdotus rakenneosittain FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Jokelainen Heidi-Johanna Sisällysluettelo 1 Korjaustapaehdotus rakenneosittain...

Lisätiedot

3-15 / 10.4.2015. Weber anturamuotti- järjestelmä. www.e-weber.fi www.wepro.fi. * Välitämme

3-15 / 10.4.2015. Weber anturamuotti- järjestelmä. www.e-weber.fi www.wepro.fi. * Välitämme * Välitämme 3-15 / 10.4.2015 Weber anturamuotti- www.e-weber.fi www.wepro.fi järjestelmä Weber anturamuottijärjestelmä Weber anturamuottijärjestelmä koostuu 600 mm leveästä, 5000 mm pitkästä ja 250 mm

Lisätiedot

PROMATECT -200 Asennusohje

PROMATECT -200 Asennusohje 1.1. Teräspilari 1. Teräspilari. 2. PROMATECT -200 levy. 3. PROMATECT -200 levy. 4. Kiinnitys hakain-nauloilla. 1.2. Levyjen asennusvaihtoehdot PROMATECT -200 levypaksuudet eri teräsprofiileille mitoitetaan

Lisätiedot

8.1 1.6.2004. Terca-tiilikoti

8.1 1.6.2004. Terca-tiilikoti 8.1 1.6.2004 Terca-tiilikoti Terca-tiilikoti Ennen omakotitalon rakentamisen aloittamista rakentaja tekee lukuisan määrän päätöksiä, jotka ovat nähtävissä ja koettavissa vasta rakentamisen ja varsinkin

Lisätiedot

Raudoite toimii valumuottina ja korvaa erilliset vaarnat ja reunateräkset

Raudoite toimii valumuottina ja korvaa erilliset vaarnat ja reunateräkset Korvaa esitteen 11/98 5/2000 Väli 8 Raudoite toimii valumuottina ja korvaa erilliset vaarnat ja reunateräkset www.peikko.com SISÄLLYSLUETTELO: 1. BETONILATTIOIDEN LIIKUNTASAUMAT... 3 1.1 LS 1 Kevyille

Lisätiedot

TUOTEKORTTI: RONDO L1

TUOTEKORTTI: RONDO L1 TUOTEKORTTI: RONDO L1 Tuotekoodi: Rondo L1-W-Fe RR40-1,0 (tyyppi, hyötyleveys=w, materiaali, väri, ainepaksuus) kuva 1: Rondo L1 seinäliittymä, pystyleikkaus TUOTEKUVAUS Käyttötarkoitus Raaka-aineet Värit

Lisätiedot

ThermiSol-eristeiden rakennekuvat

ThermiSol-eristeiden rakennekuvat ThermiSol-eristeiden rakennekuvat Yksi talo. Kaikki ERISTEET. Sisällysluettelo Aihe thermisol-tuotteet Piha-alueen routaeristykset 1.1 Piha-alueen routaeristykset ThermiSol EPS 120 Routa, ThermiSol Super

Lisätiedot

BETONIHARKOT suunnittelu- ja työohje

BETONIHARKOT suunnittelu- ja työohje HB-BETONIHARKOT BETONIHARKOT suunnittelu- ja työohje HB-BEHA JA HB-JUHA SISÄLTÖ: HB-BETONIHARKOT YLEISTÄ... Harkkojen ominaisuudet... Esimerkkejä käyttökohteista... Tekniset tiedot... Suunnittelun perusteet...

Lisätiedot

MR101. Tuoterakennekuvaus. 30 TASAUSKERROS Tasaushiekka Suodatinkangas 120 g/m2

MR101. Tuoterakennekuvaus. 30 TASAUSKERROS Tasaushiekka Suodatinkangas 120 g/m2 MR101 1123 Täytöt MR101 Sisäpuolinen täyttö Salaojituskerros 230 30 TASAUSKERROS Tasaushiekka Suodatinkangas 120 g/m2 200 SALAOJITUSKERROS Pesty sepeli 200, ø 6...32 Suodatinkangas 120 g/m2, kun pohjamaa

Lisätiedot

Isola seinäjärjestelmä

Isola seinäjärjestelmä Isola seinäjärjestelmä Sokkelin tiivistyskaista, runkoside, tuulensuoja, hiirilista Tammikuu 2003 Ja talosi voi hyvin Isola seinäjärjestelmä on toimiv Se pitää tuulta ja läpäisee vesih Sokkelin tiivistyskaista

Lisätiedot