Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 144/2009 vp Opiskelupaikan takaaminen jokaiselle hakijalle Eduskunnan puhemiehelle Opetusministeriön tavoitteena on nostaa suomalaisten koulutusastetta ja nopeuttaa koulutukseen siirtymistä ja samalla nostaa työllisyysastetta edelleen. Työllisyysasteen nostaminen edellyttää, että yhä suurempi osa nuorista olisi koulutuksessa ja valmistuisi nopeasti. Yleisesti ottaen olemme saavuttaneet hyvän tason perusopinnoista toiselle asteelle siirtyvien osalta, mutta koulupudokkaiden määrä on lisääntynyt huolestuttavasti. Lähes seitsemän prosenttia eli lukuvuonna peruskoulun päättänyttä nuorta ei jatkanut toiselle asteelle. Edellisenä vuonna koulupudokkaiden lukumäärä oli kaksi prosenttia vähemmän. Nuorista vuotiaista on koko- tai osa-aikaisessa koulutuksessa noin 88 prosenttia OECD:n keskiarvon ollessa 81,5 prosenttia vuotiaasta väestöstämme 80 prosenttia on suorittanut joko lukion tai ammatillisen koulutuksen. Vaikka olemme OECD-maiden keskiarvon yläpuolella, edelle kuitenkin menevät esimerkiksi Yhdysvallat, Kanada, Sveitsi ja Ruotsi. Vuonna 2006 Suomessa oli koulupudokkaita (eivät ole suorittaneet peruskoulun jälkeistä tutkintoa eivätkä ole koulutuksessa) vuotiaiden ikäryhmässä 8,3 %. Koulupudokkaiden määrä on miesten keskuudessa suurempaa kuin naisilla vuotiaista miehistä 18 prosentilla ei ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa lainkaan. Suomalaisessa koulutusjärjestelmässä opetuksen järjestäjien sisäänottomäärät määrittelee opetusministeriö. Tämä johtaa siihen, että vuosittain satoja hakijoita jää järjestelmän vuoksi ilman opiskelupaikkaa, vaikka aloituspaikkoja on lisättykin. Tutkintotavoitteisen aikuiskoulutuksen (osa lukiokoulutuksesta, näyttötutkintoon valmistava ammatillinen peruskoulutus, ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistava koulutus, suuri osa oppisopimuskoulutuksesta) aloitti vuonna 2005 noin opiskelijaa. Hakeneiden osuus oli kuitenkin selvästi suurempi. Koulutuksen kehittämissuunnitelmassa on asetettu tavoitteeksi, että perusasteen jälkeistä koulutusta ilman jäävien osuus pienenee merkittävästi ja että koko peruskoulun ja lukion päättävälle ikäluokalle varataan mahdollisuus ammatillisesti suuntautuneen koulutuksen hankkimiseen ammatillisessa tai korkea-asteen koulutuksessa. Useassa Keski-Euroopan maassa opiskelijoiden sisäänottomäärä perustuu hakijoiden määrään suoraan, sillä lainsäädännön mukaan jokainen hakija on otettava sisään koulutukseen. Tämä mahdollistaa jokaiselle nuorelle opiskelupaikan ja lisää eri opetuksen järjestäjien välistä kilpailua ja erikoistumista sekä myös parantaa opetuksen laatua. Samalla järjestelmä vähentää välivuosia peruskoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen välillä. Myös Suomessa tulisi lainsäädäntöä kehittämällä taata mahdollisuus siihen, että jokaiselle hakijalle myönnetään opiskelupaikka. Tämä nopeuttaisi nuorten valmistumista ja siirtymistä työelämään, vähentäisi syrjäytymistä ja pienentäisi kokonaan ilman peruskoulun jälkeistä koulutusta jäävien määrää. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme asianomai- Versio 2.0

2 sen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Aikooko hallitus muuttaa lainsäädäntöä siten, että jokaiselle opintoihin hakevalle nuorelle taataan opiskelupaikka, kuten tapahtuu useissa muissa Euroopan maissa? Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 2009 Toimi Kankaanniemi /kd Sari Palm /kd 2

3 Ministerin vastaus KK 144/2009 vp Toimi Kankaanniemi /kd ym. Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Toimi Kankaanniemen /kd ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 144/2009 vp: Aikooko hallitus muuttaa lainsäädäntöä siten, että jokaiselle opintoihin hakevalle nuorelle taataan opiskelupaikka, kuten tapahtuu useissa muissa Euroopan maissa? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Perusopetuksen päättäneet sijoittuvat pääsääntöisesti toisen asteen yleissivistävään (lukio) tai ammatilliseen koulutukseen. Tämän lisäksi perusopetuksen päättänyt voi hakeutua perusopetuksen lisäopetukseen joko peruskouluihin tai kansanopistoihin. Ammatilliset oppilaitokset tarjoavat perusopetuksen päättäneille myös useita erityyppisiä valmistavia koulutuksia: maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus, vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus, talouskouluopetus sekä ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava kokeilukoulutus (ammattistartti), joka on tarkoitus vakinaistaa vuonna Opetusministeriö säätelee ammatillisen peruskoulutuksen järjestämistä koulutuksen järjestämisluvilla (mm. opiskelijamäärät, koulutusalat, valmistavat koulutukset). Tällä menettelyllä varmistetaan, että koulutuksen järjestäjällä on taloudelliset ja ammatilliset edellytykset tarpeellisen ja laadukkaan koulutuksen järjestämiseen. Koulutuksen järjestäjä voi järjestämislupansa puitteissa päättää omasta koulutustarjonnastaan, esim. aloittaisista opiskelijapaikoista sekä valmentavien koulutusten laajuudesta. Myös lukiokoulutuksen järjestämiseen tarvitaan opetusministeriöltä saatu lupa, joka ei kuitenkaan sisällä määräyksiä koulutuksen järjestäjän opiskelijamäärästä, joka on siten koulutuksen järjestäjän päätettävissä. Lukiokoulutukseen sijoitutaan pääsääntöisesti suoraan perusopetuksesta. Ammatilliseen peruskoulutukseen sen sijaan tullaan useita erilaisia reittejä, joten sen opiskelijamäärien mitoituksessa otetaan huomioon useita erilaisia opiskelijaryhmiä: perusopetuksen päättävät, lukiosta ammatilliseen koulutukseen siirtyvät, ilman ammatillista koulutusta jääneet nuoret sekä työelämästä tai muutoin koulutusjärjestelmän ulkopuolelta tulevat, erityisesti ilman ammatillista koulutusta olevat aikuiset. Lähes kaikki perusopetuksen päättäneet oppilaat hakeutuvat toisen asteen koulutukseen, perusopetuksen lisäopetukseen tai valmistaviin koulutuksiin. Vuonna 2008 perusopetuksen päättäneistä vain ei välittömästi hakenut yhteishaussa toisen asteen koulutukseen. Osa tästäkin ryhmästä haki kuitenkin yhteishaun ulkopuolella olevaan koulutukseen (esim. musiikki-, tanssi- ja liikunta-alan koulutus, kansanopistojen järjestämä perusopetuksen lisäopetus, talouskouluopetus sekä ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava kokeilukoulutus eli ammattistartti), josta ei vielä ole käytettävissä tilastotietoja. Perusopetuksen vuonna 2007 päättäneistä 93,5 % sijoittui välittömästi toisen asteen koulutukseen tai peruskouluissa järjestettävään perusopetuksen lisäopetukseen (ns. 10-luokka). Lukioon 50,8 %, ammatilliseen peruskoulutukseen 40,7 % ja 10-luokalle 2 %. Perusopetuksen päättäneistä n. 2 % sijoittuu ammatilliseen koulutukseen valmistaviin koulutuksiin ja arviolta n. 0,5 % kansanopistoissa järjestettävään lisäope- 3

4 Ministerin vastaus tukseen. Perusopetuksen ja toisen asteen nivelvaiheessa koulutuksen ulkopuolelle jää siis noin 4 % perusopetuksen päättäneistä. Osa tästä ryhmästä hakeutuu koulutukseen myöhemmin uravalinnan selkeydyttyä. Ammatillisen koulutuksen vetovoimaisuus on viime vuosina lisääntynyt: kevään 2008 yhteishaussa hakijamäärä kasvoi yli opiskelijalla edellisestä keväästä (kevään 2009 yhteishaku on vielä käynnissä, joten sen hakijatietoja ei vielä ole käytettävissä). Ammatillisen koulutuksen suosio on kasvanut erityisesti perusopetuksen päättäneiden keskuudessa lukiokoulutuksen kustannuksella. Perusopetuksen päättävä ikäluokka on nyt suurimmillaan ja lähtee laskemaan vuoden 2010 jälkeen. Toisen asteen yhteishaussa oli keväällä 2008 ensimmäistä kertaa käytössä sähköinen haku, jonka suosio ylitti kaikki odotukset, sillä lähes 99 % hakemuksista jätettiin netissä. Jatkossa sähköistä hakua laajennetaan myös muuhun kuin yhteishaussa mukana olevaan toisen asteen koulutukseen. Uudistus selkeästi lisää nuorten aktiivista hakeutumista koulutukseen sekä antaa opinto-ohjaajille nykyistä paremmat välineet tukea nuoria jatko-opiskelupaikan löytymisessä ja myös seurata heidän koulutukseen pääsyään. Perusopetuksen päättävien jatko-opintoihin pääsyn varmistamiseksi ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamääriä on lisätty kuluvalla hallituskaudella yhteensä n opiskelijalla: vuoden 2008 alusta n opiskelijalla ja vuoden 2009 alusta n opiskelijalla. Lisäksi vuoden 2009 I lisätalousarviossa hyväksyttiin vielä 750 opiskelijan lisäys, joka otetaan käyttöön syksyllä 2009 alkavassa koulutuksessa. Kokonaislisäys on näin ollen vuodesta 2008 lukien yli vuosiopiskelijapaikkaa. Lisäyksellä voidaan varmistaa ammatillisen peruskoulutuksen riittävä volyymi ottaen huomioon taantuman aiheuttaman koulutuksen tarpeen kasvu. Opiskelijamäärän lisäykset on suunnattu hallitusohjelman mukaisesti alueellisen työvoimatarpeen mukaan ja kasvukeskuksiin. Lisäksi on otettu huomioon erityistä tukea tarvitsevien koulutustarpeet sekä aikuiskoulutuksen tarpeet. Opetusministeriö käynnisti syksyllä 2006 ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen kokeilun (ammattistartti). Sen tavoitteena on madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen ja vähentää ammatillisen koulutuksen alkuvaiheen keskeyttämistä. Koulutus on suunnattu erityisesti sellaisille perusopetuksen päättäville nuorille, joilla ei vielä ole selkiintynyttä käsitystä ammatinvalinnastaan tai joilla ei ole riittäviä valmiuksia ammatilliseen koulutukseen hakeutumiseen tai opinnoista suoriutumiseen ja, jotka ovat siitä syystä vaarassa jäädä kokonaan koulutuksen ulkopuolelle ja syrjäytyä. Kokeilukoulutuksessa on tällä hetkellä mukana hieman yli tuhat opiskelijaa. Kokeilusta saatujen tulosten perusteella ammattistartilla voidaan tehokkaasti auttaa ja tukea syrjäytymisvaarassa olevia nuoria opiskelujen aloittamisessa. Ammattistarttikokeilua tehostetaan lisäksi nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn ja työllisyyden parantamiseen suunnatulla lisämäärärahalla. Ammatillisen peruskoulutuksen keskeyttäminen on vähentynyt tasaisesti koko 2000-luvun ajan. Lukuvuonna 2006/2007 ammatillisen koulutuksen keskeytti n. 9,2 % opiskelijoista (2005/2006 keskeyttäneitä oli 9,5 %). Ammatillisen perustutkinnon suorittaa kolmen vuoden kuluessa koulutuksen aloittamisesta n. 61 % opiskelijoista. Ammatillisen koulutuksen läpäisy on tehostunut jonkin verran vuosittain, mutta sitä on hidastanut viime vuosina tapahtunut erityisopiskelijoiden määrän voimakas kasvu. Erityisopiskelijoita oli ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2008 hieman yli , jossa on lisäystä n opiskelijaa edeltävään vuoteen verrattuna. Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärien lisääminen, sähköisen haun ja ammatilliseen koulutukseen valmistavien koulutusten kehittäminen sekä koulutuksen järjestämisen tuloksellisuuden ja tehokkuuden parantaminen vaikuttavat positiivisesti perusopetuksen päättäneiden sijoittumiseen toisen asteen koulutukseen. Lisätoimia tarvitaan edelleen niiden nuorten ohjaamiseen koulutukseen, joille opintopolun rakentaminen on haasteellista valinnan vaikeuden, elämäntilanteen tai esimerkiksi terveyteen liittyvien seikkojen vuoksi. Hallituksen politiikkariihen kannanoton mukaisesti luodaan puitteet kuntata- 4

5 Ministerin vastaus KK 144/2009 vp Toimi Kankaanniemi /kd ym. son moniammatilliselle viranomaisyhteistyölle sen varmistamiseksi, etteivät nuoret syrjäydy koulutus- tai työmarkkinoilta peruskoulun päättämisen jälkeen. Opetusministeriö katsoo, että näiden toimien puitteissa perusopetuksen päättäville voidaan varmistaa koulutuspaikka toisen asteen koulutuksessa. Koulutuspaikan turvaaminen lainsäädäntöä muuttamalla ei ole tässä tilanteessa tarkoituksenmukaista eikä tarpeellista. Perusopetuksesta toiselle asteelle siirtymisen tehostaminen edellyttää ensisijaisesti eri tahojen välistä yhteistyötä, jolla voidaan tehostaa opinto- ja uraohjausta, opintojen aikaisia tukitoimia sekä vaihtoehtoisia polkuja toisen asteen tutkinnon suorittamiseksi. Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 2009 Opetusministeri Henna Virkkunen 5

6 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 144/2009 rd undertecknat av riksdagsledamot Toimi Kankaanniemi /kd m.fl.: 6 Ämnar regeringen ändra lagstiftningen så att alla ungdomar som söker sig till studier garanteras en studieplats såsom i flera andra europeiska länder? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: De som avslutat sin grundläggande utbildning placerar sig i regel i allmänbildande (gymnasiet) eller yrkesinriktad utbildning på andra stadiet. Dessutom kan den som avslutat sin grundläggande utbildning söka sig till påbyggnadsundervisning efter den grundläggande utbildningen vid antingen grundskolor eller folkhögskolor. Yrkesläroanstalter erbjuder dem som avslutat sin grundläggande utbildning även flera olika typer av förberedande utbildning: utbildning som förbereder invandrare för grundläggande yrkesutbildning, förberedande och rehabiliterande undervisning och handledning för handikappade, undervisning i hushållsskolor samt försöket med orienterande och förberedande utbildning inför grundläggande yrkesutbildning (yrkesstarten), som enligt planerna ska permanentas Undervisningsministeriet reglerar anordnandet av grundläggande yrkesutbildning med tillstånd för anordnande av utbildning (bl.a. antalet studerande, utbildningsområden, förberedande utbildningar). Genom detta förfarande säkerställs att utbildningsanordnaren har ekonomiska och yrkesmässiga förutsättningar för att ordna en nödvändig och högklassig utbildning. En utbildningsanordnare kan inom ramen för sitt tillstånd att ordna utbildning besluta om sitt eget utbildningsutbud, t.ex. studieplatser inom ett visst utbildningsområde samt omfattningen av förberedande utbildningar. Även för anordnandet av gymnasieutbildning behövs ett tillstånd från undervisningsministeriet som dock inte innehåller några bestämmelser om antalet studerande, vilket således kan bestämmas av utbildningsanordnaren. Till gymnasieutbildningen kommer eleverna i regel direkt från den grundläggande utbildningen. Till grundläggande yrkesutbildning kommer de studerande däremot flera olika vägar, och därför beaktas flera olika studerandegrupper vid dimensioneringen av antalet studerande inom den: de som avslutar sin grundläggande utbildning, de som kommer från gymnasiet till yrkesutbildning, unga som blivit utan yrkesutbildning samt särskilt vuxna utan yrkesutbildning som kommer från arbetslivet eller annars utanför utbildningssystemet. Nästan alla elever som avslutat sin grundläggande utbildning söker sig till utbildning på andra stadiet, påbyggnadsundervisning efter den grundläggande utbildningen eller förberedande utbildningar. Endast av dem som avslutat sin grundläggande utbildning 2008 sökte sig inte direkt till utbildning på andra stadiet vid den gemensamma ansökan. En del även av denna grupp sökte sig dock till utbildning utanför den gemensamma ansökan (t.ex. utbildning inom området musik, dans och idrott, påbyggnadsundervisning efter den grundläggande utbildningen, undervisning vid hushållsskola samt försöket med orienterande och förberedande utbildning inför grundläggande yrkesutbildning, dvs. yrkesstarten), som det inte ännu finns någon statistik över.

7 Ministerns svar KK 144/2009 vp Toimi Kankaanniemi /kd ym. Av dem som avslutat den grundläggande utbildningen 2007 placerade sig 93,5 % omedelbart i utbildning på andra stadiet eller i påbyggnadsundervisning efter den grundläggande utbildningen som ordnas i grundskolor (den s.k. 10-klassen). I gymnasiet placerade sig 50,8 %, i grundläggande yrkesutbildning 40,7 % och i 10- klassen 2 %. Av dem som avslutat sin grundläggande utbildning placerade sig ca 2 % i utbildning som förbereder för yrkesutbildning och uppskattningsvis ca 0,5 % i påbyggnadsundervisning som ordnas i folkhögskolor. Ca 4 % av dem som avslutat sin grundläggande utbildning blir alltså utanför utbildningen i övergångsskedet mellan den grundläggande utbildningen och andra stadiet. En del av denna grupp söker sig senare till utbildning när karriärvalet klarnat. Yrkesutbildningens dragningskraft har ökat under de senaste åren: i den gemensamma ansökan våren 2008 ökade antalet sökande med mer än studerande sedan förra våren (den gemensamma ansökan våren 2009 pågår fortfarande, och därför finns inga uppgifter om sökande tillgängliga). Yrkesutbildningens popularitet har ökat i synnerhet bland dem som avslutat sin grundläggande utbildning, på bekostnad av gymnasieutbildningen. Den åldersklass som avslutar sin grundläggande utbildning är nu som störst och börjar sjunka efter I den gemensamma ansökan till andra stadiet användes våren 2008 för första gången elektronisk ansökan, vars popularitet översteg alla förväntningar, eftersom nästan 99 % av ansökningarna lämnades in via nätet. I fortsättningen kommer den elektroniska ansökan att utvidgas också till annan utbildning på andra stadiet än sådan som är med i den gemensamma ansökan. Reformen kommer helt klart att leda till att unga aktivare söker sig till en utbildning och ger t.ex. studiehandledarna bättre redskap att hjälpa ungdomar att hitta en plats för fortsatta studier och även följa upp hur de placerar sig inom utbildningen. För att säkerställa att de som avslutat sin grundläggande utbildning får en plats för fortsatta studier har antalet studerande inom grundläggande yrkesutbildning under denna regeringsperiod utökats med sammanlagt ca studerande: från början av 2008 med ca studerande och från början av 2009 med ca studerande. Dessutom godkändes i 2009 års första tillläggsbudget ytterligare en ökning med 750 studerande, som införs i utbildning som startar hösten Den totala ökningen är således sedan 2008 mer än studerandeplatser per år. Genom ökningen kan man säkerställa en tillräcklig volym för den grundläggande yrkesutbildningen med hänsyn till det ökade behovet av utbildning på grund av recessionen. Utökandet av antalet studerande har i enlighet med regeringsprogrammet inriktats enligt det regionala behovet av arbetskraft samt koncentreras till tillväxtcentra. Dessutom har beaktats utbildningsbehoven bland dem som behöver särskilt stöd samt behoven av vuxenutbildning. Undervisningsministeriet startade hösten 2006 ett försök med orienterande och förberedande utbildning inför grundläggande yrkesutbildning (yrkesstarten). Målet för yrkesstarten är att sänka övergångströskeln mellan den grundläggande utbildningen och yrkesutbildningen och minska avbrotten under det inledande skedet av yrkesutbildningen. Utbildningen riktar sig i synnerhet till ungdomar som gått ut grundskolan men inte ännu har klart för sig vad de ska välja för yrke eller inte har tillräckliga färdigheter för yrkesutbildning eller att klara av studierna och som därför riskerar bli helt utanför utbildningen och slås ut. I försöksutbildningen deltar för närvarande något över tusen studerande. På basis av resultaten från försöket kan man genom yrkesstarten effektivt hjälpa och stödja just de unga som löper störst risk att bli utslagna till studier. Försöket med yrkesstart effektiviseras dessutom inom ramen för tilläggsanslag för förebyggande av utslagning bland unga och förbättrande av sysselsättningen. Inom grundläggande yrkesutbildning har avbrotten minskat jämnt under hela 2000-talet. Under läsåret 2006/2007 avbröt ca 9,2 % av de studerande yrkesutbildning (2005/2006 avbröt 9,5 %). En yrkesinriktad grundexamen avläggs inom tre år efter det att utbildningen inleddes av ca 61 % av de studerande. Antalet fullföljda yrkesutbildningar har ökat något varje år, men har 7

8 Ministerns svar bromsats upp av den kraftiga ökningen av antalet specialstuderande under de senaste åren. Antalet specialstuderande i yrkesutbildning var 2008 något över , vilket var en ökning om ca studerande jämfört med året innan. Utökandet av antalet studerande inom den grundläggande yrkesutbildningen, utvecklandet av elektronisk ansökan och utbildningar som förbereder för yrkesutbildning samt förbättrandet av resultaten och effektiviteten i anordnandet av utbildning har en positiv effekt på hur de som avslutat sin grundläggande utbildning placerar sig i utbildning på andra stadiet. Ytterligare åtgärder behövs fortfarande för att vägleda sådana unga till utbildning som det är utmanande att bygga upp en studieväg för på grund av att de har svårt att välja, deras livssituation eller t.ex. hälsorelaterade omständigheter. I enlighet med ett ställningstagande vid regeringens politiska överläggningar skapas ramar för ett multiprofessionellt myndighetssamarbete på kommunnivå för att säkerställa att de unga inte slås ut på utbildningseller arbetsmarknaden efter avslutad grundskola. Undervisningsministeriet anser att man inom ramen för dessa åtgärder kan garantera dem som avslutar sin grundläggande utbildning en utbildningsplats i utbildning på andra stadiet. Att trygga en utbildningsplats genom att ändra lagstiftningen är varken ändamålsenligt eller nödvändigt i den här situationen. En effektivisering av övergången från den grundläggande utbildningen till andra stadiet förutsätter i första hand samarbete mellan olika instanser som kan effektivisera studie- och karriärvägledningen, stödåtgärder under studierna samt alternativa vägar för att avlägga examen på andra stadiet. Helsingfors den 25 mars 2009 Undervisningsminister Henna Virkkunen 8