MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/

Transkriptio

1 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/ Kunnanvaltuusto Aika klo 17:00-19:52 Paikka Kunnantalo, valtuustosali Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 89 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastajien valinta Työjärjestyksen vahvistaminen Lausuntopyyntö hallituksen esitysluonnoksesta eduskunnalle maakuntauudistukseksi ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisuudistukseksi sekä niihin liittyviksi laeiksi 93 Lausuntopyyntö hallituksen esitysluonnoksesta laiksi sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisesta Mäntsälän osavuosikatsaus 2/ Kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle Tuloveroprosentin määrääminen vuodelle Vuoden 2016 talousarviomuutos / sivistyspalvelut Hallintosäännön edellyttämät periaatteet kunnan kiinteän omaisuuden luovuttamisesta ja vuokralle antamisesta / Männikkö II, Taruma sekä kunnan muut asunto-, liike- ja yritystontit Mäntsälän kunnan asunto-ohjelma Valtuustoaloite sosiaalisen luototuksen käyttöönottamisesta Mäntsälässä 101 Kunnanhallituksen vaali vuosille / Eroanomus Mirka Kuitunen 102 Maankäyttölautakunnan vaali vuosille / Eroanomus Niko Martikainen Kysymys digiloikan toteuttamisesta Ilmoitusasiat Kysymys vuokra-asuntojen toiminnasta Valtuustoaloite avoimista ovista kunnan yhtiöissä ja toimipaikoissa Valtuustoaloite harrastustakuusta jokaiselle lapselle 246

2 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/ Osallistujat Nimi Tehtävä Lisätiedot Läsnä Helin Anna valtuuston puh.joht. Peltola Veijo valtuuston 1. vpj. Laaksonen Tapio valtuuston 2. vpj. Allonen Ilkka Eerola Asko Elomaa Jarna Hallikainen Heli Havula Tapio Heikkilä Jussi Heikkilä Teuvo Heinonen Kalevi Herttuainen Auli Hägglund Antton Kalenius Christina Kanerva Hans Keto-Huovinen Pihla Kosonen Jyrki Kyrö Jaakko Laine Leena Laukkanen Erkki Leino Timo Liinamaa Reijo Liljavirta Eija Lindqvist Rami Manninen Marjaana Martniku Sari Mäkipää Marja-Leena Niinimäki Markku Orre Kari Peussa Kari Päivinen Mitja Rinne Antti Salmi Petri Sillanpää Jari Teppinen Marja Tilvis Reijo Warras-Stjernvall Annika Virolainen Kari Virtanen Matti saapui klo aikana Ylimartimo Lauri Christ Cai vara saapui klo aikana Helenius Markku vara Munukka Jukka vara Muut Kairesalo Esko kunnanjohtaja Siikaluoma Esa hallintojohtaja Lintonen Pekka sivistysjohtaja Lindgren Mika henkilöstöjohtaja Rintala Eija perusturvajohtaja Seppälä Hannu tekninen johtaja Tupamäki Anja kunnankamreeri

3 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/ Gummerus Vesa maankäyttöinsinööri Poissa Kuisma Kari Ravolainen-Rinne Heta Suontama Sami Allekirjoitukset Anna Helin puheenjohtaja Esa Siikaluoma pöytäkirjanpitäjä Käsitellyt asiat Pöytäkirjan tarkastus Marja Teppinen Kari Virolainen Pöytäkirja yleisesti nähtävillä Kunnantalo ja yleinen tietoverkko

4 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/ Kunnanvaltuusto Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kunnanvaltuusto Esitys: Todetaan kokous laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

5 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/ Kunnanvaltuusto Pöytäkirjan tarkastajien valinta Kunnanvaltuusto Esitys: Valitaan pöytäkirjan tarkastajiksi Marja Teppinen ja Kari Virolainen.

6 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/ Kunnanvaltuusto Työjärjestyksen vahvistaminen Kunnanvaltuusto Kunnanvaltuuston työjärjestyksen 16 :n mukaan asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, ellei valtuusto toisin päätä. Esitys: Vahvistetaan työjärjestys.

7 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/ Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Lausuntopyyntö hallituksen esitysluonnoksesta eduskunnalle maakuntauudistukseksi ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisuudistukseksi sekä niihin liittyviksi laeiksi 418/03/2016 Kunnanhallitus Sosiaali- ja terveysministeriö sekä valtiovarainministeriö pyytävät päivätyllä kirjeellään lausuntoa hallituksen esitysluonnoksesta eduskunnalle maakuntauudistukseksi ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisuudistukseksi sekä niihin liittyviksi laeiksi. Lausunnot pyydetään antamaan mennessä. Lausuntopyyntöön tulee vastata sähköisellä kyselyllä. Pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelman sekä hallituksen , ja tekemien linjausten mukaan Suomessa toteutetaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja maakuntauudistus. Suomeen perustetaan 18 maakuntaa, joilla on omat vaalit ja valtuustot. Vuoden 2019 alusta alkaen maakunnat järjestävät kaikki alueensa sosiaali- ja terveyspalvelut eli maakunnilla on vastuu siitä, että väestö saa lain mukaiset sosiaali- ja terveyspalvelut. Maakunnille kootaan sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi myös muita tehtäviä: työ- ja elinkeinopalvelut sekä aluekehittäminen, ympäristöterveydenhuolto, liikennejärjestelmäsuunnittelu, maaseudun kehittäminen ja pelastustoimi. Valtio rahoittaa maakuntien toiminnan eli jatkossa kunnilla ei ole enää vastuuta sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä tai rahoituksesta. Lausuntopyynnön kohteena olevalla hallituksen esityksellä on tarkoitus muun muassa perustaa uudet maakunnat sekä säätää maakuntien hallinnosta ja taloudesta, siirtää järjestämisvastuu sosiaali- ja terveyspalveluista kunnilta maakunnille, säätää maakuntien saamasta rahoituksesta, rahoituksen keräämisen veroperusteista, uudistuksen voimaanpanosta, henkilöstön asemasta sekä omaisuusjärjestelyistä. Lisäksi tarkoitus on kuntiin jäljelle jäävien peruspalvelujen osalta säätää uusi kuntien peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmä. Muiden kuin sosiaalija terveydenhuollon tehtävien siirrosta maakunnille sekä rahoituksesta valmistellaan erillinen hallituksen esitys. Lausunto on valmisteltu Keski-Uudenmaan sote-hankkeen kuntien kuntajohtajien, sosiaali- ja terveysjohtajien, henkilöstö-, talous-, hallintosekä infrastruktuuri- ja ICT-asiantuntijoiden yhteistyönä. Kuuman osuus muuhun kuin sote-asioihin? Valmistelija: perusturvajohtaja Eija Rintala Kunnanjohtajan päätösesitys: Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että valtuusto päättää antaa liitteenä olevan lausunnon sosiaali- ja terveysministeriölle sekä valtiovarainministeriölle. Käsittely: Perusturvajohtaja Eija Rintala esitteli asiaa kokouksessa.

8 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/ Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Liite 1. Lausuntopyyntö Liite 2. Lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle sekä valtiovarainministeriölle Oheismateriaali: Hallituksen esityksen korjatut lakiluonnokset (luettelo korjauksista kansilehdellä). Oheismateriaali löytyy osoitteesta Kunnanvaltuusto Esitys: Kunnanvaltuusto antaa liitteen mukaisen lausunnon asiassa sosiaali- ja terveysministeriölle ja valtiovarainministeriölle. Kunnanvaltuusto päättää, että omalta osaltaan se on valmis jatkamaan Keski-Uudenmaan sotehankkeessa vuoden 2017 loppuun. Käsittely: Käsittelyn kuluessa Asko Eerola esitti seuraavaa lisäystä lausuntoon, kohtaan 44: "Mäntsälän kunta pitää tärkeänä, että organisaatiorakenteista riippumatta toimiva yhteistyö erikoissairaanhoidossa HYKS:n ja Hyvinkään sairaalan kesken säilytetään ja sitä kehitetään edelleen." Marja-Leena Mäkipää kannatti tehtyä esitystä. Puheenjohtaja kysyi voidaanko lisäys hyväksyä yksimielisesti ja valtuusto hyväksyi lisäyksen. Hyväksyttiin esitys, lisättynä Eerolan esittämällä täydennyksellä. Merkittiin, että Matti Virtanen saapui kokoukseen tämän pykälän aikana klo Merkittiin, että Cai Christ saapui kokoukseen klo tämän pykälän aikana. Liite 1. Lausuntopyyntö Liite 2. Lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle sekä valtiovarainministeriölle

9 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/ Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Lausuntopyyntö hallituksen esitysluonnoksesta laiksi sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisesta 424/06/2016 Kunnanhallitus Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää päivätyllä kirjeellään lausuntoa hallituksen esitysluonnoksesta laiksi sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisesta. Lausunnot pyydetään antamaan mennessä. Lausuntopyyntöön tulee vastata sähköisellä kyselyllä. Lausuntopyynnön kohteena olevalla hallituksen esityksellä on tarkoitus muun muassa varmistaa sosiaali- ja terveyspalveluja käyttävän asiakkaan tai potilaan asiakas- ja potilasturvallisuus, varmistaa laadultaan hyvät palvelut sekä edistää palvelun tuottajan ja viranomaisten välistä yhteistyötä. Voimassa olevan yksityisiä sosiaali- ja terveyspalveluita koskevan lainsäädännön mukaisen lupa- ja ilmoitusmenettelyn sijasta ehdotetaan otettavaksi lakiin kaikkia palveluiden tuottajia koskeva rekisteröintimenettely. Palvelun tuottajien ja palveluyksiköiden erillisen rekisteröinnin tarkoitus olisi keventää nykyiseen lupa- ja ilmoitusmenettelyyn liittyvää hallintoa ja selkeyttää eri edellytysten välisiä suhteita. Lausunto on valmisteltu Keski-Uudenmaan sote-hankkeen kuntien sosiaali- ja terveysjohtajien yhteistyönä. Valmistelija: perusturvajohtaja Eija Rintala Kunnanjohtajan päätösesitys: Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että valtuusto päättää antaa liitteenä olevan lausunnon sosiaali- ja terveysministeriölle. Käsittely: Perusturvajohtaja Eija Rintala esitteli asiaa kokouksessa. Liite 1. Lausuntopyyntö Liite 2. Lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle Oheismateriaali: Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta (Oheismateriaali löytyy osoitteesta ) Kunnanvaltuusto Esitys: Kunnanvaltuusto antaa liitteen mukaisen lausunnon asiassa sosiaali- ja terveysministeriölle.

10 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/ Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Liite 1. Lausuntopyyntö Liite 2. Lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle

11 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/ Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Mäntsälän osavuosikatsaus 2/ /02.02/2015 Kunnanhallitus Mäntsälän asukasluku on elokuun loppuun mennessä kas va nut (0,4 %) asukkaaseen. Työttömyys oli 7,8 % työvoimasta, kun luku vuotta aiem min oli 7,9 %. Pitkäaikaistyöttömien määrä oli kasvanut 292 henkeen (6,5 %). Uudellamaalla työt tö miä oli keskimäärin 11,7 % työvoimasta. Käyttötalous Mäntsälän toimintatuotot olivat elokuun lopussa 17,7 milj. euroa (tot. 59 %) ja -kulut 84,4 milj. euroa (tot. 66 %) laskennallisen toteutuman ollessa enin tään 66,6 %. Toimintakulut alittavat 0,6 milj. euroa (-0,6 %) edel lis vuoden vastaavan ajankohdan toteutuman. Henkilöstökulut 36,5 milj. euroa oli vat kasvaneet 0,7 milj. euroa (1,8 %), josta palk kaus me no jen muutos 0,5 milj. euroa. Toimintakate oli -66,7 milj. euroa (tot. 68 %; vrt ,5 milj. euroa, 68 % koko vuoden tilinpäätöstoteutumasta). Ti lin pää tösen nus tees sa toimintakate heikkenee 1,9 milj. euroa (1,9 %) mutta ilman 1,3 milj. eu ron myyntivoittojen nousua sekä erikoissairaanhoidon 0,7 milj. euron ti lin pää tös pa lau tus ta toimintakate huononee käyttötaloudessa on 3,8 milj. eu roa (3,8 %) vuoden 2015 tilinpäätökseen verrattuna. Verotuloja ja valtionosuuksia oli tilitetty kunnalle laskennallisen ta lous ar vioen nus teen mukaisesti yhteensä 73,3 milj. euroa. Kunnallisverotuottoa oli ker ty nyt 0,8 milj. euroa (1,6 %) edellisvuotta enemmän, josta kuluvan vuoden ennakoiden muutos 1,1 % euroa. Kuntaliiton syyskuussa jul kai se massa tilinpäätösennusteessa Mäntsälälle arvioidaan tilitettävän kunnallis-, kiin teis tö- ja yhteisöverotuottoa yhteensä 79,5 milj. euroa (0,8 %) poik keaman ollessa 0,1 % kunnan talousarvioon verrattuna. Ve ro tu lo ker ty mä tarken tuu lopullisesti joulukuun tilityksen yhteydessä. Val tion osuuden ti lin päätös ar vio on talousarvion mukainen. Vuosikate oli elokuussa 8 milj. euroa ja tilinpäätösennusteessa 10,3 milj. eu roa, mikä on muutetun talousarvioennusteen mukainen.tilikauden tulos 4,1 milj. eu roa on talousarvion mukainen. Investoinnit ja rahoitus Mäntsälän investoinnit olivat 9,2 milj. euroa elokuun lopussa (tot. 46 %), josta Riihenmäen elinkaarihanke 6,6 milj. euroa ja Hyökännummi 0,35 milj. euroa. Investoinnit jäävät 4,3 milj. euroa alle budjetoidun 15,8 milj. euroon mm. Sälinkään koulun aikataulumuutoksista johtuen. Kunnan lainakanta kasvaa arviolta n. 5-6 milj. euroa noin milj. euroon, n euroon/asukas. Määrärahamuutokset vuoden 2016 talousarvioon Korkokuluihin varattua määrärahaa voidaan pienentää 0,5 milj. euroa vuoden 2016 talousarviossa; perusteena alhainen korkotaso.

12 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/ Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kunnanjohtajan päätösesitys: Kunnanhallitus (valmistelija: kunnankamreeri Anja Tupamäki, ) esittää valtuustolle hyväksyttäväksi 0,5 milj. euroa vähennettäväksi tuloslaskelmanosan "kor ko ku lut" - määrärahasta ja merkitsee tiedoksi 2/2016 osavuosikatsauksen ja lähettää sen edel leen valtuustolle tiedoksi. Käsittely: Kunnankamreeri Anja Tupamäki esitteli asiaa kokouksessa. Hyväksyttiin esityksen mukaan Kunnanvaltuusto Esitys: Kunnanvaltuusto hyväksyy 0,5 milj. euroa vähennettäväksi tuloslaskelmanosan "korkokulut" - määrärahasta ja merkitsee tiedoksi 2/2016 osavuosikatsauksen. Teknisenä korjauksena muutetaan toimintakulujen määrä oikeaksi. Liite 1. Osavuosikatsaus 2/2016

13 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/ Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle /02.02/2016 Kunnanhallitus Kiinteistöverolain (654/1992) 11 :n mukaan valtuusto päättää kunnassa so vel let ta vat kiinteistöveroprosentit laissa määrättyjen vaihteluvälien ra joissa vuosittain. Kunnan tulee ilmoittaa kiinteistöveroprosentit viimeistään vero vuot ta edeltävän vuoden marraskuun 17 päivänä. Mäntsälän vuoden 2016 vahvistetussa verotuksessa kiinteistöveroprosentit oli vat: yleinen 1,30 vakituinen asunto 0,60 muiden kuin vakituinen asunto 1,20 yleishyödyllisten yhteisöjen omistamien rakennusten ja maapohjan kiin teis tö ve ro -% on 0,00, jos kiinteistöllä oleva rakennus on pääasias sa yleishyödyllisessä käytössä rakentamaton rakennuspaikka on 3,00 eikä 12 b :n lievennystä käy te tä. Korotettu kiinteistövero koskee kaikkia niitä ra ken nus paikko ja, jotka täyttävät 12 a :n ehdot. Vuoden 2017 verotuksessa (hallituksen esitys) sovellettavat kiin teis tö ve ropro sent tien rajat ovat seuraavat: yleinen 0,93-1,80 vakituinen asunto 0,41-0,90 muiden asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti on 0,93-1,80. Halli tuk sen lakiesityksen mukaan mui den kuin vakituisten ra ken nus ten kiin teis tö ve ro määrätään erikseen. Tähän asti jos kunta on voi nut päät tää erityisen kiinteistöveron näille kiinteistöille, mutta jos kun ta ei ole niin tehnyt, niin verotuksessa on sovellettu yleistä kiin teis tö ve ropro sent tia. Muiden kuin vakituisen asuinrakennuksen kiin teis tö ve ro on saanut on vuonna 2016 olla maksimissaan 1,00 pro sent ti yk sikköä vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroa kor keam pi. Nyt tämä kytkös poistetaan näiden veroprosenttien välillä ja ve ro pro sent ti voi daan määritellä vapaasti vaihteluvälillä 0,93-1,80. yleishyödyllisen yhteisön kiinteistöveroprosentin alaraja on 0,00. Kun ta voi lain 13 a :n mukaan päättää erillisestä kiin teis tö ve ro prosen tis ta yleishyödylliselle yhteisölle. Mikäli yleishyödylliselle yh tei sölle ei vahvisteta omaa kiinteistöveroprosenttia, noudatetaan yleistä kiin teis tö ve ro pro sent tia. rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti voidaan kiin teis töve ro lain 12 a :n mukaan päättää 2,00-6,00, ja rakentamattoman ra ken nus pai kan määritelmää tarkistettaisiin muun muassa ra kennus paik kaa koskevien rakennuskieltojen osalta 12 b :n poikkeamismahdollisuus: Ei sovelleta ra ken ta mispaik kaan, joka rajoittuu omistajan omaan rakennuspaikkaan, jol la si jait see omistajan vakituisessa käytössä oleva asuin raken nus. Lisäksi kiinteistöverolain 12 b :n mainituissa kunnissa ra kenta mat to man rakennuspaikan prosentti tulisi määrätä vähintään 3,00 prosenttiyksikköä korkeammaksi kuin kunnan yleinen

14 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/ Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto kiin teis tö ve ro pro sent ti aiemman 1,5 prosenttiyksikön sijaan. Vuonna 2015 kunta sai kiinteistöveroa 6,8 milj. euroa. Kiinteistöveron maksuun pa no ar vio vuoden 2016 verotuksessa on Mäntsälässä 6,75 milj. euroa ja tuottoarvio 6,7 milj. eu roa. Maksuunpanoarvio vuodelle 2017 on 6,9 milj. euroa, josta tuot to ar vio 6,9 milj. euroa ja kasvu edelliseen vuo teen 0,2 milj. euroa (1,7 %). Kiinteistöveroprosentteihin ei esitetä muutoksia vuodelle 2017 lukuun ottamatta rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveroprosenttia, johon esi te tään 1,30 prosenttiyksikön korotus (1,30 + 3,00 =4,30) viitaten edellä esitettyyn. (lisätietoja/valmistelija kunnankamreeri Anja Tupamäki, ) Kunnanjohtajan päätösesitys: Kunnanhallitus päättää esittää valtuustolle, että Mäntsälän kun nal lis ve ropro sen tit vahvistetaan seuraavasti: yleinen kiinteistövero -% 1,30 vakituisen asunnon kiinteistövero -% 0,60 muiden kuin vakituisen asunnon kiinteistövero -% 1,20 yleishyödyllisten yhteisöjen omistamien rakennusten ja maapohjan kiin teis tö ve ro -% on 0,00, jos kiinteistöllä sijaitseva rakennus on pääasias sa yleishyödyllisessä käytössä rakentamaton rakennuspaikka on 4,30 eikä 12 b :n lievennystä käyte tä. Korotettu kiinteistövero koskee kaikkia niitä rakennuspaikkoja, jot ka täyttävät 12 a :n ehdot. Käsittely: Kunnankamreeri Anja Tupamäki esitteli asiaa kokouksessa. Hyväksyttiin esityksen mukaan Kunnanvaltuusto Esitys: Kunnanvaltuusto vahvistaa kunnallisveroprosentit seuraavasti: yleinen kiinteistövero -% 1,30 vakituisen asunnon kiinteistövero -% 0,60 muiden kuin vakituisen asunnon kiinteistövero -% 1,20 yleishyödyllisten yhteisöjen omistamien rakennusten ja maapohjan kiinteistövero -% on 0,00, jos kiinteistöllä sijaitseva rakennus on pääasiassa yleishyödyllisessä käytössä rakentamaton rakennuspaikka on 4,30 eikä 12 b :n lievennystä käytetä. Korotettu kiinteistövero koskee kaikkia niitä rakennuspaikkoja, jotka täyttävät 12 a :n ehdot. Käsittely: Käsittelyn kuluessa Mitja Päivinen esitti seuraavan muutosesityksen: yleinen kiinteistövero -% 1,20 vakituisen asunnon kiinteistövero -% 0,55 muiden kuin vakituisen asunnon kiinteistövero -% 1,10

15 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/ Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto yleishyödyllisten yhteisöjen omistamien rakennusten ja maapohjan kiinteistövero -% on 0,00, jos kiinteistöllä sijaitseva rakennus on pääasiassa yleishyödyllisessä käytössä rakentamaton rakennuspaikka on 4,30 eikä 12 b :n lievennystä käytetä. Korotettu kiinteistövero koskee kaikkia niitä rakennuspaikkoja, jotka täyttävät 12 a :n ehdot. Kari Peussa kannatti tehtyä muutosesitystä. Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty pohjaesityksestä poikkeava kannatettu muutosesitys, asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti äänestystavaksi nimenhuutoäänestystä, joka hyväksyttiin. Kunnanhallituksen pohjaesitys on JAA ja Päivisen muutosesitys EI. Äänestyksessä annettiin ääniä seuraavasti: JAA 36 EI 5 Tyhjiä 2 Yhteensä 43 Puheenjohtaja totesi kunnanhallituksen pohjaesityksen voittaneen. Liite 1. Äänestysluettelo

16 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/ Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Tuloveroprosentin määrääminen vuodelle /02.02/2016 Kunnanhallitus Kuntalain 66 :n mukaan valtuuston on viimeistään talousarvion hy väk symi sen yhteydessä päätettävä kunnan tuloveroprosentista, kiin teis tö ve ropro sen teis ta ja muiden verojen perusteista. Veromenettelystä annetun lain (1558/195) 91 a :n mukaan kunnan tulee il moit taa tuloveroprosentin suuruus Verohallitukselle viimeistään ve ro vuotta edeltävän vuoden marraskuun 17 päivänä. Mäntsälän kunnan tulos- ja rahoituslaskelma lautakuntien vuoden 2017 talous ar vio eh do tuk ses sa (sarake TA/kj. ehdotus 2017) on seuraava: Tuloslaskelma (1000 euroa) TP 2015 TPE 2016 TA 2017/kj ehdotus Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Vuosikate Suunnitelmapoistot Satunnaiset tuotot ja -kulut Tilikauden tulos Tilikauden yli-/alijäämä Rahoituslaskelma (1000 euroa) TP 2015 TPE 2016 TA 2016/kj. ehdotus Toiminnan rahavirta Investoinnin rahavirta Rahoituksen rahavirta, josta antolainakannan muutokset lainakannan muutokset Lainakanta lainakanta euroa/asukas Kassavarat Kunnanjohtajan ehdotus on tehty nykyisen 20,50 tuloveroprosentin suu ruise na. Yhden tuloveroprosentin laskennallinen tuotto on noin 3,5 milj. euroa. Todetaan, että kunnanjohtajan ehdotus vuoden 2017 talousarvioksi ja vuosien taloussuunnitelmaksi julkaistaan klo (lisätietoja/valmistelija kunnankamreeri Anja Tupamäki, ) Kunnanjohtajan päätösesitys: Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että Mäntsälän vuoden 2017 tu lo ve ropro sen tik si vahvistetaan 20,50 %.

17 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/ Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Käsittely: Kunnankamreeri Anja Tupamäki esitteli asiaa kokouksessa. Kunnanvaltuusto Esitys: Kunnanvaltuusto vahvistaa Mäntsälän vuoden 2017 tuloveroprosentiksi 20,50 %.

18 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/ Sivistyslautakunta Sivistyslautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Vuoden 2016 talousarviomuutos / sivistyspalvelut 268/02.02/2015 Sivistyslautakunta Kunnanvaltuusto on kokouksessaan hyväksynyt vuoden 2016 talousarvion sekä vuosien taloussuunnitelman. Kunnanhallitus, lautakunta ja johtokunta hyväksyvät talousarvioon perustuvat käyttösuunnitelmat. Käyttösuunnitelmilla toimielimet asettavat valtuuston määrittelemien tavoitteiden kanssa yhdenmukaiset, tarkennetut tavoitteet sekä jakavat määrärahat ja tuloarviot seuraavan tason yksiköille (käyttötalousosa: tulosyksikkö 1-taso) ja kohteille (investointiosa). Kunnanhallituksen määräämä tulosalueen vastuuhenkilö päättää seuraavan tason käyttösuunnitelmista (tulosyksikkö 2-taso) sekä päättää omalta osaltaan tehtävien toteuttamisesta ja määrärahojen käytöstä asettamalla tarkennetut tavoitteet ja jakamalla määrärahat ja tuloarviot tarkempiin osiin. Käyttösuunnitelmien tulee olla linjassa valtuuston hyväksymän talousarvion kanssa. Siltä osin kuin määrärahoihin liittyviin toimintoihin on jo etukäteen tiedossa mahdollisia ylityspaineita, on määrärahojen käyttöön liittyvät kriteerit määriteltävä tarkasti jo etukäteen käyttösuunnitelman tarkistamisen yhteydessä. Lautakunnan käyttösuunnitelmassa määrärahat voidaan päättää nettositoviksi, koska myös valtuustotasolla määrärahat ovat nettositovia. Päätöksestä tulee kuitenkin ilmetä myös bruttomääräiset tiedot (menot, tulot ja netto). Mikäli käyttösuunnitelma on vuoden aikana joltakin osin ylittymässä, on samassa yhteydessä tilivelvollisten vastuuhenkilöiden varauduttava antamaan selvitys, jolla määrärahojen ylitykset kyetään kattamaan vastuualueen tai palvelukeskuksen sisältä. Talousarvion täytäntöönpano-ohjeen mukaisesti kaikkiin määrärahaylityksiin tullaan suhtautumaan kriittisesti talouden säästö- ja tasapainottamistavoitteiden ollessa voimassa. (Valmistelu / lisätietoja: talous- ja hallintopäällikkö Jarkko Virolainen, puh tai sivistysjohtaja Pekka Lintonen, puh ) Sivistysjohtajan päätösesitys: Sivistyslautakunta päättää hyväksyä sivistyspalveluiden vuoden 2016 talousarvion käyttösuunnitelman perusteluineen (käyttötalouden tulosyksikkö 1 -taso sekä investointiosa) liitteiden 1 ja 2 mukaisina. Määrärahat ovat nettositovia. Sivistyslautakunta päätti hyväksyä esityksen käyttösuunnitelmaliitteeseen tehdyin tarkennuksin.

19 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/ Sivistyslautakunta Sivistyslautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Sivistyslautakunta Liite 1. Sivistyspalveluiden talousarvion vuoden 2016 käyttösuunnitelma Liite 2. Sivistyspalveluiden vuoden 2016 investoinnit Tietohallinnan asiantuntija- ja tukipalveluihin sivistyspalveluille varattu määräraha on kirjattu kokonaan kehittämis- ja hallintopalveluiden tulosalueelle. Näitä määrärahoja siirretään oikeille tulosalueille seuraavasti: Kehittämis- ja hallintopalvelut Perusopetus Elinikäinen oppiminen ja tiedonhallinta Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Kehittämis- ja hallintopalveluiden tulosalueelle jää kyseistä määrärahaa (Valmistelija / lisätietoja: talous- ja hallintopäällikkö Jarkko Virolainen, puh ) Sivistysjohtajan päätösesitys: Sivistyslautakunta päättää hyväksyä tietohallinnan asiantuntija- ja tukipalveluihin sivistyspalveluille varatun määrärahan siirron kehittämis- ja hallintopalveluiden tulosalueelta liitteen nro 1 mukaisesti. Sivistyslautakunta päätti hyväksyä esityksen. Liite 1. Sivistyspalveluiden käyttösuunnitelman muutos Kunnanhallitus Kunnanjohtajan päätösesitys: Kunnanhallitus hyväksyy sivistyslautakunnan esityksen ja esittää sen edelleen kunnanvaltuustolle. Kunnanvaltuusto Esitys: Kunnanvaltuusto hyväksyy kunnanhallituksen esityksen sivistyspalveluiden määrärahamuutoksesta. Liite 1. Sivistyspalveluiden käyttösuunnitelman muutos

20 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/ Maankäyttölautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Hallintosäännön edellyttämät periaatteet kunnan kiinteän omaisuuden luovuttamisesta ja vuokralle antamisesta / Männikkö II, Taruma sekä kunnan muut asunto-, liike- ja yritystontit 452/02/2016 Maankäyttölautakunta Männikkö II -alueella on vapaana 11 omakotitalotonttia (AO). Vapaana olevien tonttien pinta-alat ovat keskimäärin noin m2 ja niillä on rakennusoikeutta , k-m2 tai k-m2. Tonttien kaavamääräykset vaihtelevat ja mm. määräävät julkisivumateriaalin (puu, tiili, hirsi tai rappaus) kortteleittain. Julkisivumateriaaleihin on tehty alueellinen poikkeuslupa maankäyttölautakunnan päätös , joka lisäsi puuverhoiltujen tonttien tarjontaa 7 tonttia. Omakotitalojen rakentamisessa rakennettava kerrosala on laskenut viime vuosien aikana merkittävästi. Hyökännummen alueella Taruman asemakaava-alueen kaava on tullut voimaan Taruman alueen kunnallistekniikan 1-vaihe rakennetaan vuoden 2016 aikana. Kunnallistekniikan valmistuttua tontit asetetaan yleisesti haettavaksi 1-vaiheen myötä 18 pientalotonttia (AO) ja lisäksi 2 rivitalotonttia (AP). Tonttien kaavamääräykset vaihtelevat ja mm. määräävät julkisivumateriaalin (puu, tiili, hirsi tai rappaus) kortteleittain. Kunnanvaltuusto päätti viimeksi pientalotonttien hinnaksi 180 /k-m2 tai 45 /m2 sekä yritys- ja liiketonttien hinnoiksi 8, 13, 15 tai 16 /m2. Myyntihintaan lisätään lohkomiskulut, euroa. Nykyinen hinnoittelu ja Männikössä jäljellä olevien tonttien rakennusoikeudet sopivat huonosti nykyiseen markkinakysyntään. Kysyntä on pienempiin rakennuksiin ja pienempiin tontteihin kun jäljellä olevissa tonteissa rakennusoikeutta on k-m2. Tämä nostaa tonttien hinnan nykyisellä hinnalla euron haarukkaan. Rakennusoikeudeltaan isojen tonttien kysynnän arvioidaan nykyisessä talous- ja markkinatilanteessa jatkuvan tulevaisuudessakin vähäisempänä mitä se on ollut aiemmin. Tehdyn hintaselvityksen mukaan ajanjaksolla 1/2014-6/2016 yksityisten myymien asemakaavan mukaisten pientalotonttien (21 kauppaa) hinnat Kirkonkylän alueella ovat olleet keskimäärin 194,53 /k-m2 (-16,2 % vuoteen 2012 verrattuna) ja noin 49,60 /m2 (- 5,3 %). Myytyjen tonttien keskimääräinen koko on ollut noin 1109 m2 (+6,8 %) ja tonttikohtainen hinta noin euroa (+2,0 %). Hyökännummen alueen tonttien keskihinnat ovat hintaselvityksen mukaan keskiarvoltaan lähellä samaa tasoa kirkonkylän tonttien hintojen kanssa, joskin kauppamäärä on ollut samalla ajanjaksolla 6 kauppaa. Kauppojen vähäisyydestä johtuen tarkkoja hintatilastoja Hyökännummelta ei voida tehdä. Pientalotonttien uusi hinnoittelurakenne

21 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/ Maankäyttölautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Esitetään, että kirkonkylän alueen (mm. Männikkö II) hinnoittelurakennetta muutetaan seuraavasti: tontin asemakaavan mukaisesta kokonaisrakennusoikeudesta: ensimmäiset 150 k-m2: 200 e/k-m2, 150 k-m2 ylittävä ja seuraava 100 k-m2 eli rakennusoikeuden väli 151 k-m2-250 k-m2: 140 e/k-m2 (-30 % edellisestä) 250 k-m2 ylittävä osuus: 98 e/k-m2 (-30 % edellisestä). (esim. tontin kokonaisrakennusoikeus yhteensä 280 k-m2 - hinta lasketaan: (150 x 200) + (100 x 140) + (30 x 98) = e ) Hinnoittelurakenteen muutos tarkoittaa, että rakennusoikeudeltaan 225 k-m2:n mukaisella tontilla hinta pysyy samana. Sitä pienemmillä hinta nousee hieman (esim. 200 k-m2: e / +2,7 %). Yli 225 k-m2:n rakennusoikeuden tonteilla hinta puolestaan laskee nykyisestä. Esimerkiksi Männikön jäljellä olevien tonttien hinnat olisivat siten e (-3,8 % - 14,4 % nykyisestä). Uusi hintataso asettuisi yksityisten tekemien tonttikauppojen vertailussa keskimääräisen tonttikohtaisen hinnan tuntumaan. Esitetään, että Hyökännummen alue (mm. Taruma I vaihe) hinnoitellaan seuraavasti: tontin asemakaavan mukaisesta kokonaisrakennusoikeudesta: ensimmäiset 150 k-m2: 180 e/k-m2, 150 k-m2 ylittävä ja seuraava 100 k-m2 eli rakennusoikeuden väli 151 k-m2-250 k-m2: 126 e/k-m2 (-30 % edellisestä) 250 k-m2 ylittävä osuus: 88 e/k-m2 (-30 % edellisestä). (esim. tontin kokonaisrakennusoikeus yhteensä 280 k-m2 - hinta lasketaan: (150 x 180) + (100 x 126) + (30 x 88) = e ) Maapohjan hintaan lisätään lohkomiskuluina euroa. Tonttien myyntihinnat on esitetty liitteessä. Muiden tonttien ja tontinosien hinnoittelua esitetään pidettäväksi ennallaan 45 /m2. Yleishyödyllinen yhteisö Esitetään, että mikäli tontin tai maa-alueen vuokralainen on yleishyödyllinen yhteisö, vuosivuokra jatkossa määritetään 5 % maapohjan arvosta, kun yleisesti vuosivuokra määritetään 7 %:n mukaisesti. Lisäksi aiempaan tonttien luovutuspäätökseen esitetään muutamia tarkennuksia, jotka vahvistavat kunnan tonttien luovutuksessa vallinneen käytännön. Hallintosäännön 40 mukaan kunnanhallitus ratkaisee asiat, jotka

22 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/ Maankäyttölautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto koskevat kiinteän omaisuuden (maaomaisuuden) myymistä ja ostamista pois lukien omakoti- ja paritalotontit. Maankäyttölautakunnan toimintasäännön kohtien 5.9 ja 7.1 mukaan kaavoitusjohtaja päättää kunnan omakoti- ja paritalotonttien myymisestä, vuokraamisesta ja takaisinostamisesta valtuuston hyväksymien perusteiden mukaisesti. Esityksen mukaan periaatteet tulevat voimaan koskien uusia tonttien luovutuksia. (Valmistelija: vs. kaavoitusjohtaja Vesa Gummerus, puh ) Vs. kaavoitusjohtajan päätösesitys: Maankäyttölautakunta esittää A) kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että valtuusto hyväksyy noudatettavaksi seuraavat periaatteet kiinteän maaomaisuuden myynnistä ja vuokralle antamista varten. Aiempaan päätökseen tehdyt muutokset on esitetty alleviivattuina. 1. Omakotitalo- ja paritalotontit Uudet tontit laitetaan lehti-ilmoituksella haettavaksi, kun alueen kaavoitukselliset ja kunnallistekniset valmiudet ovat olemassa. Männikkö II -alueen vapaat tontit ja Taruman alueen 1-vaiheen tontit on esitetty liitekartoissa. Omakotitontit luovutetaan itselleen rakentaville yksityishenkilöille, jotka eivät ole viimeisen 5 vuoden kuluessa saaneet kunnan tonttia. Tontit, joille voidaan rakentaa myös paritalo, luovutetaan ensisijaisesti rakennusliikkeille tai vastaaville. Tontinsaajalla tulee olla realistiset rakentamisedellytykset rakennushankkeen toteuttamiseksi. Omakotitalotontit, jotka ovat jo olleet ensimmäisen kerran haettavana eivätkä ole silloin menneet kaupaksi tai vuokrattu, voidaan luovuttaa toissijaisesti rakennusliikkeille tai vastaaville, jotka eivät ole viimeisen 5 vuoden kuluessa saaneet kunnan tonttia. Rakentaminen tontilla tulee aloittaa yhden (1) vuoden kuluessa luovutuksesta ja saattaa valmiiksi niin, että rakennustarkastusviranomainen voi tehdä käyttöönottokatselmuksen kolmen (3) vuoden kuluessa luovutuksesta. Omakotitontit, jotka luovutetaan yrityksille tai vastaaville, luovutetaan ensisijaisesti myymällä. 1.1 Kiinteähintaiset tontit Tonttien saajat valitaan arpomalla. Hakijoille arvotaan tontin varausjärjestys, jonka perusteella hakija saa valita haettavana olleista vapaista tonteista ostettavan tai vuokrattavan tontin. Tonttivaraus tulee voimaan, kun hakija on maksanut varausmaksun. Jos maksua ei ole maksettu laskun eräpäivään mennessä, niin tällöin katsotaan hakijan luopuneen tonttihakemuksesta. Arpominen suoritetaan kaavoitusjohtajan valvomana ja kahden muun kunnan työntekijän toimesta.

23 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/ Maankäyttölautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Avio-/avopuolisot tai samaan talouteen kuuluvat voivat jättää yhteensä vain yhden hakemuksen. Tontinsaajan luopuessa tontista tarjotaan ko. tonttia ostettavaksi tai vuokrattavaksi seuraavalle viimeksi järjestetyn arvontatilaisuuden varausjärjestyksen osoittamalle hakijalle, joka ei ole saanut tonttia. Jäljelle jääneet tontit, joita ei varausjärjestyksen perusteella ole haettu, tulevat luovutettaviksi hakemusten perusteella ympärivuotisesti. 1.2 Tarjoustontit Kunnanhallitus nimeää tarjousten perusteella myytävät tontit ja vähimmäishinnat. Samalle hakijalle tai hakijakunnalle voidaan luovuttaa vain yksi tontti. Mikäli tarjouksen jättää useammasta tontista, tarjousjärjestys on mainittava. Samanhintaisen tarjousten jättäneiden välillä saaja valitaan arpomalla kohdassa 1.1 mainitulla tavalla. Tarjouskilpailu voidaan järjestää myös internetissä huutokauppana Maankäyttösopimuksilla kunnalle tulleet yksittäiset pientalotontit myydään ostotarjousten perusteella. Ilman tonttia jääneet hakijat jäävät varasijalle tarjousten perusteella. 1.3 Tonttien ja lisäalueiden hinnat Tonttien hinta Kirkonkylän asemakaava-alueen kortteleissa, joissa on kiinteä rakennusoikeus, (mm. Männikön alue) muodostuu seuraavasti: tontin asemakaavan mukaisesta kokonaisrakennusoikeudesta: ensimmäiset 150 k-m2: 200 e/k-m2, 150 k-m2 ylittävä ja seuraava 100 k-m2 eli rakennusoikeuden väli 151 k-m2-250 k-m2: 140 e/k-m2 (-30 % edellisestä) 250 k-m2 ylittävä osuus: 98 e/k-m2 (-30 % edellisestä). (esim. tontin kokonaisrakennusoikeus yhteensä 280 k-m2 - hinta lasketaan: (150 x 200) + (100 x 140) + (30 x 98) = ) Tonttien hinta Hyökännummen asemakaava-alueen kortteleissa, joissa on kiinteä rakennusoikeus, (mm. Taruman alue) muodostuu seuraavasti: tontin asemakaavan mukaisesta kokonaisrakennusoikeudesta: ensimmäiset 150 k-m2: 180 e/k-m2 (-10 % Kirkonkylän yksikköhinnasta), 150 k-m2 ylittävä ja seuraava 100 k-m2 eli rakennusoikeuden väli 151 k-m2-250 k-m2: 126 e/k-m2 (-30 % edellisestä) 250 k-m2 ylittävä osuus: 88 e/k-m2 (-30 % edellisestä). (esim. tontin kokonaisrakennusoikeus yhteensä 280 k-m2 - hinta lasketaan: (150 x 180) + (100 x 126) + (30 x 88) = ) Kirkonkylän ja Hyökännummen asemakaava-alueen muiden omakotitonttien sekä tontinosien hinta asemakaava-alueilla on 45 /m2.

24 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/ Maankäyttölautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Erityisistä syistä maankäyttölautakunta voi poiketa omakoti- ja paritalotonttien asemakaavan mukaisten tontinosien myyntihinnoista. 2. Kerros- ja rivitalotontit Kerros- ja rivitalotonttien hinnoista ja luovutusehdoista päättää kunnanhallitus tapauskohtaisesti. 3. Yritys- ja liiketontit Tontteja ensisijaisesti myydään, mutta vuokraus on myös mahdollista. Tonttien hinnat: A) Yritysalueiden liiketontit 15 /m2 (Kruunu, Linnala ja Mäntsälän portti (ei koske Kehä V ja Lahdentien risteysaluetta). B) Yritysalueiden muut tontit 13 /m2, Poikkitie, Veturi ja Liljendal (ei koske Kapuli). C) Marjalan alueen yritystonttien hinta on 8 /m2. D) Kapulin alueen hinnoista ja luovutusehdoista päättää kunnanhallitus tapauskohtaisesti E) Ydinkeskustan sekä Kehä V ja Lahdentien risteysalueen liikerakennustonttien hinnoista ja luovutusehdoista päättää kunnanhallitus tapauskohtaisesti Kunnanhallitus voi erityisistä syistä poiketa em. myyntihinnoista. Muista yritys- ja liiketonttien luovutusehdoista päättää kunnanhallitus tapauskohtaisesti. 4. Muut maa-alueet Kunnanhallitus päättää tapauskohtaisesti asemakaavan ulkopuolisten rakennuspaikkojen ja muiden maa-alueiden/kiinteistöjen luovutusehdoista ja hinnoista enintään euroon saakka. 5. Taksat ja maksut Lisäksi peritään silloin, kun kaupan kohteena on itsenäiseksi kiinteistöksi muodostettu alue, lohkomiskustannuksina euroa. Tonttien varausmaksu on euroa. Varausmaksu peritään myös teollisuustonteilta. Varausmaksu hyvitetään kokonaan tontin ostajalle kiinteistökaupan tai -vuokrauksen yhteydessä. Varausmaksusta palautetaan puolet hakijalle kirjallisesta tonttivarauksen peruutuksesta, joka on tehty varauksen voimassaoloaikana. 6. vuokrausehdot ja omaksi lunastaminen Tonttien ja muiden maa-alueiden vuosivuokra on 7 %:a maapohjan myyntihinnasta tai muusta käyvästä arvosta. Vuokra sidotaan elinkustannusindeksiin. Vuokratonttien omaksi ostohinta on sen ajankohdan myyntihinta. Mikäli tontin tai maa-alueen vuokralainen on yleishyödyllinen yhteisö,

25 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/ Maankäyttölautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto vuosivuokra määritetään 5 % maapohjan arvosta. 7. Voimaantulo, hakeminen ja aiemmat päätökset Tämän päätöksen hinnat ja luovutusehdot tulevat voimaan alkaen ja koskevat uusia tonttien ja muiden maa-alueiden luovutuksia. Tontteja on haettava kirjallisesti kunnalta ja hakemuksen päivämääräksi tulee se, milloin hakemus on kirjattu kuntaan saapuneeksi. Vanhat vuokratontin haltijat saavat ostaa tonttinsa omaksi ennen tätä päätöstä voimassa olleilla hinnoilla ja luovutusehdoilla, jos vuokratontin kirjallinen ostohakemus on jätetty mennessä kuntaan. Muutoin tällä päätöksellä kumotaan kunnanvaltuuston tekemä kiinteän omaisuuden luovutusperiaatteita ja hinnoittelua koskeva päätös Maankäyttölautakunta päätti hyväksyä esityksen. Liite 1. Kartta, Männikkö II vapaat tontit Liite 2. Tonttiluettelo, Männikkö II vapaat tontit Liite 3. Kartta, Taruma 1- vaiheen uudet tontit Liite 4. Tonttiluettelo, Taruma 1-vaiheen uudet tontit Kunnanhallitus Kunnanjohtajan päätösesitys: Kunnanhallitus hyväksyy maankäyttölautakunnan esityksen ja esittää sen edelleen kunnanvaltuustolle. Käsittely: Vs.kaavoitusjohtaja Vesa Gummerus esitteli asiaa kokouksessa. Kunnanvaltuusto Esitys: Kunnanvaltuusto hyväksyy kunnanhallituksen esityksen. Liite 1. Kartta, Männikkö II vapaat tontit Liite 2. Tonttiluettelo, Männikkö II vapaat tontit Liite 3. Kartta, Taruma 1- vaiheen uudet tontit Liite 4. Tonttiluettelo, Taruma 1-vaiheen uudet tontit

26 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/ Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Mäntsälän kunnan asunto-ohjelma / /2016 Kunnanhallitus Mäntsälän kunnassa on käynnistetty asunto-ohjelman päivittäminen keväällä Asunto-ohjelman laatimiseen ovat osallistuneet seuraavat henkilöt: tekninen johtaja kunnankamreeri vanhustyönpäällikkö sosiaalipalvelupäällikkö vs. kaavoitusjohtaja asemakaavainsinööri kaavasuunnittelija toimitusjohtaja Hannu Seppälä Anja Tupamäki Minna Koivumäki Arja Tolttila Vesa Gummerus Tapio Sillfors Mari Niinistö Rauni Ohvo Työryhmän tavoitteena on ollut esittää asunto-ohjelmassa Mäntsälän vallitsevien asuntomarkkinoiden nykytilanne, Mäntsälän asuntostrategia ja keinot tavoitteiden saavuttamiseksi. Asunto-ohjelman kautta pyritään vastaamaan asuntokannan kehittämisen haasteisiin ja toteuttamaan MAL-aiesopimuksen mukaiset tavoitteet. Kunnanvaltuusto hyväksyy asunto-ohjelman ja seuraa etenemistä osavuosikatsauksissa ja tilinpäätöksissä kerran vuodessa. Kerran vuodessa pidetään infotilaisuus valtuustolle. Kunnanhallitus vastaa kunnan omistajaohjauksesta osana konsernijohtoa ja seuraa tytäryhtiöiden toimintaa niiden tavoitteiden saavuttamisessa (myös strategian ja ohjelman toteuttajana). Maankäyttöpalvelut seuraa asumiseen käytettävien tonttien riittävyyttä kaavoituskatsauksessa ja seuraa MAL-sopimuksen tavoitteita. Mäntsälän vuokra-asunnot Oy seuraa asuntokannan kehitystä, asuntomäärissä tapahtuvia muutoksia, Mäntsälään muuttavien asumistilannetta, Mäntsälän vuokra-asunnot Oy:n kohteiden kunnostuksen etenemistä ja vuokratasoa. Kunnanjohtajan päätösesitys: Kunnanhallitus esittää valtuustolle asunto-ohjelman hyväksymistä. Käsittely: Toimitusjohtaja Rauni Ohvo ja vs.kaavoitusjohtaja Vesa Gummerus esittelivät asiaa kokouksessa. Merkittiin, että Kari Kuisma poistui kokouksesta klo ja Sari

27 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/ Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Martniku saapui kokoukseen klo pykälän käsittelyn aikana Kunnanvaltuusto Esitys: Kunnanvaltuusto hyväksyy asunto-ohjelman vuosille Käsittely: Käsittelyn kuluessa Heli Hallikainen esitti seuraavan muutosesityksen: Kohtaan: S. 8 _ kpl nuorten asuminen: Nuorten tarpeisiin rakennettujen kohtuuhintaisten asuntojen tarjonta on parhaimmillaan houkutteleva syy hakeutua paikkakunnalle esim. toisen asteen oppilaitoksiin (lukio, ammatillinen koulutus). Sekä lisäys: Mäntsälässä tulee olla tarjolla myös opiskelija-asuntoja. Reijo Liinamaa kannatti tehtyä muutosesitystä. Puheenjohtaja kysyi, voidaanko lisäykset hyväksyä yksimielisesti ja valtuusto hyväksyi lisäykset. Hyväksyttiin esityksen mukaan, Hallikaisen esittämillä täydennyksillä. Liite 1. Asunto-ohjelma

28 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/ Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Perusturvalautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Valtuustoaloite sosiaalisen luototuksen käyttöönottamisesta Mäntsälässä 323/ /2016 Kunnanvaltuusto Vasemmistoliiton, sosiaalidemokraattisen ja vihreä valtuustoryhmät sekä Sari Martniku jättivät seuraavanlaisen valtuustoaloitteen: "Aloite sosiaalisen luototuksen käyttöönottamisesta Mäntsälässä Esitämme, että Mäntsälä ottaa käyttöön nk. sosiaalinen luototuksen. Se olisi tarkoitettu Mäntsälässä vakinaisesti asuville pienituloisille ja vähävaraisille henkilöille, joilla eri syistä, esimerkiksi vakuuksien puuttumisen tai maksuhäiriömerkinnän vuoksi, ei ole mahdollisuutta saada kohtuuehtoista luottoa. Sosiaalisen luoton myöntäminen edellyttäisi, että luoton saaja kykenee tuloistaan maksamaan luoton kuukausittaiset lyhennykset ja korot. Maksukykyä arvioitaessa tuloista vähennettäisiin asumiskustannuksista, välttämättömistä vakuutuksista, päivähoidosta, elatusmaksuista, terveydenhuollosta ja velkojen hoidosta aiheutuvat kulut sekä välttämättömät elinkustannukset. Välttämättömänä elinkustannuksena käytettäisiin velkajärjestelynormia, jonka oikeusministeriö päättää vuosittain antamallaan asetuksella. Näiden menojen jälkeen hakijan käyttöön tulisi jäädä sosiaalisen luoton lyhennykseen ja korkokuluihin tarvittava summa. Jos tuloissa on tapahtumassa muutoksia, otettaisiin maksukykyä arvioitaessa huomioon muuttuva tilanne. Päätöstä tehtäessä huomioitaisiin kaikki velat ja vastuut, myös ulosotossa olevat velat, vaikka hakemushetkellä ei tuloista olisikaan ulosmittausta. Sosiaalista luototusta voidaan myöntää henkilön tai perheen itsenäistä selviytymistä tukeviin tarkoituksiin mm. takuuvuokraan kohtuullisiin kodin hankintoihin kohtuullisiin pienehköihin asunnon muutostöihin työn edellyttämän auton tai työvälineiden ostamiseen osamaksurästeihin, vuokravelkoihin ja muiden pienehköjen velkojen järjestämisiin muihin menoihin, jotka auttavat hakijaa selviytymään itsenäisesti Hakijan tulisi hakemuksessa perustella, miten luotto tukee hänen itsenäistä selviytymistään. Luoton määrä olisi enintään Luoton määrästä päätettäessä arvioitaisiin hakijan kyky maksaa luotto takaisin. Luotosta perittäisiin voimassaoleva Suomen Pankin viitekorko. Sosiaalisesta luotosta ei perittäisi toimitusmaksua eikä järjestelypalkkiota.

29 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/ Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Perusturvalautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Takaisinmaksuehdot sovitaan luotonsaajan kanssa hänen todellisen maksukykynsä mukaan. Luoton takaisinmaksuaika voisi olla enimmillään viisi vuotta. Luotosta tehtäisiin luottosopimus, jossa sovitaan takaisinmaksuehdot. Mäntsälässä Vasemmistoliiton Valtuustoryhmä Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä Vihreitten valtuustoryhmä Sari Martniku" Kunnanvaltuusto päätti lähettää aloitteen kunnanhallitukselle valmisteltavaksi. Liite 1. Valtuustoaloite Kunnanhallitus Kunnanjohtajan päätösesitys: Kunnanhallitus lähettää aloitteen perusturvan toimialalle valmisteltavaksi. Perusturvalautakunta Sosiaalisesta luototuksesta on säädetty laki (2002/1133). Lain mukaan luototuksen tarkoituksena on ehkäistä taloudellista syrjäytymistä ja ylivelkaantumista sekä edistää henkilön ja perheen itsenäistä suoriutumista. Kunta päättää itse sosiaalisen luototuksen käyttöönotosta. Sen järjestäminen on lakiin perustuva kunnille vapaaehtoinen tehtävä. Mikäli kunta päättää ottaa sosiaalisen luototuksen palveluvalikoimaansa, on kunnan määriteltävä kriteerit luoton saamiselle. Kriteerien tulee perustua lakiin sosiaalisesta luototuksesta, yleisiin sosiaalihuollon säännöksiin, yleisiin hallinto-oikeudellisiin perusteisiin kuten yhdenvertaisuuden, objektiivisuuden, tarkoitussidonnaisuuden ja suhteellisuuden periaatteisiin. Sosiaalisen luototuksen valmistelu ja päätöksenteko on yleensä keskitetty aikuissosiaalityöntekijälle/erityissosiaaliohjaajalle ja toimistosihteerille. Toimeentulotuki on ensisijainen sosiaaliseen luototukseen nähden. Perustoimeentulotuki siirtyy Kelalle lukien. Tehtävän siirrolla ei ole kunnassa merkitystä sosiaalityöntekijöiden resurssitilanteeseen koska n. 90 % perustoimeentulotukipäätöksistä on tehty etuuskäsittelyssä. Perusturvan aikuissosiaalityössä ei ole omaa toimistosihteeripalvelua.

30 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/ Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Perusturvalautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kunnalle Kelalle siirron jälkeen edelleen täydentävän ja ennaltaehkäisevän toimeentulotuen myöntäminen. Mustijoen perusturvan kaksi etuuskäsittelijää siirtyvät perustoimeentulotuen siirtymisen myötä toisiin tehtäviin. Sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 2015 teettämän selvityksen mukaan sosiaalisen luototuksen myöntäminen on havaittu yhdeksi keinoksi vähävaraisten ylivelkaantumisen ja syrjäytymisen ehkäisyssä ja että sosiaalinen luotto olisi aiheellista saada käyttöön koko maassa. Sosiaalisen luototuksen asemasta tulevassa uudessa sote-mallissa ei ole tietoa. Tällä hetkellä noin kolmekymmentä kuntaa tarjoaa asukkailleen sosiaalisia luottoja. Edellä mainitussa ministeriön selvityksessä esitetään sosiaalisten luottojen rahaliikenteen selvittämistä kolmen vaihtoehdon mukaan, jotka olisivat: 1. Sote-alueen malli, jossa luoton pääoma ja mahdollisten luottotappioiden menot kerätään kunnilta laajemmille alueyksiköille. Yksikkö järjestää luototuksen rahaliikenteen hoitamisen koko alueella. Yksiköt määrittyisivät tulevaisuudessa sote-uudistuksen perusteella. 2. Kela-malli, jossa rahaliikenteen käsittely keskitetään Kelalle. Luottopääoma saataisiin valtion budjetista, mutta kunnat vastaisivat asukkaidensa luotoista aiheutuvista luottotappioista. 3. Takuu-Säätiön malli, jossa luotot käsiteltäisiin erillisessä säätiössä. Samoin kuin Kela-mallissa, sosiaalisten luottojen tarpeen arviointi tehtäisiin kunnassa, jossa laadittaisiin myös luottohakemus perusteluineen. Luottopääoma tulisi valtion budjetista. Luottohakemusten valmistelusta vastaisivat kunnat, jotka saisivat siihen valtionosuutta. (Valmistelija/lisätietoja: sosiaalipalvelupäällikkö Arja Tolttila, puh ) Perusturvajohtajan päätösesitys: Perusturvalautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että sosiaalista luototusta ei otettaisi käyttöön ennen kuin valtakunnallisella tasolla tulee ratkaistuksi sosiaalisen luototuksen organisointi ja asema suhteessa tulevaan sote-malliin. Perusturvalautakunta päätti hyväksyä esityksen. Kunnanhallitus Kunnanjohtajan päätösesitys: Kunnanhallitus hyväksyy perusturvalautakunnan esityksen vastauksena

31 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/ Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Perusturvalautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto valtuustoaloitteeseen ja toteaa aloitteen loppuunkäsitellyksi. Aloitteen käsittely saatetaan edelleen kunnanvaltuustolle tiedoksi. Kunnanvaltuusto Esitys: Kunnanvaltuusto merkitsee aloitteen käsittelyn tiedoksi.

32 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/ Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kunnanhallituksen vaali vuosille / Eroanomus Mirka Kuitunen 619/ /2014, 498/ /2016 Kunnanhallitus Mäntsälän kunnan hallintosäännön 38 :n mukaan kunnanhallitukseen kuuluu yhdeksän (9) varsinaista jäsentä ja yhtä monta henkilökohtaista varajäsentä. Jäsenten keskuudesta valitaan puheenjohtaja ja I ja II varapuheenjohtaja. Kuntalain 19 :n mukaan toimielinten jäsenet valitaan valtuuston toimikaudeksi, jollei valtuusto ole päättänyt lyhyemmästä toimikaudesta. Vaalikelpoisuudesta kunnanhallitukseen on säädöksiä kuntalain pykälissä 35 / vaalikelpoisuus kunnanhallitukseen ja 34 / vaalikelpoisuus valtuustoon. Kuntalain 35 kuuluu seuraavasti: "Vaalikelpoinen kunnanhallitukseen on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan: 1. kunnan keskushallinnossa kunnanhallituksen alaisena toimiva kunnan palveluksessa oleva henkilö; 2. kunnan palveluksessa oleva henkilö, joka lautakunnan esittelijänä tai muuten vastaa kunnanhallituksen käsiteltäväksi tulevien asioiden valmistelusta: eikä 3. henkilö, joka on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä, jos kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle kunnanhallituksessa tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa. Henkilöstön edunvalvonnasta asianomaisessa kunnassa huolehtivan yhteisön hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen puheenjohtaja ei ole vaalikelpoinen kunnanhallitukseen. Vaalikelpoinen ei myöskään ole henkilö, joka yhteisön neuvottelijana tai muussa vastaavassa ominaisuudessa vastaa edunvalvonnasta. Enemmistön kunnanhallituksen jäsenistä on oltava muita kuin kunnan tai kunnan määräämisvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa olevia henkilöitä." Kuntalain 34 kuuluu seuraavasti: