MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 17/

Transkriptio

1 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 17/ Kunnanhallitus Aika klo 14:00-17:05 Paikka Kunnanhallituksen kokoushuone Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 209 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastajien valinta Kunnanvaltuuston kokousten laillisuus ja täytäntöönpano Jatkosopimus Hirvihaaran Sepänmäen museoalueen hallintasopimukselle / Yhteinen alue Sepäntontti ja maat Päiväkoti Amandan asemakaavan muutoksen hyväksyminen Hallintosäännön edellyttämät periaatteet kunnan kiinteän omaisuuden luovuttamisesta ja vuokralle antamisesta / Männikkö II, Taruma sekä kunnan muut asunto-, liike- ja yritystontit 215 Lausunto Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen esityksistä vuoden 2017 talousarviosta ja palvelusopimuksesta vuosille Mäntsälän kunnan asunto-ohjelma Ikäihmisten ennaltaehkäisevien toimintamallien kehittämishanke Valtuustoaloite sosiaalisen luototuksen käyttöönottamisesta Mäntsälässä Vuoden 2016 talousarviomuutos / sivistyspalvelut Viranhaltijapäätökset Ilmoitusasiat Lautakuntien pöytäkirjat 529

2 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 17/ Osallistujat Nimi Tehtävä Lisätiedot Läsnä Havula Tapio Kh:n puheenjohtaja Salmi Petri Kh:n I varapuh.joht. Laukkanen Erkki jäsen Laine Markku jäsen Martniku Sari jäsen Saapui klo aikana Mäkipää Marja-Leena jäsen Tilvis Reijo jäsen Kuisma Kari varajäsen Poistui klo aikana Nyfors Hannele varajäsen Warras-Stjernvall Annika varajäsen Muut Helin Anna Kv:n puheenjohtaja Peltola Veijo Kv:n I varapuh.joht. Laaksonen Tapio Kv:n II varapuh.joht. Kairesalo Esko kunnanjohtaja Siikaluoma Esa hallintojohtaja Gummerus Vesa asiantuntija :t Ohvo Rauni asiantuntija 216 Rintala Eija asiantuntija 217 Poissa Ravolainen-Rinne Heta Kh:n II varapuh.joht. Elomaa Jarna jäsen Allekirjoitukset Tapio Havula puheenjohtaja Esa Siikaluoma pöytäkirjanpitäjä Käsitellyt asiat Pöytäkirjan tarkastus Erkki Laukkanen Petri Salmi Pöytäkirja yleisesti nähtävillä Kunnantalo ja yleinen tietoverkko

3 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 17/ Kunnanhallitus Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kunnanhallitus Päätösesitys: Todetaan kokous laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Hyväksyttiin esityksen mukaan.

4 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 17/ Kunnanhallitus Pöytäkirjan tarkastajien valinta Kunnanhallitus Päätösesitys: Valitaan pöytäkirjan tarkastajiksi Erkki Laukkanen ja Petri Salmi. Hyväksyttiin esityksen mukaan.

5 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 17/ Kunnanhallitus Kunnanvaltuuston kokousten laillisuus ja täytäntöönpano Kunnanhallitus Kuntalain 23 :n mukaan kunnanhallitus vastaa valtuuston päätösten täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kuntalain 56 :n mukaan, jos kunnanhallitus katsoo, että valtuuston päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä tai että valtuusto on ylittänyt toimivaltansa tai että päätös on muuten lainvastainen, kunnanhallituksen on jätettävä päätös täytäntöön panematta. Asia on viipymättä saatettava uudelleen valtuuston käsiteltäväksi. Kunnanjohtajan päätösesitys: Kunnanhallitus päättää, että koska kunnanvaltuuston kokouksessa tehdyt päätökset ovat syntyneet laillisessa järjestyksessä eivätkä mene kunnanvaltuuston toimivaltaa ulommaksi tai muutoin ole lain tai asetuksen vastaisia, panna päätökset täytäntöön. Hyväksyttiin esityksen mukaan.

6 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 17/ Kunnanhallitus Jatkosopimus Hirvihaaran Sepänmäen museoalueen hallintasopimukselle / Yhteinen alue Sepäntontti ja maat / /2016 Kunnanhallitus Mäntsälän kunnan Hirvihaaran kylässä sijaitsevan kyläsepän tontin yhteisen alueen omistajat ovat allekirjoitetulla hallintasopimuksella luovuttaneet kyläsepän tontin asuin-, paja- ja piharakennuksineen Mäntsälän kunnalle käsityöläis- ja kyläsepänmuseotarkoitukseen käytettäväksi Mäntsälän museo- ja kotiseutulautakunnan hallinnassa siihen saakka kun aluetta voidaan käyttää sanottuun tarkoitukseen, kuitenkin enintään viideksikymmeneksi (50) vuodeksi, ilman korvausta ja muutoin erikseen sovituin ehdoin. Aiempi sopimus on ollut voimassa saakka. Nyt on laadittu uusi sopimus, jonka periaatteet ovat aiemman sopimuksen mukaiset, ja joka on jatkosopimus aiemmalle sopimukselle. Hallintaoikeuden luovuttajina ovat yleisen alueen osakkaat. Hallinta-alueeksi on määritetty Hirvihaaran kylässä sijaitsevan kyläsepän tontin (kiinteistötunnus ) alue asuin-, paja- ja piharakennuksineen. Alueen pinta-ala on noin m2. Alue on osoitettu liitekartassa. Hallintaoikeus kyläsepän tonttiin rakennuksineen saadaan viideksikymmeneksi (50) vuodeksi ilman rahallista korvausta alueen ja sillä sijaitsevien rakennusten kunnossapitoa vastaan. Tämän sopimuksen mukainen hallinta-aika alkaa edellisen sopimuksen päätyttyä eli Hallinta-aika päättyy siten , jonka jälkeen alueen ja rakennusten hallintaoikeus palautuu takaisin hallintaoikeuden luovuttajille, jollei osapuolten välillä muuta sovita. Esitetään, että kunta ottaa vastaan hallintaoikeuden Sepänmäen museoalueen kyläsepän tonttiin ja rakennuksiin seuraavaksi 50 vuodeksi ilman vastiketta. Kunta vastaa alueen ja rakennusten kunnosta. Kunnan hallintosäännön (voimaan , kv ) mukaan kunnanhallitus päättää maa- ja vesialueiden vuokralle luovuttamista ja ottamisesta kun vuosivuokra ylittää euroa. Maankäyttölautakunnan toimintasäännön (kunnanhallitus ) mukaan kaavoitusjohtaja päättää kunnan omakoti- ja paritalotonttien myymisestä, vuokraamisesta ja takaisinostamisesta sekä maa-alueiden lyhytaikaisesta vuokraamisesta enintään 5 vuodeksi ja vähäisten maa-alueiden, enintään 1000 m², vuokraamisesta (esim. mainostaulua, mastoa ja laitetta varten). Vuokrauspäätös tuodaan kunnanhallituksen päätettäväksi, koska toimintasäännössä ei ole päätösvaltaa delegoitu yli 5 vuoden, mutta alle euron vuosivuokrassa, muille. Siten alueen vuokraamiseen ja vuokran hyväksymiseen tarvitaan kunnanhallituksen päätös. (Lisätietoja/valmistelija: Anu Alavuotunki)

7 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 17/ Kunnanhallitus Kunnanjohtajan päätösesitys: Kunnanhallitus päättää ottaa Mäntsälän kunnan hallintaan noin 0,52 ha suuruisen yhteisen alueen Sepäntontti ja maat sen osuudenomistajilta liitteenä olevan hallintasopimuksen mukaisesti. Hyväksyttiin esityksen mukaan. Liite 1. Hallintasopimus Liite 2. Kartta

8 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 17/ Maankäyttölautakunta Kunnanhallitus Maankäyttölautakunta Maankäyttölautakunta Kunnanhallitus Päiväkoti Amandan asemakaavan muutoksen hyväksyminen 336/ /2016 Maankäyttölautakunta Päiväkodeille on etsitty paikkoja erityisesti keskustan itäpuolelta. Maankäyttölautakunta esitti lausuntonaan "Lautakunta esittää, että vielä tutkitaan vaihtoehtoista sijoituspaikkaa koska Isoniitylle rakentamisessa tulee lisäkustannuksia paalutuksen ja maaperän kosteuden takia.". Päiväkotien yksikkökokoa on samalla pyritty nostamaan. Päiväkoti Amanda sijoittuu taajamarakenteessa saavutettavuuden, häiriöiden ja turvallisuuden kannalta edullisesti. Nykyinen käytössä oleva tontti joka on osittain laajentunut puistoalueelle kevyen liikenteen reittien rajaamana mahdollistaa laajennuksen. Amanda tulee peruskorjausikään lähivuosina. Tontille mahtuu 4-ryhmän lisärakentaminen mikä mahdollistaa vaiheittaisen peruskorjauksen. Ensivaiheessa rakennetaan uusi täydentävä 4-ryhmän osa jonne lapset siirtyisivät. Tämän jälkeen peruskorjataan vanha osa, jolloin Amanda jatkaa 8-ryhmän päiväkotina nykyisellä tontilla. Asemakaavaa varten on tutkittu laajennusmahdollisuuksia ja löydetty kaksi laajennustapaa. Niiden pohjalta on laadittu Amanda asemakaavamuutoksen luonnos päivätty , joka mahdollistaa kummankin vaihtoehdon toteuttamisen. Kaavoitusjohtajan päätösesitys: Maankäyttölautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle, että käynnistetään Amanda asemakaavan muutos, jolla selvitetään onko laajentamiselle estettä. Samalla maankäyttölautakunta esittää asetettavaksi nähtäville osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) ja Amandan asemakaavan luonnos , sekä että pyydetään kunnan sisäiset lausunnot luonnoksesta. Maankäyttölautakunta päätti hyväksyä esityksen. Liite 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Liite 2. Asemakaavamuutoksen luonnos Kunnanhallitus Kunnanjohtajan päätösesitys: Kunnanhallitus hyväksyy maankäyttölautakunnan esityksen. Käsittely: Kaavoitusjohtaja Lauri Pouru ja maankäyttöinsinööri Vesa Gummerus esittelivät asiaa kokouksessa.

9 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 17/ Maankäyttölautakunta Kunnanhallitus Maankäyttölautakunta Maankäyttölautakunta Kunnanhallitus Hyväksyttiin esityksen mukaan. Maankäyttölautakunta Liite 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Liite 2. Asemakaavamuutoksen luonnos Päiväkoti Amandan asemakaavaluonnos oli nähtävillä , siitä ei jätetty kunnan sisäisiä lausuntoja tai asukkaiden mielipiteitä. Asemakaava voidaan asettaa virallisesti nähtäville saman sisältöisenä ja pyytää siitä viranomaisten lausunnot. (Valmistelija asemakaavains. Tapio Sillfors ) Vs. kaavoitusjohtajan päätösesitys: Maankäyttölautakunta päättää asettaa Amandan asemakaavaehdotuksen päivätty virallisesti nähtäville ja pyytää siitä viranomaisten lausunnot. Maankäyttölautakunta päätti hyväksyä esityksen. Liite 1. Asemakaavakartta havainnekuvilla Liite 2. Asemakaavakartta virallinen Liite 3. Asemakaavaselostus Liite 4. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maankäyttölautakunta Amandan asemakaavan muutosehdotus oli nähtävillä välisen ajan ja siitä saatiin 3 lausuntoa, muistutuksia ei jätetty. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY-keskus Kaavaselostuksen liitteenä oleva yleiskaavaote ei vastaa asemakaavamuutoksen aluetta. Vastine: Vaihdetaan oikea liite. Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Uudisosan rakennuspiirustuksista on hyvä pyytää lausuntoa Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen terveysvalvonnalta jo ennen rakennuslupakäsittelyä. Vanhan osan tulevassa peruskorjauksessa on tärkeää huomioida rakennuksessa aiemmin olleet vesivahingot ja tehdä peruskorjaus riittävän laajasti. Vastine: Merkitään tiedoksi.

10 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 17/ Maankäyttölautakunta Kunnanhallitus Maankäyttölautakunta Maankäyttölautakunta Kunnanhallitus Tekniset palvelut Asemakaavaehdotuksessa YS-1 kaavamääräyksen tontin rajoille on esitetty istutettavat / säilytettävät puurivistöt. Puukkomäenraitin ja Koskenraitin puurivistöjen tarpeellisuus tulisi tarkastella rakennussuunnittelun yhteydessä tehtävässä piha- ja istutussuunnittelun luonnosvaiheessa. Pihasuunnitelma hyväksytään rakennuslupamenettelyn yhteydessä. Kaavaselostuksen rakentamistapaohjeen kohdassa 5 huomioidaan seuraavaa rakennuksen materiaaleista ja väreistä sekä kattomuodosta: Materiaalit ja värit: Nykyisen päiväkotirakennuksen julkisivut ovat pääosin tiilenpunaisesta tiilestä muurattuja ja seinien yläosat puuverhoiltuja valkoiseksi maalattuja. Vesikattomateriaalina on tiilenpunainen betonikattotiili Kattomuodoksi rakennustapaohjeessa edellytetään harjakattoa ja kattokaltevuudeksi n. 1:3. Teknisten palveluiden mukaan tulevalle laajennukselle ja nykyisen päiväkodin korjaukselle tulisi sallia muitakin kattomuotoja ja materiaaleja, kuin rakennustapaohjeessa on edellytetty. Nykyisen päiväkodin kattomuoto on eri suuntiin kallistuva monimuotoinen pulpettikatto, lappeiden kaltevuus vaihtelee ja katossa on paljon jiirejä. Nykyisen päiväkodin kattomateriaalin tulisi olla tarvittaessa teknisistä ja arkkitehtoonisista syistä vaihdettavissa esimerkiksi saumattuun rivipeltikatteeseen. Tämä mahdollisuus antaa laajemmin vaihtoehtoisia toteutusmahdollisuuksia rakennussuunnittelussa. Laajennuksen kattomuoto- ja materiaali sovitetaan rakennussuunnittelun luonnossuunnitteluvaiheessa nykyiseen kattomuotoon arkkitehtoonisesti sopivaksi. Luonnokset hyväksytetään rakennusvalvontaviranomaisella. Vihersuunnittelu sekä kuntatekniikan puistot -tulosyksikkö toivoo, että asemakaavaehdotuksessa metsäpäiväkodille osoitetut tilat muutetaan asemakaavassa päivähoidon käyttöön. Asemakaavan merkintä, jolla päiväkodin piha osoitetaan kaavassa, pidetään hyvänä, koska puistometsästä on jo aiemmin otettu iso lohko päiväkodin pihakäyttöön. Vastaava ajantasainen ja toiminnanmukainen kaavamerkintä tulisi olla myös metsäpäiväkodin tilojen osalla. Päivähoito ei ole VP alueen mukaista toimintaa. Tällä hetkellä kaavamerkinnän vastaisesti puistometsään on sijoitettu kulun ja koiran ulkoiluttamisen kieltäviä merkkejä. Metsäpäiväkodin alueelta on aluskasvillisuus hävinnyt ja puiden juuret ovat maan kulumisen takia pinnassa. Tulevaisuudessa alueelle joudutaan mahdollisesti tekemään avohakkuu, kun kuuset alkavat kuolemaan. Vastine: YS-1 alueen rajoille on esitetty puurivit koska rakentaminen on kokonaismassaltaan suuri. Puuriveillä miljöötä voidaan pehmentää sekä kävelyteiden että erityisesti ja rivitalojen suuntaan.

11 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 17/ Maankäyttölautakunta Kunnanhallitus Maankäyttölautakunta Maankäyttölautakunta Kunnanhallitus Asemakaavassa ei ole kaavamääräyksiä materiaaleista, väreistä tai kattokaltevuudesta. Kaavaselostuksen lopussa on rakennustapaohje ko. seikoista joilla pyritään sovittamaan päiväkodin laajennus osaksi nykyistä rakennusta. Kattomuoto harjakatto tai pulpettikatto on perusteltu, koska missään ympäristön rakennuksessa ei ole tasakattoa. Rakennusmateriaalit tulisi sovittaa yhteen. Koska kyseessä on ohje voidaan siitä perustellusta syystä poiketa. Asemakaavassa on alueelle varattu puistoja koko aluetta koskevan tarkastelun pohjalta. Puistot muodostavat yhdessä kevyen liikenteen yhteyden Nordenskiöldintieltä idässä Koskenraitin kautta Mustamäkeen lännessä. Vaikkakin alue on nyt osittain päiväkodin käytössä on tulevaisuudessa myös muu käyttö mahdollinen. Periaatteessa puistoja on keskustaajaman asemakaava-alueella niukasti eikä niiden määrää tulisi vähentää. Ei muutoksia asemakaavaan. (Valmistelija asemakaavains. Tapio Sillfors ) Vs. kaavoitusjohtajan päätösesitys: Maankäyttölautakunta päättää hyväksyä Amandan asemakaavaehdotuksen päivätty ja esittää kunnanhallitukselle sekä kunnanvaltuustolle sen vahvistamista. Maankäyttölautakunta päätti hyväksyä esityksen. Liite 1. Asemakaavakartta havainnekuvilla Liite 2. Asemakaavakartta Liite 3. Asemakaavaselostus Liite 4. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kunnanhallitus Kunnanjohtajan päätösesitys: Kunnanhallitus hyväksyy maankäyttölautakunnan esityksen ja esittää sen edelleen kunnanvaltuustolle. Käsittely: Vs.kaavoitusjohtaja Vesa Gummerus esitteli asiaa kokouksessa. Käsittelyn kuluessa kunnanjohtaja muutti esitystään seuraavasti: Kunnanhallitus päättää hyväksyä Amandan asemakaavaehdotuksen päivätty Hyväksyttiin muutetun esityksen mukaan.

12 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 17/ Maankäyttölautakunta Kunnanhallitus Hallintosäännön edellyttämät periaatteet kunnan kiinteän omaisuuden luovuttamisesta ja vuokralle antamisesta / Männikkö II, Taruma sekä kunnan muut asunto-, liike- ja yritystontit 452/02/2016 Maankäyttölautakunta Männikkö II -alueella on vapaana 11 omakotitalotonttia (AO). Vapaana olevien tonttien pinta-alat ovat keskimäärin noin m2 ja niillä on rakennusoikeutta , k-m2 tai k-m2. Tonttien kaavamääräykset vaihtelevat ja mm. määräävät julkisivumateriaalin (puu, tiili, hirsi tai rappaus) kortteleittain. Julkisivumateriaaleihin on tehty alueellinen poikkeuslupa maankäyttölautakunnan päätös , joka lisäsi puuverhoiltujen tonttien tarjontaa 7 tonttia. Omakotitalojen rakentamisessa rakennettava kerrosala on laskenut viime vuosien aikana merkittävästi. Hyökännummen alueella Taruman asemakaava-alueen kaava on tullut voimaan Taruman alueen kunnallistekniikan 1-vaihe rakennetaan vuoden 2016 aikana. Kunnallistekniikan valmistuttua tontit asetetaan yleisesti haettavaksi 1-vaiheen myötä 18 pientalotonttia (AO) ja lisäksi 2 rivitalotonttia (AP). Tonttien kaavamääräykset vaihtelevat ja mm. määräävät julkisivumateriaalin (puu, tiili, hirsi tai rappaus) kortteleittain. Kunnanvaltuusto päätti viimeksi pientalotonttien hinnaksi 180 /k-m2 tai 45 /m2 sekä yritys- ja liiketonttien hinnoiksi 8, 13, 15 tai 16 /m2. Myyntihintaan lisätään lohkomiskulut, euroa. Nykyinen hinnoittelu ja Männikössä jäljellä olevien tonttien rakennusoikeudet sopivat huonosti nykyiseen markkinakysyntään. Kysyntä on pienempiin rakennuksiin ja pienempiin tontteihin kun jäljellä olevissa tonteissa rakennusoikeutta on k-m2. Tämä nostaa tonttien hinnan nykyisellä hinnalla euron haarukkaan. Rakennusoikeudeltaan isojen tonttien kysynnän arvioidaan nykyisessä talous- ja markkinatilanteessa jatkuvan tulevaisuudessakin vähäisempänä mitä se on ollut aiemmin. Tehdyn hintaselvityksen mukaan ajanjaksolla 1/2014-6/2016 yksityisten myymien asemakaavan mukaisten pientalotonttien (21 kauppaa) hinnat Kirkonkylän alueella ovat olleet keskimäärin 194,53 /k-m2 (-16,2 % vuoteen 2012 verrattuna) ja noin 49,60 /m2 (- 5,3 %). Myytyjen tonttien keskimääräinen koko on ollut noin 1109 m2 (+6,8 %) ja tonttikohtainen hinta noin euroa (+2,0 %). Hyökännummen alueen tonttien keskihinnat ovat hintaselvityksen mukaan keskiarvoltaan lähellä samaa tasoa kirkonkylän tonttien hintojen kanssa, joskin kauppamäärä on ollut samalla ajanjaksolla 6 kauppaa. Kauppojen vähäisyydestä johtuen tarkkoja hintatilastoja Hyökännummelta ei voida tehdä. Pientalotonttien uusi hinnoittelurakenne

13 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 17/ Maankäyttölautakunta Kunnanhallitus Esitetään, että kirkonkylän alueen (mm. Männikkö II) hinnoittelurakennetta muutetaan seuraavasti: tontin asemakaavan mukaisesta kokonaisrakennusoikeudesta: ensimmäiset 150 k-m2: 200 e/k-m2, 150 k-m2 ylittävä ja seuraava 100 k-m2 eli rakennusoikeuden väli 151 k-m2-250 k-m2: 140 e/k-m2 (-30 % edellisestä) 250 k-m2 ylittävä osuus: 98 e/k-m2 (-30 % edellisestä). (esim. tontin kokonaisrakennusoikeus yhteensä 280 k-m2 - hinta lasketaan: (150 x 200) + (100 x 140) + (30 x 98) = e ) Hinnoittelurakenteen muutos tarkoittaa, että rakennusoikeudeltaan 225 k-m2:n mukaisella tontilla hinta pysyy samana. Sitä pienemmillä hinta nousee hieman (esim. 200 k-m2: e / +2,7 %). Yli 225 k-m2:n rakennusoikeuden tonteilla hinta puolestaan laskee nykyisestä. Esimerkiksi Männikön jäljellä olevien tonttien hinnat olisivat siten e (-3,8 % - 14,4 % nykyisestä). Uusi hintataso asettuisi yksityisten tekemien tonttikauppojen vertailussa keskimääräisen tonttikohtaisen hinnan tuntumaan. Esitetään, että Hyökännummen alue (mm. Taruma I vaihe) hinnoitellaan seuraavasti: tontin asemakaavan mukaisesta kokonaisrakennusoikeudesta: ensimmäiset 150 k-m2: 180 e/k-m2, 150 k-m2 ylittävä ja seuraava 100 k-m2 eli rakennusoikeuden väli 151 k-m2-250 k-m2: 126 e/k-m2 (-30 % edellisestä) 250 k-m2 ylittävä osuus: 88 e/k-m2 (-30 % edellisestä). (esim. tontin kokonaisrakennusoikeus yhteensä 280 k-m2 - hinta lasketaan: (150 x 180) + (100 x 126) + (30 x 88) = e ) Maapohjan hintaan lisätään lohkomiskuluina euroa. Tonttien myyntihinnat on esitetty liitteessä. Muiden tonttien ja tontinosien hinnoittelua esitetään pidettäväksi ennallaan 45 /m2. Yleishyödyllinen yhteisö Esitetään, että mikäli tontin tai maa-alueen vuokralainen on yleishyödyllinen yhteisö, vuosivuokra jatkossa määritetään 5 % maapohjan arvosta, kun yleisesti vuosivuokra määritetään 7 %:n mukaisesti. Lisäksi aiempaan tonttien luovutuspäätökseen esitetään muutamia tarkennuksia, jotka vahvistavat kunnan tonttien luovutuksessa vallinneen käytännön. Hallintosäännön 40 mukaan kunnanhallitus ratkaisee asiat, jotka koskevat kiinteän omaisuuden (maaomaisuuden) myymistä ja ostamista pois lukien omakoti- ja paritalotontit. Maankäyttölautakunnan

14 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 17/ Maankäyttölautakunta Kunnanhallitus toimintasäännön kohtien 5.9 ja 7.1 mukaan kaavoitusjohtaja päättää kunnan omakoti- ja paritalotonttien myymisestä, vuokraamisesta ja takaisinostamisesta valtuuston hyväksymien perusteiden mukaisesti. Esityksen mukaan periaatteet tulevat voimaan koskien uusia tonttien luovutuksia. (Valmistelija: vs. kaavoitusjohtaja Vesa Gummerus, puh ) Vs. kaavoitusjohtajan päätösesitys: Maankäyttölautakunta esittää A) kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että valtuusto hyväksyy noudatettavaksi seuraavat periaatteet kiinteän maaomaisuuden myynnistä ja vuokralle antamista varten. Aiempaan päätökseen tehdyt muutokset on esitetty alleviivattuina. 1. Omakotitalo- ja paritalotontit Uudet tontit laitetaan lehti-ilmoituksella haettavaksi, kun alueen kaavoitukselliset ja kunnallistekniset valmiudet ovat olemassa. Männikkö II -alueen vapaat tontit ja Taruman alueen 1-vaiheen tontit on esitetty liitekartoissa. Omakotitontit luovutetaan itselleen rakentaville yksityishenkilöille, jotka eivät ole viimeisen 5 vuoden kuluessa saaneet kunnan tonttia. Tontit, joille voidaan rakentaa myös paritalo, luovutetaan ensisijaisesti rakennusliikkeille tai vastaaville. Tontinsaajalla tulee olla realistiset rakentamisedellytykset rakennushankkeen toteuttamiseksi. Omakotitalotontit, jotka ovat jo olleet ensimmäisen kerran haettavana eivätkä ole silloin menneet kaupaksi tai vuokrattu, voidaan luovuttaa toissijaisesti rakennusliikkeille tai vastaaville, jotka eivät ole viimeisen 5 vuoden kuluessa saaneet kunnan tonttia. Rakentaminen tontilla tulee aloittaa yhden (1) vuoden kuluessa luovutuksesta ja saattaa valmiiksi niin, että rakennustarkastusviranomainen voi tehdä käyttöönottokatselmuksen kolmen (3) vuoden kuluessa luovutuksesta. Omakotitontit, jotka luovutetaan yrityksille tai vastaaville, luovutetaan ensisijaisesti myymällä. 1.1 Kiinteähintaiset tontit Tonttien saajat valitaan arpomalla. Hakijoille arvotaan tontin varausjärjestys, jonka perusteella hakija saa valita haettavana olleista vapaista tonteista ostettavan tai vuokrattavan tontin. Tonttivaraus tulee voimaan, kun hakija on maksanut varausmaksun. Jos maksua ei ole maksettu laskun eräpäivään mennessä, niin tällöin katsotaan hakijan luopuneen tonttihakemuksesta. Arpominen suoritetaan kaavoitusjohtajan valvomana ja kahden muun kunnan työntekijän toimesta. Avio-/avopuolisot tai samaan talouteen kuuluvat voivat jättää yhteensä vain yhden hakemuksen. Tontinsaajan luopuessa tontista tarjotaan ko. tonttia ostettavaksi tai

15 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 17/ Maankäyttölautakunta Kunnanhallitus vuokrattavaksi seuraavalle viimeksi järjestetyn arvontatilaisuuden varausjärjestyksen osoittamalle hakijalle, joka ei ole saanut tonttia. Jäljelle jääneet tontit, joita ei varausjärjestyksen perusteella ole haettu, tulevat luovutettaviksi hakemusten perusteella ympärivuotisesti. 1.2 Tarjoustontit Kunnanhallitus nimeää tarjousten perusteella myytävät tontit ja vähimmäishinnat. Samalle hakijalle tai hakijakunnalle voidaan luovuttaa vain yksi tontti. Mikäli tarjouksen jättää useammasta tontista, tarjousjärjestys on mainittava. Samanhintaisen tarjousten jättäneiden välillä saaja valitaan arpomalla kohdassa 1.1 mainitulla tavalla. Tarjouskilpailu voidaan järjestää myös internetissä huutokauppana Maankäyttösopimuksilla kunnalle tulleet yksittäiset pientalotontit myydään ostotarjousten perusteella. Ilman tonttia jääneet hakijat jäävät varasijalle tarjousten perusteella. 1.3 Tonttien ja lisäalueiden hinnat Tonttien hinta Kirkonkylän asemakaava-alueen kortteleissa, joissa on kiinteä rakennusoikeus, (mm. Männikön alue) muodostuu seuraavasti: tontin asemakaavan mukaisesta kokonaisrakennusoikeudesta: ensimmäiset 150 k-m2: 200 e/k-m2, 150 k-m2 ylittävä ja seuraava 100 k-m2 eli rakennusoikeuden väli 151 k-m2-250 k-m2: 140 e/k-m2 (-30 % edellisestä) 250 k-m2 ylittävä osuus: 98 e/k-m2 (-30 % edellisestä). (esim. tontin kokonaisrakennusoikeus yhteensä 280 k-m2 - hinta lasketaan: (150 x 200) + (100 x 140) + (30 x 98) = ) Tonttien hinta Hyökännummen asemakaava-alueen kortteleissa, joissa on kiinteä rakennusoikeus, (mm. Taruman alue) muodostuu seuraavasti: tontin asemakaavan mukaisesta kokonaisrakennusoikeudesta: ensimmäiset 150 k-m2: 180 e/k-m2 (-10 % Kirkonkylän yksikköhinnasta), 150 k-m2 ylittävä ja seuraava 100 k-m2 eli rakennusoikeuden väli 151 k-m2-250 k-m2: 126 e/k-m2 (-30 % edellisestä) 250 k-m2 ylittävä osuus: 88 e/k-m2 (-30 % edellisestä). (esim. tontin kokonaisrakennusoikeus yhteensä 280 k-m2 - hinta lasketaan: (150 x 180) + (100 x 126) + (30 x 88) = ) Kirkonkylän ja Hyökännummen asemakaava-alueen muiden omakotitonttien sekä tontinosien hinta asemakaava-alueilla on 45 /m2. Erityisistä syistä maankäyttölautakunta voi poiketa omakoti- ja paritalotonttien asemakaavan mukaisten tontinosien myyntihinnoista.

16 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 17/ Maankäyttölautakunta Kunnanhallitus Kerros- ja rivitalotontit Kerros- ja rivitalotonttien hinnoista ja luovutusehdoista päättää kunnanhallitus tapauskohtaisesti. 3. Yritys- ja liiketontit Tontteja ensisijaisesti myydään, mutta vuokraus on myös mahdollista. Tonttien hinnat: A) Yritysalueiden liiketontit 15 /m2 (Kruunu, Linnala ja Mäntsälän portti (ei koske Kehä V ja Lahdentien risteysaluetta). B) Yritysalueiden muut tontit 13 /m2, Poikkitie, Veturi ja Liljendal (ei koske Kapuli). C) Marjalan alueen yritystonttien hinta on 8 /m2. D) Kapulin alueen hinnoista ja luovutusehdoista päättää kunnanhallitus tapauskohtaisesti E) Ydinkeskustan sekä Kehä V ja Lahdentien risteysalueen liikerakennustonttien hinnoista ja luovutusehdoista päättää kunnanhallitus tapauskohtaisesti Kunnanhallitus voi erityisistä syistä poiketa em. myyntihinnoista. Muista yritys- ja liiketonttien luovutusehdoista päättää kunnanhallitus tapauskohtaisesti. 4. Muut maa-alueet Kunnanhallitus päättää tapauskohtaisesti asemakaavan ulkopuolisten rakennuspaikkojen ja muiden maa-alueiden/kiinteistöjen luovutusehdoista ja hinnoista enintään euroon saakka. 5. Taksat ja maksut Lisäksi peritään silloin, kun kaupan kohteena on itsenäiseksi kiinteistöksi muodostettu alue, lohkomiskustannuksina euroa. Tonttien varausmaksu on euroa. Varausmaksu peritään myös teollisuustonteilta. Varausmaksu hyvitetään kokonaan tontin ostajalle kiinteistökaupan tai -vuokrauksen yhteydessä. Varausmaksusta palautetaan puolet hakijalle kirjallisesta tonttivarauksen peruutuksesta, joka on tehty varauksen voimassaoloaikana. 6. vuokrausehdot ja omaksi lunastaminen Tonttien ja muiden maa-alueiden vuosivuokra on 7 %:a maapohjan myyntihinnasta tai muusta käyvästä arvosta. Vuokra sidotaan elinkustannusindeksiin. Vuokratonttien omaksi ostohinta on sen ajankohdan myyntihinta. Mikäli tontin tai maa-alueen vuokralainen on yleishyödyllinen yhteisö, vuosivuokra määritetään 5 % maapohjan arvosta. 7. Voimaantulo, hakeminen ja aiemmat päätökset

17 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 17/ Maankäyttölautakunta Kunnanhallitus Tämän päätöksen hinnat ja luovutusehdot tulevat voimaan alkaen ja koskevat uusia tonttien ja muiden maa-alueiden luovutuksia. Tontteja on haettava kirjallisesti kunnalta ja hakemuksen päivämääräksi tulee se, milloin hakemus on kirjattu kuntaan saapuneeksi. Vanhat vuokratontin haltijat saavat ostaa tonttinsa omaksi ennen tätä päätöstä voimassa olleilla hinnoilla ja luovutusehdoilla, jos vuokratontin kirjallinen ostohakemus on jätetty mennessä kuntaan. Muutoin tällä päätöksellä kumotaan kunnanvaltuuston tekemä kiinteän omaisuuden luovutusperiaatteita ja hinnoittelua koskeva päätös Maankäyttölautakunta päätti hyväksyä esityksen. Liite 1. Kartta, Männikkö II vapaat tontit Liite 2. Tonttiluettelo, Männikkö II vapaat tontit Liite 3. Kartta, Taruma 1- vaiheen uudet tontit Liite 4. Tonttiluettelo, Taruma 1-vaiheen uudet tontit Kunnanhallitus Kunnanjohtajan päätösesitys: Kunnanhallitus hyväksyy maankäyttölautakunnan esityksen ja esittää sen edelleen kunnanvaltuustolle. Käsittely: Vs.kaavoitusjohtaja Vesa Gummerus esitteli asiaa kokouksessa. Hyväksyttiin esityksen mukaan.

18 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 17/ Kunnanhallitus Lausunto Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen esityksistä vuoden 2017 talousarviosta ja palvelusopimuksesta vuosille / /2014 Kunnanhallitus Keski-Uudenmaan ympäristökeskus huolehtii sopijakuntiensa ympäristöterveydenhuollon ja ympäristönsuojelun tehtävistä. Ympäristökeskus on pyytänyt päivätyllä kirjeellä lausuntoa sopijakunnilta vuoden 2017 talousarviosta ja palvelusopimuksesta vuosille Ympäristökeskus on korjannut talousarvioesitystään huomioiden kilpailukykysopimuksen tuomat muutokset. Kilpailukykysopimuksen tuomalla toimintamenojen pienentymisellä ei ole vaikutusta palvelusuunnitelman tavoitteisiin tai kuntakohtaisiin palveluihin. Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta on omalta osaltaan hyväksynyt vuoden 2017 talousarvioesityksen kokouksessaan ja esityksen palvelusopimukseksi Kuntien maksuosuudet määräytyvät tuotteistettujen ja kuntakohtaisesti kohdennettujen palveluiden mukaisesti. Sopijakuntien lopulliset maksuosuudet määräytyvät tilinpäätösvaiheessa kuntakohtaisesti kohdennettujen palveluiden sekä maksuosuuksia kompensoivien maksutulojen perusteella. Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen palvelut jakautuvat hallinnon, ympäristövalvonnan, ympäristönsuojelun, terveysvalvonnan ja eläinlääkintähuollon tulosyksiköille. Mäntsälän osalta yhteistoimintakorvaus vuonna 2016 on yhteensä euroa ja esitys vuodelle 2017 kilpailukykysopimuksen mukaisen korjauksen jälkeen on euroa, muutos euroa / -4,93 %. Toimintakorvauksen alenemisesta kilpailukykysopimus muodostaa noin puolet eli euroa Ympäristökeskuksen hallinnon tulosyksikön meno-osuus kasvaa, koska ympäristökeskus varautuu vuonna 2017 asiakas-/paikkatiedon kehittämiseen varaamalla euroa investointimäärärahan tietokoneohjelmistoihin. Ohjelmistoinvestointi kuoletetaan hallinnon tulosyksikön kautta 24 kuukauden tasaeräpoistoina (so (/v). Hallinnon tulosyksikölle varataan lisäksi euroa asiakas-/paikkatietojärjestelmän käyttöönottoon. Ympäristövalvonnan tulosyksikön maksuosuus pienenee lisääntyneiden toimintatulojen johdosta. Terveysvalvonnan tulosyksikön maksuosuus pienenee palvelutarpeen määrällisen vähenemisen takia. Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen tehtävät tulevat todennäköisesti aluehallintouudistuksen myötä muuttumaan vuoden 2019 alussa ympäristöterveydenhuollon (so. terveysvalvonta ja eläinlääkintähuolto) järjestämisvastuun siirtyessä maakunnille. Muutos ei suoranaisesti vaikuta ympäristökeskuksen palveluihin vielä vuonna 2018, mutta välillisesti se saattaa heikentää viranomaispalveluita osan työajasta sitoutuessa hallinnonuudistukseen. Ympäristökeskuksen sopijakuntien tulee aluehallintouudistus huomioon ottaen ratkaista ympäristökeskuksen

19 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 17/ Kunnanhallitus toiminnan jatko ja palvelukokonaisuus. Asiasta ympäristökeskus tulee pyytämään erillisen lausunnon sopijakunnilta. (valmistelija: vs. kaavoitusjohtaja Vesa Gummerus, puh ) Kunnanjohtajan päätösesitys: Kunnanhallitus päättää lausuntonaan Keski-Uudenmaan ympäristökeskukselle, että kunnanhallitus hyväksyy Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen vuoden 2017 talousarvioesityksen ja palvelusuunnitelman vuosille Pöytäkirja tarkastetaan tämän pykälän osalta heti kokouksessa. Käsittely: Vs.kaavoitusjohtaja Vesa Gummerus esitteli asiaa kokouksessa. Hyväksyttiin esityksen mukaan. Liite 1. Esitys palvelusopimukseksi Liite 2. Palvelusopimus

20 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 17/ Kunnanhallitus Mäntsälän kunnan asunto-ohjelma / /2016 Kunnanhallitus Mäntsälän kunnassa on käynnistetty asunto-ohjelman päivittäminen keväällä Asunto-ohjelman laatimiseen ovat osallistuneet seuraavat henkilöt: tekninen johtaja kunnankamreeri vanhustyönpäällikkö sosiaalipalvelupäällikkö vs. kaavoitusjohtaja asemakaavainsinööri kaavasuunnittelija toimitusjohtaja Hannu Seppälä Anja Tupamäki Minna Koivumäki Arja Tolttila Vesa Gummerus Tapio Sillfors Mari Niinistö Rauni Ohvo Työryhmän tavoitteena on ollut esittää asunto-ohjelmassa Mäntsälän vallitsevien asuntomarkkinoiden nykytilanne, Mäntsälän asuntostrategia ja keinot tavoitteiden saavuttamiseksi. Asunto-ohjelman kautta pyritään vastaamaan asuntokannan kehittämisen haasteisiin ja toteuttamaan MAL-aiesopimuksen mukaiset tavoitteet. Kunnanvaltuusto hyväksyy asunto-ohjelman ja seuraa etenemistä osavuosikatsauksissa ja tilinpäätöksissä kerran vuodessa. Kerran vuodessa pidetään infotilaisuus valtuustolle. Kunnanhallitus vastaa kunnan omistajaohjauksesta osana konsernijohtoa ja seuraa tytäryhtiöiden toimintaa niiden tavoitteiden saavuttamisessa (myös strategian ja ohjelman toteuttajana). Maankäyttöpalvelut seuraa asumiseen käytettävien tonttien riittävyyttä kaavoituskatsauksessa ja seuraa MAL-sopimuksen tavoitteita. Mäntsälän vuokra-asunnot Oy seuraa asuntokannan kehitystä, asuntomäärissä tapahtuvia muutoksia, Mäntsälään muuttavien asumistilannetta, Mäntsälän vuokra-asunnot Oy:n kohteiden kunnostuksen etenemistä ja vuokratasoa. Kunnanjohtajan päätösesitys: Kunnanhallitus esittää valtuustolle asunto-ohjelman hyväksymistä. Käsittely: Toimitusjohtaja Rauni Ohvo ja vs.kaavoitusjohtaja Vesa Gummerus esittelivät asiaa kokouksessa. Hyväksyttiin esityksen mukaan. Merkittiin, että Kari Kuisma poistui kokouksesta klo ja Sari Martniku saapui kokoukseen klo pykälän käsittelyn aikana

21 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 17/ Perusturvalautakunta Kunnanhallitus Ikäihmisten ennaltaehkäisevien toimintamallien kehittämishanke 408/ /2015 Perusturvalautakunta Perusturvalautakunta päätti ( ja ) ohjata perintörahaa hankkeeseen, jossa edistetään ikäihmisten toimintakykyä tukevien toimintamallien kehittämistä ja käyttöönottoa. Hanke toteutettiin ajalla Hankkeen loppuraportti on liitteenä 1. (Valmistelija/lisätietoja: vanhuspalvelupäällikkö Minna Koivumäki, puh ) Perusturvajohtajan päätösesitys: Perusturvalautakunta merkitsee hankkeen loppuraportin tiedoksi ja lähettää sen edelleen tiedoksi kunnanhallitukselle. Perusturvalautakunta päätti hyväksyä esityksen. Lisäksi lautakunta esitti yksimielisesti, että erilaisista hyvinvointia tukevista toiminnoista tiedotetaan monipuolisesti. Liite 1. Neuvokas Ikä hankkeen loppuraportti Kunnanhallitus Kunnanjohtajan päätösesitys: Kunnanhallitus merkitsee tiedoksi loppuraportin. Käsittely: Perusturvajohtaja Eija Rintala esitteli asiaa kokouksessa. Hyväksyttiin esityksen mukaan. Liite 1. Neuvokas Ikä -hankkeen loppuraportti

22 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 17/ Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Perusturvalautakunta Kunnanhallitus Valtuustoaloite sosiaalisen luototuksen käyttöönottamisesta Mäntsälässä 323/ /2016 Kunnanvaltuusto Vasemmistoliiton, sosiaalidemokraattisen ja vihreä valtuustoryhmät sekä Sari Martniku jättivät seuraavanlaisen valtuustoaloitteen: "Aloite sosiaalisen luototuksen käyttöönottamisesta Mäntsälässä Esitämme, että Mäntsälä ottaa käyttöön nk. sosiaalinen luototuksen. Se olisi tarkoitettu Mäntsälässä vakinaisesti asuville pienituloisille ja vähävaraisille henkilöille, joilla eri syistä, esimerkiksi vakuuksien puuttumisen tai maksuhäiriömerkinnän vuoksi, ei ole mahdollisuutta saada kohtuuehtoista luottoa. Sosiaalisen luoton myöntäminen edellyttäisi, että luoton saaja kykenee tuloistaan maksamaan luoton kuukausittaiset lyhennykset ja korot. Maksukykyä arvioitaessa tuloista vähennettäisiin asumiskustannuksista, välttämättömistä vakuutuksista, päivähoidosta, elatusmaksuista, terveydenhuollosta ja velkojen hoidosta aiheutuvat kulut sekä välttämättömät elinkustannukset. Välttämättömänä elinkustannuksena käytettäisiin velkajärjestelynormia, jonka oikeusministeriö päättää vuosittain antamallaan asetuksella. Näiden menojen jälkeen hakijan käyttöön tulisi jäädä sosiaalisen luoton lyhennykseen ja korkokuluihin tarvittava summa. Jos tuloissa on tapahtumassa muutoksia, otettaisiin maksukykyä arvioitaessa huomioon muuttuva tilanne. Päätöstä tehtäessä huomioitaisiin kaikki velat ja vastuut, myös ulosotossa olevat velat, vaikka hakemushetkellä ei tuloista olisikaan ulosmittausta. Sosiaalista luototusta voidaan myöntää henkilön tai perheen itsenäistä selviytymistä tukeviin tarkoituksiin mm. takuuvuokraan kohtuullisiin kodin hankintoihin kohtuullisiin pienehköihin asunnon muutostöihin työn edellyttämän auton tai työvälineiden ostamiseen osamaksurästeihin, vuokravelkoihin ja muiden pienehköjen velkojen järjestämisiin muihin menoihin, jotka auttavat hakijaa selviytymään itsenäisesti Hakijan tulisi hakemuksessa perustella, miten luotto tukee hänen itsenäistä selviytymistään. Luoton määrä olisi enintään Luoton määrästä päätettäessä arvioitaisiin hakijan kyky maksaa luotto takaisin. Luotosta perittäisiin voimassaoleva Suomen Pankin viitekorko. Sosiaalisesta luotosta ei perittäisi toimitusmaksua eikä järjestelypalkkiota.

23 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 17/ Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Perusturvalautakunta Kunnanhallitus Takaisinmaksuehdot sovitaan luotonsaajan kanssa hänen todellisen maksukykynsä mukaan. Luoton takaisinmaksuaika voisi olla enimmillään viisi vuotta. Luotosta tehtäisiin luottosopimus, jossa sovitaan takaisinmaksuehdot. Mäntsälässä Vasemmistoliiton Valtuustoryhmä Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä Vihreitten valtuustoryhmä Sari Martniku" Kunnanvaltuusto päätti lähettää aloitteen kunnanhallitukselle valmisteltavaksi. Liite 1. Valtuustoaloite Kunnanhallitus Kunnanjohtajan päätösesitys: Kunnanhallitus lähettää aloitteen perusturvan toimialalle valmisteltavaksi. Hyväksyttiin esityksen mukaan. Perusturvalautakunta Sosiaalisesta luototuksesta on säädetty laki (2002/1133). Lain mukaan luototuksen tarkoituksena on ehkäistä taloudellista syrjäytymistä ja ylivelkaantumista sekä edistää henkilön ja perheen itsenäistä suoriutumista. Kunta päättää itse sosiaalisen luototuksen käyttöönotosta. Sen järjestäminen on lakiin perustuva kunnille vapaaehtoinen tehtävä. Mikäli kunta päättää ottaa sosiaalisen luototuksen palveluvalikoimaansa, on kunnan määriteltävä kriteerit luoton saamiselle. Kriteerien tulee perustua lakiin sosiaalisesta luototuksesta, yleisiin sosiaalihuollon säännöksiin, yleisiin hallinto-oikeudellisiin perusteisiin kuten yhdenvertaisuuden, objektiivisuuden, tarkoitussidonnaisuuden ja suhteellisuuden periaatteisiin. Sosiaalisen luototuksen valmistelu ja päätöksenteko on yleensä keskitetty aikuissosiaalityöntekijälle/erityissosiaaliohjaajalle ja toimistosihteerille. Toimeentulotuki on ensisijainen sosiaaliseen luototukseen nähden. Perustoimeentulotuki siirtyy Kelalle lukien. Tehtävän siirrolla ei ole kunnassa merkitystä sosiaalityöntekijöiden resurssitilanteeseen koska n. 90 % perustoimeentulotukipäätöksistä on tehty etuuskäsittelyssä. Perusturvan aikuissosiaalityössä ei ole omaa toimistosihteeripalvelua. Kunnalle Kelalle siirron jälkeen edelleen täydentävän ja ennaltaehkäisevän toimeentulotuen myöntäminen. Mustijoen perusturvan kaksi etuuskäsittelijää siirtyvät perustoimeentulotuen siirtymisen myötä toisiin

24 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 17/ Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Perusturvalautakunta Kunnanhallitus tehtäviin. Sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 2015 teettämän selvityksen mukaan sosiaalisen luototuksen myöntäminen on havaittu yhdeksi keinoksi vähävaraisten ylivelkaantumisen ja syrjäytymisen ehkäisyssä ja että sosiaalinen luotto olisi aiheellista saada käyttöön koko maassa. Sosiaalisen luototuksen asemasta tulevassa uudessa sote-mallissa ei ole tietoa. Tällä hetkellä noin kolmekymmentä kuntaa tarjoaa asukkailleen sosiaalisia luottoja. Edellä mainitussa ministeriön selvityksessä esitetään sosiaalisten luottojen rahaliikenteen selvittämistä kolmen vaihtoehdon mukaan, jotka olisivat: 1. Sote-alueen malli, jossa luoton pääoma ja mahdollisten luottotappioiden menot kerätään kunnilta laajemmille alueyksiköille. Yksikkö järjestää luototuksen rahaliikenteen hoitamisen koko alueella. Yksiköt määrittyisivät tulevaisuudessa sote-uudistuksen perusteella. 2. Kela-malli, jossa rahaliikenteen käsittely keskitetään Kelalle. Luottopääoma saataisiin valtion budjetista, mutta kunnat vastaisivat asukkaidensa luotoista aiheutuvista luottotappioista. 3. Takuu-Säätiön malli, jossa luotot käsiteltäisiin erillisessä säätiössä. Samoin kuin Kela-mallissa, sosiaalisten luottojen tarpeen arviointi tehtäisiin kunnassa, jossa laadittaisiin myös luottohakemus perusteluineen. Luottopääoma tulisi valtion budjetista. Luottohakemusten valmistelusta vastaisivat kunnat, jotka saisivat siihen valtionosuutta. (Valmistelija/lisätietoja: sosiaalipalvelupäällikkö Arja Tolttila, puh ) Perusturvajohtajan päätösesitys: Perusturvalautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että sosiaalista luototusta ei otettaisi käyttöön ennen kuin valtakunnallisella tasolla tulee ratkaistuksi sosiaalisen luototuksen organisointi ja asema suhteessa tulevaan sote-malliin. Perusturvalautakunta päätti hyväksyä esityksen. Kunnanhallitus Kunnanjohtajan päätösesitys: Kunnanhallitus hyväksyy perusturvalautakunnan esityksen vastauksena valtuustoaloitteeseen ja toteaa aloitteen loppuunkäsitellyksi. Aloitteen käsittely saatetaan edelleen kunnanvaltuustolle tiedoksi. Hyväksyttiin esityksen mukaan.

25 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 17/ Sivistyslautakunta Sivistyslautakunta Kunnanhallitus Vuoden 2016 talousarviomuutos / sivistyspalvelut 268/02.02/2015 Sivistyslautakunta Kunnanvaltuusto on kokouksessaan hyväksynyt vuoden 2016 talousarvion sekä vuosien taloussuunnitelman. Kunnanhallitus, lautakunta ja johtokunta hyväksyvät talousarvioon perustuvat käyttösuunnitelmat. Käyttösuunnitelmilla toimielimet asettavat valtuuston määrittelemien tavoitteiden kanssa yhdenmukaiset, tarkennetut tavoitteet sekä jakavat määrärahat ja tuloarviot seuraavan tason yksiköille (käyttötalousosa: tulosyksikkö 1-taso) ja kohteille (investointiosa). Kunnanhallituksen määräämä tulosalueen vastuuhenkilö päättää seuraavan tason käyttösuunnitelmista (tulosyksikkö 2-taso) sekä päättää omalta osaltaan tehtävien toteuttamisesta ja määrärahojen käytöstä asettamalla tarkennetut tavoitteet ja jakamalla määrärahat ja tuloarviot tarkempiin osiin. Käyttösuunnitelmien tulee olla linjassa valtuuston hyväksymän talousarvion kanssa. Siltä osin kuin määrärahoihin liittyviin toimintoihin on jo etukäteen tiedossa mahdollisia ylityspaineita, on määrärahojen käyttöön liittyvät kriteerit määriteltävä tarkasti jo etukäteen käyttösuunnitelman tarkistamisen yhteydessä. Lautakunnan käyttösuunnitelmassa määrärahat voidaan päättää nettositoviksi, koska myös valtuustotasolla määrärahat ovat nettositovia. Päätöksestä tulee kuitenkin ilmetä myös bruttomääräiset tiedot (menot, tulot ja netto). Mikäli käyttösuunnitelma on vuoden aikana joltakin osin ylittymässä, on samassa yhteydessä tilivelvollisten vastuuhenkilöiden varauduttava antamaan selvitys, jolla määrärahojen ylitykset kyetään kattamaan vastuualueen tai palvelukeskuksen sisältä. Talousarvion täytäntöönpano-ohjeen mukaisesti kaikkiin määrärahaylityksiin tullaan suhtautumaan kriittisesti talouden säästö- ja tasapainottamistavoitteiden ollessa voimassa. (Valmistelu / lisätietoja: talous- ja hallintopäällikkö Jarkko Virolainen, puh tai sivistysjohtaja Pekka Lintonen, puh ) Sivistysjohtajan päätösesitys: Sivistyslautakunta päättää hyväksyä sivistyspalveluiden vuoden 2016 talousarvion käyttösuunnitelman perusteluineen (käyttötalouden tulosyksikkö 1 -taso sekä investointiosa) liitteiden 1 ja 2 mukaisina. Määrärahat ovat nettositovia. Sivistyslautakunta päätti hyväksyä esityksen käyttösuunnitelmaliitteeseen tehdyin tarkennuksin.

26 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 17/ Sivistyslautakunta Sivistyslautakunta Kunnanhallitus Sivistyslautakunta Liite 1. Sivistyspalveluiden talousarvion vuoden 2016 käyttösuunnitelma Liite 2. Sivistyspalveluiden vuoden 2016 investoinnit Tietohallinnan asiantuntija- ja tukipalveluihin sivistyspalveluille varattu määräraha on kirjattu kokonaan kehittämis- ja hallintopalveluiden tulosalueelle. Näitä määrärahoja siirretään oikeille tulosalueille seuraavasti: Kehittämis- ja hallintopalvelut Perusopetus Elinikäinen oppiminen ja tiedonhallinta Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Kehittämis- ja hallintopalveluiden tulosalueelle jää kyseistä määrärahaa (Valmistelija / lisätietoja: talous- ja hallintopäällikkö Jarkko Virolainen, puh ) Sivistysjohtajan päätösesitys: Sivistyslautakunta päättää hyväksyä tietohallinnan asiantuntija- ja tukipalveluihin sivistyspalveluille varatun määrärahan siirron kehittämis- ja hallintopalveluiden tulosalueelta liitteen nro 1 mukaisesti. Sivistyslautakunta päätti hyväksyä esityksen. Liite 1. Sivistyspalveluiden käyttösuunnitelman muutos Kunnanhallitus Kunnanjohtajan päätösesitys: Kunnanhallitus hyväksyy sivistyslautakunnan esityksen ja esittää sen edelleen kunnanvaltuustolle. Hyväksyttiin esityksen mukaan.

27 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 17/ Kunnanhallitus Viranhaltijapäätökset Kunnanhallitus Kunnanhallitukselle on lähetetty tiedoksi seuraavat viranhaltijapäätökset: Kunnanjohtaja Mäntsälän Tennisseura 30 v. / muistaminen Mäntsälän Montessorileikkikoulu 20 v. / muistaminen Palkitseminen ansioituneesta varusmiespalveluksen suorittamisesta / Korpraali Teemu Penttinen Palkitseminen ansioituneesta varusmiespalveluksen suorittamisesta / Kersantti Joni Määttä Palkitseminen ansioituneesta varusmiespalveluksen suorittamisesta / Aliluutnantti Joni Sällinen Kunnankamreeri Kuntatodistukset 18 milj. euroa ja 4 milj. euroa Asuntotoimenpäällikkö Asukasvalinnat vuokra-asuntoihin / Ovenia Isännöinti Oy Asukasvalinnat vuokra-asuntoihin / Ovenia Isännöinti Oy Oikaisu asuntotoimenpäällikön päätökseen / Vilma Kiviauran korjausavustuspäätös Asukasvalinnat vuokra-asuntoihin / Ovenia Isännöinti Oy Päätösesitys: Kunnanhallitus päättää, ettei se käytä kuntalain 51 :n mukaista otto-oikeutta em. viranhaltijapäätöksiin. Hyväksyttiin esityksen mukaan.

28 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 17/ Kunnanhallitus Ilmoitusasiat Kunnanhallitus Kunnanhallitukselle on lähetetty tiedoksi seuraavat asiat: Tarkastuslautakunnan pöytäkirja Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan ote / Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen toimintasäännön tarkistaminen Päätösesitys: Kunnanhallitus merkitsee tiedoksi. Hyväksyttiin esityksen mukaan.

29 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 17/ Kunnanhallitus Lautakuntien pöytäkirjat Kunnanhallitus Kunnanhallitukselle on lähetetty tiedoksi seuraavat pöytäkirjat: Maankäyttölautakunta Pöytäkirja Perusturvalautakunta Pöytäkirja Pöytäkirja Sivistyslautakunta Pöytäkirja Tekninen lautakunta Pöytäkirja Päätösesitys: Kunnanhallitus päättää, ettei se käytä kuntalain 51 :n mukaista otto-oikeutta em. päätöksiin. Hyväksyttiin esityksen mukaan.

30 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 17/ Mäntsälän kunnanhallitus Pöytäkirja nähtävänä kunnantalolla ja yleisessä tietoverkossa MUUTOKSENHAKU Muutoksenhakukiellot Kieltojen perusteet Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 91 :n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa: Pykälät: 209, 210, 211, 214, 215, 216, 217, 218, 219, 220, 221, 222 Hallintolainkäyttölaki 5 :n/ muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla: Pykälät ja valituskieltojen perusteet: Oikaisuvaatimus Kirjallisen oikaisuvaatimuksen seuraaviin päätöksiin saa tehdä asianosainen ja kunnan jäsen (kuntalaki 92 ). Näihin päätöksiin ei voi hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen (kuntalaki 89 ). Pykälät: 212 Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään: Mäntsälän kunnanhallitus, Heikinkuja 4, Mäntsälä puh. (019) (vaihde), faksi (019) sähköposti: palvelupiste@mantsala.fi Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Valitusosoitus hallinto-oikeuteen Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Pykälät: 213 Kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (=asianosainen) sekä kunnan jäsen. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös asianosainen sekä kunnan jäsen. Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen. Hallintovalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa. Valitusaika on 30 päivää ja se alkaa päätöksen tiedoksisaannista. Valitusviranomainen: Helsingin hallinto-oikeus, Radanrakentajantie HELSINKI puh (vaihde), faksi: sähköposti: helsinki.hao@oikeus.fi Valitusosoitus markkinaoikeuteen Seuraaviin hankintaa koskeviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Pykälät: Valitusviranomainen: Markkinaoikeus, Radanrakentajantie 5, Helsinki puhelin: , faksi: sähköposti: markkinaoikeus@oikeus.fi Tarjoaja, osallistumishakemuksen tehnyt ehdokas tai muu taho, jota asia koskee, voi saattaa asian markkinaoi keuden käsiteltäväksi tekemällä valituksen. Jollei toisin säädetä, valitus on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun asianosainen on saanut tiedon hankintaa koskevasta päätöksestä valitusosoituksineen. Ohjeita muutoksenhausta Päätöksen tiedoksisaanti Asianosaisen katsotaan saaneen päätök sestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä sähköistä tiedoksiantoa katsotaan asianosaisen saaneen tiedon päätöksestä kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä.