OSAVUOSIRAPORTTI 1/2014

Transkriptio

1 Sosiaalilautakunta /Liite 1 NURMEKSEN KAUPUNKI Sosiaalipalvelukeskus OSAVUOSIRAPORTTI 1/2014 Raportti vuoden ensimmäiseltä kolmannekselta tammikuu - huhtikuu Sosiaalijohtaja

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Sosiaalipalvelukeskuksen tasapainoisen onnistumisen suunnitelman tavoitteiden toteutuminen 1 2. Sosiaalipalvelukeskuksen talous 3 3. Sosiaalipalvelukeskuksen toiminta Sosiaalityön ja erityispalvelujen tulosalue Sosiaalitoimen hallinto Asumispalvelut Sosiaalityö Toimeentulotuki Lasten ja perheiden palvelut Vammaisten palvelut Koti- ja laitoshoidon tulosalue Kotihoito Vanhusten laitoshoito Vanhusten avohoito Muu toiminta Hankkeet Palautetoiminta Sisäinen valvonta 13

3 3 1. Sosiaalipalvelukeskuksen tasapainoisen onnistumisen suunnitelman tavoitteiden toteutuminen MENESTYS- TEKIJÄ 1. Osallistumisjärjestelmien toimivuus 2. Sosiaalipalvelujen saatavuus ARVIOINTIKRITEERIT JA TAVOITTEET 1.1. Aktiiviset asiakaskyselyt - asiakaskyselyt toteutetaan laaditun suunnitelman mukaisesti 2.1. Toimeentulotukihakemukseen päätös (ei kiireelliset): 7 arkipv 2.2. Lastensuojelutarpeen selvitys: 3 kk 2.3. Lastensuojeluilmoituksen käsittelyyn ottaminen: 7 arkipv 2.4 Vammaispalveluhakemuksen päätös: 3 kuukautta 2.5 Kehitysvammaisten palvelusuunnitelma laaditaan kolmen kuukauden kuluessa palvelutarpeen kartoituksesta ja tarkistetaan viimeistään kolmen vuoden välein: 100 % 2.6. Perheneuvolan asiakassuhteen alkaminen alle kolmessa viikossa yhteydenotosta: 90 % 2.7 Lasten ja nuorten kehitys- ja oppimistutkimusten alkaminen alle kolmessa kuukaudessa lähetteen saapumisesta: 90 % 2.8. Asiakkaan odotusaika Kyrölän lyhytaikaishoitoon: 7 pv TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Sosiaalipalvelukeskuksen johtoryhmän huhtikuussa laatiman suunnitelman mukaan vuonna 2014 toteutetaan seuraavat asiakaskyselyt: - kehitysvammahuollon omaiset - kasvatus- ja perheneuvolan asiakkaat - kotipalvelun asiakkaat Toteutunut: keskimääräinen käsittelyaika 1,94 pv (perustoimeentulotuki) ja 2,22 pv (täydentävä) Seuranta toimintakertomuksessa. Seuranta toimintakertomuksessa. Toteutunut. Seuranta toimintakertomuksessa. Toteutunut: Perheneuvolatyö 64 % Koulukuraattorityö 100 % Toteutunut 58 % Toteutunut

4 4 3. Hoitoyksiköiden käytön tehokkuus 2.8. Asiakkaan pääseminen kotipalvelun palvelutarpeen arviointiin: 3 pv 2.9. Asiakkaan pääseminen turvapalvelun piiriin: 14 pv 3.0. Kansaneläkelaitoksen erityishoitotuen saajien ja 75 vuotta täyttäneiden pääsy hoidontarpeen arviointiin palvelutarpeen ilmaisemisesta: 7 pv 3.1. Kyrölän hoitopaikkojen käyttöaste: 100 % 3.2. Kehitysvammahuollon asumispalvelujen käyttöaste: /100 % Toteutunut vanhusasiakkaiden kohdalla Toteutunut Toteutunut Toteutunut Toteutunut 3260/95,88 % 3.3. Toimintakeskuksen käyttöpäivien määrä: 5500/100 % 4. Henkilöstömäärä 4.1. Hoitohenkilöstön määrän suhde palvelun käyttäjien määrään ikääntyvien ympärivuorokautisessa asumispalvelussa: Valtakunnallisten suositusten tasolla hyvä: 0,5 (dementiayksikkö 0,6) Toteutunut 2002/100,10% Toteutunut 5. Henkilöstön saatavuus 6. Sosiaali- ja terveystoimen integraatio alkaen 7. Vanhuspalvelujen rakenteen sopivuus 4.2. Sosiaalityöntekijöiden määrän suhde lastensuojelun asiakkuudessa olevien lasten määrään: Korkeintaan 40 lasta / lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä 5.1. Pätevien osuus valituista: - kaikki yli 6 kk:n sijaisuudet ja toistaiseksi valitut: 90 % Tavoite: Yhdistetyn sosiaali- ja terveystoimen organisaatiorakenne on toimiva 7.1 Vanhuspalvelujen palvelurakenne on muuttunut avohuoltopainotteisemmaksi: Yli 75-vuotiaiden sijoittuminen vanhuspalveluissa hyväksytyn seudullisen ikäpoliittisen strategian mukaisesti. Seuranta toimintakertomuksessa. Kaksi sosiaalityöntekijän virkaa täytettiin määräaikaisesti ei-pätevillä viranhaltijoilla. Seuranta toimintakertomuksessa.

5 8. Motivoitunut, riittävä ja ammattitaitoinen henkilöstö 9. Henkilöstön työkyky 8.1. Koulutus: Täydennyskoulutusta vähintään 3 päivää / henkilö Työtehtävät tekijänsä voimavarojen mukaan: Työntekijän sijoittuminen työkykyä vastaaviin tehtäviin viimeistään 3 kuukauden kuluttua työkykyisyysselvityksestä. 5 Seuranta toimintakertomuksessa. Seuranta toimintakertomuksessa. 2. Sosiaalipalvelukeskuksen talous Seuraavassa taulukossa on esitetty vuoden 2014 talousarvio ja sen toteutuminen seurantajaksolla talousarvion vastuualueittain talousraportin mukaan: Kulut Talousarvio Toteutuma Jäljellä Toteutuma % Sosiaalipalvelut ,4 Koti- ja laitoshoito ,1 Yhteensä ,2 Tuotot Talousarvio Toteutuma Jäljellä Toteutuma % , , ,0 Poistot, Sat. erät Talousarvio Toteutuma Jäljellä Toteutuma % Netto Talousarvio Toteutuma Jäljellä Toteutuma % , , ,3 3. Sosiaalipalvelukeskuksen toiminta 3.1. Sosiaalityön ja erityispalvelujen tulosalue Sosiaalitoimen hallinto Sosiaalilautakunnan kokoonpano on toimintakaudelle seuraava: Hiltunen Jouni Juutinen Hannu jäsen jäsen

6 6 Makkonen Helena Moilanen Leena Mustonen Catalina Määttä Henry Pyykönen Vesa Savolainen Anni Tiainen Martti jäsen puheenjohtaja jäsen jäsen jäsen varapuheenjohtaja jäsen Sosiaalilautakunta kokoontui ensimmäisen vuosikolmanneksen aikana kolme kertaa ja käsitteli 42 pykälää. Joukkoliikenne Nurmeksen kaupunki on mukana maakuntalippujärjestelmässä. Maakuntalippu on älykorttipohjainen lipputuote, joka oikeuttaa 30 päivän ajan rajattomaan määrään matkoja järjestelmään kuuluvien liikennöitsijöiden vuoroissa Pohjois-Karjalan alueella. Lipun hinta on 138,00 euroa. Myytyjä lippuja on tammi-huhtikuussa ollut 14 kpl, joilla on tehty 518 matkaa. Kunnan rahoitusosuus on ollut 3890,85 euroa. Ovelta ovelle tapahtuvaa kutsuohjattua palveluliikennettä järjestetään koko kaupungin alueella. Palveluliikenteen tilastotietoja Taajama-alue Matkustajia kpl Kilometrejä Lipputulot Nettokustannukset ,00 Taajama-alueen palveluliikenteessä liikennöitsijä perii kuljetuksesta Nurmeksen kaupunginhallituksen hyväksymät asiakasmaksut, joita ei vähennetä maksettavasta kuljetuskorvauksesta. Haja-asutusalueen palveluliikenteestä ei tietoja ole saatavissa, koska pyynnöistä huolimatta kaksi liikennöitsijää ei ole laskuttanut raportointijaksolta Asumispalvelut Huhtikuun lopussa tuetun asumisen asiakkaita oli 12. Alkuvuodesta kaksi henkilöä on ollut kuntoutustutkimuksessa. Palvelu on voitu päättää kahdelta asiakkaalta ja yksi uusi asiakas on tullut palvelun piiriin. Mielenterveyssyistä ja alkoholisairauksien johdosta järjestettävä palveluasuminen on toteutunut kokonaan ostopalveluna. Palveluasumisesta on raportointijakson aikana poistunut kaksi asiakasta eikä uusia palvelunostopäätöksiä ole tehty. Asiakkaiden määrä oli huhtikuun lopussa? henkilöä Sosiaalityö Sosiaalityö

7 Sosiaalityön tiimi on kokoontunut säännöllisesti. Tiimissä on henkilöstövajetta, koska johtavan sosiaalityöntekijän äitiys- ja vanhempainvapaan ajaksi hänelle ei ole palkattu sijaista vaan tehtävien hoito on järjestetty muun henkilöstön toimesta. Raportointijakson aikana Nurmeksessa ei asunut kolmen vuoden kotouttamisen piiriin kuuluvia pakolaistaustaisia henkilöitä. Nurmes on osallisena maakunnallisessa sosiaalipäivystyksessä. Palvelun myyjänä toimii Joensuun kaupunki. 7 Yhteydenottoja Nurmeksesta sosiaalipäivystykseen on ollut seuraavasti: Kuukausi Yhteydenotot tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu yhteensä Yhteydenottajana on voinut olla mm. hätäkeskus, poliisi, sosiaalityöntekijä, sosiaalipäivystäjän yhteydenotto asiakkaaseen tai terveydenhuolto. Päihdetyö Päihdehuollon asiakkaita raportointijakson aikana oli 43 henkilöä, naisia 6 ja miehiä 37. Uusia asiakkaita päihdehuollon piiriin tuli 11 henkilöä. Lähisuhdeväkivaltaa kokeneita asiakkaita ei raportointijaksolla ollut. Poliisin antaman määräyksen mukaisessa huumausaine- tai alkoholi/päihderiippuvuusseurannassa oli 17 henkilöä. Näistä yksi keskeytettiin asiakkaan seuranta-aikana jatkuneen säännöllisen päihdekäytön vuoksi. Seuranta kestää poliisin määräyksen mukaisesti yleensä kuusi kuukautta. Päihdehuollon laitoskatkaisu- ja/tai kuntoutusjaksoilla jakson aikana on ollut kuusi eri henkilöä, näistä neljä henkilöä huume- ja kaksi alkoholinkäytön vieroituksessa. Opiaattiriippuvaisten vieroitus- tai korvaushoidon psykososiaalisen tuen piirissä on neljä eri henkilöä. Päihdelääkärin vastaanotto päihdehuollossa toteutui kerran kuukaudessa. Kaupunginvaltuusto hyväksyi Nur mek sen kaupungin ja Valtimon kunnan Selvästi näkyvillä mielenterveys- ja päih de suun ni tel man vv Toimeentulotuki Raportointijaksolla on varsinaista toimeentulotukea (sisältää perus- ja täydentävän toimeentulotuen) myönnetty seuraavasti: Kuukausi Euroa Kotitaloudet

8 tammi helmi maalis huhti yhteensä Ehkäisevän toimeentulotuen myöntämiseen on varattu euron määräraha. Ehkäisevää toimeentulotukea on raportointijaksolla myönnetty neljälle kotitaloudelle. Tuen myöntäminen on perustunut henkilön tai kotitalouden sellaisista erityisestä tarpeesta johtuviin kuluihin, joihin ei täydentävää toimeentulotukea ole voitu myöntää. Näissä ratkaisuissa on pyritty estämään pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta ja edistämään henkilön tai kotitalouden muuta selviytymistä. Ratkaisuissa on huomioitu henkilöiden äkilliset elämäntilanteen muutokset, joihin ei ole voitu varautua ennalta. Tukea on myönnetty esimerkiksi terveydenhuollon menoihin ja asumiskuluihin sekä kotona asumisen turvaamiseksi ja sosiaalisen turvallisuuden edistämiseksi vanhukselle. Ehkäisevään toimeentulotukeen on käytetty määrärahoja seuraavasti: Kuukausi Euroa tammikuu 1218,00 546,00 194, ,77 - helmikuu 1101, ,80-851,77 170,87 maaliskuu 378,32 408, , ,68 huhtikuu 351,26 919,46 927,21 314,63 348,79 yhteensä 3057, , , , ,34 Kuntien on maksettava puolet siitä työmarkkinatuesta, jota myönnetään yli 500 päivää tukea saaneille, aktiivitoimiin osallistumattomille. Kunnan maksuosuuteen työmarkkinatuesta on varattu ,00 euroa vuodelle 2014 ja näyttää siltä, ettei varattu määräraha tule riittämään. Seuraavasta taulukosta käy ilmi maksetun laskun suuruus sekä työmarkkinatuen saajien lukumäärä kuukausittain: Kuukausi Euroa / kk (Työmarkkinatuen saajia/kk) tammikuu (91) (97) (109) (116) helmikuu (92) (101) (107) (116) maaliskuu (96) (102) (106) (120) huhtikuu (92) (100) (107) (121) yhteensä (371) (400) (429) (473) Kuntouttavan työtoiminnan palvelu ostetaan Honkalampi-säätiöltä. Kuntouttavaa työtoimintaa toteutetaan Kaski Työvalmennuksen lisäksi kaupungin hallintokunnissa. Kunnan ja TE-toimiston tulee laatia yhteistyössä työttömän henkilön kanssa aktivointisuunnitelma kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa tarkoitetun aktivointiehdon täytyttyä. Raportointijaksolla aktivoinnin piirissä oli 103 henkilöä, josta

9 32 osallistui kuntouttavaan työtoimintaan. Heistä kuuden sijoituspaikkana oli kaupungin hallintokunta, joissa kertyi 229 käyttöpäivää. Kaski Työvalmennuksessa käyttöpäiviä kertyi raportointijaksolla 776 päivää Lasten ja perheiden palvelut Lastensuojelu Raportointijaksolla on tullut 22 lastensuojeluilmoitusta. Lastensuojelun perhetyötä oman työntekijän toteuttamana tehtiin raportointijakson aikana 12 perheessä (koskien yhteensä 21 lasta), joissa perhetyöntekijä on käynyt sovituilla kotikäynneillä. Lisäksi ostopalveluina perhetyötä tuotetaan 14 perheelle kohdentuen 25 lapseen. Kasvatus- ja perheneuvola Kasvatus- ja perheneuvolassa on raportointijaksolla ollut henkilöstövajetta: toisen psykologin ja sosiaalityöntekijän virat ovat täyttämättä. Psykologi ja sosiaalityöntekijä työskentelevät kumpikin 80 %:n työajalla. Koulukuraattori on työskennellyt Porokylän ja Kirkkokadun kouluilla sekä yhteistyössä kasvatus- ja perheneuvolan tiimin kanssa. Psykologin työpanosta on saatu ostettua Tietotaito Group Suomi Oy:ltä 25 työpäivän verran sekä yksityiseltä ammatinharjoittajalta 12 työpäivän verran. Lääkäreiden vastaanottopäiviä on ollut sekä lastenpsykiatrilla että nuorisopsykiatrilla neljä. Lisäksi muutamalle lapselle on ostettu hoitoa yksityiseltä psykoterapeutilta. Koulukuraattori on tavannut kouluilla yksittäisiä peruskoululaisia ja heidän vanhempiaan sekä osallistunut niin oppilaskohtaisiin neuvotteluihin kuin koulujen oppilashuoltoryhmien työskentelyyn. Työskentely on porrastunut siten, että koulukuraattori on tarvittaessa ohjannut osan tapaamistaan koululaisista tarkempiin tutkimuksiin kasvatus- ja perheneuvolan tiimille. Raportointijaksolla näin on tapahtunut kahden asiakkaan kohdalla. Koulukuraattorin toiminta näyttää vakiintuneen; uusia asiakkaita on raportointijaksolla ollut yhdeksän, mikä vastaa edellisten raportointijaksojen tilannetta. Koulukuraattorin kaikki asiakkaat ovat saaneet ensimmäisen ajan alle kolmessa viikossa. Kasvatus- ja perheneuvolaan ilmoittautuneita uusia asiakkaita on ollut 26 (v vastaavalla jaksolla 21). Uusista ilmoittautumisista 14 oli perheneuvolapalveluun ja 12 kehitystaso- ja oppimisvaikeustutkimuksiin. Jonossa olevista asiakkaista kaikki odottavat psykologin tutkimusta. Perheneuvolapalveluun on ohjautunut alkuvuonna enemmän asiakkaita kuin viime vuoden vastaavana ajanjaksona. Myös psykologin tutkimuksiin on tullut selvästi enemmän ilmoittautumisia. Nämä yhdessä ovat aiheuttaneet jonkin verran varsinkin psykologityön ruuhkautumista, koska psykologin työpanosta on tarvittu myös perheneuvolapalveluun sosiaalityöntekijän työpariksi. Psykologin työpanosta on myös saatu tänä vuonna ostettua huomattavasti vähemmän (yht. 37 päivää) kuin viime vuonna vastaavana ajanjaksona (yht. 58 päivää) Vammaisten palvelut

10 Henkilökunnalle on järjestetty tiimikoulutusta, lääkehoidon koulutus, ensiapukoulutusta ja atk-ohjelmien muutoksiin liittyen perehdytyskoulutusta. Avida-tulkkipalvelu kävi kertomassa tarjoamistaan tulkkipalveluista sekä esittelemässä vaihtoehtoiseen kommunikaatioon liittyvää materiaalia henkilökunnalle. Kuusikummun siivouksesta siirtyi vuoden alusta vastaamaan kaupungin puhtauspalveluyksikkö. Vammaispalvelulain mukaisten palvelujen ja avustusten saajat : Asunnon muutostyöt Henkilökohtainen avustaja Palveluasuminen Päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavat välineet Kuljetuspalvelun piirissä Kotikuntalain mukaisesti kunnasta poismuuttaneita on yksi henkilö. Mielenterveyskuntoutujien terapeuttinen työtoiminta ostetaan Honkalampi-säätiöltä. Toiminnan piirissä oli raportointijakson aikana 10 asiakasta. Käyttöpäiviä oli yhteensä 420. Toteutuneet käyttöpäivät ovat 74 prosenttia sopimuksen mukaisista päivistä (1700 ktpv/vuosi). Kehitysvammaisten palvelut Kaupungin omana kehitysvammahuollon palveluna toteutetaan autettua ja tuettua asumista sekä päivätoimintaa. Kuusikummun asumisyksikössä on ollut yksi paikka vapaana alkuvuoden, mutta paikka täyttyy alkaen. Tilapäishoitoa on voitu tarjota tarvittaessa kaikille palvelun tarvitsijoille. Ostopalveluna on toteutunut kahden viikon hoitojakso Kuurojen palvelusäätiön hoitokodissa, päivätoiminta yhdelle henkilölle Ilomantsin kunnasta ja kuntoutusjakso Mäntykankaan kuntoutuskeskuksessa. Kuntouttavassa päivähoidossa on ollut kaksi lasta ja erityishuoltona on toteutunut kehitysvammaisten peruskoululaisten iltapäivähoito. Neljällä henkilöllä on erityishuoltona henkilökohtainen avustaja. 10 Kehitysvammahuollon toimintojen suoritetiedot: Palvelu /2014 Autettu asuminen, vuorokausi Tuettu asuminen, vuorokausi Yhteensä asumispalvelut Toimintakeskus, käyttöpäivä Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymältä ostettaviin kehitysvammaisten laitoshoidon, asumispalvelujen, työ- ja toimintakeskusten sekä avohuollon palveluihin on vuodelle 2014 varattu yhteensä ,00 euroa. Laitoshoidon toteutumaan on laskettu pitkäaikaisosastohoito, kuntoutusjaksot, kalliin hoidon tasaus ja kuntoutusjaksojen opetus. Lasten kuntoutusjaksot ovat toteutuneet

11 suunnitelman mukaisena. Jaksoilla on käynyt viisi lasta. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa on kaksi henkilöä ja asumispalveluissa yksi henkilö. Yhteistyösopimuksen toteutuma : Toteutuma Ta Toteutumis-% Laitoshoito , ,00 28,57 Asumispalvelut , ,00 31,71 Perhehoito , ,00 30,49 Päivätoiminta , ,00 30,00 Erikoispalvelut , ,00 25,79 Yhteensä , ,00 28, Koti- ja laitoshoidon tulosalue Koti- ja laitoshoidon tulosalueella on vastattu oikea-aikaisesti asiakkaiden palvelukysyntään. Palvelutarpeen arviointiin asiakkaat ovat päässeet lain edellyttämässä määräajassa. Palvelutarpeen arviointi on täsmentynyt uusien mittareiden käyttöönoton myötä. Kiireellisessä tarpeessa asiakkaat ovat saaneet heti apua ja jonotusaika lyhytaikaiseen hoitoon on ollut kaksi vuorokautta. Henkilöstön lyhytaikaisia, toistuvia poissaoloja on ollut raportointijaksolla aikaisempaa vähemmän. Työn kuormitusta helpottavia laitteita, kuten hoivasänkyjä on hankittu määrärahojen puitteissa. Koti- ja laitoshoidon henkilöstö osallistui koulutussuunnitelman mukaisesti järjestettyyn tiimikoulutukseen, ensiapukoulutukseen sekä toimipaikkakoulutuksena järjestettyyn ergonomia-koulutukseen. Tiimikoulutuksesta saatu palaute on ollut positiivista ja koulutus koettiin tarpeellisena. Tiimivastaavat kertoivat roolinsa tiimissä selkiytyneen koulutuksen myötä Kotihoito Kodinhoitoapu Kotipalvelun asiakkaaksi on tullut raportointijaksolla 16 kodinhoitoavun myöntämisen kriteerit täyttävää asiakasta, jotka ovat hakeneet kotipalvelun palveluseteliä. Asiakkaista 13 tarvitsee tehostettua kotipalvelua, eli asiakkaat tarvitsevat palvelua useamman kerran päivässä. Asiakkaille on myönnetty kotipalvelua palvelusetelillä palvelutarpeen mukaan väliselle ajalle. Myönnetyn palvelun määrä on 454 tuntia kuukaudessa. Palveluseteliin varattu määräraha on riittänyt huhtikuun loppuun asti. Tämän hetkisen palvelutarpeen säilyessä asiakkaiden hoitaminen välisenä aikana tulee varatun määrärahan lisäksi maksamaan ,00. Aluehallintovirasto teki tammikuussa kotipalveluun työsuojelutarkastuksen. Ennen vierailua kotipalvelussa tehtiin riskikartoitukset sekä päivitettiin Työsuojelun toimintaohjelma yhdessä henkilöstön kanssa.

12 12 Kodinhoitoapua saaneita asiakkaita oli 247 ja tästä yli 75 -vuotiaita asiakkaita 175. Säännöllisen kodinhoitoavun piirissä olevat asiakkaat tammi-huhtikuu 2014: Kotipalvelun palvelumuoto Porokylä Keskusta Itäkaupunki Tuettu kotihoito: 1-3 käyntiä/viikko Päivittäinen kotihoito: 1-2 käyntiä/pv Tehostettu kotihoito: 14 tai > käyntiä/viikko Tilapäiset asiakkaat 2 3 Lapsiperheet Työntekijöitä ja asiakkaita/työntekijä oli eri kotipalvelualueilla seuraavasti: Alue Työntekijät Asiakkaat/työntekijä Porokylä 13,5 8,5 Keskusta 7 6,3 Itäkaupunki 7 8,4 Tukipalvelut Tukipalveluina on asukkaitten mahdollisuus saada kotiinsa turvapalvelua ja ateriapalvelua. Turvapalveluasiakkaita oli yhteensä 166 asiakasta. Ateriapalvelun asiakasmäärä on 160. Kotipalveluhenkilöstön toimesta tehtävän lääkehoidon piirissä oli 91 asiakasta. Tukipalveluseteliä on hakenut yhdeksän asiakasta, seteli on myönnetty kahdeksalle hakijalle. Omaishoidontuki Omaishoidon tuen maksuluokat ovat 381,00 /kk, 761,99 /kk ja 1.292,84 /kk. Omaishoidon tukea on maksettu alkuvuodesta 71 omaishoitajalle. Vuoden alussa tuli uusia omaishoidon tukihakemuksia 12. Myönteinen päätös on tehty kymmeneen hakemukseen, kaksi hakemuksista ei täyttänyt myöntämisperusteita. Sotavammapalvelut Nurmeksen kaupungin sosiaalilautakunta ostaa osto palveluna vähintään 20 % haitta-asteen omaavien sotainvalidien siivous- ja kodinhoi toavun Nurmes ko tiyhdistys ry:ltä. Kaupunki hakee korvauksen val tionkontto rilta. Asiakkaita on palvelun piirissä seitsemän. Rintamaveteraanipalvelut Valtion vuoden 2014 talousarvioon varatusta määrärahasta rintamaveteraaneille kotiin vietäviin kunnallisiin avopalveluihin, osoitti Valtiokonttori Nurmekselle ,47 euroa. Määräraha jaettiin 55 veteraanin kesken. Sosiaalilautakunta valtuutti vanhustyön johtajan järjestämään määrärahan käytön Valtiokonttorin periaatteiden mukaisesti omana toimintana tai ostopalveluna. Vuodelle 2013 myönnetystä vastaavasta määrärahasta raportoitiin Valtiokonttorille huhtikuun lopulla. Myönnettyä määrärahaa jäi käyttämättä 3.119,96 euroa.

13 Vanhusten laitoshoito Lyhytaikainen laitoshoito on kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti muutettu lyhytaikaiseksi, tehostetuksi palveluasumiseksi alkaen. Lyhytaikaisen palveluasumisen asumispäivä ei kerrytä asiakaslain mukaista maksukattoa eikä sisällä hygieniatuotteita eikä lääke- ja matkustuskulujen korvaamista. Omaishoidettavat voivat edelleen varata lyhytaikaisen hoivajakson yksiköstä, mutta hoivajaksoa ei voi maksaa omaishoitajan vapaapäiväseteleillä. Lyhytaikaishoidon päivät asiakasmaksumuodon mukaan: tammi helmi maalis huhti Lyhytaikaishoito Maksukatto Asiakkaat Vanhusten avohoito Palveluasuminen Tehostettua palveluasumista toteutetaan Kyrölän kaikissa yksiköissä lukuun ottamatta Ainola kahdeksaa asumispaikkaa, joissa tilaratkaisujen takia voi asua tavalliseen palveluasumiseen kuntonsa puolesta sopivat henkilöt. Tehostettua palveluasumista lyhytaikaisena on toteutettu lyhytaikaishoidon yksikkö Floridassa alkaen. Asumispalveluissa on toimittu kuntouttavan hoitotyön periaatteita noudattaen. Jokaiselle tarjotaan mahdollisuus kuntoilu- ja virikeryhmään osallistumiseen. Asumispäivien sisältöön ovat kuuluneet kansalaisopiston ryhmät; kädentaitoryhmät, taideterapia, musiikkiryhmät kuten karaokekerho. Eläkejärjestöjen henkilöt ovat toimineet kummina nimetyille osastoille, olleet ulkoiluttajana ja tapahtumien järjestäjänä ja ukkokerhon vetäjänä. Tehostetun palveluasumisen paikat Kyrölässä ovat tehokkaassa käytössä. Muutama palveluseteliasiakkuus yksityisissä palveluissa on päättynyt jakson aikana. MRSA-positiivisia asiakkaita oli kohorttiyksikössä huhtikuun lopussa viisi. Seulontatutkimuksia tehdään edelleen hygieniatoimikunnan antamien ohjeiden mukaisesti. Palveluasumisen päivät Kyrölän palvelukeskuksessa (suluissa 100 %:n käyttöaste): Yksiköt Asumispäivät Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Ainola (19 as.) 645 (589) 588 (532) 643 (589) 624 (570) Kyröntupa (13 as.) 420 (403) 390 (364) 434 (403) 420 (390) Rauhala (13 as.) 403 (403) 364 (364) 426 (403) 403 (390) Vienola (20 as.) 651 (620) 588 (560) 648 (620) 630 (600) Pirttimäki (11 as,) 339 (341) 336 (308) 372 (341) 360 (330)

14 Tyynelä (19 as.) 620 (589) 560 (532) 617 (589) 584 (570) Yhteensä 3078 (2945) 2826 (2660) 3140 (2945) 3021 (2850) Tehostettua palveluasumista järjestetään myös palveluseteleiden avulla niille, joille ei ole tarjota paikkaa kunnan omista palveluista. Palvelusetelin arvo, Setelin keskiarvo, Asiakkaat , ,54 9 Ostopalvelu ,45 1 Vuonna 2011 voimaan tulleen kotikuntalain perusteella tapahtui yksi siirto muulta paikkakunnalta Nurmekseen. Kunnasta ulos kotikuntalain mukaisia muuttoja ei ole tapahtunut. Muut vanhusten palvelut Kaupunki järjestää kuntouttavaa päivätoimintaa neljänä päivänä viikossa kaupungin itäosassa asuville asiakkaille. Ensimmäinen ryhmä kävi palvelussa 11 viikon ajan ja uusi ryhmä aloitti Yksi päivistä on varattu muistisairaiden päivätoiminnan päiväksi. Se on erilaistunut sisällöltään asiakkaiden tarpeita paremmin vastaavaksi. Fysioterapeutin määräaikaiseen sijaisuuteen saatiin vastaavan koulutuksen omaava henkilö. Kaupungin järjestämän kuntoutuksen asiakasmäärä oli raportointijaksolla yhteensä 1057: kuntouttava päivätoiminta 523, Kyrölän liikuntaryhmät 372, Hannikaisen liikuntaryhmä 98 ja yksilöohjaus 64 asiakasta. Kaupungin taloudellisesti tukemaan Nurmeskotiyhdistyksen järjestämään kuntouttavaan päivätoimintaan osallistui raportointijaksolla 83 henkilöä (271 käyntiä). Kokoontumiskertoja oli 44. Asiakkaat tulivat palvelun piiriin kotisairaanhoidon, kotipalvelun tai omaisten ohjaamana Muu toiminta Hankkeet Voimaa vanhuuteen -hanke Ikäinstituutin hallinnoimassa Voimaa vanhuuteen -hankkeessa kehitetään kuntoutuksen palveluja niille kotona asuville ikääntyneille, joiden toimintakyky on alentunut. Hankkeen kautta on saatu käyttöön uutta ohjausmateriaalia ja vinkkejä uusiin toimintatapoihin: Kahdessa kerrostalossa on kuntouttavasta päivätoiminnasta tauolla oleville ja lähitienoolla asuville järjestetty liikuntatuokio kerran viikossa. Toiminta aloitettiin Kyrölän fysioterapeutin toimesta ja se siirtyi sitten Naisvoimistelijoiden vetämäksi toiminnaksi. Kummassakin ryhmässä on ollut kävijöitä 6-14 henkilöä. Väistö hanke 14

15 Joensuun kaupungin hallinnoimassa Väkivaltatyön käytännön toimintatapojen kehittäminen Itä-Suomessa -hankkeella (Väistö) on kolme päätavoitetta: 1. Luodaan hankkeen kunnille yhtenäinen perhe- ja lähisuhdeväkivallan tunnistamisen, avuntarpeen arvioinnin ja palveluohjauksen malli 2. Luodaan hankealueen maakuntiin haja-asutusalueen turvakotimalli. Mallin mukainen toiminta otetaan hankealueella käyttöön hankeaikana 3. Perhe- ja lähisuhdeväkivallan palvelu/osaamiskeskustoiminnan käynnistäminen hankealueella. Hanke toteutetaan kahtena alueellisena osakokonaisuutena Pohjois-Karjalan sekä Heinäveden alueella ja Etelä-Savon alueella. Kohderyhmänä on lähisuhdeväkivaltaa työssään kohtaavat työntekijät, erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden henkilöstö, mielenterveystyötä tekevät, päihdetyöntekijät, diakonit sekä poliisi. Hankkeen aikana myös Marak -toiminta laajentuu erityisesti Pohjois-Karjalassa. Hankkeen lähisuhdeväkivaltatyön Marak -työryhmässä on jäsenenä päihdetyön sosiaalipalveluohjaaja. Lieksa-Nurmes-Valtimo-Juuka -alueen työryhmän ensimmäinen koulutus järjestettiin maaliskuun lopussa Lieksassa Palautetoiminta Päihdetyön toiminnasta on saatu suullisesti positiivista palautetta kahden asiakkaan omaiselta sekä yhdeltä asiakkaalta. Yksi asiakas on ilmaissut tyytymättömyytensä annettuun palveluun liittyen päihdehoitojaksoon. Vanhuspalveluissa suullista palautetta on saatu toimintayksiköissä. Palaute on ollut pääsääntöisesti myönteistä. Kotipalvelussa tukipalveluun kuuluvien asiakkaiden kanssa on keskustelua aiheuttanut sosiaalilautakunnan päättämien kotipalvelun myöntämisen kriteerien soveltaminen Sisäinen valvonta Sosiaalilautakunta hyväksyi sosiaalipalvelukeskukselle päivitetyn Hyvä hallintotapa ja sisäinen valvonta -ohjeen alkaen. Sosiaalipalvelukeskuksen johtoryhmässä on sovittu, että sisäisen valvonnan suunnitelmaa (riskikartoitus) varten käydään vuonna 2014 läpi seuraavat prosessit: kehitysvammaisten päivätoiminta, kuntouttava päivätoiminta, kotipalvelu, oppilashuolto.