Genomförandeplan för Österbottens landskapsprogram

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Genomförandeplan för Österbottens landskapsprogram 2013 2014"

Transkriptio

1 Genomförandeplan för Österbottens landskapsprogram Pohjanmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma

2 ÖSTERBOTTENS FÖRBUND / Pohjanmaan liitto 2013 Omslagsbild/Kannen kuva: ÖFPL/Göran Strömfors

3 3 Innehåll 1. Inledning Nuläget i Österbotten och utvecklingsutsikter för åren Genomförandet av landskapsprogrammet Finansieringsinstrument och program för genomförandet av landskapsprogrammet Landskapsutvecklingspengar som inte är bundna till program Nationella program EU-programmen Genomförande per prioriterat område Prioriterat område 1: Konkurrenskraft och image Österbotten är känt för att vara energiskt Prioriterat område 2: Arbetskraft och kompetens internationella och kunniga, innovatörernas Österbotten Prioriterat område 3: Tillgänglighet och balanserad regionstruktur de hållbara strukturernas och utmärkta förbindelsernas Österbotten Prioriterat område 4: Välfärd, kultur och socialt kapital den kulturella mångfalden är en källa till välfärd i Österbotten Prioriterat område 5: Naturens och miljöns välbefinnande Österbotten, ett område på toppnivå för att stävja klimatförändringen De ekonomiska regionernas prioriteringar Läget för samprojektet i genomförandeplanen för åren Förverkligande av de kvantitativa målen i landskapsprogrammet Uppskattning av konsekvenserna på planeringsnivå per prioriterat område...35 Sisällysluettelo 1. Johdanto Pohjanmaan nykytila ja kehitysnäkymät vuosina Maakuntaohjelman toteuttaminen Maakuntaohjelman toteuttamisessa hyödynnettävät rahoitusinstrumentit ja ohjelmat Ohjelmiin sitomaton maakunnan kehittämisraha Kansalliset ohjelmat EU-ohjelmat Maakuntaohjelman toteuttaminen toimintalinjoitain Toimintalinja 1: Kilpailukyky ja imago energisyydestään Pohjanmaa tunnetaan Toimintalinja 2: Työvoima ja osaaminen kansainvälinen ja osaava innovaattoreiden Pohjanmaa Toimintalinja 3: Saavutettavuus ja tasapainoinen aluerakenne kestävien rakenteiden ja erinomaisten yhteyksien Pohjanmaa Toimintalinja 4: Hyvinvointi, kulttuuri ja sosiaalinen pääoma monikulttuurisuudesta Pohjanmaan hyvinvoinnin energianlähde Toimintalinja 5: Luonnon ja ympäristön hyvinvointi Pohjanmaa, ilmastonmuutoksen hillitsemisen huippualue Seutukuntien painotukset Vuosien toteuttamissuunnitelman yhteishankkeen tilanne Maakuntaohjelman määrällisten tavoitteiden toteutuminen Arvio suunnitelmatasoisista vaikutuksista toimintalinjoittain...35 BilagOR Bilagorna till denna genomförandeplan kan laddas ner på -> Faktabanken -> Publikationer och trycksaker. Bilaga 1 Finansieringsplan Bilaga 2 MYAK-tabeller Bilaga 3 Samprojekt/förhandlingsförslag 2012 för Södra Österbotten, Mellersta Österbotten och Österbotten Bilaga 4 Centrala projekt i anknytning till utveckling av den energiteknologiska kompetenskoncentrationen i Österbotten Liitteet Tämän toteuttamissuunnitelman liitteet ovat ladattavissa sivulla -> Tietotori -> Julkaisut ja painotuotteet. Liite 1 Rahoitussuunnitelma Liite 2 MYAK-taulukot Liite 3 Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan yhteishanke/neuvotteluesitys 2012 Liite 4 Pohjanmaan energiateknologian osaamiskeskittymän kehittämiseen liittyvät keskeiset hankkeet

4 4 1. Inledning Landskapsprogrammet och dess genomförandeplan är viktiga element i planeringen av regionutvecklingen. Enligt lagen om utveckling av regionerna (1651/2009), som trädde i kraft i början av år 2010, ska genomförandeplanen utarbetas i samverkan med statliga myndigheter, kommuner och andra som deltar i finansieringen av landskapsprogrammet. I genomförandet av landskapsprogrammet och dess genomförandeplan deltar alla för landskapets utveckling betydande aktörer, t.ex. Österbottens förbund, Österbottens och Södra Österbottens NTM-centraler, Regionförvaltningsverket i Västra och Inre Finland, näringslivsbolag, kommuner, läroanstalter och företag. Arbets- och näringsministeriet ger årligen landskapsförbunden anvisningar för utarbetandet av genomförandeplanen. Enligt ministeriet ska genomförandeplanen innehålla en sammanställning av de projekt som är viktiga för landskapets utveckling och som genomförs i regionalt samarbete. Till dessa hör även projekt som finns med i NTM-centralernas och regionförvaltningsverkens resultatavtal. Liksom tidigare år betonar ministeriet dessutom omfattande utvecklingsprojekt, som gäller fler än ett landskap och vars genomförande förutsätter åtgärder av centralförvaltningen. Genomförandeplanen kan innehålla 1-3 projekt- eller förhandlingsförslag, som ministerierna ger feedback på inom november Därefter kan man också komma överens om eventuella förhandlingar eller annan fortsatt behandling. Utöver detta bör man i genomförandeplanen beskriva de centrala målen i de tillväxtavtal för stadsregioner som bereds i landskapet samt deras betydelse i genomförandet av landskapsprogrammet. I utarbetandet av denna genomförandeplan har material insamlats från de regionala myndigheterna, de ekonomiska regionerna och högskolorna. Utöver dialogen med dessa aktörer har diskussioner förts också med bl.a. näringsbolagen i landskapet. Andra källor som använts är bl.a. de programdokument som styr regionutvecklingen (strukturfondsprogrammen samt utvecklingsprogrammen för landsbygden och fiskerihushållningen), regionförvaltningsmyndigheternas strategidokument samt planer för infrastrukturprojekt. Under beredningsprocessen har diskussioner förts även med Södra Österbottens förbund och Mellersta Österbottens förbund. Tillsammans med Södra Österbottens och Mellersta Österbottens förbund uppgjordes förhandlingsförslaget Kulturen ger välfärd (bilaga 3). Genomförandeplanen omfattar landskapets samarbetsdokument, som fastställer principerna för projektfinansiering med medel från EU-programmen (kapitel samt bilaga 2). Genomförandeplanen har dessutom sammanjämkats med de strategiska resultatavtal som uppgjorts för NTM i Södra Österbotten, NTM i Österbotten och regionförvaltningsverket i Västra och Inre Finland samt med Vasaregionens tillväxtavtal som utarbetas som bäst. De viktigaste tyngdpunkterna i regionens olika kompetenscentrumprogram har beaktats. Genomförandeplanen behandlades i landskapets samarbetsgrupp (MYR) och godkändes i landskapsstyrelsen Johdanto Maakuntaohjelma ja sen toteuttamissuunnitelma ovat keskeinen osa alueiden kehittämissuunnittelua. Vuoden 2010 alussa voimaan tulleen alueiden kehittämisestä annetun lain (1651/2009) mukaan toteuttamissuunnitelma valmistellaan yhteistyössä valtion viranomaisten, kuntien ja muiden maakuntaohjelman rahoittamiseen osallistuvien toimijoiden kanssa. Maakuntaohjelman ja sen toteuttamissuunnitelman toteuttamiseen osallistuvat kaikki maakunnan kehittämisen kannalta keskeiset toimijat, kuten Pohjanmaan liitto, Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukset, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, elinkeinoyhtiöt, kunnat, oppilaitokset ja yritykset. Työ- ja elinkeinoministeriö antaa vuosittain maakunnan liitoille ohjeet toteuttamissuunnitelman laatimiseksi. Ministeriön mukaan toteuttamissuunnitelmaan kootaan maakunnan kehittämisen kannalta keskeiset hankkeet, joita toteutetaan alueellisena yhteistyönä. Näihin hankkeisiin kuuluvat myös ELY-keskusten ja aluehallintovirastojen tulossopimuksissa määritellyt hankkeet. Lisäksi ministeriö painottaa edellisien vuosien tapaan laajoja kehittämishankkeita, jotka koskevat useampaa kuin yhtä maakuntaa ja joiden toteuttaminen edellyttää keskushallinnon toimenpiteitä. Toteuttamissuunnitelmaan voi sisältyä 1-3 hanke- tai neuvotteluesitystä, joista ministeriöt antavat palautetta marraskuun 2012 aikana. Tämän jälkeen voidaan sopia myös mahdollisista neuvotteluista tai muusta jatkokäsittelystä. Edellisten lisäksi toteuttamissuunnitelmassa tulee kuvata maakunnassa valmisteilla olevien kaupunkiseutujen kasvusopimusten keskeiset tavoitteet sekä niiden merkitys maakuntaohjelman toteuttamisessa. Tämän toteuttamissuunnitelman valmistelussa aineistoa kerättiin alueviranomaisilta, seutukunnilta ja korkeakouluilta. Keskusteluja käytiin näiden tahojen lisäksi mm. maakunnan elinkeinoyhtiöiden kanssa. Muina lähteinä käytettiin mm. aluekehittämisen keskeisiä ohjelmaasiakirjoja (rakennerahasto-ohjelmat sekä maaseudun ja kalatalouden kehittämisohjelmat), aluehallintoviranomaisten strategia-asiakirjoja sekä infrastruktuurihankkeiden suunnitelmia. Valmisteluprosessin aikana keskusteluja käytiin myös Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan liittojen kanssa. Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan liittojen kanssa laadittiin yhteistoiminnassa neuvotteluesitys Hyvinvointia kulttuurista (liite 3). Toteuttamissuunnitelma sisältää maakunnan yhteistyöasiakirjan, jossa on vahvistettu ne periaatteet, joiden perusteella hankkeita rahoitetaan EU-ohjelmista (luku ja liite 2). Toteuttamissuunnitelma on lisäksi sovitettu yhteen Etelä-Pohjanmaan ELY:n, Pohjanmaan ELY:n sekä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston strategisten tulossopimusten sekä Vaasan seudun tekeillä olevan kasvusopimuksen kanssa. Myös alueella toteutettavien osaamiskeskusohjelmien keskeiset painotukset on otettu huomioon. Toteuttamissuunnitelmaa käsiteltiin maakunnan yhteistyöryhmässä (MYR) ja hyväksyttiin maakuntahallituksessa

5 5 2. Nuläget i Österbotten och utvecklingsutsikter för åren Österbotten hör till de mest industrialiserade och internationella landskapen i Finland. Industrin står för mer än en tredjedel av värdeökningen och drygt en fjärdedel av arbetstillfällena. Av industriproduktionen går cirka 70 % på export. I Österbotten finns Nordens mest betydande energiteknologiska koncentration, som har en sammanlagd omsättning på kring 4 miljarder euro och som sysselsätter över personer. Denna koncentration står för över 12 % av hela landets teknologiexport. Andra betydande industrigrenar är tillverkning av metallprodukter, kemiindustrin, livsmedelsindustrin samt fordonsindustrin. Andelen för de tidigare mer betydelsefulla industrigrenarna massaindustrin och tillverkningen av pappersprodukter har däremot sjunkit till cirka 2 procent av värdeökningen. Industrin i Österbotten har en stor betydelse för hela landets välfärd. År 2010 var industrins förädlingsvärde per invånare högst i Österbotten i jämförelse med de övriga landskapen. I början av år 2012 hade industrin i Österbotten fortfarande en svag uppåtgående trend som låg klart högre än i de övriga landskapen. Även omsättningstrenden för industrins export var högst i Österbotten trots att tillväxten tycks ha planat ut. Det hela grundar sig på den goda utvecklingen inom energiteknologikoncentrationen i Österbotten: de största sektorerna inom koncentrationen, tillverkning av maskiner och apparater samt tillverkning av elapparater, växte snabbt före recessionen slog till i slutet av förra årtiondet och de klarade sig genom recessionen med en mindre brant nedgång än motsvarande sektorer i landet i övrigt. I slutet av år 2011 låg trenden för dessa sektorer fortfarande på en högre nivå än i landet i övrigt. Trenden för tillverkning av maskiner och apparater håller dessutom på att åter få ett uppsving. Orderstocken för nyckelföretagen inom energiklustret har tillsvidare hållits på en god nivå och nya investeringar är på gång. Efterfrågan på lösningar gällande energisparande och effektiverad energiförbrukning ökar globalt i en allt snabbare takt, så utsikterna för energiteknologiklustret i regionen har utmärkta framtidsutsikter. Inom byggnadsbranschen visade trenden i början av året på en mycket snabb tillväxt, som låg klart över trenden för hela landet. Även inom handeln var tillväxten tydlig i början av året. Jordbruket har fortfarande en stark ställning i Österbotten. Lantgårdarnas struktur utvecklas, men takten har i viss mån avtagit. En viss osäkerhet kan förnimmas vad gäller framtiden. De höga energikostnaderna har en negativ effekt på växthusodlingens lönsamhet. Tack vare pälsskinnets goda prisnivå är pälsfarmernas ställning stark. För närvarande är utsikterna för de olika branscherna ändå osäkra och man vill se tiden an. Enligt näringslivets centralförbunds konjunkturbarometer för augusti förbättrades konjunkturläget för såväl industrin som bygg- och servicebranscherna i de österbottniska landskapen under våren och början av sommaren men läget är fortfarande sämre än normalt. För industrin och byggandet är förväntningarna något dystrare än tidigare. För servicebranschens del har förväntningarna höjts och utsikterna är något gynnsammare än i landet i genomsnitt. Enligt Etlas prognos i april 2012 kommer bruttonationalproduktens tillväxt för Österbottens del att stanna vid en halv procent i år. Under de närmaste åren förväntas tillväxten bli i treprocentsklassen, alltså ungefär på samma nivå som tillväxten i hela landet. Etla har ändå meddelat att de i höstens prognos kommer att sänka åtminstone siffrorna gällande nästa år. Arbetslöshetsgraden har i Österbotten hållit en lägre nivå än i landet i genomsnitt. I början av 2012 var arbetslöshetsgraden i Österbotten hela tiden lägst på fastlandet i Finland, i genomsnitt 5,9 %. Inom landskapet är arbetslöshetens regionala fördelning relativt jämn. Under första halvåret var arbetslösheten i Kaskö betydligt högre än i landskapet i övrigt (14,2 %) på grund av att nedläggningen av Metsä-Botnias massafabrik fortfarande inverkar på situationen. Även i de största städerna Jakobstad och Vasa är arbetslöshetsgraden något högre än i landskapet 2. Pohjanmaan nykytila ja kehitysnäkymät vuosina Pohjanmaa on yksi Suomen teollistuneimpia ja kansainvälisimpiä maakuntia. Teollisuuden osuus arvonlisäyksestä on yli kolmannes ja työpaikoista reilu neljännes. Teollisuustuotannosta noin 70 % menee vientiin. Pohjanmaalla sijaitsee Pohjoismaiden merkittävin energiateknologian keskittymä, jonka yhteenlaskettu liikevaihto on noin 4 miljardia euroa ja joka työllistää yli ihmistä. Keskittymän osuus koko maan teknologiaviennistä on yli 12 %. Muita merkittäviä teollisuuden aloja ovat metallituotteiden valmistus, kemianteollisuus, elintarviketeollisuus sekä kulkuneuvoteollisuus. Aiemmin merkittävän teollisuuden alan, massan ja paperituotteiden valmistuksen, osuus sen sijaan on laskenut noin 2 prosenttiin arvonlisäyksestä. Pohjanmaan teollisuudella on suuri merkitys koko maan hyvinvoinnille. Vuonna 2010 Pohjanmaan teollisuuden asukaskohtainen jalostusarvo oli maakuntien välisessä vertailussa korkein. Alkuvuonna 2012 Pohjanmaan teollisuuden trendi oli edelleen hienoisessa kasvussa ja selvästi kaikkia muita maakuntia korkeammalla tasolla. Myös teollisuuden viennin liikevaihtotrendi oli Pohjanmaalla korkeimmalla tasolla, vaikka kasvu näyttääkin taittuneen. Taustalla on Pohjanmaan energiateknologian keskittymän hyvä kehitys: keskittymän suurimmat toimialat, koneiden ja laitteiden valmistus sekä sähkölaitteiden valmistus, kasvoivat ennen viime vuosikymmenen lopun taantumaa nopeasti ja selvisivät taantumasta huomattavasti loivemmalla laskulla kuin vastaavat toimialat koko maan tasolla. Vuoden 2011 lopussa näiden toimialojen trendit olivat edelleen selvästi koko maan tasoa korkeammalla. Koneiden ja laitteiden valmistuksen trendi oli lisäksi jälleen kääntymässä kasvuun. Energiaklusterin avainyritysten tilauskanta onkin toistaiseksi säilynyt hyvällä tasolla ja uusia investointeja on tulossa. Energian säästöön ja käytön tehostamiseen liittyvä kysyntä kasvaa globaalisti kiihtyvällä nopeudella, joten alueen energiateknologian keskittymän tulevaisuuden näkymät ovat erinomaiset. Rakennusalalla trendi osoitti vielä alkuvuodesta erittäin reipasta kasvua, joka oli selvästi koko maan trendin yläpuolella. Myös kaupan alalla oltiin alkuvuodesta selvässä kasvussa. Alueen maatalouden asema on yhä edelleen vahva. Maatilojen rakennetta kehitetään, mutta tahti on jonkun verran hiipunut. Tiettyä epävarmuutta tulevaisuudesta on havaittavissa. Korkeat energiakustannukset rasittavat lasinalaisviljelyn kannattavuutta. Turkistarhojen asema on vahva turkisnahkojen hyvän hintatason ansiosta. Tällä hetkellä eri toimialojen näkymät ovat kuitenkin epävarmat ja tunnelmat odottavat. Elinkeinoelämän keskusliiton elokuun suhdannebarometrin mukaan sekä teollisuuden ja rakentamisen että palveluiden suhdannetilanne kohentui pohjalaismaakunnissa keväällä ja alkukesällä, mutta tilanne oli yhä normaalia huonompi. Teollisuuden ja rakentamisen osalta odotukset ovat lievästi aiempaa synkemmät. Palveluiden osalta lähitulevaisuuden odotukset ovat parantuneet ja näkymät ovat hieman koko maan keskiarvoa suotuisammat. Etlan huhtikuussa 2012 tekemän ennusteen mukaan Pohjanmaan bruttokansantuotteen kasvu jää tänä vuonna puoleen prosenttiin. Lähivuosina kasvun ennakoidaan olevan noin kolmen prosentin luokkaa eli osapuilleen samaa tasoa koko maan kasvun kanssa. Etla on kuitenkin ilmoittanut laskevansa syksyn ennusteessaan ainakin ensi vuoden lukemia. Työttömyysaste on Pohjanmaalla säilynyt koko maata matalammalla tasolla. Alkuvuonna 2012 työttömyysaste on ollut jatkuvasti Manner-Suomen matalin, keskimäärin 5,9 %. Työttömyyden alueellinen jakauma on maakunnan sisällä suhteellisen tasainen. Työttömyysaste oli vuoden alkupuoliskolla muuta maakuntaa merkittävästi korkeampi lähinnä Kaskisissa (14,2 %), jossa Metsä-Botnian sellutehtaan lakkauttamisen vaikutukset näkyvät yhä. Myös suurimmissa kaupungeissa Pietarsaaressa ja Vaasassa työttömyysaste on jossain määrin muuta maakuntaa korkeampi. Pitkäaikaistyöttömien määrä on huolestuttava ja nuorisotyöttömyys on viime aikoina kasvanut.

6 6 i övrigt. Antalet långtidsarbetslösa är oroväckande och ungdomsarbetslösheten har ökat på sistone. Hur sysselsättningsläget kommer att utvecklas är för närvarande svårt att bedöma. Företagen inom Vasaregionens energikluster rekryterar fortfarande mer arbetskraft. I Jakobstadsregionen rekryteras det speciellt inom metall-, livsmedels- och vårdbranschen. I Sydösterbotten lider metallbranschen i någon mån av brist på arbetskraft. Enligt Etlas prognos kommer sysselsättningsläget i Österbotten att förbättras också under de närmaste åren och sysselsättningsgraden kommer att bibehållas på en något högre nivå än i landet i genomsnitt. Den allmänna osäkerheten försvagar ändå bedömningarnas och prognosernas tillförlitlighet. Om hotbilderna förverkligas kan situationen förändras snabbt. Befolkningsutvecklingen har under en lång tid varit positiv i Österbotten. År 2011 ökade folkmängden i en takt som var fjärde snabbast (med personer, dvs. 0,7 procent) jämfört med de övriga landskapen och i slutet av året hade Österbotten invånare. Under första halvåret 2012 har ökningen i viss mån mattats av jämfört med motsvarande tidsperiod år 2011 och Befolkningsökningen i Österbotten fördelas relativt jämnt i jämförelse med många andra regioner. Av 16 kommuner i Österbotten är det bara fem som har haft en minskning i folkmängden under åren Tre av dessa kommuner ligger i Sydösterbotten: Närpes, Kristinestad och Kaskö. Sydösterbotten är den enda av de ekonomiska regionerna som under en längre tid har haft en jämnt sjunkande folkmängd. I de övriga ekonomiska regionerna, och i synnerhet i Vasaregionen, har utvecklingen under 2000-talet varit synnerligen positiv. En jämförelse mellan ekonomiska regioner visar exempelvis att befolkningsökningen i Vasaregionen under år 2011 var fjärde snabbast, i Kyroland nittonde snabbast och i Jakobstadregionen tjugonde snabbast. Vasaregionen håller måttet även på längre sikt, under femårsperioden placerade sig regionen på en sjätte plats i jämförelsen. Folkmängden i Österbotten ökar tack vare den höga nativiteten och invandringen. Under de senaste åren har glädjande många flyttat till Österbotten från utlandet men i flyttrörelsen inom landet förlorar landskapet kontinuerligt invånare. På 2000-talet har Österbotten förlorat folk speciellt till Nyland, Egentliga Finland och Birkaland. Flyttningsöverskott fick Österbotten däremot mest från landskapen Södra och Mellersta Österbotten. Framöver påverkas utvecklingen av de olika branscherna i Österbotten på ett avgörande sätt av hur man lyckas lösa de ekonomiska problemen i Europa och hur krisen påverkar näringslivet i området. EU är fortfarande det viktigaste exportområdet för landskapet, trots att i synnerhet marknaderna i Asien under senare år har fått en allt större betydelse. Även Kinas avstannade tillväxttakt och USA:s ökade skuldsättning ger anledning till oro. Den internationella industrin i Österbotten genererar välstånd men innebär också att näringsstrukturen är synnerligen konjunkturkänslig. Pressen att flytta produktion till länder med lägre produktionskostnader och närmare marknaden ökar hela tiden. Työllisyystilanteen kehittymistä on tällä hetkellä vaikea arvioida. Vaasanseudun energiaklusterin yritykset rekrytoivat edelleen lisää työvoimaa. Pietarsaaren seudulla rekrytoidaan edelleen erityisesti metalli-, elintarvike- ja hoitoalalla. Suupohjan rannikkoseudulla metalliala potee jossain määrin työvoimapulaa. Etlan ennusteen mukaan Pohjanmaan työllisyystilanne tulee paranemaan myös lähivuosina ja työllisyysaste tulee pysymään jonkin verran koko maan tasoa korkeampana. Yleinen epävarmuus kuitenkin heikentää erilaisten arvioiden ja ennusteiden luotettavuutta. Uhkakuvien toteutuminen saattaa muuttaa tilannetta nopeastikin. Väestönkasvu on Pohjanmaalla ollut pitkään positiivista. Vuonna 2011 väkiluku kasvoi maakuntien välisessä vertailussa neljänneksi nopeimmin (1 160 henkilöllä eli 0,7 prosenttia) ja vuoden lopussa Pohjanmaalla oli asukasta. Vuoden 2012 alkupuoliskolla väkiluvun kasvu on kuitenkin jossain määrin hidastunut verrattuna kahden viime vuoden alkupuoliskoihin. Väestönkasvu jakautuu Pohjanmaalla moniin muihin alueisiin verrattuna suhteellisen tasaisesti. Pohjanmaan 16 kunnasta vain viidessä väestön määrä laski vuosina Näistä kunnista kolme, Närpiö, Kristiinankaupunki ja Kaskinen, sijaitsee Suupohjan rannikkoseudulla. Suupohjan rannikkoseutu onkin seutukunnista ainoa, jossa väestömäärä on laskenut tasaisesti jo pitkään. Muissa seutukunnissa, ja erityisesti Vaasan seudulla, kehitys on 2000-luvulla ollut varsin positiivista. Esimerkiksi vuonna 2011 kasvoi väkiluku Vaasan seudulla seutukunnista 4. nopeimmin, Kyrönmaalla 19. nopeimmin ja Pietarsaaren seudullakin 20. nopeimmin. Vaasan seutu pitää pintansa myös pidemmällä viiden vuoden aikavälillä , jolloin sijoitus seutukuntien välisessä vertailussa on kuudes. Pohjanmaan väkilukua kasvattavat syntyneiden enemmyys ja maahanmuutto. Pohjanmaalle on viime vuosina muuttanut mukavasti väkeä ulkomailta, mutta maan sisäisessä muuttoliikkeessä maakunta menettää asukkaita jatkuvasti. Pohjanmaa on menettänyt 2000-luvulla väkeä erityisesti Uudellemaalle, Varsinais-Suomeen ja Pirkanmaalle. Muuttovoittoa Pohjanmaa on puolestaan saanut eniten Etelä- ja Keski-Pohjanmaan maakunnista. Jatkossa Pohjanmaan toimialojen kehitykseen vaikuttaa ratkaisevasti se, miten Euroopan talousongelmat onnistutaan ratkaisemaan ja mitä heijastusvaikutuksia kriisillä on alueen elinkeinoelämään. EU on edelleen alueen teollisuuden tärkein vientialue, vaikka erityisesti Aasian markkinoiden merkitys on viime vuosina kasvanut. Huolta aiheuttaa myös Kiinan kasvuvauhdin hiipuminen sekä USA:n velkaantumisen kiihtyminen. Alueen kansainvälinen teollisuus luo vaurautta, mutta tekee toisaalta elinkeinorakenteesta varsin suhdanneherkän. Paineet tuotannon siirtämisestä halvempien tuotantokustannusten maihin ja lähemmäksi markkinoita kasvavat jatkuvasti.

7 7 3. Genomförandet av landskapsprogrammet 3.1. Finansieringsinstrument och program för genomförandet av landskapsprogrammet Genomförandet av landskapsprogrammet finansieras huvudsakligen med medel från staten, kommunerna och olika EU-program. För genomförandet anvisas dessutom landskapsutvecklingspengar som inte är bundna till program, vilket möjliggör förverkligande av många utvecklingsprojekt som utgår från de egna behoven i landskapet. Under åren finns det mindre finansieringsmedel än tidigare för projekt som finns i landskapsprogrammet. EU:s pågående programperiod går ut i slutet av år 2013, så tyngdpunkten kommer att ligga på slutförande av pågående projekt och nya projekt kommer att startas i mindre utsträckning än tidigare år. Det råder fortfarande en viss osäkerhet om innehållet i och finansieringen av nya EU-program och det torde ta sin tid innan den nya perioden kommer igång. Dessutom blir det ytterligare stora nedskärningar i de obundna landskapsutvecklingspengarna år Genomförandeplanen utarbetas alltså i en situation då åtgärdsfinansieringen från 2014 och framåt är betydligt mer osäker än normalt Landskapsutvecklingspengar som inte är bundna till program De obundna landskapsutvecklingspengarna har varit av stor betydelse för helhetsutvecklingen av landskapet. Resurser har kunnat allokeras för bland annat sådana utvecklingsprojekt som det har varit svårt att lyfta fram under EU-programmens prioriterade områden, som t.ex. projekt inom kultur- och undervisningssektorn som indirekt förbättrar näringslivets verksamhetsförutsättningar. Nedskärningarna i landskapsutvecklingspengarna har betydligt minskat möjligheterna att genomföra projekt som planerats utgående från landskapets egna behov och som är viktiga med tanke på landskapets utveckling. Landskapen behöver nödvändigt också i fortsättningen ha finansieringsinstrument till sitt förfogande med vilka man kan genomföra utvecklingsåtgärder enligt landskapets egen speciella karaktär. Detta är viktigt i synnerhet i Österbotten, där nivån på EU-finansieringen är relativt låg Nationella program Med landskapsutvecklingspengar finansieras delvis också kompetenscentraprogrammet (OSKE) och tidigare även kohesions- och konkurrenskraftsprogrammet (KOKO). KOKO-programmet avslutades ändå från början av år 2012, mitt i verksamhetsperioden. Kompetenscentraprogrammet (OSKE) Västra Finlands kompetenscentrum deltar under kompetenscentraperioden i Klusterprogrammet för energiteknologi och i Marinklustret. Dessutom antogs Vasaregionen år 2011 som fullvärdig medlem i Klustret för digitala innehåll. Programmet genomförs i regionen av MediaCity vid Åbo Akademi och Västra Finlands designcentrum MUOVA. Alla klusterprogram i Österbotten koordineras av Teknologicentrum Merinova, som också fungerar som nationell samordnare för Klusterprogrammet för energiteknologi. Inom klusterprogrammet för energiteknologi ligger tyngdpunkterna i Österbotten på elteknik, industrins energilösningar och distribuerad energiproduktion. Inom eltekniken fördjupar man sig i eldistribution och användningen av informations- och kommunikationsteknologi i eltekniken samt i eldrift. I fråga om industrins energilösningar koncentrerar man sig på frågor som anknyter till energimarknaden och inom distribuerad energiproduktion på vind- och solenergi. Målet är att skapa attraktiva innovationsmiljöer och en tillväxtinriktad, internationell affärsverksamhet samt att förnya affärsverksamheten och konkurrenskraften. 3. Maakuntaohjelman toteuttaminen 3.1. Maakuntaohjelman toteuttamisessa hyödynnettävät rahoitusinstrumentit ja ohjelmat Maakuntaohjelman toteuttaminen rahoitetaan pääsääntöisesti valtion, kuntien ja EU-ohjelmien rahoituksella. Lisäksi maakuntaohjelman toteuttamiseen saadaan ohjelmiin sitomatonta maakunnan kehittämisrahaa, mikä mahdollistaa Pohjanmaan omista lähtökohdista nousevien kehittämishankkeiden toteuttamisen. Vuosina maakuntaohjelman mukaisiin hankkeisiin on tarjolla entistä vähemmän rahoitusta. Nykyinen EU-ohjelmakausi päättyy vuoden 2013 lopussa, joten painopiste tulee olemaan olemassa olevien hankkeiden loppuun saattamisessa ja uusia hankkeita käynnistetään edellisiin vuosiin verrattuna vähän. Uusien EU-ohjelmien sisällöstä ja rahoituksesta puolestaan ei vielä ole varmuutta ja uuden kauden käynnistyminen vaatinee aikansa. Lisäksi ohjelmiin sitomattomaan maakunnan kehittämisrahaan kohdistuu vuonna 2013 edelleen voimakkaita leikkauksia. Näin ollen tämä toteuttamissuunnitelma laaditaan tilanteessa, jossa toimenpiteiden rahoitus vuodesta 2014 lähtien on normaalitilannetta merkittävästi epävarmempaa Ohjelmiin sitomaton maakunnan kehittämisraha Maakunnan sitomattomilla kehittämisrahoilla on ollut keskeinen rooli maakunnan kokonaisvaltaisen kehittämisen kannalta. Voimavaroja on pystytty suuntaamaan muun muassa sellaisiin kehittämishankkeisiin, joita on EU-ohjelmien toimintalinjojen puitteissa vaikea priorisoida, kuten elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä välillisesti parantaville kulttuuri- ja koulutussektorin hankkeille. Maakunnan kehittämisrahaan kohdistuneet leikkaukset ovat merkittävästi heikentäneet maakunnan omista lähtökohdista suunniteltujen ja maakunnan kehityksen kannalta merkittävien kehittämishankkeiden toteuttamismahdollisuuksia. On välttämätöntä, että maakunnilla on jatkossakin käytössään rahoitusinstrumentteja, joiden puitteissa voidaan toteuttaa maakunnan omien erityispiirteiden mukaisia kehittämistoimenpiteitä. Tämä on tärkeää erityisesti Pohjanmaalla, jossa EUrahoituksen taso on suhteellisen matala Kansalliset ohjelmat Maakunnan kehittämisrahalla rahoitetaan osittain myös osaamiskeskusohjelmaa (OSKE) sekä aiemmin koheesio- ja kilpailukykyohjelmaa (KOKO). KOKO-ohjelma kuitenkin lopetettiin kesken toimintakauden vuoden 2012 alusta lukien. Osaamiskeskusohjelma (OSKE) Länsi-Suomen osaamiskeskus on osaamiskeskuskaudella mukana Energiateknologiaklusterissa ja Meriklusterissa. Lisäksi Vaasan seutu hyväksyttiin vuonna 2011 täysjäseneksi Digitaalisten sisältöjen klusteriohjelmaan, jonka toteutuksesta alueellamme vastaa Åbo Akademin MediaCity sekä Länsi-Suomen muotoilukeskus MUOVA. Kaikkia klusteriohjelmia koordinoi Pohjanmaalla Teknologiakeskus Merinova. Merinova toimii myös Energiateknologiaklusterin valtakunnallisena koordinaattorina. Energiateknologian klusteriohjelmassa Pohjanmaan painopistealueita ovat sähkötekniikka, teollisuuden energiaratkaisut ja hajautettu energiantuotanto. Sähkötekniikan osalta syvennytään sähkönjakeluun ja informaatio- ja kommunikaatioteknologian käyttöön sähkötekniikassa sekä sähkökäyttöihin. Teollisuuden energiaratkaisuissa keskitytään energiamarkkinoihin liittyviin asioihin ja hajautetussa energiantuotannossa tuuli- ja aurinkoenergiaan. Tavoitteena on luoda vetovoimaisia innovaatioympäristöjä ja kasvuhakuista ja kansainvälistä liiketoimintaa sekä uudistaa liiketoimintaa ja kilpailukykyä.

8 8 Marinklustrets mål är att utveckla spetskunnandet inom fartygsindustrin och båtbyggandet för att upprätthålla och ytterligare förbättra det teknologiska ledarskapet och konkurrenskraften i fråga om omkostnaderna. I Österbotten koncentrerar man sig inom Marinklustret på att svara på de utmaningar som underleverantörerna möter på den internationella marknaden och i synnerhet i Kina, dit en del av huvudmännen har utvidgat sin verksamhet. Som en del av verksamheten har en internationaliseringsmetod utvecklats som företagen kan utnyttja vid etablering utomlands. Ett annat viktigt delområde är att förbättra konkurrenskraften, som också omfattar ökad produktivitet och där automatisering och effektiva produktionsprocesser är viktiga faktorer. Även utvecklingen av nya miljövänliga verksamhetssätt och material är en väsentlig del av framtidens konkurrenskraft. Inom klusterprogrammet för digitalt innehåll ligger tyngdpunkten i Vasaregionen på utveckling av olika typer av innehåll för olika medier och användarcentrerad testning. Ett annat viktigt kompetensområde är flerspråkig kommunikation och innehållshantering. I verksamheten ingår företagsnära utvecklings- och forskningsprojekt, nätverksbyggande samt kunskaps- och informationsöverföring till företag. Genom klustrets nätverk kan man erbjuda företag utvecklings- och internationaliseringstjänster. Kompetenscentraprogrammet upphör i slutet av år Programmet kommer inte att fortsätta som sådant, men ett ersättande program är under planering. Det är viktigt att kompetenskoncentrationerna i Österbotten är med också i det nya innovationspolitiska programmet för åren Kohesions- och konkurrenskraftsprogrammet (KOKO) KOKO-programmet genomfördes åren i tre regioner i Österbotten: Jakobstadsregionen, Vasaregionen (Vasaregionen och Kyroland) samt i Sydösterbotten. KOKO-programmet avslutades överraskande mitt under verksamhetsperioden i början av år De stora nedskärningarna i landskapsutvecklingspengar och avslutandet av KOKO-programmet försvårade utvecklingsarbetet i landskapet avsevärt. En del av de projekt som planerats inom KOKO-programmet kunde genomföras med ERUF-delfinansiering, men flera projekt som hade varit viktiga för landskapets utveckling förblev oförverkligade EU-programmen Eftersom den pågående EU-programperioden upphör i slutet av år 2013 gäller följande tyngdpunkter endast år EU-programfinansieringen presenteras i bilaga 2 (landskapets samarbetsdokuments tabeller). Västra Finlands operativa program inom ERUF I Österbotten koncentrerar man sig inom ERUF-programmet särskilt på att främja företagsverksamheten och utveckla innovationssystemen och -miljöerna på regional och lokal nivå. Dessutom stöds via ERUFprogrammet i någon mån kultur- och miljöprojekt som främjar förutsättningarna för företagsverksamhet. ERUF-programmets prioriterade områden är: 1) främjande av företagsverksamhet, 2) främjande av innovationsverksamhet och nätverksbildning samt stärkande av kompetensstrukturer, 3) förbättring av områdenas tillgänglighet och närmiljö samt 4) utveckling av stora stadsregioner. De specialteman som är gemensamma för Västra Finland är: 1) utveckling av spetskluster, 2) utveckling av innovationsmiljöer och inlärningsmiljöer, 3) ökning av internationell dragningskraft samt 4) innovativ utveckling av välfärdstjänster. Inom ramen för dessa specialteman finansieras landskapsöverskridande projekt i Västra Finlands område. Österbottens förbund Österbottens förbund satsar år 2013 på följande projekthelheter i genomförandet av Västra Finlands EAKR-program: Meriosaamisklusterin tavoitteena on kehittää laivateollisuuden ja veneenrakennuksen huippuosaamista teknologiajohtajuuden ja kustannuskilpailukyvyn ylläpitämiseksi ja edelleen parantamiseksi. Pohjanmaalla Meriklusteriohjelman puitteissa keskitytään vastaamaan alihankkijoiden kohtaamiin haasteisiin kansainvälisillä markkinoilla ja etenkin Kiinassa, johon osa päämiehistä on laajentanut toimintaansa. Osana toimintaa on kehitetty kansainvälistymismenetelmä, jota yritykset voivat hyödyntää asettuessaan ulkomaille. Toinen keskeinen osa-alue on kilpailukyvyn parantaminen. Tähän liittyy tuottavuuden lisääminen, jossa keskeisiä tekijöitä ovat automatisointi ja tehokas tuotantoprosessi. Myös uusien ympäristöystävällisten toimintatapojen ja materiaalien kehittäminen on oleellinen osa tulevaisuuden kilpailukykyä. Digitaalisten sisältöjen klusteriohjelmassa Vaasan seudun painopisteenä on erityyppisten sisältöjen kehittäminen eri medioihin ja käyttäjälähtöinen testaus. Toinen tärkeä osaamisalue on monikielinen viestintä ja sisällönhallinta. Toimintaan sisältyy yritysläheisiä kehittämis- ja tutkimushankkeita, verkostojen rakentamista sekä tiedon ja osaamisen siirtämistä yrityksiin. Klusterin verkostojen kautta voidaan tarjota yritysten kehitys- ja kansainvälistymispalveluja. Osaamiskeskusohjelma päättyy vuoden 2013 lopussa. Ohjelma ei tule jatkumaan sellaisenaan, mutta korvaava ohjelma on suunnitteilla. On tärkeää, että Pohjanmaan osaamiskeskittymät ovat mukana myös uudessa innovaatiopoliittisessa ohjelmassa Koheesio- ja kilpailukykyohjelma (KOKO) KOKO-ohjelmaa toteutettiin vuosina Pohjanmaalla kolmella alueella: Pietarsaaren seutukunnassa, Vaasanseudulla (Vaasan ja Kyrönmaan seutukunnat) ja Suupohjan rannikkoseudulla. KOKO-ohjelma lopetettiin yllättäen kesken toimintakauden vuoden 2012 alussa. Maakunnan kehittämisrahaan kohdistuneet suuret leikkaukset ja KO- KO-ohjelman lopettaminen hankaloittivat merkittävästi maakunnan kehittämistyötä. Osa KOKO-ohjelman puitteissa suunnitelluista hankkeista pystyttiin toteuttamaan EAKR-osarahoitteisina, mutta useita maakunnan kehittämisen kannalta tärkeitä hankkeita jäi toteutumatta EU-ohjelmat Koska nykyinen EU-ohjelmakausi päättyy vuoden 2013 lopussa, seuraavassa esitetyt painotukset koskevat vain vuotta EU-ohjelmien rahoitus on esitetty liitteessä 2 (MYAK-taulukot). Länsi-Suomen EAKR-toimenpideohjelma Pohjanmaalla keskitytään EAKR-ohjelman puitteissa erityisesti yrittäjyyden edistämiseen sekä innovaatiojärjestelmien ja -ympäristöjen kehittämiseen alueellisella ja paikallisella tasolla. Lisäksi EAKR-ohjelman kautta tuetaan jossain määrin yritystoiminnan edellytyksiä edistäviä kulttuuri- ja ympäristöhankkeita. EAKR-ohjelman toimintalinjat ovat: 1) yritystoiminnan edistäminen, 2) innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen, 3) alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen sekä 4) suurten kaupunkiseutujen kehittämisosio. Länsi-Suomen yhteisiä erityisteemoja puolestaan ovat: 1) kärkiklustereiden kehittäminen, 2) innovaatio- ja oppimisympäristöjen kehittäminen, 3) kansainvälisen vetovoimaisuuden lisääminen sekä 4) hyvinvointipalvelujen innovatiivinen kehittäminen. Erityisteemojen puitteissa rahoitetaan ylimaakunnallisia hankkeita Länsi-Suomen alueella. Pohjanmaan liitto Pohjanmaan liitto panostaa vuonna 2013 Länsi-Suomen EAKR-ohjelman toteuttamisessa seuraaviin hankekokonaisuuksiin: Innovaatiojärjestelmän kehittämistä tukeva kansainvälinen kärkiosaa-

9 9 Internationellt spetskunnande som stöder utvecklingen av innovationssystemet kopplat till intelligent specialisering. Utveckling av innovationsmiljöer som används gemensamt av flera universitet och högskolor och den övriga offentliga sektorn samt näringslivet. Projekt som stöder utveckling av de spetsbranscher som definierats i landskapsprogrammet. Varje projekthelhet omfattar ett eller flera projekt. De projekt prioriteras som omfattar hela landskapet eller en eller flera ekonomiska regioner. Förbundet betonar särskilt identifiering av viktiga projekthelheter, säkrande av en fungerande förvaltning samt information om finansieringsmöjligheter genom att diskutera med olika samarbetsparter såväl inom som utanför landskapet. Förbundet satsar i genomförandet av Västra Finlands ERUF-program på de prioriterade områdena 1, 2, 3 och 4. Österbottens NTM-central, Enheten för sysselsättning, företagande och kompetens I regionens små- och medelstora företag finns det utvecklingsprojekt av hög kvalitet för såväl export, produktutveckling som för utveckling av produktionsmetoder och -processer. Det finns också utvecklingsprojekt kopplade till både produktionsprocesser i företag och till ekoeffektiva produkter. Sådana utvecklingsprojekt bör man också framöver kunna stöda med både bidrag och experthjälp. Starka branscher i regionen är bl.a. energi-, metall-, båt- och plast-, trä- och pakethusindustrin samt KIBS-branscherna. Den globala ekonomin erbjuder regionen både möjligheter och hotbilder. Utvecklingen sker inte av sig självt och inte heller utan målmedvetna ansträngningar och stöd. Det omfattande underleverantörsnätverket i regionen står också inför stora utmaningar då man konkurrerar om underleveranser till globalt sett stora ledande företag. Detta ställer krav på underleverantörsföretagen gällande förädlingsgrad, produktivitet och produktutveckling. I samarbete med näringslivsbolagen i regionen och genom att utnyttja projektfinansiering bör man förbättra verksamhetsbetingelserna för underleverantörerna också i framtiden. Resurser reserveras också för att utveckla och förbättra verksamhetsförutsättningarna för branscherna kreativ ekonomi och välfärdstjänster. I synnerhet inom musik- och mediebranschen finns det tillväxtpotential i regionen. Södra Österbottens NTM-central, Miljö och naturresurser Ansvarsområdet för miljö och naturresurser koncentrar sig i genomförandet av Västra Finlands ERUF-program år 2013 på projekthelheter inom prioriterat område 3. Inom det prioriterade området finansieras följande typer av projekthelheter med koppling till miljön: skötsel och restaurering av naturobjekt riskkartering gällande till exempel översvämningar eller sura sulfatjordar natur- och kulturmiljöprojekt planering av restaurering av vattendrag eller andra vattenvårdsåtgärder miljörådgivningsprojekt utvecklingsprojekt gällande världsarvet Kvarkens skärgård. Varje projekthelhet innehåller en eller flera projekt. De projekt prioriteras som har verkningar i en hel ekonomisk region eller i flera kommuner. NTM-centralen strävar genom att diskutera med olika samarbetsparter efter att identifiera och utveckla projekthelheter, informera om finansieringsmöjligheter samt säkerställa att projektadministrationen fungerar. Programreserv minen yhdistettynä älykkääseen erikoistumiseen. Useamman yliopiston ja korkeakoulun ja muun julkisen sektorin sekä elinkeinoelämän yhteiskäyttöön tulevien innovaatioympäristöjen kehittäminen. Maakuntaohjelmassa tunnistettujen kärkitoimialojen kehittämistä tukevat hankkeet. Jokainen hankekokonaisuus sisältää yhden tai useamman hankkeen. Ensisijaisia hankkeita ovat ne, jotka ovat maakunnallisia tai seutukunnallisia. Liitto painottaa etenkin keskeisten hankekokonaisuuksien tunnistamista, hallinnon toimivuuden varmistamista sekä rahoitusmahdollisuuksista tiedottamista keskustelemalla eri yhteistyökumppaneiden kanssa niin maakunnan sisällä kuin sen ulkopuolellakin. Liitto painostaa Länsi-Suomen EAKR-ohjelman toteuttamisessa toimintalinjoihin 1, 2, 3 ja 4. Pohjanmaan ELY-keskus, Työllisyys, yrittäjyys ja osaaminen Alueen pk-yrityksistä löytyy laadukkaita kehittämishankkeita sekä vientiin, tuotekehitykseen että tuotantomenetelmien ja -prosessien kehittämiseen liittyen. Kehittämishankkeita löytyy myös sekä yritysten tuotantoprosessien että tuotteiden ekotehokkuuteen liittyen. Kyseisiä kehittämishankkeita tulee jatkossakin pystyä tukemaan sekä avustuksilla että asiantuntemuksella. Vahvoja toimialoja alueella on paljon mm. energia-, metalli-, vene- ja muovi-, puu ja valmistaloteollisuus sekä KIBS-alat. Globaalitalous tarjoaa alueelle sekä mahdollisuuksia että uhkakuvia. Kehitys ei synny itsestään, eikä ilman määrätietoisia ponnisteluja ja tukea. Alueella toimiva laaja alihankintaverkosto on myös suurten haasteiden edessä kilpaillessaan maailmanlaajuisesti suurten veturiyritysten alihankinnoista. Tämä asettaa alihankintayrityksille vaatimuksia jalostusasteen, tuottavuuden ja tuotekehityksen osalta. Yhteistyössä alueen elinkeinoyhtiöiden ja projektirahoitusta hyödyntäen tulee parantaa alihankintayritysten toimintamahdollisuuksia myös jatkossa. Resursseja varataan myös luovan talouden ja hyvinvointipalvelualojen toimintaedellytysten parantamiseen ja kehittämiseen. Etenkin musiikki- ja media-alalla löytyy kasvupotentiaalia alueella. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö ja luonnonvarat Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue keskittyy vuonna 2013 Länsi- Suomen EAKR-ohjelman toteuttamisessa toimintalinjaan 3 kuuluviin hankekokonaisuuksiin. Toimintalinjan puitteissa rahoitetaan seuraavanlaisia ympäristöön liittyviä hankekokonaisuuksia: luontokohteiden hoitoa ja ennallistamista esimerkiksi tulviin tai happamiin sulfaattimaihin liittyvää riskikartoitusta luonto- ja kulttuuriympäristöhankkeita vesistöjen kunnostusta tai muita vesistönhoidon toimenpiteitä koskevaa suunnittelua ympäristöneuvontahankkeita Merenkurkun maailmanperintökohteen kehittämishankkeita. Jokainen hankekokonaisuus sisältää yhden tai useamman hankkeen. Ensisijaisia hankkeita ovat ne, jotka vaikutusalueeltaan ovat koko seutukunnan tai useamman kunnan kattavia. ELY-keskus pyrkii keskustelemalla eri yhteistyökumppaneiden kanssa tunnistamaan ja kehittämään hankekokonaisuuksia, tiedottamaan rahoitusmahdollisuuksista sekä varmistamaan hankehallinnon toimivuuden. Ohjelmareservi Ylimaakunnallisiin hankkeisiin ei varata ohjelmareserviä, sillä uusia projekteja ei ehditä toteuttaa jäljellä olevan ohjelmakauden aikana. Någon programreserv för landskapsöverskridande projekt reserveras

10 10 inte, för inga nya projekt hinner genomföras under den återstående programperioden. ESF-programmet för Fastlandsfinland De prioriterade områdena för ESF-programmets regionala del i Västra Finlands storregion är: 1) utveckling av arbetsorganisationerna, arbetande arbetskraft och företag samt ökande av företagsverksamheten, 2) främjande av sysselsättning och kvarblivande på arbetsmarknaden samt förebyggande av marginalisering, 3) utveckling av kompetens- och servicesystem som främjar arbetsmarknadens verksamhet, 4) samarbete mellan medlemsstaterna och regionerna i ESF-verksamheten samt 5) de gemensamma temaområdena för Västra Finlands storregion (se ERUFprogrammet). Österbottens NTM-central och Regionförvaltningsverket i Västra och Inre Finlands svenskspråkiga serviceenhet för undervisningsväsendet (LSSAVI svenskspråkiga enheten) Riktlinjerna som fastslagits av övervakningskommittén för ESF-programmet för Fastlandsfinland har enligt arbets- och näringsministeriets direktiv (ANM 1355/ , ) följts så, att ESF-medel används effektiverat för att komplettera åtgärder finansierade med nationella medel för att underlätta arbetslöshetsproblem som uppstått på grund av den försvårade ekonomi- och sysselsättningssituationen och för att främja sysselsättningen. Dessutom betonar övervakningskommittén insatser för att förebygga och sköta regionala arbetslöshetsproblem. Enligt statsrådets rambeslut för åren bör finansiering allokeras också för åtgärder som skapar entreprenörskap, ny affärsverksamhet och nya arbetstillfällen. I samma brev från ANM konstateras att budgetmedel kan fördelas på de prioriterade områdena så att man avviker från de procentandelar som anges i programdokumentet. Vid fördelningen beaktas de prioriterade områden som anses ha de största direkta inverkningarna på sysselsättningen. I fråga om kompetens beaktas allt mer arbetslivsnära utveckling på alla utbildningsnivåer. Österbottens NTM-central betonar i detta skede ESF-programmets prioriterade områden 1 och 2. Gällande de ESF-projekt som hör till undervisnings- och kulturministeriets förvaltningsområde förläggs tyngdpunkten huvudsakligen på prioriterat område 3. NTM-centralen och den svenskspråkiga enheten vid RFV i Västra och Inre Finland har med beaktande av ovanstående kriterier lyft fram följande tyngdpunkter för Europeiska socialfondens del: Intensifierat samarbete mellan näringslivsbolagen och läroanstalterna för byggande av företagsnätverk samt i tillfredsställandet av deras utbildnings- och utvecklingsbehov, i synnerhet genom att utnyttja gemensam upphandling av utbildning. Flexibelt och genom förtätat samarbete utförs produktifierade experttjänster, utvecklingsprogram och utbildningar. Målet är att betjäna både nyetablerade och redan verksamma sme-företag i utvecklingsarbetet (bl.a. gällande produktion, kvalitet, konkurrenskraft, internationalisering). Entreprenörskap främjas också med hjälp av startfinansiering. Utveckling av utbildningsmodeller som främjar företagsamhetsfostran enligt genomgångsprincipen på andra stadiet. Uppfyllande av samhällsgarantin för unga. Långtidsarbetslöshet bland unga och nyutexaminerade förebyggs genom utbildning, lönesubventionerat arbete, genom jobbletarverksamhet eller andra nya aktiverande åtgärder. I fråga om unga och svårsysselsatta siktar verksamheten också på ett mer omfattande samarbete och gemensamt ansvar med kommunsektorn och andra aktörer. Preciserade tjänster utvecklas för unga i en svår arbetsmarknadssituation samt unga som har problem med yrkesinriktade studier på andra stadiet vid övergången från utbildning till arbetsliv. Förverkligas som ett omfattande samarbetsprojekt mellan myndigheter och ungdomsverkstäder. Genomförande av projekt som hör under social- och hälsovårdsministeriets förvaltningsområde och där målgruppen består av den del av befolkningen som står utanför arbetslivet och utgör den hårda kärnan i arbetslösheten. Stödjande av projekt som främjar utveckling av innovationsservicesys- Manner-Suomen ESR-ohjelma ESR-ohjelman alueellisen osion Länsi-Suomen suuralueen toimintalinjat ovat: 1) työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen, 2) työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäisy, 3) työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis- ja palvelujärjestelmien kehittäminen, 4) jäsenvaltioiden ja alueiden yhteistyö ESR-toiminnassa sekä 5) Länsi-Suomen suuralueen yhteiset teemat (ks. EAKR-ohjelma). Pohjanmaan ELY-keskus ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ruotsinkielinen opetustoimen palveluyksikkö (LSSAVI ruotsinkielinen yksikkö) Työ- ja elinkeinoministeriön ohjauskirjeen (TEM 1355/ /2012, ) mukaisia Manner-Suomen ESR-ohjelman seurantakomitean linjauksia on noudatettu niin, että ESR-varoja käytetään tehostetusti täydentämään kansallisia varoin rahoitettuja toimenpiteitä vaikeutuneen talous- ja työllisyystilanteen aiheuttamien työttömyysongelmien helpottamiseksi ja työllisyyden edistämiseksi. Lisäksi seurantakomitea painottaa toimia alueellisten työttömyysongelmien ennaltaehkäisyyn ja hoitoon. Valtioneuvoston vuosien kehyspäätöksen mukaisesti myös yrittäjyyttä, uutta liiketoimintaa ja uusia työpaikkoja luoviin toimenpiteisiin on suunnattava rahoitusta. Samaisessa TEM:in kirjeessä todetaan, että talousarvion varoja voidaan painottaa ohjelman toimintalinjoja ohjelma-asiakirjassa annetuista prosenttisuuksista poikkeavalla tavalla. Painotuksissa otetaan huomioon ne toimintalinjat, joilla katsotaan olevan suurimmat välittömät vaikutukset työllisyyteen. Osaamisen kohdalla otetaan entistä enemmän huomioon työelämäläheinen kehittäminen kaikilla koulutusasteilla. Pohjanmaan ELY-keskus painottaa tässä vaiheessa ESR-ohjelman toimintalinjoja 1 ja 2. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan ESRhankkeiden osalta painopisteet sijoittuvat kuitenkin pääosin toimintalinjaan 3. Ottaen huomioon yllä mainitut kriteerit ELY-keskuksen ja LSS AVI:n ruotsinkielisen yksikön ohjeistamat painopisteet Euroopan sosiaalirahaston osalta ovat seuraavat: Elinkeinoyhtiöiden ja oppilaitosten yhteistyön tiivistäminen yritysverkkojen rakentamisessa sekä niiden koulutus ja kehittämistarpeiden toteuttamisessa, erityisesti yhteishankintakoulutusta hyödyntäen. Joustavasti ja yhteistyötä tiivistäen toteutetaan tuotteistettuja asiantuntijapalveluita, kehittämisohjelmia ja koulutuksia. Tavoitteena on palvella sekä aloittavia että jo toiminnassa olevia pk-yrityksiä toimintansa kehittämisessä (mm. tuotanto, laatu, kilpailukyky, kansainvälistyminen). Yrittäjyyttä edistetään myös starttirahoituksen avulla. Yrittäjyyskasvatusta edistävien koulutusmallien kehittäminen läpäisyperiaatteella toisen asteen oppilaitoksissa. Nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen. Nuorten ja vastavalmistuneiden työttömyyden kasvua ja pitkäaikaistyöttömyyttä ehkäistään koulutuksen, palkkatuetun työn sekä työnetsijätyyppisten ja muiden uusien aktivoivien toimien keinoin. Nuorten ja vaikeasti työllistyvien osalta toiminnalla tähdätään myös laajempaan yhteistyöhön ja yhteisvastuullisuuteen kuntasektorin sekä muiden toimijoiden kanssa. Vaikeassa työmarkkinatilanteessa oleville nuorille sekä toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa opintojensa kanssa vaikeuksissa oleville nuorille suunnattujen täsmäpalvelujen kehittäminen työelämän ja koulutuksen nivelvaiheessa. Toteutetaan laajana hankkeena viranomaisten ja nuorten työpajojen yhteistyönä. Toteutetaan sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan alaisia hankkeita, joissa kohderyhmänä on työelämästä syrjäytynyt väestönosa eli työttömyyden kova ydin. Tuetaan hankkeita, jotka edistävät erityisesti korkea-asteen koulutusorganisaatioiden innovaatiopalvelujärjestelmien kehittämistä yhteistyössä yritysten kanssa. Työn ja koulutuksen joustavasti yhteen sovittavien oppimisympäristöjen kehittämishankkeiden toteuttaminen toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa ja aikuiskoulutuksessa. Ennakointitoiminnan kehittämistä jatketaan. Maahanmuuttajien kotoutumista ja työmarkkinoille kiinnittymistä edistetään. Hanketoimintaa suunnataan myös työperusteisen maahan-

11 11 tem speciellt i de högre utbildningsorganisationerna i samarbete med företag. Genomförande av utvecklingsprojekt för inlärningsmiljöer som flexibelt kopplar samman arbete och utbildning inom yrkesutbildningen på andra stadiet och i vuxenutbildningen. Fortsatt utveckling av prognostiseringsverksamheten. Främjande av integreringen av invandrare och deras etablering på arbetsmarknaden. Projektverksamhet för att främja arbetskraftsinvandring när det finns efterfrågan på arbetskraft. Informations-, rådgivnings- och handledningstjänsterna utvecklas och utökas på alla utbildningsstadier. Syftet är att göra utbildningsstigarna flerformiga och mer individuella samt att förbättra likställdheten mellan olika åldersgrupper och förhindra utslagning. Genom att utveckla och förstärka de regionala kompetensnätverken mellan olika utbildningsstadier samt mellan utbildningsaktörer på samma stadium uppnår man positiva synergieffekter. Österbottens NTM-central är beredd att med medel från Europeiska socialfonden fortsättningsvis stöda verksamhet som samordnas med regionala utvecklingsmedel. Trots att största delen av ESF-finansieringen riktas till tyngdpunkterna ovan har NTM-centralen möjlighet att enligt prövning finansiera även andra projekt i enlighet med programdokumentet. Österbottens förbund anser att de ringa resurser som anvisats förbundet från ESF-programmets regionala stöd inte medger skapande av effektiva projekthelheter som stöder landskapets utveckling. Därför är det inte heller ändamålsenligt för förbundet att delta i ESF-programfinansieringen. Däremot kan NTM-centralen utnyttja de åtgärdsmedel som riktas direkt till små och medelstora företag. Åtgärderna kompletterar då förbundets allmänna utvecklingsprojekt på ett sätt som väsentligt stöder näringslivsutvecklingen i landskapet. Mot denna bakgrund är Österbottens förbund är fortfarande berett att upplåta sin finansieringsandel av ESF-programmet till förmån för NTM-centralen. Programmet för utveckling av landsbygden i Fastlandsfinland Programmets huvudsakliga mål är att förbättra jord- och skogsbrukets konkurrenskraft, stöda ett miljövänligt och hållbart lantbruk, främja landsbygdsbefolkningens välfärd, göra företagsverksamheten mer mångsidig och att uppmuntra till ett utvecklingsarbete som är lokalt betingat. Grunden för utvecklingsarbetet är landsbygdsbefolkningens, företagarnas och andra aktörers gemensamma behov. Med tanke på landsbygdens livskraft och funktionalitet är det viktigt att odlare, landsbygdsföretagare, utvecklare och andra sakkunniga planerar och genomför projekt i ett tätt samarbete med varandra. Sådana projekt som på landsbygden stärker livskraften, utvecklar näringslivet och ökar välbefinnandet hos den del av befolkningen som bor där finansieras. Centralt är också att på landsbygden utveckla, stärka och stöda en mångsidig näringsverksamhet samt att stöda mikroföretagen. Syftet är också att få företagsverksamheten på landsbygden att växa kraftigt och samtidigt medföra fler arbetsplatser. På det sättet kan man garantera nya sätt att skaffa inkomster på både för dem som bor på landsbygden och för dem som flyttar dit. Genomdrivandet av programmet för utveckling av landsbygden är på slutrakan. De reserverade resurserna minskar mot slutet av programperioden. Användningen av resurserna har varit föregripande. Enligt dagens uppgifter ska de under programperioden finansierade projekten avslutas under loppet av år Det betyder att projekttiden för de projekt som finansierats under år 2013 kommer att vara relativt kort. År 2013 kommer tyngdpunkten i finansieringen att ligga på företagsstöd. Ca 80 % av företagsstöden har beviljats för investeringar. Stödets popularitet har varit överraskande liten. Det skulle öka de landsbygdsbaserade företagens konkurrenskraft och tillväxt om stödet allt mer skulle användas för att utveckla produkter, marknadsföring och affärskompetens. Genom programmet för utveckling av landsbygden finansieras också Leader-aktionsgruppernas program, vilkas syfte är att utveckla lokal beredskap för en förbättrad sysselsättning och mångsidigare verksamhet. muuton edistämiseen työvoiman kysyntätilanteissa. Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden kehittäminen ja lisääminen kaikilla koulutusasteilla. Tavoitteena on koulutuspolkujen monimuotoistumisen ja yksilöllistymisen edistäminen ja eri ikäluokkien yhdenvertaisuuden parantaminen sekä syrjäytymisen ehkäisy. Alueellisten osaamisverkostojen kehittäminen ja vahvistaminen eri koulutusasteiden välillä sekä saman asteen koulutustoimijoiden välillä hyvien yhteisvaikutusten saavuttamiseksi. Pohjanmaan ELY-keskus on Euroopan sosiaalirahaston varoin edelleen valmis tukemaan yhteen sovittavaa toimintaa aluekehitysvaroihin liittyen. Vaikka yllä oleviin painotuksiin suunnataan pääosa ESR-rahoituksesta, on ELY-keskuksella harkintansa mukaan mahdollista rahoittaa myös muita ohjelma-asiakirjan mukaisia hankkeita. Pohjanmaan liiton näkemys on, että ESR-ohjelman alueellisen tuen kautta liitolle osoitetut vähäiset resurssit huomioiden tehokkaiden, maakunnan kehitystä tukevien hankekokonaisuuksien luominen ei ole mahdollista. Tästä syystä liiton ei myöskään ole tarkoituksenmukaista osallistua ESR-ohjelman rahoitukseen. Sen sijaan ELY-keskus voi hyödyntää niitä toimenpidevaroja, jotka suunnataan suoraan pienille ja keskisuurille yrityksille. Toimenpiteet täydentävät siten liiton yleisiä kehityshankkeita tavalla, joka olennaisesti tukee maakunnan elinkeinoelämän kehitystä. Tähän perustuen Pohjanmaan liitto on edelleen valmis luopumaan omasta ESR-ohjelman rahoituksestaan ELY-keskuksen hyväksi. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Ohjelman keskeisenä tavoitteena on parantaa maa- ja metsätalouden kilpailukykyä, tukea ympäristöystävällistä ja kestävää maataloutta, edistää maaseudun ihmisten hyvinvointia, monipuolistaa yritystoimintaa sekä kannustaa paikallislähtöiseen kehittämistyöhön. Kehittämistyön perusta on maaseudun asukkaiden, yrittäjien tai muiden toimijoiden yhteiset tarpeet. Maaseudun elinvoimaisuuden ja toimivuuden kannalta on tärkeää, että viljelijät, maaseutuyrittäjät, kehittäjät ja muut asiantuntijat suunnittelevat ja toteuttavat hankkeita tiiviissä yhteistyössä. Maaseudun kehittämisohjelmasta rahoitetaan sellaisia hankkeita jotka vahvistavat maaseudun elinvoimaisuutta, kehittävät maaseudun elinkeinoelämää sekä lisäävät maaseutuväestön hyvinvointia. Maaseudun monituloyrittäjyyden kehittäminen, vahvistaminen ja tukeminen sekä maaseudun mikroyritysten tukeminen on myös keskeinen tehtävä. Tavoitteena on maaseudun yritystoiminnan vahva kasvu ja samalla työpaikkojen merkittävä lisäys. Näin voidaan taata uusia tulonhankinnan tapoja sekä maaseudun omille asukkaille että maaseudulle muuttaville. Maaseudun kehittämisohjelman toteuttaminen on loppusuoralla. Kehittämiseen varatut resurssit vähenevät ohjelman loppua kohti. Kehittämisvaroja on käytetty etupainoisesti. Tämän päivän tietojen mukaan, ohjelmakaudella rahoitetut hankkeet on saatettava loppuun vuoden 2014 loppuun mennessä. Vuonna 2013 rahoitettavien hankkeiden toteuttamiseen käytettävissä oleva aika on siis suhteellisen lyhyt. Vuoden 2013 rahoitustoiminnan pääpaino tulee olemaan yritystuissa. Noin 80 % yrityksille suunnatuista tukivaroista on myönnetty investointeihin. Kehittämisavustuksen suosio on ollut yllättävän pieni. Kehittämistuen käytön lisääminen, tuotteiden, markkinoinnin ja liiketoimintaosaamisen kehittämiseen, edistäisi maaseudun yritysten kilpailukykyä ja kasvua. Maaseudun kehittämisohjelmalla rahoitetaan myös Leader-toimintaryhmien ohjelmia, joiden tavoitteena on paikallisten valmiuksien kehittäminen työllisyyden parantamiseksi ja toiminnan monipuolistamiseksi. Toimintaryhmät Pohjanmaalla ovat Aktion Österbotten r.f. ja YHYRES r.y. Ohjelman viimeisenä vuotena YHYRES-kehittämisyhdistys ry:n käytettävissä olevat Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman varat ovat ohjelman alkukausipainotteisuuden takia hyvin rajalliset. Tarkka summa selviää vasta maa- ja metsätalousministeriön ohjelman seurantakomitean päätettyä palautuvien varojen jaosta Käytettä-

12 12 Aktionsgrupperna i Österbotten är Aktion Österbotten r.f. och YHY- RES r.y. Under programmets sista år har de medel från programmet för utveckling av landsbygden i Fastlandsfinland som utvecklingsföreningen YHYRES har haft till sitt förfogande varit mycket begränsade på grund av att programmet hade en tyngre satsning i början av programperioden. Den exakta summan klargörs först efter att övervakningskommittén för jord- och skogsbruksministeriets program har beslutat om fördelningen av återbördade medel De medel som finns till förfogande allokeras främst till utvecklingsprojekt som gynnar lokalsamhället, som t.ex. förbättrar byarnas funktionalitet och gemenskap. En annan viktig tyngdpunkt är att öka de internationella kontakterna och överföra god praxis. En tredje tyngdpunkt är näringslivsutvecklingen. I alla åtgärder är ungdomarna den prioriterade målgruppen. Företagsstöden riktas främst till innovativa investeringar som gör regionens näringsliv mer mångsidigt samt till andra utvecklingsåtgärder. Speciellt betonas skapande av nya arbetstillfällen. Aktion Österbotten fortsätter sin verksamhet enligt förra årets prioriteringar. Operativt program för fiskerinäringen i Finland Investerings- och utvecklingsprojekt som berör fiskerinäringen finansieras från Europeiska fiskerifonden (EFF). Det viktigaste syftet med åtgärderna är att förbättra fiskerinäringens lönsamhet och konkurrenskraft i enlighet med principen om hållbart utnyttjande av fiskresurserna. Botnia-Atlantica-programmet för gränsöverskridande samarbete (Interreg IV A) Botnia-Atlantica-programmet har som mål att stärka strukturer för samverkan och tillväxt i programområdet, som omfattar regioner i Finland, Sverige och Norge. I Finland hör förutom landskapet Österbotten också Mellersta Österbotten och Satakunta till det egentliga programområdet. I Sverige omfattas Västerbottens och Västernorrlands län samt Nordanstig kommun av programmet. Från Norge deltar Nordland fylke. Dessutom är landskapet Södra Österbotten i Finland och Gävleborgs län i Sverige med som s.k. angränsande områden. Programmet finansierar interregionala projekt inom programområdet. Med hjälp av programmet är det möjligt att finansiera projekt som faller under sex olika teman: miljö, kommunikationer, sammanhållning, kompetens, näringsliv och samhälle Genomförande per prioriterat område De prioriterade områdena i Österbottens landskapsprogram är: 1. Konkurrenskraft och image Österbotten är känt för att vara energiskt 2. Arbetskraft och kompetens internationella och kunniga, innovatörernas Österbotten 3. Tillgänglighet och balanserad regionstruktur de hållbara strukturernas och utmärkta förbindelsernas Österbotten 4. Välfärd, kultur och socialt kapital den kulturella mångfalden är en källa till välfärd i Österbotten 5. Naturens och miljöns välbefinnande Österbotten, ett område på toppnivå i arbetet med att stävja klimatförändringen. vissä olevat varat kohdennetaan ensisijaisesti yhteisöjen, kuten kylien toiminnallisuutta ja yhteisöllisyyttä lisääviin kehittämishankkeisiin. Toinen tärkeä painopiste on yhteisöjen kansainvälisten yhteyksien lisääminen ja hyvien käytäntöjen siirtäminen. Kolmas painopiste on elinkeinojen kehittäminen. Kaikissa toimenpiteissä ensisijaisena kohderyhmänä ovat nuoret. Yritystuet kohdistetaan ensisijaisesti innovatiivisiin ja alueen elinkeinoelämää monipuolistaviin investointeihin ja muihin kehittämistoimenpiteisiin. Erityisesti painotetaan työpaikkojen lisäämistä. Aktion Österbotten jatkaa toimintaansa viime vuoden painotusten mukaisesti. Suomen elinkeinokalatalouden toimintaohjelma Elinkeinokalatalouteen liittyviä investointi- ja kehittämishankkeita rahoitetaan Euroopan kalatalousrahastosta (EKTR). Toimenpiteiden tärkein tavoite on parantaa elinkeinokalatalouden kannattavuutta ja kilpailukykyä kalavarojen kestävän käytön periaatteiden mukaisesti. Rajat ylittävän yhteistyön (Interreg IV A) ohjelma Botnia-Atlantica Botnia-Atlantica-ohjelman tavoitteena on vahvistaa yhteistoiminnan rakenteita ja kasvua ohjelma-alueella, johon kuuluu alueita Suomesta, Ruotsista ja Norjasta. Suomessa varsinainen ohjelma-alue käsittää Pohjanmaan lisäksi Keski-Pohjanmaan ja Satakunnan maakunnat. Ruotsista mukana ovat Västerbottenin ja Västernorrlannin läänit sekä Nordanstigin kunta. Norjasta mukana on Nordland fylke. Lisäksi ohjelmaan osallistuu Etelä-Pohjanmaan maakunta Suomesta ja Gävleborgin lääni Ruotsista ns. rajoittuvina alueina. Ohjelmalla rahoitetaan osallistuvien alueiden välisiä yhteisiä hankkeita. Ohjelman avulla on mahdollista rahoittaa kuuden teeman alaisia hankkeita: ympäristö, liikenne, yhteenkuuluvuus, osaaminen, elinkeinoelämä ja yhteiskunta Maakuntaohjelman toteuttaminen toimintalinjoittain Pohjanmaan maakuntaohjelman toimintalinjat ovat: 1. Kilpailukyky ja imago energisyydestään Pohjanmaa tunnetaan 2. Työvoima ja osaaminen kansainvälinen ja osaava innovaattoreiden Pohjanmaa 3. Saavutettavuus ja tasapainoinen aluerakenne kestävien rakenteiden ja erinomaisten yhteyksien Pohjanmaa 4. Hyvinvointi, kulttuuri ja sosiaalinen pääoma monikulttuurisuudesta Pohjanmaan hyvinvoinnin energianlähde 5. Luonnon ja ympäristön hyvinvointi Pohjanmaa, ilmastonmuutoksen hillitsemisen huippualue. Kaikissa toimintalinjoissa painotetaan alueelliseen verkostoitumiseen ja vahvoihin osaamisalueisiin perustuvan yhteistyön merkitystä. Luvussa esitetyt toimenpiteet rahoitetaan pääsääntöisesti EU-ohjelmilla ja kansallisilla erityisohjelmilla, joiden rahoituksen jakautumisesta voidaan päättää alueella. Tärkeimmät valtion budjettirahoitusta edellyttävät toimenpiteet on mainittu jokaisen toimintalinjan kohdalla erikseen. Inom alla prioriterade områden betonas betydelsen av regionala nätverk och samarbete inom starka kompetensområden. De åtgärder som presenteras i detta kapitel finansieras huvudsakligen genom EU-program och de nationella särskilda programmen, om vilkas fördelning man kan besluta inom området. De viktigaste åtgärderna som förutsätter statlig budgetfinansiering nämns separat vid varje prioriterat område

13 Prioriterat område 1: Konkurrenskraft och image Österbotten är känt för att vara energiskt Tyngdpunkter Konkurrenskraften i Österbotten vilar på en mångsidig industristruktur, starka spetskluster och internationella storföretag. Målet är att utveckla det nationella och internationella spetskunnandet samt att förbättra näringslivets verksamhetsbetingelser. Målet med utvecklingen av landsbygden i Österbotten är att uppnå en behärskad strukturomvandling samt att trygga landsbygdsföretagens verksamhetsförutsättningar och lönsamhet. Det är ett livsvillkor för landsbygden att det finns attraktiva byar med fungerande näringslivsoch servicestruktur och som har en boende-, arbets-, företags-, och fritidsmiljö av hög kvalitet. De största utmaningarna för näringslivet i Österbotten under de närmaste åren är kopplade till de små- och medelstora företagens kompetens och beredskap till internationell verksamhet. På företagsfältet i Österbotten bedrivs en betydande forsknings- och utvecklingsverksamhet, som dock är koncentrerad till de stora företagen. Man har inte lyckats koppla in sme-företagen i innovationssystemet på ett tillfredsställande sätt. Dessutom ska man kontinuerligt kunna öka produktionseffektiviteten. I synnerhet små- och medelstora företag som är underleverantörer till internationella storföretag har en utmaning i internationaliseringen och i att flytta tyngdpunkten till regioner där uppdragsgivarföretagen verkar. Tyngdpunkterna inom prioriterat område 1 är att - stärka industrins verksamhetsbetingelser - utveckla innovationssystemet - stärka företagandet - utveckla spetsklustren - utveckla landsbygden. Åtgärder i landskapet Inom prioriterat område 1 har mycket gått framåt. Ett flertal projekt har genomförts på olika håll i landskapet i synnerhet inom kompetenscentraprogrammen (OSKE), EU-programmen (ERUF och ESF) samt tidigare även inom kohesions- och konkurrenskraftsprogrammet (KOKO). Det faktum att KOKO-programmet avslutades och landskapsutvecklingspengarna minskade från början av år 2012 har ändå försämrat möjligheterna till utvecklingsarbete betydligt i synnerhet inom prioriterat område 1. Projekt som planerats inom KOKO-programmet har delvis kunnat genomföras med bl.a. ERUF-finansiering men samtidigt har man tvingats begränsa antalet helt nya projekt. De viktigaste åtgärderna för att stärka industrins verksamhetsbetingelser är att få framdrift i de för näringslivet viktiga trafik- och logistikprojekten samt att säkerställa tillgången på kunnig arbetskraft. Åtgärder för att säkerställa tillgången på kunnig arbetskraft presenteras under prioriterat område 2. De viktigaste trafik- och logistikprojekten presenteras under prioriterat område 3. Många framsteg har gjorts i utvecklingen av innovationssystemet i Österbotten. Man har börjat förverkliga de åtgärder som nämns i samarbetsstrategin för innovationsverksamheten i Södra Österbotten, Mellersta Österbotten och Österbotten En del av funktionerna i Vasa vetenskapspark, som företagskuvös- och innovationsombudsmannaverksamheten har nu blivit en permanent del av Vasahögskolornas verksamhet. Utvecklandet av verksamheten i Vasa tekniska campus och Jakobstads högskolecampus framskrider med ERUF-finansiering. Näringslivet och högskolorna uppmuntras till samarbete. Ett bra exempel på fungerande samarbete mellan högskolenätet i Vasaregionen och företagen är högskolornas gemensamma forskningscenter Technobothnia, som är ett av de bästa undervisningslaboratorierna i landet. Vid sidan av undervisningsmöjligheter åt läroanstalterna erbjuder centret också företag utbildnings-, forsknings-, utvecklings- och test Toimintalinja 1: Kilpailukyky ja imago energisyydestään Pohjanmaa tunnetaan Painopisteet Pohjanmaan kilpailukyvyn perustan muodostavat monipuolinen teollisuusrakenne, vahvat kärkiklusterit sekä kansainväliset suuryritykset. Tavoitteena on kehittää kansallista ja kansainvälistä kärkiosaamista sekä vahvistaa elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Pohjanmaan maaseudun kehittämisessä tavoitteena on maaseudun hallittu rakennemuutos sekä maaseutuyritysten toimintaedellytysten ja kannattavuuden turvaaminen. Maaseutualueiden elinehtona ovat elinkeino- ja palvelurakenteeltaan toimivat ja vetovoimaiset kylät, joissa on laadukas asuin-, työ-, yrittäjyys- ja vapaa-ajanympäristö. Pohjanmaan elinkeinoelämän suurimmat lähivuosien kehittämishaasteet liittyvät pk-yritysten osaamiseen ja valmiuksiin kansainvälisessä toiminnassa. Pohjanmaan yrityskentässä tehdään merkittävää tutkimus- ja kehittämistoimintaa, mutta se keskittyy alueen suuriin yrityksiin. Sen sijaan pk-yrityksiä ei ole onnistuttu kytkemään innovaatiojärjestelmään tyydyttävällä tavalla. Lisäksi tuotannon tehokkuutta on kyettävä jatkuvasti nostamaan. Erityisesti kansainvälisten suuryritysten alihankkijoina toimivien pk-yritysten haasteena on kansainvälistyminen ja painopisteen siirtäminen sinne, missä toimeksiantajayrityksetkin toimivat. Toimintalinjan 1 painopisteet ovat - teollisuuden toimintaedellytysten vahvistaminen - innovaatiojärjestelmän kehittäminen - yrittäjyyden vahvistaminen - kärkiklustereiden kehittäminen - maaseudun kehittäminen. Toimenpiteet alueella Toimintalinjassa 1 on edetty hyvin monilta osin. Lukuisia hankkeita on toteutettu eri puolilla maakuntaa erityisesti osaamiskeskusohjelmien (OSKE), EU-ohjelmien (EAKR ja ESR) sekä aikaisemmin myös koheesio- ja kilpailukykyohjelman (KOKO) puitteissa. KOKO-ohjelman lopettaminen ja maakunnan kehittämisrahan vähentäminen vuoden 2012 alusta lähtien kuitenkin heikensivät merkittävästi kehittämistyön mahdollisuuksia erityisesti toimintalinjassa 1. KOKO-ohjelman puitteissa suunniteltuja hankkeita on osin pystytty toteuttamaan mm. EAKR-rahoituksella, mutta samalla täysin uusien avauksien määrää on jouduttu rajoittamaan. Teollisuuden toimintaedellytysten vahvistamisessa keskeiset toimenpiteet liittyvät elinkeinoelämälle tärkeiden liikenne- ja logistiikkahankkeiden etenemiseen sekä osaavan työvoiman saatavuuden varmistamiseen. Osaavan työvoiman saatavuuden varmistamiseen liittyvät toimenpiteet on esitetty toimintalinjassa 2. Tärkeimmät liikenne- ja logistiikkahankkeet puolestaan on esitetty toimintalinjassa 3. Pohjanmaan innovaatiojärjestelmän kehittämisessä on otettu monia edistysaskelia. Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan innovaatiotoiminnan yhteistyöstrategian mukaisia toimenpiteitä on ryhdytty toteuttamaan. Osa Vaasan tiedepuiston toiminnoista, kuten hautomo- ja innovaatioasiamiestoiminta, on vakinaistettu osaksi Vaasan korkeakoulujen toimintaa. Vaasan tekniikan kampuksen ja Pietarsaaren korkeakoulukampuksen toiminnan kehittäminen etenee EAKR-rahoituksella. Elinkeinoelämää ja korkeakouluja kannustetaan yhteistyöhön. Hyvä esimerkki Vaasanseudun korkeakouluverkoston ja yritysten yhteistyön toimivuudesta on korkeakoulujen yhteinen tutkimuskeskus Technobothnia, joka on yksi maan parhaista opetuslaboratorioista. Oppilaitosten opetustoiminnan rinnalla se tarjoaa teollisuudelle opetus-, tutkimus-, kehitys- ja testauspalveluja. Technobotnian laitekantaa ja henkilökunnan osaamista kehitetään jatkuvasti mm. hankerahoituksen turvin. Tällä hetkellä laboratorioon on rakenteilla sähkövoimatek-

14 14 ningsmöjligheter. Technobotnias apparatuppsättning och personalens kunnande utvecklas kontinuerligt med bl.a. projektfinansiering. För närvarande byggs en testnings- och inlärningsmiljö för datakommunikation inom elkraftstekniken. Ett annat bra exempel är ett projekt som producerar programmeringsmetoder och tillämpningsexempel inom FPGA-teknik för användning i såväl läroanstalter som företag. Största delen av högskolorna och andra utvecklingsorganisationer i landskapet finns i Vasaregionen. Trots att dessa aktörers utvecklingsprojekt vanligen riktar sig till hela landskapet innebär deras placering ändå vissa utmaningar när man vill utnyttja tjänsterna i Jakobstadsregionen och i Sydösterbotten. Ett flertal ERUF-projekt har genomförts i syfte att utveckla innovations- och företagstjänster i dessa regioner. Under åren fortsätter utvecklingen av innovationssystemet i Österbotten i enlighet med landskapsprogrammet genom att forsknings- och utvecklingsverksamheten, den praktiska och experimenterande innovationsverksamheten och i synnerhet det gränsöverskridande och tvärvetenskapliga samarbetet stärks. Åtgärder krävs speciellt för att koppla små- och medelstora företag till innovationssystemet. Under den kommande EU-programperioden ska varje region i Europa ha en innovationsstrategi för smart specialisering (Innovation Strategy for Smart Specialisation, en S3-strategi). I regionerna innebär detta att regionen bör kunna identifiera sina styrkor effektivare än hittills och rikta åtgärderna på färre utvecklingsobjekt. I Österbotten inleds arbetet på en S3-strategi under år Vasaregionens och Kyrolands tillväxtavtal samt ansökan till programmet Innovativa städer (INKA) för åren , som följer kompetenscentraprogrammet, utarbetas som bäst (mer om tillväxtavtalet i kapitel 3.3). Ett flertal projekt pågår för att stärka företagandet. Företagstjänster utvecklas på olika håll i landskapet och generationsväxlingar understöds. Resurscentret YES, som befrämjar företagsamhetsfostran, håller på att starta upp sin verksamhet. Projekt för att utveckla underleverantörsnätverket har genomförts såväl inom kompetenscentraprogrammet som inom ERUF-programmet. Stödjandet av små- och medelstora företags internationalisering utgör en väsentlig del av både marinklustrets och energiteknologiklustrets verksamhet i regionen. Avsikten är att bl.a. utreda marknadspotentialer och möjligheter till ny affärsverksamhet samt att utveckla en etableringsmodell för små- och medelstora företag. Byggandet av ett gemensamt produktionsteknologiskt center för läroanstalter och företag har planerats länge som ett av landskapets spetsprojekt, men det måste tillsvidare läggas på is eftersom man inte lyckats skapa en fungerande finansieringsmodell. I stället för ett gemensamt center strävar man efter att skapa en annorlunda, företagsspecifik verksamhetsmodell för utveckling av produktionsautomationen i de småoch medelstora företagen i regionen. Under åren kommer man att koncentrera sig på åtgärder som att stöda nystartade företag och tillväxtföretag, att utveckla verksamheten i mikro- och sme-företag, internationalisering av sme-företag samt främjande av företagande i servicebranscherna. För att kunna diversifiera näringsstrukturen och bredda underleverantörsnätverkets kundbas är det också skäl att göra det lättare för storföretag att etablera sig i landskapet. Bristen på finansieringsinstrument som stöder företagstillväxt och internationalisering har ansetts vara ett centralt problem. De små- och medelstora företagens förädlingsgrad, produktivitet och produktutvecklingsnivå bör också höjas. I Österbotten finns många sme-företag med egen export och god utvecklingspotential som har utvecklingsprojekt av hög kvalitet. Med tanke på att bevara konkurrenskraften är det viktigt att dessa företag stöds. Dessutom är det viktigt att tillräckliga resurser allokeras för bastjänster till företag, t.ex. rådgivning. Generationsväxlingar och ägarbyten samt kvinnors företagande och sysselsättning ges fortsatt stöd. Framöver bör man i landskapet allt mer förbereda sig för strukturomvandlingar, uppsägningar och permitteringar. Avsikten är att utveckla en gemensam verksamhetsmodell för hantering av plötsliga strukturniikkaan liittyvä tietoliikenteen testaus- ja oppimisympäristö. Toinen hyvä esimerkki on hanke, joka tuottaa ohjelmointimenetelmiä ja sovellusesimerkkejä FPGA-tekniikkaan liittyen niin oppilaitosten kuin yritystenkin käyttöön. Suurin osa maakunnan korkeakouluista ja muista kehittämisorganisaatioista sijaitsee Vaasan seudulla. Vaikka näiden toimijoiden kehittämishankkeet yleensä kohdistuvat koko maakuntaan, asettaa niiden sijainti kuitenkin tiettyjä haasteita palvelujen hyödyntämiselle Pietarsaaren seudulla ja Suupohjan rannikkoseudulla. Useita EAKR-hankkeita onkin toteutettu näiden alueiden innovaatio- ja yrityspalveluiden kehittämiseksi. Vuosina Pohjanmaan innovaatiojärjestelmän kehittämistä jatketaan maakuntaohjelman mukaisesti vahvistamalla tutkimus- ja kehittämistoimintaa, käytännönläheistä ja kokeilevaa innovaatiotoimintaa sekä erityisesti rajoja ylittävää ja poikkitieteellistä yhteistyötä. Erityisesti pk-yritysten kytkeminen innovaatiojärjestelmään vaatii toimenpiteitä. Tulevalla EU-ohjelmakaudella jokaisella Euroopan alueella tulee olla älykkään erikoistumisen innovaatiostrategia (Innovation Strategy for Smart Specialisation, S3-strategia). Alueilla tämä tarkoittaa sitä, että alueen vahvuudet on kyettävä tunnistamaan aiempaa tehokkaammin ja toimenpiteet kohdistamaan harvempiin kehittämiskohteisiin. Pohjanmaan alueella S3-strategia ryhdytään laatimaan vuoden 2013 aikana. Vaasanseudulla valmistellaan kasvusopimusta sekä osaamiskeskusohjelman jälkeisen Innovatiiviset kaupungit ohjelman (INKA) hakemusta (lisää kasvusopimuksesta luvussa 3.3.). Yrittäjyyden vahvistamiseen liittyen käynnissä on useita hankkeita. Yrityspalveluja kehitetään eri puolilla maakuntaa ja sukupolvenvaihdoksia tuetaan. Yrittäjyyskasvatuksen edistämiseen keskittyvän YES-keskuksen toimintaa ollaan käynnistämässä. Alihankkijaverkoston kehittämiseksi on toteutettu hankkeita niin osaamiskeskusohjelman kuin EAKRohjelman puitteissa. Pk-yritysten kansainvälistymisen tukeminen on oleellinen osa sekä meriosaamis- että energiateknologiaklusterin toimintaa alueella. Tavoitteena on mm. markkinapotentiaalin ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien selvittäminen sekä pk-yritysten etabloitumismallin kehittäminen. Maakunnan kärkihankkeena pitkään kehitetyn oppilaitosten ja yritysten yhteisen tuotantoteknologiakeskuksen rakentamisesta joudutaan toistaiseksi luopumaan, sillä hankkeelle ei onnistuttu luomaan toimivaa rahoitusmallia. Yhteisen keskuksen sijaan alueen pk-yritysten tuotannon automatisoinnin kehittämiseen pyritään luomaan toisenlainen, yrityskohtainen toimintamalli. Vuosina keskitytään toimenpiteisiin, jotka liittyvät erityisesti aloittavien ja kasvuyritysten tukemiseen, mikro- ja pk-yritysten toiminnan kehittämiseen, pk-yritysten kansainvälistymiseen sekä palvelualojen yrittäjyyden edistämiseen. Myös suuryritysten sijoittumista maakuntaan on syytä edistää elinkeinorakenteen monipuolistamiseksi ja alihankkijaverkoston asiakaspohjan laajentamiseksi. Yhdeksi keskeiseksi ongelmaksi on nähty yritysten kasvua ja kansainvälistymistä tukevien rahoitusinstrumenttien puute. Pk-yritysten jalostusastetta, tuottavuutta ja tuotekehityksen tasoa on niin ikään nostettava. Pohjanmaalta löytyy paljon omaakin vientiä harjoittavia ja hyvää kehittämispotentiaalia omaavia pk-yrityksiä, joilla on laadukkaita kehittämishankkeita. Näiden yritysten tukeminen on kilpailukyvyn säilyttämisen kannalta oleellinen tekijä. Lisäksi on tärkeää, että yritysten peruspalveluihin, kuten neuvontaan, suunnataan riittävästi resursseja. Jatkossa tuetaan edelleen myös sukupolven- ja omistajanvaihdoksia sekä naisten yrittäjyyttä ja työllisyyttä. Jatkossa tulee entistä enemmän varautua rakennemuutos-, irtisanomisja lomautustilanteisiin. Tavoitteena on kehittää yhteinen toimintamalli äkillisten rakennemuutos- ja irtisanomistilanteiden hallintaan. Myös kansallista tukipolitiikkaa on syytä kehittää. Kun valtioneuvosto nimeää alueen äkilliseksi rakennemuutosalueeksi, tulee se samalla nostaa ylimpään kansalliseen tukialueluokkaan.

15 15 omvandlingar och uppsägningar. Även den nationella stödpolitiken bör utvecklas. När statsrådet utser ett område till område med akuta strukturomvandlingsproblem bör området samtidigt flyttas till den högsta nationella stödområdesklassen. Spetskluster i Österbotten är energi, metall, båt, livsmedel, skogs- och träbranschen, digitala innehåll samt välfärd. Avsikten är att bland spetsbranscherna lyfta upp också de kunskapsintensiva branscherna (KIBS) och de kreativa branscherna. Spetsklustren har utvecklats och kommer att utvecklas under åren bl.a. med hjälp av kompetenscentraprogrammen samt genom olika fristående projekt. Inom kompetenscentraprogrammet är Österbotten med i klusterprogrammen för energiteknologi, marin kompetens och digitalt innehåll. Det energiteknologiska klustret har en särställning som motor för näringslivet i landskapet och är redan nu den mest betydande kompetenskoncentrationen i Norden inom energiteknologi. Kompetenskoncentrationen inom energiteknologi i Österbotten består av branschföretag, forsknings- och utbildningsorganisationer, Vasa energiinstitut samt Teknologicentrum Oy Merinova Ab. Aktörerna i regionen deltar aktivt i strategiska center för vetenskap, teknologi och innovationer (SHOK), speciellt inom energi- och miljöbranschens Cleen Oy och i metallprodukts- och maskinbyggnadsbranschens FIMECC Oy. Det energiteknologiska klustret i Österbotten stärks bl.a. med finansiering från klusterprogrammet för energiteknologi, som hör till kompetenscentraprogrammet, och annan projektfinansiering. En central aktör inom energiklustret i landskapet är den gemensamma forsknings- och utvecklingsorganisationen för högskolorna i Vasa, Vasa energiinstitut VEI, vars verksamhet stärks och utvidgas för närvarande huvudsakligen med projektfinansiering. Viktiga forskningsobjekt inom VEI är bl.a. geoenergi, vindenergi, biobränslen och förbränningsmotorteknologin som är i utveckling, grön logistik i trafiken, möjligheter för energisjälvförsörjning, hållbar energiförsörjning, e0nergiförbrukning i byggnader, nätverk och regionala lösningar för energiförsörjning och decentraliserad energiproduktion inklusive lagringssystem för energi. En viktig åtgärd år 2013 är genomförande av ett forskningsprojekt om geoenergi och investeringar i samband med det. Ett projekt om grön logistik planeras också. Genom att fördjupa samarbetet mellan Vasa energiinstitut och Technobothnia kan man i Österbotten skapa en stark forskningsenhet inom energiteknologi. Det är ytterst viktigt att nationella medel också i fortsättningen kan allokeras för vidareutvecklingen av spetsbranscherna i Österbotten. Enligt planerna ska kompetenscentraprogrammet, som upphör år 2013, få en fortsättning i form av ett program för innovativa stadsregioner (INKA). Vid valet av INKA-områden bör man särskilt framhålla vikten av internationellt konkurrenskraftiga företagskoncentrationer med egen forskning och utveckling. Dessutom bör man fästa vikt vid det samarbete som byggts upp mellan klustren (i Österbotten energi, marin, digitala innehåll) i de nuvarande klusterprogrammen, så att dess goda resultat kan utnyttjas fullt ut för att backa upp tillväxt, innovationer och internationalisering. Det gäller också att se till att det utöver INKA finns nationella finansieringsinstrument för utveckling av branscher och åtgärder som faller utanför programmet. Landskapet är ett starkt och mångsidigt lantbruksområde och det finns en önskan att bevara basjordbrukets starka ställning. Med EU- och nationella resurser utvecklas lantgårdarnas struktur och understöds ägar- och generationsskiften. Också bland invandrarna finns potentiella företagare med intresse för lantbruk och växthusproduktion. Deras möjligheter att bli lantbruksföretagare borde understödas. De resurser som beviljas till att stöda lantgårdarnas investeringar förbättrar strukturen, lönsamheten och konkurrenskraften hos dessa. Samtidigt främjar de förutsättningarna hos sådana landsbygdsföretag som säljer olika typer av service, byggmaterial, maskiner och anordningar. Lantgårdarnas investeringsstöd förbättrar med andra ord livskraften i en mer vidsträckt bemärkelse. Med projektverksamhet kan man också stöda jordbrukarnas kompetens samt åtgärder som främjar arbetsförmågan och orken. Viktigt är också att uppmuntra till samarbete jordbrukare Kärkiklustereita Pohjanmaalla ovat energia, metalli, vene, elintarvike, metsä- ja puuala, digitaaliset sisällöt sekä hyvinvointi. Tavoitteena on myös osaamisintensiivisten (KIBS) alojen sekä luovien alojen nostaminen kärkitoimialojen joukkoon. Kärkiklustereita on kehitetty ja kehitetään vuosina mm. osaamiskeskusohjelmien puitteissa sekä erilaisin erillishankkein. Osaamiskeskusohjelmassa Pohjanmaa on mukana energiateknologian, meriosaamisen ja digitaalisten sisältöjen klusteriohjelmissa. Erityisasemassa on energiateknologian klusteri, joka on maakunnan elinkeinoelämän veturi ja jo nyt Pohjoismaiden merkittävin energiateknologisen osaamisen keskittymä. Pohjanmaan energia-alan osaamiskeskittymän muodostavat alalla toimivat yritykset, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, Vaasan energiainstituutti sekä Teknologiakeskus Oy Merinova Ab. Alueen toimijat ovat aktiivisesti mukana strategisissa huippuosaamisen keskittymissä (SHOK), erityisesti energia ja ympäristöalan Cleen Oy:ssä sekä metallituotteet ja koneenrakennusalan FIMECC Oy:ssä. Pohjanmaan energiateknologian keskittymää vahvistetaan mm. osaamiskeskusohjelmaan kuuluvan energiateknologian klusteriohjelman ja muun hankerahoituksen puitteissa. Keskeinen energia-alan keskittymän toimija maakunnassa on Vaasassa toimivien korkeakoulujen yhteinen tutkimus- ja kehittämisorganisaatio Vaasan energiainstituutti VEI, jonka toimintaa vahvistetaan ja laajennetaan tällä hetkellä pääosin hankerahoituksen turvin. Tärkeitä tutkimuskohteita VEIssä ovat mm. geoenergia, tuulienergia, biopolttoaineet ja kehittyvä polttomoottoriteknologia, liikenteen vihreä logistiikka, energiaomavaraisuuden mahdollisuudet, kestävä energiahuolto, rakennusten energian käyttö, energiahuollon verkostot ja alueelliset ratkaisut ja hajautettu energiantuotanto mukaan lukien energian varastointijärjestelmät. Keskeinen toimenpide vuonna 2013 on geoenergiatutkimushankkeen ja siihen liittyvien investointien toteuttaminen. Suunnitteilla on myös vihreään logistiikkaan liittyvä hanke. Vaasan energiainstituutin ja Technobothnian yhteistyötä syventämällä Pohjanmaalle voidaan luoda vahva energiateknologiaan keskittyvä tutkimusyksikkö. On erittäin tärkeää, että Pohjanmaan kärkitoimialojen kehittämiseen ohjataan jatkossakin kansallisia kehittämisvaroja. Vuonna 2013 päättyvän osaamiskeskusohjelman jatkoksi on kaavailtu Innovatiiviset kaupunkiseudut ohjelmaa (INKA). INKA-alueiden valinnassa tulee painottaa erityisesti kansainvälisesti kilpailukykyisten ja omaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa harjoittavien yrityskeskittymien merkitystä. Lisäksi ohjelma-alueiden valinnassa tulee huomioida nykyisissä klusteriohjelmissa aikaansaatu klustereiden välinen yhteistyö (Pohjanmaalla energia, meri ja digitaaliset sisällöt), jotta saavutettuja hyviä tuloksia voidaan täysimääräisesti hyödyntää kasvun, innovaatioiden ja kansainvälistymisen tukemisessa. On myös varmistettava, että INKA-ohjelman lisäksi on olemassa kansallisia rahoitusinstrumentteja ohjelman ulkopuolelle jäävien toimialojen ja kokonaisuuksien kehittämiseen. Maakunnan alue on vahva ja monipuolinen maatalousalue ja perusmaatalouden vahva asema halutaan säilyttää. EU-varoilla ja kansallisilla varoilla kehitetään maatilojen rakennetta ja tuetaan maatilojen omistaja- ja sukupolvenvaihdoksia. Myös maahanmuuttajien keskuudesta löytyy maataloudesta ja kasvihuonetuotannosta kiinnostuneita potentiaalisia yrittäjiä. Heidän mahdollisuuksiaan ryhtyä maatilayrittäjiksi pitäisi tukea. Maatilojen investointeihin myönnetyt tuet parantavat maatilojen rakennetta, kannattavuutta ja kilpailukykyä. Ne luovat samalla parempia edellytyksiä myös erilaisia palveluita, rakennustarvikkeita, koneita ja laitteita tarjoavien maaseutuyritysten toiminnalle. Maatiloille myönnetyt investointituet lisäävät siis maaseudun elinvoimaisuutta hyvin laajasti. Hanketoiminnalla voidaan myös tukea viljelijöiden osaamista, työkyvyn ylläpitämistä ja jaksamista edistäviä toimenpiteitä. Viljelijöiden välistä yhteistyötä on kannustettava. Tämä on erityisen tärkeää tilakoon kasvaessa. Maa- ja puutarhatalouteen liittyvän tutkimuksen, erityisesti aluelähtöisen soveltavan tutkimuksen tukeminen hankevaroilla on maatalouden kilpailukyvyn ja maatilojen kannattavuuden kannalta tärkeää.

16 16 emellan, särskilt då gårdarna blir större. Väsentligt är också att med projektpengar stöda forskningen inom lantbruks- och trädgårdsbranschen, speciellt den regionala tillämpande forskningen, för att öka branschens konkurrenskraft och lönsamhet. Viktiga specialbranscher för den österbottniska landsbygden är växthusodlingen och pälsnäringen, vilka utvecklas med investeringsstöd, stöd till unga jordbrukare och projektfinansiering. Satsningar på förbättrad energieffektivitet i växthus görs för att näringens lönsamhet ska kunna säkras. Utveckling av konceptet med närproducerad mat stöds. För pälsproduktionens del har man satsat på fortbildning för pälsdjursuppfödare, på utveckling av arbetsmetoderna och ordnande av avbytarverksamhet. Med hjälp av projektfinansiering görs satsningar på pälsdjurens välbefinnande. Mycket har också gjorts med projektpengar för att höja branschens image och för att ge branschen allmänhetens godkännande. Avsikten är också att i regionen utveckla ett internationellt känt kompetenskluster för produktutveckling och utbildning inom pälsbranschen. Vid Juthbacka kulturcentrum är ett designcentrum för pälsprodukter under utveckling. Avsikten med detta är att stärka pälsnäringen i landskapet och förbättra produkternas konkurrenskraft internationellt. Inom fiskerinäringen främjas verksamhetsbetingelserna för yrkesfiske och fiskodling bl.a. genom finansiering av investeringar och utvecklingsprojekt från Europeiska fiskerifonden (EFF) samt under den kommande EU-programperioden från Europeiska havs- och fiskerifonden (EMFF). Rekreationsanvändningen av fiskevatten och fisketurismtjänster utvecklas. Gällande fiskeriekonomiska restaureringar och styrning av fiskevården följer man riktlinjerna i den nationella strategin för fiskvägar. I utbyggda vattendrag möjliggörs fiskens stigning till lekområdena genom fiskvägar och fiskens naturliga reproduktion genom iståndsättning av lek- och yngelproduktionsområden. En plan för vattenbrukets lokaliseringsstyrning och en regional plan för nyttjande av vattenområden för yrkesfiske har utarbetats. Utvecklingen av byarna fortsätter genom Programmet för utveckling av landsbygden i Fastlandsfinland och genom finansiering av Leaderaktionsgrupperna. Österbottens förbund strävar för sin del efter att säkerställa att aktionsgruppsarbetet görs permanent under följande programperiod och blir en central metod för utveckling av den finländska landsbygden. De viktigaste åtgärderna som kräver statlig finansiering under åren inom prioriterat område 1 är: - Bevarad nivå enligt år 2011 på den nationella finansieringen för företagsstöd. Höjning av nivån på Österbottens andel av företagsstödet (nationellt + ERUF, 5 milj. /år). - Betydande ökning av offentliga forskningsresurser i synnerhet för energiteknologin samt för offentlig finansiering av investeringar. - Förverkligande av investeringarna i forskningsprojektet om geoenergi ( , ANM). Projektbeskrivning i bilaga 4. - Genomförande av ett forsknings- och referensobjekt för en ny typ av värmeväxlare i vattendrag ( , ANM). Projektbeskrivning i bilaga 4. - Inrättande av en svenskspråkig enhet för Landsbygdsverket i Vasa med filialer i Sydösterbotten och Jakobstadsregionen. - Säkerställande av en tillräcklig nivå på obundna landskapsutvecklingspengar. - Allokering av nationella medel för vidareutveckling av spetsbranscherna i Österbotten även efter kompetenscentraprogrammet (OSKE). - Involvering av den energiteknologiska koncentrationen i Österbotten i de åtgärder som vidtas inom ramen för arbetsoch näringsministeriets strategiska program för cleantech. - Start av ett forsknings- och utvecklingsprogram inom teknik för fiskodling på öppet hav. Pohjanmaan maaseudun kannalta tärkeitä erityisaloja lasinalaisviljelyä ja turkisalaa kehitetään investointitukien, nuoren viljelijän aloitustuen ja hanketukien avulla. Kasvihuoneiden energiatehokkuuden parantamiseen panostetaan elinkeinon kannattavuuden turvaamiseksi. Lähiruokakonseptin kehittämistä tuetaan. Turkistuotannon osalta on panostettu mm. turkistarhaajien jatkokoulutukseen, työmetodien kehittämiseen ja lomitusten järjestämiseen. Hankerahoituksen avulla panostetaan turkiseläinten hyvinvointiin. Alan imagon korottamiseksi ja yleisen hyväksyttävyyden saavuttamiseksi on tehty paljon myös hankevaroilla. Tavoitteena on myös kehittää alueelle kansainvälisesti tunnettu turkisalan tuotekehityksen ja koulutuksen osaamiskeskittymä. Juthbackan kulttuurikeskukseen on kehitteillä turkistuotteiden tuotekehityskeskus, jolla pyritään vahvistamaan maakunnan turkiselinkeinoa ja tuotteiden kansainvälistä kilpailukykyä. Elinkeinokalataloudessa edistetään ammattikalastuksen ja kalankasvatuksen toimintaedellytyksiä, mm. rahoittamalla investointeja ja kehittämishankkeita Euroopan kalatalousrahastosta (EKTR) ja tulevalla EU-ohjelmakaudella Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta (EMKR). Kalavesien virkistyskäyttöä ja kalastusmatkailupalvelujen tarjontaa kehitetään. Kalataloudellisissa kunnostuksissa ja kalavesien hoidon ohjauksessa noudatetaan kansallisen kalatiestrategian linjauksia. Rakennetuissa vesistöissä mahdollistetaan kalojen nousu kutualueille kalateillä ja kalojen luontainen lisääntyminen kutu- ja poikastuotantoalueiden kunnostuksilla. Vesiviljelyn sijainninohjaussuunnitelma ja alueellisen ammattikalastuksen vesienkäyttösuunnitelma on laadittu. Kylien kehittämistä jatketaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmalla ja Leader-toimintaryhmien rahoituksella. Pohjanmaan liitto pyrkii osaltaan varmistamaan, että toimintaryhmätyö vakinaistetaan tulevan ohjelmakauden aikana yhdeksi keskeiseksi suomalaisen maaseudun kehittämismetodiksi. Toimintalinjan 1 tärkeimmät valtion rahoitusta/toimenpiteitä vaativat kokonaisuudet vuosina ovat: - Kansallisen yritystukirahoituksen tason säilyttäminen vuoden 2011 myöntöjen tasolla. Pohjanmaan yritystukirahaosuuden (kansallinen+eakr) nostaminen (5 milj. /v). - Merkittävä lisäys erityisesti energiateknologian julkisiin tutkimusresursseihin sekä investointien julkiseen rahoitukseen. - Geoenergia-tutkimushankkeen investointien toteuttaminen ( , TEM). Hankekuvaus on liitteessä 4. - Uudentyyppisen vesistölämmönvaihtimen tutkimus- ja referenssikohteen toteuttaminen ( , TEM). Hankekuvaus on liitteessä 4. - Maaseutuviraston ruotsinkielisen yksikön perustaminen Vaasaan, etäpisteet Suupohjan rannikkoseudulla ja Pietarsaaren seudulla. - Maakunnan ohjelmiin sitomattoman kehittämisrahan riittävän tason turvaaminen. - Kansallisten kehittämisvarojen ohjaaminen Pohjanmaan kärkitoimialojen kehittämiseen myös Osaamiskeskusohjelman (OSKE) jälkeen. - Pohjanmaan energiateknologia-alan keskittymän huomioiminen työ- ja elinkeinoministeriön Cleantechin strategisen ohjelman toimenpiteissä. - Kalankasvatuksen avomeritekniikan tutkimus- ja kehittämisohjelman käynnistäminen.

17 Prioriterat område 2: Arbetskraft och kompetens internationella och kunniga, innovatörernas Österbotten Tyngdpunkter Under de närmaste åren förekommer det i landskapet samtidigt både strukturell arbetslöshet och brist på arbetskraft när de stora åldersklasserna går i pension. Det behövs både sysselsättningsfrämjande åtgärder och åtgärder för att locka ny arbetskraft. En speciell utmaning i Östebotten är att lyckas vända den hittills negativa nettoflyttningen inom landet till att bli positiv. På grund av den stora andelen invandrare fäster man i Österbotten speciell uppmärksamhet på integreringen av invandrare och på att främja sysselsättningen. Detta är nödvändigt såväl för att förhindra utslagning som för att komplettera arbetskraftsresurserna. På medellång sikt kommer tillgången på kunnig arbetskraft att vara en kritisk faktor för landskapets konkurrenskraft. På kort sikt kan skötseln av sysselsättningen och förebyggande av utslagning kräva särskilda satsningar om hotbilderna i världsekonomin förverkligas. Tyngdpunkterna inom prioriterat område 2 är att - främja sysselsättningen och förebygga utslagning - säkerställa kunnandet. Åtgärder i landskapet I genomförandet av riktlinje 2 har projektfinansieringen från ESF en betydande roll. Under tyngdpunkten att främja sysselsättningen och förebygga utslagning riktas insatser speciellt på personer under 30 år, nyutexaminerade samt långtidsarbetslösa. Enligt samhällsgarantin för unga tryggas alla under 25-åringar och under 30-åriga nyutexaminerade arbets-, praktik-, studie-, verkstads- eller rehabiliteringsplats inom tre månader om de blivit arbetslösa. Med ESF-projekt strävar man efter att hjälpa också studerande på andra stadiet som hotas av utslagning genom att erbjuda dem stöd så att de kan slutföra sina studier och genom att förbättra deras arbetslivskompetens. De som är i en svår arbetsmarknadssituation vägleds och utbildas för att hitta ett arbete. För att hjälpa dem som är i en speciellt svår situation utvecklas verksamhet inom övergångsarbetsmarknaden och den förmedlande arbetsmarknaden. Invandrarnas svaga ställning på arbetsmarknaden strävar man efter att förbättra genom utbildning samt genom arbetskrafts- och företagartjänster. Servicenätet och rådgivningstjänsterna som främjar integreringen av invandrare utvecklas. Föreningskuvösprojektet stöder föreningsverksamhet för invandrare. I landskapet har man också startat Welcome Office-servicepunkter som betjänar invandrare och arbetsgivare. Welcome Office har sitt huvudsäte i Vasa och filialer i Närpes och Jakobstad. För att säkerställa att invandrare som rekryterats till arbete i Österbotten integreras och hålls på arbetsmarknaden i Österbotten bör man utveckla den offentliga sektorns förmåga att betjäna också andra än den befolkning som talar finska eller svenska som modersmål i frågor som gäller arbete, boende och fritid. Efter att Metsä-Botnia lagt ned massafabriken har ett flertal specialåtgärder vidtagits för att förbättra sysselsättningen i Kaskö. Projektresultaten har ändå förblivit magra. Trots ansträngningarna är arbetslöshetsgraden i Kaskö fortfarande betydligt högre än i hela landskapet eller landet i genomsnitt. Särskilda satsningar på utvecklingen av regionen behövs alltså även under perioden Sydösterbotten borde utses till stödområde 2 för att bidra till skapandet av nya investeringar och arbetstillfällen. För att säkerställa kunnandet behövs många olika slag av åtgärder inom utbildning, på att förlänga tiden i arbetslivet och gällande rekrytering av arbetskraft. Det är också angeläget att landskapets utbildningssystem bevaras funktionellt och mångsidigt. Man arbetar kontinuerligt för att studieplatserna ska räcka till bl.a. genom intressebevakning och prog Toimintalinja 2: Työvoima ja osaaminen kansainvälinen ja osaava innovaattoreiden Pohjanmaa Painopisteet Lähivuosina maakunnassa esiintyy yhtäaikaisesti sekä rakenteellista työttömyyttä että työvoimapulaa suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle. Tarvitaan sekä työllisyyttä edistäviä että uutta työvoimaa houkuttelevia toimenpiteitä. Erityisenä haasteena Pohjanmaalla on negatiivisen nettomaassamuuton kääntäminen positiiviseksi. Maahanmuuttajien suuren osuuden takia Pohjanmaalla kiinnitetään erityishuomiota maahanmuuttajien kotouttamiseen ja työllistymisen edistämiseen. Tämä on tarpeen niin syrjäytymisen ehkäisemiseksi kuin työvoimaresurssien täydentämiseksikin. Keskipitkällä aikavälillä osaavan työvoiman saatavuus on maakunnan kilpailukyvyn kannalta kriittinen tekijä. Lyhyellä aikavälillä työllisyyden hoito ja syrjäytymisen ehkäiseminen saattavat vaatia erityistä panostusta, mikäli maailmantalouden uhkatekijät toteutuvat. Toimintalinjan 2 painopisteet ovat - työllisyyden edistäminen ja syrjäytymisen ehkäisy - osaamisen varmistaminen. Toimenpiteet alueella Toimintalinjan 2 toteuttamisessa ESR-hankerahoituksella on keskeinen rooli. Työllisyyden edistämisen ja syrjäytymisen ehkäisyn osalta panostetaan erityisesti alle 30-vuotiaiden nuorten ja vastavalmistuneiden sekä pitkäaikaistyöttömien työllisyystilanteen parantamiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn. Nuorten yhteiskuntatakuun mukaisesti turvataan jokaiselle alle 25-vuotiaalle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. ESR-hankkeiden avulla pyritään auttamaan myös syrjäytymisvaarassa olevia toisen asteen opiskelijoita tarjoamalla heille tukea opintojen loppuunsaattamisessa sekä parantamalla heidän työelämätietouttaan. Vaikeassa työmarkkina-asemassa olevia ohjataan ja koulutetaan työpaikan löytämiseksi. Vaikeimmassa asemassa olevien auttamiseksi kehitetään välityömarkkinoiden ja välittävien työmarkkinoiden toimintaa. Maahanmuuttajien heikkoa työmarkkina-asemaa pyritään parantamaan mm. koulutuksella sekä työvoima- ja yrittäjyyspalveluilla. Maahanmuuttajien kotoutumista edistävää palveluverkostoa ja neuvontapalveluja kehitetään. Järjestöhautomohanke tukee maahanmuuttajien järjestötoimintaa. Maakunnassa on myös käynnistetty maahanmuuttajia ja työnantajia palvelevan Welcome Office palvelupisteiden toiminta. Welcome Officen päätoimipaikka sijaitsee Vaasassa ja sivutoimipisteet Närpiössä ja Pietarsaaressa. Ulkomailta Pohjanmaalle töihin rekrytoitujen maahanmuuttajien kotoutumisen ja Pohjanmaan työmarkkinoilla pysymisen varmistamiseksi on kehitettävä julkisen sektorin kykyä palvella myös muuta kuin äidinkieleltään suomen- ja ruotsinkielistä väestöä työhön, asumiseen ja vapaa-aikaan liittyvissä palveluissa. Metsä-Botnian sellutehtaan lopetettua toimintansa on Kaskisissa toteutettu useita erityistoimia työllisyyden parantamiseksi. Hankkeiden tulokset ovat kuitenkin jääneet laihoiksi. Ponnisteluista huolimatta työttömyysaste on Kaskisissa edelleen huomattavasti korkeampi kuin maakunnassa tai koko maassa keskimäärin. Erityistä panostusta alueen kehittämiseen tarvitaan siis myös kaudella Suupohjan rannikkoseutu tulee nimetä 2-tukialueeksi uusien investointien ja työpaikkojen synnyttämiseksi. Riittävän osaamisen varmistamiseksi tarvitaan monenlaisia toimenpiteitä niin koulutukseen, työurien pidentämiseen kuin työvoiman rekrytointiinkin liittyen. Tärkeää on, että maakunnan koulutusjärjestelmä säilyy toimivana ja monipuolisena. Opiskelupaikkojen riittävyyden puolesta tehdään työtä jatkuvasti mm. edunvalvonnan sekä työvoi-

18 18 nostisering av både arbetskraft och utbildning. Dessutom strävar man efter att förtäta samarbetet mellan högskolorna både inom landskapet och mellan de österbottniska landskapen. Livslångt lärande stöds bl.a. genom arbetskraftspolitisk vuxenutbildning, ESF-projekt och företagens utvecklingsprogram. I anslutning till detta bereds en vuxenutbildningsstrategi för Österbotten. Tiden i arbetslivet kan förlängas bl.a. genom olika projekt som förbättrar arbetslivskvaliteten och arbetsmarknadens funktion. Kvaliteten på yrkesinriktad utbildning på andra stadiet och yrkesutbildning för vuxna utvecklas med ESF-finansiering så att utbildningen bättre ska motsvara arbetslivets krav. I Vasaregionen finns en betydande och kraftigt växande branschkoncentration inom energiteknologin. De diplomingenjörer och ingenjörer som utexamineras anställs av industrin mycket snart efter sin examen. Ungefär 5/6 av de utexaminerade får arbete i regionen. I fortsättningen bör därför kraftiga satsningar göras för att säkra tillgången på arbetskraft inom energibranschen. Antalet utbildningsplatser inom branschen bör ökas på olika utbildningsnivåer, för att man bättre ska kunna svara på den efterfrågan som kommer från industrin. Högskolorna i Vasa har effektiverat sin utbildning inom energibranschen enligt näringslivets behov. Förnyelsen gäller såväl DI-utbildningen som ingenjörsutbildningen. För att utveckla affärskunnandet i branschen startades vid Vasa universitet i början av år 2012 ett MBAutbildningsprogram med inriktning på energibranschen. Åbo Akademi och Novia har dessutom i samarbete startat DI-studier i energiteknik för ingenjörer. Vid Vasa universitet pågår en doktorandutbildning inom energiteknik och det skulle dessutom finnas behov av ett doktorandprogram i juridik som skulle inrikta sig på bestämmelser gällande energibranschen. Dessutom planeras inom ett flertal projekt internationell utbildning som stöder denna sektor. Också på lantgårdar, pälsdjursfarmer och i växthus måste tillgången till kompetent arbetskraft tryggas. För att företagarna ska orka och bevara sin motivation är det viktigt att det också finns tillräckligt med avbytare och säsongarbetskraft. Rekryteringsproblemen vad gäller lantbygdens företag har till en viss del lösts med hjälp av arbetskraftsinvandring. Rekrytering av arbetskraft både i hemlandet och från utlandet stöds på många sätt. Speciellt behöver rekryteringstjänster utvecklas med inriktning på dem som är i slutskedet av sina studier och på nyutexaminerade. Också samarbete mellan företag och läroanstalter behövs för att så många högt utbildade som möjlighet skulle få arbete i landskapet. Arbetsgivarnas egen frivilliga anskaffning av utländsk arbetskraft stöds genom att stödtjänster för arbetskraftsinvandring utvecklas. Det kan vara fråga om bl.a. skräddarsydd arbetskraftsutbildning, vägledning på arbetsplatsen eller olika integreringsåtgärder. Särskilda insatser behövs i Sydösterbotten, där befolkningsminskningen har fortsatt en längre tid. För företagen i landskapet ordnas enligt behov rekryteringsresor utomlands. En strategi för arbetskraftsinvandring håller på att bli klar. En viss roll spelar också de kommunikations- och marknadsföringsprojekt i landskapet och i de ekonomiska regionerna som arbetar för att ge riktig information till potentiella nya invånare om det goda sysselsättningsläget och de internationella arbetsmöjligheterna i landskapet. De viktigaste helheterna som kräver statlig finansiering/statliga åtgärder under åren inom prioriterat område 2 är: - Ökat antal utbildningsplatser på alla utbildningsnivåer inom sektorer som prioriteras i landskapet (särskilt inom teknikbranschen samt social- och hälsovårdsbranschen). - Inledande av vindkraftsteknikerutbildning i Sydösterbotten. - Säkerställande av tillräcklig finansiering för integrering av invandrare. - Placering av Statistikcentralens telefonintervjuenhet eller någon motsvarande funktion i Jakobstad eller Kristinestad. - Fortsatt finansiering av delprojekten inom Delaktig i Finland. - Förläggande av statens språkservicecentral i anslutning till Regionförvaltningsverket för Västra och Inre Finlands huvudkontor i Vasa. man ja koulutuksen ennakoinnin keinoin. Lisäksi korkeakoulujen yhteistyötä sekä maakunnan sisällä että pohjalaismaakuntien välillä pyritään tiivistämään. Elinikäistä oppimista puolestaan tuetaan mm. työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen, ESR-hankkeiden sekä yritysten kehittämisohjelmien avulla. Tähän liittyen valmisteilla on Pohjanmaan aikuiskoulutusstrategia. Työuria pyritään pidentämään mm. erilaisten työelämän laatua sekä työmarkkinoiden toimivuutta parantavien hankkeiden avulla. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen ja ammatillisen aikuiskoulutuksen laatua kehitetään ESR-rahoituksella niin, että koulutus paremmin vastaisi työelämän vaatimuksia. Vaasanseudulla sijaitsee merkittävä ja voimakkaasti kasvava energiateknologia-alan keskittymä. Valmistuvat diplomi-insinöörit ja insinöörit sijoittuvat teollisuuteen erittäin nopeasti valmistumisensa jälkeen. Noin 5/6 valmistuneesta jää alueelle töihin. Energia-alan työvoiman saatavuuden turvaamiseen tuleekin panostaa jatkossa voimakkaasti. Alan koulutuspaikkoja eri koulutusasteilla tulee lisätä, jotta voitaisiin paremmin vastata teollisuuden puolelta tulevaan kysyntään. Vaasassa toimivat korkeakoulut ovat tehostaneet energia-alan koulutustaan elinkenoelämän tarpeiden mukaisesti. Uudistaminen koskee niin DI-koulutusta kuin insinöörikoulutustakin. Alan liiketoiminnallisen osaamisen kehittämiseksi Vaasan yliopistossa käynnistettiin vuoden 2012 alusta energia-alan MBA-koulutusohjelma. Åbo Akademin ja Novian yhteistyönä ovat puolestaan käynnistyneet energiatekniikan DI-opinnot insinööreille. Vaasan yliopistossa on käynnissä energiatekniikan tohtorikoulutus, jonka lisäksi tarve olisi energia-alan säädöksiin keskittyvään oikeustieteen tohtorikoulutusohjelmaan. Lisäksi toimialaa tukevaa kansainvälistä koulutusta on suunnitteilla useissa hankkeissa. Osaavan työvoiman saatavuus on turvattava myös maatilojen, turkistarhojen ja kasvihuoneyritysten osalta. Yrittäjien jaksamisen ja työmotivaation kannalta myös lomittajien ja sesonkityövoiman saatavuus on tärkeää. Maaseudun yritysten rekrytointiongelmia on osaksi pystytty ratkaisemaan työperusteisen maahanmuuton avulla. Työvoiman rekrytointia sekä kotimaasta että ulkomailta tuetaan monin tavoin. Erityisesti tarvitaan valmistumassa olevien ja vastavalmistuneiden rekrytointipalvelujen kehittämistä sekä yritysten ja oppilaitosten välistä yhteistyötä, jotta mahdollisimman moni korkeakoulutettu työllistyisi maakuntaan. Työnantajien omaehtoista ulkomaisen työvoiman hankintaa tuetaan kehittämällä työperusteisen maahanmuuton tukipalveluita. Näitä ovat mm. räätälöity työvoimakoulutus, työpaikalla tapahtuva ohjaus sekä erilaiset kotouttavat toimenpiteet. Erityistoimia tarvitaan Suupohjan rannikkoseudulla, jossa väestön määrä on laskenut jo pitkään. Maakunnan yrityksille järjestetään tarpeen mukaan ulkomaille suunnattuja rekrytointimatkoja. Työperusteisen maahanmuuton strategia on valmistumassa. Oma roolinsa on myös maakunnallisella ja seutukunnallisilla viestintä- ja markkinointihankkeilla, joiden avulla maakunnan hyvästä työllisyystilanteesta ja kansainvälisistä työmahdollisuuksista pyritään jakamaan oikeaa tietoa potentiaalisille uusille asukkaille. Toimintalinjan 2 tärkeimmät valtion rahoitusta/toimenpiteitä vaativat kokonaisuudet vuosina ovat: - Koulutuspaikkojen lisääminen maakunnassa priorisoiduilla koulutusaloilla (erityisesti tekniikan alalla ja sosiaali- ja terveysalalla) kaikilla kouluasteilla. - Tuulivoimateknikkokoulutuksen aloittaminen Suupohjan rannikkoseudulla. - Maahanmuuttajien kotouttamiseen suunnatun rahoituksen riittävän tason turvaaminen. - Tilastokeskuksen puhelinhaastatteluyksikön tai jonkin vastaavan toiminnon sijoittaminen Pietarsaareen tai Kristiinankaupunkiin. - Osallisena Suomessa osaprojektien rahoituksen jatkaminen. - Valtion kielipalvelukeskuksen sijoittaminen Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintoviraston Vaasan päätoimipaikan yhteyteen.

19 19 - Tryggande av tillräckliga resurser för det riksomfattande utvecklingsprogrammet för yrkeskompetens hos personalen inom utbildningsväsendet. ( /år, mom ) Prioriterat område 3: Tillgänglighet och balanserad regionstruktur de hållbara strukturernas och utmärkta förbindelsernas Österbotten Tyngdpunkter Enligt landskapsprogrammet är målet ett flerkärnigt (polycentriskt) landskap med balanserad befolkningsstruktur och en hållbar områdesoch samhällsstruktur. Välutvecklade trafik- och logistiksystem underlättar invånarnas liv och gynnar näringslivets konkurrenskraft. I Österbotten finns goda möjligheter till produktion och utveckling av förnybara och decentraliserade energiformer. Österbotten har som mål att utvecklas till en nationell spetsregion för produktion och användning av förnybara energiformer samt forskning och utbildning i anslutning till dem. Avsikten är också att Österbotten ska vara självförsörjande gällande energiproduktion år För att uppnå dessa mål förtätas samarbetet i landskapet kontinuerligt. Arbetsgrupper för markanvändning, boende och trafikfrågor (MBTarbetsgrupper) sammanträder regelbundet i Vasa- och Jakobstadsregionerna. Arbetet för MBT-strukturmodeller har kommit igång i Jakobstadsregionen och i Vasaregionen startar motsvarade arbete i slutet av år Trafiksystemplanen som sträcker sig till år 2040 håller på att bli klar. Trafiksystemplanen omfattar också en plan för hur kollektivtrafiken ska ordnas. Dessa mål främjas också av att etapplan 1 gällande lokalisering av kommersiell service och etapplan 2 gällande energiförsörjning blir klara. Ett viktigt mål för landskapet är att få Bottniska korridoren, Bothnian Corridor, med som ett prioriterat projekt i EU:s TEN-nätverk. I den trafikkorridor som bildas av projektet Bottniska korridoren ingår Finlands huvudbana och dess anslutningsspår (hamnbanan i Jakobstad, Seinäjoki Vasa och Seinäjoki Kaskö), Västra Finlands hamnar och riksväg 8 i sin helhet, sträckan Helsingfors Vasa (rv 3 / E 12) samt de viktiga tvärlederna (rv 18 och rv 19). Trafikförbindelsen över Kvarken utgör en väsentlig del av Bottniska korridoren, då den förenar trafikkorridorerna i Finland och Sverige. Dessutom fungerar den med vägförbindelsen E 12 som en del av den utvecklingskorridor som sträcker sig från Helsingfors via Tammerfors och Vasa till Umeå och vidare till den norska kusten. Bottniska korridoren kompletteras av NLC-trafikkorridoren, som bildar en viktig trafikled från Atlantkusten i Norge ända till S:t Petersburg och som grundar sig på ett effektivt samarbete mellan de logistikcenter som finns längs korridoren. Trafiken över Kvarken mellan Vasa och Umeå är en mycket viktig länk också i den här kedjan. Tyngdpunkterna för prioriterat område 3 är - en behärskad och balanserad utveckling av regionstrukturen - förbättrad tillgänglighet - utveckling av modeller för decentraliserad energiproduktion - att främja informationssamhället. Åtgärder Inom prioriterat område 3 har vissa viktiga projekt framskridit väl, t.ex. Vasa norra infart (Smedsby omfartsväg) och elektrifieringen av Vasabanan. Gällande riksväg 3 håller korsningsregleringarna i Laihela (rv 18) på att förverkligas. Byggnadsarbetena i Jakobstads farledsprojekt inleds under hösten Planeringen av Vasaregionens logistikområde har framskridit väl. Gällande vägtrafiken i landskapet finns det dock fortfarande stora problempunkter, och i synnerhet förbättrandet av landskapets huvudstråk (rv 3/E 12 och rv 8/E 8) så att de motsvarar dagens krav bör påskyndas. Riksväg 3 är landskapets viktiga förbindelse söderut till Tammerfors - Valtakunnallisen opetustoimen henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittämisohjelman riittävien resurssien turvaaminen ( /v., mom ) Toimintalinja 3: Saavutettavuus ja tasapainoinen aluerakenne kestävien rakenteiden ja erinomaisten yhteyksien Pohjanmaa Painopisteet Maakuntaohjelman tavoitteena on monikeskuksinen maakunta, jossa on tasapainoinen väestörakenne sekä kestävä alue- ja yhdyskuntarakenne. Hyvin kehittynyt liikenne- ja logistiikkajärjestelmä helpottaa asukkaiden elämää ja edistää elinkeinoelämän kilpailukykyä. Pohjanmaalla on hyvät uusiutuvien ja hajautettujen energiamuotojen tuotanto- ja kehittämismahdollisuudet. Pohjanmaan tavoitteena on kehittyä uusiutuvien energiamuotojen tuotannon ja käytön ja siihen liittyvän tutkimuksen ja koulutuksen kansalliseksi kärkialueeksi. Niin ikään tavoitteena on, että Pohjanmaa on energiantuotannon osalta omavarainen vuonna Tavoitteiden saavuttamiseksi tiivistetään yhteistyötä maakunnassa jatkuvasti. Maankäyttöön, asumiseen ja liikenteeseen liittyvät työryhmät (MAL-työryhmät) kokoontuvat säännöllisesti Vaasan ja Pietarsaaren seuduilla. MAL-rakennemalleihin tähtäävä työ on käynnissä Pietarsaaren seudulla ja Vaasan seudulla vastaava työ käynnistyy vuoden 2012 loppupuolella. Vuoteen 2040 ulottuva liikennejärjestelmäsuunnitelma on valmistumassa. Liikennejärjestelmäsuunnitelma käsittää myös suunnitelman joukkoliikenteen järjestämiseksi. Tavoitteita edistävät myös kaupallisten palvelujen sijoittumista koskevan vaihemaakuntakaavan I ja energiahuoltoa käsittelevän vaihekaavan II valmistuminen. Keskeisenä maakunnan tavoitteena on saada Bothnian Corridor mukaan EU:n TEN-prioriteettihankkeisiin. Bothnian Corridor -hankkeen muodostamaan liikennekäytävään sisältyvät: Suomen päärata liitäntäratoineen (Pietarsaaren satamarata, Seinäjoki Vaasa, Seinäjoki Kaskinen), Länsi-Suomen satamat ja valtatie 8 kokonaisuudessaan, Helsinki-Vaasa-väli (vt 3 / E 12) sekä tärkeät poikittaisyhteydet (vt 18 ja vt 19). Merenkurkun yhteys on keskeinen osa Bothnian Corridoria, sillä se yhdistää Suomen ja Ruotsin liikennekäytävät. Lisäksi se toimii osana E 12-tieyhteyden kehityskäytävää, joka ulottuu Helsingistä Tampereen ja Vaasan kautta Uumajaan sekä edelleen Norjan rannikolle. Bothnian Corridoria täydentää NLC-liikennekäytävä, joka muodostaa tärkeän liikennereitin Atlantin rannikolta Norjasta aina Pietariin saakka ja perustuu sen varrella sijaitsevien logistiikkakeskusten tehokkaaseen yhteistyöhön. Vaasan ja Uumajan välinen Merenkurkun liikenne on niin ikään tässä ketjussa erittäin tärkeä linkki. Toimintalinjan 3 painopisteet ovat - aluerakenteen hallittu ja tasapainoinen kehittäminen - saavutettavuuden parantaminen - hajautetun energiantuotannon mallien kehittäminen - tietoyhteiskunnan edistäminen. Toimenpiteet Toimintalinjassa 3 on edetty hyvin tiettyjen keskeisten hankkeiden, kuten Vaasan pohjoisen sisääntulotien (Sepänkylän ohitustien) ja Vaasan radan sähköistämisen, osalta. Valtatie 3:n osalta Laihian risteysjärjestelyt (vt 18) ovat toteutumassa. Pietarsaaren väylähankkeen rakennustyöt alkavat syksyllä Vaasanseudun logistiikka-alueen suunnittelussa on edetty hyvin. Maakunnan tieliikenteessä on kuitenkin edelleen suuria ongelmakohtia, ja etenkin maakunnan valtaväylien (vt 3/E 12 ja vt 8/E 8) parantamista nykyvaatimusten mukaisiksi tulee kiirehtiä. Valtatie 3 on maakunnan tärkeä yhteys etelään Tampereelle ja edelleen pääkaupunkiseudulle. Valtatie 8 on yksi maamme tärkeimpiä erikoiskuljetusreittejä, jonka on kuuluttava runkotieverkostoon. Valtatie 8 yhdistää länsirannikon sata-

20 20 och vidare till huvudstadsregionen. Riksväg 8 är en av landets viktigaste specialtransportrutter, som bör höra till stomvägnätet. Riksväg 8 förenar västkustens hamnar genom vilka 40 % av Finlands godstransporter fraktas. Längs vägen bor invånare. I landskapet finns också ett klart behov av en förhöjd anslagsnivå för basväghållningen. Staten bör förbinda sig vid att upprätthålla trafikledernas skick och speciellt ombesörja att också sådana projekt som tidigare kommit i kläm genomförs. Det finns ett betydande antal sådana projekt och om de förverkligas i långsam takt hotas funktionaliteten, inte bara i Österbottens utan i hela Västra Finlands trafiksystem, och därmed också konkurrenskraften. Tilläggsfinansiering bör allokeras för byggande av leder för lätt trafik och utveckling av kollektivtrafiken som en del av utvecklingsprogrammet för kollektivtrafiken i stadsregioner (KETJU). När det gäller spårtrafiken är det viktigt att man fortsätter att utveckla Österbottenbanan som dubbelspårig, tryggar rutterna för specialtransporter och ökar antalet korsningsbroar för att hastigheten ska kunna ökas på Vasabanan. Det är också viktigt att Jakobstadsregionens/ Bennäs station vidareutvecklas och Pendolinotrafiken utökas samt att banavsnittet mellan Bennäs och Jakobstads hamn elektrifieras. Trafikverket avbröt planeringen av en grundläggande förbättring av Seinäjoki-Kasköbanan som olönsam. Detta banavsnitt har ändå en stor betydelse för Kaskö hamn och därigenom för hela regionen. Transporter till hamnen kan ersättas av landsvägstransporter men EU och dess medlemsländer har som mål att övergå till hållbara och utsläppsfria transportformer. Alternativa lösningar för en grundläggande förbättring av Seinäjoki-Kasköbanan utreds i samarbete mellan Kaskö stad, kommunerna längs banavsnittet och Södra Österbottens förbund. För flygtrafikens del kommer man i landskapet att utöver Vasa flygplats utveckla också flygtrafiken på Karleby/Jakobstads flygplats. Förnyandet av terminalen i Vasa har inletts som ett samarbete mellan Vasa stad och Finavia. Beläggning och en grundläggande förbättring av startbanan står i tur åren De mest aktuella utvecklingsobjekten på Karleby-Jakobstads flygplats är en förnyelse av den vinkelräta start- och landningsbanan samt av flygledningstornet. Dessutom behövs en förstorad plattform och större parkeringsområde. En ny vägförbindelse mellan flygplatsen och riksväg 8 bör byggas för att trafiksäkerheten och tillgängligheten ska bli bättre. Invid Vasa flygplats byggs ett omfattande, nationellt och internationellt betydande logistikområde som kombinerar land-, flyg-, järnvägs- och havstransporter. I samarbete med logistikcentret i Umeå (Nordic Logistic Center, NLC) öppnar det stora möjligheter till en ökad trafik över Kvarken. Centret utgör en del av Bottniska korridorens anslutningar och är kopplad till Östersjöns motorväg. En del i utvecklingen av Vasaregionens logistikcenter är utvecklingsprojektet Vaasa Airport Logistics Center, som när det färdigställts skapar förutsättningar för konkurrenskraftiga flygfraktförbindelser. För att säkerställa smidiga förbindelser bör ett stickspår byggas till området. För utvecklingen av farledsnätet är fördjupningen av farlederna till hamnarna i både Jakobstad och Kaskö viktiga projekt. I Jakobstads farledsprojekt inleds byggnadsarbetena inom kort. Översiktsplanen för Kaskö hamn och farled har färdigställts. En fördjupning av Kasköfarleden och hamnbassängen är nödvändig för att fartygen ska kunna anlägga hamnen i full last. Även en ny farled till Bockholmens område och en vägförbindelse till hamnområdet är nödvändiga. Utvecklingen av verksamheten på det kombinerade bio- och kolkraftverket förutsätter att Björnöfarleden fördjupas i Kristinestad. På grund av stramare miljönormer förutsätter flytten av hamnfunktioner från inre hamnen till Björnön att ett kaj- och lastningsområde byggs inom den närmaste framtiden. Kaskö hamn, järnvägen och infrastrukturen utgör Sydösterbottens logistikcentrum, som utvecklas enligt näringslivets behov Regelbundna sjötransporter från Kaskö till Sundsvallsområdet i Sverige främjas genom olika åtgärder, t.ex. genom NECL II-projektet (North East Cargo mat, joiden kautta kulkee 40 % Suomen tavarakuljetuksista. Tien varrella asuu ihmistä. Lisäksi maakunnassa on selvä tarve perustienpidon määrärahojen tasokorotukseen. Valtion tulee sitoutua liikenneväylien kunnon säilyttämiseen ja huolehtia erityisesti myös ns. väliinputoajahankkeiden toteuttamisesta. Näiden hankkeiden määrä on merkittävä ja niiden hidas toteutuminen uhkaa paitsi Pohjanmaan maakunnan myös koko Länsi-Suomen liikennejärjestelmän toimivuutta ja siten kilpailukykyä. Kevyen liikenteen väylien rakentamiseen ja joukkoliikenteen kehittämiseen osana kaupunkiseutujen joukkoliikenteen kehittämisohjelmaa (KETJU) tulee suunnata lisärahoitusta. Raideliikenteen osalta on tärkeää jatkaa Pohjanmaan radan kehittämistä kaksoisraiteisena sekä turvata erikoiskuljetusreitit ja lisätä risteyssiltoja nopeuden nostamiseksi Vaasan radalla. Tärkeää on myös Pietarsaaren seudun/pännäisten aseman kehittäminen ja Pendolino-liikenteen lisääminen sekä Pännäisten ja Pietarsaaren sataman välisen radan sähköistäminen. Liikennevirasto lopetti Kaskisten ja Seinäjoen välisen radan perusparannussuunnittelun kannattamattomana. Suupohjan radalla on kuitenkin suuri merkitys Kaskisten satamalle ja sen kautta koko alueelle. Satamaan tapahtuvia kuljetuksia voidaan korvata maantiekuljetuksina, mutta EU:n ja sen jäsenmaiden tavoitteena on siirtyä kestäviin ja päästöttömiin kuljetusmuotoihin. Vaihtoehtoisia ratkaisuja Suupohjan radan peruskunnostamiseen selvitellään yhteistyössä Kaskisten kaupungin, radanvarsikuntien ja Etelä-Pohjanmaan liiton kanssa. Lentoliikenteen osalta maakunnassa kehitetään Vaasan lentoaseman ohella Kokkola-Pietarsaaren lentoaseman liikennettä. Vaasan terminaalin uudistus on aloitettu Vaasan kaupungin ja Finavian yhteistyönä. Kiitoradan päällystäminen ja peruskorjaus ovat vuorossa vuosina Kokkola-Pietarsaaren lentoaseman ajankohtaisimmat kehittämiskohteet ovat sivukiitotien ja lennonjohtotornin uusiminen sekä asematason ja pysäköintitilojen laajentaminen. Lentoaseman ja valtatie 8:n välille tulee rakentaa uusi tieyhteys liikenneturvallisuuden ja saavutettavuuden parantamiseksi. Vaasan lentoaseman yhteyteen on toteutumassa mittava kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävä maa-, ilma-, rautatie- ja merikuljetukset yhdistävä logistiikka-alue. Yhteistyössä Uumajan logistiikkakeskuksen (Nordic Logistic Center, NLC) kanssa se avaa merkittävät mahdollisuudet Merenkurkun liikenteen kasvulle. Keskus on osa Bothnian Corridor liitäntäyhteyksiä ja sillä on yhteys Itämeren moottoritiehen. Yksi osa Vaasanseudun logistiikkakeskuksen kehittämistä on lentologistiikan kehityshanke Vaasa Airport Logistics Center, joka mahdollistaa valmistuttuaan kilpailukykyisten lentorahtiyhteyksien avaamisen. Toimivien yhteyksien varmistamiseksi alueelle tulee rakentaa pistoraide. Väyläverkoston kehittämisessä keskeisiä hankkeita ovat sekä Pietarsaaren että Kaskisten satamien väylien syventämiset. Pietarsaaren väylähankkeen rakennustyöt ovat alkamassa. Kaskisten sataman ja väylän yleissuunnitelma on valmistunut. Kaskisten väylän ja satama-altaan syventäminen on välttämätöntä, jotta alukset voivat saapua satamaan täydessä lastissa. Myös uusi laivaväylä Bockholmenin alueelle ja tieyhteys satama-alueelle ovat tarpeellisia. Yhdistetyn bio- ja hiilivoimalaitoksen toiminnan kehittäminen edellyttää väylän syventämistä Kristiinankaupungin Karhusaaressa. Tiukentuneiden ympäristönormien takia sisäsatamasta Karhusaareen siirrettävät satamatoiminnot edellyttävät laiturija lastausalueen rakentamista lähitulevaisuudessa. Kaskisten satama, rautatie ja infrastruktuuri muodostavat Suupohjan logistiikkakeskuksen, jota kehitetään elinkeinoelämän tarpeiden mukaisesti. Säännöllisiä merikuljetuksia Kaskisista Ruotsiin Sundsvallin alueen satamiin edistetään erilaisin toimenpitein, kuten NECL II -projektilla (North East Cargo Link). Maakunnan liikennejärjestelmän toimivuuden kannalta keskeisen Merenkurkun liikenteen jatkuvuus on turvattava ja sitä on kehitettävä. Merenkurkussa liikennöivän varustamon mentyä konkurssiin liikenteelle

Genomförandeplan för Österbottens landskapsprogram 2012 2013

Genomförandeplan för Österbottens landskapsprogram 2012 2013 Genomförandeplan för Österbottens landskapsprogram 2012 2013 Pohjanmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2012 2013 ÖSTERBOTTENS FÖRBUND / Pohjanmaan liitto 2012 Omslagsbild/Kannen kuva: ÖFPL/Göran

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet INVANDRARES SYSSELSÄTTNING OCH DELAKTIGHET FÖR VÄLFÄRDEN I ÖSTERBOTTEN -

Lisätiedot

Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Regional Council of Ostrobothnia www.obotnia.fi

Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Regional Council of Ostrobothnia www.obotnia.fi Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Österbottens förbund Pohjanmaan liitto En samkommun för de 15 Pohjanmaan maakuntaan kommunerna i landskapet kuuluvien 15 kunnan Österbotten muodostama kuntayhtymä

Lisätiedot

Österbottens förbund Pohjanmaan liitto

Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Österbottens förbund Pohjanmaan liitto ERUF EAKR Niklas Ulfvens Finlands strukturfondsprogram Hållbar tillväxt och jobb 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 TL 2.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 680/2009 vp Nuorten akateemisten työttömyyden vähentäminen Eduskunnan puhemiehelle Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyys on kasvanut keväällä 2009 erityisesti 25 30-vuotiaiden

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 773/2013 vp Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen tukitoimet Eduskunnan puhemiehelle Hallitus nimesi lähes päivälleen vuosi sitten Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen alueeksi.

Lisätiedot

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat

Lisätiedot

www.pohjanmaa.fi/tilastot www.osterbotten.fi/statistik

www.pohjanmaa.fi/tilastot www.osterbotten.fi/statistik Pohjanmaa lukuina tilasto- ja ennakointiportaali www.pohjanmaa.fi/tilastot www.osterbotten.fi/statistik Tilastotiedon hyödyntäminen seminaari 25.3.2010 Irina Nori Pohjanmaan liitto irina.nori@obotnia.fi

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2013 2014

Pohjanmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2013 2014 Pohjanmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2013 2014 Maakuntahallituksen hyväksymä 22.10.2012 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Pohjanmaan nykytila ja kehitysnäkymät vuosina 2013 2014... 4

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 768/2008 vp Saarijärven-Viitasaaren seutukunnan säilyminen äkillisen rakennemuutoksen alueena Eduskunnan puhemiehelle Saarijärven-Viitasaaren seutukunnalla, joka käsittää pohjoisen

Lisätiedot

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa.

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Välkomna till Österbottens förbunds bredbandsseminarium, som fått namnet Österbotten kör

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 876/2010 vp Työnantajien Kela-maksun poiston vaikutus työpaikkojen määrään Eduskunnan puhemiehelle Työnantajien Kela-maksu on hallituksen esityksestä poistettu. Hallitus perusteli esityksessään

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 603/2012 vp Naisyrittäjyyden edistäminen Eduskunnan puhemiehelle Naisten osuus suomalaisista yrittäjistä on noin 30 prosenttia. Yrittäjänaisten Keskusliitto ry:n virallinen tavoite

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

OPEN DAYS 2015 LOCAL EVENTS COUNTRY LEAFLET SUOMI

OPEN DAYS 2015 LOCAL EVENTS COUNTRY LEAFLET SUOMI OPEN DAYS 2015 LOCAL EVENTS COUNTRY LEAFLET SUOMI INDEX I. Regional Partnerships Official Partners of the OPEN DAYS 2015 City of Helsinki 3 Helsinki-Uusimaa 4 Österbotten 5 Varsinais-Suomi 6 2 I. Regional

Lisätiedot

nk project L i i k e k e s k u s - A f f ä r s c e n t r u m Pietarsaari - Jakobstad

nk project L i i k e k e s k u s - A f f ä r s c e n t r u m Pietarsaari - Jakobstad T L i i k e k e s k u s - A f f ä r s c e n t r u m Pietarsaari - Jakobstad hankesuunnittelu - förplanering 2011-01-11 ARCHITECTURE & INTERIORS - SINCE 1991 nk project choraeusgatan 16 choraeuksenkatu

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 276/2003 vp Lasinkeräyksen järjestäminen ja kierrätys Eduskunnan puhemiehelle Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV on ilmoittanut lopettavansa jätelasin keräämisen toimialueellaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 133/2009 vp Valtion eläkevastuut Eduskunnan puhemiehelle Edellisen hallituksen aikana arvioitiin, että valtionhallinnosta voitaisiin vähentää vuoteen 2011 mennessä 9 650 työpaikkaa.

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen 1.9.2011 Riitta Ilola Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Strategiayksikkö, Riitta Ilola 6.9.2011 1

Lisätiedot

AJASSA LIIKKUU RÖRELSER I TIDEN

AJASSA LIIKKUU RÖRELSER I TIDEN AJASSA LIIKKUU RÖRELSER I TIDEN Hyvinvoiva ja terve Pohjanmaa/ Välmående och friska Österbotten 22.9.2011 Aluekehitysjohtaja/Regionalutvecklingsdirektör Varpu Rajaniemi Österbottens förbund Pohjanmaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

Maaliskuun työllisyyskatsaus 2014

Maaliskuun työllisyyskatsaus 2014 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2014 POHJANMAAN ELY-KESKUS Maaliskuun työllisyyskatsaus 2014 Julkaisuvapaa 24.4.2014 klo 9.00 Työttömyys vähentynyt teollisen alan ammateissa. Useammassa kunnassa työttömyys kääntynyt

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen talouskasvu 1994 2002 Den ekonomiska tillväxten i våra stadsregioner 1994 2002

Kaupunkiseutujen talouskasvu 1994 2002 Den ekonomiska tillväxten i våra stadsregioner 1994 2002 Kaupunkiseutujen talouskasvu 1994 2002 Den ekonomiska tillväxten i våra stadsregioner 1994 2002 Juha Suokas Artikkelissa tarkastellaan talouskasvun jakautumista maan eri osien välillä kuvaamalla alueellisina

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015

MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015 MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015 VisitKimitoön.fi VisitKemiönsaari.fi VisitKimitoon.fi Facebook.com/VisitKimitoon Instagram.com/VisitKimitoon Tagboard.com/Visitkimitoon Weibo.com/Kimitoon

Lisätiedot

Vaasan seudun rakennemalli Strukturmodell för Vasaregionen

Vaasan seudun rakennemalli Strukturmodell för Vasaregionen Vaasan seudun rakennemalli Strukturmodell för Vasaregionen Markku Järvelä 30.1.2014 Millainen seutu tänään? Hurudan är regionen idag? Yhdyskuntarakenne 2012 Samhällsstruktur 2012 Asukkaita / invånare 112

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 447/2010 vp Au pair -ilmoitusten välittämisen jatkaminen työministeriön MOL-palvelussa Eduskunnan puhemiehelle Työministeriön www.mol.fi on työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämä verkkopalvelu,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 30/2005 vp Digitaalisiin televisiolähetyksiin siirtyminen Eduskunnan puhemiehelle Analogiset tv-lähetykset loppuvat nykytiedon mukaan 31.8.2007. Kuitenkin useimmat ihmiset ovat ostaneet

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 220/2009 vp Perhepäivähoitajien palkkaus Eduskunnan puhemiehelle Perhepäivähoitaja on lapsia omassa kodissaan, ryhmäperhepäivähoidossa tai lapsen kotona hoitava henkilö. Perhepäivähoidossa

Lisätiedot

Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng

Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng 1 *Starttirahalla edistetään uuden yritystoiminnan syntymistä ja työllistymistä turvaamalla yrittäjän toimeentulo yritystoiminnan käynnistämisvaiheen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 590/2013 vp Poliisimiesten sivutyöluvat ja poliisijohdon palkkataso Eduskunnan puhemiehelle Lähes peräkkäisinä päivinä uutisoitiin ensin poliisimiesten sivutöistä ja niiden laillisuudesta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1333/2010 vp Näkövammaisten kirjaston Celian tulevaisuus Eduskunnan puhemiehelle Celia on näkövammaisten kirjasto, joka on tarkoitettu Suomessa kaikille lukemisesteisille kansalaisille.

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 475/2012 vp Ammattikorkeakoulujen turvaaminen aikuiskoulutuksen Eduskunnan puhemiehelle Julkisuuteen tulleen tiedon mukaan ammattikorkeakoulujen rahoitusmallia ollaan uudistamassa.

Lisätiedot

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Hallitusohjelma Rakennerahasatokausi 2007-2013 Pirkanmaan TE-keskuksen tulossuunnitelma 2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Tutkimuspäällikkö,

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät 1/2013 ja Maakuntien suhdannenäkymät julkistamistilaisuus

Alueelliset kehitysnäkymät 1/2013 ja Maakuntien suhdannenäkymät julkistamistilaisuus Alueelliset kehitysnäkymät 1/2013 ja Maakuntien suhdannenäkymät julkistamistilaisuus Aluekehitysjohtaja Varpu Rajaniemi 6.3.2013 Keskeiset johtopäätökset Pohjanmaalla myönteinen kehitys on jatkunut huolimatta

Lisätiedot

Rakastu palveluseteliin. Förälska dig i servicesedeln

Rakastu palveluseteliin. Förälska dig i servicesedeln Rakastu palveluseteliin Förälska dig i servicesedeln 28.9.2011 Aluekehitysjohtaja/Regionalutvecklingsdirektör Varpu Rajaniemi Energiskt samarbete som en resurs Energinen yhteistyö voimavarana Planeringssystemet

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 Tietoisku 2/2010 Kuva: Ee-mailin toimitus Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 lopussa Suomessa asui 217 700 ulkomaalaistaustaista,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

SIPOONKORPI - SELVITYKSIÄ SIBBO STORSKOG - UTREDNINGAR

SIPOONKORPI - SELVITYKSIÄ SIBBO STORSKOG - UTREDNINGAR SIPOONKORPI - SELVITYKSIÄ SIBBO STORSKOG - UTREDNINGAR Sipoonkorpi-työryhmien mietinnöt 1993 ja 2004 Natura 2000 Ekologinen verkosto Itä-Uudellamaalla, Väre 2002 Ehdotus asetukseksi Sipoonkorven luonnonsuojelualueesta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 546/2010 vp Kuljettajantutkintojen kilpailuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi kilpailuttaa kuljettajantutkintojen vastaanottamisen 19 maakunnassa,

Lisätiedot

DELAKTIG I FINLAND - DET SVENSKA NÄTVERKET. Ann-Jolin Grüne DiF i huvudstadsregionen

DELAKTIG I FINLAND - DET SVENSKA NÄTVERKET. Ann-Jolin Grüne DiF i huvudstadsregionen DELAKTIG I FINLAND - DET SVENSKA NÄTVERKET Ann-Jolin Grüne DiF i huvudstadsregionen UPPLÄGG Presentation av projekten Presentation av det gemensamma arbetet DELAKTIG I FINLAND K5 Projektledare Lilian Ivars

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 528/2006 vp Talous- ja velkaneuvonnan valtionosuuden kohdentaminen Enon kunnalle Eduskunnan puhemiehelle Valtion talousarviossa on määräraha talous- ja velkaneuvontaan. Lääninhallitusten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 220/2002 vp Työajan vähentäminen iän perusteella Eduskunnan puhemiehelle Puron työryhmän valmisteleman yksityisalojen työeläkkeiden eläkeuudistuksen tärkein tavoite oli tehdä työeläkejärjestelmään

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 759/2004 vp Liikunnanopettajien pätevöityminen terveystiedon opettajiksi Eduskunnan puhemiehelle Uuden lain myötä aikaisemmin valmistuneet liikunnanopettajat eivät ole päteviä opettamaan

Lisätiedot

Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan?

Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan? Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan? Lotta Haldin luontoympäristöyksikkö/ naturmiljöenheten AVAJAISTILAISUUS / INVIGNING perjantaina/fredag 9.10. klo/kl. 9 11.30 Vaasan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 816/2006 vp Yrittäjän sosiaaliturva EU-maissa Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin alueella työskentelevä yrittäjä (KK-Communication Ltd FI1839803-7 Lappeenranta Finland) ei kuulu

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1362/2010 vp Ruotsissa työskennelleiden henkilöiden eläkepäätösten käsittelyajat Eduskunnan puhemiehelle 1960- ja 1970-luvuilla Suomesta lähti satojatuhansia suomalaisia Ruotsiin töihin.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 472/2010 vp Reuman sairaalan hoitotoimenpiteiden seuranta Eduskunnan puhemiehelle Reumasäätiön sairaalan lopettamisen yhteydessä hallitus vakuutti, että reumapotilaat kyetään jatkossa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 76/2006 vp Kelan järjestämän vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen suunnitelman laatiminen Eduskunnan puhemiehelle Kelalla on lakisääteinen velvollisuus järjestää vajaakuntoisten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 71/2004 vp Ulkomailla työskentelyn vaikutukset kansaneläkkeen viivästymiseen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla työskennelleiden Suomen kansalaisten eläkepäätökset viipyvät usein kuukausikaupalla.

Lisätiedot

LIIKELAITOS PORVOON TILAPALVELUT AFFÄRSVERKET BORGÅ LOKALSERVICE KESKUSKEITTIÖN HANKESUUNNITELMA CENTRALKÖKETS PROJEKTPLAN

LIIKELAITOS PORVOON TILAPALVELUT AFFÄRSVERKET BORGÅ LOKALSERVICE KESKUSKEITTIÖN HANKESUUNNITELMA CENTRALKÖKETS PROJEKTPLAN LIIKELAITOS PORVOON TILAPALVELUT AFFÄRSVERKET BORGÅ LOKALSERVICE KESKUSKEITTIÖN HANKESUUNNITELMA CENTRALKÖKETS PROJEKTPLAN HANKKEEN LIIKETOIMINNALLISET PERUSTELUT PROJEKTETS AFFÄRSMÄSSIGA MOTIVERINGAR

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1094/2013 vp Eläkeläisten kireä verotus Eduskunnan puhemiehelle Kun henkilö jää eläkkeelle, hänen tulotasonsa puolittuu, kun sitä verrataan henkilön työelämästä saamaan palkkaan. Eläkeläisten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 401/2011 vp Yli 50-vuotiaiden työttömien työllistäminen Eduskunnan puhemiehelle Yli 50-vuotiaiden työttömien määrä on kasvamassa suhteessa kaikkiin työttömiin. Erityisesti pitkälle

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 270/2006 vp Turun Diakonia-ammattikorkeakoulun yksikön siirtäminen Helsinkiin Eduskunnan puhemiehelle Diakonia-ammattikorkeakoulu (Diak) sai maanantaina 20.3.2006 tietää, että opetusministeriö

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 619/2002 vp EU-direktiivi satamapalvelujen järjestämisestä Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unioni on laatimassa direktiiviä satamapalvelujen järjestämisestä. Tämänkin EU-direktiivin

Lisätiedot

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver. Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 426/2007 vp Isännöitsijän pätevyyden valvonta Eduskunnan puhemiehelle Isännöitsijä on asunto-osakeyhtiön tai kiinteistöyhtiön operatiivinen johtaja, jonka tärkein tehtävä on johtaa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 85/2011 vp Varhennetun eläkkeen vaikutukset takuueläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Laki takuueläkkeestä tuli voimaan 1.3.2011, ja sen tarkoituksena on ollut turvata Suomessa asuvan

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNGIN KIRJAAMO HELSINGFORS STADS REGISTRATORSKONTOR Saapunut/Inkommit 26.10.2012 30. 10. 2012

HELSINGIN KAUPUNGIN KIRJAAMO HELSINGFORS STADS REGISTRATORSKONTOR Saapunut/Inkommit 26.10.2012 30. 10. 2012 Opetuksen järjestäjät HELSINGIN KAUPUNGIN KIRJAAMO HELSINGFORS STADS REGISTRATORSKONTOR Saapunut/Inkommit 26.10.2012 Dnro/Dnr 30. 10. 2012 Tehtäväluokka 2_ Uppgiftsklass Dnro Lisäys 11.10.2012 päivättyyn

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 391/2001 vp Valtiokonttorin maksamien pienten eläkkeiden maksatuksen järkeistäminen Eduskunnan puhemiehelle Useimpien eläkkeellä olevien ihmisten kokonaiseläke koostuu monien eläkelaitosten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 416/2013 vp Kehitysvamma-alan ammattitutkinnon kelpoisuus sosiaali- ja terveysalalla Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvamma-alan ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta tarjotaan useissa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä

Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä Viranomaiskokous Haaparanta 19.-20.1.2012 Myndighetskonferens Haparanda Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä - Tausta ja sisältö Gränsälvsöverkommelsen mellan Finland och Sverige - Bakgrund och innehåll

Lisätiedot

Pelastuslaitos ja paloturvallisuus

Pelastuslaitos ja paloturvallisuus Pelastuslaitos ja paloturvallisuus Räddningsverket och brandsäkerhet Bölen alueen rakentajien infotilaisuus Infotillfälle för byggare på Böle området 31.1.2011 Thomas Nyqvist palotarkastusinsinööri brandsynsingenjör

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

MAAKUNNAN TILA LANDSKAPETS TILLSTÅND KATSAUS VARSINAIS-SUOMEN KEHITYKSEEN KEVÄÄLLÄ 2016 ÖVERSIKT AV UTVECKLINGEN I EGENTLIGA FINLAND VÅREN 2016

MAAKUNNAN TILA LANDSKAPETS TILLSTÅND KATSAUS VARSINAIS-SUOMEN KEHITYKSEEN KEVÄÄLLÄ 2016 ÖVERSIKT AV UTVECKLINGEN I EGENTLIGA FINLAND VÅREN 2016 MAAKUNNAN TILA KATSAUS VARSINAIS-SUOMEN KEHITYKSEEN KEVÄÄLLÄ 2016 LANDSKAPETS TILLSTÅND ÖVERSIKT AV UTVECKLINGEN I EGENTLIGA FINLAND VÅREN 2016 Maakunnan tila Katsaus Varsinais-Suomen kehitykseen keväällä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 856/2001 vp Sosiaalityöntekijöiden työuupumus ja heikentyneet työolot Eduskunnan puhemiehelle Sosiaalityöntekijöiden työuupumus on kasvaneen työmäärän ja työolojen huononemisen myötä

Lisätiedot

JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET

JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET 2 TIDTABELL 2012 Förhandsutredning 2013 Tillsättandet av projektet 2014 Planering & organisering 2015 2017 2016 Utarbetandet av programmet för jubileumsåret

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 751/2004 vp Osa-aikalisän nykyistä joustavampi käyttö hoivatyössä Eduskunnan puhemiehelle Osa-aikalisä antaa työntekijälle mahdollisuuden lyhentää työaikaansa määräaikaisesti. Työnantajan

Lisätiedot

Saate. Vaasassa 17.12.2014. Anne Majaneva Projektipäällikkö Uusi paikallisuus hanke, Vaasan Palosaaren osahanke

Saate. Vaasassa 17.12.2014. Anne Majaneva Projektipäällikkö Uusi paikallisuus hanke, Vaasan Palosaaren osahanke Saate Miten Palosaaren kampusalueesta saataisiin kaikkien yhteiseksi kokema alue? Tätä kysymystä pohdittiin kolme iltaa kestäneessä kansalaisraadissa, johon kuului myös opastettu kehittämiskävelykierros

Lisätiedot

Tiedotustilaisuus PÖYTÄKIRJA 2012-05-16

Tiedotustilaisuus PÖYTÄKIRJA 2012-05-16 PÖYTÄKIRJA 2012-05-16 Tiedotustilaisuus Aika Torstai 16. toukokuuta 2013 klo 18 20 Paikka Kaupunginjohtotoimisto, Köpmansgatan 20, Informationssalen Läsnä 27 henkilöä Antti Yliselä, suunnittelupäällikkö

Lisätiedot

Vahva, energinen Pohjanmaa. Starkt och energiskt Österbotten. Sammanfattning av Österbottens landskapsprogram 2007-2010

Vahva, energinen Pohjanmaa. Starkt och energiskt Österbotten. Sammanfattning av Österbottens landskapsprogram 2007-2010 Kuvat/Bilder: Österbottens förbund / Pohjanmaan liitto, Staden Jakobstad / Pietarsaaren kaupunki, Vaasa Parks, Technobotnia, Mellersta Österbottens yrkeshögskola / Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 350/2007 vp Oikeus sairauspäivärahaan tai eläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Kontiolahtelainen Kauko Riikonen koki melkoisen yllätyksen, kun hän 1.6.2004 nilkkavammasta alkaneen sairausloman

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 436/2004 vp Kivunhoitoon erikoistuneen lääkärin saaminen terveysasemille Eduskunnan puhemiehelle Kipupotilasyhdistys on valtakunnallinen, ja sen toiminnan periaatteena on kipupotilaiden

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 986/2009 vp Auton katsastamisen mahdollistaminen Espanjassa Eduskunnan puhemiehelle Huomattava määrä suomalaisia asuu osan vuotta Espanjassa. Monilla on siellä oma Suomessa rekisteröity

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 964/2010 vp Oppilaitosten työharjoittelujaksot Eduskunnan puhemiehelle Ammattikorkeakoulut järjestävät monimuotoopetusta, jossa yhdistellään eri opetuskeinoja joustavasti keskenään.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 521/2009 vp TEHO-hankkeen vaikutukset maatalouden vesistökuormitukseen Eduskunnan puhemiehelle Maa- ja metsätalous on tärkeä osa suomalaista elinkeinotoimintaa ja yhteiskuntaa, mutta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1256/2001 vp Palkansaajan järjestäytymättömyys ammattiliittoihin Eduskunnan puhemiehelle Perustuslaki turvaa oikeuden olla järjestäytymättä ammattiliittoon. Käytännössä valinnanvapautta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 459/2010 vp Elokuvan ja television koulutusohjelman saaminen Lahden ammattikorkeakouluun Eduskunnan puhemiehelle Ammattikorkeakoululaki määrää ammattikorkeakoulun tehtäväksi ammatillisten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 188/2013 vp Erityisopetuksen tarve ja riskitilanteiden kartoitus Eduskunnan puhemiehelle Suomalaisen kattavan ja hyvän neuvolajärjestelmän jatkoksi on esitetty ajatus kahdesta muusta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 798/2009 vp Ylä-Kainuun kuntien tukeminen vaikeassa työllisyystilanteessa Eduskunnan puhemiehelle Kainuussa on ollut monenlaisia haasteita kuluneiden vuosien aikana, eikä pienimpänä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 804/2012 vp Alkoholin myynti-ikärajoista Eduskunnan puhemiehelle Nuorten päihteiden käyttö ja humalahakuinen juominen toimivat usein nuorten syrjäytymisen ja mielenterveysongelmien

Lisätiedot

RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Bästa familj, Hemmet och familjen är barnets viktigaste uppväxtmiljö och gemenskap. Vid sidan av hemmet skall dagvården vara

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1027/2010 vp Kehäradan Ruskeasannan aseman rakentaminen Eduskunnan puhemiehelle Kehärataa ollaan rakentamassa Vantaalle siten, että radan on tarkoitus valmistua vuonna 2014. Kehärata

Lisätiedot

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom.

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom. Kaavoitusjaosto/Planläggningssekti onen 104 21.09.2011 Aloite pysyvien päätepysäkkien rakentamisesta Eriksnäsin alueelle/linda Karhinen ym. / Motion om att bygga permanenta ändhållplatser på Eriksnäsområdet/Linda

Lisätiedot