Autoilun erityisvaatimukset Liikkumis- ja toimimisesteinen henkilö ajoneuvon käyttäjänä

Transkriptio

1 Autoilun erityisvaatimukset Liikkumis- ja toimimisesteinen henkilö ajoneuvon käyttäjänä

2

3 Autoilun erityisvaatimukset Liikkumis- ja toimimisesteinen henkilö ajoneuvon käyttäjänä

4 Autoilun erityisvaatimukset Liikkumis- ja toimimisesteinen henkilö ajoneuvon käyttäjänä Esipuhe... 5 Ajokortin hankkiminen... 7 Ajokorttilupa... 7 Poikkeuslupa ikä- ja/tai terveysvaatimuksista... 8 Erityisvarusteiden valinta... 9 Kuljettajaopetus... 9 Kuljettajantutkinto... 9 Ajo-oikeus Ajo-oikeuden muutos henkilön vammauduttua Yleisimmät vamman vaatimat laitteet ja apuvälineet Ajo-oikeuteen liitettävät erityisehdot Ajokyvyn seuranta Ikäkausitarkastukset Mahdollisuus tukeen Ajoneuvo Autoveron palautus Kuka voi saada autoveronpalautusta Palautuksen hakeminen Hakemuksen asiakirjat Ennakkopäätös ja autoveronpalautus Ennakkopäätöshakemuksen asiakirjat Veronhuojennus Luovutusvoitto Auton käyttö Kolarin sattuessa Kuolemantapauksen yhteydessä Pakettiauto Ajoneuvovero Auton katsastaminen Ajoneuvon vaatimukset Pysäköintilupa Pysäköintiluvan hakeminen Pysäköintiluvan käyttö Liikennemerkit Muita ajoneuvoja Pyörätuoli tai vastaava apuväline L-luokan ajoneuvot ja muut ajoneuvot Mönkijä Liitteet EU-direktiivin mukaiset ajokorttiluokat Ajokortin yhdenmukaistetut yhteisön koodit ja kansalliset koodit Lääkärintodistus ajokorttia varten Ajokortin saamisen terveydelliset edellytykset Yhteystietoja... 55

5 Esipuhe Liikenne- ja viestintäministeriö korosti vuonna 2003 julkaistussa esteettömyysstrategiassaan Kohti esteetöntä liikkumista, itsenäisen liikkumisen merkitystä elämänlaatua parantavana asiana. Paitsi henkilökohtaisen fyysisen ja henkisen. hyvinvoinnin kannalta myös yhteiskunnan kannalta itsenäinen liikkuminen on. useintaloudellisin vaihtoehto. Aktiivisesti liikkuvat ihmiset käyttävät ja voivat. tuottaa palveluja, samoin kuin he voivat itse huolehtia omista sosiaalisista riennoistaan. Jo yksin väestön ikääntymisvauhdin perusteella tämän asian. merkitys tulee kasvamaan tulevaisuudessa. itsenäinen ja aktiivinen liikkuminen on erityisen haastavaa henkilöille, jotka ovat syystä tai toisesta liikkumis- tai toimimisesteisiä. Liikenneympäristöt ja järjestelmät on usein suunniteltu esteettömästi liikkuvien henkilöiden tarpeisiin muut joutuvat sopeuttamaan liikkumistarpeensa tai keksimään muita keinoja perille pääsemiseksi. Hyvin yksinkertaisilla parannuksilla, kuten matalalattiabusseilla voidaan helpottaa liikkumista huomattavasti. Suomen kaltaisessa harvaan asutussa maassa itsenäinen liikkuminen voi olla mahdotonta ilman moottoriajoneuvoa. Ajoneuvon kuljettaminen edellyttää asianmukaista ajoneuvoa ja -lupaa. Vammaisen henkilön ajoneuvon ja ajokortin hyväksymisprosessit ovat monimutkaisia ja hankalia. Monta kertaa tarvittava tieto joudutaan keräämään eri lähteistä, jolloin kokonaisuutta voi olla vaikea hahmottaa. Oman lukunsa muodostavat vuosien saatossa vakiintuneet käytännöt, jotka voivat olla usein toimiviakin, mutta vahingon sattuessa vastuukysymykset jäävät epäselviksi. Liikenne- ja viestintäministeriön esteettömyysstrategian mukaisesti AKE ja Invalidi-. liitto ry. päättivät yhdessä Invalidiliitto ry:n Vammainen ja auto -oppaan päivittämi-. sestä. Asioiden jäsentämisellä pyrittiin saamaan oppaasta entistäkin helppolukuisempi:. esimerkiksi ajo-oikeusprosessit ovat erilaisia, kun vammainen henkilö suorittaa ensim-. mäistä ajokorttiaan tai kun henkilö hakee muutosta ajokorttiinsa vammautumisen. jälkeen. Oppaaseen kerättiin aikaisempaa kattavammin hyödyllistä tietoa myös muille toimijoille, kuten lääkäreille, tutkinnon vastaanottajille ja ajoneuvon katsastajille. Toivottavasti opas osaltaan kannustaa kaikkia ihmisiä aktiiviseen, omaehtoiseen ja turvalliseen liikkumiseen. Helsingissä Jyrki Ritvala, ylijohtaja Ajoneuvohallintokeskus AKE Autoilun erityisvaatimukset -opas sai hyvän vastaanoton ilmestyessään alkuvuodesta Tähän toiseen painokseen on korjattu tai selkeytetty joitakin kohtia, mutta. perusrakenteeltaan se on edellisen kaltainen. Oppaasta pidetään mahdollisimman ajantasaista versiota AKEn internet-sivuilla osoitteessa Opas löytyy samasta osoitteesta myös ruotsiksi. Joulukuussa 2006 Elina Uotila, viestintäpäällikkö Ajoneuvohallintokeskus AKE

6

7 Ajokortin hankkiminen Vammaisen henkilön ajokortin hankintaan liittyy turvallisuutta koskevia erityiskysymyksiä. Osa huomioon otettavista asioista koskee ajoneuvon kuljettajaa, osa taas itse ajoneuvoa. Usein ajoneuvoa on muokattava niin, että se kompensoi mahdollisimman hyvin kuljettajan liikkumisrajoitteita. ja mahdollistaa turvallisen ajamisen asetettujen vaatimusten mukaan.. Ajokortin myöntämisperusteet ja turvallisen ajamisen lähtökohdat ovat kaikille kuljettajille samat. Ajo-oikeuden hankkiminen käynnistetään yhteistyössä lääkärin tai. sosiaaliviranomaisen kanssa. Ensimmäistä ajokorttia hakevan on hankit-. tava lääkärintodistus, jonka autokoulu toimittaa ajokorttihakemuksen. ja muiden liitteiden kanssa poliisille. Moottoriajoneuvon kuljettamiseen. tarvittavien terveydellisten edellytysten arviointi ei aina ole helppoa ja. ongelmatapauksissa voikin kääntyä liikennelääketieteellistä asiantuntemusta omaavien lääkärien puoleen. Liikennelääketieteeseen erikoistuneelta lääkäriltä voidaan pyytää lausuntoa etenkin ongelmallisissa. ajokykyarvioinneissa. Ajokorttilupa Tieliikennelain 63 :n mukaan ajoneuvoa ei saa kuljettaa henkilö, jolta sairauden, vian, vamman, väsymyksen tai muun vastaavan syyn vuoksi puuttuu siihen tarvittavat edellytykset. Poliisi myöntää hakemuksesta luvan ajokortin saamiseen sellaiselle henkilölle, joka mm. täyttää säädetyt terveysvaatimukset. Liikkumis- ja toimimisesteinen henkilö voi hakea ajokorttilupaa, mutta tällöin poliisi voi liittää ajo-oikeuteen asetuksella tarkemmin säädettyjä ehtoja tai rajoituksia. Ajokortti luovutetaan, kun henkilö on saanut ajokorttiluvan, täyttää säädetyn ikävaatimuksen ja on suorittanut hyväksyttävästi kuljettajantutkinnon. Hakeminen Kuljettajantutkintoon pääsemisen edellytyksenä on säädetyn ikävaatimuksen täyttäminen ja poliisin myöntämä ajokorttilupa. Jos ajokortin saaminen edellyttää kuljettajaopetusta, ajokorttilupahakemus ja liitelomake täytetään autokoulussa. Autokoulu toimittaa hakemuksen liitteineen poliisille. Kun ajokortin saaminen ei edellytä kuljettajaopetusta, ajokorttilupaa haetaan täyttämällä hakemus ja liitelomake poliisissa. Ajokorttilupaa varten tarvitaan 2 valokuvaa (jos aiemmin ajokorttiin käytettyjen valokuvien. toimittamisesta on yli 3 vuotta tai hakijan nimi on muuttunut), nuorison terveystodistus (enintään viisi vuotta vanha) tai lääkärin-. todistus ajokorttia varten (enintään kuusi kuukautta vanha), huoltajien kirjallinen suostumus haettaessa lupaa mopo-, moottoripyörä- ja traktorikorttia varten, mikäli hakija on alle 18-vuotias. Poliisi voi tarvittaessa vaatia luvan hakijalta erikoislääkärintodistuksen, jossa on lausunto hakijan edellytyksistä toimia ajoneuvon kuljettajana. Poliisi voi myös pyytää autokoulun ja/tai kuljettajantutkinnon vastaanottajan lausuntoa ajoneuvoon tarvittavista erityisvarusteista.

8 Myöntäminen Ajokorttilupa myönnetään hakijalle, joka täyttää asetuksella säädetyt terveysvaatimukset, asuu vakinaisesti Suomessa tai opiskelee täällä ja opiskelu on jatkunut vähintään kuusi kuukautta, ei ole alkoholin tai muun huumaavan aineen jatkuvan väärinkäytön vuoksi katsottava kuljettajana liikenteelle vaaralliseksi, ei ole ajokiellossa Suomessa eikä EU- tai ETA-valtiossa, ei ole syyllistynyt viimeksi kuluneen vuoden aikana kulkuneuvon. kuljettamiseen oikeudetta. Terveysvaatimukset A1-, A-, B-, M- ja T-luokan ajoneuvon sekä BE-luokan (ks. ajokorttiluokat, sivu 41) ajoneuvoyhdistelmän ajokorttilupaa koskevat terveysvaatimukset ovat: 1) että näön tarkkuus korjaavia linssejä käyttäen tai ilman niitä on. molempien silmien yhteisnäkönä 0.5 taikka, jos hakija on menettänyt näön toisesta silmästä tai hän käyttää ainoastaan toista silmää näköhavaintoja tehdessään, että näön tarkkuus on vähintään 0.6 ja silmien tila on jatkunut niin kauan, että hän on sopeutunut ainoastaan toisen silmän käyttämiseen; 2) että vaakasuora näkökenttä on vähintään 1200, jollei erikoislääkäri poikkeustapauksessa pidä siitä poikkeamista mahdollisena tai, jos. hakija käyttää vain toista silmää näköhavaintojen tekemiseen, että. tämän silmän näkökenttä on normaali; sekä 3) ettei hänellä ole sellaista direktiivin 91/439/ETY liitteessä III. (ks. sivu 46), mainittua vikaa, sairautta vai vammaa, joka olennaisesti heikentää hänen kykyään toimia tässä momentissa mainittuun luokkaan kuuluvan ajoneuvon kuljettajana tai, jos hänellä on ajokykyyn vaikuttava vamma, ettei se heikennä olennaisesti hänen kykyään toimia automaattivaihteisen tai erityisin ajolaittein varustetun ajoneuvon. kuljettajana. ( /1 168) Ajokorttilupa raukeaa vuoden kuluttua myöntämispäivästä siltä osin. kuin lupaan merkittyä luokkaa vastaava ajo-oikeus ei ole alkanut.. Ajokorttiin liittyvistä lupamaksuista saa tietoa esim. poliisin internet-. sivuilta, tai poliisista. Poikkeuslupa ikä- ja/tai terveysvaatimuksista Ajoneuvohallintokeskus voi tieliikennelain 82 d :n mukaan erityisistä. syistä myöntää poikkeuksen ajokorttilupaa ja ajo-oikeutta koskevista. ikä- ja terveysvaatimuksista. Poikkeuslupaa voi hakea Ajoneuvohallintokeskukselta vapaamuotoi-. sella ja allekirjoitetulla hakemuksella. Hakemukseen on liitettävä lääkärintodistus hakijan terveydentilasta ja selvitykset ajokortin tarpeesta.. Sekä myönteisestä että kielteisestä päätöksestä peritään maksu. Ajokorttiluvan saaminen poliisilta edellyttää mm. terveysvaatimusten täyttämistä. Näistä vaatimuksista säädetään EU:n ajokorttidirektiivin. liitteessä nro III, eikä kaikista terveysvaatimuksista ole mahdollista. poiketa.

9 Poikkeuslupia B-luokan (ks. ajokorttiluokat) ajokortin ikävaatimuksesta on annettu vain erittäin painavista syistä ja ainoastaan 17 vuotta täyttäneille. Jos poikkeuslupa myönnetään, hakija voidaan hyväksyä normaalia aiemmin suorittamaan kuljettajantutkintoa. Erityisvarusteiden valinta Ajamisen apuvälineet eli kuljettajalle tarkoituksenmukaiset erityisvarusteet on selvitettävä ennen kuin ajokorttilupaa haetaan, jotta poliisi pystyy tekemään lupapäätöksen. Ajoneuvoon tarvittavien erityisvarusteiden selvittäminen ja sovittaminen kannattaa yleensä tehdä yhteistyössä lääkärin, kuntoutuslaitoksen, vammaisiin henkilöihin erikoistuneen autokoulun ja tutkinnon vastaanottajan kesken. Lisäksi erityisvarusteita myyvien yritysten henkilökunta auttaa sopivien apuvälineiden valinnassa. Joissain erikoistuneissa tutkimus- ja kuntoutuslaitoksissa, työterveyslaitoksella ja eräissä muissakin yrityksissä on erityisiä ajosimulaattoreita, joihin on sovitettavissa erityislaitteita kunkin ajajan yksilöllisten tarpeiden selvittämistä varten. Kuljettajaopetus Ensimmäinen vaihe Autokoulun voi aloittaa kuusi kuukautta ennen ko. ajokorttiluokkaan. vaadittavan iän täyttymistä. Esimerkiksi B- ja BC-kurssin (ks. ajokortti-. luokat s. 41) voi aloittaa kuusi kuukautta ennen 18-vuotissyntymäpäivää. Autokoulukurssi sisältää teoriaopetuksen lisäksi itseopiskelua ja. käytännön ajoharjoittelua. Liukkaan kelin ajamisen harjoittelu on osa. B- ja BC-kurssia (ks. ajokorttiluokat). Ajoharjoitteluradoilla voi harjoitella. turvallisesti ympäri vuoden. Toinen vaihe Kaksivaiheinen kuljettajakoulutus on ollut Suomessa vuodesta Ensimmäinen eli ns. lyhytaikainen ajokortti on voimassa kaksi vuotta. sen myöntämispäivästä eli kuljettajantutkinnon ajokokeen hyväksytystä suorittamisesta. Toisen vaiheen jatkokoulutus on suoritettava ennen. ensimmäisen ajokortin voimassa olon päättymistä, kuitenkin aikaisintaan kuusi kuukautta sen myöntämisestä. Jatkovaihe sisältää analyysiosan, harjoituksia ajoharjoitteluradalla ja ryhmäopetusta luokassa. Kuljettajantutkinto Kuljettajantutkinnon avulla varmistetaan, että kuljettaja on saavuttanut hyväksytyssä opetussuunnitelmassa määritellyt kuljettajaopetuksen. tavoitteet: turvallisuuden, sosiaalisuuden ja ekologisuuden, sekä osaa. soveltaa ajamisen perustaitoja monipuolisesti erilaisissa liikennetilanteissa. Tutkinnon osa-alueita ovat teoriakoe ja ajokoe. Teoriakoe suoritetaan itsenäisesti tietokoneen ääressä. Ohjelma. opastaa, ilmoittaa lopputuloksen, näyttää mahdolliset virheet ja antaa. palautteen. Aiempaa tietokoneen käyttökokemusta ei tarvita. Kokeen voi suorittaa suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Ajokokeeseen sisältyy aina myös ajoneuvon käsittelytaitoa mittaavia tehtäviä. Kokeen päätteeksi tutkinnon vastaanottaja keskustelee. kuljettajakokelaan kanssa ja antaa ajosuorituksesta palautetta.

10 Liikkumis- ja toimimisesteinen henkilö suorittaa kuljettajantutkinnon. samojen periaatteiden mukaan kuin muutkin. Mikäli lisähallintalaitteita tai muita apuvälineitä tarvitaan, antaa tutkinnon vastaanottaja niistä. lausunnon ajokokeen jälkeen. Ajokortin hankkiminen ensimmäistä kertaa 1. Lääkärinlausunto ajokyvystä ja mahdollinen selvitys tarvittavista lisälaitteista. 2. Ajokorttiluvan hakeminen ja autokoulun aloittaminen - Poliisi myöntää ajokorttiluvan. Poliisi voi myös asettaa... erityisehtoja lääkärinlausunnon perusteella. - pakollisen kuljettajaopetuksen suorittaminen autokoulussa - mahdollisesti täydentävää opetusta hallintalaitteiden käyttämiseen - erityistapauksissa oma auto voidaan varustaa ja katsastaa... opetusajoneuvoksi 3. Kuljettajantutkinto (teoria- ja ajokoe) - ajokoe voidaan suorittaa myös omalla autolla - tarvittaessa ajonäytteen vastaanottaminen, josta annetaan... lausunto 4...Tutkinnon vastaanottaja antaa 1 kk ajamiseen oikeuttavan tutkinto-. todistuksen, joka korvataan myöhemmin ajokortilla. Ajo-oikeus Ajo-oikeus alkaa, kun ajokortti luovutetaan tai kun kuljettajantutkinto on hyväksytysti suoritettu ja todistus tutkinnon suorittamisesta luovutetaan. Poliisin päätöksellä ajo-oikeuteen voidaan liittää ehtoja ja rajoituksia (ks. Ajokortin koodit s. 44). Esimerkki Ajokortin merkintä koodilla 78 eli vain automaattivaihteinen. ajoneuvo. Jos kuljettajantutkinnon ajokoe suoritettiin automaattivaihteisella. ajoneuvolla, siitä tehdään merkintä ajokorttiin (ajo-oikeus vain. automaattivaihteisella ajoneuvolla). Erityisehdon voi poistaa ajokortista suorittamalla luokkaa vastaava. ajokoe käsivalintaisella vaihteistolla varustetulla ajoneuvolla. 10 Ajo-oikeuden voimassaolo Auton ajo-oikeus saadaan ensin vain kahdeksi vuodeksi (lyhytaikainen ajokortti), jos sen saajalla ei ole aikaisemmin ollut vähintään kuuden kuukauden ajan Suomessa saatua muuta kuin lyhytaikaista auton ajo-oikeutta taikka vastaavan ajan voimassa ollutta ulkomailla annettua ajokorttia, joka on oikeuttanut kuljettamaan autoa Suomessa. Sen saa tutkinnon. vastaanottajalta noin 2 3 viikon kuluttua tutkinnon suorittamisesta.. Aikaisempi ajokortti tai todistus hyväksytystä kuljettajantutkinnosta. ( kuukauden ajo-oikeus ) on luovutettava tutkinnon vastaanottajalle. samalla, kun uusi ajokortti luovutetaan. Ajo-oikeus on voimassa, kunnes ajo-oikeuden haltija täyttää 70 vuotta (pysyvä ajo-oikeus). Tämän jälkeen ajo-oikeus on voimassa poliisin mää-

11 räämän ajan, enintään viisi vuotta kerrallaan. Linja-auton ja raskaan ajoneuvoyhdistelmän ajo-oikeus päättyy kuitenkin aina ajo-oikeuden haltijan täyttäessä 70 vuotta. Ajo-oikeuden antaminen Ajo-oikeus voidaan antaa tarvittaessa tietyin rajoituksin fyysisesti. vammaiselle hakijalle tai kuljettajalle lääkärinlausunnon perusteella.. Mikäli hoitava lääkäri ei kykene ratkaisemaan asiaa ja antamaan. lausuntoa hakijan terveydentilasta ja kyvystä ajaa ajoneuvoa erityisten apuvälineiden avulla, hänen on ohjattava hakija erikoislääkärin tai. -lääkäreiden tutkimuksiin. Lääkärinlausunnon tulee pitää sisällään seuraavat asiat: lääketieteellinen yleisarvio, tarvittaessa suositus ajokokeen tai ajonäytteen suorittamisesta, minkälaisia muutoksia ajoneuvoon tarvitaan ja tarvitseeko kuljettaja apuvälineitä/erityislisälaitteita. Ajokortin saa antaa ja uudistaa sellaisellekin hakijalle, jolla on etenevä sairaus, jos hänen kykynsä kuljettaa ajoneuvoa täysin turvallisesti. tutkitaan säännöllisin väliajoin. Poliisi valvoo, että kuljettaja toimittaa. vaaditut lausunnot terveydentilastaan. Jos vamma on pysyvä, ajokortin saa antaa ja uusia ilman säännöllisiä lääkärintarkastuksia. Ajo-oikeuden muutos henkilön vammauduttua Kun ajokortin jo omaavalle henkilölle syntyy sellainen liikkumisrajoite. tapaturman tai vamman seurauksena, ettei hän enää täytä niitä terveysvaatimuksia, joiden perusteella ajokorttilupa alun perin myönnettiin,. poliisi voi määrätä hänet toimittamaan lääkärin- tai erikoislääkärin-. lausunnon terveysvaatimusten täyttymisestä tai todistuksen uudesta ajokokeesta tai ajonäytteen perusteella tutkinnon vastaanottajan antaman lausunnon sairauden, vian tai vamman vaikutuksista ajoneuvon. kuljettamiseen ja sen hallintalaitteiden käyttöön. Jos ajo-oikeuden haltija ei enää täytä hänellä olevan ajokorttiluvan saamisen edellytyksiä, hänen ajo-oikeutensa voidaan ajokieltoon määräämisen sijasta muuttaa kokonaan tai määräajaksi, enintään kahdeksi vuodeksi, sen luokan ajoneuvon ajo-oikeutta vastaavaksi, jonka ajokorttiluvan myöntämisen ja ajokortin saamisen edellytykset hän täyttää. Määräajaksi muutettu ajo-oikeus voidaan palauttaa ennalleen, kun ajo-oikeuden haltija määräajan kuluessa esittää täyttävänsä jälleen ajokorttiluvan myöntämisen edellytykset. (Ajokorttiasetus /845) Hoitavan lääkärin on ilmoitettava poliisille sellaisista kuljettajan terveydentilan muutoksista, jotka estävät ajo-oikeuden saamisen. Ennen ilmoituksen tekemistä lääkärin on kerrottava potilaalle ilmoitusvelvollisuudesta ja terveydentilan vaikutuksesta ajokykyyn. Lääkäri ilmoittaa poliisille. vain sen, että kyseinen henkilö ei enää täytä ajokorttiluvan saamisen. terveydellisiä edellytyksiä. 11

12 Ajokortin/ajo-oikeuden muuttaminen, kun henkilö vammautuu Lääkäri antaa lausunnon ajokyvystä. Poliisi määrää tarvittaessa ajonäytteeseen ja muuttaa tarvittaessa ajo-oikeutta tai jos ajonäytettä ei suorita määräajassa, poliisi määrää henkilön ajokieltoon. Kuljettajantutkinnon vastaanottaja antaa ajonäytteen perusteella poliisille lausunnon. Ajoneuvo varustellaan ja muutoskatsastetaan. Ajonäyte Poliisin määräämässä ajonäytteessä selvitetään tapauskohtaisesti, mitkä laitteet ja apuvälineet ovat tarpeen ajoneuvon turvalliseen kuljettamiseen. Tavoitteena on, että kuljettaja pystyy turvallisesti kuljettamaan sellaista ajoneuvoa, jonka ajo-oikeus hänellä on. Tutkinnon vastaanottaja kirjoittaa ajonäytteestä lausunnon jota poliisi käyttää apunaan harkitessaan ajo-oikeuspäätöstä. Ajonäytteen suorittamiseen kuluu aikaa. tapauksesta riippuen noin 45 minuuttia. Ajonäytteestä kirjoitettavan lausunnon yksi osa annetaan kuljettajalle. Ajon jälkeen tutkinnon vastaanottaja käy kuljettajan kanssa loppukeskustelun, jonka aikana kerrotaan lausuntoon kirjatut laitteet ja apuvälineet sekä tutkinnon vastaanottajan arvio kuljettajan kyvystä kuljettaa ajo-. neuvoa turvallisesti liikenteessä. 12

13 Yleisimmät vamman vaatimat laitteet ja apuvälineet Lisävarusteet ja apuvälineet räätälöidään aina kuljettajakohtaisesti ottaen huomioon hänen toimintakykynsä ja rajoitteensa, esimerkiksi alla olevan taulukon mukaisesti: Vamma Lyhytkasvuinen, terveet raajat. Raajassa tai raajoissa lihas-. heikkoutta. Molemmat jalat. toimintakyvyttömät. Oikea jalka amputoitu polven. yläpuolelta tai toimintakyvytön. Vasen jalka amputoitu polven. alapuolelta tai toimintakyvytön. Vasen jalka amputoitu polven. alapuolelta, proteesi. Oikea käsi toimintakyvytön,. puuttuu tai proteesi. Oikean käden proteesi alkaa. kyynärvarresta. Hallintalaitteet Polkimia jatketaan (samoin muita hallintalaitteita, jos ne sijaitsevat lattialla). Istuinta korotetaan. Tehostettu ohjaus ja käyttöjarru. Käsihallintalaitteinen käyttöjarru mahdollinen. Hallintalaitteet käytettävissä sekä jaloilla että käsillä. Ajettaessa käytettävä 3-pisteen turvavyötä. Käyttöjarru ja kaasu käsihallin-. taiset, vaihtoehtoisesti kytkin. käsihallintainen. Kytkin ja seisontajarru. käsihallintaiset. Normaalit. Automaattivaihteisto. Oikealla kädellä käytettävät hallintalaitteet sijoitettava niin, että niitä voidaan käyttää vasemmalla kädellä tai jaloilla. Seisontajarru ja muut hallinta-. laitteet sijoitettava niin, että. niitä voidaan käyttää vasemmalla. kädellä tai jaloilla. Ajoneuvohallintokeskuksen ohje 29/2004 Ajo-oikeuteen liitettävät erityisehdot Sekä ajokorttiin että ajokorttirekisteriin kirjataan henkilön ajo-oikeuteen liittyvät erityisehdot (ks. Ajokortin yhdenmukaistetut koodit s. 44). Vastaavasti ajoneuvon rekisteröintitodistukseen ja ajoneuvoliikennerekisteriin merkitään ajoneuvon erikoisvarustetiedot. Ajo-oikeuteen voidaan liittää ehto, jonka mukaan 1) ajo-oikeuden haltijan on käytettävä ajaessaan silmälaseja tai muita korjaavia linssejä, kuulolaitetta taikka proteesia tai muuta ortopedista apuvälinettä, jos hän vain niitä käyttäen täyttää säädetyt terveys-. vaatimukset tai kykenee kuljettamaan ajoneuvoa; 2) hänen kuljettamassaan ajoneuvossa on oltava automaattivaihteisto. tai tutkinnon vastaanottajan Ajoneuvohallintokeskuksen antamien. ohjeiden mukaisesti hyväksymät erityiset ajolaitteet. Ajo-oikeuteen voidaan erityisistä syistä liittää ehto, jonka mukaan ajo-. oikeuden haltijan on toimitettava määräajan kuluessa asuinpaikkansa. poliisille lääkärin- tai erikoislääkärintodistus. 13

14 Ajo-oikeuteen liittyviä ehtoja voidaan muuttaa, kun siihen ilmenee. syytä. Muutoksista on ilmoitettava Ajoneuvohallintokeskukselle. Ajo-oikeuteen liitetyistä ehdoista tehdään merkintä ajokorttiin. Ajokyvyn seuranta Ajokyvyn terveydellisen arvioinnin suorittaa lääkäri. Poliisi toteaa lääkärinlausunnon perusteella, täyttääkö henkilö ajokorttiluvan saamisen edellytykset terveydentilansa puolesta. Lääkärinlausunto voidaan toimittaa. poliisille joko suoraan lääkärin toimesta tai se voidaan luovuttaa asiakkaalle, jolloin hänen on itse toimitettava lausunto poliisille. Poliisi voi poistaa ajo-oikeuden, jos kuljettaja ei esitä ajo-oikeuden voimassaolon edellytyksenä olevaa tai säännöksiin tai poliisin antamaan määräykseen perustuvaa lääkärintodistusta. Saadakseen itselleen uuden ajokortin, jossa on erityismerkinnät tarvittavista lisä- tai hallintalaitteista, voi kuljettaja myös itse oma-aloitteisesti informoida poliisia muuttuneesta terveydentilastaan. Lääkäreiden on, salassapitovelvollisuuden estämättä, toimitettava poliisille kuljettajan ajokelpoisuutta koskeva lausunto, kun henkilön ajokyky on heikentynyt muuten kuin tilapäisesti ja näin ollen ajokorttiluvan terveysvaatimukset eivät täyty. Jos ajo-oikeuden haltija ei enää täytä hänellä olevan ajokorttiluvan saamisen edellytyksiä, hänen ajo-oikeutensa voidaan ajokieltoon määräämisen sijasta muuttaa kokonaan tai määräajaksi, enintään kahdeksi vuodeksi, sen luokan ajoneuvon ajo-oikeutta vastaavaksi, jonka ajokorttiluvan myöntämisen ja ajokortin saamisen edellytykset hän täyttää. Määräajaksi muutettu ajo-oikeus voidaan palauttaa ennalleen, kun ajo-oikeuden. haltija määräajan kuluessa esittää täyttävänsä jälleen ajokorttiluvan myöntämisen edellytykset. Poliisin tieliikennelain 73 :n nojalla määräämä ajokoe tai -näyte. suoritetaan tutkinnon vastaanottajalle. Poliisin on ilmoitettava. muutoksista Ajoneuvohallintokeskukselle. Ikäkausitarkastukset Ajo-oikeuden haltijoiden terveydentilaa valvotaan ikäkausitarkastuksilla. Suomessa vakinaisesti asuvan ajo-oikeuden haltijan on toimitettava. asuinpaikkansa poliisille lääkärin tai optikon antama lausunto näkökykyä koskevien vaatimusten täyttymisestä kahden kuukauden kuluessa siitä, kun hän on täyttänyt 45 vuotta. Kuorma-auton tai linja-auton ajo-oikeuden haltijan tai henkilöauton ammattiajoluvan haltijan on toimitettava asuinpaikkansa poliisille lääkärinlausunto terveysvaatimusten täyttymisestä kahden kuukauden kuluessa siitä, kun hän täyttää 50, 55, 60 tai 65 vuotta. Edellä mainittua velvollisuutta ei kuitenkaan ole, jos määräajan. alkaessa on kulunut vähemmän kuin viisi vuotta siitä, kun ajo-oikeuden haltijaa koskevien terveysvaatimusten täyttyminen on osoitettu poliisille toimitetulla lääkärinlausunnolla muun syyn kuin määräaikaistarkastuksen johdosta, esimerkiksi ajokorttiluokan korottamisen yhteydessä. Ajoneuvohallintokeskus lähettää lääkärin/optikon lausunnon esittämis-. velvollisuudesta muistutuksen noin kolme kuukautta ennen ajokortin haltijan syntymäpäivää. Myös lääkäri tai optikko voi lähettää lausunnon poliisille. 14

15 Mahdollisuus tukeen Kunta Kotikunnan sosiaalitoimistosta voi vammaispalvelulain nojalla hakea. tukea ajo-opetukseen yksilöllisenä sopeutumisvalmennuksena (laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista. (vammaispalvelulaki 380/1987) sekä asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista (vammaispalveluasetus 759/1987). Sopeutumisvalmennuksen tavoitteena on, että vammaisen henkilön sosiaalinen toimintakyky säilyisi ja lisääntyisi. Palvelutarve, kuten esim. ajokortin tarve, arvioidaan lääkärintodistuksen sekä muiden asian-. tuntijoiden lausuntojen perusteella. Kunnat ovat myöntäneet varoja autokoulun suorittamiseen lähinnä vaikeasti liikuntavammaisille henkilöille, joiden toimintamahdollisuuksia ajokortin on katsottu merkittävästi edistävän. Palvelua haetaan oman asuinalueen sosiaalipalvelutoimistosta, vammaispalvelulain sosiaali-. työntekijältä. Tukimuoto ei kuulu vammaispalvelulain erityisen järjestämisvelvollisuuden piiriin, joten kunnat myöntävät tukea talousarvioon varattujen määrärahojen puitteissa. Liikenne- ja tapaturmavakuutukset Liikenne- ja tapaturmavakuutusten kuntoutuslakien perusteella on. mahdollista saada taloudellista tukea ajokortin suorittamiseen (laki liikennevakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta 626/1991, laki tapaturmavakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta 625/1991). Autoa tarvitsevalle vaikeasti liikuntavammaiselle. korvataan ajokortin suorittamisesta aiheutuvat kulut tai mikäli kuljetta-. jalla on jo ennestään ajokortti, tarvittaessa korvataan uudesta ajo-. näytteestä ja ajokortin uusimisesta aiheutuvat kulut. Kuntoutuslakien mukaan korvattavia apuvälineitä ovat myös sellaiset apuvälineet, joilla voidaan parantaa liikkumismahdollisuuksia, kuten. auton käsihallintalaitteet ja ohjaustehostin. Lähtökohtana auton apu-. välineiden korvaamisessa on, että edullisin tarkoitukseen sopiva väline korvataan. Vakuutuskuntoutuksen ohjeiden mukaan korvattavia välineitä. vammasta riippuen ovat ajoneuvoissa olleet mm. ohjauslaitteet, automaattivaihteisto, ohjaustehostin, vakionopeudensäädin, autonlämmitin, ilmastointilaite ja sähköiset ikkunanostimet. Myös lämmitettävät sivupeilit ja erityisistuimet voidaan tarvittaessa korvata. Lisäksi auton muuttamiseksi pyörätuolin käyttäjälle sopivaksi voidaan korvata paitsi itse laitteita, myös muutostöistä aiheutuvia kuluja. Kuntoutuslain 6 :n mukaan vaikeasti vammaiselle henkilölle voidaan myöntää auton hankkimista varten avustusta tai korotonta lainaa, kun kulkuneuvon tarve johtuu vamman aiheuttamista olennaisista rajoituk-. sista käyttää julkisia kulkuneuvoja työmatkan tekoon. Tukea auton. hankintaan voi saada vain työssä käyvä henkilö. Vakuutuskuntoutus. VKK ry:n käytännön mukaan uuden auton hankintakuluista puolet on myönnetty avustuksena, puolet lainana. Jos auton hankintaan ei ole. 15

16 aiemmin myönnetty tukea, korvauksesta ei vähennetä vaihdossa. annettavan vanhan auton hyvityshintaa. VKK:n tuet ovat osittain toimintakykyyn liittyvään kuntoutukseen. perustuvia, osittain työ- ja ansiokykyyn liittyvään kuntoutukseen.. Tarkempia ja yksityiskohtaisempia tietoa VKK:n tukimuodoista löytyy. internetistä, KELA on joissain tapauksissa myöntänyt nuorille vaikeavammaisille. henkilöille tukea autokoulun suorittamiseen. Tuen saajilla on tällöin. ollut KELAn kuntoutuspäätös ammatilliseen koulutukseen ja ajokortin suorittaminen on tukenut koulutuksesta suoriutumista. KELAn myöntämä tuki tähän tarkoitukseen on kuitenkin hyvin harvinaista. Ajoneuvo Liikuntavammaiselle henkilölle auto tai muu ajoneuvo on usein paitsi. kulkuväline myös välttämätön liikkumisen apuväline, jonka tarve korostuu etenkin haja-asutusalueilla, sillä matkat ovat usein pitkiä ja kuntien. tarjoamat kuljetuspalvelut määrällisesti rajoitettuja. Kaikkialla ei ole myöskään tarjolla soveltuvia joukkoliikennepalveluita. Henkilöauto tai muu käyttöön soveltuva ajoneuvo tarjoaa mahdolli-. suuden aktiiviseen liikkumiseen ja toimintaan. Valtion pitkän tähtäimen tavoitteena on, että tulevaisuudessa vammaisten henkilöiden auton tai muun ajoneuvon käyttöä tarpeettomasti vaikeuttavia hallinnollisia, lainsäädännöllisiä ja taloudellisia esteitä puretaan. Vammaisen henkilön käyttöön tuleva ajoneuvo joudutaan usein räätälöimään käyttäjälleen sopivaksi. Sen on kompensoitava käyttäjän liikkumisrajoitteita ja samalla täytettävä turvallisuudelle asetetut vaatimukset. Lähtökohtana on aina sama turvallisuustaso kuin muilla kansalaisilla. Erityistoimenpiteistä johtuvien kustannusten vuoksi ajoneuvon hankkiminen tulee vammaiselle henkilölle usein kalliimmaksi kuin muille ihmisille. Tästä syystä kaikissa Pohjoismaissa ja useimmissa EU-maissa yhteiskunta pyrkii tukemaan vammaisten henkilöiden ajoneuvon hankintaa. Taloudellinen tuki auton hankintaan tulee tällä hetkellä useammalta hallinnon alalta. Selkeimmin tukea saa verottajalta autoveron palautuksena ja vuosittaisen ajoneuvoveron vapautuksena. Lisäksi tukea voi hakea omalta kunnalta ja harvemmin Kansaneläkelaitokselta. 16 Kunta Kotikunnan sosiaalitoimi voi myöntää vammaiselle henkilölle tukea. auton tai muun liikkumisvälineen hankintaan vammaispalvelulain nojalla (vammaispalvelulaki 9 1 mom. ja vammaispalveluasetus 17 ). Auton hankinnan tuki on kunnan talousarvioon varattujen määrä-. rahojen puitteissa tapahtuvaa toimintaa, jota ei koske vammaispalvelulain erityinen järjestämisvelvollisuus. Lähtökohta tuen myöntämiselle on, että vamma vaikeuttaa henkilön liikkumista. Edellytyksenä auton hankinnasta aiheutuvien kustannusten korvaamiseksi vammaispalvelulain nojalla on vammasta tai sairaudesta aiheutuva liikkumisvälineen tarve siten, että vammainen henkilö pystyy osoittamaan tarpeen olevan jatkuva, päivittäinen tai usein toistuva. Hakemuksessa on selvitettävä, että autoa tarvitsee nimenomaan päivittäisistä toiminnoista suoriutumiseen. Korvauksen määrä on puolet niistä todellisista kustannuksista, jotka vammaiselle henkilölle aiheutuvat auton hankinnasta.

17 Kustannuksia arvioitaessa otetaan vähennyksinä huomioon autoveron. palautus ja mahdollisesta vanhasta autosta saatava hyvitys sekä muu. mahdollinen autoon saatava julkinen tuki. Autoveronpalautuksen saaminen ei ole vammaispalvelulain mukaan. esteenä tai edellytyksenä tuen tai korvauksen myöntämiselle. Kotikunnan sosiaalitoimistoon kannattaa olla yhteydessä hyvissä. ajoin ennen auton ostoon ryhtymistä ja neuvotella mahdollisesta tuen saamisesta. Tukea on haettava kuuden kuukauden kuluessa kustannusten syntymisestä. Liikenne- ja tapaturmavakuutus Vakuutuslaitokset järjestävät kuntoutusta liikenne- ja tapaturmavakuutuslakien perusteella. Kuntoutuksen tavoitteena on, että kuntoutuja vamman tai sairauden aiheuttamista rajoituksista huolimatta kykenee jatkamaan entisessä työssään tai ammatissaan tai siirtymään sellaiseen uuteen työhön tai ammattiin, josta hän voi saada pääasiallisen toimeentulonsa. Liikenne- ja tapaturmavakuutusten kuntoutuslakien perusteella on myös mahdollista saada taloudellista tukea ajokortin suorittamiseen. Avustusta tai lainaa myönnetään vaikeasti vammaiselle asunnon ja työpaikan välisillä matkoilla tarvittavaa kulkuneuvoa varten. Edellytyksenä on, että kulkuneuvon tarve johtuu vamman aiheuttamista rajoituksista käyttää julkisia kulkuneuvoja työmatkojen tekoon. Vakuutuslaitokselta tukea auton hankintaan voi siis saada vain työssä käyvä vaikeavammainen henkilö. Ensimmäistä autoa hankittaessa tuki voi kattaa kohtuuhintaisen auton koko hankintahinnan vähennettynä mahdollisella autoveronpalautuksella. Tukea myönnetään myös auton vaihtoon, jolloin uuden auton hinnasta vähennetään vanhan auton hyvityshinta. Käytännössä ensimmäisellä. kerralla vammautumisen jälkeen puolet uuden auton hankintakuluista on myönnetty avustuksena ja puolet lainana. Tukea voi saada kolmen vuoden. välein. Myöhemmin auton vaihdossa tarvittava väliraha myönnetään yleensä vain lainana. Vahingosta vastuussa oleva vakuutuslaitos tekee päätöksen auton. korvaamisesta. Vammautuneen on otettava yhteyttä suoraan omaan. vakuutuslaitokseensa. Auton korvaamiseen ja apuvälineisiin liittyvistä. vakuutusasioista saa tarkempia tietoja liikenne- ja tapaturmavakuutus-. laitoksista sekä Vakuutuskuntoutuksesta. KELA Kansaneläkelaitoksen myöntämät tuet autoiluun liittyen ovat erittäin marginaalisia ja harvinaisia. KELA myöntää kuitenkin toisinaan vaikeavammaiselle henkilölle tukea auton hankintaan, jos auto on välttämätön apuväline hänen yritystoiminnassaan. Tällöin tuki kuuluu KELAn elin-. keinotuen piiriin. Sotilasvammalaki Valtiokonttorin sotilasvamma- ja veteraaniasiat -tulosyksikkö voi myöntää sotavammaiselle henkilölle korvausta auton hankintakuluihin. Lisäksi. tukea voidaan myöntää auton käyttöä helpottavien laitteiden hankintaan, kuten automaattivaihteistoon tai ohjaustehostimeen. Toisinaan vaikeavammaiselle voidaan korvata invalidimopo ja sen tai auton käyttö- ja huoltokustannuksia. Tarkempia tietoja myönnettävistä korvauksista saa Valtiokonttorista. 17

18 Sotilasvammalain (404/1948) mukaan korvausta suoritetaan. palveluksesta aiheutuneen ruumiinvamman tai sairauden johdosta, joka on kohdannut 1) asevelvollista, 2) puolustuslaitoksen työssä olevaa työvelvollista tai 3) muuta sellaista puolustuslaitoksen palveluksessa olevaa taikka sen tehtävään otettua henkilöä, jonka oikeudesta saada ruuminvamman johdosta korvausta ei säädetä valtion viran- ja toimenhaltijan. tapaturmakorvauksesta annetussa laissa eikä työntekijäin. tapaturmavakuutuslaissa. Vakuutus Invaliditeetin perusteella autoveronpalautusta saaneen henkilön uusi. vakuutus sijoitetaan yleensä tiettyyn lähtöbonusluokkaan. Koska bonustaulukot ovat yhtiökohtaisia, täytyy invaliditeetin perusteella myönnettävän alennuksen eli lähtöbonusluokan suuruus tarkistaa omasta vakuutusyhtiöstä. Alennus on henkilökohtainen ja se myönnetään vain yhden kerran. Alennusta ei myönnetä, jos hakijalla on jo entuudestaan suurempi bonus kuin mikä on yhtiön käyttämä lähtöbonusluokka. Tämän lisäksi hakija voi saada normaalit yhtiön myöntämät maksu-. alennukset. Invalidialennuksen saamiseksi hakijan on toimitettava vakuutusyhtiöönsä hakemus, josta käy ilmi liikennevakuutuksen numero ja jäljennös autoveron palautuspäätöksestä. Jäljennös päätöksestä on. syytä ottaa ennen kuin nostaa veronpalautuksen. Myöhemmin jäljennöksen saaminen voi olla hankalaa. Kun vaaditut asiakirjat on toimitettu vakuutusyhtiölle, invalidialennus myönnetään samasta ajankohdasta alkaen kuin autoveronpalautus. Tuki autoilun apuvälineiden hankintaan Auton ostaminen on usein suuri hankinta, jota on hyvä suunnitella etukäteen, sillä huomioon otettavia seikkoja on useita. Auton valintaan vaikuttavat mm. käyttötarve, ajamisen määrä ja tilan tarve. Liikuntarajoitteisella henkilöllä valintaan vaikuttavat myös tarvittavat lisävarusteet ja autoilun mahdollistavat apuvälineet. Neuvoa ja opastusta auton ja apuvälineiden valintaan saa paitsi joistakin autoliikkeistä myös apuvälineisiin erikoistuneista yrityksistä, joita on Suomessa parisenkymmentä (ks. Yhteystiedot Stakes/apudata). Varusteliikkeiden henkilökunnan ammattitaito on Suomessa hyvä ja he osaavat kohdistaa apuvälineet juuri oikein eli kulloinkin kyseessä olevaan vammaan pystytään tarjoamaan parhain mahdollinen vaihtoehto. Rakenteellisia muutoksia autoihin tekevät yritykset yleensä myös katsastuttavat ajo-. neuvon asiakkaan puolesta. 18

19 Auton hankinnassa huomioitavia seikkoja ovat mm. lisävarusteiden ja apuvälineiden tarpeen arviointi, välineiden ja varusteiden hankinta, tekniset erityisratkaisut ja niiden asennus sekä rahoitus-, vakuutus- ja hakemusasiat. Muutostyöt autoon tehdään aina asiakkaan henkilökohtaisen tarpeen. mukaan niin, että lopputuloksena olisi mahdollisimman itsenäinen ja. turvallinen liikkuminen. Julkisin varoin apuvälineitä myönnetään yleisimmin lääkinnällisenä kuntoutuksena (kunnan terveystoimi) ja sen ulkopuolelle jäävissä tapauksissa vammaispalvelulain perusteella (sosiaalitoimi). Vammaispalvelulain perusteella korvataan vakiomalliseen autoon sellaisia apuvälineitä, jotka mahdollistavat auton käytön toimintarajoitteista huolimatta. Korvattavat apuvälineet ovat toimintarajoitteista riippuvia eli ratkaisua tehtäessä otetaan huomioon vammaisen henkilön olosuhteet ja se, minkälaisia laitteita hänen vammansa tai sairautensa edellyttää. Muutostöitä voivat olla mm. ajohallintalaitteet, ohjaustehostin, kääntyvä istuin ja pyörätuolin nostolaite. Nämä muutostyöt korvataan kokonaan määrärahojen puitteissa. Vammaispalvelulain mukainen korvaus välttämättömiin lisälaitteisiin tai auton muutostöihin järjestetään kunnan siihen tarkoitukseen varattujen määrärahojen puitteissa. Apuvälineet määritellään asetuksessa lääkinnällisestä kuntoutuksesta, jonka mukaan apuvälineitä ovat lääkinnällisin perustein todetun. toimintavajavuuden kompensoimiseen tarkoitetut välineet, laitteet tai vastaavat, joita vajaakuntoinen tarvitsee selviytyäkseen päivittäisissä toiminnoissaan. Hyvä apuväline on aina sopiva käyttäjälleen, avuksi siihen tarkoitetussa tehtävässä, helppo käyttää, käytössä turvallinen, kestävä. Hyvän apuvälineen tulisi, jos vain mahdollista, ehkäistä ennalta toimintakyvyn ongelmia eikä sen tulisi estää muiden tehtävien suorittamista. Hyvä ja asianmukainen apuväline tukee käyttäjänsä toimintaa,. jolloin omatoimisuus lisääntyy. Hyvä apuväline vähentää palveluiden tarvetta ja tukee itsenäistä. toimintaa. Vakiomalliseen autoon tehdyt muutostyöt voivat tulla vammaispalvelulain mukaan korvattaviksi välttämättöminä muutostöinä. Vammaispalvelulain nojalla voidaan korvata myös puolet kustannuksista, jotka aiheutuvat. auton käyttöä helpottavista laitteista kuten lisälämmittimestä. Muutos-. töiden sekä autoon kuuluvien välineiden ja laitteiden kustannusten kor-. vausta haetaan kotikunnan sosiaalitoimistosta. Sosiaalitoimistoon kannattaa olla yhteydessä hyvissä ajoin ennen auton ja lisälaitteiden hankintaa. 19

20 20 Liikenne- ja tapaturmavakuutuksen perusteella korvausvelvollinen vakuutusyhtiö voi korvata autossa tarvittavia apuvälineitä vakuutusasiakkaalle, kun tällaisen välineen tarve johtuu korvattavasta vammasta tai sairaudesta. Tukea näihin apuvälineisiin voi saada silloinkin, kun auton hankintaa ei tueta, jos tarve johtuu korvattavasta vahingosta ja siitä. aiheutuneista toimintakyvyn rajoitteista. Päätöksen auton tai sen apuvälineiden korvaamisesta tekee vahingosta vastuussa oleva vakuutuslaitos. Valtiokonttorin tai vakuutuslaitosten. asiakkaiden tulee olla auton muutostöitä ja autoon kuuluvia välineitä. koskevissa asioissa yhteydessä suoraan omaan vakuutuslaitokseensa.