OPISKELIJOIDEN PÄIHDEOHJELMA TURUN YLIOPISTOSSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OPISKELIJOIDEN PÄIHDEOHJELMA TURUN YLIOPISTOSSA"

Transkriptio

1 OPISKELIJOIDEN PÄIHDEOHJELMA TURUN YLIOPISTOSSA Malliohjelma päihteiden käytön aiheuttamiin tilanteisiin opiskelijan ja opetushenkilökunnan kannalta Turun yliopisto, hyvinvointijaos Työryhmä: Erkki Härkönen, osastopäällikkö, Yliopistopalvelut Minttu Naarminen, sosiaalipoliittinen asiantuntija, Turun yliopiston ylioppilaskunta Solja Niemelä, päihdelääketieteen kliininen opettaja, lääketieteellinen tiedekunta/kliininen laitos Lääketieteellisen tiedekunnan päihdetyöryhmä

2 Sisällysluettelo Sisällysluettelo Johdanto Ennaltaehkäisevä toiminta Tiedekunnan rooli Päihdetyöryhmä ja päihdeyhdyshenkilö Opettajatuutoritoiminta Opiskelijatuutoritoiminta Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) rooli Opiskelija- ja ainejärjestöjen rooli Päihdeongelman tunnistaminen YTHS Opiskelijat ja ainejärjestöt Päihdeongelmaan puuttuminen Päihdeongelmaan puuttuminen lääketieteellisessä tiedekunnassa Opetushenkilökunnan tekemä puheeksiotto Päihtynyt tai vieroitusoireinen opiskelija ja opetukseen osallistuminen Huumausainetestaus Opettajatuutorit Päihdeyhdyshenkilö YTHS Opiskelijat Opiskelija- ja ainejärjestöt Hoitoonohjaus Hoitoonohjauskäytännöt lääketieteellisessä tiedekunnassa Hoitoonohjausneuvottelu

3 Hoitosopimus Hoitovaihtoehdot Päihdeongelma ja seuraamukset tiedekunnan taholta Opiskelutilanteesta poistaminen Opiskelusta pidättäminen Kirjallinen varoitus Opiskeluoikeuden peruuttaminen Hylättyjen opintosuoritteiden suorittaminen (lääketieteellisen tiedekunnan malli) Viitteet: Liite 1. Sosiaalisen vastuun testi Liite 2. Hoitopolku Turun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa

4 Hoitopolku päihdeongelmaiselle lääketieteen tai hammaslääketieteen opiskelijalle 1. Ennaltaehkäisy 2. Kliininen opettaja Opiskelijat Kliinikot (harjoittelupaikka) 3. Opetushoitaja Opettajatuutori Päihdeyhdys- henkilö 4. YTHS- arvio Tilannearvio/verkostopalaveri - opiskelija - luottamushenkilö - opetushoitaja - opettajatuutori - päihdeyhdyshenkilö - YTHS Hoitoonohjaus Hoitoonohjaussopimus 5. Hoitopolun tasot: 1. Ennaltaehkäisy 2. Tunnistaminen 3. Puuttuminen 4. Hoitoonohjaus 5. Seuraamukset Liite 3. Opetustilanteesta poistaminen päihdekäytön takia Liite 4. Hoitoonohjaussopimus

5 OPISKELIJOIDEN PÄIHDEOHJELMA TURUN YLIOPISTOSSA 1. Johdanto Päihteidenkäytöllä voi olla merkittävä vaikutus työssä suoriutumiseen ja työssä jaksamiseen. Nuorena aikuisena omaksutut päihdekäyttötottumukset usein jatkuvat samanlaisina myöhemmin elämässä. Siksi päihdekäyttöä pitää pohtia jo ammattiuran alkuvaiheessa. Opiskelijan päihdeongelma voi näkyä esimerkiksi toistuvina poissaoloina, myöhästelyinä, tehottomuutena tai opintojen viivästymisenä. Päihdeongelmaan liittyy usein myös muita psykososiaalisia ongelmia, jotka voivat haitata opintoja ja myöhemmin töissä suoriutumista. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) valtakunnallisessa opiskelijatutkimuksessa vuonna 2012 havaittiin, että Turun yliopistossa (päivitetyt tiedot) Turun yliopistossa lääketieteellinen tiedekunta otti käyttöön lääketieteen ja hammaslääketieteen opiskelijoille suunnatun päihdeohjelman kesäkuussa Tämä malliohjelma on valmisteltu lääketieteellisen tiedekunnan kokemusten pohjalta ja se on tarkoitettu muiden tiedekuntien päihdeohjelmatyön tueksi. Opintoasiainneuvoston päätöksellä päihdeohjelmien tarpeen arviointi on jätetty tiedekuntien oman harkinnan varaan. Päihteiden käyttöön liittyvät ohjeistukset voivat olla myös osa tiedekunnan laajempaa hyvinvointiohjelmaa, jolloin tätä malliversiota voi käyttää sopivin osin hyödyksi. Päihdeohjelman tavoitteena on helpottaa puuttumista opiskelijan päihdeongelmaan ja parantaa hoitoonohjausta. Lisäksi päihdeohjelman pitkän aikavälin tavoitteena on vaikuttaa opiskelijoiden päihdekäyttökulttuuriin. 2. Ennaltaehkäisevä toiminta 2.1. Tiedekunnan rooli Tiedekunta korostaa ensimmäisestä opiskelupäivästä lähtien päihteetöntä opiskeluympäristöä. Tiedekunta laatii päihde- / hyvinvointiohjelman yhteistyössä opiskelijoiden ja henkilökunnan kanssa. Päihdeohjelmasta tiedotetaan opiskelijoille joka syyslukukausi, uusille opiskelijoille opintojen aloitusviikolla sekä soveltuvin osin esimerkiksi harjoittelujaksojen yhteydessä. Tiedekunta panostaa ohjelmasta tiedotukseen ja kampanjoitiin yhteistyössä Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) sekä opiskelija- ja ainejärjestöjen kanssa Päihdetyöryhmä ja päihdeyhdyshenkilö Turun yliopiston Opiskelijan hyvinvointi jaosto suosittelee, että jokaiseen tiedekuntaan perustetaan hyvinvointi- / päihdetyöryhmä, jonka jäseninä on sekä 5

6 opetushenkilökuntaa että opiskelijaedustus. Työryhmän tehtävänä on ennaltaehkäisevän päihdetyön suunnittelu, yhteisistä toimintatavoista sopiminen ja muiden hyvinvointiin liittyvien kysymysten käsittely. Tukea työryhmän työhön voidaan hakea YTHS:n tiedekuntavastaavilta, yliopiston opintohallinnosta, ylioppilaskunnan sosiaalipoliittiselta asiantuntijalta tai lääketieteellisen tiedekunnan päihdetyöryhmältä Opettajatuutoritoiminta Jokaisella opiskelijalla on opintojen alkuvaiheessa oma, nimetty opettajatuutori tai oma opettaja. Opettajatuutori on opiskelijan tukihenkilö opintojen edetessä ja ohjaa opiskelijan tekemään henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS). Opettajatuutorit tapaavat opiskelijan sekä yksilö- että ryhmätapaamisien yhteydessä. Henkilökohtaisen ohjauksen yhteydessä myös opiskelijan jaksamiseen, hyvinvointiin ja päihteidenkäyttöön liittyvät kysymykset voivat nousta esille. Tiedekunnan on huolehdittava riittävästä koulutuksesta ja tuesta, jotta opettajatuutorit pystyvät toimimaan myös tällaisissa tilanteissa. Lääketieteellisessä tiedekunnassa: Opettajatuutorointiin kuuluvat henkilökohtaiset ja luottamukselliset kehityskeskustelut opiskelijan kanssa. Näissä tapaamisissa opinnoissa edistymisen lisäksi suositellaan läpikäytäväksi myös opiskelijan jaksamista ja hyvinvointia sekä päihdekäytön merkityksestä opinnoista suoriutumiseen ja opiskelijan hyvinvointiin Opiskelijatuutoritoiminta Ensimmäisestä opiskelupäivästä lähtien jokaisella opiskelijalla on nimetty opiskelijatuutori. He ovat tiedekunnan valitsemia ja valtuuttamia vertaisohjaajia, jotka tutustuttavat uudet opiskelijat tiedekuntaan, opintoihin, vanhempiin opiskelijoihin ja muuhun yliopistoon. Opiskelijatuutorit myös johdattavat uudet opiskelijat ainejärjestötoimintaan ja vihkivät heidät opiskelijaperinteisiin. Päihteettömyyttä suositaan myös opiskelijatuutoritoiminnassa. Tiedekuntien tuutorikoulutuksissa suositellaan käsiteltäväksi myös vastuullista päihteiden käyttöä. 6

7 Lääketieteellisessä tiedekunnassa: Opiskelijatuutoreiden koulutuksen yhtenä teemana on päihteet ja opiskelijaelämä. Opiskelijatuutori näyttää omalla toiminnallaan esimerkkiä vastuullisesta alkoholin käytöstä. Suositus on, että jokainen opiskelijatuutori täyttää Sosiaalisen vastuun testin (Liite 1), pohtii omaa suhtautumistaan päihdekäyttöön ja pyrkii omalla toiminnallaan vähentämään sosiaalista painetta alkoholin käyttöön.. Ryhmäkeskusteluissa voidaan käsitellä opiskelijoiden juhlimiskulttuuria, opiskelijan suhdetta omaan ja toisten päihdekäyttöön. Opiskelijatuutorointiin liittyvissä tilaisuuksissa huomioidaan, että kaikki opiskelijat eivät käytä alkoholia ja tapaamisissa suositaan päihteettömiä ympäristöjä Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) rooli YTHS:n työntekijät jakavat tietoa päihteiden vaikutuksesta opiskelijoiden terveydentilaan ja sosiaaliseen elämään sekä normaalin vastaanottotyön (terveystarkastukset, sairasvastaanotto) että terveystyöryhmien, lehtiartikkeleiden ja erilaisten kampanjoiden kautta. Tietoa korkeakouluopiskelijoiden päihteidenkäytöstä kerätään valtakunnallisella toteutettavalla opiskelijoiden terveyskyselyllä neljän vuoden välein. YTHS antaa tiedekunnille palautteen opiskelijakyselyn tuloksista. Lisäksi YTHS antaa tiedekuntakohtaista palautetta ensimmäisen vuoden opiskelijoiden päihdekäytöstä ja hyvinvoinnista Sähköisen terveyskyselyn (Sätky) tuloksista YTHS on tuottanut yhdessä Elämäntapaliiton kanssa materiaalia korkeakouluopiskelijoille, joiden tavoitteena on lisätä opiskelijoiden tietoa päihteiden terveysvaikutuksista ja muokata opiskelijakulttuuria kohti hallitumpaa ja haitattomampaa päihdekäyttöä. Tällaisia ovat esimerkiksi juomapäiväkirja, Korkeakouluopiskelijan bileopas ja Sosiaalisen vastuun testi. Opiskelijoiden käyttöön tarkoitettuja materiaalia on saatavilla myös tiedekuntien hyvinvointi- / päihdetyöryhmien kautta Opiskelija- ja ainejärjestöjen rooli Tiedekunnan hyvinvointi- / päihdetyöryhmän on hyvä käydä vuosittain tiedekunta- / ainejärjestön edustajien kanssa keskustelua päihdekulttuurista tiedekunnan opiskelijatoiminnassa. Opiskelijajärjestöjen kanssa voidaan yhteistyössä sopia tiedekunnan toimintaympäristöön sopivista vastuullista päihdekulttuuria tukevista toimintatavoista. Keskustelua kannattaa käydä mm. uusien opiskelijoiden vastaanotosta ja ensimmäisen syksyn opiskelijatapahtumista. Erityisesti kastajaiset johtavat säännöllisin väliajoin päihteiden käytön ylilyönteihin. Kastajaiskulttuurista onkin hyvä keskustella rakentavassa hengessä ennen uuden lukuvuoden alkua. 7

8 Kastajaisilla ja muilla vastaavilla tapahtumilla on merkittävä rooli siinä millainen kuva uusille opiskelijoille syntyy opiskelijayhteisöstä ja opiskelukulttuurista. Lääketieteellisessä tiedekunnassa: Kandidaattiseurojen kanssa on sovittu mm. seuraavanlaisista toimintatavoista: Kampanjat Opiskelija- ja ainejärjestöt järjestävät yhteistyössä tiedekunnan kanssa vuosittain hyvinvointikampanjan, jossa muiden hyvinvointiin liittyvien asioiden lisäksi korostetaan päihteettömiä ympäristöjä sekä tiedotetaan päihdekäyttöön liittyvistä riskeistä ja vaikutuksista opiskeluun. Päihdeohjelman suositukset tilaisuuksia järjestäville: Tarjottavien juomien enimmäismäärä juhlissa on kuusi annosta/osallistuja. Alkoholittomia juomia on juhlissa aina riittävästi ja näyttävästi tarjolla. Alkoholitonta juomaa (esim. vettä, mehua, vissyä, limsaa) on tarjolla ilman erillistä maksua Alkoholittomien juomien (alkoholiton siideri ja olut) markkinointia lisätään Opiskelija- ja ainejärjestöt järjestävät myös päihteettömiä tapahtumia kaikille jäsenilleen. Koulutus ja yhteistyö tiedekunnan kanssa Tiedekuntien päihdetyöryhmissä on opiskelijaedustajia, jotka osallistuvat päihdeohjelman sisällön päivittämiseen. Opiskelija- ja ainejärjestöt järjestävät yhteistyössä tiedekunnan kanssa tiedekunnan nimeämille opiskelijatuutoreille koulutusta, kuinka päihdekäytöstä keskustellaan uusien opiskelijoiden kanssa. Opiskelijatuutoreilta itseltään edellytetään vastuullista alkoholinkäyttöä Lääkäriliitto on antanut ohjeistuksen sosiaalisen median käytöstä. Lääkäriliiton some- ohjeissa korostuu vastuullinen toiminta: yksittäisen lääkärin tai hammaslääkärin toiminta sosiaalisessa mediassa vaikuttaa koko ammattikunnan maineeseen. Lääkäri- ja hammaslääkäriopiskelijoiden toivotaan huomioivan Lääkäriliiton some- ohjeet jo opiskeluaikanaan. 3. Päihdeongelman tunnistaminen 3.1. Tiedekunnan rooli 8

9 Opetus- ja muu henkilökunta Päihteiden liikakäyttö saattaa ilmetä opiskelijalla mm. seuraavasti: yllättävinä ja toistuvina lyhyinä poissaoloina, myöhästelyinä etenkin aamuisin, opintosuoritusten huonontumisena, vapaamatkustajuutena ryhmätöissä, opettajan tai muiden opiskelijoiden välttelynä, epämääräisenä selittelynä, alkoholin tuoksuna, päihtyneenä tai krapulaisena esiintymisenä. Tiedekunnan on hyvä laatia ohjeet siitä, miten henkilökunnan on toimittava tilanteissa jolloin opiskelijan käyttäytyminen herättää huolen mahdollisesta päihdeongelmasta. Lääketieteellisessä tiedekunnassa: Mikäli henkilökunnalla herää huoli opiskelijan mahdollisesta päihdeongelmasta, asia pitää ottaa kyseisen opiskelijan kanssa välittömästi puheeksi. Jos opiskelija ei pysty osallistumaan opetukseen päihdekäytön takia, järjestetään hoitoonohjausneuvottelu. Opettajatuutorit Kehityskeskustelun yhteydessä opettajatuutorin on hyvä muistaa päihdekäytön merkitys opinnoista suoritumiseen. Jos opiskelijan päihdekäyttö on huolta herättävää ja on vaikuttanut opinnoista suoriutumiseen, opettajatuutori antaa hoitoonhakeutumissuosituksen kehityskeskustelun yhteydessä. Kehityskeskustelun sisältö on luottamuksellinen 3.2. YTHS Kaikki YTHS:n työntekijät pyrkivät tunnistamaan päihteiden riskikäyttäjiä terveystarkastuksissa sekä normaalien vastaanottokäyntien puitteissa. Erityisesti unettomuudesta, ahdistuneisuudesta, masennuksesta, vatsavaivoista, päänsäryistä ja väsymyksestä kärsivien potilaiden päihteidenkäyttö tulisi kartoittaa osana esitietojen ottamista. Ensimmäisen vuoden syksyllä opiskelijoiden terveydentilaa ja päihteidenkäyttöä kartoitetaan YTHS:n terveystarkastuksessa opiskelijan itse täyttämällä sähköisellä terveyskyselyllä, joka sisältää AUDIT- testin. Opiskelija, joka saa AUDIT- testistä yli 10 pistettä, kutsutaan terveydenhoitajan luokse terveystapaamiseen, jossa päihteidenkäyttöä ja elämäntilannetta sekä terveydentilaa kartoitetaan laajemmin ja heille annetaan mini- interventio seurantakäynteineen. Mikäli hoidontarve on mini- interventiota suurempi, hoidontarvetta arvioidaan ja suunnitellaan joko yleislääkärin tai psykiatrian erikoislääkärin vastaanotolla Opiskelijat ja ainejärjestöt Opiskelijat ja ainejärjestöt ovat avainasemassa päihdeongelmien tunnistamisessa. Todennäköisesti opiskelijat havaitsevat muita henkilöitä 9

10 helpommin ja varhaisemmin päihdekäyttöön liittyviä ongelmia. Tällaisia tilanteita ovat erityisesti, kun opiskelija loukkaa itseään tai joutuu tappeluun päihtymystilan takia. Samoin alkoholin juominen sammumispisteeseen asti tai niin, ettei edellisen illan tapahtumista ole muistikuvia, ovat aina merkkejä alkoholin ongelmakäytöstä. Huumeiden käyttöön voi liittyä aistiharhoja, harha- ajatuksia, outoa tai aggressiivista käytöstä. Myös opiskelijatoverit usein tietävät opetushenkilökuntaa paremmin, milloin päihdekäyttö vaikuttaa myös opintosuorituksiin. Tiedekunnan ja opiskelijajärjestön on hyvä sopia yhteisistä toimintatavoista päihdeongelmien puheeksiottamisessa. Toimintatapojen kehittämiseen saa tukea YTHS:n tiedekuntavastaavilta, yliopiston opintohallinnosta, ylioppilaskunnan sosiaalipoliittiselta asiantuntijalta ja lääketieteellisen tiedekunnan päihdetyöryhmältä. 4. Päihdeongelmaan puuttuminen Mahdollisimman varhainen puuttuminen päihdeongelmaan sekä puheeksiotto ovat ensisijaisia toimia, kun opiskelijan päihdekäyttö on huolta herättävää. Mitä varhaisemmin päihdekäyttöön otetaan puheeksi, sitä helpompi on vähentää päihdekäytöstä koituvia haittoja. Tiedekunnan henkilökunnalle ja opiskelijoille on hyvä tarjota tukea päihdekäyttöön puuttumiseen ja ongelmien puheeksiottoon. Akateemisessa ympäristössä tällaisiin kysymyksiin ei välttämättä ole perinteisesti puututtu ja osalle yhteisön jäsenistä päihdekysymysten käsittely voi tuntua vieraalta. Huolta herättävän päihdekäytön voivat ottaa puheeksi opetushenkilökuntaan kuuluva, opettajatuutori tai opiskelijatoveri. Päihdekäyttöön puuttumisen ja puheeksioton tavoitteena on ensisijaisesti tukea opiskelijaa opinnoissaan. Tiedekuntien toimintamallien suunnittelussa painopisteen on hyvä olla ennaltaehkäisyssä ja ohjauksessa sanktioiden sijaan. Kaikissa yhteyksissä on huomioitava, ettei asianosaisten oikeusturvaa loukata. Yliopisto voi velvoittaa opiskelijan esittämään huumausainetestiä koskevan todistuksen tietyin perustein. Yliopistolain 43d sisältämät edellytykset (kts. luku ) huumausainetestauksen osalta tulee selvittää kussakin tiedekunnassa erikseen. Malliohjelman luvuissa on kuvattu miten päihdeongelmaan puuttuminen on järjestetty lääketieteellisessä tiedekunnassa ja hoitoonohjauskaavio on esitetty liitteessä 2. Lääketieteellisen tiedekunnan mallia eteenpäin sovellettaessa on huomioitava erot tiedekuntien toimintaympäristöissä. 10

11 4.1. Päihdeongelmaan puuttuminen lääketieteellisessä tiedekunnassa Opetushenkilökunnan tekemä puheeksiotto Jos opetushenkilökunnalla herää huoli opiskelijan päihdeongelmasta, suositellaan, että asia tulisi ottaa puheeksi välittömästi kyseisen opiskelijan kanssa. Suositellaan, että puheeksioton tekee opiskelijan oma opettajatuutori. Puheeksioton voi tehdä myös muu opetushenkilökuntaan kuuluva, joka sillä hetkellä tuntee opiskelijan tilanteen parhaiten, esimerkiksi kyseisen oppiaineen opetushoitaja, kliininen opettaja, lehtori, professori tai joku muu opetushenkilöstöön kuuluva. Puheeksiottotilaisuus on avoimessa ilmapiirissä tapahtuva keskustelu. Päihdeongelman arkaluontoisuus pitää huomioida keskustelussa. Puheeksiotto tehdään aina kahden kesken. Opiskelijan päihdekäytöstä ei tule keskustella ryhmätilanteessa esimerkiksi muiden opiskelijoiden tai sairaalahenkilökunnan kuullen. Keskustelun tarkoituksena on ilmaista huolta opiskelijan päihdekäytöstä, ja sen vaikutuksesta opintoihin ja opiskelijan hyvinvointiin. Tällaisissa tilanteissa keskustelu itsessään toimii interventiona, mutta tilannetta olisi hyvä arvioida uudelleen esimerkiksi muutaman kuukauden kuluttua. Puheeksiotossa opiskelijalle voidaan myös suositella yhteydenottoa YTHS:n lääkärin vastaanotolle kokonaistilanteen arviointia varten. Neuvoa ja tukea puheeksiotosta voi kysyä päihdeyhdyshenkilöltä. Mikäli päihdekäyttö on vaikuttanut opiskelijan opintosuorituksiin, esimerkiksi opiskelija on osallistunut krapulassa tai päihtyneenä opetukseen tai ei osallistu opetukseen päihdekäytön takia, kirjataan tapahtuma ylös mahdollisimman yksiselitteisesti. Asian havainnut ilmoittaa opiskelijalle, että opiskelijan tilannetta arvioidaan tarkemmin hoitoonohjausneuvottelussa (katso 5.1.). Asian havainnut henkilö ottaa yhteyttä päihdeyhdyshenkilöön, joka ilmoittaa tapahtuneesta opiskelijan opettajatuutorille ja järjestää hoitoonohjausneuvottelun. Näistä toimenpiteistä menee tieto myös opiskelijalle Päihtynyt tai vieroitusoireinen opiskelija ja opetukseen osallistuminen Lääketieteellisessä tiedekunnassa noudatetaan opetuksen osalta nollatoleranssia, joka tarkoittaa, että opiskelija ei voi osallistua opetukseen päihtyneenä, vieroitusoireissa tai krapulassa. Opetuksesta vastaava henkilö voi poistaa päihtyneen, vieroitusoireisen tai krapulaisen opiskelijan opetuksesta, eikä opiskelijan opintosuoritettaan kyseiseltä opetuskerralta hyväksytä, mikäli kyse on pakollisesta läsnäolosta. Yliopistolain mukaan opetusta häiritsevä, väkivaltaisesti tai uhkaavasti käyttäytyvä tai toisen henkeä tai terveyttä vaarantava opiskelija voidaan määrätä poistumaan tilasta, jossa opetusta annetaan, taikka yliopiston järjestämästä tilaisuudesta. Jos opiskelija kokee tulleensa poistetuksi opetuksesta väärin perustein, hän voi toimittaa todistuksen päihteettömyydestään. Erimielisyystilanteissa opiskelijaa ohjeistetaan toimittamaan joko alkometrin tulos ja/tai huumeseulaus kyseisen 11

12 oppiaineen vastuuhenkilölle. Arkisin 8-15 opiskelija voi käydä puhaltamassa YTHS:n alkometriin ja/tai pyytää lähetteen valvottuun huumeseulaan. Opiskelija pyytää hoitajalta kirjallisen todistuksen, jossa lukee puhaltamisajankohta, puhallustulos. Jos päihtymys tapahtuu virka- ajan ulkopuolella opiskeluun liittyvässä pakollisessa opetuksessa, opiskelija voi pyytää puhallustestin ja todistuksen. Mikäli opiskelija on tullut poistetuksi opetuksesta päihdekäyttöepäilyn takia väärin perustein, päihdeohjelman suositus on, että pakolliseen opetukseen liittyvä suorite hyväksytään ilman erillistä suoritusta. Opetuksesta poistamisen yhteydessä tai mahdollisimman pian sen jälkeen suositellaan puheeksiottotilaisuuden järjestämistä. Opetuksesta poistamiset kirjataan (liite 2) ja toimitetaan tiedekunnan päihdeyhdyshenkilölle. Jos opiskelijan poistamiselle opetuksesta on ollut perusteet ja opiskelija haluaa riitauttaa asian, silloin opiskelija vastaa riitautuksesta aiheutuneista kustannuksista Huumausainetestaus Yliopisto voi velvoittaa opiskelijan esittämään huumausainetestiä koskevan todistuksen, jos on perusteltua aihetta epäillä, että opiskelija on huumausaineiden vaikutuksen alaisena opintoihin kuuluvissa käytännön tehtävissä tai harjoittelussa tai että opiskelijalla on riippuvuus huumeista. Edellytyksenä on lisäksi, että testaaminen on välttämätöntä opiskelijan toimintakyvyn selvittämiseksi ja opiskelija toimii sellaisissa tehtävissä, jotka edellyttävät erityistä tarkkuutta, luotettavuutta, itsenäistä harkintakykyä tai hyvää reagointikykyä ja jossa huumeiden vaikutuksen alaisena tai huumeista riippuvaisena toimiminen: 1) vakavasti vaarantaa opiskelijan itsensä tai toisen henkeä tai terveyttä; 2) vakavasti vaarantaa salassapitosäännöksin suojattujen tietojen suojaa tai eheyttä; tai 3) merkittävästi lisää yliopiston tai harjoittelupaikan hallussa olevien huumausainelain (373/2008) 3 :n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettujen aineiden laittoman kaupan ja leviämisen riskiä. Yliopistolaki 954/ d ). Opiskelijalle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi huumausainetestauksen tehtäväkohtaisista perusteista ennen huumausaineseulaan ohjaamista. Huumausaineseulausta koskevista käytännön järjestelyistä sovitaan järjestettävässä kuulemistilaisuudessa. Huumetestausta varten päihdehaittalomake toimitetaan päihdeyhdyshenkilölle, joka koordinoi huumetestauksen toteutumista. Virtsanäyte annetaan valvotuissa, kontrolloiduissa olosuhteissa noudattaen Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeistusta työpaikan huumetestauksesta. Testituloksen tulkitsee yliopistosta riippumaton taho. Testattavalla on aina oikeus saada testitulos kirjallisena. Yliopisto vastaa huumausainetestiä koskevasta todistuksesta aiheutuvista kustannuksista. Yliopistolain 43d :n edellyttämästä huumausainetestauksesta kieltäytyminen johtaa jatkotoimenpiteisiin. 12

13 Opettajatuutorit Opettajatuutori on keskeisessä asemassa opiskelijan päihdeongelmaan puuttumisessa. Opettajatuutorin ja opiskelijan välillä käymät keskustelut ovat luottamuksellisia. Mikäli ilmenee, että opiskelijan päihdekäyttö on huolta herättävää, opettajatuutori suosittelee ajanvaraamista YTHS:n lääkärin vastaanotolle kokonaistilanteen kartoittamista varten. Hoitoonohjausta suositellaan erityisesti jos päihdekäyttö haittaa opiskelijan opintosuoritteita. Opettajatuutori voi kysyä neuvoa ja apua päihdeyhdyshenkilöltä opiskelijan henkilöllisyyttä paljastamatta. Opiskelijan tukemiseksi on suositeltavaa, että opettajatuutori keskustelisi opiskelijan kanssa ennen hoitoonohjausneuvottelua hänen ajankohtaisesta tilanteestaan. Tällaisissa tilanteissa opettajatuutori voi toimia opiskelijan tukihenkilönä, jos opiskelija on siihen suostuvainen Päihdeyhdyshenkilö Tiedekuntaan nimetään päihdeyhdyshenkilö, jonka rooli on neutraali ja koordinoiva. Opetushenkilökunta, opettajatuutori tai opiskelija voivat ottaa yhteyttä päihdeyhdyshenkilöön, mikäli opiskelijan päihdekäyttö on huolta herättävää ja he toivovat neuvoja ja tukea siihen, miten puuttua päihdeongelmaan. Päihdeyhdyshenkilö kokoaa ilmoitukset päihdekäytön takia opetuksesta poistetuista opiskelijoista. Päihdeyhdyshenkilö toimii yhteyshenkilönä tiedekunnan, YTHS:n ja tarvittaessa hoitoyksiköiden välillä. Lisäksi päihdeyhdyshenkilön tehtävänä on organisoida yliopistolain 43d :n edellyttämä huumausainetestaus. Päihdeyhdyshenkilö myös koordinoi ja osallistuu tiedekunnan edustajana järjestettävään hoitoonohjausneuvotteluun ja toimii tilaisuuden puheenjohtajana (katso 5.1.). Mikäli päihdekäytön takia joudutaan puuttumaan opintojen etenemiseen, päihdeyhdyshenkilö valmistelee kuulemistilaisuuden ja laatii siitä muistion (Katso luku 6) YTHS Jos YTHS:n terveydenhuollon ammattihenkilö (terveydenhoitaja, lääkäri, hammaslääkäri tai psykologi) vastaanottotyössään havaitsee tai epäilee potilaana olevan opiskelijan kärsivän päihteiden liikakäytöstä, hän kartoittaa opiskelijan päihteidenkäytön, päihdehistorian, somaattisen ja psyykkisen tilan joko itse tai ohjaa hänet sellaiselle YTHS:n työntekijälle, jolla on kokemusta päihdepotilaan hoidontarpeen arvioinnista. Yleensä arviointi tapahtuu yleislääkärin tai terveydenhoitajan vastaanotolla. Jatkohoito tapahtuu useimmiten joko YTHS:llä (terveydenhoitajan, yleislääkärin tai psykologin vastaanotolla), Nuorisoasemalla (alle 25- vuotiaat) tai A- klinikalla. Tarvittaessa opiskelija voidaan ohjata myös katkaisuhoitoon, laitoskuntoutusjaksolle tai psykiatrin arvioon jatkohoitotarpeista. 13

14 Jos päihdeongelma vaikeuttaa opiskelijan selviytymistä opinnoista, YTHS:n työntekijä kannustaa opiskelijaa keskustelemaan opintoihin liittyvistä asioista opettajatuutorinsa ja/tai opinto- ohjaajan kanssa. YTHS:n työntekijöitä sitoo vaitiolovelvollisuus, joten kaikki potilaan kanssa käydyt keskustelut ovat täysin luottamuksellisia eikä niistä välitetä mitään tietoa opetushenkilökunnalle, mikäli opiskelija on hakeutunut hoitoon/arvioon omatoimisesti. Mikäli opiskelijan päihdeongelma havaitaan opetustilanteessa, YTHS:n yleislääkäri (tiedekunnan vastuulääkäri) osallistuu opiskelijan päihdeongelman takia hoitoonohjausneuvotteluun tiedekunnan päihdeyhdyshenkilön kutsusta. Verkostopalaverin jälkeen yleislääkäri tekee hoidontarpeen arvioinnin joko itsenäisesti tai muita ammattihenkilöitä (psykologi, psykiatrian erikoislääkäri) konsultoiden Opiskelijat Mikäli huoli herää opiskelijakaverin päihdekäytöstä, tulisi päihdekäyttö ottaa puheeksi kyseisen henkilön kanssa mahdollisimman pian, esimerkiksi juhlien jälkeen. Tärkeää puheeksiotossa on antaa palautetta opiskelijakaverille, jos tämän päihdekäyttö on herättänyt huolestumista, tai jos herää ajatus, että opiskelijakaveri käyttää liikaa päihteitä. Neuvoa, tukea ja apua puheeksiottoa varten voi kysyä päihdeyhdyshenkilöltä ilman, että opiskelijakaverin henkilöllisyys paljastuu. Suositeltavaa on ohjata opiskelijakaveri ottamaan yhteyttä YTHS:n tarkempaa tilannearviointia varten Opiskelija- ja ainejärjestöt Opiskelijajuhliin liittyvä ongelmakäyttäytyminen: Opiskelijajärjestön hallitus voi antaa varoituksen tai porttikiellon päihteiden käyttöön liittyvässä ongelmakäyttäytymisessä. On suositeltavaa, että varoituksen tai porttikiellon antamisen yhteydessä opiskelijajärjestön edustaja ottaa ongelmallisen päihdekäytön puheeksi ja tarvittaessa kannustaa varoituksen tai porttikiellon saanutta hakeutumaan YTHS:öön tilannearvioon. Velvoitusta tai kontrollointia opiskelijoiden päihdeohjelman puitteissa ei voida edellyttää. 5. Hoitoonohjaus Hyvät hoitoonohjauskäytännöt tukevat opiskelijan hyvinvointia sekä opinnoista suoriutumista. Päihdeohjelman keskeisenä tavoitteena on kuvata tiedekunnassa sovitut hoitoonohjauskäytännöt, jotta hoitoviive olisi mahdollisimman lyhyt. Malliohjelman luvuissa on kuvattu käytännöt lääketieteellisessä tiedekunnassa Hoitoonohjauskäytännöt lääketieteellisessä tiedekunnassa Hoitoonohjausneuvottelu Mikäli päihdekäyttö on selvästi vaikuttanut opiskelijan opintosuorituksiin, vaarantanut potilasturvallisuutta, vakavalla tavalla opiskelijan omaa terveyttä tai 14

15 opiskelijan huumausaineiden käyttö on riippuvuustasoista, esimerkiksi opiskelija on osallistunut krapulassa tai päihtyneenä opetukseen tai ei osallistu opetukseen päihdekäytön takia, päihdeyhdyshenkilö koordinoi hoitoonohjauspalaverin. Hoitoonohjausneuvottelua varten päihdeyhdyshenkilö kerää kokousta varten tarvittavat taustatiedot ja lähettää osallistujille kirjallisen kutsun, joka sisältää tiedon osallistujista ja palaverin tavoitteesta. Hoitoonohjausneuvotteluun osallistuvat 1) opiskelija, 2) kyseisen oppiaineen edustaja, 3) YTHS:n edustaja, 4) päihdeyhdyshenkilö tiedekunnan edustajana ja tilaisuuden puheenjohtajana, sekä 6) opiskelijan nimeämä luottohenkilö, joka voi olla myös opettajatuutori. Suositellaan, että hoitoonohjauksen nopeuttamiseksi opiskelija ottaisi itse yhteyttä YTHS:öön jo ennen palaveria tilannekartoitusta sekä hoidonsuunnittelua varten. Näiden käyntien sisältö on luottamuksellista, eikä läpikäytyjä asioita käsitellä hoitoonohjausneuvottelussa Hoitosopimus Hoitoonohjausneuvottelussa tehdään kirjallinen hoitosopimus (liite 4) ja sovitaan jatkosuunnitelmista, sekä sovitaan seurantapalaveri tilanteen arvioimiseksi uudelleen. Hoitosopimuksen toteutumista arvioidaan seurantapalaverissa. Mikäli opiskelija jättää hoitosopimuksen aikana saapumatta sovitulle hoitokerralle tai saapuu sinne päihtyneenä, hoitava taho ilmoittaa päihdeyhdyshenkilölle hoitosopimuksesta poikkeamisesta. Hoitosopimuksen rikkomisesta informoidaan opetusdekaania ja järjestetään erillinen keskustelutilaisuus, jossa arvioidaan opintojen suorittamista (katso luku 6). Luottamuksellisuus hoitokeskustelujen sisällöstä säilyy kaikissa tapauksissa Hoitovaihtoehdot Hoitomuotoja voivat olla avohoidossa A- klinikkasäätiön Nuorisoasema tai A- klinikka, YTHS, yksilöpsykoterapia tai käynnit päihdealaan perehtyneen lääkärin tai psykoterapeutin vastaanotolla yksityissektorilla. Tarvetta opiskelijan KELA- rahoitteiseen yksilöpsykoterapiaan voidaan arvioida YTHS:n psykiatrian erikoislääkärin vastaanotolla. Mikäli on tarvetta laitoskuntoutusjaksolle, rahoitusta järjestetään yhteistyössä opiskelijan kotipaikkakunnan sosiaali- ja terveystoimen kautta. Laitoskuntousjakson ajaksi opiskelijan on mahdollista saada KELAn kuntoutusrahaa. 6. Päihdeongelma ja seuraamukset tiedekunnan taholta Yliopistolain 45 mukaan yliopisto voi käyttää kurinpidollisia toimenpiteitä esimerkiksi peruuttaa opiskeluoikeuden, kun opintoihin sisältyy alaikäisten turvallisuutta taikka potilas- tai asiakasturvallisuutta koskevia vaatimuksia ja 15

16 opiskelija päihteiden käyttönsä takia toistuvasti vaarantaa toisen ihmisen terveyden tai turvallisuuden. Päihdekäyttöön ja ongelmiin liittyvät toimintatavat seurauksineen tulee olla kirjattuna tiedekunnan päihdeohjelmaan Opiskelutilanteesta poistaminen Yliopistolain 45 mukaan opetusta häiritsevä, väkivaltaisesti tai uhkaavasti käyttäytyvä tai toisen henkeä tai terveyttä vaarantava opiskelija voidaan määrätä poistumaan tilasta, jossa opetusta annetaan, taikka yliopiston järjestämästä tilaisuudesta. Malliohjelman suositus on, että jos opetuksesta poistaminen johtuu päihdekäytöstä, tilanteen jälkeen järjestetään puheeksiotto ja tehdään päihdehaittailmoitus päihdeyhdyshenkilölle, joka järjestää tarvittaessa hoitoonohjausneuvottelun Opiskelusta pidättäminen Yliopistolain 45 mukaan opiskelijan osallistuminen opetukseen voidaan evätä enintään kolmen työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen opiskelijan tai yliopistossa tai muussa opetustilassa työskentelevän henkilön turvallisuus kärsii opiskelijan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti opiskelijan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi 6.3. Kirjallinen varoitus Opiskelijalle voidaan antaa kirjallinen varoitus, jos hän: 1) häiritsee opetusta; 2) käyttäytyy väkivaltaisesti tai uhkaavasti; 3) menettelee vilpillisesti tai muuten rikkoo yliopiston järjestystä; 4) on käyttänyt huumausaineita (Yliopistolaki 45 ). Opiskelijalle annettavasta kirjallisesta varoituksesta päättää yliopiston rehtori tiedekunnan dekaanin tekemän esityksen jälkeen Opiskeluoikeuden peruuttaminen Kun opintoihin sisältyy alaikäisten turvallisuutta taikka potilas- tai asiakas- turvallisuutta koskevia vaatimuksia, yliopisto voi peruuttaa opiskeluoikeuden yliopistolain 43a mukaan, jos: 1. opiskelija on vaarantamalla toistuvasti tai vakavasti opinnoissaan toisen henkilön terveyden tai turvallisuuden osoittautunut ilmeisen soveltumattomaksi toimimaan opintoihin liittyvissä käytännön tehtävissä tai harjoittelussa; tai 2. on ilmeistä, että opiskelija ei terveydentilaltaan eikä toimintakyvyltään täytä 37a :n 1 momentin mukaisia opiskelijaksi ottamisen edellytyksiä; tai 3. opiskelija on hakuvaiheessa salannut sellaisen 37a :n 2 momentissa tarkoitetun tiedon opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta päätöksestä, joka olisi voinut estää hänen valintansa opiskelijaksi; tai 16

17 4. opiskelija on tuomittu rangaistukseen laissa erikseen mainituista rikoksista, joita ovat siveellisyys- ja seksuaalirikokset, murha, tappo, surma, törkeä pahoinpitely, törkeä ryöstö- ja huumausainerikokset (ei kuitenkaan huumausaineiden käyttörikos), jos opinnot tai opintoihin kuuluva harjoittelu edellyttävät olennaisesti alaikäisten parissa työskentelyä ja peruuttaminen on tarpeen alaikäisten suojelemiseksi. Kaikissa tapauksissa ennen peruutuspäätöksen tekemistä yliopiston on selvitettävä yhdessä opiskelijan kanssa tämän mahdollisuus hakeutua muuhun koulutukseen. Opiskelija voidaan suostumuksellaan siirtää yliopiston sellaiseen muuhun koulutukseen, jonka opiskelijaksi ottamisen edellytykset hän täyttää. Päätöksen opinto- oikeuden peruuttamisesta tekee yliopiston hallitus Hylättyjen opintosuoritteiden suorittaminen (lääketieteellisen tiedekunnan malli) Lääketieteellisessä tiedekunnassa on käytäntö, että jos päihdekäyttöön liittyvät ongelmat jatkuvat, järjestetään keskustelutilaisuus opintojen jatkamisesta tai alustava suunnitelma korvaavista suorituksista opetusdekaanin kanssa. Päihdeyhdyshenkilö kokoaa taustatiedot tätä keskustelutilaisuutta varten ja osallistuu tilaisuuteen. Opiskelija voi pyytää mukaan nimeämänsä luottohenkilön, joka voi olla myös opettajatuutori. Päihdeongelman takia hylätyt opintosuoritteet voidaan suorittaa erikseen oppiaineiden kanssa sovittuina jaksoina. Tätä varten laaditaan opinto- ohjaajien kanssa opintojen poikkeava etenemissuunnitelma, jonka opetusdekaani hyväksyy. Vaihtoehtona voi myös olla lukukauden uudelleen suorittaminen, jos koulutuksen tavoitteita ei enää voida yksittäisten opintojaksojen uusimisella saavuttaa Viitteet: Yliopistolaki 954/2011 Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan päihdeohjelma Jakelu: 17

18 Liite 1. Sosiaalisen vastuun testi 1. Hei, ottaisit ny vielä, mä vaikka tarjoon? Oletko painostanut tai yllyttänyt ketään (täysin avoimesti tai piilotellummin) juomaan alkoholia? 1. En koskaan 2. Kerran vuodessa tai harvemmin 3. Kerran puolen vuoden aikana 4. Kerran kuussa 5. Kerran viikossa tai useammin 2. Kyl sä tiedät sen tyypin, joka... Oletko avautunut muiden ihmisten henkilökohtaisista asioista tavalla, joka kaduttaa ja jota et olisi tehnyt selvin päin? 1. En koskaan 2. Kerran vuodessa tai harvemmin 3. Kerran puolen vuoden aikana 4. Kerran kuussa 5. Kerran viikossa tai useammin 3. Mul on nyt tosi pula, pystytkö lainaamaan vähän rahaa? Oletko pyytänyt/huijannut ystäviltäsi tai vanhemmiltasi rahaa esim. opiskelukuluihin, ruokaan tai vaatteisiin, ja todellisuudessa käyttänyt rahat alkoholiin? 1. En koskaan 2. Kerran vuodessa tai harvemmin 3. Kerran puolen vuoden aikana 4. Kerran kuussa 5. Kerran viikossa tai useammin 4. Oho, hups... Oletko tärvellyt yhteistä tai muiden ihmisten omaisuutta humalassa, ja siten aiheuttanut taloudellisia tai muita menetyksiä muille kuin itsellesi? 1. En koskaan 2. Kerran vuodessa tai harvemmin 3. Kerran puolen vuoden aikana 4. Kerran kuussa 5. Kerran viikossa tai useammin 5. Pitäsköhän sun lähtee kotiin? Oletko juonut juhlissa itsesi siihen pisteeseen, että selvemmät ystäväsi ovat olleet huolissaan sinusta (esim. kuljettaneet kotiisi nukkumaan)? 1. En koskaan 2. Kerran vuodessa tai harvemmin 3. Kerran puolen vuoden aikana 4. Kerran kuussa 5. Kerran viikossa tai useammin 6. Täh, mikset sä dokaa?!? Oletko kysynyt raittiilta ihmiseltä onko hän raskaana/autolla/lääkekuurilla/uskossa tai tivannut muuta selitystä juomattomuuteen? 1. En koskaan 2. Kerran vuodessa tai harvemmin 3. Kerran puolen vuoden aikana 4. Kerran kuussa 5. Kerran viikossa tai useammin 7. Hei, lähtisitsä juomaan yhdet? Oletko houkutellut kaveriasi yksille humaltumistarkoituksessa? 1. En koskaan 2. Kerran vuodessa tai harvemmin 3. Kerran puolen vuoden aikana 4. Kerran kuussa 5. Kerran viikossa tai useammin 8. Älä nyt taas oo tollanen... Kuinka usein olet riidellyt ystäväsi tai seurustelukumppanisi kanssa humalassa? 1. En koskaan 2. Kerran vuodessa tai harvemmin 3. Kerran puolen vuoden aikana 4. Kerran kuussa 5. Kerran viikossa tai useammin 9. On sitä tullut vähän sanomista... Ovatko kaverisi maininneet, että olit humalassa rasittava? 1. En koskaan 2. Kerran vuodessa tai harvemmin 3. Kerran puolen vuoden aikana 4. Kerran kuussa 5. Kerran viikossa tai useammin 10. Ehkä voisit vähän miettiä... Onko joku läheisesi ollut huolissaan alkoholinkäytöstäsi ja ehdottanut että vähentäisit juomista? 1. Ei 2. On, mutta ei viimeisen vuoden aikana 3. Kyllä, viimeisen vuoden aikana 18

19 Liite 2. Hoitopolku Turun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa Hoitopolku päihdeongelmaiselle lääketieteen tai hammaslääketieteen opiskelijalle 1. Ennaltaehkäisy 2. Kliininen opettaja Opiskelijat Kliinikot (harjoittelupaikka) 3. Opetushoitaja Opettajatuutori Päihdeyhdys- henkilö 4. YTHS- arvio Tilannearvio/verkostopalaveri - opiskelija - luottamushenkilö - opetushoitaja - opettajatuutori - päihdeyhdyshenkilö - YTHS Hoitoonohjaus Hoitoonohjaussopimus 5. Hoitopolun tasot: 1. Ennaltaehkäisy 2. Tunnistaminen 3. Puuttuminen 4. Hoitoonohjaus 5. Seuraamukset 19

20 Liite 3. Opetustilanteesta poistaminen päihdekäytön takia Opetustilanteesta poistaminen päihdekäytön takia Lääketieteellinen tiedekunta, Turun yliopisto Nimi Henkilötunnus Kurssi Kuvaus tilanteesta: Miten päihdehaitta todettiin? (kuvaa) Humalatila: Puhalsi alkometriin, tulos: Muu päihtymys: Krapula: Muut vieroitusoireet: Epäasiallinen ja häiritsevä käytös Opiskelijan oma näkemys tilanteesta: Myönsi päihdekäytön syynä opetuksesta poistamiseen Kielsi päihdekäytön syynä opetuksesta poistamiseen Jatkotoimenpiteet Suositellaan huumausainetestaukseen Muu suunnitelma: Päivämäärä ja paikka Nimenselvennys, yhteystiedot Jakelu: päihdeyhdyshenkilö, oppiaine 20

LÄÄKETIETEEN JA HAMMASLÄÄKETIETEEN OPISKELIJOIDEN PÄIHDEOHJELMA

LÄÄKETIETEEN JA HAMMASLÄÄKETIETEEN OPISKELIJOIDEN PÄIHDEOHJELMA LÄÄKETIETEEN JA HAMMASLÄÄKETIETEEN OPISKELIJOIDEN PÄIHDEOHJELMA Ohjeistoa päihteiden käytön aiheuttamiin tilanteisiin opiskelijan ja opetushenkilökunnan kannalta 16.6.2010 Turun yliopisto, Lääketieteellinen

Lisätiedot

OPISKELIJOIDEN PÄIHDEOHJELMA

OPISKELIJOIDEN PÄIHDEOHJELMA Suomen yliopistot UNIFI ry:n hallitus 17.12.2014 OPISKELIJOIDEN PÄIHDEOHJELMA Toimenpideohjelma päihteiden käytön ehkäisemiseksi ja ongelmatilanteisiin puuttumisen tueksi Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Ennaltaehkäisevä

Lisätiedot

OPISKELIJOIDEN PÄIHDEOHJELMA. Toimenpideohjelma päihteiden käytön ehkäisemiseksi ja ongelmatilanteisiin puuttumisen tueksi

OPISKELIJOIDEN PÄIHDEOHJELMA. Toimenpideohjelma päihteiden käytön ehkäisemiseksi ja ongelmatilanteisiin puuttumisen tueksi OPISKELIJOIDEN PÄIHDEOHJELMA Toimenpideohjelma päihteiden käytön ehkäisemiseksi ja ongelmatilanteisiin puuttumisen tueksi 1 Sisällysluettelo Johdanto... 4 1. Ennaltaehkäisevä toiminta... 5 1.1. Yliopiston

Lisätiedot

OPISKELIJOIDEN PÄIHDEOHJELMA. Toimenpideohjelma päihteiden käytön ehkäisemiseksi ja ongelmatilanteisiin puuttumisen tueksi

OPISKELIJOIDEN PÄIHDEOHJELMA. Toimenpideohjelma päihteiden käytön ehkäisemiseksi ja ongelmatilanteisiin puuttumisen tueksi OPISKELIJOIDEN PÄIHDEOHJELMA 03.11.2015 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Ennaltaehkäisevä toiminta... 2 2.1 Aalto-yliopiston/Korkeakoulujen rooli... 2 2.1.1 Toiminnan organisointi... 2 2.1.2 Opettajatuutoritoiminta...

Lisätiedot

SORA-SÄÄNNÖKSET JA NÄYTTÖTUTKINNOT

SORA-SÄÄNNÖKSET JA NÄYTTÖTUTKINNOT SORA-SÄÄNNÖKSET JA NÄYTTÖTUTKINNOT Sora-säännösten toimeenpano ammatillisessa koulutuksessa seminaari, Helsinki 25.10.2012 Hallitusneuvos Merja Leinonen merja.leinonen@minedu.fi Muutokset lyhyesti opiskelijaksi

Lisätiedot

Hallituksen esitys ns. SORAlainsäädännöksi. Sakari Karjalainen Ammatillisen koulutuksen seminaari 17.-18.11.2010 Tampere

Hallituksen esitys ns. SORAlainsäädännöksi. Sakari Karjalainen Ammatillisen koulutuksen seminaari 17.-18.11.2010 Tampere Hallituksen esitys ns. SORAlainsäädännöksi Sakari Karjalainen Ammatillisen koulutuksen seminaari 17.-18.11.2010 Tampere Hallituksen esityksen tavoitteena on edistää potilas- ja asiakasturvallisuutta, liikenneturvallisuutta,

Lisätiedot

1. SORA-lainsäädäntöuudistukset (Opiskeluun soveltumattomuuteen liittyviä ratkaisuja) 1.1.2012 )

1. SORA-lainsäädäntöuudistukset (Opiskeluun soveltumattomuuteen liittyviä ratkaisuja) 1.1.2012 ) 1. SORA-lainsäädäntöuudistukset (Opiskeluun soveltumattomuuteen liittyviä ratkaisuja) 1.1.2012 ) Ammattikorkeakouluja koskevat SORA-lait ja asetus: Laki ammattikorkeakoululain muuttamisesta (952/2011)

Lisätiedot

maiju.tuominen@minedu.fi

maiju.tuominen@minedu.fi maiju.tuominen@minedu.fi Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain, ammattikorkeakoululain, yliopistolain sekä rikosrekisterilain 6 :n muuttaminen Uusien

Lisätiedot

SOVELTUMATTOMUUDEN RATKAISUJA

SOVELTUMATTOMUUDEN RATKAISUJA SOVELTUMATTOMUUDEN RATKAISUJA Soveltumattomuuden ratkaisuja (Jatkossa SORA) säädösten tavoitteena on parantaa turvallisuutta koulutuksessa ja sen jälkeisessä työelämässä lisäämällä koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Suositus päihdeongelmien ennaltaehkäisystä ja käsittelystä ja työpaikoilla Riskirajoilla? -seminaari Helsinki, 16.9.2015 Jan Schugk Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suosituksen

Lisätiedot

Opiskelun turvallisuuteen ja opiskeluun soveltumattomuuden arviointiin liittyviä ohjeita

Opiskelun turvallisuuteen ja opiskeluun soveltumattomuuden arviointiin liittyviä ohjeita Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Syksy 2012 Opiskelun turvallisuuteen ja opiskeluun soveltumattomuuden arviointiin liittyviä ohjeita Yliopistoja, ammattikorkeakouluja, ammatillista koulutusta

Lisätiedot

SALON SEUDUN AMMATTIOPISTON JÄRJESTYSSÄÄNTÖ

SALON SEUDUN AMMATTIOPISTON JÄRJESTYSSÄÄNTÖ SALON SEUDUN AMMATTIOPISTON JÄRJESTYSSÄÄNTÖ Hallitus 3.5.2015 64 1 1 Järjestyssäännön tarkoitus Järjestyssääntö luo edellytykset opiskelun kasvatuksellisten ja opetuksellisten tavoitteiden saavuttamiselle

Lisätiedot

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Työterveyshuollon kommenttipuheenvuoro Turku Petrea Marjo Sinokki, työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon

Lisätiedot

SORA-lainsäädäntö. Ratkaisuja opiskeluun soveltumattomuuteen. Terveyden edistämisen koulutuspäivä 13.11.2013, Allergiatalo, Helsinki

SORA-lainsäädäntö. Ratkaisuja opiskeluun soveltumattomuuteen. Terveyden edistämisen koulutuspäivä 13.11.2013, Allergiatalo, Helsinki SORA-lainsäädäntö Ratkaisuja opiskeluun soveltumattomuuteen Terveyden edistämisen koulutuspäivä 13.11.2013, Allergiatalo, Helsinki Hallitusneuvos Piritta Väinölä Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 SORA-säännökset

Lisätiedot

Jyväskylän ammattiopiston järjestyssäännöt

Jyväskylän ammattiopiston järjestyssäännöt Jyväskylän ammattiopiston järjestyssäännöt Järjestyssääntöjä sovelletaan Jyväskylän ammattiopistossa (Laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998/35 ), johon kuuluvana pidetään opetuksen käytössä olevia

Lisätiedot

Sastamalan oppilaitosten järjestyssäännöt

Sastamalan oppilaitosten järjestyssäännöt Sastamalan oppilaitosten järjestyssäännöt 1. JÄRJESTYSSÄÄNTÖJEN TAVOITE Järjestyssääntöjen tavoitteena on fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvallinen, viihtyisä sekä oppimisen kannalta tuloksellinen

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN KUNNAN PÄIHDEOHJELMA

SONKAJÄRVEN KUNNAN PÄIHDEOHJELMA 1(19) SONKAJÄRVEN KUNNAN PÄIHDEOHJELMA Yhteistyöryhmä 30.10.2014 15 Kunnanhallitus 10.11.2014 219 2(19) Sisällys 1. PÄIHDEOHJELMAN TARKOITUS JA TAVOITTEET 2. VASTUUT JA VELVOLLISUUDET PÄIHDETYÖSSÄ 3. ENNALTAEHKÄISEVÄ

Lisätiedot

Ratkaisuja opiskeluun soveltumattomuuteen. SORA-lainsäädännön periaatteet. Hallitussihteeri Piritta Väinölä, OKM 28.5.2012

Ratkaisuja opiskeluun soveltumattomuuteen. SORA-lainsäädännön periaatteet. Hallitussihteeri Piritta Väinölä, OKM 28.5.2012 Ratkaisuja opiskeluun soveltumattomuuteen SORA-lainsäädännön periaatteet Hallitussihteeri Piritta Väinölä, OKM 28.5.2012 1 SORA-säännökset SORA-säännösten tavoitteena parantaa turvallisuutta koulutuksessa

Lisätiedot

Päihde ja mielenterveys YTHS- hankkeesta toimintamalliksi. 2012 HKa OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ

Päihde ja mielenterveys YTHS- hankkeesta toimintamalliksi. 2012 HKa OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ Päihde ja mielenterveys YTHS- hankkeesta toimintamalliksi 2012 HKa Taustaa: STM:n työryhmän ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015: Asiakkaan aseman vahvistaminen Ehkäisyn

Lisätiedot

Tuoksuuko työpaikallanne alkoholiongelma? Työkaluja työyhteisön päihdeongelmien varalle

Tuoksuuko työpaikallanne alkoholiongelma? Työkaluja työyhteisön päihdeongelmien varalle Tuoksuuko työpaikallanne alkoholiongelma? Työkaluja työyhteisön päihdeongelmien varalle Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Uudista ja Uudistu 26.9.2013 Tietoiskun rakenne Päihteet

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työyhteisöt ehkäisevän päihdetyön areenana Leena Hirvonen, TtM, erityisasiantuntija Työryhmä: Anne Kujasalo, Katrimaija Luurila, Marketta Kivistö Ehkäisevän päihdetyön toteutuminen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 16 päivänä elokuuta 2011. 951/2011 Laki. ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 16 päivänä elokuuta 2011. 951/2011 Laki. ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 16 päivänä elokuuta 2011 951/2011 Laki ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Naantalissa 12 päivänä elokuuta 2011 Eduskunnan päätöksen

Lisätiedot

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE. Opiskeluoikeuden ja kurinpitoasioiden toimielin. JEDU SORA toimikunta

TOIMINTAOHJE. Opiskeluoikeuden ja kurinpitoasioiden toimielin. JEDU SORA toimikunta TOIMINTAOHJE Opiskeluoikeuden ja kurinpitoasioiden toimielin JEDU SORA toimikunta Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä, JEDU Toimintaohje on hyväksytty yhtymähallituksessa 11.12.2014 1 Yleistä Ammatillisen

Lisätiedot

Päihdeongelmaisen työkyky. Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 9.3.2012

Päihdeongelmaisen työkyky. Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 9.3.2012 Päihdeongelmaisen työkyky Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 9.3.2012 Työkyvyn arvio Työkyvyttömyys Juridinen käsite, johon aina liittyy lääketieteellinen arvio Sairaus-kudosvaurio-toimintakyvyn

Lisätiedot

1. Päihdeohjelman tavoitteet ja tarkoitus

1. Päihdeohjelman tavoitteet ja tarkoitus 1. Päihdeohjelman tavoitteet ja tarkoitus Rovaniemen kaupungin päihdeohjelman tavoitteena on taata työntekijöille päihteetön ja turvallinen työympäristö. Tämä päihdeohjelma on tehty mukaillen Lapin sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

OPISKELIJAN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET

OPISKELIJAN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET SYKSY 2013 OPISKELIJAN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET (Laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998 muutoksineen, 5 luku) 26 Opiskelijaksi hakeutuminen Opiskelijaksi pyrkivällä on oikeus vapaasti hakeutua haluamaansa

Lisätiedot

JÄRJESTYSSÄÄNNÖT. Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia

JÄRJESTYSSÄÄNNÖT. Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia JÄRJESTYSSÄÄNNÖT Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia Voimaan 28.8.2014 sisältävät opiskelijan tai harjoittelijan oikeuksia ja velvollisuuksia koskevia määräyksiä, joiden lähtökohtana ovat ammatillisesta

Lisätiedot

SORA-työryhmä: Tiivistelmä ehdotuksista. Luovutustilaisuus 9.3.2010 klo 12.30

SORA-työryhmä: Tiivistelmä ehdotuksista. Luovutustilaisuus 9.3.2010 klo 12.30 : Tiivistelmä ehdotuksista Luovutustilaisuus 9.3.2010 klo 12.30 Työryhmän tehtävä 1. Valmistella opiskeluoikeuden menettämistä koskevat säännökset yliopistoja, ammattikorkeakouluja, ammatillista koulutusta

Lisätiedot

Tunnetko työpaikkasi päihdekulttuurin? Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry HENRY Foorumi 4.11.2014

Tunnetko työpaikkasi päihdekulttuurin? Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry HENRY Foorumi 4.11.2014 Tunnetko työpaikkasi päihdekulttuurin? Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry HENRY Foorumi 4.11.2014 Sananen meistä HUUGO-ohjelman tavoitteena päihdehaittojen ehkäisy ja hallinta

Lisätiedot

Huoltajalle ilmoitus Wilma-viestillä

Huoltajalle ilmoitus Wilma-viestillä KURINPITO LUKIOSSA Häiritsevä käytös Luokasta /muusta opetustilasta poistaminen jäljellä olevan oppitunnin ajaksi Keskustellaan opiskelijan kanssa Huoltajalle ilmoitus Wilma-viestillä Wilma Opettaja/rehtori

Lisätiedot

Aseluvan hakijan arviointi poliisin näkökulmasta

Aseluvan hakijan arviointi poliisin näkökulmasta Aseluvan hakijan arviointi poliisin näkökulmasta Päihdelääketieteen päivät 2013 Mika Lehtonen projektipäällikkö, SM, poliisiosasto 12.3.2013 Ampuma-aseet Suomessa noin 1,6 miljoonaa ampuma-asetta noin

Lisätiedot

Opiskelijalle voidaan antaa kirjallinen varoitus, kun hän

Opiskelijalle voidaan antaa kirjallinen varoitus, kun hän Opiskelijaksi soveltuminen Tiedote 25.8.2015 TIEDOTE OPISKELIJALLE TAI OPISKELIJAKSI HAKEUTUVALLE Ns. SORA -laki (SOveltumattomuuden RAtkaisut) tuli voimaan 1.1.2012. Laki koskee opiskelijaksi ottamisen

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Juuan kunnan päihdeohjelma

Juuan kunnan päihdeohjelma liite khall 8.1.2001 10 Juuan kunnan päihdeohjelma 1 Päihdeasioiden hoito ja vastuu Päihdeasioiden hoito työpaikalla on osa johtamista ja työyhteisön kehittämistä, koulutusta, työsuojelua ja työterveyshuoltoa

Lisätiedot

Koulutus tulisi kohdistaa koko henkilöstöön, sekä esimiehiin että työntekijöihin myös työterveyshuollon asiantuntemusta hyödyntäen.

Koulutus tulisi kohdistaa koko henkilöstöön, sekä esimiehiin että työntekijöihin myös työterveyshuollon asiantuntemusta hyödyntäen. 1 (5) SUOSITUS PÄIHDEONGELMIEN ENNALTAEHKÄISYSTÄ, PÄIHDEASIOIDEN KÄSITTELYSTÄ JA HOITOONOHJAUKSESTA TYÖPAIKOILLA Työmarkkinajärjestöt ovat antaneet 1970-luvulla suosituksia alkoholin ja huumeiden haittatekijöiden

Lisätiedot

PÄIHDEHOIDON TOIMINTAMALLI

PÄIHDEHOIDON TOIMINTAMALLI PÄIHDEHOIDON TOIMINTAMALLI OMA-ALOITTEINEN HOITOON- HAKEUTUMINEN. PÄIHDEHOITO- SOPIMUS (LIITE) 1. ENNALTA- EHKÄISY 2. PÄIHDE- ONGELMA 3. PUHEEKSIOTTO- KESKUSTELU 4. HOIDOSTA SOPIMINEN 5. PÄIHDEHOITO- SUUNNITELMA

Lisätiedot

yhteistyötoimikunta 26.4.2010 kunnanhallitus 10.5.2010 HEINÄVEDEN KUNNAN PÄIHDEOHJELMA

yhteistyötoimikunta 26.4.2010 kunnanhallitus 10.5.2010 HEINÄVEDEN KUNNAN PÄIHDEOHJELMA yhteistyötoimikunta 26.4.2010 kunnanhallitus 10.5.2010 HEINÄVEDEN KUNNAN PÄIHDEOHJELMA 1 Päihdeohjelman tarkoitus Heinäveden kunnan päihdeohjelmalla pyritään henkilöstön työkyvyn ja hyvinvoinnin ylläpitämiseen,

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan henkilöstön päihdeohjelma Liite 3

Nurmijärven kunnan henkilöstön päihdeohjelma Liite 3 Nurmijärven kunnan henkilöstön päihdeohjelma Liite 3 Huumetestaus Nurmijärven kunnan työpaikoilla Laki yksityisyyden suojasta työelämässä määrää, että työnantaja saa käsitellä vain sellaisia työntekijän

Lisätiedot

PUUTTUMISKEINO KUULEMINEN ILMOITTAMINEN KIRJAAMINEN TOIMIVALTA HUOM!

PUUTTUMISKEINO KUULEMINEN ILMOITTAMINEN KIRJAAMINEN TOIMIVALTA HUOM! 1 (6) PUUTTUMINEN JA OJENTAMINEN PERUSOPETUKSESSA Kasvatuskeskustelu ensisijaisena toimena, kun oppilas häiritsee opetusta tai muuten rikkoo koulun järjestystä, menettelee vilpillisesti tai kohtelee muita

Lisätiedot

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelujen suomalainen suunnannäyttäjä Työterveyttä suurille ja pienille asiakkaille Yli 4000 sopimusasiakasta, joissa

Lisätiedot

Kohti päihderiskitöntä työpaikkaa. Antti Hytti, HUUGO-ohjelma, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry

Kohti päihderiskitöntä työpaikkaa. Antti Hytti, HUUGO-ohjelma, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Kohti päihderiskitöntä työpaikkaa Antti Hytti, HUUGO-ohjelma, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Sananen meistä HUUGO-ohjelman tavoitteena päihdehaittojen ehkäisy ja hallinta työelämässä Ohjelma osa Ehkäisevä

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI 1 HENKILÖSTÖKESKUS

HELSINGIN KAUPUNKI 1 HENKILÖSTÖKESKUS HELSINGIN KAUPUNKI 1 HELSINGIN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖN PÄIHDEOHJELMA 1 Päihdeohjelman tavoite Helsingin kaupungin tavoitteena on työnantajana turvata henkilöstölleen päihteetön, turvallinen työyhteisö sekä

Lisätiedot

PÄIHDEONGELMAISTEN HOITOONOHJAUSOHJE

PÄIHDEONGELMAISTEN HOITOONOHJAUSOHJE 2013 PÄIHDEONGELMAISTEN HOITOONOHJAUSOHJE 25.9.2013 Versio 1.0 Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto Lapin Urheiluopisto Lapin oppisopimuskeskus 1 (8) Sisällysluettelo 1 ALKOHOLIN JA MUIDEN PÄIHTEIDEN

Lisätiedot

PUUTTUMISKEINO KUULEMINEN ILMOITTAMINEN KIRJAAMINEN TOIMIVALTA HUOM! oppilaan huoltajille. Huoltajalle tulee varata mahdollisuus

PUUTTUMISKEINO KUULEMINEN ILMOITTAMINEN KIRJAAMINEN TOIMIVALTA HUOM! oppilaan huoltajille. Huoltajalle tulee varata mahdollisuus PUUTTUMINEN JA OJENTAMINEN PERUSOPETUKSESSA (LIITE POL 29 JA 35-36 ) PUUTTUMISKEINO KUULEMINEN ILMOITTAMINEN KIRJAAMINEN TOIMIVALTA HUOM! HÄIRITSEE OPETUSTA TAI MUUTOIN oppilaan huoltajille koulun opettaja

Lisätiedot

HENKILÖSTÖYKSIKKÖ JOENSUUN KAUPUNGIN PÄIHDEOHJELMA

HENKILÖSTÖYKSIKKÖ JOENSUUN KAUPUNGIN PÄIHDEOHJELMA HENKILÖSTÖYKSIKKÖ JOENSUUN KAUPUNGIN PÄIHDEOHJELMA Henkilöstö- ja työllisyysjaosto _. _. 2013 2 Sisältö Päihdeongelman käsittelykaavio. 3 1. Päihdeohjelman tarkoitus ja tavoite..... 4 2. Vastuulliset toimijat..

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

VASKIVUOREN LUKION PÄIHDESTRATEGIA - KOULUN TULEE OLLA PÄIHTEETÖN TYÖYMPÄRISTÖ

VASKIVUOREN LUKION PÄIHDESTRATEGIA - KOULUN TULEE OLLA PÄIHTEETÖN TYÖYMPÄRISTÖ VASKIVUOREN LUKION PÄIHDESTRATEGIA - KOULUN TULEE OLLA PÄIHTEETÖN TYÖYMPÄRISTÖ Vantaan kaupunki arvostaa päihteettömyyttä ja toimii siten, että erityisesti lapsilla ja nuorilla on oikeus päihteettömään

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 32/2000 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 20/2001 28.3.2001 Asia Irtisanomista koskeva oikaisuvaatimus Päätös, johon haetaan oikaisua Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Päihdeohjelma ja vastuu sen toteuttamisesta koskevat koko henkilöstöä.

Päihdeohjelma ja vastuu sen toteuttamisesta koskevat koko henkilöstöä. Päihdeohjelma Päihdeohjelman tarkoitus Päihdeohjelmalla pyritään henkilöstön työkyvyn ja hyvinvoinnin ylläpitämiseen, tuottavan ja hyvin toimivan työyhteisön kehittämiseen sekä työelämän laadun parantamiseen.

Lisätiedot

Suunnitelma kasvatus ja kurinpitokeinojen käyttämisestä Harjavallan kaupungin peruskouluissa.

Suunnitelma kasvatus ja kurinpitokeinojen käyttämisestä Harjavallan kaupungin peruskouluissa. Suunnitelma kasvatus ja kurinpitokeinojen käyttämisestä Harjavallan kaupungin peruskouluissa. Suunnitelma koskee kaikkia koulun järjestämää toimintaa ja siihen siirtymistä Oppilas on kohtuullisessa määrin

Lisätiedot

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Mini-interventio erikoissairaanhoidossa 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Kuuluuko interventio erikoissairaanhoitoon? - Sairaalassa potilaiden tulosyyn taustalla usein päihteiden käyttö (n. 20 %:lla

Lisätiedot

Alkoholi ja työelämä. Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 16.9.2009

Alkoholi ja työelämä. Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 16.9.2009 Alkoholi ja työelämä Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 16.9.2009 Työikäisten yleisimmät kuolemansyyt 2007 Miehet Kuolleiden määrä % Sija Kuolemansyy 1. Alkoholisyyt 1425 18,7 2. Sepelvaltimotauti

Lisätiedot

Yliopiston hallinto ja säännöt (ja muuta mukavaa) Koposektori Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 8.2.2012

Yliopiston hallinto ja säännöt (ja muuta mukavaa) Koposektori Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 8.2.2012 Yliopiston hallinto ja säännöt (ja muuta mukavaa) Koposektori Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 8.2.2012 Yliopiston hallinto Yliopiston ylin johto Monijäsenisiä hallintoelimiä Päättäviä toimielimiä

Lisätiedot

Ratkaisuja opiskeluun soveltumattomuuteen

Ratkaisuja opiskeluun soveltumattomuuteen Ratkaisuja opiskeluun soveltumattomuuteen SORA-koulutus Koulutuskeskus Sedu, Seinäjoki, Koulukatu 31.1.2013 Tuija Vasikkaniemi, lehtori, PsL Koulutuskeskus Sedu SORA-lainsäädännön ja määräysten keskeisiä

Lisätiedot

Opiaattikorvaushoito

Opiaattikorvaushoito Opiaattikorvaushoito Lainsäädäntö Hoito perustuu Sosiaali- ja terveysministeriön asetukseen (33/2008) Korvaushoidolla tarkoitetaan opioidiriippuvaisen hoitoa, jossa käytetään apuna buprenorfiinia tai metadonia

Lisätiedot

1. ENNALTA EHKAISEVA TOIMINTA

1. ENNALTA EHKAISEVA TOIMINTA SUOSITUS PAIHDEONGELMIEN ENNALTAEHKAISYSTA, PAIHDEASIOIDEN WSITTELYSTA JA HOITOONOHJAUKSESTA TYOPAIKOILLA Tyomarkkinajarjestot ovat antaneet 1970-luvulla suosituksia alkoholin ja huumeiden haittatekijoiden

Lisätiedot

HENKILÖSTÖN PÄIHDEOHJELMA JA HOITOONOHJAUSMALLI

HENKILÖSTÖN PÄIHDEOHJELMA JA HOITOONOHJAUSMALLI 1 Henkilöstöpalvelut Mäntsälän kunta HENKILÖSTÖN PÄIHDEOHJELMA JA HOITOONOHJAUSMALLI Ohjelma on hyväksytty yhteistyöryhmässä 26.3.2015 ja kunnanhallituksessa 13.4.2015. Ohjelma päivitetään seuraavan kerran

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Leila Rautjärvi, koulutuspäällikkö, tth Selina Selin, työterveyshuollon erikoislääkäri Systemaattista seulontaa voidaan tehdä

Lisätiedot

Kauppatieteiden tutkinto-ohjelman opintojen ohjaussuunnitelma

Kauppatieteiden tutkinto-ohjelman opintojen ohjaussuunnitelma Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Kauppatieteiden tutkinto-ohjelma Kauppatieteiden tutkinto-ohjelman opintojen ohjaussuunnitelma Tässä ohjaussuunnitelmassa kuvataan kauppatieteiden tutkinto-ohjelman

Lisätiedot

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Varhainen tuki, VaTu - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Esityksen materiaali kerätty ja muokattu TyKen aineistosta: ver JPL 12.3.2013 Työturvallisuuslaki Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja

Lisätiedot

ALKOHOLI- JA PÄIHDEAINEIDEN

ALKOHOLI- JA PÄIHDEAINEIDEN LIITE 10.2 ALKOHOLI- JA PÄIHDEAINEIDEN VÄÄRINKÄYTTÄJIÄ KOSKEVA HOITOONOHJAUSSOPIMUS Tämän hoitoonohjaussopimuksen tarkoituksena on pyrkiä päihteettömään työpaikkaan sekä parantaa ja selkeyttää työpaikalla

Lisätiedot

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi 1. Tavoitteet Aktiivisen varhaisen tuen toimintamallin on tarkoituksena toimia työvälineenä esimiehille asioiden puheeksi ottamisessa

Lisätiedot

Työsuojelujaosto 1.10.2015 Johtoryhmä 6.11.2015 Yhteistyötoimikunta 12.11.2015 Kaupunginhallitus KITEEN KAUPUNGIN PÄIHDEOHJELMA

Työsuojelujaosto 1.10.2015 Johtoryhmä 6.11.2015 Yhteistyötoimikunta 12.11.2015 Kaupunginhallitus KITEEN KAUPUNGIN PÄIHDEOHJELMA Työsuojelujaosto 1.10.2015 Johtoryhmä 6.11.2015 Yhteistyötoimikunta 12.11.2015 Kaupunginhallitus KITEEN KAUPUNGIN PÄIHDEOHJELMA 2 / 17 Sisällys Sisällys... 2 1. TAVOITE... 3 2. MÄÄRITELMIÄ... 3 3. VASTUUT

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNGIN TYÖPAIKKOJEN PÄIHDEOHJELMA

KAJAANIN KAUPUNGIN TYÖPAIKKOJEN PÄIHDEOHJELMA KAJAANIN KAUPUNGIN TYÖPAIKKOJEN PÄIHDEOHJELMA Hyväksytty kaupunginhallituksessa 21.2.2012 38 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 2. Päihdeohjelman tarkoitus 1 3. Päihdeohjelma koskee koko henkilöstöä 1 4. Työyhteisöjen

Lisätiedot

Työsuojelutoimikunta 1.4.2011 Yhteistoimintaelin 28.4.2011 Henkilöstötoimikunta 28.4.2011 Kunnanhallitus 9.5.2011. Pyhäjoen kunnan päihdeohjelma

Työsuojelutoimikunta 1.4.2011 Yhteistoimintaelin 28.4.2011 Henkilöstötoimikunta 28.4.2011 Kunnanhallitus 9.5.2011. Pyhäjoen kunnan päihdeohjelma Työsuojelutoimikunta 1.4.2011 Yhteistoimintaelin 28.4.2011 Henkilöstötoimikunta 28.4.2011 Kunnanhallitus 9.5.2011 Pyhäjoen kunnan päihdeohjelma PÄIHDEOHJELMAN TARKOITUS Pyhäjoen kunnan tavoitteena on työnantajana

Lisätiedot

OPISKELIJOIDEN PÄIHDEOHJELMA

OPISKELIJOIDEN PÄIHDEOHJELMA OPISKELIJOIDEN PÄIHDEOHJELMA Lapin AMKn hallituksen hyväksymä 26.8.2014 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. PÄIHDEOHJELMAN TARKOITUS JA TAVOITTEET 3 2. ENNALTAEHKÄISY 4 3. PÄIHDEONGELMAN TUNNISTAMINEN 4 4. HUOLEN HERÄTESSÄ

Lisätiedot

www.huugo.fi www.huugo.fi www.huugo.fi www.huugo.fi www.huugo.fi

www.huugo.fi www.huugo.fi www.huugo.fi www.huugo.fi www.huugo.fi Kysymyksiä työpaikan päihdetilanteen ja -riskien kartoittamisen ja toimenpiteiden valitsemisen tueksi Miksi? Päihteiden väärinkäyttö voi vaikuttaa työturvallisuuteen, työhyvinvointiin ja työn laatuun kaikenlaisilla

Lisätiedot

PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNTEEN PÄIHDEOHJELMA

PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNTEEN PÄIHDEOHJELMA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNTEEN PÄIHDEOHJELMA SISÄLTÖ sivu 1. Yleistä 1 2. Päihdeohjelman tarkoitus 1 3. Päihdeohjelma koskee koko henkilöstöä 1 4. Ennalta ehkäisevä toiminta 2 5. Päihdehaitan havaitseminen

Lisätiedot

Kopokoulutus (ja muuta mukavaa) Koposektori Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 1.2.2014

Kopokoulutus (ja muuta mukavaa) Koposektori Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 1.2.2014 Kopokoulutus (ja muuta mukavaa) Koposektori Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 1.2.2014 Tervetuloa koulutuspolitiikan ihmeellisille vesille! Sisältö Osa I Verkko, johon olet takertunut Osa II Kopon

Lisätiedot

Ammattiopiston näkökulma. Erityisopettaja Tuula Niskanen Keski-Uudenmaan ammattiopisto 1.12.2015

Ammattiopiston näkökulma. Erityisopettaja Tuula Niskanen Keski-Uudenmaan ammattiopisto 1.12.2015 Ammattiopiston näkökulma Erityisopettaja Tuula Niskanen Keski-Uudenmaan ammattiopisto 1.12.2015 Mitä tukea nuoret haluavat vanhemmilta ja koululta? En oo tajunnu koskaan peruskoulussa matikkaa. Opettajan

Lisätiedot

PSYKOTERAPEUTTI- KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA. Jaakko Seikkula, jaakko.seikkula@jyu.fi Jarl Wahlström, jarl.wahlstrom@jyu.

PSYKOTERAPEUTTI- KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA. Jaakko Seikkula, jaakko.seikkula@jyu.fi Jarl Wahlström, jarl.wahlstrom@jyu. PSYKOTERAPEUTTI- KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA Jaakko Seikkula, jaakko.seikkula@jyu.fi Jarl Wahlström, jarl.wahlstrom@jyu.fi Säädökset ja päätökset Valtioneuvoston asetus terveydenhuollon

Lisätiedot

Itsemääräämiskyvyn arviointi 7.5.2014 Turku. Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö

Itsemääräämiskyvyn arviointi 7.5.2014 Turku. Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö Itsemääräämiskyvyn arviointi 7.5.2014 Turku Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö Mitä on alentunut itsemääräämiskyky? (8 ) Tuesta huolimatta: Ei kykene tekemään sosiaali-

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015

PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015 PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015 1. YLEISTÄ Useita kymmeniä sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita suorittaa joka vuosi käytännön harjoitteluja

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Mini-intervention hyvä käytäntö työterveyshuollossa Leena Hirvonen, erityisasiantuntija XVIII Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät, Tampere 12.10.11 Alkoholihaittojen hallinta

Lisätiedot

Päihdehaitat hallintaan!

Päihdehaitat hallintaan! Akava Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kirkon työmarkkinalaitos KiT KT Kuntatyönantajat Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK Toimihenkilökeskusjärjestö STTK Valtion työmarkkinalaitos VTML Päihdehaitat

Lisätiedot

Opiskelijavalinta ensihoitajakoulutukseen sosiaali- ja terveysalalla kevään 2015 yhteishaussa

Opiskelijavalinta ensihoitajakoulutukseen sosiaali- ja terveysalalla kevään 2015 yhteishaussa Opiskelijavalinta ensihoitajakoulutukseen sosiaali- ja terveysalalla kevään 2015 yhteishaussa Sosiaali- ja terveysalalle hakijan terveydentilan ja toimintakyvyn tulee olla sellainen, että opiskelija kykenee

Lisätiedot

RANUAN KUNTA. Ranuan kunnan PÄIHDEOHJELMA. Päihdeasioiden käsittelyn periaatteet ja menettelytavat

RANUAN KUNTA. Ranuan kunnan PÄIHDEOHJELMA. Päihdeasioiden käsittelyn periaatteet ja menettelytavat RANUAN KUNTA Ranuan kunnan PÄIHDEOHJELMA Päihdeasioiden käsittelyn periaatteet ja menettelytavat RANUAN KUNTA PÄIHDEOHJELMA 2(10) SISÄLTÖ 1. PÄIHDEOHJELMAN TAVOITTEET JA TARKOITUS... 3 2. TYÖ JA PÄIHTEET...

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN PÄIHDEOHJELMA

PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN PÄIHDEOHJELMA PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN PÄIHDEOHJELMA Kaupunginvaltuusto 31.8.2009 86 Jukka Tikanmäki Päivi Ruotoistenmäki Martti Savolainen Raija Leppäharju SISÄLTÖ sivu 1. Yleistä 3 2. Päihdeohjelman tarkoitus 3 3. Päihdeohjelma

Lisätiedot

PÄIHDEOHJELMA PÄIHDEOHJELMA

PÄIHDEOHJELMA PÄIHDEOHJELMA Nurmijärven kunnan henkilöstön PÄIHDEOHJELMA Nurmijärven kunnan henkilöstön PÄIHDEOHJELMA.nurmijarvi.fi Sisältö 1 Päihdeohjelman tarkoitus... 3 2 Ennaltaehkäisevä toiminta... 4 3 Varhainen puuttuminen...

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten turvallisuutta edistävät toimintatavat 2016

Lasten ja nuorten turvallisuutta edistävät toimintatavat 2016 Lasten ja nuorten turvallisuutta edistävät toimintatavat 2016 Yleistä Lainsäädäntö velvoittaa Suomessa selvittämään lasten kanssa työskentelevien rikostaustan työ- ja virkasuhteisten osalta aina (504/2002)

Lisätiedot

Orientaatio harjoitteluun miksi?

Orientaatio harjoitteluun miksi? Orientaatio harjoitteluun miksi? Merkittävä kansanterveydellinen teko on ottaa puheeksi päihde- ja mielenterveysasiat. Tavoite: Päihde- ja mielenterveysasiat tulevat osaksi kokonaisvaltaista toimintakyvyn

Lisätiedot

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI 2 (4) SISÄLTÖ sivu 1. Yleistä 1 2. Työpaikkahäirintä 1 2.1 Häirinnän ja työpaikkakohtelun ilmenemismuotoja 1

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE. Opiskeluoikeuden ja kurinpitoasioiden toimielin JEDUn SORA-toimikunta

TOIMINTAOHJE. Opiskeluoikeuden ja kurinpitoasioiden toimielin JEDUn SORA-toimikunta TOIMINTAOHJE Opiskeluoikeuden ja kurinpitoasioiden toimielin JEDUn SORA-toimikunta Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä, JEDU Toimintaohje on hyväksytty Jokilaaksojen koulutuskuntan yhtymähallituksessa Sisällys

Lisätiedot

Koulurauhaasiakirja. Rehtorikokoukset 13.1.2014 ja 12.3.2014 Opetus- ja varhaiskasvatusltk 27.3.2014

Koulurauhaasiakirja. Rehtorikokoukset 13.1.2014 ja 12.3.2014 Opetus- ja varhaiskasvatusltk 27.3.2014 Koulurauhaasiakirja Rehtorikokoukset 13.1.2014 ja 12.3.2014 Opetus- ja varhaiskasvatusltk 27.3.2014 Seuraavassa lain täsmennyksiä 1.1.14 alk. 35 a Kasvatuskeskustelu Oppilas, joka häiritsee opetusta tai

Lisätiedot

Päihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen

Päihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen Päihdekyselyn koonti Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen Pohjatietoa. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 102 henkilöä Kyselyyn vastasi LÄHI14S, DILO13S, DINU13S, LAPE14S, LANU15K,DIL13S, NUVAV14S Kysely

Lisätiedot

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Koulutuskiertue Syksy 2010 Kela Uusi painotus lakisääteiseen toimintaan (Sata - komitea 26.5.2009 => linjaus) Työterveyshuollon työkykyä

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

ONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU

ONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU ONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU Työhön paluu-malli on tarkoitettu esimiehen apuvälineeksi, kun työntekijä palaa pitkän työstä poissaolon (äitiysloma, sairasloma, vuorotteluvapaa) jälkeen takaisin töihin. Työhön

Lisätiedot

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN Sari Anetjärvi Pienten asioiden filosofia Työyhteisössä, kuten elämässä yleensäkin, pienet asiat, niin hyvät kuin huonotkin, ovat merkittäviä. Pienestä ongelmasta on

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Kuinka tukea työkykyä esimiehenä? Kirsi Ahola työterveyspsykologian dosentti Miksi työkykyä kannattaa tukea? Tutkimus- ja kehittämishankkeissa on havaittu, että työkyvyttömyyseläkkeelle

Lisätiedot