VAASAN KAUPUNGIN TARKASTUSLAUTAKUNTA VASA STADS REVISIONSNÄMND ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2011 UTVÄRDERINGSBERÄTTELSE FÖR ÅR 2011

Transkriptio

1 VAASAN KAUPUNGIN TARKASTUSLAUTAKUNTA VASA STADS REVISIONSNÄMND ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2011 UTVÄRDERINGSBERÄTTELSE FÖR ÅR 2011

2

3 SISÄLLYSLUETTELO INNEHÅLLSFÖRTECKNING 1. Puheenjohtajan katsaus Ordförandens översikt 4 2. Tarkastuslautakunta, tilintarkastaja, tarkastusyksikkö ja tarkastuslautakunnan suorittamat arvioinnit vuosina Revisionsnämnden, revisorn, revisionsenheten och av revisionsnämnden utförda utvärderingar åren Vaasan kaupungin visio ja strategia sekä tavoitteiden arviointi vuodelta 2011 Vasa stads vision och strategi samt utvärdering av målen år Vaasan kaupunkiorganisaation tilat ja sisäilmaprosessi Vasa stadsorganisations lokaler och inneluftsprocessen Vaasan kaupungin liikuntapoliittinen ohjelma valmistelu ja toteutuksen alkuvaiheet Vasa stads idrottspolitiska program beredningen och de inledande skedena av förverkligandet Kokonaisrahoituksen tasapaino, talouden tasapainotuksen toteutuminen sekä taloussuunnitelman ja talouden tasapainottamiseksi laaditun toimenpideohjelman riittävyys Balanserad totalfinansiering, utfallet vid balanseringen av ekonomin samt ekonomiplanens och åtgärdsprogrammets tillräcklighet för balanseringen av ekonomin Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Redogörelse för ordnande av den interna kontrollen Valtuustokauden arviointikertomusten yhteenveto Sammanfattning av utvärderingsberättelserna för fullmäktigeperioden Arviointikertomuksessa on käytetty seuraavia symboleja kuvaamaan suoritettua arviointia: I utvärderingsberättelsen har följande symboler använts för att beskriva utvärderingen: Asia/ tavoite on edistynyt hyvin ja/ tai siitä on positiivisia vaikutuksia Ärendet/målet har framskridit väl och/eller det har positiva verkningar Asia/ tavoite ei ole edistynyt ja/ tai siitä on negatiivisia vaikutuksia Ärendet/målet har inte framskridit och/eller det har negativa verkningar Asiaa voidaan kehittää/ tavoitteen saavuttamista voidaan edistää Ärendet kan utvecklas/uppnåendet av målet kan främjas Kansikuva Pärmbild: Pekka Mäkynen Layout: Jouko Keto Vaasan kaupunki - Vasa stad Graafiset palvelut - Grafiska tjänster

4 1. Puheenjohtajan katsaus Valtuustoon nähden sitovista tavoitteista toteutui tarkastuslautakunnan mukaan toimintavuonna 2011 noin 32,5 %. Osittain toteutui n. 32,5 %. Toteutumatta jäi n. 24 %. Arvioinnin toteutumista ei voitu arvioida 11 % osalta. Tarkastuslautakunta toteaakin, että tavoitteet ovat yhä enemmän poikkihallinnollisia prosesseja. Tavoitteet olisi syytä jalkauttaa hallintokunnille ja valtuuston asettamien tavoitteiden pitäisi näkyä kaupungin arjessa. Arviointivuoden aikana kaupungin johtamisjärjestelmä on asettunut valtuuston päätösten mukaiseksi. Vuoden 2011 aikana kaupunginhallituksen rooli sisäisen valvonnan järjestämisessä on huomattavasti selkiytynyt. Sääntöjä ja ohjeita on kaupunginhallituksen toimesta tarkasteltu ja ohjeistuksia on reivattu oikeaan suuntaan. On kuitenkin todettava, että johtamiskulttuurin ja sisäisen valvonnan menetelmät eivät arviomme mukaan kohtaa toisiaan kaupungin käytännöissä. Hyvän hallinnon kehittäminen on edelleenkin suuri haaste Vaasan kaupunkiorganisaatiossa. Parempaa sisäilmaa Tarkastuslautakunta on arvioinut laajasti kaupungin käytössä olevien tilojen sisäilman käsittelyä ja ongelmanratkaisuprosessia. Valtakunnallisesti on tiedostettu julkisten tilojen, osittain jopa heikkokin tila. Aihe on tärkeä siksi, että esimerkiksi rakennuksien kosteus- ja homeongelmilla on vaikutuksia tiloissa oleviin käyttäjiin. Kaupungin tilojen käyttäjiä ovat kaikki kuntalaiset. Tämän vuoksi tarkastuslautakunta lähti tähän erittäin vaativaan arviointityöhön. Osoittautui kuitenkin, että Vaasan kaupunkia käsittelevässä arvioinnissa ei ole syytä pureutua yksityiskohtaisesti esimerkiksi sisäilman mittaamiseen, vaan arvioida kokonaisuutta havaittujen ongelmien poistamiseksi. Arvioinnissa todetaan muun muassa, että kaupungin sisäilmaryhmälle ei ole asetettu toimivaltaa havaittujen ongelmien ratkaisemiseksi. Samoin sisäilmaryhmä on toimiaikanaan kokoontunut vain kolme kertaa. Asiaan on paneuduttava jatkossa sillä vakavuudella, mitä asian tärkeys edellyttää. Hyvä sisäilma on ehto, jonka tulee kaupungissa täyttyä. Lautakunta on myös arvioinut Vaasan kaupungin vuoden 2011 alussa hyväksytyn liikuntapoliittisen ohjelman valmistelua ja toimeenpanon alkua. Arvioinnin näkökulma on kuntalaisen terveyden edistämisessä. Sitähän liikunta parhaimmillaan meille kaikille on. Hyvää on, että liikuntapoliittinen ohjelma sisältää näkökulmia kuntalaisen terveyden edistämiseen ja sisältää muun muassa kattavan kuvauksen eri lajeista ja niiden kehittämismahdollisuuksista Vaasan seudulla. Ongelmaksi osoittautui, että liikuntapoliittisessa ohjelmassa olevia kehittämisehdotuksia ja esimerkiksi liikuntapaikkarakentamista ei kaupungissa ohjata tavalla, joka tällaisen ohjelman toimeenpanoon keskeisesti liitetään. Pallo on heitetty, kuka ottaa kopin? Tämän kertomuksen lopussa paneudutaan arviointikertomusten vaikuttavuuteen vuosien aikana. Uuden haasteen jatkossa tuo Vaasan ja Vähänkyrön kuntaliitos. Vuonna 2012 antavat molemmat kunnat oman arviointikertomuksensa ja mielenkiintoista onkin jatkossa nähdä, kuinka arviointitoimet kehittyvät kasvavassa Vaasassa. Heimo Hokkanen tarkastuslautakunnan puheenjohtaja 4

5 1. Ordförandens översikt Under verksamhetsåret 2011 förverkligades enligt revisionsnämnden ca 32,5 % av de mål som är bindande i förhållande till fullmäktige. Cirka 32,5 % fullföljdes delvis. De mål som inte förverkligades var ca 24 %. Förverkligandet av utvärderingen kunde inte bedömas för 11 % av målen. Revisionsnämnden konstaterar även att målen i allt högre grad är tväradministrativa processer. Det skulle finnas skäl att förankra målen hos förvaltningarna, och de mål som fullmäktige ställt upp borde vara synliga i stadens vardag. Under utvärderingsåret har stadens ledarskapssystem rättat sig efter fullmäktiges beslut. Stadsstyrelsens roll när det gäller ordnande av den interna kontrollen har blivit betydligt klarare under Stadgar och anvisningar har på uppmaning av stadsstyrelsen setts över och direktiven har styrts upp i rätt riktning. Det bör dock konstateras att ledningskulturen och den interna kontrollens metoder enligt vår mening inte möts i stadens förfaranden. Att främja god förvaltning är fortsättningsvis en stor utmaning inom Vasa stadsorganisation. Bättre inomhusluft Revisionsnämnden har ingående utvärderat processen med att behandla och lösa problemen med inomhusluften i de lokaler som staden använder. På nationell nivå har man nått medvetenhet om den ställvis rentav dåliga situationen vad gäller offentliga lokaler. Frågan är viktig eftersom fukt- och mögelproblem i byggnader påverkar dem som utnyttjar lokalerna. De som använder stadens lokaler är alla kommuninvånare. Därför har revisionsnämnden tagit sig an detta mycket krävande utvärderingsarbete. Det har dock visat sig att det i utvärderingen av Vasa stad inte är motiverat att gå in på detaljer t.ex. när det gäller att utföra mätningar av inomhusluften, utan man bör bedöma helheten för att kunna avhjälpa de problem som har upptäckts. I utvärderingen konstateras bl.a. att det för stadens inneluftsgrupp inte har fastställts någon behörighet att lösa problemen. Inneluftsgruppen har under sin verksamhetsperiod sammanträtt endast tre gånger. Det är i fortsättningen nödvändigt att ta sig an detta ärende med det allvar som krävs. Bra inomhusluft är ett villkor som måste uppfyllas inom staden. Nämnden har också utvärderat beredningen och det inledande skedet av verkställandet av Vasa stads idrottspolitiska program, som godkändes i början av år Utgångspunkten för utvärderingen är att främja kommuninvånarnas hälsa. Det här är ju idrotten för oss alla när den är som bäst. Det är positivt att det idrottspolitiska programmet inbegriper aspekter för att främja kommuninvånarnas hälsa och att det bl.a. innehåller en omfattande beskrivning av de olika idrottsgrenarna och möjligheterna att utveckla dem i Vasaregionen. Det som visat sig vara ett problem är att utvecklingsförslagen i det idrottspolitiska programmet och t.ex. byggandet av idrottsplatser inte inom staden styrs på ett sätt som centralt förknippas med verkställandet av ett sådant här program. Bollen är kastad, vem tar lyra? Slutet av denna utvärderingsberättelse ägnas åt utvärderingsberättelsernas verkningsfullhet åren En ny utmaning i framtiden är kommunsammanslagningen mellan Vasa och Lillkyro. Under 2012 kommer båda kommunerna att ge egna utvärderingsberättelser och det är därför intressant att se hur utvärderingsverksamheten i fortsättningen utvecklas i ett växande Vasa. Heimo Hokkanen revisionsnämndens ordförande 5

6 2. Tarkastuslautakunta, tilintarkastaja, tarkastusyksikkö ja tarkastuslautakunnan suorittamat arvioinnit vuosina Revisionsnämnden, revisorn, revisionsenheten och av revisionsnämnden utförda utvärderingar åren Tarkastuslautakunta antaa kuntalain (365/1995; muutos 519/2007) mukaisesti valtuustolle vuosittain arviointikertomuksen siitä, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet kunnassa ja kuntakonsernissa. Tarkastuslautakunta voi arvioida myös toiminnan, toimintatapojen ja palvelujen järjestämisen tarkoituksenmukaisuutta. Vaasan kaupungin tarkastussäännön mukaan tarkastuslautakunta voi arviointikertomuksen lisäksi antaa kaupunginvaltuustolle muitakin selvityksiä ja raportteja. Tarkastuslautakunnan työskentely perustuu vuosittain hyväksyttävälle toimintasuunnitelmalle. Toimintasuunnitelma perustuu pääosin valtuuston hyväksymän talousarvion tavoitteiden arviointiin so. poikkihallinnollisten prosessien toiminnan määrittäminen ja arviointi. Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, tarkastuslautakunnan on myös arvioitava talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyyttä taloussuunnitelmakaudelle. Tarkastuslautakuntaan kuuluu yhdeksän varsinaista jäsentä, joilla kullakin on henkilökohtainen varajäsen. Revisionsnämnden ger fullmäktige årligen enligt kommunallagen (365/1995, ändring 519/2007) en utvärderingsberättelse om huruvida de mål för verksamheten och ekonomin som fullmäktige satt upp har nåtts i kommunen och kommunkoncernen. Revisionsnämnden kan även utvärdera hur ändamålsenligt verksamheten, verksamhetssätten och ordnandet av servicen har genomförts. Enligt Vasa stads revisionsstadga kan revisionsnämnden förutom utvärderingsberättelsen ge stadsfullmäktige även andra utredningar och rapporter. Revisionsnämndens arbete baserar sig på en verksamhetsplan som godkänns årligen. Verksamhetsplanen baserar sig huvudsakligen på utvärdering av målen i den av fullmäktige godkända budgeten, dvs. fastställande och utvärdering av den tväradministrativa processverksamheten. Om kommunens balansräkning visar underskott som saknar täckning, ska revisionsnämnden också bedöma hur balanseringen av ekonomin har utfallit under räkenskapsperioden samt den gällande ekonomiplanens och åtgärdsprogrammets tillräcklighet för ekonomiplanperioden. Till revisionsnämnden hör nio ordinarie medlemmar, som var och en har en personlig ersättare. Valtuuston toimikautta vastaava tarkastuslautakunta (Kv ): Revisionsnämnden för fullmäktiges mandattid (Fg ): Varsinaiset jäsenet Ordinarie medlemmar Heimo Hokkanen, puheenjohtaja ordförande Taina Inkeri Lehto, varapuheenjohtaja vice ordförande Joakim Strand Maria Storgård Anne Södervik Ossi Kukkonen Pekka Perälä Virva Hirvi-Nevala Mauri Öljymäki Varajäsenet Ersättare Ulla Granfors Pirjo Andrejeff Roger Thölix Ragnvald Blomfeldt (Kv Fg ) Reko Kauranen Jaana Sippus Susanna Koski (Kv Fg ) Juha Heikkilä Salim Zeidan Virve Airaksinen Klaus Berg 6

7 Valtuusto valitsi tilintarkastajaksi valtuustokautta vastaavaksi ajaksi Oy Audiator Ab:n. Vuoden 2011 aikana tarkastusyksikkö on avustanut tilintarkastajaa erikseen sovituissa asioissa. Näistä tarkastuksista on annettu tilintarkastajalle raportti. Ulkoisen tarkastuksen yhteydessä tehdyistä huomioista tiedotetaan aina suoraan kohteille ja heiltä pyydetään tarvittavat kommentit tehtyyn tarkastukseen. Vuonna 2011 on otettu käyttöön menetelmä, jossa vuoden 2011 tilintarkastuksen väliraportti ja sen sisältämät huomiot tiedotetaan myös kaupunginjohtajalle ja osiltaan toimialajohtajille. Lautakuntaa ja ulkoista tilintarkastajaa avusti vuonna 2011 tarkastusyksikkö. Tarkastusyksikön tavoitteet ja tarkastustoimen vuoden 2011 toimintakertomus on esitetty kaupungin tilinpäätöksessä. Tarkastuslautakunta on käsitellyt toimikautta koskevassa arvioinnissaan seuraavia kohteita: Fullmäktige valde Oy Audiator Ab till revisor för den tid som motsvarar fullmäktigeperioden Under år 2011 har revisionsenheten bistått revisorn i separat överenskomna ärenden. En rapport om dessa granskningar har givits till revisorn. Observationer som har gjorts i anslutning till den externa granskningen meddelas alltid direkt till objekten, och de ombeds ge behövliga kommentarer om den utförda granskningen. År 2011 tog man i bruk en metod som innebär att stadsdirektören och delvis även sektordirektörerna ges en mellanrapport om revisionen 2011 och de observationer som ingår i den. Revisionsenheten har bistått nämnden och den externa revisorn år Revisionsenhetens mål och revisionsväsendets verksamhetsberättelse för år 2011 presenteras i stadens bokslut. Revisionsnämnden har i sin utvärdering gällande mandattiden behandlat följande objekt: Haja-asutusalueiden jätevesi Avloppsvattnet på glesbebyggda områden Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut: klinikkavalmiit potilaat Social- och hälsovårdsservicen: Klinikfärdiga patienter Talouden tasapainotustoimikunnan työ Ekonomibalanseringskommitténs arbete Kahdenkymmenen suurimman kunnan tuottavuusohjelma De tjugo största kommunernas produktivitetsprogram Asiakirjahallinnon tehtäväluokitus Dokumentförvaltningens uppgiftsklassificering Vaasan joukkoliikenneohjelma Vasas kollektivtrafikprogram Kaupungin johtamisjärjestelmän uusiminen Förnyande av stadens ledarskapssystem Vaasan kaupungin prosessien kehittäminen Viestintä: vahvistetaan viestinnällä Vaasan Utvecklande av Vasa stads processer tunnettuutta ja vetovoimaisuutta Kommunikationen: Vasas välkändhet och attraktivitet stärks genom kommunikation Koulutuspalvelut: Koulutuspolkujen Perhekeskus rakentaminen eri koulutusasteiden välille Familjecentret Utbildningsservicen: Skapande av utbildningsstråk mellan olika utbildningsstadier Kehitetään strategista suunnittelua ja ohjausta sekä prosessimaista toimintatapaa, strategiatyö Den strategiska planeringen och styrningen samt ett processmässigt verksamhetssätt utvecklas, strategiarbetet Kaupungin henkilöstön osaamisen kehittäminen Utvecklande av stadens personals kompetens Palvelustrategia työ Servicestrategiarbetet Hallinnon ja talouden erityistarkastus Specialrevision av förvaltningen och ekonomin Kaupungin omistajastrategia ja konserniohjeiden uudistaminen Stadens ägarstrategi och förnyande av koncerndirektivet Nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työllistämisen edistäminen Främjande av sysselsättandet av unga och långtidsarbetslösa Hallinnon ja talouden erityistarkastus Specialrevision av förvaltningen och ekonomin Kaupunkiorganisaation tilat ja kiinteistöjen sisäilma Stadsorganisationens lokaliteter och inomhusluften i fastigheterna Kehitetään omistajaohjausta ja uudistetaan konserniohjeet Ägarstyrningen och koncerndirektivet utvecklas Vaasan Satama, konserniohjeet ja yhtiöittäminen Vasa Hamn, koncerndirektiv och bolagisering Vapaaehtoisen kulttuuri-, liikunta- ja muun harrastustoiminnan edistäminen Frivilliga kultur-, motions- och andra fritidsaktiviteter främjas Liikuntapoliittisen ohjelman toteuttaminen, ohjelman käynnistäminen Det idrottspolitiska programmet genomförs, programmet påbörjas Kuntaliitossopimus ja Vähänkyrön erityistarpeet: aluehallintomalli Avtal om kommunsammanslagning och Lillkyros specialbehov: områdesförvaltningsmodell 7

8 Kuvat Foton: Jaakko J Salo 8

9 3. Vaasan kaupungin visio ja strategia sekä arviointikertomuksessa tehty tavoitteiden arviointi vuodelta 2011 Vasa stads vision och strategi samt i utvärderingsberättelsen 2011 utförd utvärdering av målen Kaupunginvaltuuston hyväksyi Vaasan kaupungille vision vuoteen 2025 Vaasa energiaa hyvään elämään sekä sen kolme strategista tavoitetta. Vuoden 2011 talousarviossa ja vuosien taloussuunnitelmassa taloussuunnitelmakauden strategiset tavoitteet on asetettu seuraavasti: 1. Kehitysedellytysten turvaaminen: Kilpailukykyinen kaupunki ja elinkeinopolitiikka sekä eheä ja vetovoimainen kaupunkirakenne, joka tukee kestävää kehitystä. 2. Hyvinvoinnista huolehtiminen: Vaasa on kansainvälinen ja energinen kaksi- ja monikielisen kulttuurin ja koulutuksen keskus, jossa hyvinvoinnista ja osaamisesta huolehditaan tehokkaasti, vaikuttavasti ja oikeudenmukaisesti. 3. Kaupunkiorganisaation toimivuus: Vaasan kaupunkikonserni toimii tuottavasti ja vaikuttavasti sekä asiakaslähtöisyyttä ja yhteisöllisyyttä edistäen. Vaasan kaupunkikonserni on vuoden 2011 alussa uudistanut vuodesta 2006 voimassa ollutta strategiaansa. Strategisia tavoitteita sekä kriittisiä menestystekijöitä on vähennetty aikaisemmasta. Myös talousarviossa strategiasta johdettuja valtuustoon nähden sitovia tavoitteita on vähennetty vuodelle Kaupunginvaltuuston talousarviovuodelle 2011 asettamien tavoitteiden yksityiskohtainen toteuma on kirjattuna kaupunginhallituksen antamaan tilinpäätökseen Vuoden 2011 talousarviotavoitteiden luonne on erilainen kuin aikaisempina vuosina. Toteutumisen arvioidaan tapahtuvan vain osittain yhden talousarviovuoden aikana ja kokonaisuudessaan esimerkiksi taloussuunnittelukaudella. Tavoitteiden luonteesta ja tehdystä raportoinnista johtuen tulisi tavoitteen tilaa arvioida suhteessa taloussuunnitelmavuoden toteutumisedellytyksiin. Tavoitteiden toteuman ja/tai tilanteen kokonaisarvion kannalta vuodelta 2011 tehty raportointi osoittautui kuitenkin haasteelliseksi. Asetetun tavoitteen ja raportoidun mittaritoteuman vastaavuus oli paikoin heikkoa ja kaupungin strategisen onnistumisen arviointi vuositasolla oli aikaisemmilla menetelmillä entistä vaikeampaa. Esimerkiksi tavoite toteutunut ja ei voi arvioida - toteuman hajonta muodostui aivan liian suureksi, jotta se olisi tosiasiallisesti kertonut tavoitteen edistymisestä tai tilasta ylipäätään. Arvioinnissa otettiin käyttöön kohta tavoite osittain toteutunut, jotta tavoitteiden toteuma vastaisi paremmin vuoden 2011 lopun tilannetta. Näin menetellen myös ei voi arvioida tavoitteiden määrä laski huomattavasti aikaisemmasta tasosta (vuosi 2008: 23 %, vuosi 2009: 21%, vuosi 2010: 25 %). Stadsfullmäktige godkände Vasa stads vision fram till år 2025 Vasa energi för ett gott liv" samt visionens tre strategiska mål. I budgeten för år 2011 och ekonomiplanen för åren är ekonomiplaneperiodens strategiska mål följande: 1. Utvecklingsförutsättningarna tryggas: en konkurrenskraftig stads- och näringspolitik och enhetlig och attraktiv stadsstruktur, som stöder en hållbar utveckling. 2. Omsorg om välfärden: Vasa är ett internationellt och energiskt två- och flerspråkigt centrum för kultur och utbildning, som effektivt, verkningsfullt och rättvist tar hand om välfärd och kunnande. 3. Stadsorganisationens funktionsduglighet: Vasa stadskoncern är produktiv och effektiv samt främjar kundorientering och samhörighet. I början av 2011 förnyade Vasa stadskoncern sin strategi som gällt sedan Man har minskat antalet strategiska mål och kritiska framgångsfaktorer jämfört med tidigare år. Även i budgeten finns ett mindre antal mål för 2011 som utgår från strategin och är bindande i förhållande till fullmäktige. Det detaljerade förverkligandet av de mål som stadsfullmäktige hade satt för budgetåret 2011 finns upptaget i bokslutet, som stadsstyrelsen givit Budgetmålen 2011 har en annan karaktär än under tidigare år. Målet förväntas uppfyllas endast delvis under ett budgetår och i sin helhet till exempel under en ekonomiplaneringsperiod. På grund av målens karaktär och den gjorda rapporteringen borde läget i fråga om måluppfyllelsen utvärderas i förhållande till förutsättningarna för ett förverkligande under ekonomiplaneringsåret. Med tanke på måluppfyllelsen och/eller en helhetsbedömning av situationen visade det sig att rapporteringen för år 2011 var utmanande. Överensstämmelsen mellan ett uppsatt mål och det rapporterade mätarutfallet var ställvis svag, och en utvärdering av hur bra stadens strategi har lyckats på årsnivå har med tidigare metoder blivit allt svårare att göra. Till exempel spridningen gällande utfallet av målet förverkligades och målet förverkligades inte blev alltför stor för att det faktiskt skulle ha visat hur målet framskridit eller situationen överlag. I utvärderingen togs punkten målet förverkligades delvis i användning, så att måluppfyllelsen bättre skulle motsvara situationen i slutet av På detta sätt minskade också antalet mål med förverkligandet kan inte bedömas märkbart jämfört med tidigare (år 2008: 23 %, år 2009: 21 %, år 2010: 25 %). 9

10 Tavoitejohtamisen näkökulmasta nyt tapahtunut kehitys on osittain hyvä asia. Tavoitteiden suunnassa pyritään toimimaan, vaikka tavoitteen kokonaisuus ei tulisikaan vuoden aikana täytetyksi. Samoin hyvää on se, että vuoden 2011 aikana on kyetty strategiaa tarkastelemaan uudelleen niin, että vuoden 2012 talousarvioon on kyetty valmistelemaan uudet tavoitteet sellaisille tavoitteille, joiden raportointi vuoden 2011 tilanteessa jää epäselväksi. Tällaisia tavoitteita ovat muun muassa nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyteen puuttuminen erityistoimin, monikielinen varhaiskasvatus ja perusopetus sekä ruotsinkielisen kielikylvyn kehittäminen. Tilannetta heikentää tarkastuslautakunnan mielestä puolestaan se, että toimintavuoden 2011 aikana tehdyssä vuoden 2012 talousarvion valmistelussa on valtuustoon nähden sitovia tavoitteita lisätty. Vuodelle 2011 tavoitteita oli 37, kun niitä vuodelle 2012 valmisteltiin jo 44. Tarkastuslautakunnan vuosilta laatimista arviointikertomuksista on todettavissa, että tavoitteiden määrän lisääntyessä niiden toteuman raportointi heikkenee ja arviointi vaikeutuu. Mikäli talousarvioissa pyritään asettamaan strategisia tavoitteita taloussuunnittelukaudelle, ei voida pitää hyvänä sitä, että tavoitteiden jatkuvuus ei ole turvattu (pl. edellä mainitun kaltaiset tavoitteiden tarkastukset sekä valtuuston itsensä edellyttämät erityistoimet ja/tai velvoitteet). Tällöin strategian väli- ja loppuarviointia ei kyetä riittävällä tarkkuudella ja järjestelmällisyydellä laatimaan ennen uutta strategiapäivitystä. Vuoden 2012 talousarviossa on lopulta 45 tavoitetta. Tarkastuslautakunta katsoo, että taloussuunnitelma kaudelle ei olisi syytä lisätä tavoitteita enää nykyistä enempää. Alla olevat vuotta 2011 koskevat tilastot on laskettu arvioinnista, joka on laadittu kaupunginhallituksen antaman tilinpäätösraportoinnin ja valtuuston käsittelemän tilanneraportin perusteella. Med tanke på målstyrningen är utvecklingen som nu skett delvis en bra sak. Strävan är att driva verksamheten i målens riktning även om målhelheten inte uppfylls under året. Likaså är det bra att strategin setts över på nytt under 2011, så att det varit möjligt att i budgeten 2012 kunna bereda nya mål för sådana mål, där rapporteringen av situationen 2011 är oklar. Mål av den här typen är bland annat specialåtgärder för ungdoms- och långtidsarbetslösheten, flerspråkig småbarnsfostran och grundläggande utbildning samt utvecklande av svenskspråkigt språkbad. Enligt revisionsnämnden försämras situationen å sin sida av att antalet mål som är bindande i förhållande till fullmäktige i beredningen av budgeten 2012 som gjorts under verksamhetsår 2011 har utökats. Antalet mål år 2011 var 37 medan antalet i beredningen för 2012 redan var 44. Av revisionsnämndens utvärderingsberättelser för åren framgår att då antalet mål ökar försämras rapporteringen av måluppfyllelsen och utvärderingen försvåras. Om strävan är att i budgeten sätta strategiska mål för ekonomiplaneringsperioden, är det inte bra om kontinuiteten i målen inte är säkerställd (exkl. ovan nämnda typer av granskningar av mål samt specialåtgärder och/eller skyldigheter som fullmäktige själv har förutsatt). Då blir det inte möjligt att med tillräcklig noggrannhet och tillräckligt systematiskt göra en mellan- och slututvärdering av strategin innan den uppdateras. Det slutliga antalet mål i budgeten 2012 är 45. Revisionsnämnden anser att det för en ekonomiplaneringsperiod inte är skäl att ytterligare öka antalet mål från det nuvarande. Statistiken nedan för år 2011 baserar sig på en prognos som har uppgjorts utgående från stadsstyrelsens bokslutsrapportering och lägesrapporten som fullmäktige behandlade Tarkastuslautakunnan arvioinnin tulokset vuodelta 2011 ovat seuraavat: Resultaten av revisionsnämndens utvärdering år 2011 är följande: Valtuustoon nähden sitovista tavoitteista toteutui noin 32,5 %. Av de mål som är bindande i förhållande till fullmäktige förverkligades ca 32,5 %. Valtuustoon nähden sitovista tavoitteista toteutui osittain noin 32,5 %. Av de mål som är bindande i förhållande till fullmäktige förverkligades delvis ca 32,5 %. Valtuustoon nähden sitovista tavoitteista jäi toteutumatta noin 24 %. Av de mål som är bindande i förhållande till fullmäktige förverkligades inte ca 24 %. Tavoitteiden toteutumista ei voi arvioida noin 11 %:n kohdalla. I fråga om ca 11 % av målen kan förverkligandet inte bedömas. Koska tavoitteet ovat luonteeltaan yhä enemmän poikkihallinnollisia prosesseja, tulisi valmistelussa nopeasti kiinnittää huomiota tavoitteiden jalkauttamiseen hallintokunnille ts. valtuuston asettamien tavoitteiden tulee näkyä kaupungin arjessa. Eftersom målen i allt större utsträckning har karaktären av tväradministrativa processer, bör man i beredningen med det snaraste fästa uppmärksamhet vid att målen förankras i förvaltningarna, dvs. de mål som fullmäktige satt ska synas i stadens vardag. Tulee tarkastella sitä, miten tavoitteiden kokonaisarviointia esimerkiksi juuri taloussuunnittelukaudella toteutetaan ja kuinka se tulevaisuudessa tullaan tilinpäätösraportoinnissa huomioimaan. Tulee kiinnittää huomiota objektiivisten tulosten raportointiin ja raportoinnin laadukkuuteen. Man bör granska hur helhetsutvärderingen av målen görs, till exempel just under en ekonomiplaneringsperiod och hur den i framtiden kommer att beaktas i bokslutsrapporteringen. Uppmärksamhet bör fästas vid rapportering av objektiva resultat och rapporteringens kvalitet. 10

11 Kuvat Foton: Jaakko J Salo 4. Vaasan kaupunkiorganisaation tilat ja sisäilmaprosessi Vasa stadsorganisations lokaler och inneluftsprocessen Taustaa Bakgrund Vuoden 2011 aikana on valtakunnan tasolla keskusteltu laajasti korjausrakentamisesta, sen laadusta sekä korjausrakentamiseen liittyvistä ongelmista kuten sisäilman laadusta. Vuoden 2011 keskustelun avaukset eivät kuitenkaan ole uusi asia maassamme. Esimerkiksi vuonna 2006 kuntaliitto julkaisi laajan selvityksen (KUNKOR -hanke) tuloksena viisi eri raporttia peruskorjaus- ja kunnossapitotarpeen parantamiseen liittyen. Vuonna 2009 sosiaali- ja terveysministeriö käsitteli kosteusvaurioita laajasti raportissaan Kosteusvauriot työpaikoilla (selvityksiä 2009:18). Kuntaliiton raporteissa käsiteltiin laajasti kuntien rakennuskantaa ja niiden kuntoa. Yhdessä raportissa annettiin ohjeet kosteus- ja homeongelmien havaitsemiseen, korjaukseen ja ehkäisemiseen. Kuntaliiton ohjeissa painotetaan muun muassa rakennusten elinkaariajattelun ja mittareiden kehittämistä sekä toimiviksi todettujen korjaustapojen konseptointia. Sosiaali- ja terveysministeriö korosti vuonna 2009 kuntaliiton tapaan sisäilmaryhmien organisoimista kuntiin. Tavoitteena olisi työpaikkojen sisäilmaongelmien asiallisen käsittelyn edistäminen. Vuonna 2009 sosiaali- ja terveysministeriö korosti myös seudullisen ja alueellisen yhteistyön hyödyllisyyttä rakennuskannan elvyttämisessä ja huomion kiinnittämistä yhä enemmän ongelmien ennaltaehkäisyyn. 11 Under 2011 har man på riksnivå fört en bred debatt om renoveringsbyggande, dess kvalitet samt om problem som ansluter sig till renoveringsbyggande, som t.ex. kvaliteten på inomhusluften. Inläggen i debatten år 2011 är dock inte nya i vårt land. Som ett resultat av en omfattande utredning (projektet KUNKOR) publicerade till exempel kommunförbundet år 2006 fem olika rapporter som har anknytning till behovet av förbättringar då det gäller grundrenoveringar och underhåll. År 2009 behandlades fuktskadorna ingående i Socialoch hälsovårdsministeriets rapport Fuktskador på arbetsplatserna (utredningar 2009:18). I kommunförbundets rapporter behandlades ingående kommunernas byggnadsbestånd och dess skick. I en av rapporterna ges anvisningar för hur fukt- och mögelskador upptäcks, repareras och förhindras. I kommunförbundets anvisningar betonas bland annat utvecklandet av livscykeltänkande och mätare samt konceptuering av renoveringssätt som visat sig vara fungerande. Social- och hälsovårdsministeriet framhöll år 2009, liksom kommunförbundet, att inneluftsgrupper bör organiseras i kommunerna. Målet kunde vara att främja en saklig behandling av inomhusluften på arbetsplatserna. År 2009 framhöll Social- och hälsovårdsministeriet även nyttan av regionalt och lokalt samarbete då det gäller att återuppliva gammalt byggnadsbestånd, och att uppmärksamhet i allt större utsträckning bör fästas vid förebyggande av problem.

12 Kuvat Foton: Jaakko J Salo Vuoden 2011 lopulla on kuntaliitto aloittanut uuden kartoituksen vuoden 2006 tilanteen päivittämiseksi. Joulukuun lopulla 2011 vastauksia kuntaliiton kyselyyn oli tullut kuitenkin vain 17:ta kunnalta, kun vuoden 2006 aineistoon vastauksia saatiin yli 60 kunnalta. Aikaisemmin Vaasan kaupunki oli vastannut kyselyyn, mutta vuonna 2011 ei. Tarkastuslautakunnan saamien tietojen mukaan kyselyn kysymyksiä tarkastellaan uudelleen aineiston informaatioarvon parantamiseksi. Ympäristöministeriössä on tarkasteluhetkellä käynnissä myös valtakunnallinen home- ja kosteusohjelma ( ), jonka tavoitteena on muun muassa vähentää kosteus- ja homevaurioiden aiheuttamia terveyshaittoja. Ympäristöministeriön ohjelma ja Kuntaliiton kartoitukset eivät ole yhteydessä toisiinsa. Sisäilmaryhmien toiminnan ja erillisten ohjelmien lisäksi sisäilman laatua pyritään määrittämään ja mittaamaan eri tavoin. Tässä arvioinnissa ei pureuduta syvemmin esimerkiksi sisäilman mittaamiseen. Sen sijaan todetaan, että Suomessa on vuoden 2011 lopulla ja vuoden 2012 alussa selvästi tiedostettu mittaamisen liittyvien asioiden tärkeys. Tästä syystä on perustettu muun muassa työryhmä, joka pyrkii määrittelemään ns. hyvän tutkimustavan, miten huoneilman kokonaisuutta tulee tarkastella, miten mittauksia tehdään, mitkä pitoisuudet ovat sallittuja ja mitkä eivät. Tutkimusryhmässä ovat mukana muun muassa Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira, Teknologian tutkimuskeskus VTT, Työterveyslaitos, erikoistuneita lääkäreitä ja alan erityisasiantuntijoita. Työryhmä pyrkii julkaisemaan työnsä tulokset vuoden 2012 aikana. Kaupunkiorganisaation tilat ja korjausrakentaminen Vaasan kaupunkiorganisaation käytössä olevien kiinteistöjen kunnosta ja huollosta vastaa pääosin kaupunkikonserniin kuuluva Vaasan talotoimi -liikelaitos. Vaasan talotoimi - I slutet av år 2011 påbörjade kommunförbundet en ny kartläggning som syftade till en uppdatering av situationen år I slutet av december 2011 hade endast 17 kommuner svarat på kommunförbundets enkät, medan över 60 kommuner svarade på enkäten år Tidigare har Vasa stads svarat på enkäten, men inte år Enligt den information som revisionsnämnden fått kommer frågorna i enkäten att granskas på nytt i syfte att förbättra materialets informationsvärde. Vid Miljöministeriet pågår vid granskningstidpunkten även ett riksomfattande mögel- och fuktprogram ( ) som bland annat har som mål att minska hälsoolägenheterna av fukt- och mögelskador. Miljöministeriets program och kommunförbundets kartläggningar har ingen anknytning till varandra. Utöver inneluftsgruppernas verksamhet och separata program strävar man efter att fastställa och mäta inomhusluftens kvalitet på olika sätt. Denna utvärdering går inte djupare in på till exempel mätningen av inomhusluften. Däremot konstateras att man i Finland i slutet av 2011 och början av 2012 har blivit medveten om betydelsen av mätningsfaktorerna. Med anledning av detta har bland annat en arbetsgrupp tillsatts med uppgift att definiera ett s.k. bra undersökningsförfarande, hur bör rumsluften som helhet granskas, hur ska mätningarna göras, vilka halter är tillåtna och vilka inte I gruppen ingår bland annat tillstånds- och tillsynsverket för social- och hälsovården Valvira, Teknologiska forskningscentralen VTT, Arbetshälsoinstitutet, specialiserade läkare och specialsakkunniga inom området. Arbetsgruppen strävar efter att publicera resultaten av sitt arbete under år Stadsorganisationens lokaler och renoveringsbyggande För skicket och underhållet av de fastigheter som Vasas stadsorganisation använder svarar huvudsakligen affärs- 12

13 liikelaitos valmistelee kaupunginvaltuustolle vuosittain budjettiesitykset talonrakennusinvestoinneiksi (peruskorjaus- ja uudisrakentamisinvestoinnit). Kaupunginvaltuusto hyväksyy investointien kokonaisbudjetit sekä pääosin kohteet. Peruskorjauksen vuosittainen kokonaisbudjetti muodostuu peruskorjausohjelmasta ja muusta perusparantamisesta. Peruskorjausohjelmasta päättää kokonaisuudessaan Vaasan talotoimi -liikelaitoksen johtokunta annetun kokonaisbudjetin perusteella. Seuraavassa (kuva 1) on esitetty Vaasan kaupungin tilinpäätösten perusteella talonrakennusinvestoinnit (M ) vuosilta : verket Vasa Hussektor, som ingår i stadskoncernen. Affärsverket Vasa Hussektor bereder årligen för stadsfullmäktige budgetförslagen för husbyggnadsinvesteringarna (grundrenoverings- och nybyggnadsinvesteringarna). Stadsfullmäktige godkänner totalbudgeterna för investeringarna samt största delen av objekten. Den årliga totalbudgeten för grundrenoveringarna består av programmet för grundlig renovering och övriga grundliga förbättringar. Direktionen för affärsverket Vasa Hussektor beslutar om grundrenoveringsprogrammet utifrån den givna totalbudgeten. Nedan (bild 1) visas husbyggnadsinvesteringarna (miljoner euro) under åren utgående från Vasa stads bokslut: Kuva Bild 1: 1. peruskorjausohjelma programmet för grundlig renovering 2. muut perusparannusinvestoinnit övriga grundförbättringsinvesteringar 3. uudisrakentamisinvestoinnit nybyggnadsinvesteringar Lähde Källa: Vaasan talotoimi -liikelaitoksen tilinpäätökset Affärsverket Vasa Hussektors bokslut Vaasan talotoimi -liikelaitoksen tilinpäätöksissä on vuonna 2009 määritelty erinomaisesti kohdassa ympäristötekijät se, kuinka paljon peruskorjauksesta on käytetty ns. sisäilmaan vaikuttavaan korjaukseen. Tilinpäätöksessä todetaan, että kosteuskorjauksiin käytettiin vuonna 2009 yhteensä 0,525 M ja ilmavaihdonkorjaukseen 0,395 M eli yhteensä 0,92 M. Samalla todetaan, että Keskuskoulun vesivahingon 0,2 M kulut kuuluvat tähän kategoriaan. Vuoden 2009 tilinpäätöksen mukaan peruskorjaukseen varatusta budjetista on siten 1,12 M ns. sisäilman laatua parantavia korjauksia. Vuosien 2010 ja 2011 tilinpäätöksissä ei ole vastaavaa raportointia kuitenkaan tehty. Seuraavassa (kuva 2) on esitetty Vaasan Talotoimi -liikelaitokselta erikseen saadut tiedot siitä, kuinka esimerkiksi sisäilman laatua parantaviin korjauksiin on vuosien investoitu. I boksluten för affärsverket Vasa Hussektor fastställs år 2009 på ett utmärkt sätt under punkten miljöfaktorer hur mycket av de grundliga renoveringarna som har använts för s.k. renoveringar som påverkar inomhusluften. I bokslutet konstateras att för reparationer av fuktskador användes år 2009 totalt 0,525 miljoner euro, för ventilationsreparationer 0,395 miljoner euro, dvs. totalt 0,92 miljoner euro. Samtidigt konstateras att kostnaderna för vattenskadorna vid Keskuskoulu på 0,2 miljoner euro hör till denna kategori. Enligt bokslutet 2009 har av budgeten som reserverats för grundliga renoveringar 1,12 miljoner euro använts för reparationer som ska förbättra inomhusluftens kvalitet. I boksluten 2010 och 2011 har motsvarande rapportering dock inte gjorts. Nedan (bild 2) visas de separat erhållna uppgifterna av affärsverket Vasa Hussektor om hur man under åren har investerat i t.ex. reparationer som förbättrar inomhusluftens kvalitet Kuva Ilmanvaihtojärjestelmät Ventilationssystem 2. muu rakennustekniikka Övrig byggnadsteknik Lähde: Vaasan talotoimi -liikelaitos Källa: Affärsverket Vasa Hussektor 13

14 Kuvat Foton: Jaakko J Salo On ilmeistä, että sisäilman laatua parantavista toimenpiteistä on Vaasan talotoimella olemassa hyvä seuranta. Tarkastuslautakunnan mielestä tämä tieto olisi syytä jatkossa sisällyttää myös tilinpäätöstietoihin kahdesta syystä. Korjausrakentamisesta on syytä tiedottaa nykytilanteessa mahdollisimman paljon ja toiseksi, Vaasan talotoimi - liikelaitoksen talousarviossa vuodelle 2011 oli erääksi erityiseksi riskienhallinnan tavoitteeksi asetettu juuri kosteus- ja homevaurioiden hallinta. Tilahallintotyöryhmä ja sisäilmaryhmä Vaasan kaupungin tilahallintotyöryhmässä on vuosien pöytäkirjojen mukaan keskitytty pääasiassa uusinvestointeihin ja muuhun perusparantamiseen. Näin esimerkiksi Vaasan talotoimen investointiesitykset tulevat käsitellyiksi myös tilahallintotyöryhmässä ennen valtuustokäsittelyä. Peruskorjausohjelmaa käsitellään pöytäkirjojen mukaan joltain osin myös tilahallintotyöryhmässä, mutta ei niin intensiivisesti kuin muita perusparantamisen osaalueita tai uudisrakentamista. Tämä siksi, että peruskorjausohjelman käsittely ei ole tilahallintotyöryhmän päätehtävä. Tästä voi johtua osaltaan myös se, että muun muassa sisäilma-asioita on käsitelty pöytäkirjojen mukaan tilahallintotyöryhmässä vähän. Toinen vaikuttava tekijä sisäilmaasioiden käsittelyyn on myös se, että kaupungissa toimii erillinen sisäilmaryhmä. Mikäli tilahallintotyöryhmässä on käsitelty peruskorjaukseen tai perusparantamiseen liittyviä sisäilma-asioita, on niiden yhteydessä pureuduttu ns. sekundaaritoimintoihin eikä varsinaisen ongelman ratkaisemiseen tai esimerkiksi havaitun ongelman vaikutusten arviointiin suhteessa peruskorjausrakentamiseen. Vaasan kaupungissa toimii erikseen sisäilmaryhmä, joka aloitti toimintansa vuonna Kaikissa maamme kunnis- Det är uppenbart att Vasa Hussektor har en bra uppföljning av de åtgärder som vidtas för att förbättra inomhusluftens kvalitet. Enligt revisionsnämnden är det skäl att i fortsättningen inbegripa denna information även i bokslutsuppgifterna av två anledningar. Det är skäl att i nuläget informera om renoveringsbyggande så mycket som möjligt, och för det andra ingår i affärsverket Vasa Hussektors budget för år 2011 som ett särskilt mål inom riskhanteringen just hanteringen av fukt- och mögelskador. Lokalförvaltningsgruppen och inneluftsgruppen Vasa stads lokalförvaltningsgrupp har enligt protokoll från åren koncentrerat sig på i huvudsak nyinvesteringar och övriga grundliga förbättringar. Sålunda behandlas Vasa Hussektors investeringsförslag även av lokalförvaltningsgruppen innan de tas upp till behandling i fullmäktige. Programmet för grundrenoveringar behandlas enligt protokollen till viss del även i lokalförvaltningsgruppen, men inte så intensivt som övriga delområden av de grundliga förbättringarna eller nybyggandet. Detta därför att behandlingen av programmet för grundlig renovering inte är lokalförvaltningsgruppens huvuduppgift. Att lokalförvaltningsgruppen enligt protokollen i rätt liten utsträckning har behandlat bland annat inneluftsfrågor kan också bero på just detta. En annan faktor som också påverkar behandlingen av inneluftfrågorna är att staden har en separat inneluftsgrupp. Om lokalförvaltningsgruppen har behandlat inneluftsfrågor som ansluter sig till en grundlig renovering eller en grundlig förbättring har gruppen fokuserat på s.k. sekundärfunktioner och inte på lösningen av själva problemet eller till exempel på bedömning av det upptäckta problemets konsekvenser i förhållande till renoveringsbyggandet. 14

15 sa tilanne ei ole näin (vrt. Kuntaliiton KUNKOR -hanke 2006 ja Sosiaali- ja terveysministeriö selvityksiä 2009:18). Myös työterveyslaitos ohjeistaa omissa ohjeissaan vastaavan ryhmän perustamista. Eroja on lähinnä siinä, kuinka laajaksi sisäilmaryhmän toiminta-alue katsotaan, kattaako toiminta kunnan alueen vai kunnan omistamat kiinteistöt. Vaasassa sisäilmaryhmä käsittelee Vaasan kaupungin omistuksessa ja/tai käytössä olevia rakennuksia sekä niiden sisäilmaa. Vaasan kaupungin sisäilmaryhmässä käsitellään pääasiassa kohteita, jotka ovat erityisen ongelmallisia. Tämän lisäksi ryhmässä käsitellään kohteita, joissa halutaan esittää näkemyksiä korjausten kiireellisyysasteesta tai jatkotoimenpiteistä esimerkiksi silloin, kun kohteiden näytteenottojen tulokset ja tilojen käyttäjien kokemukset eivät täysin vastaa toisiaan. Vaasan sisäilmaryhmässä on edustettuna työterveys, työsuojelu, ympäristötoimi ja talotoimi. Työntekijöiden ja esimerkiksi siivoustyön edustusta ei ole. Vaasan kaupungissa on vuonna 2009 päivitetty sisäilmaryhmässä ohjetta Vaasan toimintamalli Vaasan talotoimelta vuokrattujen kiinteistöjen sisäilmaongelmien ratkaisemisessa. Ohjeen mukaan sisäilmaan liittyvä ongelmanratkaisu perustuu siihen, että tiloissa toimiva käyttäjä tekee asiasta ilmoituksen Vaasan talotoimeen, joka kartoittaa ja selvittää ongelman laajuuden ja ryhtyy tarvittaessa korjaustoimenpiteisiin. Vaasan kaupungin toimintamalli vastaa toimintaperiaatteeltaan työterveyslaitoksen asiassa antamaa ohjeistusta (ks. työterveyslaitoksen www-sivut > tietokortit > tietokortti 17 -sisäilmaongelmien ratkaisun toimintamalli). Vaasan toimintamallissa ei kuitenkaan ole selkeytetty sitä, kuinka sisäilmaryhmä toimii suhteessa ohjeessa esitettyihin toimenpiteisiin. Harkinta asiassa jää pääasiassa työpaikan esimiehen vastuulle esimerkiksi tarvittavan viestinnän osalta. Ongelmat ovat kuitenkin useasti monimuotoisia. Tällöin esimiesten selviytymistä edesauttaa ammattiosaajien esimerkiksi sisäilmaryhmän apu. Sisäilmaryhmä pohti ongelmanratkaisun yhteydessä myös kohteissa tehtävät tarpeelliset mittaukset ja näytteenotot tai sen onko mittauksiin tarvetta. Samalla käsitellään muut tarvittavat tutkimusmenetelmät tai niiden edellyttämät suunnitelmat. Tarvittavia sisäilmaan, home- ja kosteusvaurioihin liittyviä näytteidenottoja on eri tiloihin esittänyt sisäilmaryhmän lisäksi vuosien aikana Vaasan kaupungin aluetyöterveyden ja työsuojelun edustajat. Esitykset on yleensä tehty työpaikkakäyntien yhteydessä ja mahdollinen näytteenottopyynti on kirjattuna työpaikkakäynnin pöytäkirjassa. Esimerkiksi Vaasan kaupungin ympäristöosasto on tehnyt näytteenottoa ja mittauksia talotoimen hallinnoimissa tiloissa joko Vaasan talotoimen itsensä ja/tai Vaasan aluetyöterveyden pyynnöstä. Tilahallintotyöryhmässä on on kuitenkin sovittu siitä, että Vaasan talotoimen hallitsemia kaupungin rakennuksia koskevia tutkimuksia tehdään ainoastaan yhteistyössä Vaasan Talotoimen kanssa. Tässä yhteydessä olisi tarkastuslautakunnan mielestä tullut ottaa laajemminkin kantaa siihen, miten yhteistyötä lähdetään rakentamaan ja kuinka esimerkiksi I Vasa stad finns en separat inneluftsgrupp vars verksamhet startade Läget är inte likadant i alla landets kommuner (jfr kommunförbundets KUNKOR-projekt 2006 och Social- och hälsovårdsministeriets utredningar 2009:18). Också Arbetshälsoinstitutet uppmanar i sina egna anvisningar kommunerna att inrätta dylika grupper. Skillnaderna består främst i hur omfattande man uppfattar att inneluftsgruppens verksamhetsområde är, täcker verksamheten kommunens område eller de fastigheter som kommunen äger? I Vasa behandlar inneluftsgruppen de byggnader som Vasa stad äger och/eller använder samt inomhusluften i dem. I Vasa stads inneluftsgrupp behandlas huvudsakligen objekt som är speciellt problematiska. Utöver detta behandlas i gruppen objekt, för vilka man vill framföra synpunkter på renoveringarnas angelägenhetsgrad eller på fortsatta åtgärder till exempel då resultaten av provtagningar vid objekten och lokalernas användares erfarenheter inte helt motsvarar varandra. I Vasas inneluftsgrupp ingår företagshälsovården, arbetarskyddet, miljöväsendet och hussektorn. Arbetstagarna och t.ex. städningen är inte representerade. År 2009 uppdaterade Vasa stads inneluftsgrupp anvisningen om Vasas handlingsmodell för lösning av inneluftsproblem i fastigheter som hyrs av Vasa Hussektor. Enligt anvisningen baserar sig lösningen av problem med inomhusluften på att den som använder lokalen gör en anmälning om saken till Vasa Hussektor, som kartlägger och utreder problemets omfattning och vid behov vidtar reparationsåtgärder. Verksamhetsprincipen i Vasa stads handlingsmodell motsvarar de anvisningar som Arbetshälsoinstitutet gett i frågan (se Arbetshälsoinstitutets webbsidor > faktablad > faktablad 17 - handlingsmodell för lösning av problem med inomhusluften). I Vasas handlingsmodell anges dock inte klart hur inneluftsgruppen fungerar i förhållande till de åtgärder som presenteras i anvisningen. Ansvaret för bedömningen av saken faller huvudsakligen på förmannen på arbetspaltsen t.ex. i fråga om kommunikationen. Ofta är problemen dock heterogena. Då kan yrkeskunnigt folk, t.ex. inneluftsgruppen, hjälpa förmannen. I samband med problemlösningen överväger inneluftsgruppen också nödvändiga mätningar och provtagningar i objektet eller eventuella behov av mätningar. Samtidigt behandlas övriga undersökningsmetoder som behövs eller planer för dem. Nödvändiga provtagningar gällande inomhusluften och mögel- och fuktskador i olika utrymmen har framförts under åren av inneluftsgruppen och därtill av representanter för Vasa Regionala Företagshälsovård och arbetarskyddet. Förslagen har i allmänhet framförts i samband med arbetsplatsbesök, och en eventuell begäran om provtagning har antecknats i protokollet över arbetsplatsbesöket. Bland annat Vasa stads miljöavdelning har utfört provtagningar och mätningar i lokaler som hussektorn förvaltar antingen på begäran av Vasa Hussektor själv och/eller på begäran av Vasa Regionala Företagshälsovård. 15

16 Kuvat Foton: Jaakko J Salo Vaasan aluetyöterveyden työpaikkakäyntien pöytäkirjoissa tekemät esitykset nivotaan paremmin osaksi kokonaisuutta. Tarkastuslautakunnan saamien tietojen mukaan on sisäilmaryhmän toiminta alkuvaiheessaan, vuodesta 1996 alkaen, jämäköittänyt toimintaa ja poistanut joitakin päällekkäisiä toimintoja asioiden ratkaisemiksi. Vahvasta alusta huolimatta on sisäilmaryhmä kokoontunut vuosien aikana kuitenkin vain kolme kertaa. Samoin tehdyn arvioinnin yhteydessä havaittiin, että sisäilmaryhmää ei ole erikseen kaupungissa asetettu tehtäväänsä eikä siten määritelty erityisiä tavoitteita ja/tai toimivaltaa asioiden ratkaisemiseksi. Sisäilmaryhmän päätösten toimeenpano on siten perustunut jokaisen jäsenen virka-aseman mukaiseen toimivaltaan. Tarkastuslautakunnan mielestä tulee sisäilmaryhmän toimintaa ja toimintatapoja kehittää edelleen niin, että ryhmä ei käsittele vain vaikeimpia kaupungin asioita vaan asioiden kokonaisvaltaista kehittämistä esimerkiksi suhteessa esimiestoimintaan. Samoin tulee tarkastella sitä, millaisia esityksiä sisäilmaryhmän tulee tehdä ja mitä ryhmä voi tehdä suhteessa asetettuun toimivaltaan sekä sitä, miten sisäilmaryhmän toiminnasta ja päätöksistä tiedotetaan. Valvovat viranomaiset ja viranomaisten pöytäkirjat Kiinteistöjä ja niiden sisäilman kanssa työtä tekeviä ja valvovia viranomaisia on alueella Vaasan talotoimen oman valvonnan ja Vaasan aluetyöterveyden lisäksi kaksi. Seuraavassa (Kuva 3) on esitetty seuranta siitä, kuinka eri viranomaiset ovat sisäilmaan liittyvät käsittelynsä pöytäkirjoihin kirjan- I lokalförvaltningsgruppen beslöts dock att undersökningar som gäller stadens byggnader som Vasa Hussektor förvaltar görs endast i samarbete med Vasa Hussektor. I detta sammanhang skulle det enligt revisionsnämnden ha varit skäl att också mer ingående ta ställning till hur man ska börja bygga upp samarbetet och hur t.ex. de förslag som Vasa Regionala Företagshälsovård antecknat i protokollen över arbetsplatsbesöken bättre kan kopplas ihop till en del av helheten. Enligt uppgifter som revisionsnämnden fått har inneluftsgruppens verksamhet sedan inledningsskedet 1996 stabiliserat verksamheten och tagit bort en del överlappande funktioner. Trots en stark början har inneluftsgruppen bara haft tre möten under åren Likaså upptäcktes i samband med utvärderingen att staden inte separat har tillsatt inneluftsgruppen för sin uppgift och därför har inte heller några särskilda mål fastställts och/eller behörighet tilldelats för att lösa frågorna. Verkställandet av inneluftsgruppens beslut har således baserat sig på behörigheten som varje medlem har enligt sin tjänstetställning. Enligt revisionsnämnden bör inneluftsgruppens verksamhet och verksamhetssätt vidareutvecklas så att gruppen inte endast behandlar de svåraste frågorna i staden, utan den övergripande utvecklingen av frågorna t.ex. i förhållande till förmansverksamheten. Likaså bör man granska hurdana förslag inneluftsgruppen ska göra och vad gruppen kan göra i förhållande till den tilldelade behörigheten samt hur man informerar om inneluftsgruppens verksamhet och beslut. Tillsynsmyndigheter och myndigheternas protokoll Förutom Vasa Hussektors egen övervakning och Vasa Regionala Företagshälsovård finns i området två myndighe- 16

17 neet, kun kohteena ovat olleet Vaasan talotoimen hallinnoimat rakennukset. Sisäilmaa käsitelty -merkintä perustuu pöytäkirjoista todettuun kirjattuun käsittelyyn asiasta. Tällöin kirjaus on saattanut olla varsin yleinen toteamus asian tilasta tai muu rutiininomainen käsittely. Sisäilmaongelma havaittu -merkintä perustuu pöytäkirjoista todettuun selvästi kirjattuun käsittelyyn sisäilmaongelmasta tai sellaiseksi todettavan viittauksen olemassaolosta. Kuva 3 perustuu Vaasan aluetyöterveyden työpaikkakäyntien pöytäkirjojen satunnaisotantaan (yhteensä 69 kpl), Vaasan kaupungin ympäristötoimen tarkastusraportteihin (44 kpl) ja Aluehallintoviranomaisen (työsuojelun vastuualue) työsuojelutarkastusten pöytäkirjoihin (48 kpl) vuosilta ter som övervakar och arbetar med fastigheter och problem med inomhusluften i dem. Nedan (Bild 3) visas en uppföljning av hur olika myndigheter har antecknat sin behandling av inomhusluften i sina protokoll då objektet har varit byggnader som Vasa Hussektor förvaltar. Anteckningen Inomhusluften har behandlats baserar sig på konstaterade anteckningar i protokoll om att saken har behandlats. Anteckningen kan då ha varit ett rätt allmänt konstaterande om hurdant läget är eller någon annan rutinmässig behandling. Anteckningen Problem med inomhusluften har konstaterats baserar sig på en ur protokollen konstaterad tydlig anteckning om att inomhusluftsproblemet har behandlats eller på en konstaterad hänvisning till att ett sådant existerar. Bild 3 baserar sig på ett slumpmässigt urval protokoll från Vasa Regionala Företagshälsovårds arbetsplatsbesök (totalt 69 st.), på Vasa stads miljöväsendes granskningsrapporter (44 st.) och på protokoll från regionförvaltningsmyndighetens (arbetarskyddets ansvarsområde) arbetarskyddsinspektioner (48 st.) åren Kuva 3: Sisäilmaan liittyvien asioiden kirjaaminen viranomaisten pöytäkirjoissa Bild 3: Anteckningar om inneluftsfrågor i myndigheternas protokoll % 50 Ei käsitelty sisäilmaa Inomhusluften har inte behandlats Sisäilma käsitelty Inomhusluften har behandlats Sisäilmaongelma havaittu Inomhusluftsproblem konstaterats Aluetyöterveys Vasa Regionala Företagshälsovård Ympäristötoimi Miljöväsendet Aluehallinto Regionförvaltningen Lähde: Vaasan aluetyöterveys, Vaasan kaupungin ympäristötoimi, Aluehallintoviranomainen - pöytäkirjat Källa: Vasa Regionala Företagshälsovård, Vasa stads miljöväsende, Regionförvaltningsmyndigheten - protokoll Vaasan aluetyöterveyden johtamat työpaikkakäynnit voivat liittyä joko työterveyshuollon ja työsuojelun normaaliin seuranta- ja kartoitustyöhön tai erikseen johonkin muuhun syyhyn. Työpaikkakäynneille osallistuu yleensä kaupungin työsuojeluvaltuutettu, työturvallisuuspäällikkö, työterveyslääkäri, kiinteistön omistaja ja kiinteistön käyttäjä. Henkilöstöosastolta (työsuojelu) saadun työsuunnitelman mukaan suoraan sisäilman käsittelyyn liittyviä työpaikkakäyntejä oli vuodelle 2011 suunniteltu yhteensä 33,3 %. Kuten edellä olevasta kuvasta (kuva 3) selviää, oli vuonna 2011 toteutuneissa työpaikkakäynneissä yli 92 %:ssa käsitelty sisäilmaa. Näistä 60,7 prosentissa käsiteltiin suoranaista sisäilmaongelmaa, kun vastaava luku vuonna 2009 oli jopa 85,7 %. Arbetsplatsbesöken som leds av Vasa Regionala Företagshälsovård kan gälla antingen företagshälsovårdens och arbetarskyddets normala uppföljnings- och kartläggningsarbete eller separat någon annan orsak. I arbetsplatsbesöken deltar vanligen stadens arbetarskyddsfullmäktige, arbetarskyddschefen, företagshälsovårdsläkare, fastighetens ägare och fastighetens användare. Enligt arbetsplanen som personalavdelningen (arbetarskyddet) gett var 33,3 % av arbetsplatsbesöken år 2011 planerade att direkt gälla inomhusluften. Såsom framgår av ovanstående bild (bild 3) behandlades inomhusluften i 92 % av arbetsplatsbesöken som gjordes år I 60,7 procent av dessa behandlades själva inomhusluftsproblemet, medan motsvarande siffra år 2009 var hela 85,7 %. 17

18 Sisäilmaongelmien käsittely on Vaasan aluetyöterveyden pöytäkirjoissa vuoden 2009 huipun jälkeen vähentynyt, mutta itse sisäilmaan liittyviä kysymyksiä käsitellään Vaasan aluetyöterveyden johtamilla työpaikkakäynneillä jatkuvasti enemmän. Erityistä on huomata se, että Vaasan talotoimi on samaan aikaan, vuoden 2009 jälkeen, lisännyt sisäilmanlaatua parantavia korjauksia huomattavasti aikaisemmasta tasosta (ks. kuva 2). Tehdyn arvioinnin yhteydessä jäi vielä todentamatta se, onko Vaasan aluetyöterveyden sisäilmaongelmien toteamisen vähentymisellä ja Vaasan Talotoimi -liikelaitoksen sisäilmakorjausten lisääntymisellä yhteys. Vaasan kaupungin ympäristötoimi tekee tarkastuksia ns. julkisiin, kuntalaisten käytössä oleviin rakennuksiin terveydensuojelulain 26 ja 27 nojalla ns. olosuhdevalvontana. Tarkastus voi koskea esimerkiksi rakennusten koettua sisäilmaa, mutta myös jotain muuta syytä. Kunnan kiinteistöistä terveydensuojelulain tuntemia julkisia tiloja ovat siten koulut, päiväkodit, ryhmäperhepäiväkodit, vanhainkodit, palvelutalot ja muut asumispalvelut, uimahallit/uimaaltaat, kuntosalit ja julkiset liikuntatilat. Ympäristötoimen valvontaan eivät siten kuulu esimerkiksi kaikki Vaasan kaupungin työpaikat. Kuten kuvasta 3 selviää, on Vaasan ympäristötoimen suunnitelmallisten tarkastusten perusteella tehtyjen raporttien mukaan vuosien aikana sisäilmaa käsitelty tarkastuksissa yhä useammin. Tätä selittää osaltaan se, että normaaliksi katsotun sisäilmakäsittelyn lisäksi on vuonna 2011 myös selkeiden sisäilmaongelman toteavien raporttien määrä kasvanut huomattavasti vuodesta 2010 saavuttaen 57,1 prosentin tason. Osasyynä on varmasti myös se, että asiaan on kiinnitetty erityistä huomiota. Se, vaikuttaako esimerkiksi Vaasan aluetyöterveyden aktiivisuus asioissa myös ympäristötoimen toimintaan, jää tarkastusraporttien perusteella avoimeksi. Vuodelta 2011 tarkasteltiin yhteensä 14:ta ympäristötoimen tarkastusraporttia. Seuraavassa (taulukko 1) on esitetty eräitä muita seurantatietoja Vaasan kaupungin ympäristöosaston Terveydensuojelulain mukaisesta toiminnasta: Behandlingen av problem med inomhusluften har i Vasa Regionala Företagshälsovårds protokoll minskat efter toppåret 2009, men frågor som gäller själva inomhusluften behandlas allt oftare på de arbetsplatsbesök som leds av Vasa Regionala Företagshälsovård. Något som speciellt märks är att Vasa Hussektor under samma tid, efter år 2009, i betydande utsträckning har ökat antalet renoveringar som syftar till att förbättra inomhusluftens kvalitet. (se bild 2). I utvärderingen gick det ännu inte att verifiera om det finns ett samband mellan Vasa Regionala Företagshälsovårds konstaterande om minskat antal inomhusluftsproblem och ökningen av antalet inneluftsrenoveringar av affärsverket Vasa Hussektor. Vasa stads miljöväsende gör inspektioner i s.k. offentliga byggnader som används av kommuninvånarna med stöd av 26 och 27 i hälsoskyddslagen i form av s.k. tillsyn över förhållandena. Tillsynen kan till exempel gälla den upplevda inomhusluften i en byggnad, men också något annat. I kommunala fastigheter är offentliga utrymmen som hälsoskyddslagen känner till sålunda skolor, daghem, gruppfamiljedaghem, ålderdomshem, servicehus och övrig boendeservice, simhallar/simbassänger, konditionssalar och offentliga idrottsutrymmen. Tillsynen som miljöväsendet utövar omfattar sålunda inte till exempel alla Vasa stads arbetsplatser. Av bild 3 framgår att enligt rapporterna som gjorts utifrån Vasa miljöväsendes systematiska granskningar, har inomhusluften behandlats i granskningarna allt oftare under åren Detta förklaras delvis av att förutom sådan behandling av inomhusluften som anses som normal har år 2011 också antalet rapporter i vilka man konstaterat ett klart inomhusluftsproblem ökat betydligt sedan år 2010 och uppgår nu till 57,1 procent. En delorsak är säkert också det att saken fått särskild uppmärksamhet. Frågan om till exempel Vasa Regionala Företagshälsovårds aktiva insats också påverkat miljöväsendets verksamhet förblir på basis av granskningsrapporterna obesvarad. Totalt utvärderades 14 av miljöväsendets granskningsrapporter från år Nedan (tabell 1) visas en del andra uppföljningsuppgifter om Vasa stads miljöavdelnings hälsoskyddslagenliga verksamhet: Taulukko 1. Vaasan kaupungin ympäristöosaston eräitä seurantatietoja Tabell 1. En del av Vasa stads miljöavdelnings uppföljningsuppgifter Tarkastuskertomukset (TsL) Granskningsberättelser (HälsoskyddsL) Valvontasuunnitelman mukaiset tarkastukset Granskningar enligt tillsynsplanen Yhteensä Totalt joista varav Julkisiin tiloihin kohdistuu (koulut, päiväkodit, vanhainkodit ) i offentliga lokaler (skolor, daghem, ålderdomshem ) Vaasan talotoimen hallinnoimiin toimitiloihin kohdistuu (valvontasuunnitelma). Huom! Vuosien aikana ei ole tehty muun ilmoituksen perusteella tarkastuksia em. toimitiloihin. i verksamhetslokaler som förvaltas av Vasa Hussektor (tillsynsplanen). Obs! Åren gjordes inte några inspektioner i ovan nämnda lokaler med anledning av annan anmälning. Lähde: Vaasan kaupungin ympäristötoimi Källa: Vasa stads miljöväsende 18

19 Vaasan kaupungin työpaikkoja valvoo Vaasan kaupungin työsuojelun lisäksi työsuojelulain nojalla myös Länsi- Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue (entinen työsuojelupiiri). He tekevät suunnitelman mukaisia työpaikkatarkastuksia ja tämän lisäksi tarkastuksia valitusten pohjalta esimerkiksi tilanteissa, joissa kiinteistön käyttäjä epäilee kiinteistön omistajan laiminlyöneen työpaikan sisäilmaongelman selvittelyn. Edellä esitetystä kuvasta (kuva 3) selviää, että yli puolessa vuosittaisista Aluehallintoviranomaisen tarkastuksissa käsitellään sisäilmaa ja esimerkiksi siihen läheisesti liittyviä kosteus- ja homeongelmia. Koska varsinaisten havaittujen ongelmien määrä on pysynyt varsin alhaisena, on kyse myös Aluehallintoviranomaisen rutiiniluonteisesta tarkastuksellisesta työstä tarkastusten yhteydessä. Rutiiniluonteisuudesta huolimatta, on vuoden 2011 sisäilmaa käsittelevissä tarkastusraporteissa eroa suhteessa muihin vuosiin. Vuonna 2011 on aluehallintoviranomainen pyytänyt tarkastuksissaan Vaasan kaupungilta myös erikseen selvitystä sisäilma-asioiden käsittelystä kaupungissa. Syy näyttäisi tarkastelun perusteella löytyvän Aluehallintoviranomaisen tarkastusraporttien sisällöistä. Vuoden 2011 sisäilmaongelmien käsittelyä vastaava luku (25,5 %) johtuu vain ja ainoastaan sisäilmaan liittyvistä tarkastuksista. Tämä poikkeaa pöytäkirjojen mukaan Aluehallintoviranomaisen normaalista toimintatavasta, ei siis rutiineista. Se, kuinka vakavaksi asiat koetaan esimerkiksi vuonna 2011, jää tarkastusraporttien perusteella epäselväksi. Vuoden 2009 luku ei ole sellaisenaan vertailukelpoinen, koska vuoden 2009 otos käsitti vain 3 aluehallintoviranomaisen pöytäkirjaa. Aluehallintoviranomainen osoittaa pöytäkirjoissaan yleensä jonkin selvityspyynnön Vaasan kaupungin edustajille, mutta on myös sellaisia pöytäkirjoja, joissa on esitetty korjaustarve ja asia on myöhemmissä tarkastuksissa varmennettu tapahtuneeksi. Vastaukset, joita aluehallintovirasto on tarkastuskertomustensa perusteella saanut Vaasan kaupungin edustajilta, on yleensä allekirjoitettu työturvallisuuspäällikön ja työpaikan esimiehen toimesta. Vaasan talotoimen edustusta ei vastauksissa ole. Aluehallintoviranomaiselle annetuissa vastauksissa on kyse työnantajan edustajan kirjeestä eikä talotoimi edusta eri työpaikoilla tai toimipisteillä työnantajaa. Kiinteistön hallinnan ja osaamisen näkökulmasta asiaa voidaan kuitenkin edelleen kehittää sillä kiinteistönhoidosta ja esimerkiksi sisäilman laadusta tietävät parhaiten alan ammattilaiset. Tilojen vuokraajalla ja vuokraajilla on tarkastuslautakunnan mielestä joka tapauksessa raportointi- ja yhteistyövelvoite, jonka olisi syytä näkyä myös annetuissa vastauksissa. Tillsynen på Vasa stads arbetsplatser utövas förutom av Vasa stads arbetarskydd med stöd av arbetarsyddslagen också av ansvarsområdet för arbetarskyddet vid regionförvaltningsverket i Västra Finland (före detta arbetarskyddsdistriktet). De gör planenliga arbetsplatsinspektioner och dessutom också inspektioner med anledning av klagomål, till exempel i situationer där den som använder fastigheten misstänker att fastighetens ägare försummat att utreda arbetsplatsens inneluftsproblem. Av bild 3 framgår att i över hälften av de inspektioner som regionförvaltningsmyndigheten årligen gör behandlas inomhusluften och till exempel därtill nära anslutna fuktoch mögelproblem. Eftersom antalet upptäckta egentliga problemen har varit rätt lågt, är det även fråga om regionförvaltningsmyndighetens rutinmässiga inspektionsarbete i samband med inspektionerna. Trots rutinmässigheten skiljer sig granskningsrapporterna från 2011 som behandlar inomhusluften från tidigare års rapporter. År 2011 har regionförvaltningsmyndigheten i sina inspektioner också separat begärt en utredning av Vasa stad om hur inneluftsfrågorna behandlas i staden. Orsaken tycks enligt en granskning finnas i innehållet i regionförvaltningsmyndighetens inspektionsrapporter. Siffran (25,5 %) som motsvarar behandlingen av inneluftsproblemen år 2011 avser bara och enbart inspektioner som gäller inomhusluften. Detta avviker enligt protokollen från regionförvaltningsmyndighetens normala verksamhetssätt, således inte från rutinerna. På basis av granskningsrapporterna fås ingen klarhet i hur allvarliga frågorna upplevs vara t.ex. år Siffran för år 2009 är som sådan inte jämförbar, eftersom urvalet 2009 endast omfattade 3 av regionförvaltningsmyndighetens protokoll. Regionförvaltningsmyndigheten riktar i allmänhet i sina protokoll en begäran om någon typ av utredning till Vasa stads representanter, men det finns också protokoll med förslag om renovering som i en senare utförd inspektion bekräftats som genomförd. De svar som regionförvaltningsmyndigheten enligt inspektionsberättelserna fått av Vasa stads representanter är i allmänhet undertecknade av arbetarskyddschefen och arbetsplatsens förman. Vasa Hussektor finns inte representerad i svaren. I de svar som getts regionförvaltningsmyndigheten är det fråga om brev från en representant för arbetsgivaren, och Vasa Hussektor representerar inte arbetagivaren på arbetsplatserna eller verksamhetsenheterna. Med tanke på fastighetens förvaltning och kompetensen kan frågan dock vidareutvecklas, ty yrkeskunnigt folk inom branschen har de bästa kunskaperna om fastighetsskötsel och till exempel inomhusluftens kvalitet. Den som hyr ut lokalerna och hyrestagaren har enligt revisionsnämnden i vilket fall som helst rapporterings- och samarbetsskyldighet, som även borde synas i de givna svaren. 19

20 Kuntaliitto on vuonna 2006 kehottanut kuntia sisäilmaryhmien perustamiseen. Vaasan kaupungissa on toiminut erityinen sisäilmaryhmä vuodesta 1996 alkaen. Kommunförbundet uppmanande år 2006 kommunerna att inrätta inneluftsgrupper. I Vasa stad har det funnits en separat inneluftsgrupp sedan Vaasan kaupungin talotoimen hallinnoimiin kiinteistöihin on luotu toimintamalli mahdollisten sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi. Ohjetta on päivitetty viimeksi vuonna För de fastigheter som förvaltas av Vasa Hussektor har en handlingsmodell utarbetats för lösning av eventuella problem med inomhusluften. Anvisningen uppdaterades senast Sisäilmaryhmällä ei ole asetettua toimivaltaa havaittujen ongelmien ratkaisemiseksi eikä sisäilmaryhmässä ole työntekijöiden tai siivoustoimen edustusta. Sisäilmaryhmä on kokoontunut vuosina vain kolme kertaa, joka on tarkastellun aineiston (valvovien viranomaisten pöytäkirjat) perusteella aivan liian vähän. Inneluftsgruppen har inte tilldelats behörighet att lösa upptäckta problem och i gruppen ingår ingen representant för varken de anställda eller städväsendet. Inneluftsgruppen har haft endast tre möten mellan åren 2009 och 2011, vilket enligt det granskade materialet (de tillsynsutövande myndigheternas protokoll) är alldeles för lite. Tilahallintotyöryhmässä ei ole käsitelty sisäilmaan liittyviä kysymyksiä sillä tarkkuudella, mitä olisi tullut tehdä perusparantamisen investointeja käsiteltäessä. Lokalförvaltningsgruppen har inte behandlat frågor om inomhusluften med en sådan noggrannhet som man borde ha gjort då man har behandlat grundförbättringsinvesteringarna. Keskeistä tulevaisuudessa on sisäilmaan liittyvien ilmoitusten kirjaaminen ja toimenpiteiden seuranta. Tämän lisäksi asioita tulee käsitellä johdonmukaisesti ja avoimesti niin sisäilmaryhmässä kuin tilahallintotyöryhmässä ja tehtyjen toimenpiteiden vaikuttavuutta tulee seurata. Vaasan talotoimi -liikelaitoksen tilinpäätöksissä on syytä ottaa käyttöön uudelleen vuoden 2009 käytännöt sisäilmakorjausten raportoimiseksi. Det centrala i framtiden är att anmälningarna om inomhusluften registreras och att åtgärderna följs upp. Därtill ska frågorna behandlas konsekvent och öppet såväl i inneluftsgruppen som i lokalförvaltningsgruppen, och de vidtagna åtgärdernas verkningsfullhet ska följas upp. I affärsverket Vasa Hussektors bokslut är det skäl att på nytt ta i bruk rutinerna från 2009 som gäller rapporteringen av inneluftsreparationer. Tilahallintotyöryhmän tulisi käsitellä myös sisäilma-asioita perusparantamiseen liittyvän investointiohjelman käsittelyn yhteydessä ml. peruskorjausohjelma. Näin saadaan mm. tilahallintotyöryhmässä oleville toimialajohtajille tiedoksi ne työnantajan velvoitteet, joiden parissa kentällä työskennellään, sisäilmaryhmän mielipiteet korjausrakentamisen suunnasta ja tarpeista sekä edesautetaan toimivaltaista korjausrakentamista. Lokalförvaltningsgruppen borde även behandla inneluftsfrågor i samband med behandlingen av investeringsprogrammet för grundförbättringar inkl. grundrenoveringsprogrammet. På så sätt får bl.a. de sektordirektörer som är med i lokalförvaltningsgruppen information om sådana arbetagivarskyldigheter som man på fältet arbetar med, inneluftsgruppens åsikter om inriktningen på och behovet av renoveringsbyggande, och behörigt renoveringsbyggande främjas. Kiinteistöjen arvioinnissa tulisi yhdessä Vaasan talotoimen ja sisäilmaryhmän kanssa päästä ennakoivaan toimintamalliin myös sisäilma-asioihin liittyen. Näin menetellään mm. tilahallintotyöryhmässä perusparantamiseen liittyvien investointien käsittelyn yhteydessä (vrt. palveluverkkoselvitys ja peruskorjauspriorisointi). Ennakoivalla toiminnalla voidaan eliminoida osa mahdollisista tulevaisuuden ongelmista ja paremmin keskittyä uusien, ehkä yllättävienkin, ongelmien ongelmanratkaisuprosessiin. Vid fastighetsbedömning bör man tillsammans med Vasa Hussektor och inneluftsgruppen komma fram till en förutseende handlingsmodell även i fråga om inomhusluften. På detta sätt förfar man bl.a. i lokalförvaltningsgruppen i samband med behandlingen av grundförbättringsinvesteringarna (jfr utredning om servicenätet och prioritering av grundliga renoveringar). Med förutseende verksamhet är det möjligt att eliminera en del av eventuella kommande problem och sätta fokus på problemlösningsprocessen av nya, kanske till och med oväntade problem. 20