Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 337/2011 vp Opintotuen takaisinperintäsopimuksen sitovuus osapuolten kannalta Eduskunnan puhemiehelle Kansaneläkelaitos on ryhtynyt ulosmittaamaan opintotukia opiskelijoiden veronpalautuksista. Kela ulosmittaa takaisinperittäviä tukia, vaikka se on tehnyt opiskelijan kanssa takaisinmaksusuunnitelman ja vaikka opiskelija on noudattanut suunnitelmaa ja maksanut erät sovitussa ajassa takaisin. Tämä tarkoittaa sitä, että allekirjoitettukin takaisinmaksusuunnitelma on vain yhteen suuntaan sitova: maksuvelvollisen on suoritettava takaisinmaksu aikataulussa, mutta sovitun aikataulun noudattaminen ei estä Kelaa viemästä saatavia perintään. Takaisinperittävään tukeen lisätään aina 15 prosenttia korotusta. Ulosoton yhteydessä kulut kasvavat entisestään, koska 15 prosentin korotuksen päälle tulevat ulosottomaksut, perintämaksut ja korot. Takaisinperittävä summa on ilman korotusta ja ulosotosta aiheutuvia kuluja keskimäärin euroa. Takaisinperintään joutuvat ovat vastavalmistuneita ja juuri työelämään päässeitä nuoria. Suomessa veronpalautuksia pidetään yleisesti tervetulleena "joululahjana", vaikka kyse on verovelivelvollisen etukäteen maksamista veroista, jotka palautetaan verovelvolliselle. Tämä on joka tapauksessa raha, jolla moni perhe mahdollistaa oikean joulun perinneruokineen ja lasten lahjoineen. Näin varsinkin nuorten vastavalmistuneiden ja -työllistyneiden nuorten kohdalla. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Miksi Kelan ja opiskelijan yhteisesti sopima ja allekirjoittama opintotuen takaisinmaksusuunnitelma sitoo vain opiskelijaa, mutta ei Kelaa? Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 2011 Maria Tolppanen /ps Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Maria Tolppasen /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 337/2011 vp: Miksi Kelan ja opiskelijan yhteisesti sopima ja allekirjoittama opintotuen takaisinmaksusuunnitelma sitoo vain opiskelijaa, mutta ei Kelaa? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Muiden etuuslakien tapaan myös opintotukilain (65/1994) 27 :n mukaan aiheetta maksettu tai määrältään liian suurena maksettu etuus on perittävä takaisin. Opintotukisaatava on myös ulosottokelpoinen ja voidaan ulosmitata ulosottokaaren (705/2007) sekä verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetun lain (706/2007) säännösten mukaisesti. Edellä mainittuihin lakeihin nojaten Kansaneläkelaitos on ottanut tänä vuonna käyttöön veronpalautusten ulosmittauksen osana osamaksusuunnitelmaa. Veronpalautusten ulosotto koskee kaikkien etuuksien perintää ja toteutetaan niissä tapauksissa, joissa takaisinperittävä etuus on erääntynyt ja maksamatta. Veronpalautuksen ulosmittauksesta ilmoitetaan velalliselle Kansaneläkelaitoksen perintäyksikön ja velallisen kanssa sovitussa kirjallisessa osamaksusuunnitelmassa. Veronpalautuksen ulosottoperintä ei aiheuta asiakkaalle maksuhäiriömerkintää tai luottotietomerkintää, mutta ulosotosta jää kahdeksi vuodeksi merkintä ulosottorekisteriin. Merkintä voi vaikeuttaa esimerkiksi vuokraasunnon saamista. Uuden menettelyn tarkoituksena on ollut tehostaa takaisinperintää. Kansaneläkelaitoksen uusi menettelytapa ulosmitata osamaksusuunnitelman tehneeltä henkilöltä takaisinperittävä etuus veronpalautuksesta on osoittautunut kohtuuttomaksi opintotuen saajien näkökulmasta. Menettelyä käyttöönotettaessa ei ole otettu huomioon sitä, että opintotuen takaisinperintään johtavat syyt ovat osittain opintotukijärjestelmästä johtuvia ja opintotuen takaisinperintään sisältyy jo nykyisellään sanktioita. Opintotuen liikamaksut tulojen vuoksi johtuvat pääasiassa siitä, että tuloja ei tutkita tukea myönnettäessä, vaan Kansaneläkelaitos tekee sen jälkikäteen verotuksen valmistuttua. Vastuu tulojen arvioimisesta ja seurannasta on opiskelijalla itsellään. Käytännössä tukea voi hakea vain tietyille kuukausille tai tuen maksun voi peruuttaa tai tukea voi palauttaa, jos työtulot ylittävät tukeen oikeuttavan vuositulorajan. Liikaa saatu tuki tulee palauttaa tukivuotta seuraavan kalenterivuoden maaliskuun loppuun mennessä, jotta tukikuukausi palautuu uudelleen käytettäväksi ja opiskelija välttyy takaisinperinnältä ja takaisinperittävälle summalle määrätyltä korotukselta. Menettelyn tarkoituksena on ohjata opiskelijaa tulojensa seurantaan ja ehkäistä samalla epätarkoituksenmukainen "opintotuen lainaaminen". Mutta näistä ehdoista huolimatta opiskelija voi nostaa tukea tietämättä, että tulorajat ylittyvät. Omien tulojen seuranta voi olla opiskelijalle vaikeaa esimerkiksi, jos hänellä on kalenterivuoden aikana useita lyhytaikaisia työsuhteita tai pääomatuloja. Myös opintojen aloitus- tai päättymisvuonna ansaitut merkittävät tulot saattavat johtaa tuen takaisinperintään, vaikka mukaan ei lasketa sitä osuutta, joka ylittää keskimäärin euroa kuukaudessa. Verotuksen valmistuttua Kansaneläkelaitos tekee tuloseurannan, jonka seurauksena opiskelija voi joutua maksamaan liikaa maksetun opintorahan tai asumislisän takaisin. Lisäksi takaisin- 2

3 Ministerin vastaus KK 337/2011 vp Maria Tolppanen /ps perittävälle summalle määrätään 15 prosentin korotus ja opiskelija menettää tukikuukautensa. Opintotuen takaisinperintään sisältyy siis jo nykyisellään varsin vakavia sanktioita, joiden lisäksi Kansaneläkelaitoksen uusi menettely tuo uusia sanktioita ja kustannuksia asiakkaalle. Menettely voi vaikeuttaa kohtuuttomasti opiskelijan toimeentuloa tilanteessa, jossa toimeentulo on mitoitettu osamaksusuunnitelman mukaisesti ja veronpalautus on suunniteltu käytettävän toimeentuloon pidemmälle ajalle tai jonkin välttämättömän menon rahoittamiseen. Nuorten ihmisten toimeentulo ei ole useinkaan vakiintunut, jonka vuoksi uusi menettely voi vaikeuttaa toimeentuloa jopa enemmän kuin muilla menettelyn piiriin kuuluneilla asiakasryhmillä. Lisäksi asiakas joutuu maksamaan ulosottomaksun, joka voi korottaa jopa 10 prosenttia perittävää etuutta. Monelle opiskelijalle veronpalautuksesta ulosmittaaminen tuli yllätyksenä, vaikka Kelan ja opiskelijan välisessä maksusuunnitelmassa on maininta, että suunnitelman tekeminen ei estä mahdollisten veronpalautusten ulosmittaamista. On hyvin ilmeistä, että tämä maininta ei ole ollut riittävän informatiivinen, tarkkarajainen ja asianmukainen. Takaisinmaksettavan etuuden ulosmittaaminen osamaksusuunnitelman tehneeltä opintotuen saajalta veronpalautuksista on kohtuutonta ja siitä olisi edellä mainituin syihin perustuen luovuttava. Ministeriöllä ei kuitenkaan ole toimivaltaa puuttua Kansaneläkelaitoksen tekemiin ratkaisuihin tai toimintaan. Kansaneläkelaitos on itsenäinen julkisoikeudellinen laitos, jonka hallintoa ja toimintaa valvovat eduskunnan valitsemat valtuutetut. Mielestäni Kelan valtuutettujen tulisi puuttua tähän kohtuuttomaan menettelyyn. Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 2011 Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 337/2011 rd undertecknat av riksdagsledamot Maria Tolppanen /saf: Varför är återbetalningsplanen för studiestödet som FPA och den studerande gemensamt avtalar om och undertecknar bindande endast för den studerande men inte för FPA? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Liksom andra förmånslagar förutsätter även studiestödslagen (65/1994) i 27 att en förmån som betalts utan grund eller till ett för stort belopp ska återkrävas. Studiestödsfordringar är också utmätningsbara och kan utsökas enligt bestämmelserna i utsökningsbalken (705/2007) och lagen om verkställighet av skatter och avgifter (706/2007). Med stöd av ovan nämnda lagar har Folkpensionsanstalten i år infört utmätning av skatteåterbäring som en del av återbetalningsplanen. Utmätningen av skatteåterbäringar gäller indrivningen av alla förmåner och genomförs i situationer där en återkrävd förmån förfallit och är obetald. Gäldenären meddelas om utmätning av skatteåterbäring i en skriftlig återbetalningsplan som Folkpensionsanstaltens indrivningsenhet och gäldenären överenskommer om. Utmätning av skatteåterbäringen förorsakar inte någon anteckning om betalningsstörning eller kreditupplysningsanteckning för klienten, men utmätningen antecknas för två år i utmätningsregistret. Anteckningen kan försvåra exempelvis erhållandet av en hyreslägenhet. Syftet med det nya förfarandet har varit att effektivisera indrivningen. Folkpensionsanstaltens nya förfarande enligt vilket en förmån som återkrävs av en person som uppgjort en återbetalningsplan utmäts ur skatteåterbäringen har visat sig vara orimligt ur studiestödstagarnas synpunkt. När förfarandet infördes har man inte beaktat att orsakerna som leder till att studiestödet återkrävs delvis beror på studiestödssystemet och att återkravet av studiestödet redan innefattar sanktioner. När studiestöd överbetalas på grund av inkomster beror detta främst på att inkomsterna inte granskas när stödet beviljas, eftersom Folkpensionsanstalten gör uppföljningen i efterskott när beskattningen färdigställts. Den studerande ansvarar själv för att uppskatta och uppfölja sina inkomster. Om förvärvsinkomsterna överskrider årsinkomstgränsen som berättigar till stöd kan man i praktiken söka stöd endast för vissa månader, inställa utbetalningen av stödet eller återbetala stödet. Det överbetalda stödet ska återbetalas före utgången av mars månad året efter stödåret för att stödmånaden ska kunna användas på nytt och den studerande ska undvika återkrav samt den höjning som påförs det återkrävda beloppet. Syftet med förfaranden är att sporra den studerande till uppföljning av sina inkomster och att samtidigt förhindra oändamålsenligt "lån av studiestöd". Men trots dessa villkor kan den studerande lyfta stöd utan att veta att inkomstgränserna överskrids. Uppföljningen av de egna inkomsterna kan vara svårt för den studerande till exempel om han eller hon under kalenderåret har flera kortvariga arbetsförhållanden eller kapitalinkomster. Även avsevärda inkomster som förtjänats under det år studierna inleddes eller avslutades kan leda till att stödet återkrävs, trots att man inte räknar med den andel som överskrider i genomsnitt 1970 euro per månad. 4

5 Ministerns svar KK 337/2011 vp Maria Tolppanen /ps När beskattningen färdigställts genomför Folkpensionsanstalten en inkomstuppföljning till följd av vilken den studerande kan vara tvungen att återbetala överbetalda studiepenningar eller bostadstillägg. Därtill påförs det återkrävda beloppet en höjning på 15 procent och den studerande mister stödmånaden. Med andra ord innefattar återkravet av studiestödet redan för närvarande kraftiga sanktioner, och Folkpensionsanstaltens nya förfarande medför nya sanktioner och kostnader för klienten. Detta förfarande kan på ett orimligt sätt försvåra den studerandes utkomst i ett läge där han eller hon dimensionerat utkomsten enligt återbetalningsplanen och planerat att använda skatteåterbäringen för utkomsten under en längre tid eller för någon oundviklig utgift. Det är ofta så att en ung människas utkomst inte är stabil, varvid det nya förfarandet kan försvåra utkomsten till och med i större grad än för andra klientgrupper som omfattas av förfarandet. Därtill måste klienten betala utmätningsavgiften, som kan höja det indrivna beloppet med upp till 10 procent. För många studerande kom utmätningen av skatteåterbäringen som en överraskning, trots att det i betalningsplanen mellan FPA och den studerande anges att uppgörande av en plan inte förhindrar utmätning av eventuella skatteåterbäringar. Det är alldeles klart att denna information inte varit tillräckligt tydlig, avgränsad och välformulerad. Det är orimligt att en förmån som ska återbetalas utmäts ur skatteåterbäringen för en studiestödstagare som uppgjort en återbetalningsplan och på basis av ovannämnda orsaker bör förfarandet slopas. Ministeriet har dock ingen behörighet att befatta sig med Folkpensionsanstaltens beslut eller verksamhet. Folkpensionsanstalten är en självständig offentligrättslig institution vars förvaltning och verksamhet övervakas av fullmäktige som utsetts av riksdagen. Jag anser att FPA:s fullmäktige bör åtgärda detta orimliga förfarande. Helsingfors den 15 december 2011 Kultur- och idrottsminister Paavo Arhinmäki 5