Mäntsälän kunta Työ 260 Maankäyttöpalvelut

Transkriptio

1 Mäntsälän kunta Työ 260 Maankäyttöpalvelut AMANDA ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Asemakaavan tunnus: 505 : 233 Asemakaavan nimi: Amanda asemakaavan muutos Kunnanhallitus hyv Asemakaavan laatija: Tapio Sillfors asemakaavainsinööri Mäntsälän kunta, maankäyttöpalvelut Heikinkuja 4, MÄNTSÄLÄ tapio.sillfors@mantsala.fi puh

2 2 AMANDA ASEMAKAAVAN MUUTOS Työ 260 KAAVASELOSTUS JA RAKENTAMISTAPAOHJE 1 TIIVISTELMÄ Asemakaava LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Rakennettu ympäristö Maanomistus Suunnittelutilanne ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Luonnosvaihe Ehdotusvaihe ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Kaavan vaikutukset Toteutus RAKENTAMISTAPAOHJE LIITTEET 1 Ote Kirkonkylän osayleiskaavasta a ja 3b Kartta ja määräykset poistuva asemakaava... 10

3 1 TIIVISTELM Ä 1.1 Asemakaava Kaavamuutoksessa muodostuu korttelin 330 osa, joka sisältää tontin 2 (päiväkodin tontti). Alue sijaitsee noin 1 km etäisyydellä Mäntsälän kirkonkylän ydinkeskustasta. Alue soveltuu yleisten palvelujen alueeksi. Kaavamuutosalueen koko on n m2. Kaavamuutos mahdollistaa alueelle 1800 k-m2 lasten päiväkodin rakentamisen. Päiväkoti Amanda sijoittuu taajamarakenteessa saavutettavuuden, häiriöiden ja turvallisuuden kannalta edullisesti. Nykyinen käytössä oleva tontti joka on osittain laajentunut puistoalueelle kevyen liikenteen reittien rajaamana mahdollistaa laajennuksen. Amanda tulee peruskorjausikään lähivuosina. Tontille mahtuu 4-ryhmän lisärakentaminen mikä mahdollistaa vaiheittaisen peruskorjauksen. Ensivaiheessa rakennetaan uusi täydentävä 4-ryhmän osa jonne lapset siirtyisivät. Tämän jälkeen peruskorjataan vanha osa, jolloin Amanda jatkaa 8-ryhmän päiväkotina nykyisellä tontilla. Kaavaprosessin vaiheet Maankäyttölautakunta (käynnistäminen, OAS ja luonnos) Kunnanhallitus (käynnistäminen, OAS ja luonnos) OAS ja luonnos nähtävillä Maankäyttölautakunta XX " ehdotus nähtävillä Maankäyttölautakunta XX asemakaavan hyväksyminen Kunnanhallitus XX asemakaavan vahvistaminen Mitoitus Kaava-alueen pinta-alatiedot ja rakennusoikeudet Aluevarausmerkintä pinta-ala tehokkuus rakennusoikeus YS m2 e= k-m2 Alue toteutuu 5 vuoden kuluessa kaavan vahvistumisesta.

4 4 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Alue on rakennettu päiväkodin tontti, joka rajautuu pohjoisessa Haapajunttilantiehen. Idässä ja etelässä on puistoalue (VP) ja kevyen liikenteen reitti sekä idässä rakennettu rivitalotontti. Amandan päiväkoti sijaitsee n. 1 km Mäntsälän ydinkeskustasta etelään Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne Lähiympäristö on toteutunut nykyisen asemakaavan mukaisesti. Suunnittelualueen itäpuolelle on toteutunut 2 rivitaloa. Rakennettua kerrosalaa on nykyisin 755 k-m2. Palvelut Mäntsälän kaupallinen keskusta palveluineen sijaitsee n.1 km etäisyydellä kaavoitettavasta alueesta pohjoiseen. Liikenne Haapajunttilantie on alueen kokoojatie, liikenteellisiä ongelmia ei ole ja alue on helposti saavutettavissa. Kevyt liikenne ja virkistysyhteydet Tontti rajautuu puistoon (VP) ja kevyen liikenteen reitteihin jotka ovat osa kevyen liikenteen verkostoa. Kevyellä liikenteellä on yhtenäinen reitti keskustaan. Kunnallistekniikka Alue kuuluu kunnallistekniikan piiriin. Haapajunttilantiellä kulkevat vesi- ja viemärilinjat, johon tuleva täydennysrakentaminen voidaan liittää.

5 5 Perustamisolosuhteet Alue on moreenia ja kantava kuiva paikka, nykyisen päiväkodin osalta ei ole ollut ongelmia kosteuden tai perustusolosuhteiden osalta Maanomistus Täydennysrakentaminen sijoittuu kokonaan Mäntsälän kunnan omistamalle alueelle Suunnittelutilanne Maakuntakaava Alue on ympäristöministeriön vahvistamassa Uudenmaan maakuntakaavassa määritelty taajamatoimintojen alueeksi. Yleiskaava Kunnanvaltuuston hyväksymässä oikeusvaikutteisessa Kirkonkylän osayleiskaavassa 2020 alue on merkitty yleisten palvelujen alueeksi (Y). Asemakaava Nykyisessä asemakaavassa kaavamuutosalue on pääosin Yleisten palvelujen aluetta (YL) ja osittain Puistoaluetta (VP). Puistoalue on käytännössä rakennettu päiväkoti Amandan leikkipihaksi ja aidattu muusta ympäröivästä puistoalueesta.

6 6 3 ASEM AK AAV AN SUUNNITT ELUN VAIHEET 3.1 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Alueen kaavamuutos tuli vireille maankäyttölautakunnan aloitteesta kun vertailtiin päiväkotien rakentamismahdollisuuksia. Merkittävä tekijä oli Isonniityn alueen toteaminen riskialttiiksi kosteuden ja huonojen perustamisolosuhteiden johdosta. Taajaman etelä- /koillisosaan tarvittiin täydentävää päiväkotitilaa, Keskustan päiväkodit sijantivaihtoehdot ja vertailu liitteenä 1. Kaavaprosessin vaiheet Maankäyttölautakunta (käynnistäminen, OAS ja luonnos) Kunnanhallitus (käynnistäminen, OAS ja luonnos) OAS ja luonnos nähtävillä Maankäyttölautakunta XX " ehdotus nähtävillä Maankäyttölautakunta XX asemakaavan hyväksyminen Kunnanhallitus XX asemakaavan vahvistaminen 3.2 Luonnosvaihe Amandan asemakaavamuutoksen luonnos oli nähtävillä , siitä ei jätetty kunnan sisäisiä lausuntoja tai asukkaiden mielipiteitä. Luonnoksen pohjakarttaa oli täydennetty alustavalla hankesuunnitelman asemapiirroksilla (aniliini).

7 7 3.3 Ehdotusvaihe Amandan asemakaavan muutosehdotus oli nähtävillä välisen ajan ja siitä saatiin 3 lausuntoa, muistutuksia ei jätetty. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY-keskus Kaavaselostuksen liitteenä oleva yleiskaavaote ei vastaa asemakaavamuutoksen aluetta. Vastine: Vaihdetaan oikea liite. Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Uudisosan rakennusplirustuksista on hyvä pyytää lausuntoa Keski Uudenmaan ympäristökeskuksen terveysvalvonnalta jo ennen rakennuslupakäsittelyä. Vanhan osan tulevassa peruskorjauksessa on tärkeää huomioida rakennuksessa aiemmin olleet vesivahingot ja tehdä peruskorjaus riittävän laajasti. Vastine: Merkitään tiedoksi. Tekniset palvelut Asemakaavaehdotuksessa YS-1 kaavamääräyksen tontin rajoille on esitetty istutettavat / säilytettävät puurivistöt. Puukkomäenraitin ja Koskenraitin puurivistöjen tarpeellisuus tulisi tarkastella rakennussuunnittelun yhteydessä tehtävässä piha- ja istutussuunnittelun luonnosvaiheessa. Pihasuunnitelma hyväksytään rakennuslupamenettelyn yhteydessä. Kaavaselostuksen rakentamistapaohjeen kohdassa 5 huomioidaan seuraavaa rakennuksen materiaaleista ja väreistä sekä kattomuodosta: Materiaalit ja värit: Nykyisen päiväkotirakennuksen julkisivut ovat pääosin tiilenpunaisesta tiilestä muurattuja ja seinien yläosat puuverhoiltuja valkoiseksi maalattuja. Vesikattomateriaalina on tiilenpunainen betonikattotiili Kattomuodoksi rakennustapaohjeessa edellytetään harjakattoa ja kattokaltevuudeksi n. 1:3. Teknisten palveluiden mukaan tulevalle laajennukselle ja nykyisen päiväkodin korjaukselle tulisi sallia muitakin kattomuotoja ja materiaaleja, kuin rakennustapaohjeessa on edellytetty. Nykyisen päiväkodin kattomuoto on eri suuntiin kallistuva monimuotoinen pulpettikatto, lappeiden kaltevuus vaihtelee ja katossa on paljon jiirejä. Nykyisen päiväkodin kattomateriaalin tulisi olla tarvittaessa teknisistä ja arkkitehtoonisista syistä vaihdettavissa esimerkiksi saumattuun rivipeltikatteeseen. Tämä mahdollisuus antaa laajemmin vaihtoehtoisia toteutusmahdollisuuksia rakennussuunnittelussa. Laajennuksen kattomuoto- ja materiaali sovitetaan rakennussuunnittelun luonnossuunnitteluvaiheessa nykyiseen kattomuotoon arkkitehtoonisesti sopivaksi. Luonnokset hyväksytetään rakennusvalvontaviranomaisella. Vihersuunnittelu sekä kuntatekniikan puistot -tulosyksikkö toivoo, että asemakaavaehdotuksessa metsäpäiväkodille osoitetut tilat muutetaan asemakaavassa päivähoidon käyttöön. Asemakaavan merkintä, jolla päiväkodin piha osoitetaan kaavassa, pidetään hyvänä, koska puistometsästä on jo aiemmin otettu iso lohko päiväkodin pihakäyttöön. Vastaava ajantasainen ja toiminnanmukainen kaavamerkintä tulisi olla myös metsäpäiväkodin tilojen osalla. Päivähoito ei ole VP alueen mukaista toimintaa. Tällä hetkellä kaavamerkinnän vastaisesti puistometsään on sijoitettu kulun ja koiran ulkoiluttamisen kieltäviä merkkejä. Metsäpäiväkodin alueelta on aluskasvillisuus hävinnyt ja puiden juuret ovat maan kulumisen takia pinnassa. Tulevaisuudessa alueelle joudutaan mahdollisesti tekemään avohakkuu, kun kuuset alkavat kuolemaan. Vastine: YS-1 alueen rajoille on esitetty puurivit koska rakentaminen on kokonaismassaltaan suuri. Puuriveillä miljöötä voidaan pehmentää sekä kävelyteiden että erityisesti ja rivita-

8 8 lojen suuntaan. Asemakaavassa ei ole kaavamääräyksiä materiaaleista, väreistä tai kattokaltevuudesta. Kaaavaselostuksen lopussa on rakennustapaohje ko. seikoista joilla pyrittään sovittamaan päiväkodin laajennus osaksi nykyistä rakennusta. Kattomuoto harjakatto tai pulpettikatto on perusteltu, koska missään ympäristön rakennuksessa ei ole tasakattoa. Rakennusmateriaalit tulisi sovittaa yhteen. Koska kyseessä on ohje voidaan siitä perustellusta syystä poiketa. Asemakaavassa on alueelle varattu puistoja koko aluetta koskevan tarkastelun pohjalta. Puistot muodostavat yhdessä kevyen liikenteen yhteyden Nordenskjöldintieltä idässä Koskenraitin kautta Mustamäkeen lännessä. Vaikkakin alue on nyt osittain päiväkodin käytössä on tulevaisuudessa myös muu käyttö mahdollinen. Periaatteessa puistoja on keskustaajaman asemakaava-alueella niukasti eikä niiden määrää tulisi vähentää. Ei muutoksia asemakaavaan.

9 9 4 ASEM AK AAV AN KUVAUS 6.1 Kaavan rakenne Asemakaavan muutoksella muodostuu korttelin 330 osa kaavamerkintänä Sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialue, joka on varattu lasten päiväkodille. (YS-1). Aluevaraukset Kaava-alueen pinta-alatiedot ja rakennusoikeudet Aluevarausmerkintä pinta-ala tehokkuus rakennusoikeus YS m2 e= k-m2 YS-1 alue on sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialue, joka on varattu lasten päiväkodille. Alueelle saa rakentaa 1800 k-m2 yhteensä enintään kuuden ryhmän päiväkodin rakennukset. Tontille on merkitty rakennusala, johon päiväkodin rakennukset 1800 k-m2 tulee sijoittaa. 4.1 Kaavan vaikutukset Asukkaat ja yhdyskuntarakenne Asemakaava ja asemakaavan muutos täydentää nykyistä yhdyskuntarakennetta sijoittuen olemassa olevan kunnallistekniikan ja katuverkon piiriin. Asemakaava mahdollistaa lasten päiväkodin lisärakentamisen kirkonkylän kaakkoissektoriin. Ympäristökuva Uudisrakentaminen ei muuta ympäristökuvaa. Nykyinen päiväkoti täydentyy yhdellä tai kahdella rakennuksella ja käytössä oleva piha-alue vahvistuu päiväkodin pihaksi (nykyisin puistomerkinnällä VP). Uudisrakentamisen kerrosluku, sijoittelu, liittymät, autopaikoitus säilyvät toiminnallisesti samoilla paikoilla ja täydentyen nykyiseen nähden. Päiväkodista aiheutuvia naapurihäiriöitä on minimoitu seuraavilla määräyksillä ja toimintojen sijoittelulla: - Autopaikoitustilaa jatketaan pohjoisen rivitalon puolella. - Autopaikoituksen ja rivitalon väliin määrätään sijoitettavaksi: Alueelle on rakennettava umpinainen aita/muuri. Merkintä osoittaa likimääräisen sijainnin ja lukuarvo yläreunan likimääräisen korkeusaseman. Aita/muuri tulee rakentaa päiväkotia laajennettaessa. Ko. muurin korkeus on 2,5m. - Ko. muurin seinustalle päiväkodin puolelle tulee istuttaa puurivi. Pienilmasto Päiväkodilla on jo nyt suojaisa ja pienilmastoltaan edullinen piha. Tuulisuus vähenee edelleen täydennysrakentamisen yhteydessä. Luonnonolot Alueella ei ole merkittäviä luontokohteita. Puistoalue (VP) on jo nykyisin toiminut pitkään kevyen liikenteen reitteihin asti päiväkodin leikkipihana aivan etelänurkassa olevaa puuryhmää lukuun ottamatta. Asemakaavan muutos vahvistaa nykyisen käytännön.

10 10 Liikenne Liikennemäärä kasvaa nykyiseen nähden n. 100 ha-matkaa / vrk Haapajunttilantiellä. Haapajunttilantie on mitoitukseltaan ja käytöltään kokoojatie. Liikennemäärien kannalta alueen ja liittymien toimivuudessa ei ole odotettavissa ongelmia. Kevyellä liikenteellä on rakennetut jalkakäytävät ja kevyen liikenteen reitit. Kaavamuutoksella ei synny uusia katualueita. Ajoyhteys tonteille kulkee nykyisten katualueiden kautta. Isonniityntie on mitoitettu kokoojatienä, joten palvelujen liikenne ei aiheuta verkollisia ongelmia. Autopaikoitus "Sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialue, joka on varattu lasten päiväkodille." (YS-1) autopaikat mitoitetaan Mäntsälän suurimman tarpeen mukaisesti. Tarkoituksena on rakentaa 6-9 ryhmän päiväkoti k-m2 jolloin henkilökuntaa on enimmillään 4 / ryhmä x lisäohjaajaa = yht. 40 ap olettaen että kaikki saapuvat omilla autoilla. erikseen. Tontilla on mitoitettavissa tilaa 26ap + 26 ap ja voidaan todeta autopaikoitustilojen olevan toteutettavissa. 4.2 Toteutus Alueen kaavamuutos pyritään saamaan lainvoimaiseksi syksyllä Alueen toteutuminen ei edellytä uutta kunnallistekniikan rakentamista. 5 RAKENT AMIST APAO HJE Materiaalit ja värit Täydennysrakennuksien julkisivu- ja kattopinnoissa käytetään samoja värisävyjä kuin nykyisessä Amandan päiväkodissa (julkisivuissa punamulta ja kattopinnoissa ruskea sävy). Katemateriaalina käytetään tiiltä. Kattomuoto ja kulma Rakennuksissa tulee olla harjakatto. Kattokulman tulee olla samaa kuin nykyisissä alueen rakennuksissa (n. 1:3). Aitaukset ja piharakennukset sekä pysäköinti Piha voidaan rajata puuaidoilla, jotka tulee olla materiaaleiltaan ja väritykseltään päärakennukseen sopivia. Pihoja suositellaan rajattavaksi myös erilaisin pensas- ja puuistutuksin. Lasten päiväkodin pysäköinti tulee kokonaisuudessaan aidata ja rivitalojen suuntaan 2,5 m korkuisena. Pihat ja leikkialueet Alueelle tulee laatia pihasuunnitelma, jossa on määritelty istutusten, oleskeluryhmien, leikkivälineiden ym. sijainti. Pihasuunnitelma tulee liittää rakennuslupaan. Mäntsälässä 14. syyskuuta 2016 Tapio Sillfors asemakaavainsinööri LIITTEET 1 Ote Kirkonkylän osayleiskaavasta 2a ja 3b Kartta ja määräykset poistuva asemakaava 3 Tilastolomakkeet 4 Keskustan päiväkodit sijantivaihtoehdot ja vertailu

11 11 LIITE 1 Ote Kirkonkylän osayleiskaavasta

12 12 LIITE 2a Kartta poistuva asemakaava

13 13 * LIITE 2b Määräykset poistuva asemakaava

14 14

15 15

16 16

17 17

18 18

19 19

20 20

21 21

22 22

23 23

24 24

25 25

26 26

27 27