Tornionlaakson Kesäsiika Tornedalens Sommarsik Hankesuunnitelman tiivistetty versio
|
|
- Hannele Saarinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tornionlaakson Kesäsiika Tornedalens Sommarsik Hankesuunnitelman tiivistetty versio Versio 2.0/ MVa, JNi, ES 1
2 Sisällysluettelo TORNIONLAAKSON KESÄSIIKA TIIVISTELMÄ 3 TORNIONLAAKSON KESÄSIIKA, KUMPPANIT (KUMPPANEIDEN KARTOITUS, HYÖDYNSAAJAT) 5 VISIO 7 TORNIONLAAKSON KESÄSIIKA HANKKEEN TAVOITTEET 7 HANKKEEN KOHDERYHMÄT 8 2
3 Tornionlaakson Kesäsiika tiivistelmä Tornionlaakson Kesäsiika -hanke on alisen Tornionlaakson perinnekalastuskulttuureiden ja kesäsiian katoamisesta huolestuneiden tahojen yhteinen kehityshanke. Hankkeen päätavoitteena on vahvistaa Tornionlaakson ainutlaatuisten perinnekalastuskulttuureiden vetovoimaisuutta. Tavoitteena on lisätä tietämystä kalasta ja kulttuurisista erityispiirteistä alueen kalastajien, asukkaiden, yrittäjien ja erityisesti nuorten parissa. Hankkeen avulla luodaan edellytyksiä elävää kalastuskulttuuria tukevan Tornionjoen siikakannan kestävälle hoidolle. Hanke on lähtenyt paikallisista tarpeista. Hankkeen valmistelu on toteutettu Prosiika ry:n vetämänä talkootyönä yhdessä siian vaellusalueen kalastajien, asukkaiden ja yritysten sekä asiantuntijakumppanien kanssa. Valmisteluun on osallistunut yli 100 henkilöä erilaisissa tilaisuuksissa ja työpajoissa. Tornionlaakso on maailmanmittakaavassa ainutlaatuinen kulttuuriympäristö. Tornionjoen luonto ja kalakannat sekä samojen apajapaikkojen molemmin puolin sijaitsevat kylät ovat muodostaneet vuosisatojen ajan yhtenäisen ja yhdessä toimivan kokonaisuuden. Tornionlaakson Kesäsiika -hanke on ainutlaatuinen rajat ylittävä ja luonteva kokonaisuus Tornionlaakson luonnonvarojen tutkimusta, kalastusperinteen tallentamista sekä niiden hyödyntämistä Tornionlaakson ihmisten ja ystävien parhaaksi. Hankkeessa noudatetaan kestävän kehityksen ja periaatteita. Hanke tukee jokivarren elävöittämistä ja elinvoimaisuutta sekä sen tunnistamista maailmanperintölistan potentiaaliseksi kohteeksi. Hanke tuo myös uutta tietoa kalakantojen hoitoon osana valtakunnallista siikatutkimusohjelmaa. Molemmin puolin rajaa on toteutettu erilaisia ja erikokoisia kehitys- ja tiedonkeruuprojekteja. Esimerkiksi Maaseudun sivistysliiton Poukama hanke toi esille siiassa tapahtuneet muutokset sekä edisti kalakulttuuriin liittyvää tietoisuutta. Aiemmista hankkeista tuloksena on mm. Kukkolasta tehdyt webdokumentointi, valokuvateos ja historiikki. Ruotsin puolella on kunnostettu historiallista ympäristöä ja tuotettu mm. Sigge siika nuorten kirja sekä keittokirja. Kesäsiikahankkeen tavoitteena on hyödyntää hankkeissa aiemmin tuotettua materiaalia sekä kerätä materiaalia paikallisten ihmisten, museoiden ja medioiden arkistoista. Hankkeen toteuttaa päähakijana Lapin ammattikorkeakoulu, jonka hakijakumppaneina ovat Suomen Luonnonvarakeskus (LUKE), Norbotten Lässtyrelsen fiske-enhet, Tornedalens Folkhögskola, Kukkolan Kalastusmuseo ja Haaparannan kaupunki sekä Tornion kaupunki. Hankkeen yhteistyökumppaneina on Prosiika ry:n lisäksi laaja joukko jokivarren kalastuskuntia, kyläyhdistyksiä ja matkailuyrityksiä molemmin puolin rajaa sekä Tornionlaakson maakuntamuseo, Maaseudun sivistysliitto ja Rajajokikomissio, Tornionlaakson neuvosto ja Ylitornion kunta. 3
4 Kukkolan kalastusmuseon näyttelyn kehittäminen ja sen yhteyteen tulevan luontokeskuksen rajat ylittävä suunnittelu ovat osa hankkeen toimenpiteitä. Hankkeessa hyödynnetään modernia teknologiaa toteuttamalla laaja digitaalinen tietopaketti alisen Tornionlaakson ainutlaatuisesta perinnekalastuskulttuurista ja vaellussiiasta vetovoimaisille kesäsiikakotisivuille. Kotisivut täydentävät ja tulevat osaksi Kukkolan kalastusmuseon uudistettavaa näyttelyä ja suunniteltavaa luontokeskusta. Hankkeessa toteutetaan myös monipuolinen kerätyn digitaalisen kulttuuritiedon hyödyntämistä tukeva ja demonstroiva viestintäkokonaisuus, joka parantaa kulttuurin kiinnostavuutta eri kohderyhmien parissa. Kokonaisuus toteutetaan yhteistyössä eri toimijoiden ja yrittäjien kanssa. Hankkeessa demonstroidaan myös perinteisiin perustuvia rajat ylittäviä elämyspalveluita, jotka konkretisoivat kalastuskulttuurin tuomia sisältöjä Tornionlaakson matkailuelinkeinolle. Hankkeen kalantutkimusosiossa tutkitaan siikakantaa modernein menetelmin ja tunnistetaan siikakannan vaihteluun vaikuttavia avaintekijöitä. Myös tutkimuksessa yhdistetään uutta tutkimustietoa ja kalastajien hiljaista tietoa ainutlaatuiseksi digitaaliseksi tietopaketiksi. Lisääntynyt tietämys luo edellytyksiä tutkijoiden ja kalastajien yhteistyönä tapahtuvaan siikakannan kestävään vaalimiseen. Siian tutkimustyö liittyy kiinteästi muihin LUKE:ssä meneillään oleviin siikatutkimuksiin ja vastaa erityisesti MMM:n siikatyöryhmän loppumietinnössä esitettyihin vaellussiikaa koskeviin selvitystarpeisiin. Hanke tukee Eu:n Interreg Nord ohjelman erityistavoitetta 3.1. Alueen kulttuuri ja kulttuuri-perintö vahvistuu ja elävöityy. Hankkeen toimenpiteet tukevat yhteisen kulttuuriperinnön ja identiteetin kehitystä alueen asukkaiden ja etenkin nuorten parissa. Kulttuurin ja kulttuuriperinnön näkyväksi tekeminen, säilyttäminen, siirto ja soveltaminen tapahtuvat uusia teknologioita hyödyntäen. Kesäsiika hanke parantaa edellytyksiä kalakannan ja luonnonympäristöjen hoidon tietämystä alueen asukkaiden, kalastajien ja tutkijoiden parissa. Hankkeen kustannusarvio on n , josta suomalaisten toimijoiden osuus on n ja ruotsalaisten toimijoiden osuus on Hankkeen kestoaika kolme vuotta, Tornionlaakson kesäsiikahankkeen rahoitussuunnitelma; EU:n Interreg Nord ohjelma rahoittaisi 65 %, kansalliset vastinrahoitusosuudet 35 % tulisi julkisilta rahoittajilta (Lapinliitto, Länsstyrelsen, Landstinget, jne) sekä hankekumppaneiden omarahoituksena, kalastuskuntien merkittävällä panostuksella, yritysten ja muiden toimijoiden yhteistyönä. Lisäksi hankkeessa tehdään erilaisia talkootöitä. 4
5 Tornionlaakson kesäsiika, kumppanit (kumppaneiden kartoitus, hyödynsaajat) Hankeidea ja hankesuunnitelma on valmisteltu Prosiika ry:n vetämänä hankekumppaneiden sekä alisen Tornionlaakson kalastuskuntien ja yritysten yhteistyönä. Valmistelu on tapahtunut paljolti talkootyönä ja siihen on osallistunut yli 100 henkilöä useissa eri tilaisuuksissa ja työpajoissa. Prosiika ry tarkoituksena on palauttaa vaellussiika Perämeren pohjukkaan laskeviin jokiin ja nostaa siika sille kuuluvaan arvoonsa, kohottaa yleistä tietoisuutta siiasta ja ainutlaatuisesta siian lippouskulttuurista sekä vaalia ja kehittää siian perinteistä kalastuskulttuuria. Kalastajat ja kalastuskunnat ovat kiinnostuneet Tornionjoen siikakannan vaihteluun vaikuttavista avaintekijöistä ja edellytyksien luomisesta siikakannan elpymiselle saalismäärän, koon ja ajoituksen suhteen. Toisaalta toimijoita kiinnostaa yhteisten apajapaikkojen perinteisen kalastuksen järjestäminen, ylläpitäminen sekä nuorten saaminen mukaan toimintaan. Kalastuskunnat ovat sitoutuneet hankkeen merkittävään vastinrahoi-tukseen ja toimivast hankkeessa asiantuntijatahoina. Mukana on merkittävä määrä kalastuskuntia. Jokivarren asukkaat ja kyläyhdistykset ovat eläneet symbioosissa kalastuskuntien kanssa ja kalastuskulttuuri on myös merkittävä osa niiden historiaa sekä perinnettä valtakunnan rajan molemmin puolin. Hankkeen aikana edistetään vuosisatoja vanhaa rajan ylitse tapahtuvaa kansakäyntiä tunnuksella Yksi kylä ja kaksi valtakuntaa. Yhteistyö yritysten ja perinnekalastajien kanssa luo edellytyksiä perinnekalastukseen ja kalastuskulttuurin perustuvalle aidolle kilpailuedulle matkailuliiketoiminnassa. Kalastuksen ja kalastuskulttuurin pohjalta voidaan kehittää matkailulle elämys ja opastuspalveluita, tarinoita ja ruokatarjontaa. Hankkeessa on tarkoitus demonstroida näitä mahdollisuuksia. Yritykset ovat hankkeen vastinrahoituskumppaneita. Lapin ammattikorkeakoulu on merkittävä kulttuurisisällön tallentaja ja tuottaja sekä uuden teknologian soveltaja osana maakunnallista opetustehtäväänsä kulttuurin ja matkailun parissa. Sen lisäksi se on pohjoisen alueen merkittävin EU projektien hallinnoija. Lapin AMK on Tornionlaakson kesäsiikahankkeen päähakijakumppani, sisällöntuottaja sekä projektin hallinnoija että vastinrahoittaja. Kukkolan Kalastusmuseon / Haaparannan kaupungin tavoitteena on laajentaa kalastusmuseon näyttelyä ja kehittää luontokeskusta koko Tornionlaakson kalastuskulttuuria 5
6 ja luontoa kattavaksi. Hankkeessa tuotettu materiaali tukee tätä tavoitetta erityisen hyvin ja kalastusmuseo on tulevien Tornionlaakson kesäsiika kotisivujen ylläpitäjä. Haaparannan kaupungin tavoitteena on myös parantaa edellytyksiä matkailun kehittämiselle ja tukea imagoa perinnekulttuurin ja ympäristön vaalijana. Kaupunki osallistuu hankkeen Ruotsin puoleisen kalastuskulttuurin keräämiseen. Se on yksi merkittävä hankkeen hakijakumppani ja vastinrahoittaja. Tornionlaakson maakuntamuseo on tätä kautta hankkeen asiantuntijakumppanina. Tornion kaupungin tavoitteena on parantaa edellytyksiä matkailuelinkeinon kehittämiselle ja tukea alueen perinnekalastuksen ja kalastuskulttuurin tallentamista ja hyödyntämistä sekä tukea imagoa perinnekulttuurin ja ympäristön vaalijana. Kaupunki osallistuu hankkeen Suomen puoleisen kalastuskulttuurin keräämiseen ja tallentamiseen. Lisäksi maakuntamuseon edustaja toimii hankkeen ohjausryhmässä asiantuntijajäsenenä, ja peruskoululaisille tarjotaan mahdollisuus osallistua hankkeen toimintaan. Tornion kaupunki on hankkeen hakijakumppani ja vastinrahoittaja. LUKE (Luonnonvarakeskus) ja NB Länsstyrelsen Fiske-enhet ovat kiinnostuneet vaihtelevan siikakannan tutkimisesta Itämerenalueen suurimmassa poikasia tuottavassa Tornionjoessa. Uusien tutkimusmenetelmien ja teknologioiden soveltaminen kalatutkimukseen luo edellytyksiä myös laajempaan hyödyntämiseen. Tornedalens Folkhögskolan on mahdollisuus kehittää kalastukseen ja joen suojeluun liittyvää osaamista sekä tuottaa perinteiden säilyttämiseen tähtääviä kursseja erilaisille kohderyhmille. Kaikki kolme ovat hankkeen hakijakumppaneita ja vastinrahoittajia Ylitornion ja Övertorneån tavoitteena on parantaa edellytyksiä matkailuelinkeinon kehittämiselle ja tukea kuntien alueen perinnekalastuksen ja kalastuskulttuurin tallentamista ja hyödyntämistä sekä tukea imagoa perinnekulttuurin ja ympäristön vaalijana. Molemmat kunnat ovat hankkeen vastinrahoittajia. Tornionlaakson neuvosto on Torniolaakson kuntien yhteistyöelin, jonka tehtäviä ovat mm. Tornionlaakson vetovoimaisuuden lisääminen profiloinnin ja markkinoinnin avulla, Tornionaakson kulttuurin vaaliminen ja kehittäminen elinkeinoelämän kehittäminen. Tornionlaakson neuvosto toimii hankkeen yhteistyökumppanina ja asiantuntijatahona. Suomen ja Ruotsin välille on solmittu uusi rajajokisopimus, joka tuli voimaan 1. lokakuuta Samalla perustettiin uusi Suomalais-ruotsalainen rajajokikomissio. Komissio edistää maiden yhteistoimintaa vesiasioissa, kehittää rajajokialueen ympäristöyhteistyötä sekä toteuttaa EU:n vesiin liittyvistä direktiiveistä johtuvia tehtäviä. Rajajokikomissio toimii hankkeen yhteistyökumppanina ja asiantuntijatahona jokivarren kalastuksiin ja vesiasioihin liittyvissä kysymyksissä. 6
7 Kuntien koulut ja oppilaitokset saavat mahdollisuuden tutustuttaa opettajansa ja oppilaansa alisen Tornionlaakson kalakannan hoitoon, kalastukseen ja kalastuskulttuuriin. Koulujen ja hankkeen tavoitteiden näkökulmasta tämä toimii osana alueen kulttuuriperinnön ja identiteetin kehittämistä erityisesti nuorten parissa. Esimerkiksi Sigge siika kirjan hyödyntämisestä on koululaisten keskuudessa positiivisia kokemuksia. Maaseudun sivistysliitto on toteuttanut aikaisemman Poukamahankkeen ja on Kesäsiikahankkeen asiantuntijakumppanina tehtävänsä mukaisesti Visio Tornionlaakson perinnekalastuskulttuurit ovat elinvoimaisia ja Tornionlaakso on tunnistettu paikallisten ja matkailijoiden vetovoimaiseksi kohteeksi sekä potentiaaliseksi Unescon maailmanperintökohteeksi Tornionjoessa on elinvoimainen, vahvistunut siikakanta. Siikakantaa vaalitaan kestävin periaattein ja menetelmin kalastajien ja tutkijoiden yhteistyönä. Kukkolan kalastusmuseon ja luontokeskuksen näyttelyt esittelevät koko Tornionlaakson kalastuskulttuuria ja luontoa kansantajuisesti ja siitä on tullut suosittu vierailukohde matkailijoiden ja paikallisten asukkaiden keskuudessa. Tornionlaakson kesäsiika hankkeen tavoitteet Hankkeen päätavoitteena on vahvistaa Tornionlaakson ainutlaatuisten perinnekalastuskulttuurien tietämystä ja vetovoimaisuutta alueen kalastajien, asukkaiden, yrittäjien ja erityisesti nuorten parissa sekä luoda edellytyksiä elävää kalastuskulttuuria tukevan Tornionjoen siikakannan kestävälle hoidolle perinne ja tutkimustiedon helppo saatavuus ja hyödynnettävyys kaikille kesäsiian ja kalastuskulttuurin ystäville osana Kukkolan kalastusmuseon ja Tornionlaakson maakuntamuseon näyttelykokonaisuutta houkutella lisää kesäsiian ja kalastuskulttuurin ystäviä Tornionlaaksosta ja sen ulkopuolelta tuottaa lisätietoa Tornionjoen kesäsiikakannan kestävän kehityksen ja käytön mukaisen hallinnoinnin ohjaukseen ja tueksi. Hankkeen myötä karttuva tietopääoma edesauttaa 7
8 elinvoimaisen siikakannan säilymistä ja siten myös siiankalastuksen mahdollisuuksien ylläpitoa joki- ja rannikkoalueella tutkijoiden ja kalastajien yhteinen, rajat ylittävä tahdonilmaus elinvoimaisen siikakannan kestävän hoidon avaintekijöistä, tavoista ja tavoitteista 8
9 Hankkeen kohderyhmät Tornionlaakson kesäsiika hankkeen tärkein kohderyhmä ovat nuoret kaikissa ikäryhmissä. Nuoret ovat tärkeitä kalastuskuntien tulevia osakkaita ja sitä kautta elävän kalastuskulttuurin ja jatkumisen kannalta avainhenkilöitä. Samoin he ovat tulevina kalastajina avainhenkilöitä pitkäjänteisen siikakannan kestävän hoitamisen toteuttamisessa. Nuoret ovat myös tärkeä ryhmä myös jokivarren matkailun kehittämisen kannalta sekä työtekijöinä että vierailijoina. Tietämys kalastuskulttuurin hyödyntämismahdollisuuksista osana matkailun tarjontaa voi parantaa jokivarren vetovoimaisuutta ja työllistämismahdollisuuksia rajan molemmin puolin. Nuorten näkökulma ja ideat kulttuurin tallentamisessa, esittämisessä, markkinoinnissa sekä uusien teknologioiden hyödyntämisessä ovat hankkeen onnistumiselle tärkeitä samalla kun edistetään nuorten osallistumista perinteiden vaalimiseen. Nuoret osallistuvat vuorovaikutteisesti uuden perinnekulttuurin tuottamiseen. Tornionlaakson kesäsiika hankkeen muita kohderyhmiä ovat kalastajat, asukkaat, tutkijat, yrittäjät, erilaiset kotimaiset ja ulkomaiset matkailijat sekä erilaiset yhteisöjen edustajat. 9
Tornionlaakson Kesäsiika Tornedalens Sommarsik Hankehakemus
Tornionlaakson Kesäsiika Tornedalens Sommarsik Hankehakemus Tornionlaakson Vesiparlamentti 3-4.11.2015 Markku Vaaraniemi, Prosiika r.y. Taustaa Genomsnitt dagfångst av siken Heinäkuussa 2009 Matti ihmetteli
LisätiedotPaikallista tietoa, tiedettä ja nykyaikaista matkailumarkkinointia
Paikallista tietoa, tiedettä ja nykyaikaista matkailumarkkinointia Kesäsiika hanke lyhyesti Rajojen ylittäminen hankkeen valmistelussa ja toteutuksessa Huomioita rajan ylittämisestä Kuntaseminaari, Muonio
LisätiedotKulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi 2018
Kulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi 2018 Kulttuuriperintövuosi Projekteja, tapahtumia, aloitteita, kampanjoita ympäri Eurooppaa. Toteuttajina EU:n jäsenvaltiot, alueelliset ja paikalliset viranomaiset/toimijat,
LisätiedotInterreg Pohjoinen 2014-2020
Interreg Pohjoinen 2014-2020 Osa-alue Nord ja osa-alue Sápmi Toimintalinjat Ohjelmabudjetti = n. 76 MEUR! 8,6% 29,1% EU-varat n. 39 MEUR IR-varat n. 8 MEUR Vastinrahoitus n. 29 MEUR 29,1% 33,3% Tutkimus
LisätiedotKulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävän matkailun toimintamalli kulttuuriympäristöissä I Anne Mattero Opetus- ja kulttuuriministeriö
Kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävän matkailun toimintamalli kulttuuriympäristöissä 11.10.2018 I Anne Mattero Opetus- ja kulttuuriministeriö Tutkimuksen tausta Kansainvälisen matkailun kasvu Vuonna
LisätiedotKulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi 2018 KULTTUURIPERINTÖMME: KUN MENNYT KOHTAA TULEVAN
Kulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi 2018 Kulttuuriperintövuosi Projekteja, tapahtumia, aloitteita, kampanjoita ympäri Eurooppaa. Toteuttajina EU:n jäsenvaltiot, alueelliset ja paikalliset viranomaiset/toimijat,
LisätiedotInterreg Pohjoinen Kokkola 16.12. 2014
Interreg Pohjoinen Kokkola 16.12. 2014 Ohjelma-alue Pohjoinen ja Sápmi Pinta-ala: Pohjoinen n. 380 221 km 2, Sápmi: n. 388 350 km² (sisältää Kuolan niemimaan Venäjällä). Asukasluku: n.1,4 miljoonaa asukasta,
LisätiedotTulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat
Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien
LisätiedotRautjärven sotahistoria- hanke
Liite 1 74 HANKESUUNNITELMA Laadittu 4.3.2016 Rautjärven sotahistoria- hanke 1. Hakijan yhteystiedot Rautjärven kunta Projektijohtaja, Juha-Pekka Natunen Simpeleentie 12, 56800 SIMPELE 040 581 8040 juha-pekka.natunen@rautjarvi.fi
LisätiedotKulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi 2018 KULTTUURIPERINTÖMME: KUN MENNYT KOHTAA TULEVAN
Kulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi 2018 Kulttuuriperintövuosi Projekteja, tapahtumia, aloitteita, kampanjoita ympäri Eurooppaa. Toteuttajina EU:n jäsenvaltiot, alueelliset ja paikalliset viranomaiset/toimijat,
LisätiedotForssan seudun Green Care - klusterihanke
Forssan seudun Green Care - klusterihanke 2016 2017 Yliopettaja Päivi Homan-Helenius, Hämeen ammattikorkeakoulu, Hoitotyön koulutusohjelma, Forssa Museo Militarian Tykkihalli, Linnankasarmi, Hämeenlinna
LisätiedotSuomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä
LisätiedotAineeton perintö kulttuurisena voimavarana Outi Tuomi - Nikula, Turun yliopisto outi.tuomi-nikula@utu.fi
Aineeton perintö kulttuurisena voimavarana Outi Tuomi - Nikula, Turun yliopisto outi.tuomi-nikula@utu.fi KESTÄVÄ KULTTUURI- SEMINAARI HELSINGISSÄ 27.1.2011 Tämä talo on minun eikä kuitenkaan minun Ne jotka
LisätiedotTulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia
Tulevaisuuden Museo-Suomi Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia 24.10.2010 Taiteen ja kulttuurin luova vaikutus säteilee elämän kaikille alueille. Hallitusohjelma Kattavin
LisätiedotFaron sopimuksen suositukset
Faron sopimuksen suositukset Kohti kestävää kulttuuriperintötyötä Tässä tekstissä kerrotaan, mitä Faron sopimus tarkoittaa Suomelle. Sopimuksen hyötyjä ovat esimerkiksi: - Kaikki ihmiset voivat vaikuttaa
LisätiedotSaimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen. www.kehy.fi
Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Saimaa geomatkailukohteeksi miksi? Saimaa on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja kiinnostava järvialue - esimerkiksi Lonely Planet
LisätiedotVetovoimaa maaseudulle yhteistoimilla ja verkostoitumalla
Vetovoimaa maaseudulle yhteistoimilla ja verkostoitumalla 2017-20 Visio: Etelä-Savossa parhaat kalastusmahdollisuudet ja vetovoimaiset kalakannat kestävällä kalastuksella Eräsuunnittelija Eero Hartikainen,
LisätiedotLasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta
Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta Forssan seudun Green Care klusterihankkeen 2016 2017 aloitusseminaari 16.2.2016 Yliopettaja Päivi Homan-Helenius HAMK ja tutkija Anja Yli-Viikari
LisätiedotKulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?
Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen
LisätiedotHaetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan
Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan Markku Ahonen, Lapin kalatalouden toimintaryhmä Risto Pyhäjärvi, Lokan Luonnonvara osuuskunta Marjaana Aarnio, Sodankylän kunta KALATALOUDEN TOIMINTARYHMÄT Euroopan
LisätiedotYksityiskohtainen tulvakartoitus Tornionjoen alaosalla
Yksityiskohtainen tulvakartoitus Tornionjoen alaosalla Lapin Ely-keskus, Marko Kangas ympäristöhoidon vastuualue 1.7.2010 1 Taustaa Tulvadirektiivi Euroopan Unionin direktiivi tulvien arvioinnista ja hallinnasta
LisätiedotPohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman
Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman päivitys Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoitoohjelman päivittäminen lähtökohtana saadaan näkemys kulttuuriympäristön tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä
LisätiedotSaimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke
Saimaa Geopark valmisteluhanke Geopark Saimaalle -seminaari 4.11. 2014 projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Saimaa geomatkailukohteeksi - miksi? Saimaalla on kansainvälisestikin katsottuna ainutlaatuinen
LisätiedotTornionjoen kesäsiika Erkki Jokikokko Suomen Kalakirjaston juhlaseminaari Olos
Tornionjoen kesäsiika Erkki Jokikokko Suomen Kalakirjaston juhlaseminaari Olos 23.11.2017 Luonnonvarakeskus Merialueen kaupallisen kalastuksen saalis 1980-2016 (tonnia) 6000 5000 Turska** Kampela Siika
LisätiedotKauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden
Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön
LisätiedotElinvoimaa kulttuuriympäristöistä. Liisa Bergius Keski-Suomen liitto
Elinvoimaa kulttuuriympäristöistä Liisa Bergius Keski-Suomen liitto Kulttuuriperintöbarometri 201 Museovirasto ja ympäristöministeriö Tekijä Jaakko Hyry Kantar TNS Oy 22..201 Työ 22010 Viittausohje: Kulttuuriperintöbarometri
LisätiedotPerämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL
Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL Siian merkitys Suomessa Siian tarjonta Suomessa 2010: 3 329 tn Tärkeä kala ammatti- ja vapaa-ajan kalastajille,
LisätiedotTornion-Muonionjoen vesistön kalastusmatkailun kehittäminen. Johanna Koivumaa Kehitysjohtaja, Kolarin kunta
Tornion-Muonionjoen vesistön kalastusmatkailun kehittäminen Johanna Koivumaa Kehitysjohtaja, Kolarin kunta Kalastusmatkailustrategia Kalastusmatkailustrategia valmistui 11/2015 Strategian ovat laatineet
LisätiedotLusto - metsäkulttuuria kansallismaisemassa
Lusto - metsäkulttuuria kansallismaisemassa Suomen metsämuseo ja -tietokeskus Lusto avattiin kansallismaisemaan Punkaharjulle 1.6.1994 Toimintaa säätelevät museolaki ja asetus kulttuuri- ja luonnonperintöä
LisätiedotMaakunnan tiedolla johtaminen ja tietoaltaan hyödyntäminen Jyrki Tirkkonen Liiketoimintapäällikkö, Tiedolla johtaminen ja informaation hallinta
Maakunnan tiedolla johtaminen ja tietoaltaan hyödyntäminen Jyrki Tirkkonen Liiketoimintapäällikkö, Tiedolla johtaminen ja informaation hallinta Jari Uotila Johtava konsultti, Uudet liiketoiminnot Istekki
LisätiedotRokua Geopark: tavoitteet, toiminta ja tuloksia Toiminnanjohtaja Vesa Krökki
Rokua Geopark: tavoitteet, toiminta ja tuloksia Toiminnanjohtaja Vesa Krökki Rokua Geopark Suomen ensimmäinen ja Maailman pohjoisin Geopark Rokua Geopark Jäsenyys lokakuussa 2010 Teema: Jääkauden perintö
LisätiedotSatakunnan Museo Satakunnan Museo Rosenlew-museo Luontotalo Arkki Rakennuskulttuuritalo Toivo ja Korsmanin talo Satakunnan kulttuurifoorumi 12.3.
Satakunnan Museo Satakunnan Museo Rosenlew-museo Luontotalo Arkki Rakennuskulttuuritalo Toivo ja Korsmanin talo Satakunnan kulttuurifoorumi 12.3.2014 Satakunnan Museon tehtävä ja vastuualue Satakunnan
LisätiedotInterreg Pohjoinen
Interreg Pohjoinen 2014-2020 Päivän ohjelma Ohjelma-alue Toimintalinjat tulokset/ tavoitteet/ toiminnat Toimien valintaa johtavat periaatteet Muut valintaa johtavat periaatteet Priorisoinnin yhteydessä
LisätiedotKulttuuriympäristöt Länsi-Lapin maakuntakaavassa
Kulttuuriympäristöt Länsi-Lapin maakuntakaavassa Tornio 14.1.2012 Riitta Lönnström Suunnittelujohtaja Lapin liitto Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaavoituksessa on osoitettava valtakunnallisesti
LisätiedotUUDEN KALASTUSLAIN TOIMEENPANO. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö
UUDEN KALASTUSLAIN TOIMEENPANO Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö Kalataloushallinnon strategia Toiminta-ajatus Strategiset päämäärät Kalataloushallinto turvaa kalakantojen elinvoimaisuuden,
Lisätiedot48 16.06.2015 56 11.08.2015 90 11.11.2015 19 25.02.2016 Ideat kehiin - Inarin kylien esiselvityshankkeeseen osallistuminen/jatkoajan hakeminen/hankkeen tulokset 75/00.01.05.02/2016 NORD 48 Kehittämiskoordinaattori
LisätiedotMUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011
MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuton ja monikulttuurisuuden nostaminen
LisätiedotLiite 2 Valtakunnallisten erikoismuseoiden Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä neuvottelut Tekniikanmuseo Dnro 124/005/2011
Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. 2. Elämyksellinen oppimisympäristö 3. Osallistava ja verkottuva kulttuuriperintöalan toimija Valtakunnallinen vaikuttaminen omaan erikoisalaan
LisätiedotAamukahvit matkailutoimijoille Varpasaari Kalastuspuisto Saimaa Geopark -projekti
Aamukahvit matkailutoimijoille 2.5. Varpasaari Kalastuspuisto Saimaa Geopark -projekti Heli Rautanen 5/8/2017 1 Saimaa Geopark Mikkeli Juva Sulkava Puumala Imatra Lappeenranta Savitaipale Taipalsaari Ruokolahti
LisätiedotLAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2
LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden
LisätiedotRajan ylittävään yrittämiseen liittyvän tiedon saatavuus ja riittävyys
1eLINKEI UUTISKIRJE 5/2013 EU:n Interreg IV Pohjoinen -ohjelman rahoittama Elinkeinopalvelut TornioHaparanda hanke käynnistyi syyskuussa 2012 jatkuen kesäkuuhun 2014. Muita rahoittajia ovat Haaparannan
LisätiedotSVM osallistuu Museoviraston vetämään hankkeeseen valokuvaaineistojen
Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. Museon kokoelmien tuominen verkkoon 2. Museon osallistuminen asiantuntijana Museoviraston vetämään Museo 2015 -hankkeeseen, jossa luodaan valtakunnallista
LisätiedotVapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa
PUHTI-tilastomylly 7/2019 PUHTI Muuttuvat yritystoiminnan muodot Pohjois-Karjalan maaseudulla -hanke Kuva: Mikko Kela Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa Vapaa-ajankalastuksella on useita tärkeitä
LisätiedotVetovoimaa maaseudulle
Vetovoimaa maaseudulle 2017-20 Visio: Etelä-Savossa parhaat kalastusmahdollisuudet ja vetovoimaiset kalakannat kestävällä kalastuksella Kalastusbiologi Teemu Hentinen, ELY-keskus Järvi-Suomen kalatalouspalvelut
LisätiedotLusto vahvistaa suhteita metsään
Lusto vahvistaa suhteita metsään LUSTO SUOMEN METSÄMUSEO STRATEGIA 2018 2022 LUSTO SUOMEN METSÄMUSEO STRATEGIA 2018-2022 Suomen Metsämuseo Luston toimintaympäristössä on viime vuosien aikana tapahtunut
LisätiedotSaaristomuseo Pentala. Merellisen Espoon helmi
Saaristomuseo Pentala Merellisen Espoon helmi Kehitämme menestyvää ja hyvinvoivaa Espoota. Tulevaisuuden Espoo on luova ja rohkea kulttuurikaupunki, joka tukee kestävää elämäntapaa ja uuden talouden toimintaa.
Lisätiedotverkostoissa ja järjestöissä (Worklab, IALHI) Muutetaan Kuurojen museon kokoelmat Helsingin Valkeasta talosta Tampereelle
Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. Kansallisen ja kansainvälisen verkostoitumisen ja yhteistyön kehittäminen toteuttamalla yhteishankkeita 2. Valtakunnallisen tallennustoiminnan
LisätiedotPalveleva Kaukolämpö FinDHC ry:n
Palveleva Kaukolämpö FinDHC ry toimintasuunnitelma 2019 2019 Palveleva Kaukolämpö FinDHC ry:n toimintasuunnitelma toimintavuodelle 2019 Palveleva Kaukolämpö FinDHC ry on yleishyödyllinen yhdistys, jonka
LisätiedotKulttuurimatkailun kehittämisen haasteet Kulttuurimatkailufoorumi Toivakka, Liisa Hentinen, MEK
Kulttuurimatkailun kehittämisen haasteet Kulttuurimatkailufoorumi Toivakka, 17.5.2011 Liisa Hentinen, MEK Kulttuurimatkailun kehittämisstrategia kv markkinoille: MEK 2008 Kulttuurimatkailun visio Suomalainen
LisätiedotSUOMENLINNAN HOITO- JA KÄYTTÖ- SUUNNITELMA. Tule osallistumaan!
SUOMENLINNAN HOITO- JA KÄYTTÖ- SUUNNITELMA Tule osallistumaan! MIKSI TARVITAAN HOITO- JA KÄYTTÖSUUNNITELMA? Suomenlinna on yksi Unescon noin tuhannesta maailmanperintökohteesta. Unesco edellyttää kohteilta
LisätiedotKulttuuriympäristö. jokaisen oma ja kaikkien yhteinen
Kulttuuriympäristö jokaisen oma ja kaikkien yhteinen Tästä lähdettiin liikkeelle Toimijoiden välinen yhteistyö satunnaista Ei säännöllisiä kokoontumisia Puheväleissä, mutta kenen kanssa? Vuorovaikutus
LisätiedotPäijänne unescon biosfäärialueeksi
Päijänne unescon biosfäärialueeksi BIOSFÄÄRI- TUNNUKSESTA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA YRITYKSILLE ProPäijänne-yhdistyksen, Muuramen kunnan ja yrittäjien aloitteesta Päijänteelle tavoitellaan kansainvälisesti
Lisätiedot67 Tornionjoen Muonionjoen vesistöalue
Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 165(196) 67 Tornionjoen Muonionjoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 40 131 km 2 Suomen puolella 14 280 km 2 Järvisyys 4,6 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987)
LisätiedotPori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö
Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Maaseutuverkosto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimijat Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijat Sivu
LisätiedotMerikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä
Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä Jyrki Oikarinen Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry ProSiika Symposium Tornio 17.4.2012 PKL ry Kalatalouden neuvontajärjestö,
LisätiedotRuka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry
11/9/2012 1 Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry Perustettu syksyllä 2002 10 vuotisjuhlat lokakuussa Jäsenyrityksiä lähes 170 (matkailuyrityksiä, kauppaliikkeitä, kiinteistönvälittäjiä, huoltofirmoja, liikennöitsijöitä)
LisätiedotMaaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö
Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin
LisätiedotELÄVÄ KULTTUURIPERINTÖ! Unescon sopimuksen toimeenpano Suomessa. Leena Marsio / Museovirasto Aineettoman kulttuuriperinnön koordinaattori
ELÄVÄ KULTTUURIPERINTÖ! Unescon sopimuksen toimeenpano Suomessa Leena Marsio / Museovirasto Aineettoman kulttuuriperinnön koordinaattori AINEETON KULTTUURIPERINTÖ "Aineettomalla kulttuuriperinnöllä" tarkoitetaan
LisätiedotYHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON?
YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON? Kysely Etelä-Pohjanmaan vapaa-ajan asukkaille Ruralia-instituutti 2018 1 OSA 5: JOHTOPÄÄTÖKSET Ruralia-instituutti 2018 2 JOHTOPÄÄTÖKSET
LisätiedotBotnia-Atlantica
Botnia-Atlantica 2014-2020 Norja: Ruotsi: Suomi: Nordland Västerbotten Västernorrland Nordanstigin kunta Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Rahoitustaulukko (EUR) Toimintalinjat EU 60 % Kansallinen
LisätiedotSUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008
SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008 PAIKALLISEN DIGIMEDIATUOTANNON JAKELUKANAVAT JA TEKNIIKAT, PALVELUT JA LIIKETOIMINTAMALLIT SEKÄ TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET SUUPOHJAN SEUTUVERKOSSA SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotAjankohtaista opetus- ja kulttuuriministeriöstä
Ajankohtaista opetus- ja kulttuuriministeriöstä Yleisten kirjastojen neuvoston kokous 9.11.2017, Porvoo Leena Aaltonen ja Tapani Sainio Valtionavustukset 2018 vuoden 2018 talousarvioesityksessä kirjastomomentin
LisätiedotKokoelmat ja museopoliittinen ohjelma
Kokoelmat ja museopoliittinen ohjelma TAKO-kevätseminaari 8.2.2017 Mirva Mattila Museopoliittinen ohjelmatyö (1/3) Työryhmän toimikausi 1.8.2015 31.12.2016 Tehtävät laatia linjaukset ja painopisteet museotoiminnalle
LisätiedotALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016
ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset
LisätiedotSaimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.
Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.2015 Saimaa geomatkailukohteeksi miksi? Saimaa on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja kiinnostava
LisätiedotK L OESCH MUISTOYHDISTYS RY TUTKIMUSPROJEKTI 2017 TESTIVERSIO
K L OESCH MUISTOYHDISTYS RY TUTKIMUSPROJEKTI 2017 TESTIVERSIO 7.0 310817 Missiona kertoa nuorille suomalaisuuden syntymiseen, Suomen itsenäistymiseen, puolustamiseen ja kehittämiseen osallistuneiden henkilöiden
LisätiedotLiite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 27.3.2014
Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Alueen taidemuseoiden aseman vahvistaminen. Uudet taidemuseo- ja taidehankkeet luovat uutta ja tuovat muutoksia toimintakenttään. 2. Julkisen taiteen
LisätiedotOma Häme Maankäyttö, liikenne ja ympäristö
Oma Häme Maankäyttö, liikenne ja ympäristö Nykytilan kartoitus www.omahäme.fi Tehtävä: Kalatalous 1. Vaikuttavuus (miksi tätä tehtävää tehdään) ELY-keskuksen Järvi-Suomen kalatalouspalvelu vastaa eri lakeihin
LisätiedotPerhekortin (turisti) hinnat ovat seuraavat: - Päiväkortti 15 Euroa - Viikkokortti 45 Euroa - Kausikortti 85 Euroa
1 S O P I M U S Suomalais-ruotsalaisen rajajokikomission ja Tornion-Muonionjoen- Könkämäenon viehekalastuksen yteislupa-alueen sopijapuolina olevien kalastuskuntien ja vesialueiden omistajien kesken on
LisätiedotTeemahankeinfo Suomusjärven VPK Jaana Joutsen
Teemahankeinfo 6.9.2017 Suomusjärven VPK Jaana Joutsen Esityslistalla 1.Lyhyt johdatus Leader-toimintaan ja teemahankkeisiin 2.Kokemuksia LIVE-teemahankkeesta 3.Uudet teemahankkeet ja niiden hakuprosessi
LisätiedotSiika liikennevaloissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin
Siika liikennevaloissa Ari Leskelä ja Jari Setälä RKTL Suomen vaellussiikakannoilla ei mene hyvin Kutujokien patoaminen, säännöstely, perkaaminen, veden laadun heikkeneminen Runsaiden siikaistutusten mahdollistama
LisätiedotInnovaatioista kannattavaa liiketoimintaa
Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,
LisätiedotLeader-tuet yhdistysten investointi- ja kehittämishankkeisiin Taina Sainio Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry
Leader-tuet yhdistysten investointi- ja kehittämishankkeisiin Taina Sainio Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry Mitä Leader tarkoittaa? Leader on toimintatapa, jonka ydin on paikallinen ja asukkaiden
LisätiedotKehittämisstrategiat 2014-2018
Kehittämisstrategiat kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Kehittämisstrategiat 2014-2018 Määrittelevät teeman kehittämisen linjaukset ja painopisteet koko Suomessa: kulttuuri, talvi, kesäaktiviteetit/luontomatkailu,
LisätiedotStrateginen toimenpideohjelma
Strateginen toimenpideohjelma 2014-2018 Hämeenlinnan Kaupunkikeskustayhdistys ry Yhdistyksen tarkoituksena on vahvistaa Hämeenlinnan kaupunkikeskustan kaupallista vetovoimaa, lisätä elämää ja asiakaskäyntejä
LisätiedotTAKO POOLI 2: YKSILÖ, YHTEISÖ JA JULKINEN ELÄMÄ
TAKO POOLI 2: YKSILÖ, YHTEISÖ JA JULKINEN ELÄMÄ V A L T A K U N N A L L I N E N T A K O - S E M I N A A R I 2 8. 1. 2 0 1 3 S U O M E N K A N S A L L I S M U S E O Poolin yleisteemat Dokumentoinnin kohteena
LisätiedotBiokaasua liikenteeseen. Hankesuunnitelma tiedonvälityshankkeelle
Hankesuunnitelma tiedonvälityshankkeelle Laadittu Pohjois-Karjalan liikennebiokaasuverkoston kehityshankkeessa 14.8.2012 1. Tiivistelmä tiedonvälityshankkeen tarkoituksena on auttaa samaan aikaan Pohjois-
LisätiedotPaikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu
Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu FCG Finnish Consulting Group Oy Monialainen konsulttiyritys infra-, ympäristö- ja yhdyskuntasuunnittelu, koulutus, julkisten
LisätiedotOhjeita vihreän vyöhykkeen hankkeille ja viestintään
Ohjeita vihreän vyöhykkeen hankkeille ja viestintään Vihreän vyöhykkeen kehittämisen lähtökohdat Mikä? Fennoskandian vihreä vyöhyke on ainutlaatuisia pohjoisia havumetsiä, tundra-alueita, soita, rajavesistöjä
LisätiedotLuontomatkailun liiketoiminnan kehittäminen
Luontomatkailun liiketoiminnan kehittäminen 19.01.2018 I Henna Konu Itä-Suomen yliopisto Työryhmä: Henna Konu, Liisa Tyrväinen, Seija Tuulentie, Juho Pesonen, Katja Pasanen, Anja Tuohino Tavoitteet Selvittää
LisätiedotTulevaisuuden asuntotuotanto Asuinympäristön digitaalisuushanke
Tulevaisuuden asuntotuotanto Asuinympäristön digitaalisuushanke Heli Suuronen 7.2.2018 MAL-verkosto ALLPPT.com _ Free PowerPoint Templates, Diagrams and Charts Asuinympäristön digitaalisuus Hankkeen tavoitteena
LisätiedotHankekoulutus 2011. Tuettava toiminta, hyväksyttävät kustannukset
Hankekoulutus 2011 Tuettava toiminta, hyväksyttävät Tuen myöntämisen edellytykset Hanke on valtakunnallisen sekä paikallisen ohjelman mukainen Hanke antaa hakijalle mahdollisuuden sellaisiin toimenpiteisiin,
LisätiedotKeski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013
Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten
LisätiedotYHTEISTYÖSTÄ ELINVOIMAA HANKESUUNNITELMA 1 HAKIJA
YHTEISTYÖSTÄ ELINVOIMAA HANKESUUNNITELMA 1 HAKIJA Hankkeen hakijana on Siikajoen kunta. Hankkeeseen on sitoutunut xx yhdistystä, joista löytyy käytännön hankekokemusta. Tekstiä hakijasta. Siikajoen kunta
LisätiedotGreen Care mitä se on? Sanna Vinblad Green Care Lapland alajaosto Omavarainen Lappi
Green Care mitä se on? Sanna Vinblad Green Care Lapland alajaosto Omavarainen Lappi 4.11.2014 Mistä nyt puhutaan? Taustaa luontolähtöiselle hyvinvointitoiminnalle Taustaa ja tutkimuksia Tarve ja kysyntä
LisätiedotPerämereen laskevia vesistöjä menetelmien kehittäminen ja ekologinen kunnostaminen. Rajat ylittävä Suomalais- Ruotsalainen yhteistyöhanke.
Perämereen laskevia vesistöjä menetelmien kehittäminen ja ekologinen kunnostaminen. Rajat ylittävä Suomalais- Ruotsalainen yhteistyöhanke. Lapin ELY-keskus, Marko Kangas, Ympäristövastuualue 9.11.2018
LisätiedotVanha Suurtori. Vapaan tilan sydän 2015. Vallaton visio Benito Casagranden hengessä
Vanha Suurtori Vapaan tilan sydän 2015 Vallaton visio Benito Casagranden hengessä 1 Katseet tulevaisuuteen Kaupunki laajenee ja kehittyy. Tätä kehitystä täytyy ohjata dynaaminen ympäristökäsitys. Asioita
LisätiedotUUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ
UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ 1 Lain tavoitteet Tavoitteena selkeä ja tietoon perustuva kalastuksen järjestäminen, jolla edistetään 1. kalavarojen
LisätiedotVetovoimaa kestävästä matkailusta
Vetovoimaa kestävästä matkailusta Susanne Sarvilinna Jyväskylän kaupunki/ Visit Jyväskylä Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Hankasalmi, Petäjävesi, Uurainen, Toivakka Suomen matkailu on hyvässä kasvussa 8,3
LisätiedotKerässieppi-Liepimän kyläverkko LOPPURAPORTTI
Kerässieppi-Liepimän kyläverkko LOPPURAPORTTI 1. Hankkeen toteuttajan nimi Osuuskunta KeroKuitu 2. Hankkeen nimi/hanketunnus Kerässieppi-Liepimän kyläverkko/22657 3. Yhteenveto hankkeesta Kerässieppi-Liepimän
LisätiedotMatkailun konseptoinnin Masterplan Projektisuunnitelma, Seutuneuvosto, 12.5.2015
Matkailun konseptoinnin Masterplan Projektisuunnitelma, Seutuneuvosto, 12.5.2015 Aktiivisille ihmisille rakennettu aktiviteettikeskus. Paikka on aidosti ympärivuotinen. Jatkuvaa yhteistyötä, kehittämistä
LisätiedotKirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009
Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla
LisätiedotAVAIMET YRITTÄJYYTEEN -Sparrausta ja tukea yritystoiminnan alkuun ja muutostilanteisiin
UUSIA YRITTÄJIÄ, YRITYSTEN KEHITTÄMISTÄ JA TÄHÄN LISÄOTSIKKO, Kuva: maaseutuverkosto; Contum O ja Jyrki Vesa -Sparrausta ja tukea yritystoiminnan alkuun ja muutostilanteisiin Hankkeen hallinnoija: ProAgria
LisätiedotARKEOLOGIAA JA JOULUN TUNNELMAA
KOULUTIEDOTE SYKSY 2019 ARKEOLOGIAA JA JOULUN TUNNELMAA HISTORIAA KIVIKIRVEISTÄ IKEAAN ARKEOLOGIAA JA HAUTAUSTAPOJA TEHDÄÄN YHDESSÄ JOULUA! Tornionlaakson maakuntamuseo tarjoaa oivaltavan matkan oman historian
LisätiedotMetsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010)
Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Tutkimusohjelman esittely Ohjelmajohtaja: MMT Riitta Hänninen riitta.hanninen@metla.fi Metsien monimuotoisuuden
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2016
Maakunnallinen kyläyhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Lappilaiset Kylät ry toimii Lapin kylien kattojärjestönä. Yhdistys toimii kylien asukkaiden, kylätoimikuntien, kylä- ja asukasyhdistysten sekä Lapin
LisätiedotKoulutus- ja tiedonvälityshankkeet
Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Frami to 9.4.2015 (tietoja päivitetty asetusmuutoksen johdosta 1.5.2015) Kehittämishankkeet - tuensaaja Kehittämishankkeet tuen saaja - julkisoikeudelliset yhteisöt -
LisätiedotUAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta
UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta Projektin loppuseminaari 18.11.2016 Lapin yliopisto Risto Mäkikyrö Haemme visionäärejä Tekesin strategia Toimintatapa- ja sisältöpainotukset ovat Luonnonvarat ja
LisätiedotPOHJOIS-KARJALAN TEOLLISET SYMBIOOSIT
POHJOIS-KARJALAN TEOLLISET SYMBIOOSIT Puolet petäjäistä- puusta ja biotaloudesta 23.03.2017 Pekka Horttanainen PIKES Oy Kohti kiertotaloutta Teollinen symbioosi on useamman yrityksen muodostama kokonaisuus,
Lisätiedot1. HYTE: 2. Matkailu: 3. Teollisuus 4. Kasvupalvelut:
Elinkeinostrategian valmisteluun ovat osallistuneet Keminmaan kunnan henkilöstön lisäksi luottamushenkilöt ja Keminmaan yrittäjiä. Elinkeinostrategiaan liittyen on järjestetty kaksi avointa työpajaa ja
Lisätiedot