Eduskunnan puhemiehelle

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Eduskunnan puhemiehelle"

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 347/2013 vp Opintotuen takaisinperinnän kohtuullistaminen Eduskunnan puhemiehelle Opiskelijoiden valmistumiseen tavoiteajassa on viime aikoina kiinnitetty yhä enemmän huomiota. Vuonna 2009 voimaan tulleen uuden yliopistolain myötä käyttöönotettu opintoaikojen rajaus on lisännyt painetta opiskella kokopäivätoimisesti. Opiskelijan taloudellinen toimeentulo ei ole kuitenkaan mainittavasti parantunut aiemmasta. Opiskelijat tekevät yleisesti töitä opintojen ohessa parantaakseen taloudellista toimeentuloaan ja saadakseen tärkeää työkokemusta. Työvoimatutkimuksen mukaan yli 70 prosenttia vuotiaista nuorista opiskeli tutkintoon johtavassa koulutuksessa vuonna 2008, ja lähes kolmannes heistä teki samaan aikaan ansiotyötä. Monelle nuorelle opintojen ohella hankittu työkokemus on hyödyksi valmistumisen jälkeisen työllistymisen kannalta. Työnteosta aiheutuva opintotuen tulorajojen ylitys johtaa siihen, että Kansaneläkelaitos perii tukea takaisin. Yhä useampi opiskelija joutuu maksamaan Kelalle takaisin opintotukea tienannuttaan yli sallittujen tulorajojen. Keväällä 2013 Kela lähetti noin opiskelijalle vaatimuksen opintotuen takaisinperinnästä heidän tulonsa ylitettyä vuositulorajan vuonna Lisäystä edellisen vuoden perintätapauksiin on 16 prosenttia. Mikäli opiskelija ei palauta liikaa maksettuja tukia, peritään ne takaisin 15 prosentin korotuksella. Monella opiskelijalla on ongelmia takaisinmaksun kanssa. Ulosottoviraston kautta tehty perintä myös jättää merkinnän luottotietoihin. Se saattaa koitua myöhemmin ongelmaksi esimerkiksi asuntoa vuokrattaessa. Takaisinperintäjärjestelmää on opiskelijan toimeentulon turvaamisen kannalta tarpeen kohtuullistaa. Pienten tulojen vuoksi suurta takaisinperittävää summaa on lainankin avulla vaikea saada kokoon lyhyessä ajassa. Järjestelmän uudistamisen yhteydessä voisi tutkia pidemmälle ajalle jaettua, esimerkiksi verotukseen kytkettyä takaisinperinnän mallia ja perintäkoron alentamista nykyisestä 15 prosentista. Lisäksi opiskelijan pitäisi saada opintotuesta aiemmin maksamansa verot takaisin, mikäli opintotukea peritään takaisin. Olisi myös harkinnanarvoista, että opiskelijan tuloseuranta muutettaisiin nykyisen vuoden sijasta kuuden kuukauden jaksoihin, jolloin opiskelijan olisi helpompi ennakoida tulojaan. Samalla voitaisiin myös selvittää, olisiko paikallaan siirtää takaisinperintä opintojen jälkeiseen aikaan, jolloin tulotasokin on lähes aina huomattavasti korkeampi. Näin voitaisiin ehkäistä takaisinperinnästä johtuvista toimeentulovaikeuksista seuraavaa opintoaikojen venymistä Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta opintotuen takaisinperintämääriä saadaan vähennettyä nykyisestä ja Versio 2.0

2 onko tavoitteena muuttaa takaisinperintäjärjestelmää opiskelijoiden kannalta nykyistä kohtuullisempaan ja toimivampaan suuntaan? Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2013 Annika Saarikko /kesk Tuomo Puumala /kesk Mikko Savola /kesk 2

3 Ministerin vastaus KK 347/2013 vp Annika Saarikko /kesk ym. Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Annika Saarikon /kesk ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 347/2013 vp: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta opintotuen takaisinperintämääriä saadaan vähennettyä nykyisestä ja onko tavoitteena muuttaa takaisinperintäjärjestelmää opiskelijoiden kannalta nykyistä kohtuullisempaan ja toimivampaan suuntaan? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Opintotukilain (65/1994) 5 :n mukaan opintotuen myöntämisen yleisenä edellytyksenä on muun muassa taloudellisen tuen tarve. Opiskelijan omiin tuloihin perustuva taloudellisen tuen tarve määritellään niin sanotun vuositulomallin perusteella. Tämä tarkoittaa sitä, että opiskelijan tuloja ei tutkita tukea myönnettäessä, vaan opiskelijan tulee itse seurata kalenterivuoden aikaisia tulojaan. Jos kalenterivuoden tulot ylittävät opintotukilain 17 :ssä määritellyt tulorajat, opiskelija voi korottaa vuositulorajaansa esimerkiksi maksamalla vapaaehtoisesti takaisin jo saamaansa opintorahaa ja asumislisää. Vapaaehtoinen takaisinmaksu tulee suorittaa tukivuotta seuraavan kalenterivuoden maaliskuun loppuun mennessä. Opintotuen vapaaehtoisen takaisinmaksun määräaika pitenee kahdella kuukaudella toukokuun loppuun asti vuodesta 2014 lukien. Tällöin opiskelijalla on käytettävissään esitäytetyn veroilmoituksen tiedot kalenterivuoden aikaisista veronalaisista tuloistaan ja opiskelija voi paremmin arvioida tulisiko hänen palauttaa liikaa maksettu tuki takaisin vapaaehtoisesti määräaikaan mennessä. Kansaneläkelaitoksessa selvitetään parhaillaan mahdollisuuksia hyödyntää esitäytettyjen veroilmoitusten tietoja niin, että niiden perusteella opiskelijalle myös ilmoitettaisiin mahdollisesta vuositulorajan ylittymisestä hyvissä ajoin ennen vapaaehtoisen palautuksen määräajan päättymistä. Vapaaehtoisen palautuksen määräajan pidentymisen arvioidaan vähentävän perintätapausten määrää ja muuttavan vuosittain muutaman tuhannen opiskelijan käyttäytymistä. Jos opiskelijan omat tulot ovat ylittäneet tukikuukausien lukumäärään perustuvan vuositulorajan eikä opiskelija ole vapaaehtoisesti palauttanut opintotukea, liikaa maksettu opintoraha ja asumislisä peritään takaisin verotuksen valmistuttua suoritettavan vuositulovalvonnan yhteydessä. Takaisinperintä tapahtuu keskimäärin noin kahden vuoden kuluttua tuen liikamaksusta. Jos opiskelija maksaa takaisin opintorahaa sellaiselta vuodelta, jolta verotus on jo toimitettu, verottaja ottaa takaisinmaksun huomioon takaisinmaksuvuoden verotuksessa puhtaan ansiotulon vähennyksenä. Opintotukilain 27 :n mukaisesti takaisinperittävää opintotuen määrää korotetaan 15 prosentilla. Kyseessä on takaisinperittävän opintorahan ja asumislisän määrään kohdistuva kertaluonteinen korotus eikä takaisinperittävälle summalle kerry missään tilanteessa muuta korkoa. Lakia säädettäessä tarkoituksena oli korotuksen avulla ohjata opiskelijaa palauttamaan liikaa nostamansa tuki ajoissa ja estää opintotuen käyttö korottomana lainana valtiolta. Liikaa nostetun tuen palauttaminen vapaaehtoisesti määräajassa on opiskelijalle selvästi edullisempi vaihtoehto kuin takaisinperintä. Takaisinperittävän opintotuen korotuksen taso on vertailukelpoisiin 3

4 Ministerin vastaus vuosikorkoihin eli korkolain 8 prosentin tai vakuudettoman lainan korkotasoon nähden edelleen perusteltu. Opintotuen tulovalvonnan suorittaminen puolivuosittain lisäisi tulovalvonnan vaatimaa työmäärää merkittävästi sekä opiskelijoilla että Kansaneläkelaitoksessa. Tällaisessa mallissa tulovalvontaa ei voitaisi tehdä pelkästään verotustietojen avulla, vaan opintotuen saajien tulisi tehdä lisäksi Kansaneläkelaitokselle erillinen selvitys tuloistaan kesken lukuvuoden. Takaisinperinnän lykkääminen valmistumisen jälkeiseen aikaan tarkoittaisi mahdollisuutta lainata opintotukea enimmillään lähes 10 vuoden ajaksi. Tämä lisäisi valtion opintotukimenoja, koska tulovalvontaa ei tehtäisi lainkaan vuosittain. Jälkikäteen tapahtuvat takaisinperinnät kasvaisivat ja yksittäisen perittävät summat olisivat merkittävästi nykyistä suurempia, mikä vaikeuttaisi vastavalmistuneen taloudellista tilannetta. Opintotuen takaisinperintään liittyvänä epäkohtana voidaan pitää Kansaneläkelaitoksen uutta menettelyä ulosmitata osamaksusuunnitelman tehneeltä henkilöltä takaisinperittävä etuus veronpalautuksesta. Menettelyä sovelletaan lähes kaikissa Kansaneläkelaitoksen maksamissa etuuksissa. Veronpalautuksen ulosmittaus merkitsee opiskelijalle merkittävää lisäsanktioita ulosottomaksun ja mahdollisen ulosottorekisterimerkinnän muodossa. Opiskelija voi välttyä merkinnältä, jos hän maksaa koko perintäsaatavan Kelalle ennen veronpalautusten maksamista. Nuorten ihmisten toimeentulo ei ole useinkaan vakiintunut, jonka vuoksi menettely voi vaikeuttaa toimeentuloa. Opetus- ja kulttuuriministeriö selvittää edellytyksiä jättää opintotuen tulovalvonnan perusteella syntyneet saatavat veronpalautusten ulosoton ulkopuolelle. Takaisinperinnät ovat kasvaneet, koska opiskelijoiden työssäkäynti on lisääntynyt. Pääasiallisena syynä tähän on opintotuen ostovoiman heikkeneminen siksi, ettei tuen tasoa tai opiskelijan omia tulorajoja ei ole korotettu vuoden 2008 jälkeen. Hallitusohjelman mukaisesti opintoraha sidotaan indeksiin ja järjestelmää uudistetaan tukemaan päätoimista opiskelua ja nopeampaa valmistumista. Opintorahan indeksitarkistukset tulevat jatkossa parantamaan opintotuen riittävyyttä. Lisäksi opintolainan valtiontakauksen määriä korotetaan ja lainan käyttökelpoisuutta parannetaan sekä otetaan käyttöön opintolainahyvitys, johon olisi oikeus määräajassa korkeakoulututkinnon suorittaneella opintolainasaajalla. Riittävä opintotuki mahdollistaa opintoihin keskittymisen ilman opintoja pitkittävää työssäkäyntiä ehkäisten osaltaan tehokkaasti takaisinperintöjä. Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2013 Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki 4

5 Ministerns svar KK 347/2013 vp Annika Saarikko /kesk ym. Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 347/2013 rd undertecknat av riksdagsledamot Annika Saarikko /cent m.fl.: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta för att minska studiestödsbeloppen som återkrävs och är målet att ändra systemet med återkrav så att det är skäligare och mer fungerande ur studerandenas synpunkt? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Enligt 5 i lagen om studiestöd (65/1994) är ett allmänt villkor för att studiestöd ska beviljas bland annat behov av ekonomiskt stöd. Behovet av ekonomiskt stöd bygger på den studerandes egna inkomster och bestäms enligt den så kallade årsinkomstmodellen. Detta innebär att den studerandes inkomster inte granskas när stödet beviljas, utan den studerande ska själv uppfölja sina inkomster under kalenderåret. Om inkomsterna för kalenderåret överskrider inkomstgränserna i 17 i lagen om studiestöd kan den studerande höja sin årsinkomstgräns till exempel genom att frivilligt betala tillbaka studiepenning och bostadstillägg som redan utbetalats. Frivillig återbetalning ska ske före utgången av mars månad kalenderåret efter stödåret. Tidsfristen för frivillig återbetalning av studiestödet förlängs med två månader till utgången av maj från och med år Då har den studerande tillgång till den förhandsifyllda skattedeklarationens uppgifter om inkomsterna under kalenderåret och kan bättre bedöma om han eller hon frivilligt ska återbetala överbetalt stöd inom den utsatta tiden. Vid Folkpensionsanstalten utreder man som bäst möjligheterna att utnyttja de förhandsifyllda skattedeklarationernas uppgifter så att man på basis av dem även skulle meddela den studerande om ett eventuellt överskridande av årsinkomstgränsen i god tid innan tidsfristen för frivillig återbetalning går ut. Förlängningen av tidsfristen för frivillig återbetalning uppskattas minska antalet återkrav och ändra några tusen studerandes beteende varje år. Om den studerandes egna inkomster överskridit årsinkomstgränsen som bygger på antalet stödmånader och den studerande inte frivilligt återbetalat studiestödet återkrävs överbetalda studiepenningar och bostadstillägg i samband med årsinkomstkontrollen som görs när beskattningen färdigställts. Återkravet sker i genomsnitt ca två år efter överbetalningen av stödet. Om den studerande betalar tillbaka studiepenning för ett år som beskattningen redan gjorts för beaktar skattemyndigheterna återbetalningen i beskattningen för återbetalningsåret som avdrag i förvärvsinkomsterna. Enligt 27 i lagen om studiestöd höjs beloppet på studiestöd som återkrävs med 15 procent. Det handlar om en höjning av beloppet på återkrävda studiepenningar och bostadstillägg av engångskaraktär och ingen ränta uppbärs i något fall på summan som återkrävs. När lagen stiftades var avsikten att med hjälp av höjningen styra den studerande att återbetala överbetalt stöd i tid och att förhindra att studiestödet används som ett räntefritt lån av staten. Frivillig återbetalning av överbetalt stöd inom utsatt tid är ett klart fördelaktigare alternativ för den studerande än återkrav. I förhållande till jämförbara årsräntor, dvs. räntelagens 8 procent eller räntenivån på ett lån utan garanti, är ni- 5

6 Ministerns svar vån på höjningen av det återkrävda studiestödet fortfarande motiverad. Om inkomstkontrollen för studiestödet genomfördes med ett halvt års intervaller skulle detta innebära en avsevärd ökning i arbetsmängden som krävs för kontrollen för både de studerande och Folkpensionsanstalten. I en sådan modell skulle inkomstkontrollen inte kunna göras endast på basis av beskattningsuppgifter, utan studiestödstagarna skulle därtill vara tvungna att utarbeta en separat redovisning för sina inkomster till Folkpensionsanstalten mitt under läsåret. Att skjuta upp återkravet till tiden efter utexamineringen skulle innebära en möjlighet att låna studiestödet i upp till närmare 10 år. Detta skulle öka statens studiestödskostnader eftersom man inte alls skulle genomföra årliga inkomstkontroller. Återkraven som sker i efterhand skulle öka till antalet och de enskilda summorna som återkrävs skulle vara avsevärt mycket högre än för närvarande, vilket skulle försvåra de nyutexaminerades ekonomiska ställning. Folkpensionsanstaltens nya förfarande att utmäta den återkrävda förmånen från skatteåterbäringen för en person som gjort en avbetalningsplan kan anses vara ett missförhållande i fråga om återkrav av studiestödet. Förfarandet används i fråga om nästan alla förmåner som betalas av Folkpensionsanstalten.För den studerande innebär utmätningen av skatteåterbäringen en avsevärd extra sanktion i form av en utmätningsavgift och en eventuell anteckning i utmätningsregistret. Den studerande kan undvika en registeranteckning genom att betala hela summan som återkrävs till Fpa innan skatteåterbäringen betalas. En ung människas utkomst är inte alltid etablerad och på grund av detta kan förfarandet försvåra utkomsten. Undervisnings- och kulturministeriet utreder möjligheterna att avstå från att utmäta skatteåterbäringen i fråga om summor som uppstått på basis av inkomstkontrollen av studiestödet. Antalet återkrav har ökat eftersom studerandena jobbar allt mera. Den huvudsakliga orsaken till detta är att studiestödets köpkraft minskat eftersom varken stödnivån eller studerandenas inkomstgränser höjts sedan I enlighet med regeringsprogrammet binds studiepenningen till index och systemet förnyas så att det stödjer studier på heltid och snabbare utexaminering. Indexjusteringar av studiepenningen ska framöver göra att studiestödet räcker bättre till. Därtill ska summorna för studielånets statsgaranti höjas och lånets användbarhet förbättras. Därtill införs studielånskompensation som en studielånstagare som avlagt högskoleexamen inom utsatt tid är berättigad till. Ett tillräckligt studiestöd gör det möjligt för de studerande att koncentrera sig på studierna utan arbete som förlänger studietiderna och bidrar därmed effektivt till att förhindra återkrav av studiestöd. Helsingfors den 13 maj 2013 Kultur- och idrottsminister Paavo Arhinmäki 6

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 299/2013 vp Opintotuen takaisinperinnän kohtuullistaminen Eduskunnan puhemiehelle Opintotuen tulovalvonnan takaisinperintä on huimassa kasvussa, opintotuen takaisinmaksajien määrä kasvoi

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 337/2008 vp Ylimääräisen opintotuen myöhästyneestä takaisinmaksusta perittävän koron alentaminen Eduskunnan puhemiehelle Opiskelijat maksavat ylimääräisiä opintotukiaan takaisin vuosi

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 276/2011 vp Opiskelijoiden tuloraja opintotukilaissa Eduskunnan puhemiehelle Opiskelijoilla on tällä hetkelläopintotuki, jossa on sekä tuloraja että vastikkeellisuus. Vastikkeellisuus

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 271/2009 vp Viivästyskorko liikaa maksetun opintotuen palauttamisen myöhästymisestä Eduskunnan puhemiehelle Opintotukijärjestelmässä on yhä käytössä järjestelmä, jota ei nykyisten korkojen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 85/2011 vp Varhennetun eläkkeen vaikutukset takuueläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Laki takuueläkkeestä tuli voimaan 1.3.2011, ja sen tarkoituksena on ollut turvata Suomessa asuvan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 128/2001 vp Opintotuen takaisinperinnän muuttaminen taannehtivaksi vuosilta 1999 ja 2000 Eduskunnan puhemiehelle Opintotuen takaisinperintää koskevat säädökset muuttuivat vuodenvaihteessa.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 337/2011 vp Opintotuen takaisinperintäsopimuksen sitovuus osapuolten kannalta Eduskunnan puhemiehelle Kansaneläkelaitos on ryhtynyt ulosmittaamaan opintotukia opiskelijoiden veronpalautuksista.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1094/2013 vp Eläkeläisten kireä verotus Eduskunnan puhemiehelle Kun henkilö jää eläkkeelle, hänen tulotasonsa puolittuu, kun sitä verrataan henkilön työelämästä saamaan palkkaan. Eläkeläisten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 522/2007 vp Alle 18-vuotiaiden oikeus opintotukeen opiskeltaessa toisella paikkakunnalla Eduskunnan puhemiehelle Varsinkin Pohjois-Suomessa opiskelupaikat näyttävät keskittyvän pitkien

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 986/2009 vp Auton katsastamisen mahdollistaminen Espanjassa Eduskunnan puhemiehelle Huomattava määrä suomalaisia asuu osan vuotta Espanjassa. Monilla on siellä oma Suomessa rekisteröity

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 685/2013 vp Opiskelijoiden veronpalautusten ulosmittaus Kelan toimesta Eduskunnan puhemiehelle Opintotuen vuosittainen tuloraja on 11 850 euroa kun opiskelija nostaa tukea yhdeksänä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 130/2008 vp Työ- ja työkyvyttömyyseläkkeiden maksupäivä Eduskunnan puhemiehelle Työeläkkeen ja työkyvyttömyyseläkkeen maksupäivä on kuukauden ensimmäinen päivä. Tapauksissa, joissa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 413/2007 vp Kela-korvattavat lääkkeet ja perhekohtainen omavastuu Eduskunnan puhemiehelle Joissakin sairauksissa on se tilanne, ettei Kelan korvauksen piirissä oleva lääke anna sitä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 159/2012 vp Aikuisen ADHD-potilaan metyylifenidaattilääkityksen korvaaminen Eduskunnan puhemiehelle ADHD aiheuttaa keskittymishäiriötä, se myös hankaloittaa ja vaikeuttaa ihmiselämän

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1106/2010 vp Nuorten asumistukijärjestelmien väärinkäyttö Eduskunnan puhemiehelle Vanhemmat käyttävät hyväkseen tukijärjestelmien porsaanreikiä sijoittamalla alaikäiset nuoret pois

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 59/2012 vp Ulkomailla äänestämisen helpottaminen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla äänestäminen on suomalaisissa vaaleissa äänioikeutetulle yhtä tärkeä oikeus kuin kotimaassakin oleskeleville

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 416/2013 vp Kehitysvamma-alan ammattitutkinnon kelpoisuus sosiaali- ja terveysalalla Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvamma-alan ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta tarjotaan useissa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1138/2002 vp Työssäoppimisajan palkan siirtäminen vuositulon periaatteen piiriin Eduskunnan puhemiehelle Kaikkiin toisen asteen tutkintoihin kuuluu vähintään 20 opintoviikon laajuinen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 62/2003 vp Pehmytkudosreuman lääkitys Kela-korvauksen piiriin Eduskunnan puhemiehelle Pehmytkudosreuman (fibromyalgian) hoitoon käytettävät lääkkeet eivät kuulu Kelan erityiskorvattavien

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 71/2004 vp Ulkomailla työskentelyn vaikutukset kansaneläkkeen viivästymiseen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla työskennelleiden Suomen kansalaisten eläkepäätökset viipyvät usein kuukausikaupalla.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 136/2011 vp Takuueläkkeen mukaisen vähimmäiseläkkeen turvaaminen varhennettua eläkettä saaville Eduskunnan puhemiehelle Parhaillaan eduskunnan käsittelyssä oleva takuueläkelain muutos

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 391/2001 vp Valtiokonttorin maksamien pienten eläkkeiden maksatuksen järkeistäminen Eduskunnan puhemiehelle Useimpien eläkkeellä olevien ihmisten kokonaiseläke koostuu monien eläkelaitosten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 612/2003 vp Käsityöläisten arvonlisävero Eduskunnan puhemiehelle Erilaiset maatilatorit toimivat käsityöläisten ja muiden pienten tavarantoimittajien myyntipaikkoina. Nykyinen arvonlisäverojärjestelmä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1355/2001 vp Ulkomaaneläkkeiden sairausvakuutusmaksut Eduskunnan puhemiehelle EU:n tuomioistuimen päätös pakottaa Suomen muuttamaan niiden eläkeläisten verotusta, jotka saavat eläkettä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 172/2009 vp Opintotuen takaisinperinnän kohtuullisuus Eduskunnan puhemiehelle Opintotukilain (65/1994) mukaisen opintotuen yhtenä myöntämisperusteena on taloudellisen tuen tarve, jota

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1058/2004 vp Ulkomailla asuvien henkilöiden Suomesta saatavien tulojen verotus Eduskunnan puhemiehelle Euroopan komissio on viime vuoden lopulla tehdyn päätöksen perusteella kehottanut

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 546/2010 vp Kuljettajantutkintojen kilpailuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi kilpailuttaa kuljettajantutkintojen vastaanottamisen 19 maakunnassa,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1091/2005 vp Opintotuen asumislisä Eduskunnan puhemiehelle Opintotuki koostuu opintorahasta, asumislisästä ja valtion takaamasta opintolainasta. Opintorahaa ja opintolainaa saa kuka

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 946/2010 vp Adr-ajolupavaatimukset Helsinki-Vantaan lentokentällä Eduskunnan puhemiehelle Autonkuljettajilta vaaditaan adr-ajolupa, mikäli he kuljettavat vaarallisia aineita yli sallittujen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 876/2010 vp Työnantajien Kela-maksun poiston vaikutus työpaikkojen määrään Eduskunnan puhemiehelle Työnantajien Kela-maksu on hallituksen esityksestä poistettu. Hallitus perusteli esityksessään

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 879/2004 vp Opintorahaa koskevan lainsäädännön muuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Opintotukea koskevan lain (21.1.1944/65) toisen luvun 11 :n (7.5.2004) toisen ja kolmannen kohdan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 133/2009 vp Valtion eläkevastuut Eduskunnan puhemiehelle Edellisen hallituksen aikana arvioitiin, että valtionhallinnosta voitaisiin vähentää vuoteen 2011 mennessä 9 650 työpaikkaa.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 964/2010 vp Oppilaitosten työharjoittelujaksot Eduskunnan puhemiehelle Ammattikorkeakoulut järjestävät monimuotoopetusta, jossa yhdistellään eri opetuskeinoja joustavasti keskenään.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1256/2001 vp Palkansaajan järjestäytymättömyys ammattiliittoihin Eduskunnan puhemiehelle Perustuslaki turvaa oikeuden olla järjestäytymättä ammattiliittoon. Käytännössä valinnanvapautta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1368/2010 vp Perheen yrittäjyyden vaikutus kotona asuvan aikuisen lapsen työmarkkinatukeen Eduskunnan puhemiehelle Nykyisin elämänvaiheiden muutoskohdissa nuoret aikuiset saattavat

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 281/2011 vp Lapsettomien leskien leskeneläkkeen ikärajojen laajentaminen Eduskunnan puhemiehelle Lapsettomien leskien leskeneläkettä saavat tämänhetkisen lainsäädännön mukaan 50 65-

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 777/2008 vp Kelan maksamat matkakorvaukset oman auton käytöstä Eduskunnan puhemiehelle Kela korvaa sairauden ja kuntoutuksen vuoksi tehtyjen matkojen kuluja. Kelan toimistosta voi hakea

Lisätiedot

Till riksdagens talman

Till riksdagens talman KK 496/2009 vp Mikaela Nylander /r ym. SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 496/2009 rd Publicering av platsannonser också i svenska dagstidningar Till riksdagens talman Enligt språklagen är en tvåspråkig myndighet skyldig

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 329/2009 vp Kasvirohdosvalmisteiden myyntikanavan määrittely lääkelaissa Eduskunnan puhemiehelle Luontaistuotealan keskusliitto ry ja Fytonomit ry ovat luovuttaneet 16.4.2009 ministeri

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 399/2007 vp Kansainvälisen adoption rajoitukset Eduskunnan puhemiehelle Lapseksiottamisesta annettua lakia (153/1985) muutettiin vuonna 1996, jotta Suomessa voitiin saattaa voimaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 482/2012 vp Leskeneläkkeen 50 vuoden ikäraja Eduskunnan puhemiehelle Leskeneläkettä koskevat säännökset edellyttävät leskeltä 50 vuoden ikää tietyissä tilanteissa. Kansaneläkelain mukaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 76/2006 vp Kelan järjestämän vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen suunnitelman laatiminen Eduskunnan puhemiehelle Kelalla on lakisääteinen velvollisuus järjestää vajaakuntoisten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 350/2007 vp Oikeus sairauspäivärahaan tai eläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Kontiolahtelainen Kauko Riikonen koki melkoisen yllätyksen, kun hän 1.6.2004 nilkkavammasta alkaneen sairausloman

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1258/2001 vp Kelan asumistuki Eduskunnan puhemiehelle Yleinen vuokrataso on noussut viime vuosien aikana huomattavan korkeaksi. Varsinkin pienten asuntojen neliövuokrat ovat kaupungeissa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 435/2003 vp Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoito Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoidon osalta on ilmennyt ongelmia ympäri Suomea. Monet kunnat

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 820/2013 vp Työosuuskunnassa työskentelevän työttömyysturva Eduskunnan puhemiehelle Työosuuskunta on liiketoimintaa harjoittava yritys ja työorganisaatio, joka on perustettu muodostamaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1019/2013 vp Poliisin lupapalveluiden ajanvaraus Eduskunnan puhemiehelle Poliisin lupapalveluita varten pitää jatkossa varata aika Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren poliisilaitoksella.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 759/2004 vp Liikunnanopettajien pätevöityminen terveystiedon opettajiksi Eduskunnan puhemiehelle Uuden lain myötä aikaisemmin valmistuneet liikunnanopettajat eivät ole päteviä opettamaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 590/2013 vp Poliisimiesten sivutyöluvat ja poliisijohdon palkkataso Eduskunnan puhemiehelle Lähes peräkkäisinä päivinä uutisoitiin ensin poliisimiesten sivutöistä ja niiden laillisuudesta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 883/2005 vp 17-vuotiaan opiskelijan toimeentulo Eduskunnan puhemiehelle Monet alaikäiset henkilöt joutuvat opintojensa vuoksi muuttamaan pois kotoaan, koska kotikunnassa ei ole tarjolla

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2001 vp Kunnan oikeus ilman perillisiä kuolleen henkilön kiinteistöön Eduskunnan puhemiehelle Perintökaaren mukaan ilman perillisiä kuolleen henkilön omaisuuden perii valtio. Omaisuus

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1376/2010 vp Byetta-lääkkeen korvattavuus tyypin 2 diabetesta sairastaville Eduskunnan puhemiehelle Byettä on pistettävä inkretiini, joka on ollut helmikuun alusta rajoitetusti peruskorvattava

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 77/2011 vp Euroopan vakautusmekanismin sopimusluonnos Eduskunnan puhemiehelle Hallitus on alkukesästä 2011 esittänyt Suomen liittymistä Euroopan vakautusmekanismiin (EVM), ja euroalueeseen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 393/2010 vp Kansaneläkelaitoksen puhelinyhteyden ruuhkaisuuden vähentäminen Eduskunnan puhemiehelle Kansaneläkelaitoksen asiakas yritti hoitaa puhelimitse asiaansa Kansaneläkelaitoksella,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 767/2001 vp Postinjakelu Kangasalan Kuohenmaalla Eduskunnan puhemiehelle Postin toiminta haja-asutusalueilla on heikentynyt. Postin jakaminen myöhään iltapäivällä ei ole kohtuullista.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 118/2004 vp Osa-aikaeläkkeeltä vanhuuseläkkeelle siirtyminen Eduskunnan puhemiehelle Vuoden 2005 alussa voimaan tulevan eläkeuudistuksen myötä vanhuuseläkkeelle voi siirtyä 63 68-vuotiaana.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 616/2008 vp Opiskelijan omien tulojen ajoittuminen suhteessa opintososiaalisiin etuuksiin Eduskunnan puhemiehelle Opiskelijan omien tulojen vaikutus opintorahaan ja asumislisään tutkitaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 505/2006 vp Linja-autoliikenteen polttoainevero Eduskunnan puhemiehelle Hallitus on vähentänyt joukkoliikenteen tukia, mistä on erityisesti kärsinyt harvaan asuttujen seutujen joukkoliikenne.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 101/2011 vp TV-kanavien tasapuolinen näkyvyys kaikkialla Suomessa Eduskunnan puhemiehelle Suomessa television käytöstä peritään televisiolupamaksu, jonka varat käytetään pääasiassa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1038/2013 vp Opintotuen huoltajakorotuksen palauttaminen ja opiskelijavanhempien asumistuki Eduskunnan puhemiehelle Valtiontalouden kestävyysvajeen taustalla yhtenä syynä on väestömme

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 303/2003 vp Lesken perintövero Eduskunnan puhemiehelle Suomen perintöverojärjestelmä saattaa asettaa leskeksi jääneen perijän hyvinkin hankalaan tilanteeseen, vaikka läheisen kuolemassa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 793/2004 vp Uskonnollinen painostus Eduskunnan puhemiehelle Ajatus lähestyvästä poismenosta saa monet ikäihmiset aikaisempaa kiinnostuneemmiksi uskonasioista. Tämä saattaa ikäihmiset

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 400/2004 vp Kurun metsäoppilaitoksen opetusmetsien riittävyys Eduskunnan puhemiehelle Kurun metsäoppilaitoksella on tällä hetkellä käyttöoikeus noin 1 200 metsähehtaariin valtion tai

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 751/2004 vp Osa-aikalisän nykyistä joustavampi käyttö hoivatyössä Eduskunnan puhemiehelle Osa-aikalisä antaa työntekijälle mahdollisuuden lyhentää työaikaansa määräaikaisesti. Työnantajan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1027/2010 vp Kehäradan Ruskeasannan aseman rakentaminen Eduskunnan puhemiehelle Kehärataa ollaan rakentamassa Vantaalle siten, että radan on tarkoitus valmistua vuonna 2014. Kehärata

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2009 vp Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen aravan rajoituksista vapautuminen Eduskunnan puhemiehelle Hiljattain julkisuudessa kerrottiin Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1291/2001 vp Vapaaehtoisen eläkevakuutuksen eläkeikäraja Eduskunnan puhemiehelle Työmarkkinoiden keskusjärjestöt pääsivät sopimukseen yksityisten alojen työeläkkeiden kehittämisestä.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1333/2010 vp Näkövammaisten kirjaston Celian tulevaisuus Eduskunnan puhemiehelle Celia on näkövammaisten kirjasto, joka on tarkoitettu Suomessa kaikille lukemisesteisille kansalaisille.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 944/2006 vp Työeläkkeen menetyksen korvaaminen Eduskunnan puhemiehelle Uuden eläkelain voimaan tullessa mahdollistui työeläkkeelle pääsy 63 vuoden iässä ilman, että menettäisi ansaitun

Lisätiedot

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi.

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi. KK 1370/1998 vp Kirjallinen kysymys 1370 Mikko Kuoppa Iva-r: Varhennetun vanhuuseläkkeen riittävyydestä Eduskunnan Puhemiehelle Varhennettua vanhuuseläkettä on markkinoitu ikääntyneille työntekijöille

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 528/2006 vp Talous- ja velkaneuvonnan valtionosuuden kohdentaminen Enon kunnalle Eduskunnan puhemiehelle Valtion talousarviossa on määräraha talous- ja velkaneuvontaan. Lääninhallitusten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1016/2009 vp Etuuksien leikkautuminen osa-aikaeläkkeelle siirryttäessä Eduskunnan puhemiehelle Työntekijä jäi pysyvästä työsuhteesta osa-aikaeläkkeelle 1. huhtikuuta 2009 alkaen. Myöhemmin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 937/2009 vp Lävistyksiä koskeva valvonta ja ohjeistus Eduskunnan puhemiehelle Lävistykset ovat kasvattaneet suosiotaan koristautumisen muotona. Lävistystä tehtäessä vahingoitetaan aina

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 489/2005 vp Polttoaineen valmisteveron palautus linja-autoyrityksille Eduskunnan puhemiehelle Bussien linjaliikenteen matkustajamäärät ovat jatkuvassa laskussa. Etenkin maaseudulla

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 412/2010 vp Linja-auton- ja kuorma-autonkuljettajan ammattipätevyyskoulutus Eduskunnan puhemiehelle Laki linja-auton- ja kuorma-autonkuljettajan ammattipätevyydestä (HE 149/2006 vp)

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 987/2009 vp 72 tunnin viisumivapaus venäläisille turisteille Eduskunnan puhemiehelle Vuonna 2008 Venäjältä tehtiin 2,3 miljoonaa matkaa Suomeen. Näistä 67 % eli 1,6 miljoonaa oli päivämatkoja.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1398/2010 vp Eläkkeensaajien asumistuki Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeensaajien keskuudessa on koettu ongelmana se, että eläkkeensaajien muuttaessa omasta kodistaan vanhainkotiin tai

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 191/2005 vp Pääomatulojen laskenta opintotuessa Eduskunnan puhemiehelle Opiskelijalla voi olla opintotukilain mukaan opintorahan lisäksi muita veronalaisia tuloja toimeentulon turvaamiseksi.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 140/2007 vp Konkurssipesään peräytettävät velat Eduskunnan puhemiehelle Takaisinsaannista konkurssipesään annetun lain (758/1991) 10 :ssä säädetään velan maksun peräytymisestä seuraavasti:

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 440/2012 vp Taksiautoilijoiden ajoluvan ikäraja Eduskunnan puhemiehelle Taksiautoilijat sekä linja- ja kuorma-auton kuljettajat ovat olennainen osa tieliikennettämme, ja heidän kykynsä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 264/2013 vp Eduskunnan suullinen kyselytunti radiossa Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan suullisella kyselytunnilla ministerit vastaavat kansanedustajien kysymyksiin. Kyselytunti mahdollistaa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 596/2013 vp Lymfaterapian Kela-korvauksen uudelleenarviointi Eduskunnan puhemiehelle Lymfaterapia on fysioterapian erikoisala, jolla hoidetaan erilaisia turvotuksia. Elimistössä virtaavaa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 734/2006 vp Invalidivähennys kunnallisverotuksessa Eduskunnan puhemiehelle Verotuksessa voidaan myöntää niin sanottu invalidivähennys lääkärin määrittelemän haitta-asteen perusteella.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 648/2002 vp Tupakkalain tulkinta Eduskunnan puhemiehelle Ympäristön tupakansavu luokitellaan syöpävaaralliseksi aineeksi. Tämä merkitsee sitä, että erityisen riskialttiita työntekijöitä,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 317/2012 vp Työeläkkeiden verotus Eduskunnan puhemiehelle Kaksi edellistä hallitusta on luvannut korjata eläkkeiden verotuksen samalle tasolle kuin palkansaajillakin. Toistaiseksi näin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 151/2001 vp Kelan maksama lomakustannuskorvaus yrityksille äitiys-, isyys- ja vanhempainrahakaudelta Eduskunnan puhemiehelle Äitiysrahakausi on 105 päivää, ja oikeus äitiysrahaan alkaa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 22/2008 vp Kaivostoiminnan jatkumisen turvaaminen Sodankylässä Eduskunnan puhemiehelle Sodankylän kunta on ollut hitaasti nousemassa 1990-luvun alun syvästä lamasta. Yhtenä merkittävänä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 680/2009 vp Nuorten akateemisten työttömyyden vähentäminen Eduskunnan puhemiehelle Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyys on kasvanut keväällä 2009 erityisesti 25 30-vuotiaiden

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 712/2013 vp Vammaisten henkilöiden avustajien palkkausjärjestelyn yhdenmukaistaminen Eduskunnan puhemiehelle Vammaisen henkilön avustajan työ on raskasta ja vaativaa, mutta matalasti

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 941/2002 vp Opintotukea saavien opiskelijoiden tulonlaskemisperusteet Eduskunnan puhemiehelle Opintotukea saavalle opiskelijalle on opintotukilaissa määritelty niin kutsuttu vapaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 34/2008 vp Ajoneuvoveron määräytyminen rekisteröitäessä huoltoauto henkilöautoksi Eduskunnan puhemiehelle Eräs pohjoiskarjalainen henkilö kirjoittaa aikovansa vaihtaa autonsa Itä-Suomen

Lisätiedot