JOENSUUN KAUPUNKI ASEMANSEUDUN LUONTOSELVITYS

Transkriptio

1 Vastaanottaja Joensuun kaupunki Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä Viite JOENSUUN KAUPUNKI ASEMANSEUDUN LUONTOSELVITYS

2 JOENSUUN KAUPUNKI LUONTOSELVITYS Päivämäärä Laatija Tarja Ojala, Jussi Mäkinen Tarkastaja Jari Mäkynen Kuvaus Joensuun kaupungin asemanseudun luontoselvitys Työnumero Kansi Heinäsorsia hotelli Kimmelin takana sijaitsevassa puistossa

3 LUONTOSELVITYS SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 1 2. ASEMANSEUDUN LUONNONOLOSUHTEET 2 3. SELVITYSALUEEN LINNUSTO 6 4. JOHTOPÄÄTÖKSET 7 5. LÄHTEET 8

4 1 1. JOHDANTO Pielisjoen itäpuolelle nykyisen rautatieaseman ja Matkahuollon alueelle Itärantaan ollaan laatimassa Rambollin toimesta Asemanseudun yleissuunnitelmaa. Joensuun kaupunki laatii alueelle samanaikaisesti asemakaavaa. Osana yleissuunnitelman laatimista alueelle tehtiin luontoselvitys elokuussa Selvityksen ovat tehneet FM biologi Tarja Ojala ja FM ympäristöekologi Jussi Mäkinen ja se perustuu kirjallisuustietojen lisäksi maastokäyntiin, joka tehtiin alueelle elokuun lopussa. Kuva 1-1 Suunnittelualueen rajaus.

5 2 2. ASEMANSEUDUN LUONNONOLOSUHTEET Itärannan alueella ei ole jäljellä luonnontilaista ympäristöä vaan alue koostuu hoidetuista puistometsistä. Alueelle on vuosien saatossa istutettu runsaasti koristepuulajeja, lisäksi etenkin rannoille on levittäytynyt koristepensaita ympäröiviltä alueilta. Kuvassa 2-1 on esitetty ne alueet, joiden puustosta ja muusta kasvillisuudesta on laadittu tarkempi kuvaus. Kuva 2-1 Asemanseudun alueen kasvillisuuskuviot. Kuvio 1 Kuviolla sijaitsevat asemapäällikön talo sekä puisto, jotka ovat yksityisessä omistuksessa. Alueelle on laadittu puutarhasuunnitelma vuonna 1960, mutta puiston pohjoisreunan puut on todennäköisesti istutettu jo huomattavasti ennen tätä ajankohtaa, sillä osa niistä on erittäin huonokuntoisia. Taulukossa 2-1 on esitetty vuonna laaditun puistosuunnitelman mukaiset kappalemäärät puu- ja pensaslajeittain sekä näiden tilanne vuonna Suunnitelmaan on virheellisesti kirjattu, että alueen jalavat ovat kynäjalavia; maastokäynnin yhteydessä kävi ilmi, että kaikki suunnittelualueen jalavat ovat vuorijalavia. Kuvassa 2-2 on esitetty puistosuunnitelma vuodelta Parhaiten asemanpuistossa ovat säilyneet puistolehmukset, valkokuuset ja siperianpihdat. Pensaista ovat säilyneet vain kaikkein kestävimmät eli tummaorapihlaja, unkarinsyreeni, kanadantuomipihlaja ja koiranheisi. Pensaskanukkaa ei enää kasva asemanpuistossa, mutta se on levittäytynyt Pielisjoen varteen. Asemanpuiston rautatieasemaan rajautuvalla reunalla kasvavat hopeapaju ja tammi ovat todennäköisesti muuta puustoa vanhempia ja latvuksiltaan jo huonokuntoisia. Alueen puustoa on todennäköisesti myös harvennettu jossain vaiheessa kun puilta on loppunut kasvutila.

6 3 Taulukko 2-1 Asemanpuiston puistosuunnitelmassa esitetyt puiden ja pensaiden kappalemäärät sekä näiden tilanne vuonna Laji Vuonna 1960 Vuonna 2016 Puistolehmus 6 kpl 4 kpl Kynäjalava 4 kpl 4 (vuorijalava) Tammi 2 kpl 1 kpl Valkosalava (hopeapaju) 3 kpl 1 kpl Rauduskoivu 3 kpl 1 kpl Tummaorapihlaja 14 kpl m aidanteena 3 kpl + aidanne ratapihan vieressä Unkarinsyreeni 1 kpl 1 kpl Koiranheisi kpl 1 kpl Kanadantuomipihlaja 7 kpl 3 kpl Kurttulehtiruusu 5 kpl - Omenapuu 5 kpl 2 kpl Pihasyreeni 5 kpl + 20 metriä - aidanteena Villaheisi 1 kpl - Pensaskanukka 2 kpl - Siperianhernepensas 1 kpl - Valkokuusi 10 kpl 8 kpl Hansaruusu 25 kpl - Vuoripioni 20 kpl - Suomenpihlaja 5 kpl - Keltakirjokanukka 12 kpl - Siperianpihta 6 kpl 6 kpl Tuomi - 1 kpl Kuva 2-2 Puistosuunnitelma asemapäällikön talon ympäristöstä vuodelta Hyvinkään rautatiemuseo. Kuvio 2 Makasiinin edustan avoimella hiekkakentällä kasvaa mm. pietaryrttiä, ketomarunaa, ketosilmäruohoa, kannusruohoa, ahomansikkaa, siankärsämöä, maitohorsmaa, pujoa ja apiloita. Kuvio 3 Itäsillan eteläpuolella puusto koostuu rauduskoivusta, valkokuusesta ja haavasta. Lisäksi pensaskerroksessa kasvaa terttuseljaa.

7 4 Kuvio 4 Hotelli Kimmelin ja Pielisjoen välissä sijaitsevassa puistossa kasvaa suurikokoisia halavia ja terijoensalavia, vaahteroita, omenapuita, koristeomenapuu, puisto- ja metsälehmuksia, kanadantuijaa, vuorijalavaa, mongolianvaahteraa sekä mahdollisesti kaksi pienikokoista serbiankuusta. Pielisjoen rannalla kasvaa pensaista pensaskanukkaa, raitaa, tuomea, vadelmaa, rusopajuangervoa, koiraheittä, orjanruusua ja karviaista. Kuviot 5 ja 6 Kolme omenapuuta ja yksi valkokuusi. Kuvio 7 Kaksi saarnea. Kuvio 8 Suurikokoisia hopeapajuja ja rauduskoivu. Kuvio 9 Hopeapaju, poppeli, juhannusruusu. Kuvio 10 Melko suurikokoisia vuorimäntyjä. Kuvio 11 Ratapihan ja Kettuvaarantien kulmassa kasvaa mm. syysmaitiaista, siankärsämö, koiranheinää, saunakukkaa, hopeahanhikkia, hiirenvirnaa, pietaryrttiä, leskenlehteä, pelto-ohdaketta, jättipalsamia, pujoa, puna-apilaa, maitohorsmaa, lupiinia, ojakärsämöä, koiranputkea, poimulehteä sekä kastikoita. Kuvio 12 Ratapihalle on 1950-luvulla laadittu puistosuunnitelma. Suunnitelmassa esitetyistä istutuksista on jäljellä enää puistolehmusrivistö ratapihan reunalla. Kuva 2-3 Puistosuunnitelma asemalaiturille ja asuntokasarmin ympäristöön 1950-luvulta. Hyvinkään rautatiemuseo.

8 5 Kuvio 13 Pielisjoen rannalla on pienialainen luhta, jossa kasvaa mm. rantakukkaa, ratamosarpiota, viiltoja pullosaraa, ranta-alpia, luhtalemmikkiä, rönsyleinikkiä, ruokohelpiä, myrkkykeisoa, rantaminttua, kastikoita, keltakurjenmiekkaa ja ojasorsimoa. Kuva 2-4 Rantaluhtaa hotelli Kimmelin eteläpuolella Pielisejoen rannassa. Kuvio 14 Muusta alueesta poiketen saareen ei ole istutettu koristepuulajeja. Alueen puusto koostuu suurikokoisista rauduskoivuista ja muutamasta männystä, lisäksi valtapuiden alla kasvaa pienikokoisempia vaahteroita, pihlajia, tuomia ja rannassa harmaaleppiä. Pihaa reunustavat pihasyreenit, juhannusruusut, siperianhernepensaat ja angervot, lisäksi rannoilla kasvaa pensaskerroksessa terttuseljaa, herukoita ja vadelmaa. Saaren pohjois- ja itäreunat ovat niin jyrkät, että kenttäkerros puuttuu lähes kokonaan, saaren länsireunan aukkoisessa kenttäkerroksessa kasvaa paikoitellen mm. ahomansikkaa, lillukkaa, puolukkaa ja vuohenputkea. Suunnittelualueeseen kuuluu kaksi saarta, jotka sijaitsevat Sirkkalansillan alapuolella ja hotelli Kimmelin eteläpuolella. Saarten puusto koostuu pääasiassa lehtipuista ja eteläisempää saarta on vastikään harvennettu melko voimakkaasti. Pielisjokivarren puusto koostuu pääasiassa vanhoista ja melko huonokuntoisista halavista.

9 6 3. SELVITYSALUEEN LINNUSTO Selvitysaluetta ei ole luokiteltu kansainvälisesti, valtakunnallisesti tai maakunnallisesti tärkeäksi lintualueeksi (ns. IBA-, FINIBA- ja MAALI-alueet). Selvitysalueen talvilinnusto on kartoitettu tammi-maaliskussa 2016 (Ramboll 2016). Lisäksi Joensuun kaupunkialueen talvilinnustoa on selvitetty laajemmin Pohjois-Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen toimesta talvella Selvitysalueen talvilinnustoa on seurattu myös aktiivisesti aiempina talvina, sillä sulana pysyvä Niskakoski houkuttelee paikalle vesilintuja talvehtimaan tehden siitä mielenkiintoisen linturetkikohteen. Selvitysalueen vuoden 2016 talvilinnusto oli tavanomaista kaupunkialueen linnustoa, eikä nykyisin vaarantuneeksi luokitellun viherpeipon lisäksi havaittu muita huomionarvoisia lajeja. Hyvinä marjatalvina selvitysalueella tavataan talvehtivana runsaasti rastaita, tilhiä ja taviokuurnia, joille löytyy ravintoa alueen marjovista koristepuista ja pensaista. Uusimman uhanalaisuusluokituksen (Tiainen ym. 2016) mukaan vaarantuneeksi (VU) luokiteltu koskikara on myös säännöllinen talvehtija sulana pysyvillä koskipaikoilla Joensuun keskusta-alueella, myös Niskakoskella. Selvitysalue on voimakkaasti muokattua ja laajat alueet siitä ovat joko rakennuksia, asvaltoituja teitä ja piha-alueita sekä hoidettuja nurmikoita. Pesimälinnuston kannalta alueella ei ole erityisen potentiaalisia alueita. Selvitysalueella ei ole lahopuustoa, minkä vuoksi alue ei ole potentiaalinen pesimäympäristö tikoille. Hotelli Kimmelin viereinen kapea rantaluhta (kuva 2-4) sijaitsee puistoalueen ja ulkoilupolun välittömässä läheisyydessä, minkä vuoksi se ei sovellu helposti häiriintyvien ranta- ja kosteikkolintujen pesimäalueeksi. Selvitysalueen saaret voivat tarjota pesimäpaikkoja vaarantuneeksi (VU) luokitelluille isokoskelolle ja erittäin uhanalaiseksi (EN) luokitellulle tukkakoskelolle, molemmista lajeista on tehty pesimäaikaisia havaintoja selvitysalueella. Näiden lisäksi selvitysalueella potentiaalisesti pesiviä vesilintuja ovat lähinnä heinäsorsa ja telkkä, jotka voivat pesiä vilkkaassa virkistyskäytössä olevilla puistoalueilla. Selvitysalueen puisto soveltuu huomionarvoisista lajeista vaarantuneeksi luokitellulle viherpeipolle ja mahdollisesti myös punatulkulle. Silmälläpidettävä (NT) kivitasku pesinee myös alueella, sillä laji on melko tavanomainen pesimälaji ratapihojen ja satama-alueiden kaltaisissa rakennetuissa ympäristöissä.

10 7 4. JOHTOPÄÄTÖKSET Asemanseudun alue on voimakkaasti muokattua ympäristöä, jonka hallitsevia elementtejä ovat rakennetut puistot ja niihin istutetut koristepuulajit. Alueella ei ole uhanalaisten tai huomionarvoisten luontotyyppien ja lajien esiintymiä, eivätkä alueen puistot myöskään ole soveliasta elinympäristöä huomionarvoiselle lintulajistolle. Pielisen rantaviivassa kasvavat halavat ja asemanpuiston pohjoisreunan lehtipuut ovat huonokuntoisia, muilta osin alueelle istutetut puut ja pensaat ovat hyväkuntoisia. Lahdessa 2. päivänä syyskuuta 2016 RAMBOLL FINLAND OY Tarja Ojala ryhmäpäällikkö Jussi Mäkinen FM ympäristöekologi

11 8 5. LÄHTEET Pohjois-Karjalan lintutieteellinen yhdistys 2014: Pohjois-Karjalan maakunnallisesti tärkeät lintualueet. Raportti. 35 s. Ramboll 2016: Joensuun asemanseudun talvilinnustoselvitys. Raportti. 5 s. Sierla, L, Lammi, E., Mannila, J. & Nironen, M. 2004: Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa. Suomen ympäristö 742, Luonto ja luonnonvarat, s Tiainen, J., Mikkola-Roos, M., Below, A., Jukarainen, A., Lehikoinen, A., Lehtiniemi, T., Pessa, J., Rajasärkkä, A., Rintala, J., Sirkiä, P. & Valkama, J. 2016: Suomen lintujen uhanalaisuus 2015 The 2015 Red List of Finnish Bird Species. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus. 49 s.