Tampereen kaupunki. Vesihuollon kehittämissuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tampereen kaupunki. Vesihuollon kehittämissuunnitelma"

Transkriptio

1 Tampereen kaupunki Vesihuollon kehittämissuunnitelma Maria Åkerman Vesihuollon kehittämissuunnittelun ohjausryhmä 2008

2 Vesihuollon kehittämissuunnitelma Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Maankäytön suunnittelu Julkaisuja 2 / 2008 ISBN: ISSN: X Tampereen kaupunginvaltuuston hyväksymä Teksti: Maria Åkerman (ent. Lukkala) ja vesihuollon kehittämissuunnittelun ohjausryhmä Taitto ja liitekartat:

3 Vesihuollon kehittämissuunnitelma Vesihuoltosanastoa alkalointi hulevesi ominaiskäyttö sulfaatti selvitysalue tarvealue toiminta-alue veden ph-arvon nosto sade-, kuivatus- ja sulamisvedet verkostoon pumpatun veden määrä jaettuna verkoston piiriin kuuluvien asukkaiden lukumäärällä esimerkiksi alumiini- tai ferrisulfaatti ovat suoloja, joita käytetään epäpuhtauksien kemialliseen saostamiseen alue, joilla maankäytön suunnittelua tulee kiirehtiä vesihuoltoon liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi Vesihuoltolain termi. Sillä tarkoitetaan aluetta, jolla suurehkon asukasjoukon tarve taikka terveydelliset tai ympäristönsuojelulliset syyt sitä vaativat, on kunnalla velvollisuus huolehtia siitä, että ryhdytään toimenpiteisiin tarvetta vastaavan vesihuoltolaitoksen perustamiseksi, vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen laajentamiseksi tai muun tarpeellisen vesihuollon palvelun saatavuuden turvaamiseksi alue, jolla vesihuoltolaitos huolehtii vesihuollosta vesihuoltolain säädösten mukaisesti vesihuolto vesihuoltolaitos vesihuoltolain mukaan vedenhankinta (veden johtamista, käsittelyä ja toimittamista talousvetenä käytettäväksi) sekä viemäröinti (jäteveden, huleveden ja perustusten kuivatusveden poisjohtamista ja käsittelyä) laitos, joka huolehtii yhdyskunnan vesihuollosta 3

4

5 Vesihuollon kehittämissuunnitelma Sisällysluettelo 1 Tampereen vesihuollon strategiset tavoitteet Taustaa Vesihuollon nykytila Tampereen haja-asutusalueet Vesihuoltoselvitykset haja-asutusalueella Talousvesi Jätevedet Haja-asutusalueella toimivat vesiosuuskunnat ja uudet osuuskuntahankkeet Jätevesiasetus ja ympäristönsuojelumääräykset Vesihuollon kehittämistarpeet haja-asutusalueilla Talousveteen liittyvät tarpeet Jätevesiin liittyvät tarpeet Vesihuollon tarpeet alueittain Pirkanmaan haja-asutusalueiden vesihuollon yleissuunnitelma 2001: Tampereen haja-asutusalueet Toimenpiteet vesihuoltolaitosten ulkopuolisilla alueilla Tampereen Vesi Talousvesi Veden jakelu ja vesijohtoverkosto Pintaveden otto ja käsittely Vedenottamot ja pohjavesialueet TAVASE-hanke Jätevesi Viemäröinti ja viemäriverkosto Jäteveden puhdistus Keskuspuhdistamohanke Hulevedet Yhteistyö vesihuollossa Tampereen Veden toimintavarmuus Vesi- ja vesihuolto-osuuskunnat Nurmin Vesihuolto-osuuskunta Sisaruspohjan alueen vesiosuuskunta Velaatan vesiyhtymä Toimenpiteet liittyen vesihuoltolaitosten toimintaan Muut vedenkäyttäjät Vapaa-ajan toiminnot Elinkeinot ja palvelut Alueellinen yhteistyö Vaikutusten arviointi Merkittävimmät vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja ihmisiin Pohja- ja pintavesien pilaantumisen ehkäiseminen Pohjavesien pilaantumisen ehkäiseminen Pintavesien pilaantumisen ehkäiseminen Vaikutukset toimenpiteittäin Suunnitelman päivitys ja toteutuksen seuranta Yhteenveto Toimenpideohjelma vuosille LÄHTEET LIITTEET

6

7 Vesihuollon kehittämissuunnitelma 1 Tampereen vesihuollon strategiset tavoitteet Vesihuoltolain (VHL 103/2001) mukaisesti kunnalla on vastuu vesihuollon yleisestä kehittämisestä alueellaan. Kunnan tulee laatia vesihuollon kehittämissuunnitelmat yhdyskuntasuunnittelun apuvälineeksi. Vesihuollon kehittämissuunnitelmassa otetaan kantaa siihen, missä ja millä aikataululla järjestetty vesihuolto tavoittaa kunnan eri alueet. Vesihuollon kehittämissuunnitelmassa keskitytään erityisesti vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden läheisyydessä olevien alueiden sekä haja-asutusalueiden vesihuollon kehittämiseen. Kunnan tulee vesihuoltolain mukaan osallistua myös vesihuollon alueelliseen yleissuunnitteluun silloin, kun alueellinen suunnittelu on käynnissä. Vesihuollon kehittämissuunnitelmassa esitetään ohjeellinen aikataulu vesihuollon kehittämistoimenpiteille kunnan eri alueilla. Kehittämissuunnitelma on kunnan suunnittelun apuväline, johon on koottuna katsaus vesihuollon nykytilaan, kehittämistarpeisiin ja suunnitelmat tulevaisuudessa toteutettavista vesihuollon kehittämistoimenpiteistä. Vesihuollon nykytila, tarvealueet ja varsinaiset suunnitelmat on esitetty erillisillä kartoilla, jotka ovat suunnitelman liitteenä. Maankäytön suunnittelu ja vesihuollon kehittäminen kulkevat käsi kädessä. Yleis- ja asemakaavoituksessa hyödynnetään olemassa olevia vesihuoltoverkostoja sekä selvitetään vesihuollon järjestämisen mahdollisuuksia kaavoitettavilla alueilla. Tampereen Vesi laajentaa toiminta-aluettaan asemakaavoituksen mukaisesti. Haja-asutusalueiden vesihuoltoa kehitetään ensisijaisesti niillä alueilla, joilla on terveydensuojelullisia tarpeita (esimerkiksi veden laatuun liittyviä ongelmia) ja/tai ympäristönsuojelullisia tarpeita (esimerkiksi jätevesien käsittelyyn liittyviä ongelmia). Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan alueidenkäytön suunnittelun tavoitteena on edistää terveellisen ja eri väestöryhmien tarpeet tyydyttävän elinympäristön luomista, ehkäistä ympäristöhaittoja sekä edistää ympäristönsuojelua ja yhdyskuntarakenteen taloudellisuutta. Vesihuollon kehittämissuunnitteluun ovat osallistuneet Tampereen kaupungin organisaatiosta kaupunkiympäristön kehittäminen, kiinteistötoimi, ympäristöpalvelut, rakennusvalvonta ja Tampereen Vesi. Kehittämissuunnitelman laadinta on kaupunkiympäristön kehittäminen -yksikön vastuulla. Suunnittelun aikana kuntalaisia on kuultu suunnitelmasta ja vesihuollon kehittämisestä. Vesihuollon kehittämissuunnitelman suunnittelualueena on koko kaupungin alue. Suunnitelman lähtöaineistona on toiminut Tampereen kaupungin ensimmäinen vesihuollon kehittämissuunnitelma, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi vuonna Ensimmäisessä suunnitelmassa esitetyistä toimenpiteistä valtaosa on toteutunut. Pääosa vesihuollon kehittämissuunnitelman toteutuksesta on tapahtunut maankäytön suunnittelun ja sitä seuraavan yhdyskuntarakentamisen kautta. Edellisen suunnitelman pohjalta on laadittu Tampereen kaupungin vesi- ja vesihuolto-osuuskuntien tukemisen malli. Kaupunki tarjoaa perustettaville osuuskunnille asiantuntija- ja suunnitteluapua. Lisäksi kaupunki voi antaa tapauskohtaisesti harkiten perustettavalle osuuskunnalle investointitukea. Suunnitelman rakenne on kolmiosainen. Ensimmäinen osa käsittelee vesihuoltoa vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden ulkopuolisilla alueilla. Suunnitelman toinen osa käsittelee vesihuoltoa vesihuoltolaitosten toiminta-alueilla eli Tampereen Veden ja Tampereen kaupungin alueella toimivien vesi- ja vesihuolto-osuuskuntien toimintaa. Kolmas osa käsittää koko kunnan alueen sisältäen mm. yhteenvedon koko suunnitelmasta. 2 Taustaa Tampere on Suomen kolmanneksi suurin kaupunki ja yksi maan voimakkaimmin kasvavista kasvukeskuksista. Asukasluku vuoden 2007 lopussa oli Asukasluvun on arvioitu nousevan noin henkilöön vuoteen 2020 mennessä. Tampereen kaupungin pinta-ala on 687,9 km 2, josta vettä on 164,5 km 2. Vesistöala koostuu lähes 200 järvestä ja lammesta. Väestöntiheys on 390 asukasta neliökilometrillä. 7

8 Vesihuollon kehittämissuunnitelma Asutus on Tampereella keskittynyt kaupungin eteläosaan. Pohjoiseen suuralueeseen kuuluvat Teiskon ja Aitolahden alueet, jotka ovat valtaosiltaan haja-asutusalueita. Kaavoitustilanne Valtioneuvosto vahvisti Pirkanmaan ensimmäisen maakuntakaavan Maakuntakaavan vahvistumisen myötä Pirkanmaan 3. seutukaava kumoutui. Pirkanmaan 1. maakuntakaava on ns. kokonaiskaava, jossa on tarkasteltu mm. rakentamisalueita, vesi- ja jätehuoltoa, pohjavesi- ja maa-aineskysymyksiä sekä kokonaisuuteen liittyvää ympäristövaikutusten arviointia. Maakuntakaava kattaa koko Pirkanmaan maakunnan ja korvaa alueella voimassa olleet seutukaavat. Tampereen kantakaupungin yleiskaava on vahvistettu Ympäristöministeriössä ja Asemakaava kattaa Tampereella suurimman osan kantakaupungin alueesta sekä lisäksi Kämmenniemen ja Polson pohjoiselta suuralueelta. Koko kaupungin alueella asemakaavoitettuja alueita on 18,5 prosenttia maapinta-alasta. Aitolahti-Teiskon alueella on voimassa viisi vahvistettua, suoraan rakentamista ohjaavaa osayleiskaavaa. Ranta-alueille on voimassa 1994 vahvistettu rantayleiskaava. Terälahden kylätaajaman osayleiskaava on vahvistettu ympäristöministeriössä Velaatan ja Kapeen kylätaajamien osayleiskaavat vahvistettiin ympäristöministeriössä 1997 ja Teiskon kirkonseudun osayleiskaava Muulla osalla Aitolahti-Teiskon aluetta (lukuun ottamatta Nurmi-Sorilaa) on voimassa kaupunginvaltuuston vuonna 1983 hyväksymä Aitolahti-Teiskon yleiskaava. Nurmi-Sorilan alueella on voimassa kaupunginvaltuuston vuonna 1981 hyväksymä osayleiskaava. Yleiskaavoitusohjelma vuosille hyväksyttiin kaupunginhallituksen suunnittelujaostossa Aitolahti Teiskon alueella on vireillä Viitapohjan, Sisaruspohjan, Hirviniemen, Terälahden ja Kolunkylän kyläasutusta ohjaavat osayleiskaavat sekä Nurmi-Sorilan osayleiskaava. Nurmi-Sorilan osayleiskaava laaditan asemakaavoituksen pohjaksi. 8 Ote kaupunginhallituksen suunnittelujaoston hyväksymästä yleiskaavoitusohjelmasta vuosille

9 Vesihuollon kehittämissuunnitelma Vesihuoltolaki Vesihuoltolaki (119/2001) asettaa kunnille vesihuollon kehittämisvastuun alueellaan, jota se voi toteuttaa lain mukaisilla vesihuollon kehittämissuunnitelmalla sekä toimintaaluemääräyksillä. Laki määrittelee kunnan vastuiden lisäksi myös vesihuoltolaitosten ja kiinteistöjen vastuut. Vesihuoltolain tavoitteena on turvata vesihuollon välttämättömyyspalvelut. Terveydellisesti ja muutoinkin moitteettoman talousveden saanti kohtuullisin kustannuksin tulee olla mahdollista, samoin terveyden- ja ympäristönsuojelun kannalta asianmukainen viemäröinti. Vesihuoltolain tarkoituksena on myös parantaa vesihuoltopalveluiden saatavuutta vesihuoltolaitosten nykyisten toiminta-alueiden ulkopuolisilla taajama- ja haja-asutusalueilla. Vesihuollon palveluiden kehittämisvastuu laitosten nykyisten toiminta-alueiden ulkopuolella on kunnalla. Vesihuollon järjestämiseen tulee kiinnittää huomiota erityisesti alueilla, joilla on voimassa maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettu yleis- tai asemakaava tai joilla näiden kaavojen laatiminen on vireillä. Alueet, joita koskevat ympäristönsuojelulain 19 :n nojalla annetut ympäristönsuojelumääräykset, tulee myös huomioida. Vesihuoltolaissa määritellään vesihuoltolaitoksen, vesihuoltolaitoksen asiakkaan ja kunnan roolit ja vastuut vesihuollon järjestämisessä. Kiinteistönomistajalla on ensisijainen vastuu vesihuollon järjestämisestä kiinteistölle. Käytännössä tämä tapahtuu liittymällä alueella toimivan vesihuoltolaitoksen verkostoon tai järjestämällä vesihuolto kiinteistökohtaisin järjestelyin omaa talousvesikaivoa ja jätevesien käsittelyjärjestelmää käyttämällä siellä missä verkostoa ei ole. Kiinteistöillä on toiminta-alueella liittymisvelvollisuus ja käytännössä myös liittymisoikeus. Liittymisvelvollisuudesta vapauttamisesta päättää kiinteistön hakemuksesta kunnan ympäristönsuojeluviranomainen tietyin edellytyksin. Vesihuoltolaitoksella on velvollisuus huolehtia toiminta-alueellaan vesihuollosta asianmukaisesti eli tarjota asiakkailleen vesihuoltopalvelut toiminta-aluepäätöksen mukaisesti. Laitoksen taloudelliset mahdollisuudet palvelujen tuottamiseen on otettava huomioon toiminta-alueesta päätettäessä. Kunta vastaa viimekädessä vesihuoltopalvelujen järjestämisestä, mikäli suurehkon asukasjoukon tarve, terveydelliset tai ympäristönsuojelulliset syyt näin edellyttävät. Kunta vastaa vesihuollon kehittämisestä alueellaan osallistumalla vesihuollon alueelliseen yleissuunnitteluun ja laatimalla vesihuollon kehittämissuunnitelman alueelleen. Vesihuollon kehittämissuunnitelma tulee pitää ajan tasalla ja sen laatimisessa tulee olla riittävässä yhteistyössä muiden kuntien kanssa. Suunnitelmassa tulee esittää vesihuoltolaitosten toiminta-alueisiin liitettävät alueet ja millä aikataululla toimenpiteet on tarkoitus toteuttaa. Myös vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden ulkopuolisten haja-asutusalueiden vesihuollon ongelmia ja kehittämistarpeita tulee kehittämissuunnitelmassa tarkastella. Vesihuollon kehittämissuunnitelmassa esitetään vesihuollon kehittämisen tavoitteet tuleville vuosille. Se ei ole kuntaa sitova, oikeusvaikutteinen suunnitelma, vaan se on tarkoitettu kunnan vesihuollon suunnittelun välineeksi. 9

10 A-osa 3 Vesihuollon nykytila 3.1 Tampereen haja-asutusalueet Tampereen asukkaasta noin 2 prosenttia asuu haja-asutusalueilla Teiskon-Aitolahden suunnalla, jonne myös loma-asutus keskittyy. Teiskon-Aitolahden alue sijaitsee kaupungin pohjoisosassa. Alueen ympärivuotisten asuinrakennusten lukumäärä on noin 1800 kappaletta ja loma-asuntojen lukumäärä hieman yli (2006) Haja-asutusalueilla vesihuollosta vastaavat pääosin kiinteistöt itse. Kämmenniemen ja Polson alueella on Tampereen Veden vesi- ja viemäriverkostot. Nurmi-Sorilan alueella toimii Nurmin vesihuolto-osuuskunta, jolle veden toimittaa Tampereen Vesi. Nurmin vesihuoltoosuuskunnan jätevedet johdetaan Viinikanlahden puhdistamolle. Sisaruspohjan alueella toimii vesiosuuskunta ja Velaatassa pieni vesiyhtymä. Vesihuollon nykytila on kuvattu Teisko-Aitolahden alueita esittävässä kartassa, joka on suunnitelman liitteenä (liite 5). Haja-asutusalueille myönnetään vuosittain noin 50 lupaa omakoti- ja lomarakentamiseen. Rakennusluvan myöntämisen yhteydessä rakennuspaikan olosuhteet tarkastetaan ja määritellään jäteveden käsittelyn ratkaisut niiden mukaisesti. Yleisimmin kiinteistöillä päädytään kolmeosaiseen saostuskaivoon ja maasuodattimeen. Vanhan rakennuskannan osalta jätevesien käsittelyjärjestelmistä ei ole kattavaa tietoa. Vuodesta 2005 lähtien tiedot kiinteistöjen jätevesijärjestelmistä on tallennettu paikkatietojärjestelmään. Kaavoitustilanne Nurmi-Sorilan osayleiskaavaehdotus valmistuu vuoden 2008 loppupuolella. Nurmi-Sorilan osayleiskaava laaditan asemakaavoituksen pohjaksi. Viitapohjan ja Sisaruspohjan osayleiskaavojen arvioidaan valmistuvan vuoden 2008 loppuun mennessä. Viitapohjan ja Sisaruspohjan osayleiskaavoilla ohjataan kyläalueiden maankäyttöä ja nopeutetaan siten myös lupakäsittelyä. Hirviniemen osayleiskaavatyö käynnistyi selvityksillä vuonna 2007 ja kaavan arvioidaan valmistuvan vuoden 2009 loppuun mennessä. Hirviniemen osayleiskaavalla ohjataan kyläalueen maankäyttöä ja nopeutetaan siten myös lupakäsittelyä. Terälahden osayleiskaava käynnistyy vuoden 2008 aikana ja Kolunkylän osayleiskaava vuoden 2009 aikana. Terälahden ja Kolunkylän osayleiskaavat ovat merkitykseltään tarpeellisia rakennuslupien pohjaksi. Vesihuollon toimintavarmuus Vesihuollon toimintavarmuuden ongelmakohteita ovat ne haja-asutusalueen kiinteistöt, joiden kaivovesien laadussa tai määrässä on puutteita. Vesihuoltolaitosten ulkopuolella poikkeustilanteissa vedensaannin vaihtoehtona on kuljetettu vesi. Tampereen Vesi on antanut veloituksetta vettä poikkeuksellisena kuivuuskautena vuosina 2002 ja 2003 haja-asutusalueiden kiinteistöille kuljetettavaksi kaivojen täydennykseksi. 3.2 Vesihuoltoselvitykset haja-asutusalueella Vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden ulkopuolisista alueista Teiskon ja Aitolahden alueen vesihuoltoa on selvitetty mm. Tampereen kaupungin EU:n Life-ympäristöprojektina Silta- The Bridge -hankkeessa vuonna Kyselyyn vastasi 805 asuntokuntaa, joka vastaa noin 55 prosenttia kaikista Aitolahti-Teiskon alueen asuntokunnista. Lisäksi on tehty erillisiä kartoituksia Terälahden, Sisaruspohjan ja Sorilan Valkaman tienhoitokunnan alueilla vuosina 2001 ja Kaivovesien laatua tutkittiin radonin, uraanin ja torjunta-aineiden osalta kesällä Kesällä 2007 selvitettiin Aitolahti-Hirviniemen alueen kiinteistöjen jätevesijärjestelmien kuntoa sekä talousveden hankintaa. Selvityksessä oli mukana 87 kiinteistöä, 10

11 Toiminta-alueiden ulkopuoliset alueet joista 58 oli ympärivuotisessa käytössä, 24 vapaa-ajan asuntoa ja neljä seurakunnan kiinteistöä sekä yksi majoituspalveluyritys Talousvesi Talousveden saanti on selvitysten mukaan vaihtelevasti hoidettu haja-asutusalueilla. Riittävä vedensaanti on tavallisesti turvattavissa porakaivolla. Ongelmana on kuitenkin joillakin alueilla vedessä esiintyvät haitta-aineet, esimerkiksi arseeni ja fl uori. Lisäksi veden rautapitoisuus ylittää paikoitellen suositukset. Rengaskaivotaloudet ovat kohdanneet veden puutetta erityisen kuivina vuosina 2002 ja Silta-The Bridge hankkeessa vuonna 1997 tehtyjen selvitysten mukaan talousveden saanti on Teiskon-Aitolahden alueella hoidettu noin puolessa talouksia porakaivolla, myös rengas- tai muu uppokaivo on yleinen. Lähteestä veden ottaa joka kymmenes talous. Yleisesti ottaen veden riittävyys porakaivojen osalta on hyvä, samoin lähteiden antoisuus on hyvä. Rengaskaivoissa riittävyys on hyvä tai kohtalainen. Veden laatu puolessa porakaivoista on hyvä tai kohtalainen, rengaskaivoista viidennes on laadultaan hyviä, lähteiden osalta joka kymmenes. Veden puutteesta tai laatuhaitoista on niukasti tietoa. Teisko-Aitolahti-alueella halukkuus liittyä esimerkiksi osuuskuntamuotoiseen vesihuoltoon on vähäistä, vain joka kymmenes olisi halukas liittymään. Kolmannes suhtautui kielteisesti liittymiseen ja kolmannes ei osannut ottaa kantaa liittymiseen. Haja-asutusalueen kaivovesien radonia, uraania ja torjunta-ainejäämiä tutkittiin pistokokein kesällä Yksityisistä porakaivoista tutkittiin yhteensä 37 näytettä ja rengaskaivovesiä 14 näytettä. Tutkituista porakaivoista kohonneita uraanipitoisuuksia löytyi Teisko-Aitolahden pohjoisosasta kahdesta näytteestä ja Paarlahden tuntumasta yhdestä näytteestä, mutta useimmat alueen pohjoisosista tutkitut uraanipitoisuudet olivat kuitenkin alhaisella tasolla. Kaikki tutkitut kaivovesinäytteet alittivat radonille asetetun laatusuosituksen 1000 Bq/l. Tutkittujen porakaivojen uraani- ja radonpitoisuudet olivat siis pääsääntöisesti alhaisella tasolla. Torjunta-aineita havaittiin hyvin pieniä määriä vain kolmesta tutkitusta rengaskaivosta. Koska haitta-aineiden esiintyminen on kaivokohtaista ja tutkittu näytemäärä oli pienehkö, ei tuloksia voida yleistää koskemaan yksittäisiä kaivoja Jätevedet Silta-The Bridge -hankkeen kyselyyn vastanneista vain kolme prosenttia kuuluu Tampereen Veden jätevesiverkkoon. Pelkkä vesikäymälä on yli puolessa talouksista, alle kymmenellä prosentilla talouksista on käytössä kuivakäymälä ja lopuilla on käytössä sekä vesikäymälä että kuivakäymälä. Haja-asutuksen jätevesienkäsittelyn lainsäädännön kehittyminen Silta- The Bridge -hankkeen jälkeen vaikuttaa merkittävästi jätevesien käsittelyyn kiinteistöillä. Jätevedet Teiskon-Aitolahden alueella johdetaan useimmiten saostuskaivoihin, noin 70 prosentissa kyselyssä tavoitetuissa kiinteistöissä. Saostuskaivon tyhjennys tapahtuu keskimäärin 1,5 kertaa vuodessa. Useimmiten liete kerätään pumppuautoon, kolmannes tyhjentää kaivon peltoon tai luontoon, harvemmin se viedään kaatopaikalle tai kompostiin. Saostuskaivon jälkeen jätevesi johdetaan maastoon, imeytyskenttään tai maasuodattimeen. Myös umpikaivo ja yksittäistapauksissa vesistö olivat jäteveden vastaanottopaikkoja. Haja-asutusalueen sakokaivojen lietteitä ja umpikaivojen jätevesiä otetaan vastaan Viinikanlahden puhdistamolla. Osa jätevesistä toimitetaan puhdistamolle suoraan, osa välivarastoidaan Sorilassa. Lietteenkeräys ja kuljetus on järjestetty sopimusperusteisesti. Teiskon-Aitolahden alueella havaittiin jätevesien käsittelyssä puutteita, joita oli sekä jätevesijärjestelmissä että jätevesijärjestelmien hoidossa ja huollossa. Joillakin alueilla tonttikoot ovat niin pieniä, että jätevesien hallittu käsittely ei aina ole mahdollista. 11

12 A-osa 3.3 Haja-asutusalueella toimivat vesiosuuskunnat ja uudet osuuskuntahankkeet Teisko-Aitolahti alueella toimii kolme vesiosuuskuntaa: Nurmin Vesihuolto-osuuskunta, Sisaruspohjan alueen vesiosuuskunta ja Velaatan vesiyhtymä. Lisäksi Aitolahti-Hirviniemen vesiosuuskunta suunnittelee vesi- ja viemäriverkoston rakentamista Hirviniemen alueelle ja Kämmenniemen alueelle oli vuonna 2004 perusteilla Tapoon vesihuolto-osuuskunta. Tapoon vesiosuuskuntahanke peruuntui asukkaille koituvien korkeiden kustannusten takia, mutta halukkuutta vesiosuuskunnan perustamiseen on alueella yhä. Nurmin Vesihuoltoosuuskunta huolehtii omasta verkostostaan ja tekee yhteistyötä Tampereen Veden kanssa, joka toimittaa osuuskunnalle puhdasta vettä ja ottaa osuuskunnan jätevedet käsiteltäviksi. Sisaruspohjan alueen vesiosuuskunta toimittaa jäsenilleen puhdasta vettä omasta pohjavesilähteestä. Sisaruspohjan vesiosuuskunnalla on kaksi vedenottamoa. Velaatan vesiyhtymä toimittaa asiakkailleen puhdasta vettä omasta pohjavesilähteestä. Toiminnassa olevilla vesiosuuskunnilla ei ole suunnitelmissa laajentaa toiminta-alueitaan merkittävästi. Aitolahti-Hirviniemen vesiosuuskunta on perustettu ja osuuskunnan suunnitelmissa on rakentaa vesi- ja viemäriverkosto Hirviniemen alueelle. Tällä hetkellä vesiosuuskuntaan on liittynyt 44 jäsentä. Alueella on kuitenkin n. 80 kiinteistöä ympärivuotisessa asuinkäytössä, ja oletettavissa on, että vesiosuuskuntaan liittymään halukkaiden määrä kasvaa kun hanketta aletaan toteuttaa. Osuuskuntahankkeen lähtökohtana on alueen talousvesien laatuongelmat. Aitolahden Hirviniemeen perusteilla olevan osuuskunnan liittymismahdollisuus Nurmin Vesihuolto-osuuskuntaan yhdysjohdon kautta poistaisi alueella ilmenneet talousveden laatuongelmat (arseeni, rauta, bakteerit). Hirviniemen osayleiskaavatyö on alkanut vuonna 2007 ja vesihuollon suunnittelu etenee maankäytön suunnittelun kanssa rinnakkain. Tukemisen malli Tampereen kaupunki on laatinut vesi- ja vesihuolto-osuuskuntien tukemisen mallin, jossa on esitetty kaupungin toimintaperiaatteet osuuskuntahankkeiden tukemista koskien. Tukemisen malli on tarkoitettu uusien vesi- ja vesihuolto-osuuskuntien perustamiseen ja vanhan vesi- tai vesihuolto-osuuskunnan laajentamiseen jo olemassa olevalle rakennuskannalle. Tukipäätökseen vaikuttavat vesihuoltolain 6 :n mukaan suurehkon asukasjoukon tarve, terveydelliset tai ympäristönsuojelulliset syyt. Tukemispäätöstä tehtäessä otetaan huomioon myös maankäyttöön liittyvät näkökulmat ja kaupungin omat tarpeet. Maankäytön arvioimisen tueksi on laadittu kasvupainealuekartta, mihin on rajattu ensi- ja toissijaiset kasvupainealueet vuodesta 1995 lähtien haettujen rakentamisen poikkeuslupien perusteella. Hankkeen tukemiseen vaikuttavat ympäristönsuojelulliset syyt liittyvät lähinnä alueen jätevesikuormituksen pienenemiseen ja terveydelliset syyt alueen talousveden laadun parantamiseen. Tukemisen malli pyrkii antamaan käytännön ohjeet vesihuoltohankkeen tukemiseksi sekä helpottamaan vesiosuuskuntia vesihuoltohankkeen toteuttamisessa. Hankekohtaisesti arvioidaan tuetaanko hanketta. Kaupunki voi osallistua vesihuollon suunnittelukustannuksiin sekä myöntää harkinnanvaraisesti investointitukea korkeintaan 15 prosenttia hankkeen kustannuksista. 3.4 Jätevesiasetus ja ympäristönsuojelumääräykset 12 Valtioneuvoston asetus 542/2003 Haja-asutuksen jätevesien käsittelystä on kesäkuussa 2003 annettu valtioneuvoston asetus (542/2003) talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla. Asetus tuli voimaan Asetuksen mukaan jätevesien käsittelyyn käytettävien laitteiden täytyy olla puhdistusteholtaan riittäviä ja kiinteistön omistajan täytyy olla selvillä oman kiinteistönsä jätevesien käsittelyjärjestelmästä, käytöstä ja huollosta. Asetuksen mukaiset määräykset koskevat uudisrakentamista heti vuoden 2004 alusta, vanhoilla kiinteistöillä on mahdollisuus kymmenen vuoden siirtymäaikaan. Erityisistä syistä voi jo käytössä oleville kiinteistöille tehtäville muutoksille saada lisäaikaa.

13 Toiminta-alueiden ulkopuoliset alueet Tampereen kaupungin ympäristönsuojelumääräykset Tampereen kaupungilla on YSL:n 19 :n nojalla voimassa olevat ympäristönsuojelumääräykset, jotka ovat kaupunginvaltuuston päätöksellä tulleet voimaan ja koskevat koko kaupunkia. Ympäristönsuojelumääräysten toisessa luvussa on määräykset jätevesien käsittelystä vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen ulkopuolella, jätevesien johtamisesta rantavyöhykkeellä ja jätevesien johtamisesta pohjavesialueella. Kiinteistön jätevesien käsittelyjärjestelmä tulee valita siten, että se täyttää ympäristönsuojelulain 18 :n nojalla annetun asetuksen (542/2003) puhdistusvaatimukset. Jätevesien maaperäkäsittelylaitteistojen ja puhdistettujen jätevesien purkupaikan sijoittamisessa kiinteistöllä on noudatettava vähimmäissuojaetäisyyksiä talousvesikaivoon, vesistöön, tiehen, tontin rajaan ja ojaan. Pohjavesitason yläpuolella tulee olla vähintään metrin suojakerros. Pohjavesialueella jätevesien käsittelyjärjestelmän rakentamisen edellytyksenä on tiivis pohjarakenne. Rantavyöhykkeillä tulee jätevesien käsittelyjärjestelmän sijoittamisessa ottaa huomioon tulvavedenkorkeudet määräyksien mukaisesti. 3.5 Vesihuollon kehittämistarpeet haja-asutusalueilla Talousveteen liittyvät tarpeet Verkostojen ulkopuolisilla alueilla vesihuollon ongelmia ovat paikoitellen veden laatu, lähinnä arseeni, fl uoridi ja rauta. Veden riittävyys on ollut pääasiassa hyvä myös kuivina vuosina. Tampereen pohjoisella alueella arseeni on talousveden ongelmana melko laajoilla alueilla ulottuen etelästä Paarlahteen ja Käälahteen. Arseeniongelmia on ilmennyt mm. Sisaruspohjassa, Kolunkylässä, Kämmenniemessä, Hirviniemi-Aitoniemen alueella ja Palonkylässä. Myös kohonnut rautapitoisuus talousvedessä on suhteellisen yleistä edellä mainituilla alueilla (ks. liite 6). Haja-asutusalueilla on tarvetta vesihuollon järjestämiseen, mutta pitkät etäisyydet olemassa olevista verkostoista ja kiinteistöjen etäisyys toisistaan vaikeuttavat keskitetyn vesihuollon järjestämistä. Veden käytön kausivaihtelut loma-asutuksesta johtuen aiheuttavat verkostoveden laatuun ongelmia. Arseenin ja raudan poisto kiinteistökohtaisin laittein on mahdollista, mutta aiheuttaa lisäkustannuksia Jätevesiin liittyvät tarpeet Jätevesien käsittelyssä on puutteita haja-asutusalueilla. Kiinteistökohtaiset käsittelyjärjestelmät eivät ole kaikissa tapauksissa asianmukaisia tai niiden toiminnasta ei olla kaikilla kiinteistöllä selvillä, jolloin järjestelmien hoidossa ja huollossa ilmenee puutteita. Saostusja umpikaivojen lietteitä joudutaan kuljettamaan toisinaan pitkiä matkoja johtuen pitkistä etäisyyksistä jätevedenpuhdistamolle tai lietteen välivarastointisäiliölle. Haja-asutuksen jätevesien käsittelystä kesäkuussa 2003 annettu valtioneuvoston asetus (542/2003) koskee vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisia alueita. Asetuksessa määritellään puhdistusvaatimukset kiinteistökohtaisille jätevesijärjestelmille. Uusista vaatimuksista jätevesien käsittelyssä on tarvetta tiedottaa edelleen. Kiinteistökohtaisen järjestelmän vaihtoehtona on useamman kiinteistön yhteiset jätevesien käsittelyratkaisut tai jätevesien käsittelyn hoitaminen esimerkiksi osuuskuntapohjalta. Osa rakennuspaikoista on määritelty niin, että jätevesijärjestelmä on useamman kiinteistön yhteinen. Vaatimus yhteisestä järjestelmästä on esitetty tällöin rakennusluvassa. Kiinteistöjen yhteiset järjestelmät vaativat kuitenkin rakennuspaikkojen sijoittamista riittävän lähelle toisiaan, jotta järjestelmän rakentaminen mahdollistuu. Haja-asutusalueelle muuttavat ihmiset kuitenkin haluavat yleensä asettua etäälle muista kiinteistöistä, jolloin yhteisiä järjes- 13

14 A-osa telmiä ei voida rakentaa. Osuuskuntapohjaisen jätevesien käsittelyn kannattavuus riippuu mm. alueen rakennuskannasta ja maasto-olosuhteista. Hyvin harvaan asutulla alueella keskitetyn jätevesien käsittelyn kustannukset ovat kohtuuttoman suuret. Pääosa rakennuksista varustetaan vesivessoilla. Tampereella toimii Huussi ry, joka edesauttaa ja markkinoi kuivakäymälätekniikkaa varteenotettavana vesivessan vaihtoehtona Vesihuollon tarpeet alueittain Aitolahti-Hirviniemi Aitolahti-Hirviniemen alueella vesihuolto on järjestetty kiinteistökohtaisin ratkaisuin. Kesällä 2007 tehdyn selvityksen mukaan alueella on merkittäviä ongelmia talousveden hankinnan osalta. Usean kaivon suuret arseenipitoisuudet, veden ajoittainen loppuminen sekä mangaanin ja raudan esiintyminen hankaloittavat monen alueella asuvan elämää. Vuonna 2004 tutkittiin 43 porakaivoveden arseenipitoisuus Aitolahti-Hirviniemen alueella. Arseenipitoisuuden ohjearvo ylittyi kymmenessä kaivossa. Ympärivuotisesti asuttujen kiinteistöjen jätevesijärjestelmistä 33 prosenttia voidaan katsoa tämän hetkisen yleisen tulkinnan mukaan täyttävän asetuksen vaatimukset ja 67 prosenttia vaativan korjauksia siirtymäajan loppuun mennessä ennen vuotta Vapaa-ajan asunnoilla vaatimukset täyttyvät tai asetusta ei sovelleta 54 prosenttia kiinteistöistä. Aitolahti-Hirviniemen vesiosuuskunta on perustettu alueella olevien veden laadullisten ja määrällisten ongelmien takia. Vesiosuuskuntaan oli vuoden 2007 lopussa liittynyt 44 kiinteistöä. Hirviniemen alueelle suunnitellun vesijohdon ja viemärin on ajateltu liittyvän Sorilassa Nurmin Vesihuolto-osuuskunnan verkostoon. Vesihuoltoverkoston tulo alueelle voimistaa alueen rakentamispainetta. Aitolahti-Hirviniemen vesiosuuskunta teki valtuustoaloitteen koskien Aitolahti-Hirviniemen maankäytön suunnittelua Hirviniemen alue sisältyy vuosien yleiskaavoitusohjelmaan. Kolunkylä Kolunkylä sisältyy vuosien yleiskaavoitusohjelmaan. Kolunkylän vesihuolto hoidetaan tällä hetkellä kiinteistökohtaisin ratkaisuin. Kolunkylä kuuluu vakavan arseeniriskin alueeseen. Sisaruspohjan ja Kämmenniemen välisen yhdysputken rakentaminen toisi mahdollisuuden Kolunkylän vesihuollon järjestämiseksi. Sisaruspohja Sisaruspohjan yleiskaavoitus on käynnissä. Yleiskaavoituksen yhteydessä tehdään Sisaruspohjan, Viitapohjan ja Kolunkylän alueiden vesihuollon yleissuunnitelma. Yleissuunnitelmassa selvitetään mm. mahdollisuutta yhdistää Sisaruspohjan ja Kämmenniemen verkostot vedensaannin turvaamiseksi. Alueen rakennuspaikkojen koot ovat riittävän isoja toimivan kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän rakentamiseksi. Rakennuspaikan minimikoko on tällä hetkellä 5000 m 2. Osa rakennuspaikoista kaavoitetaan niin, että kiinteistöjen jätevesien käsittely on mahdollista hoitaa yhteisellä järjestelmällä maanomistajien niin halutessa. Ympäristövalvonnan tekemässä haastattelututkimuksessa Sisaruspohjassa vuonna 2002 kiinteistöjen haltijat eivät osoittaneet erityistä kiinnostusta mahdolliseen yhteisviemäröintiin. Jätevesiasetuksen vaatimusten voimaantulo todennäköisesti lisää kiinnostusta keskitettyyn viemäröintiin, koska asetuksen vaatimuksien täyttäminen vaatii kiinteistöiltä joka tapauksessa investointeja uusiin käsittelyjärjestelmiin. Sisaruspohjan vesiosuuskunta toimittaa omasta pohjavedenottamosta vettä tulevan osayleiskaavan alueella. Vesiosuuskunnan toiminta-alueen tulisi laajentua tulevan osayleiskaavan osoittamille rakennuspaikoille, mutta osa uusista rakennuspaikoista saattaa sijaita liittämisen kannalta hankalassa paikassa esimerkiksi maasto-olosuhteiden takia. Sisaruspohjan alueen vesiosuuskuntaa käsitellään luvussa

15 Toiminta-alueiden ulkopuoliset alueet Terälahti Terälahti sisältyy yleiskaavoitusohjelmaan vuosille Terälahden keskustan alueella rakennuspaikkojen koko ja etäisyys toisiinsa asettaa haasteita vesihuollolle. Useilla kiinteistöillä jätevesijärjestelmät on jouduttu sijoittamaan liian lähelle talousvesikaivoja ja/tai vesistöjä. Terälahden Seutu ry on tehnyt omaehtoisen Terälahden kylän maankäyttösuunnitelman luonnoksen, jossa otetaan kantaa myös alueen vesihuollon järjestämiseen. Luonnos on valmistunut vuonna 2005, ja Terälahden Seutu ry toivoo, että se huomioidaan osayleiskaavan laadinnassa. Luonnoksessa on esitetty Terälahden vesihuollon järjestämistä johtamalla jätevedet Polson puhdistamolle tai hankkimalla kylälle oma pienpuhdistamo esimerkiksi osuuskuntapohjaisesti. Kyläläiset toivovat kaupungilta hankkeeseen taloudellista ja suunnitteluapua. Terälahden taajaman jätevesien johtamisesta Polson viemäriverkostoon ja käsiteltäväksi Polson jätevedenpuhdistamolle on tehty vuonna 2001 yleissuunnitelma. Toteutuessaan noin 4,5 km mittainen vesijohto ja paineviemäri neljällä pumppaamolla ratkaisisi Terälahden jätevesien käsittelyn ongelmat ja turvaisi hyvälaatuisen talousveden saannin. Samalla jätevedenpuhdistamon puhdistusprosessi voisi tehostua tasaisemman kuormituksen ansiosta. Laitoksen mitoitustehot riittävät hyvin lisäveden jakeluun ja jätevesien käsittelyyn. Veden jakelu on mahdollista myös Terälahden ympäristössä Taivallahden ja Niemenkylän alueille. Toinen ratkaisu Terälahden jätevesien käsittelyn hoitamiseksi on rakentaa alueelle pienpuhdistamo. Terälahdessa pyritään kaavoituksella mahdollistamaan myös usean kiinteistön yhteiset vesi- ja jätevesiratkaisut vaihtoehtona Polsoon rakennettavalle verkostolle tai pienpuhdistamolle, mutta yhteiset jätevesienkäsittelyjärjestelmät eivät ratkaise alueen ongelmia kokonaisuudessaan. Pienpuhdistamovaihtoehdosta ja Polsoon rakennettavasta verkostosta tulee tehdä teknis-taloudellinen vertailu, jotta alueen jätevesien käsittely voidaan ratkaista. Ympäristövalvonnan tekemässä haastattelututkimuksessa Terälahdessa vuonna 2001 ympärivuotisessa asuinkäytössä olevien kiinteistöjen haltijat eivät osoittaneet erityistä kiinnostusta vesijohtoon ja viemäröintiin, loma-asukkaiden keskuudessa halukkuutta oli selvästi enemmän. Tulevaisuudessa kaavoitettaville rakennuspaikoille rakentaville hyvin toimivalla vesihuollolla on oletettavasti suurempi merkitys. Jätevesiasetuksen vaatimusten voimaantulo todennäköisesti lisää kiinnostusta keskitettyyn viemäröintiin, koska asetuksen vaatimuksien täyttäminen vaatii kiinteistöiltä joka tapauksessa investointeja uusiin käsittelyjärjestelmiin. Myös vuonna 2005 valmistuneen Terälahden Seutu ry:n laatiman maankäyttösuunnitelman luonnoksen perusteella kiinnostus keskitettyyn vesihuoltoon on kasvanut. Terälahden alueen vesistöjen tilasta on tehty selvitys vuonna Selvitys päätettiin tehdä, sillä Terälahti oli silmämääräisesti arvioiden rehevöitynyt. Selvityksen tavoitteena oli kartoittaa Terälahden alueen vesistöissä ilmeneviä haitallisia muutoksia. Lisäksi selvityksessä on esitetty mahdollisia kunnostustoimenpiteitä vesistöille. Näsijärven Terälahti ja Kiimajoki ovat vuosien saatossa rehevöityneet peltoviljelystä ja haja-asutuksen jätevesistä aiheutuvien ravinteiden seurauksesta. Selvityksessä todettiin Kiimajoen veden laadun olevan yleisluokitukseltaan tyydyttävää ja Näsijärven Terälahden yleisluokitukseltaan hyvää, mutta esimerkiksi Kiimajoessa on todettu ajoittain korkeita kolibakteerimääriä. Selvityksessä esitetään toimenpiteiksi mm. asumajätevesien käsittelyn tehostamista. Kupin alue Aitoniemen ns. Kupin alueella vesihuolto hoidetaan kiinteistökohtaisin ratkaisuin. Alueella on asutustihentymä ja ranta-asutusta. Alueella on myös talousveden laadullisia ja määrällisiä ongelmia. Mahdollisuus liittää Kupin alue Aitolahti-Hirviniemen vesiosuuskuntaan pitää selvittää. Viitapohja Viitapohjan osayleiskaavatyö aloitettiin vuonna Alueen vesihuoltoratkaisut selvitetään yleiskaavoituksen yhteydessä. Alueen vesihuolto on mahdollista hoitaa kiinteistökohtaisesti tai vierekkäisten kiinteistöjen osalta yhteisesti. Viitapohja kuuluu arseeniriskialueeseen. 15

16 A-osa Hervantajärven länsi- ja eteläpuoli Hervantajärven rannalla on tiheää vapaa-ajan asutusta. Alue rajautuu Vuoreksen osayleiskaava-alueeseen. Alueella asuvilta tuli vuonna 2003 kaupungin ensimmäisen vesihuollon kehittämissuunnitelman valmistelun yhteydessä esitys kiinteistöjen liittämisestä Vuoreksen alueelle rakennettavaan vesi- ja viemäriverkostoon joko Tampereen Veden toiminta-alueen laajennuksena tai osuuskuntamuotoisena. Vuoreksen vesihuollon rakentaminen tapahtuu vaiheittain asemakaavoituksen edetessä. Lempäälän Riihiniityn ja Matinlahden alueiden vesihuoltoverkosto rakennetaan vuoden 2016 jälkeen. Hervantajärven länsi- ja eteläpuolen liittämistä vesihuoltopalvelujen piiriin voidaan tarkastella näiden alueiden rakentumisen yhteydessä. Kämmenniemi Kämmenniemen alue on merkittävää arseeniriskialuetta ja siksi se on esitetty viranhaltijoiden tarvealueena liitteessä 6. Kämmenniemen alueelle oli vuonna 2004 perusteilla Tapoon vesihuolto-osuuskunta. Tapoon vesiosuuskuntahanke peruuntui asukkaille koituvien korkeiden kustannusten takia, mutta halukkuutta vesiosuuskunnan perustamiseen on alueella yhä. Teiskon kirkon seutu Teiskon kirkon seudulla on neljä Tampereen seurakuntayhtymän omistamaa kiinteistöä, joiden jätevesijärjestelmät kaipaavat kunnostamista. Lisäksi alueelle on rakennettu melko tiheästi sekä vakituisia asuinkiinteistöjä että loma-asuntoja, joilla on myös jätevesien käsittelyjärjestelmien korjaamiseen liittyviä tarpeita. Seurakuntayhtymällä olisi kiinnostusta hoitaa alueen jätevesien käsittely yhteisjärjestelmällä. Yhteisjärjestelmän tuomiseksi esiin ja sen kannatettavuuden selvittämiseksi seurakuntayhtymä ja kaupunki järjestivät vesihuoltoaiheisen yleisötilaisuuden Teiskon seurakuntatalolla tammikuussa Tilaisuudessa pohdittiin alueen jätevesien käsittelyratkaisuja, joita ovat kiinteistökohtainen käsittely, yhteinen pienpuhdistamo tai siirtoviemäri Tampereen Veden Polson puhdistamolle. 3.6 Pirkanmaan haja-asutusalueiden vesihuollon yleissuunnitelma 2001: Tampereen haja-asutusalueet Pirkanmaan seudun haja-asutusalueiden vesihuollon yleissuunnitelmassa vuodelta 2001 on esitetty seuraavien 5-10 vuoden jaksolle toteutettavaksi mm. Kämmenniemen ja Teiskon kirkonseudun välinen yhdysvesijohto, jolla Kämmenniemen vedenpuhdistamolta johdettaisiin vettä kirkonseudulle. Vesijohtoon mahdollisesti liittyvien määräksi arvioidaan 140 asukasta ja vesijohtolinjan pituudeksi tulisi 12,5 km. Teiskon Velaatan pohjavesialue on sisällytetty Ruoveden kunnan vesihuollon kehittämiseen. Velaatasta olisi mahdollista johtaa pohjavettä Muroleen kylään, jossa kaivovesissä on kohonneita rauta- ja mangaanipitoisuuksia. Yleissuunnitelmassa vesijohto- ja jätevesiviemärihankkeina esitetään Sorilan lisävaihe. Terälahden seudun jätevesien johtamista esitetään Polson jätevedenpuhdistamolle alueen tiheän ranta-asutuksen johdosta. Vesijohtoon liittyviä asukkaita arvioidaan olevan 260. Vesijohdon pituus olisi 11 km. Yleissuunnitelmassa mainituista kehittämishankkeista Sorilan lisävaihe on toteutunut. Teiskon kirkonseudulla ei ole ilmennyt erityistä tarvetta eikä kiinnostusta vesijohdon saamiseksi Kämmenniemestä, mutta yhteisen jätevesihuollon selvittelyn yhteydessä tarkastellaan mahdollisuutta hankkia talousvesi alueelle Polson vedenottamolta. Terälahden ja Polson välinen vesi- ja viemärilinja tulee ottaa lähemmin tarkasteltavaksi. Vaihtoehtona yhdysputken rakentamiselle voisi olla Terälahden kylään rakennettava pienpuhdistamo. 16

17 Toiminta-alueiden ulkopuoliset alueet 4 Toimenpiteet vesihuoltolaitosten ulkopuolisilla alueilla Selvitysalueiksi merkittyjen alueiden maankäytön suunnitelmat Teisko-Aitolahden alueella on asutustihentymiä, joilla on ilmennyt ongelmia veden laadussa ja riittävyydessä sekä jätevesien kiinteistökohtaisessa käsittelyssä. Kyseiset kyläalueet on otettu selvitysalueiksi, joilla maankäytön suunnittelua tulee kiirehtiä vesihuoltoon liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi. Selvitysalueita ovat Palonkylän alue ja Kupin alue. Tiedottaminen, asukaskyselyt ja illat uuden jätevesiasetuksen tiimoilta Ympäristöpalvelut ja rakennusvalvonta jatkavat edelleen tiedottamista haja-asutusalueiden jätevesihuollon määräyksistä haja-asutuksen jätevesihuollosta annetun asetuksen mukaisesti. Kiinteistöjen vesihuoltotiedot viedään tietokantaan kiinteistöjen kartoituksen ja valvonnan myötä. Terälahden vesihuoltoratkaisun vertailu - Polson yhdysputki/kylän pienpuhdistamo Terälahden vesihuollon ratkaisemiseksi päivitetään Polson yhdysputken kustannusarvio ja selvitetään pienpuhdistamon rakentamisen kustannukset. Yleissuunnitelman teettäminen Sisaruspohjan, Viitapohjan ja Kolunkylän vesihuollosta Yleiskaavoituksen yhteydessä tehdään yleissuunnitelma Sisaruspohjan, Viitapohjan ja Kolunkylän vesihuollosta. Yleissuunnitelmassa selvitetään mm. mahdollisuutta yhdistää Sisaruspohjan ja Kämmenniemen verkostot vedensaannin turvaamiseksi. Suunnitelmassa selvitetään myös mahdollisuutta järjestää Kolunkylän ja Viitapohjan alueiden vesihuolto verkostoa laajentamalla sekä mahdollinen alueen yhteisviemäröinti Kämmenniemen puhdistamolle vaihtoehtona kiinteistökohtaiselle jätevesien käsittelylle. Yleissuunnitelman teettäminen Aitolahti-Hirviniemen vesihuollosta Aitolahti-Hirviniemen alueelle teetetään vesihuollon yleissuunnitelma osayleiskaavan valmistelun yhteydessä. Hervantajärven länsi- ja eteläpuolisten alueiden kiinteistöjen vesihuollon selvittäminen Hervantajärven länsi- ja eteläpuolisten alueiden kiinteistöjen vesihuollon nykytila, tarpeet sekä kiinnostus yhteiseen vesihuoltoverkostoon selvitetään. Yleissuunnitelman teettäminen Teiskon kirkon seudun vesi-huollosta Teiskon kirkon seudun jätevesihuollosta teetetään yleissuunnitelma, jossa selvitetään mahdollisuutta järjestää alueen jätevesien käsittely yhteisratkaisuna vaihtoehtona kiinteistökohtaiselle käsittelylle. Lietteen välivarastointikapasiteetin tarpeen selvittäminen Teisko- Aitolahti alueella Lietteen välivarastointikapasiteetin lisäämisen tarve Teisko-Aitolahti alueella selvitetään. Välivarastointikapasiteetin lisäämiseksi saattaa olla tarvetta alueen pohjoisosassa. Välivarastointikapasiteetin lisääminen vähentäisi lietekuljetusten määrää. 17

18 B-osa 5 Tampereen Vesi Tampereen kaupungin liikelaitos Tampereen Vesi toimittaa vettä lähes koko kantakaupungin alueelle. Pohjoisella suuralueella Tampereen Veden toiminta-alueeseen kuuluvat Polson ja Kämmenniemen vesi- ja viemärijärjestelmät. Tampereen asukkaista noin 96 prosenttia on vesijohtoverkoston piirissä. Tampereen Veden toiminta-alue sisältää olemassa olevat vesijohto- ja jätevesiviemäriverkostot kaupungin asemakaavoitetuilla alueilla. Toiminta-alue laajenee kaupungin asemakaavoituksen myötä. Toiminta-alueeseen kuuluvat kiinteistöt, jotka ovat vesi- ja viemäriverkoston välittömässä läheisyydessä ja joille on mahdollisuus osoittaa liittymiskohta verkostoon. Toiminta-alueen ulkopuolelle on rajattu kiinteistöt, joilla mahdollinen liittymiskohta verkostoon sijaitsee yli 100 metrin päässä olemassa olevasta verkostosta. Tampereen Veden nykyinen, vuonna 2004 hyväksytty toiminta-alue vesi- ja viemäriverkon osalta on esitetty karttaliitteissä. Tampereen Veden johtokunta on esittänyt uuden toiminta-alueen määrittelyn yhdyskuntalautakunnalle. Hulevesiviemäröinnin osalta toiminta-alue on melko hajanainen ja kattaa vain osan kaupungin asemakaava-alueesta. Hulevesiviemärin osalta toiminta-alue kattaa ne kiinteistöt, joiden kohdalla on rakennettu sadevesille tarkoitettu putkiviemäri. Hulevesiviemäröinnin laajentamista Tampereen Vesi harkitsee uusien alueiden rakentamisen ja vanhojen johtoverkkojen saneerauksen yhteydessä. Vesihuoltolaitos voi tarjota palvelujaan myös toiminta-alueensa ulkopuolisille alueille. Tampereen Vesi toimittaa vettä toiminta-alueensa ulkopuolelle naapurikunnille ja vastaanottaa näiltä jätevesiä. Tampereen Vesi toimittaa lähes kaiken talousveden Pirkkalan kunnalle. Vettä myydään tarvittaessa myös Lempäälän ja Kangasalan kunnille sekä Ylöjärven ja Nokian kaupungeille. Ylöjärven kaupungilta Tampereen Vesi myös ostaa vettä. Tampereen Vesi harjoittaa Hämeenkyrössä ja Ylöjärvellä pienimuotoista veden toimittamista pohjavedenottamoiden tai pääjohtojen läheisyydessä oleville osuuskunnille ja kiinteistöille. Naapurikunnille myydyn veden määrä on noin seitsemän prosenttia pumpatusta vedestä. Laskuttamattoman veden osuus vedenotosta on 15 prosenttia. Liittyjiä Tampereen Vedellä oli vuoden 2006 lopussa noin Vesijohdon piirissä on 96 prosenttia asukkaista. Veden ominaiskäyttö on 240 l/asukas/vrk (vuonna 2006). Taulukko 1. Vesijohtoveden käyttö eri tarkoituksiin vuonna 2006 VEDENKÄYTTÖ MILJ. M 3 % Yksityiset 10,7 56,7 Teollisuus 3,2 17,0 Muut kunnat 1,3 6,8 Kaupunki 0,9 4,9 Muu käyttö* 2,7 14,5 * Palonsammutusvedet, vuodot, mittavirheet, juoksutukset ja huuhtelut 18

19 Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet 5.1 Talousvesi Vuonna 2006 Tampereen Veden johtoverkkoon pumpattiin noin 20,4 milj. m 3 vettä. Taulukko 2. Pumppaus vesijohtoverkostoon vedenottamoittain 2006 Pintavesilaitokset: Pohjavesilaitokset: Rusko 75,5 % Messukylä 7,9 % Kämmenniemi 0,2 % Pinsiö 10,2 % Kaupinoja 0,0 % Hyhky 3,6 % Polso 0,1 % Julkujärvi 1,44 % Kaupinojan pintavedenpuhdistuslaitos Näsijärven rannalla toimii varalaitoksena. Näsijärven vettä puhdistetaan myös Kämmenniemen ja Polson vedenpuhdistamoilla. Tampereen Vedellä on käytössä kaupungin terveydensuojeluviranomaisen kanssa laadittu valvontatutkimusohjelma vuosille Vesinäytteitä otetaan säännöllisesti verkoston 32 näytteenottopisteestä. Veden laatu oli vuonna 2006 kaikilla vedenkäsittelylaitoksilla ja pohjavesilaitoksilla hyvä ja täytti sosiaali- ja terveysministeriön talousveden laadulle asettamat vaatimukset. Mustalammen vedenottamon vedessä on havaittu ajoittainen tri- ja tetrakloorieteenin enimmäispitoisuuden ylitys. Tämän jälkeen Mustalammen pohjavedenottoa on vähennetty ja ryhdytty toimenpiteisiin veden laadun parantamiseksi. Messukylän ja Hyhkyn pohjavedenottamoiden kaivoissa ja laitokselta verkostoon johdettavassa vedessä havaittiin vuonna 2004 pieniä määriä diklobeniili -nimisen torjunta-aineen hajoamistuotetta, BAM:a. Havaitut BAM -pitoisuudet olivat niin alhaisia, että niistä ei koitunut terveydellistä haittaa. Messukylän ja Hyhkyn vedenkäsittelyprosessia tehostettiin lisäämällä niihin aktiivihiilisuodatus, joka poistaa BAM -yhdisteitä tehokkaasti. Tampereen Vesi seuraa raakavesilähteiden vedenlaatua, vedenkäsittelyn eri prosessivaiheiden tehokkuutta, laitoksilta verkostoon pumpattavan veden ja verkostoveden laatua. Analyysejä tehdään vuosittain noin , vesinäytteitä otetaan noin Uusien ja peruskorjattujen putkistojen hygieenisyys tarkistetaan ennen käyttöönottoa. 19

20 B-osa Veden jakelu ja vesijohtoverkosto Tampereen Veden vesijohtoverkoston kokonaispituus on noin 720 kilometriä. Päävesijohdot johtavat veden vedenkäsittelylaitoksilta kulutusalueille, joilla jakelujohdot jakavat veden edelleen liittyjille. Kiinteistönhaltijat vastaavat tonttijohdoista. Kaupungin maaston korkeuserojen johdosta verkostossa on useita eri painepiirejä. Kantakaupungin alueella johtoverkko jakaantuu kahdeksaan painepiiriin. Suurimmat painepiirit ovat keskusta-alueen ja Tesoman painepiirit. Keskustan painepiiriin pumpataan vettä Ruskon (ja Kaupinojan) vedenpuhdistuslaitokselta sekä Messukylän pohjavedenottamolta. Keskustan painepiiristä pumpataan vettä Peltolammin, Hervannan, Hallilan ja Aitolahti-Holvastin painepiireihin sekä tarvittaessa lisävettä Pyynikin ja Tesoman painepiireihin. Pyynikin painepiiristä pumpataan vettä myös Pispalan painepiiriin. Kantakaupungin ulkopuolella Kämmenniemen ja Polson alueilla on omat verkostonsa. Tampereella on kuusi vesitornia, joiden yhteistilavuus on m 3 eli noin 45 prosenttia keskimääräisestä vuorokausikulutuksesta. Ylävesisäiliöiden avulla pidetään yllä tasaisia painetasoja verkostossa sekä varastoidaan vettä mahdollisia käyttöhäiriöitä varten. 20 Vesijohtoverkostojen kunto Tampereen Vesi huolehtii verkostojen saneerauksesta niin, että tavoitteena on uusia yli yksi prosentti putkistosta vuosittain. Vesihuoltolaitoksen vesijohtoverkostoa kunnostetaan tarpeen mukaan pääosin katujen rakentamisen ja saneerauksen yhteydessä. Saneerauskohteet ovat pääasiassa yli 50 vuotta vanhoilla katu- ja asuinalueilla. Runkovesijohtojen ja verkoston kapasiteetti on pääosin riittävä Pintaveden otto ja käsittely Tampereen Vesi ottaa vesijohtoveden valmistukseen käytetystä vedestä noin 70 prosenttia pintavetenä Roineesta Tampereen kaakkoispuolelta (vuonna prosenttia). Roineen vesi käsitellään Ruskon vedenpuhdistamossa. Roineen vedenlaatu on Sisä-Suomen järvistä puhtaimpia ja veden laatu on pysynyt hyvänä hajakuormituksesta huolimatta. Tampereen Vesi ottaa Roineesta vuosittain noin 16,8 miljoonaa kuutiometriä vettä. Vuosikeskiarvona laskettu enimmäisotto Roineesta on lupaehtojen mukaisesti 900 l/s, kuukausikeskiarvona l/s. Vettä otetaan 4-5 metrin syvyydestä noin 200 metrin päästä rannasta. Veden laatu on tasainen lämpötilan vaihtelua (0 23 C) lukuun ottamatta. Roineen vettä tutkitaan säännöllisin raakavesianalyysein Ruskon vedenkäsittelylaitoksen laboratoriossa. Toistuvien analyysien lisäksi Roineen kolmesta havainnointipisteistä otetaan näytteitä eri vuodenaikoina. Näsijärvestä raakavettä ottavat Kaupinojan, Kämmenniemen ja Polson vedenpuhdistuslaitokset. Näistä Kaupinojan vedenottamo toimii varalaitoksena Ruskon laitokselle. Ruskon vedenpuhdistamo Ruskon vedenpuhdistamon vedenkäsittelyprosessiin kuuluu alkaliteetin nosto, saostus, fl otaatioselkeytys, hiekkasuodatus, aktiivihiilisuodatus, alkalointi ja desinfi ointi. Kalkkia käytetään ph:n säätöön, saostuskemikaalina käytetään ferrisulfaattia ja klooria desinfi ointiin. Ruskossa käytetään desinfi oinnin ohella klooridioksidia veden haju- ja makuominaisuuksien parantamiseen. Hienojakoiset epäpuhtaudet ja makua sekä hajuja aiheuttavat yhdisteet poistetaan aktiivihiilisuodatuksella. Hiilidioksidia ja kalkkia käytetään veden alkaliteetin ja kovuuden nostamiseksi, jolloin korroosio vähenee putkistoissa ja vesilaitteissa. Verkkoon toimitettu vesi on pehmeää, sen kovuus on alle 6 dh. Kaupinojan vedenpuhdistamo Raakaveden sisältämien epäpuhtauksien saostuksessa käytetään alumiinisulfaattia saostuskemikaalina, kalkkia käytetään ph:n säätöön ja klooria desinfi ointiin. Desinfi - oinnin ohella klooria käytetään veden haju- ja makuominaisuuksien parantamiseen. Kämmenniemen vedenpuhdistamo Kämmenniemen vedenpuhdistamon vedenkäsittelyprosessiin kuuluu saostus, fl otaa-

Pudasjärven kaupunki. Vesihuollon kehittämissuunnitelma

Pudasjärven kaupunki. Vesihuollon kehittämissuunnitelma Pudasjärven kaupunki Vesihuollon kehittämissuunnitelma 12.10.2015 Vesihuollon termejä Vesihuolto; vesihuollolla tarkoitetaan veden johtamista, käsittelyä ja toimittamista talousvetenä käytettäväksi sekä

Lisätiedot

Hollolan vesihuoltolaitos VESIHUOLLON TARVETARKASTELU

Hollolan vesihuoltolaitos VESIHUOLLON TARVETARKASTELU Hollolan vesihuoltolaitos VESIHUOLLON TARVETARKASTELU Tässä selvityksessä on tarkasteltu yhdyskuntakehityksen ja vesihuollon tarpeiden yhteensovittamista. Tavoitteena on selvittää maankäytön kehityksen

Lisätiedot

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma Luhangan kunta Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma 07.01.2013 Sisällysluettelo 1 Johdanto...5 2 Vesihuoltolaki (119/2001)...5 3 Vesihuoltolaitosten

Lisätiedot

MASKUN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET

MASKUN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET MASKUN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET E27555.10 MASKUN KUNTA VEDENJAKELU JA JÄTEVESIVIEMÄRÖINTI SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VER. PÄIVÄYS MUUTOS KOSKEE TARKASTETTU HYVÄKSYTTY /ARY /ARY

Lisätiedot

Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuoltolain velvoitteet Vesihuollon kehittäminen Vesihuollon järjestäminen Toiminta-alueen

Lisätiedot

TYÖNUMERO: PORIN VESI VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

TYÖNUMERO: PORIN VESI VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: 20600971 PORIN VESI SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista FIANRY FIANRY FIMKIT VALMIS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 LAINSÄÄDÄNTÖ... 1 3 MÄÄRITTELYPERUSTEET...

Lisätiedot

Päivitetty LIITE 4 Sivu 1/6

Päivitetty LIITE 4 Sivu 1/6 VUOSINA 2008-2015 TOTEUTETTAVAT KEHITTÄMISHANKKEET Vuorijärven vedenottamon 1.1 - vedenlaatuongelmat - vedenkäsittelylaitoksen - hyvälaatuinen talousvesi - 400 000 2008-2009 vesilaitos mangaanin- ja raudanpoisto-

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN YMPA RISTO NSUOJELUMA A RA YKSET 2 LUKU: Jätevedet Sisällys 2. LUKU: JÄTEVEDET... 3 3 Jätevesien käsittely viemäriverkoston ulkopuolella... 3 1. Jätevesien

Lisätiedot

MYNÄMÄEN KUNTA. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet. Työ: 21984YV. Turku 29.01.2010

MYNÄMÄEN KUNTA. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet. Työ: 21984YV. Turku 29.01.2010 MYNÄMÄEN KUNTA Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Vedenjakelun ja viemäröinnin verkostoalueet Työ: 21984YV Turku 29.01.2010 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 Turku Puhelin 010 241 4400 Telefax 010 241 4401

Lisätiedot

Rautjärven kunnan vesihuollon kehittämisstrategia 2009 2013

Rautjärven kunnan vesihuollon kehittämisstrategia 2009 2013 1(12) RAUTJÄRVEN KUNTA Tekninen keskus 26.1.2009 Rautjärven kunnan vesihuollon kehittämisstrategia 2009 2013 ja Vesihuoltohankkeiden avustamisperiaatteet 2(12) SISÄLLYSLUETTELO 1. Vesihuollon nykytila

Lisätiedot

Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset

Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset Vesihuoltolakiopas 2015 Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset Lain säätelyä riskien hallinnasta on tarkennettu Vesihuoltolaitoksen taloushallinto tulee jatkossa eriyttää muista toiminnoista riippumatta

Lisätiedot

Kunnan tehtävät vesihuollossa: Vesihuollon kehittäminen ja järjestäminen. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Kunnan tehtävät vesihuollossa: Vesihuollon kehittäminen ja järjestäminen. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Kunnan tehtävät vesihuollossa: Vesihuollon kehittäminen ja järjestäminen Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuollon kehittäminen kunnan tehtävänä Vesihuollon

Lisätiedot

SKÅLDÖN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Raasepori. Työ: E25781. Turku 10.09.2013

SKÅLDÖN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Raasepori. Työ: E25781. Turku 10.09.2013 SKÅLDÖN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Raasepori Työ: E25781 Turku 10.09.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 Turku Puhelin 010 241 4400 www.airix.fi Toimistot: Tampere,

Lisätiedot

KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2.5.2016, Kolarin kunnanhallitus Ins. (AMK) Teemu Heikkinen, Projektipäällikkö SUUNNITELMAN TAUSTA Perustuu vesihuoltolakiin Kunnan tulee kehittää vesihuoltoaan

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE E25781 RAASEPORIN VEDEN TOIMINTA-ALUE RAASEPORIN KAUPUNKI Muutoslista ARY ARY MHAN VALMIS 10.09.2013 ARY ARY MHAN LUONNOS 20.06.2013 ARY ARY MHAN LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT

Lisätiedot

Vedenhankinta ja vesijohtoverkosto

Vedenhankinta ja vesijohtoverkosto Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/6) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta ja vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston saneerausohjelman toteuttaminen Verkoston toimintavarmuuden lisääminen, sammutusvesi, talousveden

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE E27744 LOIMAAN VEDEN TOIMINTA-ALUE LOIMAAN VESI -LIIKELAITOS Muutoslista ARY ARY MHAN LUONNOS 18.06.2015 ARY ARY MHAN LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT

Lisätiedot

Jokioisten kunnan vesihuoltolaitos

Jokioisten kunnan vesihuoltolaitos Raportti 10.3.2017 Jokioisten kunnan vesihuoltolaitos Toiminta-alueen päivitys 2017 2030 JOKIOISTEN KUNTA, VESIHUOLTOLAITOS Keskuskatu 29 A 31600 Jokioinen vaihde 03 41821 fax 03 438 4025 jokioisten.kunta@jokioinen.fi

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Naantalin kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E23614 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/8)

AIRIX Ympäristö Oy Naantalin kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E23614 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/8) KEHTTÄMSTOMENPTEET Liite (1/8) KEHTTÄMSTOMENPTEET 2010-2020 Vedenhankinta ja -jakelu Vesijohtoverkoston saneeraus Kustannusarvio n vesijohtoverkoston automatiikka ja kaukovalvonta Särkänsalmi-Taattinen-

Lisätiedot

VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA HAJA- ASUTUSALUEIDEN VIEMÄRÖINTIIN

VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA HAJA- ASUTUSALUEIDEN VIEMÄRÖINTIIN Vesiosuuskuntaseminaari 27.9.2008 VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA HAJA- ASUTUSALUEIDEN Hanna Yli-Tolppa Mäntsälän Vesi VESIHUOLLON JÄRJESTÄMINEN: - Vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden laajentaminen haja-asutusalueille

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7)

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7) AIRIX Ympäristö Oy vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Taalintehtaan pintavedenottamon järjestelyt Varaottamo ja valmiuden

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) AIRIX Ympäristö Oy vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Taalintehtaan pintavedenottamon järjestelyt Varaottamo ja valmiuden

Lisätiedot

Kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmien uusi ohjeistus

Kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmien uusi ohjeistus Kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmien uusi ohjeistus Vesihuolto 2015-2040 seminaari Pirkanmaan ELY-keskus 22.10.2015 Projekti-insinööri Henna Luukkonen Vesihuollon kehittämisvelvollisuus Kunnan on

Lisätiedot

HIRVIHAARAN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti

HIRVIHAARAN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti 2(5) 1. LÄHTÖKOHDAT Hirvihaaran kylässä todettiin kiinteistökohtaiset vedenhankintaratkaisut ongelmaisiksi huonojen pohjavesivarojen johdosta.

Lisätiedot

Hakemus Paatelantien varressa olevien kiinteistöjen liittämiseksi Äänekosken Energia Oy:n toiminta-alueeksi vesi- ja viemäriverkoston osalta

Hakemus Paatelantien varressa olevien kiinteistöjen liittämiseksi Äänekosken Energia Oy:n toiminta-alueeksi vesi- ja viemäriverkoston osalta Kaupunginhallitus 115 27.04.2015 Ympäristölautakunta 37 13.05.2015 Hakemus Paatelantien varressa olevien kiinteistöjen liittämiseksi Äänekosken Energia Oy:n toiminta-alueeksi vesi- ja viemäriverkoston

Lisätiedot

RAPORTTI 16X D711C KOUVOLAN VESI OY Vesihuollon toiminta-alueen päivitys

RAPORTTI 16X D711C KOUVOLAN VESI OY Vesihuollon toiminta-alueen päivitys RAPORTTI KOUVOLAN VESI OY Vesihuollon toiminta-alueen päivitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE... 3 3 TOIMINTA-ALUEEN MÄÄRITTÄMISEN PERIAATTEET KOUVOLASSA... 4 4 KOUVOLAN

Lisätiedot

Satavesi - ohjelma Eurajoki-Lapinjoki vesistöalueryhmän kokous Säkylän kunnanvirasto

Satavesi - ohjelma Eurajoki-Lapinjoki vesistöalueryhmän kokous Säkylän kunnanvirasto Satavesi - ohjelma Eurajoki-Lapinjoki vesistöalueryhmän kokous Säkylän kunnanvirasto 11.10.2011 Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn suunnittelu- ja neuvontahanke 2010-2011 Hannu Mattila Projektineuvoja

Lisätiedot

KEHITTÄMISTOIMENPITEET

KEHITTÄMISTOIMENPITEET AIRIX Ympäristö Oy Eurajoen kunta Liite 1 (s.1/8) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Kustannusarviot eivät ole sitovia, vaan tietyillä suunnittelussa käytetyillä yksikköhinnoilla laskettuja ja suuntaa antavia. Suunnitelmat

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Säkylän kunta / Vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/5)

AIRIX Ympäristö Oy Säkylän kunta / Vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/5) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/5) SÄKYLÄN KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2010-2020 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito Seurataan vesijohtoverkoston kuntoa ja saneerataan saneerausohjelman

Lisätiedot

ORIVEDEN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEIDEN PÄIVITYS

ORIVEDEN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEIDEN PÄIVITYS Tekninen lautakunta 106 10.12.2014 Ympäristölautakunta 7 03.02.2015 ORIVEDEN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEIDEN PÄIVITYS 188/59/2014 Tekninen lautakunta 10.12.2014 106 Vesihuoltolain mukaan

Lisätiedot

Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen

Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus Jätevesineuvojien koulutus, 22.5.2015 Aiheita Vesihuoltolaki Viemäristä vapautukset,

Lisätiedot

Sotkuman kylän vesihuollon yleissuunnitelma

Sotkuman kylän vesihuollon yleissuunnitelma POLVIJÄRVEN KUNTA Sotkuman kylän vesihuollon yleissuunnitelma Suunnitelmaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 8.11.2016 566-P29412 Suunnitelmaselostus 1 (4) 8.11.2016 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010

LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO 2010 1 LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet 2010 Kaupunginvaltuuston hyväksymät Loimaan kaupungin

Lisätiedot

Haja-asutusalueen jätevesineuvontahanke Pohjois-Pohjanmaalla Jatkorahoitusta on haettu

Haja-asutusalueen jätevesineuvontahanke Pohjois-Pohjanmaalla Jatkorahoitusta on haettu Haja-asutusalueen jätevesineuvontahanke Pohjois-Pohjanmaalla 2015-16 1.6.2015-31.5.2016 Jatkorahoitusta on haettu Hankkeen palvelut Hanke tarjoaa järjestöille ja kerhoille yms. mahdollisuuden saada maksuton

Lisätiedot

Uudenmaan ympäristökeskus ja vesihuolto

Uudenmaan ympäristökeskus ja vesihuolto Vesihuoltoavustukset Vesiosuuskuntaseminaari, Vihti 27.9.2008 Ilkka Juva 1 Uudenmaan ympäristökeskus ja vesihuolto Tehtäviä mm. Vesihuollon yleinen kehittäminen toimialueella Vesihuoltolain valvontaviranomainen

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5398/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5398/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/2016 1 (1) 220 Asianro 5398/10.03.00.01/2016 Poikkeaminen (KH) / Kuopio 297-510-10-33 Va. yleiskaavajohtaja Matti Asikainen Strateginen maankäytön suunnittelu Selostus Rakennuspaikka

Lisätiedot

Vesihuoltolain uudet säännökset

Vesihuoltolain uudet säännökset Vesihuoltolain uudet säännökset Uudenmaan vesihuollon kehittämispäivä 17.3.2015 Eriika Melkas Lainsäädäntöneuvos, OTT Maa- ja metsätalousministeriö Vesihuoltolain muutokset 2014 voimaan 1.9.2014 muutosten

Lisätiedot

Hulevesien hallinnan järjestäminen kunnissa

Hulevesien hallinnan järjestäminen kunnissa Hulevesien hallinnan järjestäminen kunnissa Hulevedet haltuun Lounais-Suomessa - seminaari Turku 17.9.2015 Projekti-insinööri Henna Luukkonen Hulevesien hallinta lainsäädännössä Hulevesien hallinnasta

Lisätiedot

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2015

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2015 1 Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2015 Sisällysluettelo 1. Yleistä 2. Maakuntakaava 3. Yleiskaava 4. Asemakaava 5. Rakennusjärjestys 6. Ohjelmoimattomat kaavoitustyöt 7. Kaavoitusohjelma 8. Liitekartat

Lisätiedot

Saarten jätevesipäivä Paasikiviopisto Jätevesien käsittelyratkaisua koskevat lupa-asiat Vesihuoltolaitoksen (osuuskunta) toiminta-alue

Saarten jätevesipäivä Paasikiviopisto Jätevesien käsittelyratkaisua koskevat lupa-asiat Vesihuoltolaitoksen (osuuskunta) toiminta-alue Saarten jätevesipäivä Paasikiviopisto 8.3.2014 Jätevesien käsittelyratkaisua koskevat lupa-asiat Vesihuoltolaitoksen (osuuskunta) toiminta-alue 11.3.2014 Pekka Salminen 1 VAADITTAVAT LUVAT Uudisrakentamisen

Lisätiedot

4. Vesihuolto Jos kiinteistöä ei voi liittää yleiseen vesijohtoverkkoon, niin rakennuspaikalla on oltava oma kaivo, jonka vesi kelpaa talousvedeksi.

4. Vesihuolto Jos kiinteistöä ei voi liittää yleiseen vesijohtoverkkoon, niin rakennuspaikalla on oltava oma kaivo, jonka vesi kelpaa talousvedeksi. RAKENNUSVALVONTA 2015 RANTA-ALUEELLA SIJAITSEVAN VAPAA-AJAN ASUNNON KÄYTTÖTARKOIITUKSEN MUUT- TAMINEN VAKITUISEKSI ASUNNOKSI I YLEISTÄ Vapaa-ajanasunnon muuttaminen vakituiseksi asunnoksi tulisi ensisijaisesti

Lisätiedot

KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET Liite 1A KV hyväksynyt 17.5.2004 25 Ohjeet jätevesijärjestelmän valintaan, rakentamiseen ja hoitoon Kokemäen kaupungin viemärilaitoksen viemäriverkon ulkopuolisilla

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 79 18.05.2016. 79 Asianro 3472/02.05.01.00/2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 79 18.05.2016. 79 Asianro 3472/02.05.01.00/2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2016 1 (1) 79 Asianro 3472/02.05.01.00/2016 Vesiosuuskuntien avustaminen vuonna 2016 Va. suunnittelujohtaja Martti Lätti Asemakaavoitus Tiivistelmä Kuopion kaupunki on varannut

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 17/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 4087/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 17/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 4087/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 17/2016 1 (1) 186 Asianro 4087/10.03.00.01/2016 Poikkeaminen (KH) / Kuopio 297-471-1-45 Yleiskaavajohtaja Juha Romppanen Strateginen maankäytön suunnittelu Selostus Rakennuspaikka

Lisätiedot

Hyvät vesihuoltopalvelut

Hyvät vesihuoltopalvelut Lounais-Suomen vesihuollon kehittämisohjelma 2014 2020 Hyvät vesihuoltopalvelut VISIO 2020 Asukkaat ja elinkeinojen harjoittajat ovat tyytyväisiä vesihuoltopalveluihin Lounais-Suomessa Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

Vesihuollon kehittämissuunnitelma ja palvelutason määritteleminen pähkinänkuoressa

Vesihuollon kehittämissuunnitelma ja palvelutason määritteleminen pähkinänkuoressa Vesihuollon kehittämissuunnitelma ja palvelutason määritteleminen pähkinänkuoressa Sisältö 1 Kunnan tulee kehittää alueensa vesihuoltoa 3 2 Palvelutason määritteleminen on omistajaohjauksen väline 4 3

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEETJA HULEVESIVIEMÄRÖINNIN ALUEET

VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEETJA HULEVESIVIEMÄRÖINNIN ALUEET VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEETJA TYÖNUMERO: E26101 PARKANON KAUPUNKI PARKANON VESILAITOS POHJOIS-PARKANON VESIOSUUSKUNTA VEDENHANKINNAN, JÄTEVESIENKÄSITTELYN JA HULEVESIEN VIEMÄRÖINNIN VER- KOSTOALUEET

Lisätiedot

Ajankohtaista Etelä-Savon vesihuollossa

Ajankohtaista Etelä-Savon vesihuollossa Ajankohtaista Etelä-Savon vesihuollossa Alueellinen vesihuoltopäivä Mikkeli 17.3.2016 Johtava asiantuntija Vesa Rautio Etelä-Savon ELY-keskus Sisältö Häiriö- ja erityistilanteiden varautumissuunnittelu

Lisätiedot

Valmistelija / lisätietojen antaja: yhdyskuntatekniikan päällikkö Esko Vuolukka, puh. 09 4258 3757 tai sähköposti "etunimi.sukunimi@karkkila.

Valmistelija / lisätietojen antaja: yhdyskuntatekniikan päällikkö Esko Vuolukka, puh. 09 4258 3757 tai sähköposti etunimi.sukunimi@karkkila. Tekninen lautakunta 101 30.10.2013 Kaupunginhallitus 340 04.11.2013 Järvenpäänkylän vesiosuuskunnan toiminta-alueen hyväksyminen 258/11.04.00/2013 Tekninen lautakunta 27.10.2011 92 Esittelijä: tekninen

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE E27372 LOHJAN KAUPUNGIN VESI- JA VIEMÄRILAITOKSEN TOIMINTA-ALUE LOHJAN KAUPUNKI Muutoslista ARY ARY MHAN VALMIS 17.03.2015 ARY ARY MHAN LAUSUNNOILLE 24.02.2015 ARY ARY

Lisätiedot

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio SKVY Oy LAUSUNTO Pekka Makkonen Versokuja 4 D 70150 Kuopio 24.11.2015 Juuan kunta Ympäristölautakunta Poikolantie 1 83900 JUUKA Yleistä Juuan rengasvesiosuuskunta teki vuonna 2011 päätöksen vesihuoltosuunnitelman

Lisätiedot

TOIMINTA-ALUE ESITYKSESTÄ ANNETUT LAUSUNNOT SEKÄ NIIHIN LAADITUT VASTINEET

TOIMINTA-ALUE ESITYKSESTÄ ANNETUT LAUSUNNOT SEKÄ NIIHIN LAADITUT VASTINEET TOIMINTA-ALUE ESITYKSESTÄ ANNETUT LAUSUNNOT SEKÄ NIIHIN LAADITUT VASTINEET Pirkkalan kunta, Ympäristöterveydenhuolto Lausunto Terveydensuojeluviranomaisella ei ole huomautettavaa toiminta-alueen päivityksestä.

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO Kohde ja suunnittelua lue Liesjärven yleiskaava Dnro: 138/2004 Liesjärven yleiskaava-alue käsittää Liesjärventien

Lisätiedot

Hallituksen esitysluonnos ympäristönsuojelulain muuttamisesta

Hallituksen esitysluonnos ympäristönsuojelulain muuttamisesta Hallituksen esitysluonnos ympäristönsuojelulain muuttamisesta 27.4.2016 Haja-asutuksen talousjätevesien käsittelyä koskevaa sääntelyä ehdotetaan kohtuullistettavan ja selkeytettävän Hallitusohjelman kirjaus

Lisätiedot

KOKEMÄEN KAUPUNKI. Kauvatsan alueen viemäröinnin yleissuunnitelma

KOKEMÄEN KAUPUNKI. Kauvatsan alueen viemäröinnin yleissuunnitelma KOKEMÄEN KAUPUNKI Kauvatsan alueen viemäröinnin yleissuunnitelma Työ: 21893YV Tampere 27.9.2007 AIRIX Ympäristö Oy Muut toimistot: PL 453 KAARINA 33101 TAMPERE ESPOO Puh. 010 241 4000 OULU Fax 010 241

Lisätiedot

Pyhä-Luosto Vesi Oy. Voimaantulopäivä YLEISTÄ 2. LIITTYMISMAKSU. 2.1 Liittymismaksun määräytyminen

Pyhä-Luosto Vesi Oy. Voimaantulopäivä YLEISTÄ 2. LIITTYMISMAKSU. 2.1 Liittymismaksun määräytyminen Pyhä-Luosto Vesi Oy Voimaantulopäivä 1.2.2008 1. YLEISTÄ Pyhä-Luosto Vesi Oy perii tässä taksassa lueteltuja maksuja toiminta-alueellaan Pelkosenniemen ja Sodankylän kunnissa, sekä Kemijärven kaupungissa

Lisätiedot

Vesihuoltolain mukaisesta liittämisvelvollisuudesta vapauttaminen ja haja-asutuksen jätevesiasetuksen käsittelyvelvoitteista poikkeaminen

Vesihuoltolain mukaisesta liittämisvelvollisuudesta vapauttaminen ja haja-asutuksen jätevesiasetuksen käsittelyvelvoitteista poikkeaminen Vesihuoltolain mukaisesta liittämisvelvollisuudesta vapauttaminen ja haja-asutuksen jätevesiasetuksen käsittelyvelvoitteista poikkeaminen Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAIN VELVOITTEET HULEVESIVERKOSTON TOIMINTA- ALUEELLA

VESIHUOLTOLAIN VELVOITTEET HULEVESIVERKOSTON TOIMINTA- ALUEELLA VESIHUOLTOLAIN VELVOITTEET HULEVESIVERKOSTON TOIMINTA- ALUEELLA Kirsi Järvinen ympäristötarkastaja Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Tahvolan Omakotiyhdistys ry:n vuosikokous 15.2.2012 VESIHUOLTOLAKI (119/2001)

Lisätiedot

KOLARIN KUNTA KOKOUSKUTSU 13/2012 Kunnanhallitus Äkäsjoen vesiosuuskunnan hakemus korkotukilainan takaamisesta

KOLARIN KUNTA KOKOUSKUTSU 13/2012 Kunnanhallitus Äkäsjoen vesiosuuskunnan hakemus korkotukilainan takaamisesta KOLARIN KUNTA KOKOUSKUTSU 13/2012 Kunnanhallitus 15.6.2012 Aika Tiistai 19.6.2012 klo 16.00 Paikka Kunnanhallituksen huone Käsiteltävät asiat nro Liite nro Asia 219 150 Äkäsjoen vesiosuuskunnan hakemus

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO Kohde ja suunnittelualue Liesjärven yleiskaava Dnro: 138/2004 Liesjärven yleiskaava-alue käsittää Liesjärventien

Lisätiedot

Kysely Långvikin kiinteistönomistajille osayleiskaavan ja vesihuoltosuunnitelman laatimisen pohjaksi

Kysely Långvikin kiinteistönomistajille osayleiskaavan ja vesihuoltosuunnitelman laatimisen pohjaksi LÅNGVIK vesihuolto ja kaavoitus kyselyn tulokset Kysely Långvikin kiinteistönomistajille osayleiskaavan ja vesihuoltosuunnitelman laatimisen pohjaksi Ensimmäisessä vaiheessa 10/2010 kysely jaettiin jokaiseen

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Työ: E Turku

EURAJOEN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Työ: E Turku EURAJOEN KUNTA VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Työ: E24957 Turku 04.11.2013 Kunnanvaltuuston hyväksymä 04.11.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 Turku Puhelin 010

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Euran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Euran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/7) AIRIX Ympäristö Oy n kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2010-2020 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito

Lisätiedot

Putket upoksissa, haittaako se? Sopeutumisen haasteet pääkaupunkiseudun vesihuollolle

Putket upoksissa, haittaako se? Sopeutumisen haasteet pääkaupunkiseudun vesihuollolle Putket upoksissa, haittaako se? Sopeutumisen haasteet pääkaupunkiseudun vesihuollolle Helsingin seudun ilmastoseminaari 2013: Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Tommi Fred, osastonjohtaja 1 Pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNTA VESIHUOLTOLAITOS

SIILINJÄRVEN KUNTA VESIHUOLTOLAITOS SIILINJÄRVEN KUNTA VESIHUOLTOLAITOS TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 Sisältö 1 HALLINTO... 1 2 VESIHUOLTOLAITOKSEN TUOTTAMAT PALVELUT... 1 2.1 Talousvesi... 1 2.2 Jätevesi... 1 3 VEDEN KULUTUS JA MYYNTI...

Lisätiedot

Tervolan Vesi Oy Vesihuoltomaksut

Tervolan Vesi Oy Vesihuoltomaksut Vesihuoltomaksut 1 VESIHUOLTOMAKSUT 1.10.2016 ALKAEN Hyväksytty Tervolan Vesi Oy:n hallituksessa 17.5.2016 Vesihuoltolaitos perii liittymisestä ja käytöstä tässä taksassa lueteltuja maksuja yleiset toimitusehdot

Lisätiedot

TALOUSJÄTEVESIASETUS Valtioneuvoston asetus 542/2003 TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA

TALOUSJÄTEVESIASETUS Valtioneuvoston asetus 542/2003 TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA TALOUSJÄTEVESIASETUS Valtioneuvoston asetus 542/2003 TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA Voimaan 1.1.2004 Sievin kunnan ympäristötoimi ja Sie 1 TALOUSJÄTEVESIASETUS

Lisätiedot

Pohjavesialueita koskevan lainsäädännön uudistukset

Pohjavesialueita koskevan lainsäädännön uudistukset Pohjavesialueita koskevan lainsäädännön uudistukset Kaavoituksen ajankohtaispäivä 14.6.2016 Ylitarkastaja Maria Mäkinen Varsinais-Suomen ELY-keskus 13.6.2016 Kartoituksen vaihe Tärkeät pohjavesialueet

Lisätiedot

LAIHIAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOS

LAIHIAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOS LAIHIAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOS MAKSUPERUSTEET Liittymismaksut Perusmaksut Käyttömaksut MAKSUT Liittymismaksut Perusmaksut Käyttömaksut Rakennusaikainen vesi Kesävesipostien käyttömaksu Viivästyskorko

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 35. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 35. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 18.04.2013 Sivu 1 / 1 1234/00.01.02/2013 35 Ympäristölautakunnan lausunto tekniselle keskukselle Espoon kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelmaluonnoksesta ja toiminta-alueluonnoksesta

Lisätiedot

Pirkanmaan keskuspuhdistamohankkeen

Pirkanmaan keskuspuhdistamohankkeen Pirkanmaan keskuspuhdistamohankkeen tilanne Keskuspuhdistamoseminaari 17.11.2011 Tj Pekka Pesonen Tampereen Vesi HANKKEEN KEHITYSVAIHEET 2005: Pirkanmaan vesihuollon alueellinen yleissuunnitelma: Idea

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 1880/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 1880/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2016 1 (1) 78 Asianro 1880/02.05.01.00/2016 Riistaveden kylän vesihuolto-osuuskunnan tarkistetun toiminta-alueen hyväksyminen Va. suunnittelujohtaja Martti Lätti Asemakaavoitus

Lisätiedot

Kirkonkylän osayleiskaava

Kirkonkylän osayleiskaava Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset

Lisätiedot

Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2040

Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2040 Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2040 Vesihuollon tavoitteena on taata korkealaatuisen talousveden saatavuus, asianmukainen viemäröinti ja jätevesien puhdistus Pirkanmaan vesihuollon

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA 1

RAAHEN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 RAAHEN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 Vesihuollon toiminta-alueiden muutokset/vihannin Vesi Oy 513/11/1104/110400/2013 TELA 111 Vesihuoltolain 8 :n mukaan "Kunta hyväksyy alueellaan toimivalle vesihuoltolaitokselle

Lisätiedot

Sotkamon kunnassa sijaitsevien eräiden vesiosuuskuntien toiminta-alueiden hyväksymismenettely

Sotkamon kunnassa sijaitsevien eräiden vesiosuuskuntien toiminta-alueiden hyväksymismenettely Ympäristö- ja tekninen lautakunta 53 31.03.2010 Ympäristö- ja tekninen lautakunta 98 30.06.2010 Kunnanhallitus 168 03.08.2010 Sotkamon kunnassa sijaitsevien eräiden vesiosuuskuntien toiminta-alueiden hyväksymismenettely

Lisätiedot

edellytykset yy Kankaanpää

edellytykset yy Kankaanpää Poikkeamislupien i i ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset yy Kankaanpää 5.9.2013 Poikkeamispäätös / suunnittelutarveratkaisu rakennusluvan edellytyksenä Asemakaavoitettu alue rakennuslupa kaavanmukaiseen

Lisätiedot

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3. Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.2012 Alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet (maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon

Lisätiedot

Putkilahden vesihuoltosuunnitelma

Putkilahden vesihuoltosuunnitelma JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Putkilahden vesihuoltosuunnitelma Raportti, LUONNOS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29378 Raportti, LUONNOS 1 (6) Saviranta Sonja Sisällysluettelo 1 Yleistä... 1 2 Putkilahden vesihuolto

Lisätiedot

Kuikan ja Nyrölän alueen kyläselvitys. Kyläilta klo 18-19:30 Kaavoitusarkkitehti Reijo Teivaistenaho

Kuikan ja Nyrölän alueen kyläselvitys. Kyläilta klo 18-19:30 Kaavoitusarkkitehti Reijo Teivaistenaho Kuikan ja Nyrölän alueen kyläselvitys Kyläilta 29.10.2015 klo 18-19:30 Kaavoitusarkkitehti Reijo Teivaistenaho Kyläselvitysten tausta ja tavoitteet JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVA Sikomäentie Kuikantie

Lisätiedot

Kunnanvaltuusto päätti

Kunnanvaltuusto päätti Kunnanvaltuusto päätti 15.11.2010 1.1. Långvikin ja Honskbyn osayleiskaavatyön pohjaksi selvitetään vuoden 2011 aikana alueen kaavatalouden keskeiset tekijät ja mitoitukset, jotka täsmentyvät osayleiskaavatyön

Lisätiedot

ASIKKALAN kunta. Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

ASIKKALAN kunta. Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ASIKKALAN kunta Lauttaniemen ranta-asemakaava ja Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos 12.11.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS Lauttaniemi 12112015.doc Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman seurantaseminaari 31.1.2013. Jaakko Erjo Apulaiskaupunginjohtaja Sastamalan kaupunki

Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman seurantaseminaari 31.1.2013. Jaakko Erjo Apulaiskaupunginjohtaja Sastamalan kaupunki Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman seurantaseminaari 31.1.2013 Jaakko Erjo Apulaiskaupunginjohtaja Sastamalan kaupunki Pirkanmaan Vesihuollon kehittämissuunnitelman II-vaihe Ensisijaiset toimenpiteet

Lisätiedot

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016 1 Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016 Hyväksytty: Valtuusto 29.11.2016 97 2 1. Yleistä kaavoituskatsauksesta Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) sekä maankäyttö- ja rakennusasetus (MRA) säätelevät kaavoitusta

Lisätiedot

VESIHUOLLON AJANKOHTAISTEEMOJA KAAKKOIS-SUOMESSA

VESIHUOLLON AJANKOHTAISTEEMOJA KAAKKOIS-SUOMESSA VESIHUOLLON AJANKOHTAISTEEMOJA KAAKKOIS-SUOMESSA Insinööri Esa Houni Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Esitelmän sisältö Vesihuoltotehtävät ELY-keskuksessa Katsaus alueelliseen vedenhankintaan

Lisätiedot

VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIJOHTOON JA VIEMÄRIIN LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEISTÖLLE KOTIKUMPU 172-402-16-31

VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIJOHTOON JA VIEMÄRIIN LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEISTÖLLE KOTIKUMPU 172-402-16-31 Ympäristölautakunta 75 04.12.2013 VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIJOHTOON JA VIEMÄRIIN LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEISTÖLLE KOTIKUMPU 172-402-16-31 32/60.602/2013 Ympäristölautakunta

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI HEIKKILÄNMUTKAN VIEMÄRÖINNIN YLEISSUUNNITELMA

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI HEIKKILÄNMUTKAN VIEMÄRÖINNIN YLEISSUUNNITELMA Vastaanottaja Saarijärven kaupunki Asiakirjatyyppi Viemäröinnin yleissuunnitelma Päivämäärä 13.07.2015 Viite 1510020093 SAARIJÄRVEN KAUPUNKI HEIKKILÄNMUTKAN VIEMÄRÖINNIN YLEISSUUNNITELMA SAARIJÄRVEN KAUPUNKI

Lisätiedot

VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIJOHTOON LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEITÖLLE LANKIA RN:O 10:81

VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIJOHTOON LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEITÖLLE LANKIA RN:O 10:81 Ympäristölautakunta 71 04.12.2013 VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIJOHTOON LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEITÖLLE LANKIA RN:O 10:81 36/60.602/2013 Ympäristölautakunta 71 Asia Hakija

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

HAKEVE-hanke ja Porvoo oliko käytännön apua? Risto Saarinen

HAKEVE-hanke ja Porvoo oliko käytännön apua? Risto Saarinen HAKEVE-hanke ja Porvoo oliko käytännön apua? Risto Saarinen Vesihuollon jako alueittain: - Porvoon veden toimintaalueet - Porvoon veden palvelualueet - Osuuskuntien toimintaalueet - Osuuskuntien palvelualueet

Lisätiedot

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SIIKANIEMI SELOSTUS Ote rantayleiskaavakartasta SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2 Alueen yleiskuvaus 1.3 Luonnonympäristö 1.4

Lisätiedot

Lapin vesihuollon ajankohtaiskatsaus

Lapin vesihuollon ajankohtaiskatsaus Lapin vesihuollon ajankohtaiskatsaus Pohjois-Suomen vesihuoltopäivät Kemi 16.11.2016 Arto Seppälä Aiheita Lapin vesihuollon tila Vesihuollon rahoitus Ajankohtaista vesihuoltolain siirtymäsäännöksissä Maakuntauudistus

Lisätiedot

Hulevesiviemäröinnistä vastaava taho

Hulevesiviemäröinnistä vastaava taho 1 Hulevesikysely 2016 teki jäsenlaitoksilleen elokuussa 2015 kyselyn, jolla kartoitettiin hulevesien järjestämisen tilannetta kuntien ja vesihuoltolaitosten välillä. Koska syksyn 2015 aikana julkaistiin

Lisätiedot

Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.07.2010 Seitap Oy 2010 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5922/ /2015

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5922/ /2015 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 237 16.12.2015 9 Asianro 5922/10.03.01.00/2015 Riistaveden kylän vesihuolto-osuuskunnan tarkistetun toiminta-alueen hyväksyminen Päätöshistoria

Lisätiedot

Vedenhankintaratkaisut ja kaivot

Vedenhankintaratkaisut ja kaivot Vedenhankintaratkaisut ja kaivot Sanna Vienonen, Suomen ympäristökeskus Haja-asutuksen jätevesineuvojien koulutus Helsinki 5.5.2014 Vesihuoltolaitoksen verkostoon liittyminen, vesiosuuskunta tai oma kaivo

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO... 2

SISÄLLYSLUETTELO... 2 KANGASALAN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN TÄYDENTÄMINEN SAHALAHDEN ALUEEN OSALTA 2007 2 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 2 1. NYKYTILA... 3 1.1. SUUNNITTELUALUE...3 1.2. VESIHUOLTOTILANNE...3

Lisätiedot

Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset. Pori

Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset. Pori Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset Pori 19.12.2013 Poikkeamisen edellytykset (MRL 172 ): Poikkeaminen ei saa: aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden rantaosayleiskaavan 2. osan muutos Kuorasjärvi, pohjoisosa, Kuusikallio

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden rantaosayleiskaavan 2. osan muutos Kuorasjärvi, pohjoisosa, Kuusikallio OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Alavuden rantaosayleiskaavan 2. osan muutos Kuorasjärvi, pohjoisosa, 10-405-23-89 Kuusikallio Maankäyttö- ja rakennuslain 63 1 momentin mukaan kaavaa laadittaessa

Lisätiedot