SÄTEILYTURVAKESKUS STUK TIEDOTTAA 1/2003. Rakennusten magneettikenttien mittaaminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SÄTEILYTURVAKESKUS STUK TIEDOTTAA 1/2003. Rakennusten magneettikenttien mittaaminen"

Transkriptio

1 SÄTEILYTURVAKESKUS STUK TIEDOTTAA 1/2003 Rakennusten magneettikenttien mittaaminen

2 Sisältö Lukijalle Johdatus aiheeseen Magneettikentän lähteet rakennuksissa Pientaajuisten magneettikenttien suositusarvot Magneettikenttien mittaaminen ja arviointi Mittaamisen perusteista Tekninen selvitys Magneettikenttien arviointi muuntamotilassa tehtyjen mittausten perusteella Kartoitusmittaus Varmistusmittaukset maksimipisteessä ja sen ympäristössä Asunnoissa esiintyvät taustakentät Liite 1 Mittaustekniikka Liite 2 Muistilista mittausta varten Kirjallisuutta Kirjoittaja: Tutkimusprofessori Kari Jokela, Säteilyturvakeskus Asiantuntijat: Suunnittelupäällikkö Pauli Vanhala, Helsingin Energia Ympäristöjohtaja Martti Hyvönen, Helsingin Energia Professori Leena Korpinen, Tampereen teknillinen yliopisto Johtava asiantuntija Jarmo Elovaara, Fingrid Oyj Verkostoasiantuntija Elina Lehtomäki, SENER Grafiikka: Juha Järvinen ISSN ISBN (print) ISBN (pdf)

3 Lukijalle Sähköenergiaa siirretään jakelumuuntamoiden kautta 0,4 kilovoltin (kv) pienjänniteverkkoihin ja sitä kautta edelleen kuluttajille. Asunnoissa ja vastaavissa tiloissa esiintyvät pientaajuiset 50 hertsin (Hz) magneettikentät aiheutuvat useimmiten tilan omista sähkökaapeleista, kerrosten välisistä nousujohdoista, sähköpääkeskuksista ja verkkoon kytketyistä sähkölaitteista. Suurimmat magneettikentät on mitattu sähkölaitteiden läheltä ja tiloissa, joiden välittömässä läheisyydessä on jakelumuuntamo. Tällaiset kiinteistömuuntamot on sijoitettu usein kerrostalojen kellaritiloihin, mutta niitä sijaitsee myös rivitalojen ja pientalojen läheisyydessä. Kiinteistömuuntamo on kuitenkin melko harvinainen naapuri. Suomessa niitä on noin kappaletta. Kuormituksen vaihteluista johtuu, että magneettikenttä vaihtelee huomattavasti eri aikoina. Arvioitaessa altistumista on myös otettava huomioon niin sanotut yliaallot, joita pienjännitteisissä magneettikentissä lähes aina esiintyy. Magneettikentän mittaajalla on oltava sähköteknistä perustietoa ja hänen on ymmärrettävä miten tässä julkaisussa selostettuja turvallisuusperiaatteita sovelletaan. Mittaukseen tulee käyttää tarkoitukseen sopivaa mittalaitetta. Tämä julkaisu on tarkoitettu oppaaksi jakeluverkkoyhtiöille, sähköasennuksia suunnitteleville ja tekeville yrityksille, alan ammattiviranomaisille ja muille asiantuntijoille, jotka tekevät magneettikenttien mittauksia. Vaativimmat mittaukset edellyttävät melko pitkälle erikoistunutta asiantuntemusta; niitä käsittelevä materiaali on liitteessä 1. Säteilyturvakeskuksesta saa tarvittaessa lisätietoja muun muassa mittaustekniikkaan ja mittalaitteisiin liittyvissä kysymyksissä. 1

4 1. Johdatus aiheeseen Magneettikentän mittauksen tarkoitus on varmistaa, että sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa (294/2002) esitettyjä suositusarvoja asuinhuoneessa tai siihen verrattavassa tilassa ei ylitetä. Kuvassa 1 esitetään, miten kiinteistömuuntamon synnyttämät magneettikentät ulottuvat muuntamon yläpuolella sijaitsevaan tilaan. Muista lähteistä kuin muuntamosta peräisin olevat magneettikentät ovat asunnoissa niin pieniä, että niiden vuoksi ei ole turvallisuudesta johtuvaa perustetta mittauksille. Tavanomaista voimakkaammat magneettikentät voivat ilmetä laitehäiriöinä, joista tavallisin on tietokoneen näyttöpäätteen kuvan vääristyminen. Laitehäiriöt ovat jo sinällään harmillisia, mutta tietoisuus häiriöistä ja niiden lähteestä voi aiheuttaa huolta myös kenttien turvallisuudesta. Magneettikenttien mittauksilla voidaan selvittää laitehäiriöiden syitä ja saada konkreettista tietoa magneettikenttien tasoista suhteutettuna asetuksessa esitettyihin suositusarvoihin. Valtaosa mahdollisista kohteista voidaan rajata paikallisilla verkkoyhtiöillä ja muilla muuntamon haltijoilla olevien tietojen ja kokemusten perusteella. Useimmiten magneettikenttien suuruusluokka voidaan arvioida rakennusta ja muuntamoa koskevien teknisten tietojen perusteella. Erityisen merkittävä on muuntajaa ja pienjännitekeskusta yhdistävän virtakiskon tai kaapelin etäisyys katosta, sen suojaus ja kuormituksesta riippuva maksimivirta. Jos arvio osoittaa, että mittaus voi olla tarpeellinen, tehdään aluksi niin sanottu kartoitusmittaus, mikä käytännössä tarkoittaa yhtä tai muutamaa yksinkertaista magneettikentän mittausta. Jos kartoitusmittauksessa havaitaan, että altistumistaso kohteena olevassa asuintilassa saattaa ylittää suositusarvon, kannattaa ryhtyä tarkempiin varmistusmittauksiin altistumisen selvittämiseksi. Tyypillinen tilanne, jossa varmistusmittaukset voivat tulla kyseeseen, on muuntamon sijainti välittömästi asunnon alapuolella tai sen vieressä. Tällöinkin on syytä tehdä ensin kartoitusmittaus. Jos mittaustulos, muuntamon tekniset ominaisuudet, komponenttien sijoitus, virrankulutus ja muut tiedot tukevat oletusta, että magneettivuon tiheys saattaa olla lähellä suositusarvoja, on aihetta selvittää altistumistaso tarkemmin. Hyvällä laitevalinnalla, suunnittelulla ja suojauksella kenttien voimakkuutta voidaan olennaisesti rajoittaa. Joissakin tilanteissa käytössä olevien muuntamoiden kenttiä voidaan vaimentaa teknisin toimenpitein ilman, että muuntamosta syötettävän sähkön määrää joudutaan rajoittamaan. Mahdolliset toimenpiteet ja niiden kustannukset ovat kuitenkin tapauskohtaisia. 2

5 1. krs 5 T 10 T 100 T virtakiskot 1 m 2 m 3 m 4 m muuntaja Kellari Kuva 1 Periaatekuva kiinteistömuuntamon aiheuttamien magneettikenttien vaimenemisesta tilan yläpuolisissa kerroksissa. Kellaritiloissa sijaitsevan muuntamon yläpuolella kulkevat virtakiskot synnyttävät ympärilleen magneettikentän, joka vaimenee etäisyyden kasvaessa. Esimerkin mikrotesla-arvot ovat painottamattomia tehollisarvoja (Scheemer HR Elektromagnetische Verträglichkeit. VDE-Verlag GmbH Berlin, 1990). 2. Magneettikentän lähteet rakennuksissa Kiinteistömuuntamon tehtävänä on muuntaa 20 kv tai 10 kv keskijännite 0,4 kv pienjännitteeksi sähkön käyttäjille. Muuntamossa, rakennuksen sähköverkossa ja siihen kytketyissä sähkölaitteissa kulkevat sähkövirrat aiheuttavat magneettikentän, joka värähtelee 50 Hz taajuudella. Sen lisäksi virroissa ja kentissä esiintyy yliaaltoja, jotka aiheutuvat sähköverkkoon kytketyistä epälineaarisista kuormista kuten loisteputkivalaisimista, tasasuuntaajista, sähkömoottoreista sekä elektroniikka- ja tietokonelaitteiden hakkuriteholähteistä. Suurimmat asunnoissa havaitut magneettikentät ovat aiheutuneet muuntajan ja pienjännitekeskuksen välisissä kiskoissa tai kaapeleissa kulkevista virroista silloin, kun ne sijaitsevat lähellä asunnon lattiaa. Pienimmillään etäisyys on ollut puoli metriä, katso kuvat 2 ja 3. Virtakisko tai kaapeli muodostuu kolmesta vaihejohtimesta ja nollajohtimesta, jotka on usein asennettu kattoon kiinnitettyyn kisko- tai kaapelisiltaan. Niiden kautta kulkee koko rakennukseen syötetty virta. Koska virta muuttuu kääntäen verrannollisesti jännitteeseen, pienjännitepuolen virta on huomattavasti suurempi kuin keskijännitepuolen virta. Kisko- ja kaapelisiltojen vaihe- 3

6 Kuva 2 Virtakiskoilla varustettu kiinteistömuuntamo. Usein tällainen ratkaisu, jossa kiskot ovat lappeellaan, johtaa tavanomaista suurempiin magneettikentän tasoihin yläpuolisissa tiloissa. Kuva 3 Kaapeleilla varustettu kiinteistömuuntamo. Eristetyt kaapelit voidaan niputtaa lähemmäksi toisiaan, jolloin kaapeleiden synnyttämät kentät kumoavat toinen toisensa paremmin kuin kuvan 2 esimerkissä. johtimissa kulkevat virrat ovat tyypillisesti amperia. Yksittäisiin asuntoihin menevät virrat ovat kuitenkin yleensä alle 10 amperia. Nollajohtimessa kulkee virtaa vain, jos eri vaiheiden kuormat ovat epäsymmetriset. Kukin vaihejohdin tuottaa magneettikentän, jonka voimakkuus on suoraan verrannollinen virtaan ja kääntäen verrannollinen etäisyyteen johtimesta. Vaihejohtimissa ja nollajohtimessa kulkevien virtojen summa on ideaalitapauksessa nolla, jolloin myös magneettikenttä on kaukana mitattuna nolla. Lähellä johtimia etäisyys kuhunkin johtimeen on eripituinen, eivätkä kentät summaudu nollaksi. Tästä seuraa, että mitä kauempana kiskot tai kaapelit ovat toisistaan, sitä kauemmaksi magneettikenttä ulottuu. Ilmaeristeisten kiskojen välinen etäisyys eli vaiheväli on suurempi kuin muovieristeisten kaapelien, joten myös ympäristöön syntyvä magneettikenttä on vastaavasti suurempi. Magneettikenttä kasvaa myös silloin, kun vaihejohtimet on sijoitettu epäsymmetrisesti. Suurimmat kiinteistömuuntamon aiheuttamat asunnoissa mitatut magneettivuon tiheydet ovat Suomessa olleet hieman yli 100 µt rms (mikroteslaa tehollisarvoina). Tällaiset arvot ovat 4

7 kuitenkin erittäin harvinaisia. Muuntamon yläpuolisessa huoneessa esiintyy metrin korkeudella yleensä alle 10 µt rms magneettikentän tasoja. Kuvassa 4 on esimerkki kiinteistömuuntamon yläpuolisessa tilassa mitatusta magneettikentän jakaumasta. Voimakkain kenttä 20 µt rms esiintyy virtakiskon päällä lattian tasalla ja vaimenee nopeasti korkeussuunnassa. Sähköasennusten puutteiden ja virheellisyyksien johdosta pieni osa virrasta voi kulkeutua esimerkiksi betoniraudoitusten ja vesijohtoputkistojen kautta. Vaikka nämä harhavirrat ovat pieniä, voivat ne lisätä merkittävästi magneettikenttää, koska meno- ja paluuvirta kulkevat eri reittiä eivätkä siten kompensoi toistensa aiheuttamia kenttiä. Harhavirran aiheuttama kenttä on aina huomattavasti pienempi kuin muuntamon virtakiskojen tai virtakaapelien aiheuttama kenttä. Muita magneettikenttien lähteitä rakennuksissa ovat sähkölaitteet ja asuntojen sähkökeskukset. Niiden aiheuttama kenttä vaimenee kuitenkin nopeasti etäännyttäessä laitteesta. Yli metrin etäisyydellä yksittäisen sähkölaitteen kenttä ei yleensä erotu taustakentästä. Sähkölämmitys ei ole erityisen merkittävä magneettikentän lähde. Yliaallot Jaksollinen virta ja sen aiheuttama magneettikenttä voidaan aina jakaa sinimuotoisiin komponentteihin, joissa yliaallot ovat perustaajuuden kerrannaistaajuuksia. Yliaaltojen johdosta magneettikenttää on altistumisen kannalta pidettävä laajakaistaisena kenttänä. muuntajan sijainti huoneen alla kaapelisilta huoneen alla Huoneen pohjapiirros Kuva 4 Kiinteistömuuntamon aiheuttama magneettikenttä yläpuolella sijaitsevassa huoneessa. Suurimmat kentän voimakkuudet esiintyvät muuntamon virtakiskojen yläpuolella. Pohjapiirroksessa esitetty mittaus on tehty lattianrajassa. Lukuarvot ovat mikrotesloja tehollisarvoina. 5

8 Sähköjärjestelmien aiheuttamille magneettikentille on ominaista, että: perustaajuus on 50 Hz, yliaallot aiheutuvat sähköverkkoon kytketyistä epälineaarisista kuormista, kuten loisteputkista, tasasuuntaajista, sähkömoottoreista sekä elektroniikka- ja tietokonelaitteiden hakkuriteholähteistä, yliaallot lisäävät painotettua huippuarvoa 2 khz taajuudelle asti, yliaalloilla ei ole suurta vaikutusta painottamattomaan tehollisarvoon, yliaaltopitoisuudet vaihtelevat ajallisesti ja paikallisesti. 3. Pientaajuisten magneettikenttien suositusarvot Sinimuotoiset kentät Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa ionisoimattoman säteilyn väestölle aiheuttaman altistumisen rajoittamisesta (294/2002) on annettu suositusarvot kehoon indusoituneelle virrantiheydelle. Koska virrantiheyden määrittäminen on käytännössä hyvin vaikeaa, on asetuksessa määritetty suositusarvot myös ulkoisen magneettikentän vuontiheydelle. Pientaajuisten sähkö- ja magneettikenttien osalta asetus perustuu Euroopan unionin neuvoston suositukseen (1999/519/EY) väestön altistumisen rajoittamisesta sähkömagneettisille kentille (0 Hz 300 GHz). Taulukossa 1 on esitetty keskeisimmät väestöä koskevat magneettikentän suositusarvot 50 Hz taajuudella. Lukuarvot on esitetty tehollisarvoina ja huippuarvoina (amplitudiarvo), joka saadaan kertomalla tehollisarvo tekijällä 2. Epäselvyyden välttämiseksi on erittäin suositeltavaa merkitä aina tehollisarvot alaviitteellä rms (root-mean-square) ja huippuarvot alaviitteellä p (peak). Huippuarvoja ei kuitenkaan sovelleta lyhytaikaisiin korkeintaan muutamia minuutteja kestäviin satunnaisiin muutoksiin. Taulukossa 2 on esitetty keskeisimmät työntekijöitä koskevat magneettikentän suositusarvot 50 Hz taajuudella. Luvussa 4 annetaan ohjeita siitä miten kiinteistömuuntamon magneettikentät mitataan ja miten mittaustuloksia verrataan asetuksen suositusarvoihin. Jos suositusarvot alitetaan, tämä on riittävä osoitus turvallisuudesta. Suositusarvojen ylittyminenkään ei ehdottomasti osoita puutetta säteilyturvallisuudessa. Tässä tapauksessa on kuitenkin syytä mitata magneettikentän voimakkuus ja selvittää mahdollisesti tarvittavat toimenpiteet. 6

9 Laajakaistaiset kentät Koska pienjännitteisistä jakeluverkoista on harvinaista löytää puhtaasti sinimuotoista magneettikenttää, on yliaallot otettava huomioon, kun määritetään altistumista tarkemmin (kuva 5). Tämä tehdään määrittämällä asetuksen mukaisesti painotettu huippuarvo. Painotuksessa jokaista taajuuskomponenttia painotetaan sen biologisen tehokkuuden mukaisesti. Painotus voidaan toteuttaa esimerkiksi suodattamalla signaalia. Menetelmää on tarkemmin selostettu liitteessä 1. 0,8 huippuarvo 0,6 0,4 suodattamaton signaali suodatettu signaali (800 Hz ylipäästö) 0,2 Amplitudi 0-0,2-0,4-0,6-0,8 0 0,005 0,01 0,015 0,02 0,025 0,03 0,035 0,04 0,045 Aika (s) Kuva 5 Esimerkki biologisen painotuksen vaikutuksesta magneettikentän aaltomuotoon. Painotus on toteutettu suodattamalla signaalia 800 Hz ylipäästösuodattimella (liite 1). Kuvassa on esitetty alkuperäinen painottamaton (suodattamaton) magneettivuontiheys sekä painotettu (suodatettu) aaltomuoto. Lisäksi suodatuksen aiheuttama vaimennus 50 Hz taajuudella on kompensoitu kertomalla koko signaali tekijällä 16. Yliaaltosuodatus korostaa yliaaltoja ja ne näkyvät puhtaan siniaallon säröytymisenä. Suodatetusta signaalista luetaan huippuarvo, jota verrataan suositusarvoihin (taulukko 1). Pelkästään virran tai painottamattoman magneettikentän säröytymisestä ei voida arvioida yliaaltojen vaikutusta altistumiseen. 7

10 Taulukko 1 Sosiaali- ja terveysministeriön väestöä koskevat suositusarvot magneettivuontiheydelle tehollisarvoina ja huippuarvoina taajuudella 50 Hz. Magneettikentän voimakkuus ampeereina metriä kohden (A/m) saadaan jakamalla mikrotesloina ilmoitetut magneettivuontiheyden lukuarvot tekijällä 0,4π. Taajuus Magneettivuon tiheys tehollisarvo µt huippuarvo 1) µt 50 Hz Taulukko 2 Kansainvälisen ionisoimattoman säteilyn toimikunnan ICNIRPin ohjearvot työntekijöiden magneettikenttäaltistumisen rajoittamiseksi 50 Hz taajuudella. Magneettikentän voimakkuus (A/m) saadaan jakamalla mikrotesloina ilmoitetut magneettivuontiheyden lukuarvot tekijällä 0,4π. Näitä rajoja sovelletaan muun muassa magneettikentälle altistuviin sähkötyöntekijöihin. Taajuus Magneettivuon tiheys tehollisarvo µt huippuarvo 1) µt 50 Hz ) Sähkö- ja magneettikentän voimakkuuden huippuarvo saadaan kertomalla sen tehollisarvo luvulla 2 (= 1,414). 4. Magneettikenttien mittaaminen ja arviointi 4.1 Mittaamisen perusteista Mittaamisen tärkein tavoite on selvittää, miten magneettikentästä aiheutuva altistuminen suhteutuu asetuksen mukaisiin suositusarvoihin. Tämän lisäksi voidaan tarvittaessa suorittaa lisämittauksia asukkaiden informaatiotarpeen tyydyttämiseksi tai mahdollisten laitehäiriöiden syiden selvittämiseksi. Altistumisarviota tehtäessä tulee mittaustulosten lisäksi ottaa huomioon sellaisia tekijöitä kuten muuntajan kuormistusvaihtelut ja yliaallot. Tähän tarvitaan kolmea asiaa: tietoa, kokemusta ja asianmukaisia mittalaitteita. Altistumista ei voida käytännön oloissa määrittää tarkasti, vaan on tyydyttävä riittävän yksinkertaiseen menettelytapaan, joka kuitenkin varmistaa sen, että suositusarvoja ei todennäköisesti ylitetä. Magneettikentän mittaukset tulisi mahdollisuuksien mukaan suorittaa ajankohtana, jolloin muuntaja on vähintään normaalikuormitettu. Mittaamiseen voidaan käyttää painottamattoman 8

11 tehollisarvon mittaria tai painotetun huippuarvon mittaria. Markkinoilla on painottamattoman tehollisarvon mittaamiseen sopivia isotrooppisia ja epäisotrooppisia mittareita. Painotetun huippuarvon mittari voidaan toteuttaa suhteellisen helposti kytkemällä kaupallisesti saatavan mittarin analogialähtöön yksinkertainen RC-suodatin ja oskilloskooppi. Suodattimen vaimennus tulee ottaa huomioon mittaustuloksia luettaessa. Mittaustekniikkaa on tarkemmin kuvattu liitteessä Tekninen selvitys Ennen mittaamista hankitaan tekniset perustiedot mittauskohteesta. Tietojen perusteella arvioidaan ovatko mittaukset ylipäätään tarpeellisia. Tärkein asia on muuntamon sijainti kiinteistössä. Lisäselvityksiä ei tarvita, jos muuntamotilaan ei rajoitu asuntoja tai niihin rinnastettavia tiloja. Lisäselvityksiä ei tarvita myöskään silloin kun muuntaja on yhdistetty pienjännitekeskukseen lattiaa pitkin asennetuilla kaapeleilla. Magneettikenttä vaimenee riittävästi myös silloin, kun katon lähellä kulkeva virtakisko tai kaapeli on suojattu oikeanlaisella alumiinikotelolla tai kourulla. Jos muuntaja ja pienjännitekeskus on sijoitettu selät vastakkain toistensa läheisyyteen, magneettikenttä jää suhteellisen pieneksi, koska kiskoja tai kaapeleita ei tarvitse tukea kattoon ja kisko/kaapelisilta jää lyhyeksi. Myös tehdasvalmisteinen matalakenttäiseksi suunniteltu muuntamo käy sellaisenaan, kunhan se on asennettu valmistajan antamien ohjeiden mukaisesti. Edellä esitettyjä tarkempia seulontakriteerejä voidaan kehittää, mutta niiden kehittäminen ja soveltaminen vaatii hyvää sähköalan ammattitaitoa ja tietoa sähköjärjestelmien magneettikentistä. Kiinteistömuuntamoiden kark arkea seulonta teknisten ominaisuuksien perusteella Magneettikentän mittauksille ei ole tarvetta, jos jokin seuraavista ehdoista toteutuu: Muuntamo ei rajoitu asuin- tai työtilaan. Muuntaja on yhdistetty pienjännitekeskukseen lattialla kulkevalla kaapelilla. Katon lähellä kulkeva kisko on suojattu kotelolla tai kourulla tai kenttää on muuten vaimennettu riittävästi. Muuntaja ja pienjännitekeskus on sijoitettu selät vastakkain. Matalakenttäiseksi suunniteltu tehdasrakenteinen muuntaja on asennettu valmistajan antamien ohjeiden mukaisesti. 9

12 4.3 Magneettikenttien arviointi muuntamotilassa tehtyjen mittausten perusteella Mittaajat eivät aina pääse helposti muuntamotilan läheisyydessä sijaitseviin huoneistoihin, mutta jakeluverkkoyhtiöiden työntekijöillä on pääsy rakennuksiin sijoitettuihin muuntamotiloihin. Muuntamon teknisten tietojen perusteella voidaan laskennallisesti arvioida kuinka suuria kenttiä viereisissä asunnoissa esiintyy ja tarvitaanko tarkempia kartoitusmittauksia. Virtakiskojen ja -kaapeleiden synnyttämien kenttien mallintaminen voidaan melko helposti tehdä riittävällä tarkkuudella (Keikko 2003). Laskentamalli on syytä tarkistaa vertaamalla laskentatuloksia muuntamotilassa tehtyihin mittauksiin. Mittauspisteet on paras valita siten, että muutamassa suunnassa saadaan selville magneettikentän vaimeneminen mittausetäisyyden ollessa vähintään 20 cm kiskoista tai kaapelista. Sähkötyöntekijän altistumisen määrittämiseksi voidaan myös mitata magneettikenttiä muuntamohuoneessa työskentelyalueella ja verrata tuloksia ICNIRPin ammatillisiin ohjearvoihin, jotka on esitetty taulukossa 2 samassa muodossa kuin väestöä koskevat ohjearvot. 4.4 Kartoitusmittaus Jos tekninen selvitys ei osoita mittaamista selvästi tarpeettomaksi, tehdään aluksi niin sanottu kartoitusmittaus. Käytännössä se tarkoittaa yhtä tai muutamaa suhteellisen yksinkertaista magneettikentän mittausta karkean kuvan saamiseksi kentän tasosta. Jos kartoitusmittauksessa havaitaan, että altistuminen mittauskohteessa saattaa ylittää suositusarvon, on perusteltua ryhtyä tarkempiin varmistusmittauksiin. Kartoitusmittaus tehdään huoneessa tai huoneissa, jotka ovat lähimpänä muuntajan virtakiskoja tai kaapeleita. Mittaria liikutellaan niillä lattia- tai seinäpinnoilla, jotka rajoittuvat muuntamotilaan. Suurin havaittu magneettivuon tiheys kirjataan muistiin. Jos painotettu huippuarvo on korkeintaan 140 µt p, ei ole tarvetta tarkempiin mittauksiin. Edellytyksenä on kuitenkin, että kuormituksen vaihtelu on asianmukaisesti huomioitu (kohta 4.5). Kun magneettivuon tiheys ylittää maksimikuormalla arvon 140 µt p, määritetään magneettikentät tarkemmin kohdan 4.5 mukaan. Ensin on kuitenkin varmistettava, että maksimipisteen sijainti ja tarvittaessa mittapään asento on määritetty niin tarkasti, että mittaus voidaan myöhemmin toistaa. Kartoitusmittauksissa on suositeltavinta käyttää isotrooppista eli suunnasta riippumatonta mittaria. Jos kuitenkin käytetään suuntaherkkää mittaria, on mittapää käännettävä jokaisessa mittauspisteessä sellaiseen asentoon, että saadaan maksimilukema. Jos mittauksessa käytetään tavanomaista tehollisarvon mittaria ja suurin mitattu arvo on korkeintaan 30 µt rms (painottamaton tehollisarvo), ei ole tarvetta tarkempiin mittauksiin. Kun painottamaton tehollisarvo on yli 30 µt rms, on siirryttävä käyttämään painotetun huippuarvon mittaria (liite 1). 10

13 4.5 Varmistusmittaukset maksimipisteessä ja sen ympäristössä Varmistusmittauksella määritetään lattian tasalla tai seinän pinnalla löytynyt maksimi tarkasti ja tulos skaalataan maksimikuormalle muuntamolta saatavien virtatietojen avulla. Mittaustuloksen perusteella päätellään, voiko suositusarvo ylittyä. Maksimipisteen magneettivuon tiheys mitataan painotetun huippuarvon mittarilla. Mittauksissa voidaan käyttää isotrooppista tai epäisotrooppista yksiakselista mittaria. Epäisotrooppinen mittari on kuitenkin käännettävä sellaiseen asentoon, että saadaan maksimilukema. Oletuksena on, että lukema ei merkittävästi vaihtele yliaaltopitoisuuden muuttuessa kuormituksen mukaan. Maksimipisteen magneettivuon tiheys olisi pyrittävä määrittämään mahdollisimman suuren kuormituksen aikana. Asunnoissa kuormitushuiput sattuvat yleensä ajankohtaan kello Maksimikuormituksen aikana esiintyvän magneettivuon tiheyden arvioimiseksi mitattu magneettivuon tiheys kerrotaan muuntamon maksimivirran ja mittaushetkellä vallitsevan hetkellisvirran suhteella. Maksimivirralla ja hetkellisvirralla tarkoitetaan tässä virtojen tehollisarvoa muutamien minuuttien aikavälillä määritettynä. Jos suositusarvo ylittyy, määritetään myös se kynnysvirran arvo, jolla ylitys tapahtuu. Se saadaan kertomalla hetkellisvirta suositusarvon ja mitatun magneettivuontiheyden hetkellisarvon suhteella. Hetkellisvirta määritetään samanaikaisesti maksimipisteessä suoritetun magneettikentän valvontamittauksen kanssa. Hetkellisvirran arvona käytetään muuntajan pienjännitepuolen vaihevirtojen keskiarvoa. Virrat voi mitata vaihekohtaisesti esimerkiksi pihtimittarilla. On kuitenkin huomattava, että tällaisen mittauksen saa tehdä vain siihen oikeutettu sähköalan ammattilainen. Maksimivirta voidaan arvioida muuntamon vuorokautisesta kuormituskäyrästä tai virran pysyvyyskäyrästä, joihin vaikuttaa oleellisesti se, onko muuntamo asuin-, teollisuus- vai toimistoalueella. Kulutuksen tyyppi vaikuttaa myös yliaaltoihin: vähiten yliaaltoja aiheutuu asumisesta syntyvästä kuormituksesta. Jos kuormitustietoja ei ole saatavilla, voidaan käyttää nimellisvirtaa, joka antaa konservatiivisen eli suurimman mahdollisen arvion maksimivirrasta. Muuntamon virta on maksimikuormitustilanteessakin usein vain noin 60 prosenttia nimellisvirrasta. Varmistusmittaus maksimipisteessä suoritetaan niin lähellä lattia- tai seinäpintaa kuin mahdollista. 11

14 Maksimipisteessä tehtävän mitauksen lisäksi on hyvä suorittaa lisämittauksia voimakkaan magneettikentän ulottuvuuden havainnollistamiseksi. Tässä voidaan käyttää kahta vaihtoehtoista menettelyä. Ensimmäisessä vaihtoehdossa magneettikenttä mitataan kolmessa kohtisuorassa suunnassa maksimipisteestä lähtien. Yksi suunnista osoittaa kohtisuoraan sitä lattiaa tai seinää, jonka takana muuntamo sijaitsee. Magneettikentän lukemia otetaan riittävästi, että saadaan selville magneettikenttien vaimeneminen muihin kentän lähteisiin nähden. Toisessa vaihtoehdossa magneettikenttä kartoitetaan mittaamalla magneettivuontiheyden jakauma lattian tasalla ja yhden metrin korkeudella. Mittauspisteet on hyvä merkitä lattiaan suorakulmaiseksi mittauspisteverkoksi. Verkko voi kattaa koko huonetilan tai osan siitä, jolloin on huolehdittava siitä, että ainakin magneettikentän maksimipiste sisältyy mittauspisteisiin. Magneettivuontiheyden jakauma esitetään taulukkona tai graafisesti huoneen pohjapiirroksen päällä (kuva 4). Jos muuntamo sijaitsee huoneen alapuolella, pohjapiirrokseen voidaan tarvittaessa hahmotella muuntaja, pienjännitekeskus sekä niiden väliset virtakiskot tai -kaapelit. 4.6 Asunnoissa esiintyvät taustakentät Asuinhuoneistossa tai työtiloissa voidaan tarvittaessa hahmottaa taustakenttien taso myös niissä huoneissa, jotka eivät rajoitu muuntamotilaan. Taustakentät mitataan huoneiden keskipisteessä. Tarvittaessa lisäpisteitä saadaan vastakkaiset nurkat yhdistävältä suoralta keskipisteen ja nurkkien välistä (kuva 6). Suositeltava mittauskorkeus on 1 m. Asuntomittausten yhteydessä voidaan myös vertailun vuoksi mitata muutaman tavallisen kotitaloudessa käytettävän sähkölaitteen magneettikenttä. Näistä tiedoista on hyötyä, jotta asukkaat osaavat suhteuttaa muuntamon aiheuttaman magneettikentän muista lähteistä aiheutuvaan kenttään. Sopivia laitteita ovat esimerkiksi mikroaaltouuni, hiustenkuivaaja, porakone, tuuletin ja sähkövatkain. Lisäksi voidaan mitata sähköpääkeskuksen tai sulaketaulun aiheuttama magneettivuon tiheys. Pienin mittausetäisyys sähkölaitteen pinnasta on 20 cm tai laitteen käyttöetäisyys. Mittaussuunta määräytyy siitä suunnasta, jossa magneettikenttä on suurimmillaan. 3,70 m ,15 m Kuva 6 Esimerkki magneettikentän mittauspisteistä huoneessa mitattaessa taustakenttiä. Mittauskorkeus on yksi metri (Korpinen 2000). Myös muuntamotilan läheisyydessä sijaitsevissa tiloissa tehdyt mittaukset on hyvä ajoittaa sellaiseen ajankohtaan, että kuormitus on mahdollisimman suuri. On myös suositeltavaa laittaa päälle niin monta sähkölaitetta kuin kyseisessä taloudessa tai työtilassa normaalisti käytetään. 12

15 LIITE 1 Mittaustekniikka Magneettikentän mittauksissa voidaan käyttää painotetun huippuarvon tai painottamattoman tehollisarvon määrittämiseen perustuvia mittareita. Kun tehdään tarkkaa varmistusmittausta, on maksimipisteessä kuitenkin syytä käyttää painotetun huippuarvon mittaria. Painotettu huippuarvo Painotettu huippuarvo mitataan sellaisella mittarilla tai mittaussysteemillä, jossa magneettivuon tiheys on suodatettu kuvassa 7 esitetyllä ylipäästösuodattimella ja näin muokatun aaltomuodon huippuarvo rekisteröidään. Mittalaitteisto voidaan toteuttaa sellaisella tavanomaisella magneettikentän mittarilla, jossa on analoginen lähtö ja jonka ulostulojännite on suoraan verrannollinen mittauskelan läpäisevään magneettivuohon (kuva 7). Lähtöön yhdistetään RC-ylipäästösuodatin, jonka ulostulossa esiintyvä huippujännite mitataan esimerkiksi oskilloskoopilla, oskilloskooppi-ohjelmalla varustetulla mikrotietokoneella tai sähköverkon yliaaltoanalysaattorilla. Signaalin käsittely voidaan toteuttaa myös kokonaisuudessaan digitaalisesti. Mittarin kaistanleveyden tulee olla vähintään 2 khz. Suodatin voidaan toteuttaa esimerkiksi yksinkertaisen RC-ylipäästösuodattimen avulla, jossa vastus R ja kapasitanssi C määräytyvät rajataajuudesta f c (800 Hz) siten, että 1 RC = 2π. (1) f c Passiivinen suodatin aiheuttaa vaimennusta, joka on kompensoitava siten, että kalibrointi ei muutu 50 Hz taajuudella (kuva 8). Kompensointi suoritetaan siten, että passiivisen suodattimen lähdöstä mitattu painotettu huippuarvo kerrotaan rajataajuuden f c (800 Hz) ja 50 Hz taajuuden suhteella 800/50=16. Kompensointi voidaan suorittaa myös elektronisesti. Isotrooppinen eli suunnasta riippumaton mittari mittaa samanaikaisesti kolmessa kohtisuorassa suunnassa painotetun magneettivuontiheyden vektorisumman eli magneettikenttävektorin itseisarvon (neliöjuuri kolmen vektorikomponentin neliösummasta). Kuvassa 7 esitetty mittapää on epäisotrooppinen eli suuntaherkkä, minkä vuoksi sitä on käänneltävä sellaiseen asentoon, että saadaan suurin mahdollinen lukema. Maksimisuunta voi vaihdella eri mittauspisteissä. 13

16 On myös mahdollista mitata magneettivuon tiheys erikseen kolmessa kohtisuorassa vektorisuunnassa ja summata hetkellisarvot neliöllisesti yhteen. Tällöin on kuitenkin huomioitava, että vektorikomponentit on tallennettava niin, että niiden keskinäiset vaiheet säilyvät oikeina. Tämän voi tehdä käyttämällä yhtä komponenttia oskilloskoopin ulkoisena liipaisusignaalina. Jos huippuarvot mitataan erikseen ja summataan neliöllisesti yhteen, komponenttien vaihetieto häviää ja saadaan herkästi liian suuri magneettivuontiheyden arvo. Painotetun huippuarvon menetelmällä mitattua arvoa verrataan suositusarvoon 140 µt p. db/dt C mittapää integraattori 800 Hz ylipäästösuodatin oskilloskooppi R OSC huippuarvo Kuva 7 Magneettikentän painotetun huippuarvon mittarin periaate. Magneettikentän anturilla rekisteröidään magneettivuon tiheys, joka suodatetaan ylipäästösuodattimella. Suodatetusta signaalista ilmaistaan sen huippuarvo (kuva 5). Painottamaton tehollisarvo Tavanomaista tehollisarvon mittaria voidaan käyttää ainakin kartoitusmittausten suorittamiseen. Mittausmenetelmä ei kuitenkaan huomioi riittävästi yliaaltoja. Arvoja voidaan tietyin edellytyksin korjata yliaaltokertoimella, joka on tyypillisesti väliltä 1,5-3. Yliaaltokertoimella korjattua mittaustulosta verrataan suositusarvoon 100 µt rms. Jos yliaaltokerrointa ei tunneta, täytyy olettaa, että se voi olla jopa 3. Eli kun painottamaton tehollisarvo on yli 30 µt rms, lähestytään väestörajaa 100 µt rms (3x30 µt rms ). Tällöin on suositeltavaa siirtyä käyttämään painotetun huippuarvon mittaria. Painottamattoman tehollisarvon mittarin kaistanleveyden tulee olla vähintään Hz. Yliaaltokertoimen määrittäminen Yliaaltokertoimen määrittäminen ei ole välttämätöntä, mutta se antaa hyödyllistä tietoa magneettikentän säröytymisestä. Tietyissä tapauksissa se myös helpottaa mittaamista. Yliaaltokerroin määritetään edellä kuvatulla ylipäästösuodattimella varustetulla suuntaherkällä mittausjärjestelmällä. Mittapää tai mittari sijoitetaan maksimikentän pisteeseen ja mittapää käännetään sellaiseen asentoon, että saadaan suurin mahdollinen lukema painotetulle huippuarvolle (kuva 5). Tulos skaalataan 50 Hz taajuudelle kertomalla tekijällä 16. Seuraavaksi pidetään 14

17 mittapää tarkasti samassa asennossa ja poistetaan ylipäästösuodatin ja mitataan magneettivuontiheyden painottamaton tehollisarvo, joka kerrotaan tekijällä 2. Näin saadaan ekvivalenttinen huippuarvo, joka on puhtaasti sinimuotoisessa tapauksessa todellinen huippuarvo. Yliaaltokerroin on 50 Hz taajuudelle skaalattu painotettu huippuarvo jaettuna ekvivalenttisella huippuarvolla (kuva 5). Yliaaltokertoimen voi myös määrittää käyttämällä ekvivalenttisen huippuarvon sijasta perustaajuisen (50 Hz) komponentin huippuarvoa, joka voidaan suodattaa signaalista numeerisesti. Käytännössä ero ekvivalenttiseen huippuarvoon on pieni, yleensä alle 10 %, koska neliösummaus vaimentaa huomattavasti yliaaltoja laajakaistaisessa mittauksessa. Huomattakoon, että magneettikenttien aaltomuoto ja yliaaltopitoisuus vaihtelevat yleisesti ajan ja paikan funktiona. Tämän johdosta maksimipisteessä määriteltyä yliaaltokerrointa ei yleensä voi käyttää muissa mittauspisteissä. Muuntajasta peräisin olevan kentän mittaustulokset voidaan kuitenkin korjata likimääräisesti, koska aaltomuoto määräytyy muuntajan ja pienjännitekeskuksen välillä kulkevan virran aaltomuodosta eikä vaihtele huomattavasti paikan funktiona. Magneettikentän mittaukset on kuitenkin syytä tehdä mahdollisimman samanaikaisesti kuin yliaaltokertoimen määritys, jotta kuormitusolosuhteet ja niiden myötä yliaaltopitoisuudet eivät oleellisesti muutu kertainen siirtofunktio paloittainen lineaarinen malli Vahvistus 1 1/16 3 db -vaimennus suodattimen siirtofunktio 50 Hz 800 Hz 0, Taajuus (Hz) Kuva 8 Ylipäästösuodattimen siirtofunktio eli taajuusvaste. Taajuusvaste noudattaa altistumissuosituksissa annettua magneettikentän painotusta kullekin taajuudelle. 15

18 Monitaajuussääntö Toinen tapa huomioida yliaallot on käyttää spektrimittaukseen perustuvaa menetelmää. Tämä niin sanottu monitaajuussääntö on esitetty EU:n ministerineuvoston suosituksessa väestön sähkömagneettisille kentille altistumisen rajoittamiseksi (1999/519/EY). Suosituksen mukaan magneettivuon tiheys mitataan perustaajuudella ja kaikilla merkittävillä yliaaltotaajuuksilla. Kullakin taajuudella määritetään magneettivuontiheyden tehollisarvon ja vastaavalla taajuudella voimassa olevan suositusarvon (taulukko 3) suhde. Altistumissuhde on näiden suhdelukujen summa. Jos se on alle 1, ovat magneettikentät suositusarvojen alapuolella. Monitaajuussääntöön perustuva mittaus antaa aina tiukemman rajoituksen kuin asetukseen (294/2002) perustuva painotetun huippuarvon mittaus. Jos saatu altistumissuhde on suurempi kuin 1, on mittaus syytä suorittaa uudestaan painotetun huippuarvon menetelmällä. Taulukko 3 Kansainvälisen ionisoimattoman säteilyn toimikunnan ICNIRPin ohjearvot väestön magneettikenttäaltistumisen rajoittamiseksi alle 150 khz taajuudella. Magneettikentän voimakkuus (A/m) saadaan jakamalla mikrotesloina ilmoitetut magneettivuontiheyden lukuarvot tekijällä 0,4π. Taajuus Magneettivuon tiheys tehollisarvo (µt) - 1 Hz 4, Hz 4, /f Hz 5000/f 0,025 0,8 khz 5000/f 0,8 3 khz 6, khz 6,25 Taajuus f ilmaistaan hertseinä. Kalibrointi Suodattimella varustettu mittaussysteemi suositellaan kalibroitavaksi sinimuotoisessa kentässä 50 Hz taajuudella. Painotetun mittaussysteemin kalibrointi ei kuitenkaan ole välttämätöntä, jos painottamaton magneettikentän mittari on kalibroitu asianmukaisesti ja suodattimen taajuusvaste on kuvan 8 alemman käyrän mukainen. On kuitenkin muistettava kertoa mittarin lukema tekijällä 16, kuten edellä on esitetty. Lisäksi on syytä varmistaa, että suodattimen taajuusvaste ei muutu magneettikentän mittarin ja oskilloskoopin aiheuttaman kuormituksen johdosta. Painotetun huippuarvon mittarilla saatua lukemaa verrataan suositusarvoon 140 µtp. 16

19 Kuva 9 Esimerkki hyvin suojatusta kiinteistömuuntamosta. Kiskojen sijaan on käytetty kaapeleita, jotka on suojattu tiiviillä alumiinikotelolla. Niputetut kaapelit kulkevat lattian kautta pienjännitekeskukseen. Sekä painotetun että painottamattoman magneettivuontiheyden mittauksen epävarmuuden tulisi olla pienempi kuin ±25 %. Mittarien kalibroinnin epävarmuuden tulisi olla alle ±5 %. On suositeltavaa, että kalibrointi tarkistetaan kolmen vuoden välein. Kalibrointeja tehdään muun muassa Säteilyturvakeskuksessa. 17

20 Liite 2 Muistilista kiinteistömuuntamon magneettikentän mittausta varten Esitietoina ilmoitetaan Mittauksen tilaaja Yhteyshenkilöt Muuntajan tyyppi Mittauskohteen osoite Mittauksen päivämäärä Mittauksen suorittajat. Muuntaja Tyyppi Nimellisvirta Teho/nimellisjännite Virtakiskojen/kaapeleiden rakenne, suojaus, sijainti ym. Magneettikentän entän mittareista seuraavat tiedot Tyyppi Kaistanleveys Suuntaherkkyys Onko kyseessä painotettu vai painottamaton mittari Onko kyseessä tehollisarvon vai huippuarvon mittari. Magneettivuon tiheyden arvot on esitettävä niin yksikäsitteisesti, että tiedetään ovatko o ne Tehollisarvoja (rms) Huippuarvoja (p) Painotettuja magneettivuontiheyksiä (w niin kuin weighted) Painottamaton magneettivuon tiheys. Sulkeissa on suosituksia yksikön perään tulevasta lyhenteestä, jonka voi tarvittaessa esittää alaindeksinä tai sulkeissa. 18

Pientaajuisten kenttien lähteitä teollisuudessa

Pientaajuisten kenttien lähteitä teollisuudessa Pientaajuisten kenttien lähteitä teollisuudessa Sähkö- ja magneettikentät työpaikoilla -seminaari, Pori 11.10.2006 Sami Kännälä, STUK RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY TYÖNANTAJAN VELVOITTEET EU:N

Lisätiedot

SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET, TERVEYSRISKIT JA LÄHTEET

SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET, TERVEYSRISKIT JA LÄHTEET Atomiteknillinen seura 28.11.2007, Tieteiden talo SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET, TERVEYSRISKIT JA LÄHTEET Kari Jokela Ionisoimattoman säteilyn valvonta Säteilyturvakeskus Ionisoimaton

Lisätiedot

Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen

Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen Pienjännitesähköasennukset standardin osassa SFS6000-5-5 esitetään johtojen mitoitusperusteet johtimien ja kaapelien kuormitettavuudelle. Lähtökohtana

Lisätiedot

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 Mittalaitetekniikka NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 1 1. VAIHTOSÄHKÖ, PERUSKÄSITTEITÄ AC = Alternating current Jatkossa puhutaan vaihtojännitteestä. Yhtä hyvin voitaisiin tarkastella

Lisätiedot

1 PÄÄTÖS 1 (6) POTILAAN SÄTEILYALTISTUKSEN VERTAILUTASOT LASTEN RÖNTGENTUTKIMUKSISSA

1 PÄÄTÖS 1 (6) POTILAAN SÄTEILYALTISTUKSEN VERTAILUTASOT LASTEN RÖNTGENTUTKIMUKSISSA 1 PÄÄTÖS 1 (6) 28.12.2005 26/310/05 POTILAAN SÄTEILYALTISTUKSEN VERTAILUTASOT LASTEN RÖNTGENTUTKIMUKSISSA Säteilyn lääketieteellisestä käytöstä annetussa sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa (423/2000;

Lisätiedot

3 Yhteenveto sosiaali- ja terveysministeriön asetuksesta (294/2002) 'ionisoimattoman säteilyn väestölle aiheuttaman altistuksen rajoittamisesta'

3 Yhteenveto sosiaali- ja terveysministeriön asetuksesta (294/2002) 'ionisoimattoman säteilyn väestölle aiheuttaman altistuksen rajoittamisesta' 3 Yhteenveto sosiaali- ja terveysministeriön asetuksesta (294/2002) 'ionisoimattoman säteilyn väestölle aiheuttaman altistuksen rajoittamisesta' Tähän lukuun on poimittu pientaajuisia sähkö- ja magneettikenttiä

Lisätiedot

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteet o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva

Lisätiedot

TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA

TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA Jukka Honkanen työsuojelupäällikkö HUS/Palvelukeskus 05.04.2006/J Honkanen 1 TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA Jukka Honkanen työsuojelupäällikkö HUS/Palvelukeskus

Lisätiedot

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteita o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva

Lisätiedot

Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304. Toijalan asema-alueen tärinäselvitys. Toijala

Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304. Toijalan asema-alueen tärinäselvitys. Toijala Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304 Toijalan asema-alueen tärinäselvitys Toijala Insinööritoimisto TÄRINÄSELVITYS Geotesti Oy RI Tiina Ärväs 02.01.2006 1(8) TYÖNRO 060304 Toijalan

Lisätiedot

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan VAIHTOVIRTAPIIRI 1 Johdanto Vaihtovirtapiirien käsittely perustuu kolmen peruskomponentin, vastuksen (resistanssi R), kelan (induktanssi L) ja kondensaattorin (kapasitanssi C) toimintaan. Tarkastellaan

Lisätiedot

Lauri Puranen Säteilyturvakeskus Ionisoimattoman säteilyn valvonta

Lauri Puranen Säteilyturvakeskus Ionisoimattoman säteilyn valvonta LC-577 Sähömagneettisten enttien ja optisen säteilyn biologiset vaiutuset ja mittauset Sysy 16 PINTAAJUIST SÄHKÖ- JA MAGNTTIKNTÄT Lauri Puranen Säteilyturvaesus Ionisoimattoman säteilyn valvonta SÄTILYTURVAKSKUS

Lisätiedot

EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003

EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003 EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003 LABORATORIOTÖIDEN OHJEET (Mukaillen työkirjaa "Teknillisten oppilaitosten Elektroniikka";

Lisätiedot

TTY FYS-1010 Fysiikan työt I AA 1.2 Sähkömittauksia Ilari Leinonen, TuTa, 1. vsk Markus Parviainen, TuTa, 1. vsk.

TTY FYS-1010 Fysiikan työt I AA 1.2 Sähkömittauksia Ilari Leinonen, TuTa, 1. vsk Markus Parviainen, TuTa, 1. vsk. TTY FYS-1010 Fysiikan työt I 14.3.2016 AA 1.2 Sähkömittauksia 253342 Ilari Leinonen, TuTa, 1. vsk. 246198 Markus Parviainen, TuTa, 1. vsk. Sisältö 1 Johdanto 1 2 Työn taustalla oleva teoria 1 2.1 Oikeajännite-

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI 19.11.2007. Lämpötilahälytin. 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi

LOPPURAPORTTI 19.11.2007. Lämpötilahälytin. 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi LOPPURAPORTTI 19.11.2007 Lämpötilahälytin 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi KÄYTETYT MERKINNÄT JA LYHENTEET... 3 JOHDANTO... 4 1. ESISELOSTUS... 5 1.1 Diodi anturina... 5 1.2 Lämpötilan ilmaisu...

Lisätiedot

Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen.

Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen. Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen. 1. Tuletko mittaamaan AC tai DC -virtaa? (DC -pihdit luokitellaan

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI

YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI Ympäristömelu Raportti PR3231 Y01 Sivu 1 (11) Plaana Oy Jorma Hämäläinen Turku 16.8.2014 YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI Mittaus 14.6.2014 Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI Porvoonkatu

Lisätiedot

Asumisterveysasetus Vesa Pekkola Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö

Asumisterveysasetus Vesa Pekkola Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö Asumisterveysasetus 2015 26.3.2015 Vesa Pekkola Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö Asumisterveysohje muutetaan perustuslain mukaisesti asetukseksi 32 1 momentti; Asuntoja, yleisiä alueita ja

Lisätiedot

Yleisön altistuminen pientaajuisille sähkö- ja magneettikentille Suomessa

Yleisön altistuminen pientaajuisille sähkö- ja magneettikentille Suomessa Yleisön altistuminen pientaajuisille sähkö- ja magneettikentille Suomessa Leena Korpinen TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Sähkötekniikka ja terveys -laboratorio Tutkimus on tehty sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE

Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE Aalto yliopisto LVI-tekniikka 2013 SISÄLLYSLUETTELO TILAVUUSVIRRAN MITTAUS...2 1 HARJOITUSTYÖN TAVOITTEET...2 2 MITTAUSJÄRJESTELY

Lisätiedot

Johdanto. 1 Teoriaa. 1.1 Sähkönjohtimen aiheuttama magneettikenttä

Johdanto. 1 Teoriaa. 1.1 Sähkönjohtimen aiheuttama magneettikenttä FYSP105 / K2 HELMHOLTZIN KELAT Johdanto Työssä mitataan ympyränmuotoisten johdinkelojen tuottamaa magneettikenttää kelojen läheisyydessä sekä sähkövirran että etäisyyden funtiona. Sähkömagnetismia ja työssä

Lisätiedot

Oikosulkumoottorikäyttö

Oikosulkumoottorikäyttö Oikosulkumoottorikäyttö 1 DEE-33040 Sähkömoottorikäyttöjen laboratoriotyöt TTY Oikosulkumoottorikäyttö T. Kantell & S. Pettersson 2 Laboratoriomittauksia suorassa verkkokäytössä 2.1 Käynnistysvirtojen

Lisätiedot

1. a) Piiri sisältää vain resistiivisiä komponentteja, joten jännitteenjaon tulos on riippumaton taajuudesta.

1. a) Piiri sisältää vain resistiivisiä komponentteja, joten jännitteenjaon tulos on riippumaton taajuudesta. Fysiikan mittausmenetelmät I syksy 2013 Malliratkaisut 3 1. a) Piiri sisältää vain resistiivisiä komponentteja, joten jännitteenjaon tulos on riippumaton taajuudesta. b) Ulostulo- ja sisäänmenojännitteiden

Lisätiedot

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki 27.8.2014 1 Taustatiedot Suonenjoen kaupungin keskustassa on käynnissä asemakaavatyö, jonka

Lisätiedot

Väestön altistuminen matkapuhelintukiasemien radiotaajuisille kentille Suomessa

Väestön altistuminen matkapuhelintukiasemien radiotaajuisille kentille Suomessa / ELOKUU 2014 TR Väestön altistuminen matkapuhelintukiasemien radiotaajuisille kentille Suomessa Sami Kännälä Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority / ELOKUU

Lisätiedot

Työ 31A VAIHTOVIRTAPIIRI. Pari 1. Jonas Alam Antti Tenhiälä

Työ 31A VAIHTOVIRTAPIIRI. Pari 1. Jonas Alam Antti Tenhiälä Työ 3A VAIHTOVIRTAPIIRI Pari Jonas Alam Antti Tenhiälä Selostuksen laati: Jonas Alam Mittaukset tehty: 0.3.000 Selostus jätetty: 7.3.000 . Johdanto Tasavirtapiirissä sähkövirta ja jännite käyttäytyvät

Lisätiedot

ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen.

ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen. ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen. X.X.2015 Tehtävä 1 Bipolaaritransistoria käytetään alla olevan kuvan mukaisessa kytkennässä, jossa V CC = 40 V ja kuormavastus

Lisätiedot

PIENTAAJUISTEN KENTTIEN ALTISTUMISRAJAT

PIENTAAJUISTEN KENTTIEN ALTISTUMISRAJAT ELEC-E5770 Sähkömagneettisten kenttien ja optisen säteilyn biologiset vaikutukset ja mittaukset Syksy 2016 PIENTAAJUISTEN KENTTIEN ALTISTUMISRAJAT Lauri Puranen Säteilyturvakeskus Ionisoimattoman säteilyn

Lisätiedot

SÄTEILYLÄHTEET JA ALTISTUMINEN

SÄTEILYLÄHTEET JA ALTISTUMINEN 9 SÄTEILYLÄHTEET JA ALTISTUMINEN Kari Jokela, Leena Korpinen, Maila Hietanen, Lauri Puranen, Laura Huurto, Harri Pättikangas, Tim Toivo, Ari-Pekka Sihvonen, Heidi Nyberg SISÄLLYSLUETTELO 9.1 Johdanto...

Lisätiedot

83950 Tietoliikennetekniikan työkurssi Monitorointivastaanottimen perusmittaukset

83950 Tietoliikennetekniikan työkurssi Monitorointivastaanottimen perusmittaukset TAMPEREEN TEKNILLINEN KORKEAKOULU 83950 Tietoliikennetekniikan työkurssi Monitorointivastaanottimen perusmittaukset email: ari.asp@tut.fi Huone: TG 212 puh 3115 3811 1. ESISELOSTUS Vastaanottimen yleisiä

Lisätiedot

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010 1/7 S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset Laboratoriotyö, kevät 2010 Häiriöiden kytkeytyminen yhteisen impedanssin kautta lämpötilasäätimessä Viimeksi päivitetty 25.2.2010 / MO 2/7 Johdanto Sähköisiä

Lisätiedot

HÄIRIÖSUOJAUS KAKSISUUNTAINEN PROSESSI SISÄISET JA ULKOISET HÄIRIÖT

HÄIRIÖSUOJAUS KAKSISUUNTAINEN PROSESSI SISÄISET JA ULKOISET HÄIRIÖT LUENTO 4 HÄIRIÖSUOJAUS KAKSISUUNTAINEN PROSESSI SISÄISET JA ULKOISET HÄIRIÖT HAVAINTOJA ELÄVÄSTÄ ELÄMÄSTÄ HYVÄ HÄIRIÖSUOJAUS ON HARVOIN HALPA JÄRJESTELMÄSSÄ ON PAREMPI ESTÄÄ HÄIRIÖIDEN SYNTYMINEN KUIN

Lisätiedot

Vastksen ja diodin virta-jännite-ominaiskäyrät sekä valodiodi

Vastksen ja diodin virta-jännite-ominaiskäyrät sekä valodiodi Sivu 1/10 Fysiikan laboratoriotyöt 1 Työ numero 3 Vastksen ja diodin virta-jännite-ominaiskäyrät sekä valodiodi Työn suorittaja: Antero Lehto 1724356 Työ tehty: 24.2.2005 Uudet mittaus tulokset: 11.4.2011

Lisätiedot

1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla

1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla PERMITTIIVISYYS Johdanto Tarkastellaan tasokondensaattoria, joka koostuu kahdesta yhdensuuntaisesta metallilevystä. Siirretään varausta levystä toiseen, jolloin levyissä on varaukset +Q ja Q ja levyjen

Lisätiedot

A. SMD-kytkennän kokoaminen ja mittaaminen

A. SMD-kytkennän kokoaminen ja mittaaminen A. SMD-kytkennän kokoaminen ja mittaaminen Avaa tarvikepussi ja tarkista komponenttien lukumäärä sekä nimellisarvot pakkauksessa olevan osaluettelon avulla. Ilmoita mahdollisista puutteista tai virheistä

Lisätiedot

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman

Lisätiedot

PERMITTIIVISYYS. 1 Johdanto. 1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla . (1) , (2) (3) . (4) Permittiivisyys

PERMITTIIVISYYS. 1 Johdanto. 1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla . (1) , (2) (3) . (4) Permittiivisyys PERMITTIIVISYYS 1 Johdanto Tarkastellaan tasokondensaattoria, joka koostuu kahdesta yhdensuuntaisesta metallilevystä Siirretään varausta levystä toiseen, jolloin levyissä on varaukset ja ja levyjen välillä

Lisätiedot

EMC MITTAUKSET. Ari Honkala SGS Fimko Oy

EMC MITTAUKSET. Ari Honkala SGS Fimko Oy EMC MITTAUKSET Ari Honkala SGS Fimko Oy 5.3.2009 SGS Fimko Oy SGS Fimko kuuluu maailman johtavaan testaus-, sertifiointi-, verifiointi- ja tarkastusyritys SGS:ään, jossa työskentelee maailmanlaajuisesti

Lisätiedot

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA 1 Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustuloksiin sisältyy aina virhettä, vaikka mittauslaite olisi miten uudenaikainen tai kallis tahansa ja mittaaja olisi alansa huippututkija Tästä johtuen mittaustuloksista

Lisätiedot

VAATIMUKSIA YKSINKERTAISILLE VIKAILMAISIMILLE HSV:N KJ-VERKOSSA

VAATIMUKSIA YKSINKERTAISILLE VIKAILMAISIMILLE HSV:N KJ-VERKOSSA VAATIMUKSIA YKSINKERTAISILLE VIKAILMAISIMILLE HSV:N KJ-VERKOSSA Versio 30.4.2012 Tavoitteena on kehittää Helen Sähköverkko Oy:n keskijännitteiseen kaapeliverkkoon vikailmaisin, joka voitaisiin asentaa

Lisätiedot

d) Jos edellä oleva pari vie 10 V:n signaalia 12 bitin siirtojärjestelmässä, niin aiheutuuko edellä olevissa tapauksissa virheitä?

d) Jos edellä oleva pari vie 10 V:n signaalia 12 bitin siirtojärjestelmässä, niin aiheutuuko edellä olevissa tapauksissa virheitä? -08.300 Elektroniikan häiriökysymykset Kevät 006 askari 3. Kierrettyyn pariin kytkeytyvä häiriöjännite uojaamaton yksivaihejohdin, virta I, kulkee yhdensuuntaisesti etäisyydellä r instrumentointikaapelin

Lisätiedot

EMC Säteilevä häiriö

EMC Säteilevä häiriö EMC Säteilevä häiriö Kaksi päätyyppiä: Eromuotoinen johdinsilmukka (yleensä piirilevyllä) silmulla toimii antennina => säteilevä magneettikenttä Yhteismuotoinen ei-toivottuja jännitehäviöitä kytkennässä

Lisätiedot

4. Funktion arvioimisesta eli approksimoimisesta

4. Funktion arvioimisesta eli approksimoimisesta 4. Funktion arvioimisesta eli approksimoimisesta Vaikka nykyaikaiset laskimet osaavatkin melkein kaiken muun välttämättömän paitsi kahvinkeiton, niin joskus, milloin mistäkin syystä, löytää itsensä tilanteessa,

Lisätiedot

Käytännön radiotekniikkaa: Epälineaarinen komponentti ja signaalien siirtely taajuusalueessa (+ laboratoriotyön 2 esittely)

Käytännön radiotekniikkaa: Epälineaarinen komponentti ja signaalien siirtely taajuusalueessa (+ laboratoriotyön 2 esittely) Käytännön radiotekniikkaa: Epälineaarinen komponentti ja signaalien siirtely taajuusalueessa (+ laboratoriotyön 2 esittely) ELEC-C5070 Elektroniikkapaja, 21.9.2015 Huom: Kurssissa on myöhemmin erikseen

Lisätiedot

FYSP105 / K3 RC-SUODATTIMET

FYSP105 / K3 RC-SUODATTIMET FYSP105 / K3 R-SODATTIMET Työn tavoitteita tutustua R-suodattimien toimintaan oppia mitoittamaan tutkittava kytkentä laiterajoitusten mukaisesti kerrata oskilloskoopin käyttöä vaihtosähkömittauksissa Työssä

Lisätiedot

20 Kollektorivirta kun V 1 = 15V 10. 21 Transistorin virtavahvistus 10. 22 Transistorin ominaiskayrasto 10. 23 Toimintasuora ja -piste 10

20 Kollektorivirta kun V 1 = 15V 10. 21 Transistorin virtavahvistus 10. 22 Transistorin ominaiskayrasto 10. 23 Toimintasuora ja -piste 10 Sisältö 1 Johda kytkennälle Theveninin ekvivalentti 2 2 Simuloinnin ja laskennan vertailu 4 3 V CE ja V BE simulointituloksista 4 4 DC Sweep kuva 4 5 R 2 arvon etsintä 5 6 Simuloitu V C arvo 5 7 Toimintapiste

Lisätiedot

Ohjeita fysiikan ylioppilaskirjoituksiin

Ohjeita fysiikan ylioppilaskirjoituksiin Ohjeita fysiikan ylioppilaskirjoituksiin Kari Eloranta 2016 Jyväskylän Lyseon lukio 11. tammikuuta 2016 Kokeen rakenne Fysiikan kokeessa on 13 tehtävää, joista vastataan kahdeksaan. Tehtävät 12 ja 13 ovat

Lisätiedot

DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä

DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä 1 DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä JK 23.10.2007 Johdanto Harrasteroboteissa käytetään useimmiten voimanlähteenä DC-moottoria. Tämä moottorityyppi on monessa suhteessa kätevä

Lisätiedot

Sähköstatiikan laskuissa useat kaavat yksinkertaistuvat hieman, jos vakio C kirjoitetaan muotoon

Sähköstatiikan laskuissa useat kaavat yksinkertaistuvat hieman, jos vakio C kirjoitetaan muotoon 30 SÄHKÖVAKIO 30 Sähkövakio ja Coulombin laki Coulombin lain mukaan kahden tyhjiössä olevan pistevarauksen q ja q 2 välinen voima F on suoraan verrannollinen varauksiin ja kääntäen verrannollinen varausten

Lisätiedot

RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS

RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS 466111S Rakennusfysiikka, 5 op. RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS Opettaja: Raimo Hannila Luentomateriaali: Professori Mikko Malaska Oulun yliopisto LÄHDEKIRJALLISUUTTA Suomen rakentamismääräyskokoelma,

Lisätiedot

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 30.10.2014 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:

Lisätiedot

KOHINA LÄMPÖKOHINA VIRTAKOHINA. N = Noise ( Kohina )

KOHINA LÄMPÖKOHINA VIRTAKOHINA. N = Noise ( Kohina ) KOHINA H. Honkanen N = Noise ( Kohina ) LÄMÖKOHINA Johtimessa tai vastuksessa olevien vapaiden elektronien määrä ei ole vakio, vaan se vaihtelee satunnaisesti. Nämä vaihtelut aikaansaavat jännitteen johtimeen

Lisätiedot

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Datan käsittely ja tallentaminen Käytännössä kaikkien mittalaitteiden ensisijainen signaali on analoginen Jotta tämä

Lisätiedot

Virrankuljettajat liikkuvat magneettikentässä ja sähkökentässä suoraan, kun F = F eli qv B = qe. Nyt levyn reunojen välinen jännite

Virrankuljettajat liikkuvat magneettikentässä ja sähkökentässä suoraan, kun F = F eli qv B = qe. Nyt levyn reunojen välinen jännite TYÖ 4. Magneettikenttämittauksia Johdanto: Hallin ilmiö Ilmiön havaitseminen Yhdysvaltalainen Edwin H. Hall (1855-1938) tutki mm. aineiden sähköjohtavuutta ja löysi menetelmän, jolla hän pystyi mittaamaan

Lisätiedot

LABORAATIO 1, YLEISMITTARI JA PERUSMITTAUKSET

LABORAATIO 1, YLEISMITTARI JA PERUSMITTAUKSET KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan ja liikenteen ala VAHVAVIRTATEKNIIKAN LABORAATIOT H.Honkanen LABORAATIO 1, YLEISMITTARI JA PERUSMITTAUKSET YLEISTÄ YLEISMITTARIN OMINAISUUKSISTA: Tässä laboratoriotyössä

Lisätiedot

Kiinteistön sisäverkon suojaaminen ja

Kiinteistön sisäverkon suojaaminen ja Kiinteistön sisäverkon suojaaminen ja maadoitukset Viestintäverkkojen sähköinen suojaaminen ja maadoitukset Antenniverkon potentiaalintasaus ja maston maadoitus Yleiskaapelointijärjestelmän ylijännitesuojaus

Lisätiedot

Keskustaajaman asemakaavan päivitys

Keskustaajaman asemakaavan päivitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA Osmontie 34 PL 950 00601 Helsinki PARIKKALAN KUNTA Keskustaajaman asemakaavan päivitys Tärinäselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P19440 Raportti Matti Hakulinen Sisällysluettelo

Lisätiedot

ERISTELEVYN ASKELÄÄNITASOKOEMITTAUKSET

ERISTELEVYN ASKELÄÄNITASOKOEMITTAUKSET 14 Rakennusakustiikka Raportti PR-R18-1B Warmia Oy Sivu 1/4 Warmia Oy Turku 29.6.2012 Peter Jansén Lämmittäjänkatu 3 207 Kaarina ERISTELEVYN ASKELÄÄNITASOKOEMITTAUKSET WARMIA OY Mittaukset tehty 26.6.2012

Lisätiedot

ELEKTROMAGNEETTISET VOIMAT SAMANSUUNTAISISSA VIRTA- JOHDOISSA

ELEKTROMAGNEETTISET VOIMAT SAMANSUUNTAISISSA VIRTA- JOHDOISSA VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA Jussi Sievänen, n86640 Tuomas Yli-Rahnasto, n85769 Markku Taikina-aho, n85766 SATE.2010 Dynaaminen Kenttäteoria ELEKTROMAGNEETTISET VOIMAT SAMANSUUNTAISISSA

Lisätiedot

Sähkönjakelutekniikka osa 1. Pekka Rantala

Sähkönjakelutekniikka osa 1. Pekka Rantala Sähkönjakelutekniikka osa 1 Pekka Rantala 27.8.2015 Opintojakson sisältö 1. Johdanto Suomen sähkönjakelun rakenne Kantaverkko, suurjännite Jakeluverkot, keskijännite Pienjänniteverkot Suurjänniteverkon

Lisätiedot

Tehtävä 8. Jännitelähteenä käytetään yksipuolista 12 voltin tasajännitelähdettä.

Tehtävä 8. Jännitelähteenä käytetään yksipuolista 12 voltin tasajännitelähdettä. Tehtävä 8 1. Suunnittele Micro-Cap-simulaatio-ohjelman avulla kaistanpäästösuodin, jonka -alarajataajuus f A = 100 Hz @-3 db -ylärajataajuus f Y = 20 khz @-3 db -jännitevahvistus A U = 2 Jännitelähteenä

Lisätiedot

LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 22.5.2009. Hiekkaharjun vapaa-aikatilat Leinikkitie 36 01350 Vantaa

LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 22.5.2009. Hiekkaharjun vapaa-aikatilat Leinikkitie 36 01350 Vantaa LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 22.5.2009 Leinikkitie 36 01350 Vantaa usraportti 23.5.2009 Sisällys 1 Kohteen yleistiedot... 3 1.1 Kohde ja osoite... 3 1.2 Tutkimuksen tilaaja... 3 1.3 Tutkimuksen tavoite... 3 1.4

Lisätiedot

Siirtokapasiteetin määrittäminen

Siirtokapasiteetin määrittäminen 1 (5) Siirtokapasiteetin määrittäminen 1 Suomen sähköjärjestelmän siirtokapasiteetit Fingrid antaa sähkömarkkinoiden käyttöön kaiken sen siirtokapasiteetin, joka on mahdollinen sähköjärjestelmän käyttövarmuuden

Lisätiedot

2003 Eero Alkkiomäki (OH6GMT) 2009 Tiiti Kellomäki (OH3HNY)

2003 Eero Alkkiomäki (OH6GMT) 2009 Tiiti Kellomäki (OH3HNY) Häiriöt ja mittaaminen 2003 Eero Alkkiomäki (OH6GMT) 2009 Tiiti Kellomäki (OH3HNY) Häiriötyypit sähkömagneettisesti kytkeytyvät puutteellinen kotelointi huonot liitokset puutteelliset suodatukset kapasitiivisesti

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSSUUNNITELMA

YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSSUUNNITELMA Ympäristömelu Suunnitelma PR3698 TY01 Sivu 1 (6) Rudus Oy Liisa Suhonen Turku 10.2.2016 YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSSUUNNITELMA Soran murskaus Kunnioittavasti Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI Viikinportti

Lisätiedot

Helsinki 21.11.2013. Sähkötekniset laskentaohjelmat. Pituus-sarja (versio 1-3-4) ohjelman esittely

Helsinki 21.11.2013. Sähkötekniset laskentaohjelmat. Pituus-sarja (versio 1-3-4) ohjelman esittely Sähkötekniset laskentaohjelmat. Helsinki 21.11.2013 Pituus-sarja (versio 1-3-4) ohjelman esittely Pituus-sarja ohjelma on Microsoft Excel ohjelmalla tehty laskentasovellus. Ohjelmat toimitetaan Microsoft

Lisätiedot

Betonin suhteellisen kosteuden mittaus

Betonin suhteellisen kosteuden mittaus Betonin suhteellisen kosteuden mittaus 1. BETONIN SUHTEELLISEN KOSTEUDEN TARKOITUS 2. KOHTEEN LÄHTÖTIEDOT 3. MITTAUSSUUNNITELMA 4. LAITTEET 4.1 Mittalaite 4.2 Mittalaitteiden tarkastus ja kalibrointi 5.

Lisätiedot

Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus

Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus Kalibrointi kalibroinnin merkitys kansainvälinen ja kansallinen mittanormaalijärjestelmä kalibroinnin määritelmä mittausjärjestelmän kalibrointivaihtoehdot

Lisätiedot

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka Pienjänniteverkot Jarmo Partanen Pienjänniteverkot Pienjänniteverkot 3-vaiheinen, 400 V Jakelumuuntamo pylväsmuuntamo, muuntaja 16 315 kva koppimuuntamo, 200 800 kva kiinteistömuuntamo,

Lisätiedot

IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen

IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen Ilmatieteen laitos 22.9.2016 IL Dnro 46/400/2016 2(5) Terminologiaa Keskituuli Tuulen

Lisätiedot

PANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS

PANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS PANK-4122 PANK PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ Hyväksytty: Korvaa menetelmän: 9.5.2008 26.10.1999 1. MENETELMÄN TARKOITUS 2. MENETELMÄN SOVELTAMISALUE

Lisätiedot

Mittausepävarmuuden laskeminen

Mittausepävarmuuden laskeminen Mittausepävarmuuden laskeminen Mittausepävarmuuden laskemisesta on useita standardeja ja suosituksia Yleisimmin hyväksytty on International Organization for Standardization (ISO): Guide to the epression

Lisätiedot

S Signaalit ja järjestelmät

S Signaalit ja järjestelmät dsfsdfs S-72.1110 Työ 2 Ryhmä 123: Tiina Teekkari EST 12345A Teemu Teekkari TLT 56789B Selostus laadittu 1.1.2007 Laboratoriotyön suoritusaika 31.12.2007 klo 08:15 11:00 Esiselostuksen laadintaohje Täytä

Lisätiedot

DIODIN OMINAISKÄYRÄ TRANSISTORIN OMINAISKÄYRÄSTÖ

DIODIN OMINAISKÄYRÄ TRANSISTORIN OMINAISKÄYRÄSTÖ 1 IOIN OMINAISKÄYRÄ JA TRANSISTORIN OMINAISKÄYRÄSTÖ MOTIVOINTI Työ opettaa mittaamaan erityyppisten diodien ominaiskäyrät käyttämällä oskilloskooppia XYpiirturina Työssä opetellaan mittaamaan transistorin

Lisätiedot

SÄHKÖNLAATU, SAIRAALAN SÄHKÖNJAKELUVERKOSTON SÄHKÖNLAATU JA SIIHEN LIITTYVÄT STANDARDIT

SÄHKÖNLAATU, SAIRAALAN SÄHKÖNJAKELUVERKOSTON SÄHKÖNLAATU JA SIIHEN LIITTYVÄT STANDARDIT SÄHKÖNLAATU, SAIRAALAN SÄHKÖNJAKELUVERKOSTON SÄHKÖNLAATU JA SIIHEN LIITTYVÄT STANDARDIT Jari Aalto, Asiantuntijapalvelut, Are Oy 5.10.2016 ARE PÄHKINÄNKUORESSA Toimipaikat 25 paikkakuntaa Suomessa Pietari,

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemiseksi sähkömagneettisista kentistä aiheutuvilta vaaroilta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään työturvallisuuslain (738/2002) nojalla: 1 Soveltamisala

Lisätiedot

Operaatiovahvistimen vahvistus voidaan säätää halutun suuruiseksi käyttämällä takaisinkytkentävastusta.

Operaatiovahvistimen vahvistus voidaan säätää halutun suuruiseksi käyttämällä takaisinkytkentävastusta. TYÖ 11. Operaatiovahvistin Operaatiovahvistin on mikropiiri ( koostuu useista transistoreista, vastuksista ja kondensaattoreista juotettuna pienelle piipalaselle ), jota voidaan käyttää useisiin eri kytkentöihin.

Lisätiedot

SiMAP Kiinteistötekniikkaratkaisut. Kiinteistötekniikka

SiMAP Kiinteistötekniikkaratkaisut. Kiinteistötekniikka SiMAP Kiinteistötekniikkaratkaisut Kiinteistötekniikka Sivu 1 29.10.2013 Rappukäytävään asennettava reititin vahvistaa antureiden signaalia säätimelle. Mikä SiMAP Säätö? SiMAP Säätö on täysin uudenlainen

Lisätiedot

Laske relaksaatiotaajuus 7 µm (halk.) solulle ja 100 µm solulle.

Laske relaksaatiotaajuus 7 µm (halk.) solulle ja 100 µm solulle. TEKNILLINEN KORKEAKOULU HARJOITUSTEHTÄVÄT Sähkömagneettisten kenttien ja optisen säteilyn biologiset 31.10.2005 vaikutukset ja mittaukset 1(5) Kari Jokela Säteilyturvakeskus HARJOITUSTEHTÄVÄ 1 Laske relaksaatiotaajuus

Lisätiedot

Kone- ja rakentamistekniikan laboratoriotyöt KON-C3004. Koesuunnitelma: Paineen mittaus venymäliuskojen avulla. Ryhmä C

Kone- ja rakentamistekniikan laboratoriotyöt KON-C3004. Koesuunnitelma: Paineen mittaus venymäliuskojen avulla. Ryhmä C Kone- ja rakentamistekniikan laboratoriotyöt KON-C3004 Koesuunnitelma: Paineen mittaus venymäliuskojen avulla Ryhmä C Aleksi Mäki 350637 Simo Simolin 354691 Mikko Puustinen 354442 1. Tutkimusongelma ja

Lisätiedot

TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA

TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA Säteilyturvallisuus ja laatu röntgendiagnostiikassa 19.-21.5.2014 Riina Alén STUK - Säteilyturvakeskus RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Lainsäädäntö EU-lainsäädäntö

Lisätiedot

PEAB OY SIUKUNKADUN TÄRINÄSELVITYS, SEINÄJOKI

PEAB OY SIUKUNKADUN TÄRINÄSELVITYS, SEINÄJOKI Vastaanottaja Ilkka Koskinen Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 03/2010 PEAB OY SIUKUNKADUN TÄRINÄSELVITYS, SEINÄJOKI LIITE 8 PEAB OY SIUKUNKADUN TÄRINÄSELVITYS, SEINÄJOKI Päivämäärä 05/03/2010 Laatija

Lisätiedot

Hailuodon lautta Meluselvitys

Hailuodon lautta Meluselvitys Hailuodon lautta Meluselvitys 1.7.2009 Laatinut: Mikko Alanko Tarkastanut: Ilkka Niskanen Hailuodon lautan meluselvitys Meluselvitys 1.7.2009 Tilaaja Metsähallitus Laatumaa Erkki Kunnari Veteraanikatu

Lisätiedot

HALLIN ILMIÖ 1. TUTKITTAVAN ILMIÖN TEORIAA

HALLIN ILMIÖ 1. TUTKITTAVAN ILMIÖN TEORIAA 1 ALLIN ILMIÖ MOTIVOINTI allin ilmiötyössä tarkastellaan johteen varauksenkuljettajiin liittyviä suureita Työssä nähdään kuinka all-kiteeseen generoituu all-jännite allin ilmiön tutkimiseen soveltuvalla

Lisätiedot

Pienjännitemittaroinnit

Pienjännitemittaroinnit 1 (9) Pienjännitemittaroinnit 230/400 V käyttöpaikkojen mittaus Suora mittaus, max. 63 A Suoraa mittausta käytetään, kun mittauksen etusulakkeiden koko on enintään 63 A. Kuormituksen kasvaessa voidaan

Lisätiedot

Tampereen poliisitaloon kohdistuva ympäristömelu Tampereen kannen ja areenan rakentamisen jälkeen

Tampereen poliisitaloon kohdistuva ympäristömelu Tampereen kannen ja areenan rakentamisen jälkeen 1 (5) Helsinki 17.03.2011 Tampereen poliisitaloon kohdistuva ympäristömelu Tampereen kannen ja areenan rakentamisen jälkeen Tiivistelmä Tampereelle suunnitellun monitoimiareenan ja kannen suunnitelmat

Lisätiedot

Pihtimittareiden perusteet

Pihtimittareiden perusteet Pihtimittareiden perusteet Mikä pihtimittari on ja mitä sillä voi tehdä? Mitä mittauksia pihtimittarilla voi tehdä? Kuinka saan pihtimittarista täyden hyödyn irti? Mikä pihtimittari sopii parhaiten käyttöympäristööni?

Lisätiedot

Mittausepävarmuus asumisterveystutkimuksissa, asumisterveysasetuksen soveltamisohje Pertti Metiäinen

Mittausepävarmuus asumisterveystutkimuksissa, asumisterveysasetuksen soveltamisohje Pertti Metiäinen Mittausepävarmuus asumisterveystutkimuksissa, asumisterveysasetuksen soveltamisohje Pertti Metiäinen 30.9.2016 Pertti Metiäinen 1 Valviran soveltamisohje Soveltamisohje on julkaistu viidessä osassa ja

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Page 1 of 9 Portin_tuulipuisto_Valkeselvit ys- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Portti Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 28.09.2015 YKo

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE ELTRIP-R6. puh. 08-6121 651 fax 08-6130 874 www.trippi.fi seppo.rasanen@trippi.fi. PL 163 87101 Kajaani

KÄYTTÖOHJE ELTRIP-R6. puh. 08-6121 651 fax 08-6130 874 www.trippi.fi seppo.rasanen@trippi.fi. PL 163 87101 Kajaani KÄYTTÖOHJE ELTRIP-R6 PL 163 87101 Kajaani puh. 08-6121 651 fax 08-6130 874 www.trippi.fi seppo.rasanen@trippi.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. TEKNISIÄ TIETOJA 2. ELTRIP-R6:n ASENNUS 2.1. Mittarin asennus 2.2. Anturi-

Lisätiedot

Eristysvastuksen mittaus

Eristysvastuksen mittaus Eristysvastuksen mittaus Miksi eristyvastusmittauksia tehdään? Eristysvastuksen kunnon tarkastamista suositellaan vahvasti sähköiskujen ennaltaehkäisemiseksi. Mittausten suorittaminen lisää käyttöturvallisuutta

Lisätiedot

Supply jännite: Ei kuormaa Tuuletin Vastus Molemmat DC AC Taajuus/taajuudet

Supply jännite: Ei kuormaa Tuuletin Vastus Molemmat DC AC Taajuus/taajuudet S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset 1/5 Ryhmän nro: Nimet/op.nro: Tarvittavat mittalaitteet: - Oskilloskooppi - Yleismittari, 2 kpl - Ohjaus- ja etäyksiköt Huom. Arvot mitataan pääasiassa lämmityksen

Lisätiedot

t osatekijät vaikuttavat merkittävästi tuloksen epävarmuuteen Mittaustulosten ilmoittamiseen tulee kiinnittää kriittistä

t osatekijät vaikuttavat merkittävästi tuloksen epävarmuuteen Mittaustulosten ilmoittamiseen tulee kiinnittää kriittistä Mittausepävarmuuden määrittäminen 1 Mittausepävarmuus on testaustulokseen liittyvä arvio, joka ilmoittaa rajat, joiden välissä on todellinen arvo tietyllä todennäköisyydellä Kokonaisepävarmuusarvioinnissa

Lisätiedot

Ultraäänivirtausmittari Sharky BR473. Asennusohje

Ultraäänivirtausmittari Sharky BR473. Asennusohje Ultraäänivirtausmittari Sharky BR473 Sisältö: 2 Tärkeää Huomioita Virtausmittarin asennus 3 Syöttöjännite Pulssilähtö Lämpötilat 4 Asennus 5 Kytkennät 6 Mittapiirrokset 7 Mittataulukko 8 Muita huomioita

Lisätiedot

Sädehoidon suojauslaskelmat - laskuesimerkkejä

Sädehoidon suojauslaskelmat - laskuesimerkkejä Säteilyturvakeskus 1 (6) Sädehoidon suojauslaskelmat - laskuesimerkkejä Yleistä Uusien tilojen suunnittelussa on hyvä muistaa, että tilat ovat usein käytössä useita kymmeniä vuosia ja laitteet vaihtuvat

Lisätiedot

Sähkön laatu sairaalaympäristössä Aki Tiira Merus Power Dynamics Oy

Sähkön laatu sairaalaympäristössä Aki Tiira Merus Power Dynamics Oy Sähkön laatu sairaalaympäristössä 4.10.2016 Aki Tiira Merus Power Dynamics Oy Sähkön laadun määritelmä Sähkön laadulle on asetettu vaatimuksia standardeissa ja suosituksissa, esim. SFS EN 50160, SFS 6000-7-710

Lisätiedot

Aurinkovoimalan haasteet haja-asutusalueella

Aurinkovoimalan haasteet haja-asutusalueella Aurinkovoimalan haasteet haja-asutusalueella Seppo Suurinkeroinen sähkönlaatuasiantuntija Oy Urakoitsijapäivä Kouvola Yhteydenotto paneeleiden asentajalta: Kun paneelit tuottaa sähköä enemmän, jännite

Lisätiedot

LABORATORIOTYÖ 2 A/D-MUUNNOS

LABORATORIOTYÖ 2 A/D-MUUNNOS LABORATORIOTYÖ 2 A/D-MUUNNOS 2-1 2. A/D-muunnos Työn tarkoitus Tässä työssä demotaan A/D-muunnoksen ominaisuuksia ja ongelmia. Tarkoitus on osoittaa käytännössä, miten bittimäärä ja näytteenottotaajuus

Lisätiedot

Raportti. Kiinteistö Oy Kalevan Airut 8479 asemakaavatyön meluselvitys. Projektinumero: 307797 Donna ID 1 612 072

Raportti. Kiinteistö Oy Kalevan Airut 8479 asemakaavatyön meluselvitys. Projektinumero: 307797 Donna ID 1 612 072 ! Raportti Kiinteistö Oy Kalevan Airut 8479 asemakaavatyön meluselvitys 27.5.2016 Projektinumero: 307797 Donna ID 1 612 072 Sisältö 1. Johdanto... 1 2. Laskentamalli... 1 2.1. Lähtötiedot... 1 2.1.1. Suunnittelualue...

Lisätiedot

LABORATORIOTYÖ 2 A/D-MUUNNOS

LABORATORIOTYÖ 2 A/D-MUUNNOS LABORATORIOTYÖ 2 A/D-MUUNNOS Päivitetty: 23/01/2009 TP 2-1 2. A/D-muunnos Työn tarkoitus Tässä työssä demotaan A/D-muunnoksen ominaisuuksia ja ongelmia. Tarkoitus on osoittaa käytännössä, miten bittimäärä

Lisätiedot