Valma-koulutus ja maahanmuuttajaopiskelijoiden opetusjärjestelyt PKKY:ssä

Transkriptio

1 Valma-koulutus ja maahanmuuttajaopiskelijoiden opetusjärjestelyt PKKY:ssä Aducate Itä-Suomen AVI Pohjois-Karjalan ELY-keskus Pakolaistaustaisten oppilaiden ohjaus -koulutustilaisuus Sari Härkönen, lehtori Kristiina Sallinen, koulutuspäällikkö Pohjois-Karjalan opisto ja ammattiopisto Niittylahti

2 2 Vieraskieliset opiskelijat, syksy 2015 Vieraskieliset opiskelijat PKKY:ssä: Ammattiopistoissa 188 (venäjä, somalia, arabia, thai suurimmat kieliryhmät) Aikuisopistossa 117 Lisäksi alkukartoitukset ja kielitestit, kotoutumiskoulutukset, kansanopistolinjat, kesäyliopiston kurssit, YKI-testit VALMA-koulutus PKKY:ssä Joensuu, palvelut Niskala, 1 ryhmä (17), suomenkieliset Niittylahti, 1 ryhmä (19) suomenkieliset Niittylahti, 1 ryhmä (24), vieraskieliset Lieksa, 1 ryhmä (12), vieraskieliset VALMA-koulutus koko maassa: syksyllä 2015 hakijoita 4323, joista 2767 hyväksyttiin (suomenkieliset ja vieraskieliset yhteensä)

3 3 Koulutustarjontaa maahanmuuttajille Valma, ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus, P-K:n ammattiopisto Niittylahti Luva, lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille, Joensuun kaupunki Kiva, Kielitiellä eteenpäin Nuorisotakuukoulutus maahanmuuttajanuorille, P-K:n opisto, Niittylahti (haussa) 10-luokka perusopetuksen lisäopetus Joensuun kaupunki Alkukartoitukset, kielitestit, kotoutumiskoulutukset

4 4 Nivelvaiheen koulutukset: VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus, 60 osp (VALMA) Koulutusryhmät syksyllä 2016 Niittylahdessa 2 (maahanmuuttajat, suomalaiset) Joensuussa 1 (suomalaiset) Opiskelijavalinta edellyttää kotikuntaa Auttava kielitaito (A2) Alle 3 vuotta Suomessa asunut voi saada kototukea

5 5 Nivelvaiheen koulutukset: VALMA VALMA ei ole kielikurssi, vaan koulutus muodostuu osista: Ammatilliseen koulutukseen orientoivat opinnot (itsetuntemus, opiskelun valmiudet, ammattien tuntemus, HOPS) Opiskeluvalmiuksien vahvistaminen (suomen kieli, englanti, matematiikka, tietotekniikka, yhteiskunta- ja työelämätaito) Arjen taitojen ja hyvinvoinnin vahvistaminen (liikunta, kädentaidot, terveystieto, arkiruoka, asiointi, kuluttajataidot) Työssäoppimiseen ja oppisopimuskoulutukseen valmentautuminen Ammatillisen perustutkinnon tutkinnonosat (ns. Y-aineet) Vapaasti valittavat opinnot Paljon opintoja yhdessä suomalaisten opiskelijoiden kanssa.

6 6 Nivelvaiheen koulutukset: VALMA Koulutuksen aikana opiskelija saa ohjausta: - Hakuohjaus ja valintahaastattelu - Hops opintojen alussa - Peruskoulun arvosanojen korotus (S2, mat, ena) - Koulutuksiin ja ammatteihin tutustuminen - Ammatinvalinnan ohjaus, hakuohjaus - Toppi-ohjaus

7 7 Nivelvaiheen koulutukset: VALMA Hakuohjausta maahanmuuttajille 7.6. klo OHJAAMO, Kirkkokatu 25a Haastattelu ja kielikoe Kaikki hakijat kutsutaan haastatteluun ja kielikokeeseen (A2) Lisätietoja: Niittylahti Kristiina Sallinen, koulutuspäällikkö Joensuu Aira Lintunen, koulutuspäällikkö

8 8 Nivelvaiheen koulutukset: KIVA Rahoitushakemus vireillä: Kielitiellä eteenpäin Vapaan sivistystyön nuorisotakuukoulutus nuorille maahanmuuttajille kansanopistokoulutus matalan kielitaidon omaaville, ns. myöhään tulleille ensisijainen kohderyhmä: vailla ammatillista koulutusta olevat alle 25-vuotiaat (max 29-vuotiaat) kielitaito, opiskeluvalmiudet, ammatinvalinta Tieto koulutuksen rahoituksesta saadaan aikaisintaan juhannusviikolla.

9 9 Nivelvaiheen koulutukset: Luva, 10-luokka Luva Lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille (akateemisten opiskelutaitojen ja suomen kielen taidon parantaminen) 10-luokka Peruskoulun päättäneille suomalaisille ja maahanmuuttajille, jotka haluavat parantaa peruskoulun oppimäärän tietoja ja taitoja (arvosanojen korotus) Lisätietoja: Jenni Salo, opettaja, Joensuun kaupunki

10 10 Haku Perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen kevään 2016 haku: (päättyy klo 15)

11 11 Hakeutuminen PKKY:n ammatillisiin koulutuksiin Perusopetus Kotoutumiskoulutukset Suoraan ulkomailta VALMA muu kurssi työharjoittelu Kielikoe YKI-testi (3) K O U L U T U S

12 12 Hakupolku 1: peruskoulu Suomessa Jos hakijalla on suomalainen peruskoulutodistus, hän hakee yhteishaussa opintopolku.fi valinta perustuu yhteishakupisteisiin enintään 5 hakukohdetta hänen ei tarvitse osallistua kielikokeeseen mahdolliset pääsy- ja soveltuvuuskokeet hän voi hakea ja päästä VALMA-koulutukseen Suoraan peruskoulutuksesta tai VALMA-koulutuksesta hakeva saa 6 lisäpistettä. 5 hakutoivetta

13 13 Hakupolku 2: peruskoulu ulkomailla Jos hakijalla on osittain tai kokonaan ulkomailla suoritettu peruskoulutodistus, hän hakee yhteishaussa opintopolku.fi harkinnanvaraisessa haussa (koulutodistusten vertailuvaikeus), enintään 5 hakukohdetta valinta tehdään oppilaitoksessa, ja se perustuu harkintaan oppilaitokseen lähetetään mahdolliset koulutodistukset hän osallistuu kielikokeeseen, ellei ole suorittanut YKI-testiä arvosanalla 3 (yleinen kielitutkinto) Valtiohallinnon kielitutkintoa mahdolliset pääsy- ja soveltuvuuskokeet hän voi hakea ja päästä VALMA-koulutukseen

14 14 Hakupolku 3: ammatillinen tutkinto suoritettu Jos hakijalla on Suomessa tai ulkomailla suoritettu ammatillinen tutkinto hän hakee ns. erillishaussa suoraan oppilaitokseen, 5 hakukohdetta valinta tehdään oppilaitoksessa, ja se perustuu harkintaan oppilaitokseen lähetetään mahdolliset koulutodistukset hän osallistuu kielikokeeseen, ellei ole suorittanut YKI-testiä arvosanalla 3 (yleinen kielitutkinto) Valtiohallinnon kielitutkintoa mahdolliset pääsy- ja soveltuvuuskokeet hän voi hakea ja päästä VALMA-koulutukseen Erillishakukäytännöt (hakutapa ja ajankohta) vaihtelevat oppilaitoksittain.

15 15 Hakupolku 4: haku aikuisopistoon PKKY: haku tapahtuu koulutuskalenterin kautta, pkky.fi/aiko > koulutuskalenteri Voi hakea rajattomasti eri koulutuksiin. Hakulomakkeessa kysytään myös perusteluita koulutukseen hakeutumiseen. Valinta tehdään oppilaitoksessa yleensä haastattelun perusteella. Kielikoetta ei (yleensä) ole, riittävä kielitaito kartoitetaan haastattelussa. Voi olla pääsy/soveltuvuuskoe (esim. lähihoitaja-koulutus). Huom! Opiskelu voi olla päivä- tai monimuotokoulutusta. Hakija voi hakea ja päästä VALMA-koulutukseen.

16 16 Hakupolku 5: oppisopimuskoulutus Lähtökohtana hakijan oma aktiivisuus. Edellyttää sopivan työpaikan löytämistä ja työnantajan suostumusta. Oppisopimustoimiston tarkastajat ovat mukana käytännön sopimusasioissa. Oppilaitos huolehtii tiedollisesta opetuksesta ja ohjaa ammattitaitovaatimusten ja näyttökokeiden järjestämisestä. Kielikoetta ei ole, mutta hyväksytty soveltuvuuskoe alalle voidaan vaatia (esim. lähihoitajakoulutus) Hakija voi hakea ja päästä VALMA-koulutukseen.

17 17 Hakuohjaus on tarpeen! On hyvä, jos hakija saa tukea hakemuksen teossa. Sähköiset lomakkeet eivät ole selkokielisiä, niissä on kulttuurisesti ja toiminnallisesti vieraita kysymyksiä. On tärkeää, että kaikkiin kenttiin vastataan oikein. Hakulomakkeen lähettämisen jälkeen kannattaa printata lomake. Lomakkeessa on ohjeet, mitä liitteitä lähetetään ja mihin. Toimiva sähköpostiosoite on myös tärkeä, hakulomake ohjeineen sekä mahdolliset tiedustelut tehdään ensisijaisesti sähköpostilla.

18 18 Hakuohjaus on tarpeen! Hakulomakkeen lopussa tiedustellaan Saako lähettää koulutusinformaatiota. Saako nimen julkaista Internetissä oppilaitoksen kotisivuilla valinnan yhteydessä. à Joillekuille voi olla erityisen tärkeää olla piilossa Saako koulutusvalintatiedon lähettää vain sähköisesti à Suosittelen, että valintatieto tulee myös kirjeenä. Kaikkiin koulutuksen järjestäjän viesteihin pitää reagoida. Koulutuspaikan vastaanottamisilmoitus on tehtävä.

19 19 Hakuohjaus: kielikoe Kielikoe on nykyään valtakunnallinen. Se järjestetään samaan aikaan kaikkialla. Kokeen osat: kuuntelu, luetun ymmärtäminen, kirjoittaminen (ohje, mielipide, viesti, virallinen kirje), haastattelu Kielikokeeseen ei tarvitse osallistua, jos on YKI-todistus, kaikista osa-alueista vähintään 3 Jos kielikoe ei mene läpi, se estää pääsyn kaikkiin hakukohteisiin. Voi yrittää uudelleen ns. lisähaun aikaan heinäkuussa.

20 20 Opiskelun haasteita: Kielitaito Opinnoista selviytyminen edellyttää B1.1 tasoa (toimiva peruskielitaito) Kielitaito kehittyy yleensä paljon opintojen aikana. Käytännön opinnoissa kielitaidon oppiminen kytkeytyy tekemiseen, mutta myös teoriaopintoja on. Ammattiopistossa kieliopintoina voi opiskella suomi toisena kielenä - opintoja (opinto-ohjaajat ohjaavat) Muita tukitoimia on tarjolla vaihtelevasti eri yksiköissä: oppimisstudio, ammatillinen ohjaaja, tuki/erityisopetus, kokeen suullinen suorittaminen, (harvoin: kokeen suoritus vieraalla kielellä) Käsitteiden omaksuminen ja tehtävien tekeminen vievät aikaa, edellyttävät opiskelutaitoja ja aktiivista sanakirjan käyttöä. Ammatillista sanastoa ei ole saatavilla eri kielillä, ei edes hyviä sanakirjoja.

21 21 Opiskelun haasteita: Opiskelukulttuuri Opetus on valmennusta, ohjausta, tiimioppimista. Opettajan ja opiskelijan roolit ovat erilaisia kuin monissa lähtömaissa (valtaetäisyys pieni). Kurin puutetta ihastellaan ja ihmetellään. Itsearviointi / oppimistavoitteiden asettaminen on monille vierasta. Opintojen muodostumista on joskus vaikea hahmottaa, laajat opintokokonaisuudet valmistuvat pitkän aikavälin aikana. Osa opinnoista tehdään verkossa, itsenäisesti. Opiskeluhuoltopalveluita tarjoavat: ryhmänohjaaja, kuraattori, opinto-ohjaaja, erityisopettaja, terveydenhoitaja ja psykologia palveluiden rakenne ja toimijat alussa vieraita.

22 22 Kulttuurierot, asioiden hoito Olin viisi päivää poissa, koska minulla oli nuha. En voi tulla kouluun, koska minulla ei ole rahaa bussikorttiin ja sosiaalityöntekijä on vasta ensi viikolla paikalla. En tule huomenna kouluun, minun täytyy mennä pankkiin. En voi mennä työssäoppimaan, koska en saa palkkaa. En tehnyt tehtävää, koska opettaja sanoi, että voit tehdä sen kotona. Kiitos, sinä autoit minua paljon. =suklaarasia.

23 23 Opiskelun haasteita: sitoutuminen Toistuvat poissaolot vahingoittavat oppimista ja opintojen etenemistä: Vaikeat tehtävät, kokeet, ei niin tärkeät aineet Väärä alavalinta, kiinnostuksen puute Raha-asiat, perheen asioiden hoitaminen Sosiaalinen yksinäisyys koulussa Fatalistinen kohtalonusko / poissaolojen seurauksia ei tunneta Toisaalta kukaan ei rankaise (huuda, lyö), ole vihainen (pelit, päihteet, arjen hallinnan taidot puutteelliset)

24 24 Maahanmuuttajaopiskelijan hojks Erityisen tuen tarvetta kartoitetaan opintojen alkuvaiheessa Oppimisvaikeuksien tunnistaminen vaikeaa Vähäiset koulukokemukset heijastuvat oppimis- ja opiskelutaitoihin à voi olla hojksin perusteena Kielitaidon puutteellisuus ei ole erityisopetuksen rahoituksen peruste. Yleensä opiskelijat suhtautuvat myönteisesti tarjottuun lisätukeen

25 25 Tukea ammattiopistossa Opiskeluhuoltopalveluita tarjoavat: ryhmänohjaaja, opinto-ohjaaja, kuraattori, erityisopettaja, terveydenhoitaja ja psykologia palveluiden rakenne ja toimijat alussa vieraita. S2-opettaja ja -opetusryhmä muut maahanmuuttajaopiskelijat ja kaverit eri linjoilla Kodin tuki vaihtelee joskus vanhemmilla voi olla epärealistiset odotukset ja vähäinen suomalaisen koulutuksen tuntemus

26 26 Lopuksi Monet maahanmuuttajaopiskelijat ovat motivoituneita ja ahkeria ja vahvuutena on toisten kohtaaminen. Samankieliset opiskelijat voivat olla toisilleen avuksi (tosin ei aina ). On olennaisen tärkeää kohdata maahanmuuttajaopiskelija yksilönä ei kulttuuriryhmänsä edustajana. Kansallisuudesta tai kielestä huolimatta jokaisella on oma yksilöllinen elämänkenttä, historia ja taitotaso. Monet asiat selviävät avoimella puheeksi ottamisella.

27 27 Kiitos