Havaintoja ja tuloksia kuusikokeiden korovaurioista

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Havaintoja ja tuloksia kuusikokeiden korovaurioista"

Transkriptio

1 Havaintoja ja tuloksia kuusikokeiden korovaurioista Marja-Leena Napola Luonnonvarakeskus (Luke) Haapastensyrjä Esitys Taimitarhapäivillä

2 Ensimmäiset korohavainnot vuodelta 2001 Jälkeläiskoe 976/01 Saarijärvi, istutettu 1985: Vuoden 1996 tarkastuksessa koe oli terve Vuonna 2001 havaittiin puiden rungoilla mustia koroja sekä mustia pihkaläiskiä. Puiden pituus oli 6 m, latvakuolemia noin 20 %:lla Koe harvennettiin Koropuita oli 24-vuotiaassa kokeessa vuonna 2008 keskimäärin 16 % (vaihteluväli 3-46 %). Jokaisessa erässä oli mustakoroa. Koroa löytyi kaikenkokoisista koepuista

3 Mustakorohavainnot vuonna 2005 Pernajan 36-vuotiaan harvennetun alkuperäkokeen (provenienssikokeen) 270/04 mittauksessa havaittiin runsaasti korovaurioita. Keskimäärin 21 % puista oli koroisia. Koroa ja pihkavuotoa oli kaikenkokoisten puiden rungolla. Seuraavina vuosina koroja löytyi muista kokeista sekä ulkomaisten kuusien kokoelmasta.

4 Koropuiden osuudet koesarjan 270 (ikä v.) alkuperäryhmissä. Koe-erien pituus- ja läpimittakeskiarvot eivät korreloineet koro-osuuksien kanssa Koe 270/01 Loppi Koe 270/03 Parainen Koe 270/04 Pernaja Koropuiden osuus, % Suomi (4-6 erää) Viro (5-9 erää) Puola (5-8 erää)

5 Koroluokitus ja mittaus vuonna 2006 harventamattomassa 25-vuotiaassa Vihdin alkuperäkokeessa 655/01 Suomalaisilla alkuperillä koropuiden osuus 5 % ja valkovenäläisillä 18 %. Terveiden puiden keskiläpimitta oli 12 cm. Koroisten puiden keskiläpimitta oli 13 cm. Pahoin koroutuneiden ryhmässä oli sekä ohuita että paksuja puita.

6 Koropuiden osuudet koe-erissä 25-vuotiaassa Vihdin alkuperäkokeessa 655/01 Valko-Venäjä Viro Suomi Puola 35 Koropuiden osuus koe-erissä, %

7 Tammisaaren harventamaton alkuperäkoe 995/02. Mittaus 21 vuoden iässä vuonna 2007 Koropuiden osuus 22 % Pystyyn kuolleita 3 % Eniten koropuita pohjoisvenäläisellä Komin alkuperällä, 54 % Tervein erä Viro, Rapla (koroa 7 %:lla) Koroutuneet puut olivat keskimäärin 7 % ohuempia kuin terveet puut

8 Mustakorovauriot Karkkilan harventamattomissa alkuperäristeymiä testaavissa kloonikokeissa Kokeet (4 kpl) olivat terveitä 6 vuoden iässä tehdyssä mittauksessa vuonna kokeista (15 v) löydettiin mustakoroa ja pystyyn kuolleita puita - Kuolleiden puiden latvat olivat vuonna 1999 terveitä ja puiden pituuskasvu oli normaalia - Korovauriot luokiteltiin lieviin ja pahoihin vaurioluokkiin

9 Pahoja mustakorovaurioita Karkkilan Haaviston testaustarhassa keväällä Koroissa näkyy Neonectria fuckeliana sienen pieniä punertavia kotelopulloja.

10 Karkkilan kloonikokeiden koropuita elokuussa 2013 Pahaa koroa Lievää koroa

11 Tuore paha koro Lievä kylestyvä koro

12 Katkenneella puulla useita pahoja koroja Lievä läiskävaurio

13 Karkkilan 15-vuotiaissa kloonikokeissa koroa oli keskimäärin 59 %:lla puista. Pahoin korovaurioisia puita oli keskimäärin 11 % ja ne olivat 45 % lyhyempiä kuin terveet puut. Koe 1480/01 Koe 1863/02 Pahoin koroiset Lievästi koroiset Koe 1862/ Pituuden alenema (-%) suhteessa terveisiin

14 Pahoin korovaurioisten puiden keskimääräiset osuudet (%) Karkkilan 15-vuotiaassa harventamattomassa kloonikokeessa 1480/01 vuonna 2008 M ,Eesti Misso, joukkomonistuserä 1 Standardimetsiköt, 6 erää 17 Siemenviljelykset 109 ja 110, Kangasniemi, siementaimia 5 Eteläsuomalaiset pluspuut, 14 erää 10 Provenienssiristeymät, 30 erää

15 Koroluokittaiset keskipituudet Karkkilan kokeessa 1862/02 15 vuoden iässä Pahoja koroja alkuperäristeymillä keskimäärin 9 % ja eteläsuomalaisilla erillä 5 %. Saksalaisperäisillä puilla oli runsaasti koroa, keskimäärin 22 %:lla oli pahaa koroa. (Puita kokeen kolmessa lohkossa yht. 75 kpl/koe-erä) Keskipituus, dm dm Keskipituus,lievä koroisuus Keskipituus, paha koroisuus 0 Terveet koepuut (n = 1153) Lievästi koroiset puut (n = 1019) Pahoin korovaurioiset puut (n = 164) Lohko 1 Lohko 2 Lohko 3

16 Yhteenveto Kuusen jälkeläis- ja kloonikokeissa on havaittu mustia koroja sekä pihkavuotoa vasta 2000-luvun alusta. Eräät ulkomaiset alkuperät ovat erityisen koroherkkiä. Koropuita on alkuperäkokeiden kaikissa läpimittaluokissa Pahasti korovaurioisten puiden pituus oli kloonikokeissa lähes 50 % pienempi kuin terveiden puiden pituus. Pahoin korovaurioiset puut olivat alle 10 v. iässä terveitä ja normaalipituisia. LISÄTIETOJA: Napola, Marja-Leena & Napola, Jaakko Havaintoja ja tuloksia kuusen koeviljelysten korovaurioista

Virolaiset kuusialkuperät sopivat Etelä-Suomeen

Virolaiset kuusialkuperät sopivat Etelä-Suomeen Virolaiset kuusialkuperät sopivat Etelä-Suomeen Jaakko Napola Luke Metlassa tehty tutkimus vahvistaa oikeaksi aiemman käsityksen, jonka mukaan virolaisia kuusialkuperiä voidaan käyttää metsänviljelyssä

Lisätiedot

Onko koivu- ja haapasäästöpuiden vaikutus männyn taimikon kehitykseen erilainen kuin mänty säästöpuiden?

Onko koivu- ja haapasäästöpuiden vaikutus männyn taimikon kehitykseen erilainen kuin mänty säästöpuiden? Metsätieteen aikakauskirja t i e d o n a n t o Sauli Valkonen Sauli Valkonen, Antti Miettinen ja Juha Ruuska Onko koivu- ja haapasäästöpuiden vaikutus männyn taimikon kehitykseen erilainen kuin mänty säästöpuiden?

Lisätiedot

2/2008. Taimi uutiset. Metsäntutkimuslaitos

2/2008. Taimi uutiset. Metsäntutkimuslaitos 2/2008 Taimi uutiset Metsäntutkimuslaitos Yhteistyössä mukana Fin Forelia Oy Hermannin aukio 3E PL 1058 70100 Kuopio Ab Mellanå Plant Oy Mellanåvägen 33 64320 DAGSMARK Pohjan Taimi Oy Kaarreniementie 16

Lisätiedot

Energiapuun määrä ja laatu sekä niiden arviointi

Energiapuun määrä ja laatu sekä niiden arviointi ISBN 978-951-40-2416-0 (PDF) ISSN 1795-150X Energiapuun määrä ja laatu sekä niiden arviointi Jari Lindblad, Miina Jahkonen, Juha Laitila, Harri Kilpeläinen ja Seija Sirkiä www.metla.fi Metlan työraportteja

Lisätiedot

Tyvilahoa sisältävän kuusen määrä, laatu ja käyttömahdollisuudet sellun raaka-aineena

Tyvilahoa sisältävän kuusen määrä, laatu ja käyttömahdollisuudet sellun raaka-aineena Tyvilahoa sisältävän kuusen määrä, laatu ja käyttömahdollisuudet sellun raaka-aineena Markku Mäkelä Katriina Lipponen Mikko Sainio Metsätehon raportti 50 13.3.1998 Konsortiohanke: A. Ahlström Osakeyhtiö,

Lisätiedot

METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus 9.12.2010 Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke 27.3.2014 1

METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus 9.12.2010 Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke 27.3.2014 1 METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus 9.12.2010 Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke 27.3.2014 1 METKA-maastolaskuri: Harvennusmetsien energiapuun kertymien & keskitilavuuksien laskentaohjelma Lask ent

Lisätiedot

Lentolaserkeilausta on hyödynnetty kaupunkimittauksessa

Lentolaserkeilausta on hyödynnetty kaupunkimittauksessa Tieteen tori Metsätieteen aikakauskirja 4/2014 Topi Tanhuanpää, Ville Kankare, Mikko Vastaranta, Ninni Saarinen, Markus Holopainen, Juha Raisio, Tommi Sulander, Juha Hyyppä ja Hannu Hyyppä 3D-tiedosta

Lisätiedot

Näsijärven muikkututkimus

Näsijärven muikkututkimus 1 Näsijärven muikkututkimus Markku Nieminen iktyonomi 1.1.1 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA MUIKKUTUTKIMUS VUONNA 1 1. Johdanto Näsijärven muikkukannan tilaa on seurattu kalastusalueen saaliskirjanpitäjien

Lisätiedot

MANSSI. J ä s e n l e h t i 0 3 b / 2 0 0 6. Rotumääritelmän tulkintaa

MANSSI. J ä s e n l e h t i 0 3 b / 2 0 0 6. Rotumääritelmän tulkintaa MANSSI Suomen Manchesterinterrierit ry. J ä s e n l e h t i 0 3 b / 2 0 0 6 Rotumääritelmän tulkintaa SISÄLLYSLUETTELO: Rotumääritelmä... 3 Populaation koko ja rakenne... 14 Yhteenveto manchesterinterrierin

Lisätiedot

Venäläismatkailun kehitys Taustatietoa venäläisten ulkomaanmatkailun kehityksestä

Venäläismatkailun kehitys Taustatietoa venäläisten ulkomaanmatkailun kehityksestä Venäläismatkailun kehitys Taustatietoa venäläisten ulkomaanmatkailun kehityksestä Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 599 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Venäläismatkailun

Lisätiedot

Lahopuu ja sen lisääminen metsiin Yksi merkittävin ero luonnonmetsien ja talousmetsien välillä on lahopuun määrässä.

Lahopuu ja sen lisääminen metsiin Yksi merkittävin ero luonnonmetsien ja talousmetsien välillä on lahopuun määrässä. Lahopuu ja sen lisääminen metsiin Yksi merkittävin ero luonnonmetsien ja talousmetsien välillä on lahopuun määrässä. Evo eteläsuomalaisen metsäluonnon suojelua ja tiedotusta -hanke Tämän diasarjan tekemiseen

Lisätiedot

Savonlinnan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma SAVONLINNAN LIIKENNEONNETTOMUUDET JA YHTEENVETO ONGELMISTA

Savonlinnan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma SAVONLINNAN LIIKENNEONNETTOMUUDET JA YHTEENVETO ONGELMISTA Savonlinnan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 1 Tieliikenneonnettomuudet Savonlinnan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma SAVONLINNAN LIIKENNEONNETTOMUUDET JA YHTEENVETO ONGELMISTA 1 Liikenneonnettomuudet

Lisätiedot

Osa-aikaeläkeläiset rekisteritietojen valossa

Osa-aikaeläkeläiset rekisteritietojen valossa Janne Salonen ja Mervi Takala Osa-aikaeläkeläiset rekisteritietojen valossa Eläketurvakeskuksen keskustelualoitteita 2010:10 Janne Salonen ja Mervi Takala Osa-aikaeläkeläiset rekisteritietojen valossa

Lisätiedot

Mika Autio. Hiuksilla hirvituhoja vastaan. Opinnäytetyö Syksy 2013 Metsätalouden AMK

Mika Autio. Hiuksilla hirvituhoja vastaan. Opinnäytetyö Syksy 2013 Metsätalouden AMK Mika Autio Hiuksilla hirvituhoja vastaan Opinnäytetyö Syksy 2013 Metsätalouden AMK 2 SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU Opinnäytetyön tiivistelmä Koulutusyksikkö: Elintarvike ja maatalouden yksikkö Koulutusohjelma:

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

B. 2 E. en tiedä C. 6. 2 ovat luonnollisia lukuja?

B. 2 E. en tiedä C. 6. 2 ovat luonnollisia lukuja? Nimi Koulutus Ryhmä Jokaisessa tehtävässä on vain yksi vastausvaihtoehto oikein. Laske tehtävät ilman laskinta.. Missä pisteessä suora y = 3x 6 leikkaa x-akselin? A. 3 D. B. E. en tiedä C. 6. Mitkä luvuista,,,

Lisätiedot

Radioaktiivinen laskeuma ja ravinto SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA

Radioaktiivinen laskeuma ja ravinto SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA Radioaktiivinen laskeuma ja ravinto Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority Radioaktiivinen laskeuma ja ravinto Luonnosta

Lisätiedot

Nykyisin suometsistämme hakataan vuosittain

Nykyisin suometsistämme hakataan vuosittain Metsätieteen aikakauskirja / Timo Penttilä, Hannu Hökkä ja Raija Laiho Harvennusten ekologiset perusteet ja tuotosvaikutukset ojitetuilla rämeillä e e m t a Tausta Nykyisin suometsistämme hakataan vuosittain

Lisätiedot

AVOIN MATEMATIIKKA Tilastoja ja todennäköisyyksiä

AVOIN MATEMATIIKKA Tilastoja ja todennäköisyyksiä Marika Toivola ja Tiina Härkönen AVOIN MATEMATIIKKA Tilastoja ja todennäköisyyksiä Sisältö on lisensoitu avoimella CC BY 3.0 -lisenssillä. 1 Tilastoja ja todennäköisyyksiä 1. Kuvaajien tulkintaa... 4 2.

Lisätiedot

10 faktaa lukemisesta

10 faktaa lukemisesta 1. Suomalaiset ovat lukukansaa vielä 2. Lasten lukeminen sujuu, muttei maistu 3. Nuorten asenne lukemiseen käy kielteisemmäksi 4. Kymmenen tuhatta erinomaista, viisi tuhatta heikkoa lukijaa 5. Lukutaito

Lisätiedot

Etelä-Suomen raakapuuvarat laskennalliseen pölkytykseen perustuen

Etelä-Suomen raakapuuvarat laskennalliseen pölkytykseen perustuen Etelä-Suomen raakapuuvarat laskennalliseen pölkytykseen perustuen Eripainos Folia Forestalia Metsätieteen aikakauskirja 1995(3) Olli-Pekka Ahonen Helena Mäkelä ~ METSÄTEHO PL 194 (Unioninkatu 17) 00131

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2013:20

Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2013:20 2 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2013:20 ISBN 978-952-263-241-8 (PDF) ISSN-L 1799-0343, ISSN 1799-0351 (PDF) lukutaidon taustatekijät 3 alkusanat Suomi osallistui PISA tutkimukseen ensimmäisen

Lisätiedot

HAVUMETSIEN VIIMEAIKAISESTA KEHITYKSESTA METSANRAJA= SEUDULLA

HAVUMETSIEN VIIMEAIKAISESTA KEHITYKSESTA METSANRAJA= SEUDULLA METSATlETEELLlSEN TUTKIMUSLAITOKSEN JULKAISUJA 40.2 COM M U N I CA TI ON ES IN STITUTI FORESTAll S FEN N IAE 40.2 HAVUMETSIEN VIIMEAIKAISESTA KEHITYKSESTA METSANRAJA= SEUDULLA PEITSA MIKOLA ON THE RECENT

Lisätiedot

HELSINGIN ULKOMAALAISVÄESTÖ VUONNA 2013

HELSINGIN ULKOMAALAISVÄESTÖ VUONNA 2013 31 2013 HELSINGIN ULKOMAALAISVÄESTÖ VUONNA 2013 Turkki 2% Muut 24 % Venäjä 21 % Vietnam 2% Persia 2% Viro 14 % Ranska 2% Saksa 2% Espanja 3% Kurdi 3% Kiina 4% Arabia 5% Englanti 6% Somali 10 % Sisällys

Lisätiedot

Rakennuspaloja aiempaa vähemmän, palokuolemia ennätyksellisen vähän vuonna 2013

Rakennuspaloja aiempaa vähemmän, palokuolemia ennätyksellisen vähän vuonna 2013 sivu 1 JULKAISUVAPAA Rakennuspaloja aiempaa vähemmän, palokuolemia ennätyksellisen vähän vuonna 2013 Vuonna 2013 pelastuslaitoksilla oli yhteensä 107 000 pelastus- tai avunantotehtävää, joista kiireellisiksi

Lisätiedot

OPTL. Verkkokatsauksia 38/2014. Ulkomaalaisten rikollisuus Suomessa vuosina 2009 2012. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos. Tiivistelmä.

OPTL. Verkkokatsauksia 38/2014. Ulkomaalaisten rikollisuus Suomessa vuosina 2009 2012. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos. Tiivistelmä. OPTL Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Martti Lehti & Mikko Aaltonen & Ville Hinkkanen & Marianne Oksanen Ulkomaalaisten rikollisuus Suomessa vuosina 29 212 Tiivistelmä Verkkokatsauksia 38/214 Sisällys

Lisätiedot

Miten Suomi selviää ikääntymisestä nykyisellä työvoimalla?

Miten Suomi selviää ikääntymisestä nykyisellä työvoimalla? SITRA:n Hoivafoorumi 5.2.2013 Miten Suomi selviää ikääntymisestä nykyisellä työvoimalla? Taustamuistio ja lähdeaineisto, joka perustuu Tekes-projektiin ikääntyvän yhteiskunnan tarvitsemat palvelurakennukset.

Lisätiedot

Taneli Raivio, HYKS Lastenklinikka. Tietoa nuorelle ja vanhemmille. 1. Murrosiän aikataulu - milloin murrosikä on viivästynyt?

Taneli Raivio, HYKS Lastenklinikka. Tietoa nuorelle ja vanhemmille. 1. Murrosiän aikataulu - milloin murrosikä on viivästynyt? Taneli Raivio, HYKS Lastenklinikka Tietoa nuorelle ja vanhemmille 1. Murrosiän aikataulu - milloin murrosikä on viivästynyt? Tytöillä rinnat alkavat kasvaa keskimäärin 11.5 vuoden iässä ja pojilla kivekset

Lisätiedot

Höyryn käyttö sahatavaran kuivauksessa

Höyryn käyttö sahatavaran kuivauksessa VTT JULKAISUJA PUBLIKATIONER 826 Höyryn käyttö sahatavaran kuivauksessa Antti Hukka & Veikko Tarvainen VTT Rakennustekniikka VALTION TEKNILLINEN TUTKIMUSKESKUS ESPOO 1997 ISBN 951 38 4537 (nid.) ISSN 1235

Lisätiedot

HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET Tilannekatsaus 2012

HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET Tilannekatsaus 2012 Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET Tilannekatsaus 2012 Karolina Örnmark Minttu Peuraniemi Sisältö 1. Johdanto... 4 2. Haja-asutuksen jätevedet Länsi-Uudellamaalla... 5 3. Vaatimusten

Lisätiedot