Pohjanmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pohjanmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2013 2014"

Transkriptio

1 Pohjanmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma Maakuntahallituksen hyväksymä

2 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto Pohjanmaan nykytila ja kehitysnäkymät vuosina Maakuntaohjelman toteuttaminen Maakuntaohjelman toteuttamisessa hyödynnettävät rahoitusinstrumentit ja ohjelmat Ohjelmiin sitomaton maakunnan kehittämisraha Kansalliset kehittämisohjelmat EU-ohjelmat Maakuntaohjelman toteuttaminen toimintalinjoittain Toimintalinja 1: Kilpailukyky ja imago energisyydestään Pohjanmaa tunnetaan Toimintalinja 2: Työvoima ja osaaminen kansainvälinen ja osaava innovaattoreiden Pohjanmaa Toimintalinja 3: Saavutettavuus ja tasapainoinen aluerakenne kestävien rakenteiden ja erinomaisten yhteyksien Pohjanmaa Toimintalinja 4: Hyvinvointi, kulttuuri ja sosiaalinen pääoma monikulttuurisuudesta Pohjanmaan hyvinvoinnin energianlähde Toimintalinja 5: Luonnon ja ympäristön hyvinvointi Pohjanmaa, ilmastonmuutoksen hillitsemisen huippualue Seutukuntien painotukset Vuosien toteuttamissuunnitelman yhteishankkeen tilanne Maakuntaohjelman määrällisten tavoitteiden toteutuminen Arvio suunnitelmatasoisista vaikutuksista toimintalinjoittain Rahoitussuunnitelma Liitteet Liite 1 Rahoitussuunnitelma Liite 2 MYAK taulukot Liite 3 Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakuntien yhteistoiminta-alueen neuvotteluesitys: Hyvinvointia kulttuurista Liite 4 Pohjanmaan energiateknologian osaamiskeskittymän kehittämiseen liittyvät keskeiset hankkeet

3 3 1. Johdanto Maakuntaohjelma ja sen toteuttamissuunnitelma ovat keskeinen osa alueiden kehittämissuunnittelua. Vuoden 2010 alussa voimaan tulleen alueiden kehittämisestä annetun lain (1651/2009) mukaan toteuttamissuunnitelma valmistellaan yhteistyössä valtion viranomaisten, kuntien ja muiden maakuntaohjelman rahoittamiseen osallistuvien toimijoiden kanssa. Maakuntaohjelman ja sen toteuttamissuunnitelman toteuttamiseen osallistuvat kaikki maakunnan kehittämisen kannalta keskeiset toimijat, kuten Pohjanmaan liitto, Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukset, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, elinkeinoyhtiöt, kunnat, oppilaitokset ja yritykset. Työ- ja elinkeinoministeriö antaa vuosittain maakunnan liitoille ohjeet toteuttamissuunnitelman laatimiseksi. Ministeriön mukaan toteuttamissuunnitelmaan kootaan maakunnan kehittämisen kannalta keskeiset hankkeet, joita toteutetaan alueellisena yhteistyönä. Näihin hankkeisiin kuuluvat myös ELY-keskusten ja aluehallintovirastojen tulossopimuksissa määritellyt hankkeet. Lisäksi ministeriö painottaa edellisien vuosien tapaan laajoja kehittämishankkeita, jotka koskevat useampaa kuin yhtä maakuntaa ja joiden toteuttaminen edellyttää keskushallinnon toimenpiteitä. Toteuttamissuunnitelmaan voi sisältyä 1-3 hanke- tai neuvotteluesitystä, joista ministeriöt antavat palautetta marraskuun 2012 aikana. Tämän jälkeen voidaan sopia myös mahdollisista neuvotteluista tai muusta jatkokäsittelystä. Edellisten lisäksi toteuttamissuunnitelmassa tulee kuvata maakunnassa valmisteilla olevien kaupunkiseutujen kasvusopimusten keskeiset tavoitteet sekä niiden merkitys maakuntaohjelman toteuttamisessa. Tämän toteuttamissuunnitelman valmistelussa aineistoa kerättiin alueviranomaisilta, seutukunnilta ja korkeakouluilta. Keskusteluja käytiin näiden tahojen lisäksi mm. maakunnan elinkeinoyhtiöiden kanssa. Muina lähteinä käytettiin mm. aluekehittämisen keskeisiä ohjelma-asiakirjoja (rakennerahasto-ohjelmat sekä maaseudun ja kalatalouden kehittämisohjelmat), aluehallintoviranomaisten strategia-asiakirjoja sekä infrastruktuurihankkeiden suunnitelmia. Valmisteluprosessin aikana keskusteluja käytiin myös Etelä-Pohjanmaan ja Keski- Pohjanmaan liittojen kanssa. Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan liittojen kanssa laadittiin yhteistoiminnassa neuvotteluesitys Hyvinvointia kulttuurista (liite 3). Toteuttamissuunnitelma sisältää maakunnan yhteistyöasiakirjan, jossa on vahvistettu ne periaatteet, joiden perusteella hankkeita rahoitetaan EU-ohjelmista (luku ja liite 2). Toteuttamissuunnitelma on lisäksi sovitettu yhteen Etelä-Pohjanmaan ELY:n, Pohjanmaan ELY:n sekä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston strategisten tulossopimusten sekä Vaasan seudun tekeillä olevan kasvusopimuksen kanssa. Myös alueella toteutettavien osaamiskeskusohjelmien keskeiset painotukset on otettu huomioon. Toteuttamissuunnitelmaa käsiteltiin maakunnan yhteistyöryhmässä (MYR) ja hyväksyttiin maakuntahallituksessa

4 4 2. Pohjanmaan nykytila ja kehitysnäkymät vuosina Pohjanmaa on yksi Suomen teollistuneimpia ja kansainvälisimpiä maakuntia. Teollisuuden osuus arvonlisäyksestä on yli kolmannes ja työpaikoista reilu neljännes. Teollisuustuotannosta noin 70 % menee vientiin. Pohjanmaalla sijaitsee Pohjoismaiden merkittävin energiateknologian keskittymä, jonka yhteenlaskettu liikevaihto on noin 4 miljardia euroa ja joka työllistää yli ihmistä. Keskittymän osuus koko maan teknologiaviennistä on yli 12 %. Muita merkittäviä teollisuuden aloja ovat metallituotteiden valmistus, kemianteollisuus, elintarviketeollisuus sekä kulkuneuvoteollisuus. Aiemmin merkittävän teollisuuden alan, massan ja paperituotteiden valmistuksen, osuus sen sijaan on laskenut noin 2 prosenttiin arvonlisäyksestä. Pohjanmaan teollisuudella on suuri merkitys koko maan hyvinvoinnille. Vuonna 2010 Pohjanmaan teollisuuden asukaskohtainen jalostusarvo oli maakuntien välisessä vertailussa korkein. Alkuvuonna 2012 Pohjanmaan teollisuuden trendi oli edelleen hienoisessa kasvussa ja selvästi kaikkia muita maakuntia korkeammalla tasolla. Myös teollisuuden viennin liikevaihtotrendi oli Pohjanmaalla korkeimmalla tasolla, vaikka kasvu näyttääkin taittuneen. Taustalla on Pohjanmaan energiateknologian keskittymän hyvä kehitys: keskittymän suurimmat toimialat, koneiden ja laitteiden valmistus sekä sähkölaitteiden valmistus, kasvoivat ennen viime vuosikymmenen lopun taantumaa nopeasti ja selvisivät taantumasta huomattavasti loivemmalla laskulla kuin vastaavat toimialat koko maan tasolla. Vuoden 2011 lopussa näiden toimialojen trendit olivat edelleen selvästi koko maan tasoa korkeammalla. Koneiden ja laitteiden valmistuksen trendi oli lisäksi jälleen kääntymässä kasvuun. Energiaklusterin avainyritysten tilauskanta onkin toistaiseksi säilynyt hyvällä tasolla ja uusia investointeja on tulossa. Energian säästöön ja käytön tehostamiseen liittyvä kysyntä kasvaa globaalisti kiihtyvällä nopeudella, joten alueen energiateknologian keskittymän tulevaisuuden näkymät ovat erinomaiset. Rakennusalalla trendi osoitti vielä alkuvuodesta erittäin reipasta kasvua, joka oli selvästi koko maan trendin yläpuolella. Myös kaupan alalla oltiin alkuvuodesta selvässä kasvussa. Alueen maatalouden asema on yhä edelleen vahva. Maatilojen rakennetta kehitetään, mutta tahti on jonkun verran hiipunut. Tiettyä epävarmuutta tulevaisuudesta on havaittavissa. Korkeat energiakustannukset rasittavat lasinalaisviljelyn kannattavuutta. Turkistarhojen asema on vahva turkisnahkojen hyvän hintatason ansiosta. Tällä hetkellä eri toimialojen näkymät ovat kuitenkin epävarmat ja tunnelmat odottavat. Elinkeinoelämän keskusliiton elokuun suhdannebarometrin mukaan sekä teollisuuden ja rakentamisen että palveluiden suhdannetilanne kohentui pohjalaismaakunnissa keväällä ja alkukesällä, mutta tilanne oli yhä normaalia huonompi. Teollisuuden ja rakentamisen osalta odotukset ovat lievästi aiempaa synkemmät. Palveluiden osalta lähitulevaisuuden odotukset ovat parantuneet ja näkymät ovat hieman koko maan keskiarvoa suotuisammat. Etlan huhtikuussa 2012 tekemän ennusteen mukaan Pohjanmaan bruttokansantuotteen kasvu jää tänä vuonna puoleen prosenttiin. Lähivuosina kasvun ennakoidaan olevan noin kolmen prosentin luokkaa eli osapuilleen samaa tasoa koko maan kasvun kanssa. Etla on kuitenkin ilmoittanut laskevansa syksyn ennusteessaan ainakin ensi vuoden lukemia. Työttömyysaste on Pohjanmaalla säilynyt koko maata matalammalla tasolla. Alkuvuonna 2012 työttömyysaste on ollut jatkuvasti Manner-Suomen matalin, keskimäärin 5,9 %. Työttömyyden alueellinen jakauma on maakunnan sisällä suhteellisen tasai-

5 5 nen. Työttömyysaste oli vuoden alkupuoliskolla muuta maakuntaa merkittävästi korkeampi lähinnä Kaskisissa (14,2 %), jossa Metsä-Botnian sellutehtaan lakkauttamisen vaikutukset näkyvät yhä. Myös suurimmissa kaupungeissa Pietarsaaressa ja Vaasassa työttömyysaste on jossain määrin muuta maakuntaa korkeampi. Pitkäaikaistyöttömien määrä on huolestuttava ja nuorisotyöttömyys on viime aikoina kasvanut. Työllisyystilanteen kehittymistä on tällä hetkellä vaikea arvioida. Vaasanseudun energiaklusterin yritykset rekrytoivat edelleen lisää työvoimaa. Pietarsaaren seudulla rekrytoidaan edelleen erityisesti metalli-, elintarvike- ja hoitoalalla. Suupohjan rannikkoseudulla metalliala potee jossain määrin työvoimapulaa. Etlan ennusteen mukaan Pohjanmaan työllisyystilanne tulee paranemaan myös lähivuosina ja työllisyysaste tulee pysymään jonkin verran koko maan tasoa korkeampana. Yleinen epävarmuus kuitenkin heikentää erilaisten arvioiden ja ennusteiden luotettavuutta. Uhkakuvien toteutuminen saattaa muuttaa tilannetta nopeastikin. Väestönkasvu on Pohjanmaalla ollut pitkään positiivista. Vuonna 2011 väkiluku kasvoi maakuntien välisessä vertailussa neljänneksi nopeimmin (1 160 henkilöllä eli 0,7 prosenttia) ja vuoden lopussa Pohjanmaalla oli asukasta. Vuoden 2012 alkupuoliskolla väkiluvun kasvu on kuitenkin jossain määrin hidastunut verrattuna kahden viime vuoden alkupuoliskoihin. Väestönkasvu jakautuu Pohjanmaalla moniin muihin alueisiin verrattuna suhteellisen tasaisesti. Pohjanmaan 16 kunnasta vain viidessä väestön määrä laski vuosina Näistä kunnista kolme, Närpiö, Kristiinankaupunki ja Kaskinen, sijaitsee Suupohjan rannikkoseudulla. Suupohjan rannikkoseutu onkin seutukunnista ainoa, jossa väestömäärä on laskenut tasaisesti jo pitkään. Muissa seutukunnissa, ja erityisesti Vaasan seudulla, kehitys on 2000-luvulla ollut varsin positiivista. Esimerkiksi vuonna 2011 kasvoi väkiluku Vaasan seudulla seutukunnista 4. nopeimmin, Kyrönmaalla 19. nopeimmin ja Pietarsaaren seudullakin 20. nopeimmin. Vaasan seutu pitää pintansa myös pidemmällä viiden vuoden aikavälillä , jolloin sijoitus seutukuntien välisessä vertailussa on kuudes. Pohjanmaan väkilukua kasvattavat syntyneiden enemmyys ja maahanmuutto. Pohjanmaalle on viime vuosina muuttanut mukavasti väkeä ulkomailta, mutta maan sisäisessä muuttoliikkeessä maakunta menettää asukkaita jatkuvasti. Pohjanmaa on menettänyt 2000-luvulla väkeä erityisesti Uudellemaalle, Varsinais-Suomeen ja Pirkanmaalle. Muuttovoittoa Pohjanmaa on puolestaan saanut eniten Etelä- ja Keski-Pohjanmaan maakunnista. Jatkossa Pohjanmaan toimialojen kehitykseen vaikuttaa ratkaisevasti se, miten Euroopan talousongelmat onnistutaan ratkaisemaan ja mitä heijastusvaikutuksia kriisillä on alueen elinkeinoelämään. EU on edelleen alueen teollisuuden tärkein vientialue, vaikka erityisesti Aasian markkinoiden merkitys on viime vuosina kasvanut. Huolta aiheuttaa myös Kiinan kasvuvauhdin hiipuminen sekä USA:n velkaantumisen kiihtyminen. Alueen kansainvälinen teollisuus luo vaurautta, mutta tekee toisaalta elinkeinorakenteesta varsin suhdanneherkän. Paineet tuotannon siirtämisestä halvempien tuotantokustannusten maihin ja lähemmäksi markkinoita kasvavat jatkuvasti.

6 6 3. Maakuntaohjelman toteuttaminen 3.1. Maakuntaohjelman toteuttamisessa hyödynnettävät rahoitusinstrumentit ja ohjelmat Maakuntaohjelman toteuttaminen rahoitetaan pääsääntöisesti valtion, kuntien ja EUohjelmien rahoituksella. Lisäksi maakuntaohjelman toteuttamiseen saadaan ohjelmiin sitomatonta maakunnan kehittämisrahaa, mikä mahdollistaa Pohjanmaan omista lähtökohdista nousevien kehittämishankkeiden toteuttamisen. Vuosina maakuntaohjelman mukaisiin hankkeisiin on tarjolla entistä vähemmän rahoitusta. Nykyinen EU-ohjelmakausi päättyy vuoden 2013 lopussa, joten painopiste tulee olemaan olemassa olevien hankkeiden loppuun saattamisessa ja uusia hankkeita käynnistetään edellisiin vuosiin verrattuna vähän. Uusien EU-ohjelmien sisällöstä ja rahoituksesta puolestaan ei vielä ole varmuutta ja uuden kauden käynnistyminen vaatinee aikansa. Lisäksi ohjelmiin sitomattomaan maakunnan kehittämisrahaan kohdistuu vuonna 2013 edelleen voimakkaita leikkauksia. Näin ollen tämä toteuttamissuunnitelma laaditaan tilanteessa, jossa toimenpiteiden rahoitus vuodesta 2014 lähtien on normaalitilannetta merkittävästi epävarmempaa Ohjelmiin sitomaton maakunnan kehittämisraha Maakunnan sitomattomilla kehittämisrahoilla on ollut keskeinen rooli maakunnan kokonaisvaltaisen kehittämisen kannalta. Voimavaroja on pystytty suuntaamaan muun muassa sellaisiin kehittämishankkeisiin, joita on EU-ohjelmien toimintalinjojen puitteissa vaikea priorisoida, kuten elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä välillisesti parantaville kulttuuri- ja koulutussektorin hankkeille. Maakunnan kehittämisrahaan kohdistuneet leikkaukset ovat merkittävästi heikentäneet maakunnan omista lähtökohdista suunniteltujen ja maakunnan kehityksen kannalta merkittävien kehittämishankkeiden toteuttamismahdollisuuksia. On välttämätöntä, että maakunnilla on jatkossakin käytössään rahoitusinstrumentteja, joiden puitteissa voidaan toteuttaa maakunnan omien erityispiirteiden mukaisia kehittämistoimenpiteitä. Tämä on tärkeää erityisesti Pohjanmaalla, jossa EU-rahoituksen taso on suhteellisen matala Kansalliset kehittämisohjelmat Maakunnan kehittämisrahalla rahoitetaan osittain myös osaamiskeskusohjelmaa (OS- KE) sekä aiemmin koheesio- ja kilpailukykyohjelmaa (KOKO). KOKO-ohjelma kuitenkin lopetettiin kesken toimintakauden vuoden 2012 alusta lukien. Osaamiskeskusohjelma (OSKE) Länsi-Suomen osaamiskeskus on osaamiskeskuskaudella mukana Energiateknologiaklusterissa ja Meriklusterissa. Lisäksi Vaasan seutu hyväksyttiin vuonna 2011 täysjäseneksi Digitaalisten sisältöjen klusteriohjelmaan, jonka toteutuksesta alueellamme vastaa Åbo Akademin MediaCity sekä Länsi-Suomen muotoilukeskus MUOVA. Kaikkia klusteriohjelmia koordinoi Pohjanmaalla Teknologiakeskus Merino-

7 7 va. Merinova toimii myös Energiateknologiaklusterin valtakunnallisena koordinaattorina. Energiateknologian klusteriohjelmassa Pohjanmaan painopistealueita ovat sähkötekniikka, teollisuuden energiaratkaisut ja hajautettu energiantuotanto. Sähkötekniikan osalta syvennytään sähkönjakeluun ja informaatio- ja kommunikaatioteknologian käyttöön sähkötekniikassa sekä sähkökäyttöihin. Teollisuuden energiaratkaisuissa keskitytään energiamarkkinoihin liittyviin asioihin ja hajautetussa energiantuotannossa tuuli- ja aurinkoenergiaan. Tavoitteena on luoda vetovoimaisia innovaatioympäristöjä ja kasvuhakuista ja kansainvälistä liiketoimintaa sekä uudistaa liiketoimintaa ja kilpailukykyä. Meriosaamisklusterin tavoitteena on kehittää laivateollisuuden ja veneenrakennuksen huippuosaamista teknologiajohtajuuden ja kustannuskilpailukyvyn ylläpitämiseksi ja edelleen parantamiseksi. Pohjanmaalla Meriklusteriohjelman puitteissa keskitytään vastaamaan alihankkijoiden kohtaamiin haasteisiin kansainvälisillä markkinoilla ja etenkin Kiinassa, johon osa päämiehistä on laajentanut toimintaansa. Osana toimintaa on kehitetty kansainvälistymismenetelmä, jota yritykset voivat hyödyntää asettuessaan ulkomaille. Toinen keskeinen osa-alue on kilpailukyvyn parantaminen. Tähän liittyy tuottavuuden lisääminen, jossa keskeisiä tekijöitä ovat automatisointi ja tehokas tuotantoprosessi. Myös uusien ympäristöystävällisten toimintatapojen ja materiaalien kehittäminen on oleellinen osa tulevaisuuden kilpailukykyä. Digitaalisten sisältöjen klusteriohjelmassa Vaasan seudun painopisteenä on erityyppisten sisältöjen kehittäminen eri medioihin ja käyttäjälähtöinen testaus. Toinen tärkeä osaamisalue on monikielinen viestintä ja sisällönhallinta. Toimintaan sisältyy yritysläheisiä kehittämis- ja tutkimushankkeita, verkostojen rakentamista sekä tiedon ja osaamisen siirtämistä yrityksiin. Klusterin verkostojen kautta voidaan tarjota yritysten kehitys- ja kansainvälistymispalveluja. Osaamiskeskusohjelma päättyy vuoden 2013 lopussa. Ohjelma ei tule jatkumaan sellaisenaan, mutta korvaava ohjelma on suunnitteilla. On tärkeää, että Pohjanmaan osaamiskeskittymät ovat mukana myös uudessa innovaatiopoliittisessa ohjelmassa Koheesio- ja kilpailukykyohjelma (KOKO) KOKO-ohjelmaa toteutettiin vuosina Pohjanmaalla kolmella alueella: Pietarsaaren seutukunnassa, Vaasanseudulla (Vaasan ja Kyrönmaan seutukunnat) ja Suupohjan rannikkoseudulla. KOKO-ohjelma lopetettiin yllättäen kesken toimintakauden vuoden 2012 alussa. Maakunnan kehittämisrahaan kohdistuneet suuret leikkaukset ja KOKO-ohjelman lopettaminen hankaloittivat merkittävästi maakunnan kehittämistyötä. Osa KOKOohjelman puitteissa suunnitelluista hankkeista pystyttiin toteuttamaan EAKRosarahoitteisina, mutta useita maakunnan kehittämisen kannalta tärkeitä hankkeita jäi toteutumatta.

8 EU-ohjelmat Koska nykyinen EU-ohjelmakausi päättyy vuoden 2013 lopussa, seuraavassa esitetyt painotukset koskevat vain vuotta EU-ohjelmien rahoitus on esitetty liitteessä 2 (MYAK-taulukot). Länsi-Suomen EAKR-toimenpideohjelma Pohjanmaalla keskitytään EAKR-ohjelman puitteissa erityisesti yrittäjyyden edistämiseen sekä innovaatiojärjestelmien ja -ympäristöjen kehittämiseen alueellisella ja paikallisella tasolla. Lisäksi EAKR-ohjelman kautta tuetaan jossain määrin yritystoiminnan edellytyksiä edistäviä kulttuuri- ja ympäristöhankkeita. EAKR-ohjelman toimintalinjat ovat: 1) yritystoiminnan edistäminen, 2) innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen, 3) alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen sekä 4) suurten kaupunkiseutujen kehittämisosio. Länsi-Suomen yhteisiä erityisteemoja puolestaan ovat: 1) kärkiklustereiden kehittäminen, 2) innovaatio- ja oppimisympäristöjen kehittäminen, 3) kansainvälisen vetovoimaisuuden lisääminen sekä 4) hyvinvointipalvelujen innovatiivinen kehittäminen. Erityisteemojen puitteissa rahoitetaan ylimaakunnallisia hankkeita Länsi-Suomen alueella. Pohjanmaan liitto Pohjanmaan liitto panostaa vuonna 2013 Länsi-Suomen EAKR-ohjelman toteuttamisessa seuraaviin hankekokonaisuuksiin: Innovaatiojärjestelmän kehittämistä tukeva kansainvälinen kärkiosaaminen yhdistettynä älykkääseen erikoistumiseen. Useamman yliopiston ja korkeakoulun ja muun julkisen sektorin sekä elinkeinoelämän yhteiskäyttöön tulevien innovaatioympäristöjen kehittäminen. Maakuntaohjelmassa tunnistettujen kärkitoimialojen kehittämistä tukevat hankkeet. Jokainen hankekokonaisuus sisältää yhden tai useamman hankkeen. Ensisijaisia hankkeita ovat ne, jotka ovat maakunnallisia tai seutukunnallisia. Liitto painottaa etenkin keskeisten hankekokonaisuuksien tunnistamista, hallinnon toimivuuden varmistamista sekä rahoitusmahdollisuuksista tiedottamista keskustelemalla eri yhteistyökumppaneiden kanssa niin maakunnan sisällä kuin sen ulkopuolellakin. Liitto painostaa Länsi- Suomen EAKR-ohjelman toteuttamisessa toimintalinjoihin 1, 2, 3 ja 4. Pohjanmaan ELY-keskus, Työllisyys, yrittäjyys ja osaaminen Alueen pk-yrityksistä löytyy laadukkaita kehittämishankkeita sekä vientiin, tuotekehitykseen että tuotantomenetelmien ja -prosessien kehittämiseen liittyen. Kehittämishankkeita löytyy myös sekä yritysten tuotantoprosessien että tuotteiden ekotehokkuuteen liittyen. Kyseisiä kehittämishankkeita tulee jatkossakin pystyä tukemaan sekä avustuksilla että asiantuntemuksella. Vahvoja toimialoja alueella on paljon mm. energia-, metalli-, vene- ja muovi-, puu ja valmistaloteollisuus sekä KIBS-alat. Globaalitalous tarjoaa alueelle sekä mahdollisuuksia että uhkakuvia. Kehitys ei synny itsestään, eikä ilman määrätietoisia ponnisteluja ja tukea.

9 9 Alueella toimiva laaja alihankintaverkosto on myös suurten haasteiden edessä kilpaillessaan maailmanlaajuisesti suurten veturiyritysten alihankinnoista. Tämä asettaa alihankintayrityksille vaatimuksia jalostusasteen, tuottavuuden ja tuotekehityksen osalta. Yhteistyössä alueen elinkeinoyhtiöiden ja projektirahoitusta hyödyntäen tulee parantaa alihankintayritysten toimintamahdollisuuksia myös jatkossa. Resursseja varataan myös luovan talouden ja hyvinvointipalvelu-alojen toimintaedellytysten parantamiseen ja kehittämiseen. Etenkin musiikki- ja media-alalla löytyy kasvupotentiaalia alueella. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö ja luonnonvarat Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue keskittyy vuonna 2013 Länsi-Suomen EAKRohjelman toteuttamisessa toimintalinjaan 3 kuuluviin hankekokonaisuuksiin. Toimintalinjan puitteissa rahoitetaan seuraavanlaisia ympäristöön liittyviä hankekokonaisuuksia: luontokohteiden hoitoa ja ennallistamista esimerkiksi tulviin tai happamiin sulfaattimaihin liittyvää riskikartoitusta luonto- ja kulttuuriympäristöhankkeita vesistöjen kunnostusta tai muita vesistönhoidon toimenpiteitä koskevaa suunnittelua ympäristöneuvontahankkeita Merenkurkun maailmanperintökohteen kehittämishankkeita. Jokainen hankekokonaisuus sisältää yhden tai useamman hankkeen. Ensisijaisia hankkeita ovat ne, jotka vaikutusalueeltaan ovat koko seutukunnan tai useamman kunnan kattavia. ELY-keskus pyrkii keskustelemalla eri yhteistyökumppaneiden kanssa tunnistamaan ja kehittämään hankekokonaisuuksia, tiedottamaan rahoitusmahdollisuuksista sekä varmistamaan hankehallinnon toimivuuden. Ohjelmareservi Ylimaakunnallisiin hankkeisiin ei varata ohjelmareserviä, sillä uusia projekteja ei ehditä toteuttaa jäljellä olevan ohjelmakauden aikana. Manner-Suomen ESR-ohjelma ESR-ohjelman alueellisen osion Länsi-Suomen suuralueen toimintalinjat ovat: 1) työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen, 2) työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäisy, 3) työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis- ja palvelujärjestelmien kehittäminen, 4) jäsenvaltioiden ja alueiden yhteistyö ESR-toiminnassa sekä 5) Länsi-Suomen suuralueen yhteiset teemat (ks. EAKR-ohjelma).

10 10 Pohjanmaan ELY-keskus ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ruotsinkielinen opetustoimen palveluyksikkö (LSSAVI ruotsinkielinen yksikkö) Työ- ja elinkeinoministeriön ohjauskirjeen (TEM 1355/ /2012, ) mukaisia Manner-Suomen ESR-ohjelman seurantakomitean linjauksia on noudatettu niin, että ESR-varoja käytetään tehostetusti täydentämään kansallisia varoin rahoitettuja toimenpiteitä vaikeutuneen talous- ja työllisyystilanteen aiheuttamien työttömyysongelmien helpottamiseksi ja työllisyyden edistämiseksi. Lisäksi seurantakomitea painottaa toimia alueellisten työttömyysongelmien ennaltaehkäisyyn ja hoitoon. Valtioneuvoston vuosien kehyspäätöksen mukaisesti myös yrittäjyyttä, uutta liiketoimintaa ja uusia työpaikkoja luoviin toimenpiteisiin on suunnattava rahoitusta. Samaisessa TEM:in kirjeessä todetaan, että talousarvion varoja voidaan painottaa ohjelman toimintalinjoja ohjelma-asiakirjassa annetuista prosenttisuuksista poikkeavalla tavalla. Painotuksissa otetaan huomioon ne toimintalinjat, joilla katsotaan olevan suurimmat välittömät vaikutukset työllisyyteen. Osaamisen kohdalla otetaan entistä enemmän huomioon työelämäläheinen kehittäminen kaikilla koulutusasteilla. Pohjanmaan ELY-keskus painottaa tässä vaiheessa ESR-ohjelman toimintalinjoja 1 ja 2. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan ESR-hankkeiden osalta painopisteet sijoittuvat kuitenkin pääosin toimintalinjaan 3. Ottaen huomioon yllä mainitut kriteerit ELY-keskuksen ja LSS AVI:n ruotsinkielisen yksikön ohjeistamat painopisteet Euroopan sosiaalirahaston osalta ovat seuraavat: Elinkeinoyhtiöiden ja oppilaitosten yhteistyön tiivistäminen yritysverkkojen rakentamisessa sekä niiden koulutus ja kehittämistarpeiden toteuttamisessa, erityisesti yhteishankintakoulutusta hyödyntäen. Joustavasti ja yhteistyötä tiivistäen toteutetaan tuotteistettuja asiantuntijapalveluita, kehittämisohjelmia ja koulutuksia. Tavoitteena on palvella sekä aloittavia että jo toiminnassa olevia pk-yrityksiä toimintansa kehittämisessä (mm. tuotanto, laatu, kilpailukyky, kansainvälistyminen). Yrittäjyyttä edistetään myös starttirahoituksen avulla. Yrittäjyyskasvatusta edistävien koulutusmallien kehittäminen läpäisyperiaatteella toisen asteen oppilaitoksissa. Nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen. Nuorten ja vastavalmistuneiden työttömyyden kasvua ja pitkäaikaistyöttömyyttä ehkäistään koulutuksen, palkkatuetun työn sekä työnetsijätyyppisten ja muiden uusien aktivoivien toimien keinoin. Nuorten ja vaikeasti työllistyvien osalta toiminnalla tähdätään myös laajempaan yhteistyöhön ja yhteisvastuullisuuteen kuntasektorin sekä muiden toimijoiden kanssa. Vaikeassa työmarkkinatilanteessa oleville nuorille sekä toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa opintojensa kanssa vaikeuksissa oleville nuorille suunnattujen täsmäpalvelujen kehittäminen työelämän ja koulutuksen nivelvaiheessa. Toteutetaan laajana hankkeena viranomaisten ja nuorten työpajojen yhteistyönä. Toteutetaan sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan alaisia hankkeita, joissa kohderyhmänä on työelämästä syrjäytynyt väestönosa eli työttömyyden kova ydin. Tuetaan hankkeita, jotka edistävät erityisesti korkea-asteen koulutusorganisaatioiden innovaatiopalvelujärjestelmien kehittämistä yhteistyössä yritysten kanssa. Työn ja koulutuksen joustavasti yhteen sovittavien oppimisympäristöjen kehittämishankkeiden toteuttaminen toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa ja aikuiskoulutuksessa. Ennakointitoiminnan kehittämistä jatketaan.

11 11 Maahanmuuttajien kotoutumista ja työmarkkinoille kiinnittymistä edistetään. Hanketoimintaa suunnataan myös työperusteisen maahanmuuton edistämiseen työvoiman kysyntätilanteissa. Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden kehittäminen ja lisääminen kaikilla koulutusasteilla. Tavoitteena on koulutuspolkujen monimuotoistumisen ja yksilöllistymisen edistäminen ja eri ikäluokkien yhdenvertaisuuden parantaminen sekä syrjäytymisen ehkäisy. Alueellisten osaamisverkostojen kehittäminen ja vahvistaminen eri koulutusasteiden välillä sekä saman asteen koulutustoimijoiden välillä hyvien yhteisvaikutusten saavuttamiseksi. Pohjanmaan ELY-keskus on Euroopan sosiaalirahaston varoin edelleen valmis tukemaan yhteen sovittavaa toimintaa aluekehitysvaroihin liittyen. Vaikka yllä oleviin painotuksiin suunnataan pääosa ESR-rahoituksesta, on ELY-keskuksella harkintansa mukaan mahdollista rahoittaa myös muita ohjelma-asiakirjan mukaisia hankkeita. Pohjanmaan liiton näkemys on, että ESR-ohjelman alueellisen tuen kautta liitolle osoitetut vähäiset resurssit huomioiden tehokkaiden, maakunnan kehitystä tukevien hankekokonaisuuksien luominen ei ole mahdollista. Tästä syystä liiton ei myöskään ole tarkoituksenmukaista osallistua ESR-ohjelman rahoitukseen. Sen sijaan ELY-keskus voi hyödyntää niitä toimenpidevaroja, jotka suunnataan suoraan pienille ja keskisuurille yrityksille. Toimenpiteet täydentävät siten liiton yleisiä kehityshankkeita tavalla, joka olennaisesti tukee maakunnan elinkeinoelämän kehitystä. Tähän perustuen Pohjanmaan liitto on edelleen valmis luopumaan omasta ESR-ohjelman rahoituksestaan ELYkeskuksen hyväksi. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Ohjelman keskeisenä tavoitteena on parantaa maa- ja metsätalouden kilpailukykyä, tukea ympäristöystävällistä ja kestävää maataloutta, edistää maaseudun ihmisten hyvinvointia, monipuolistaa yritystoimintaa sekä kannustaa paikallislähtöiseen kehittämistyöhön. Kehittämistyön perusta on maaseudun asukkaiden, yrittäjien tai muiden toimijoiden yhteiset tarpeet. Maaseudun elinvoimaisuuden ja toimivuuden kannalta on tärkeää, että viljelijät, maaseutuyrittäjät, kehittäjät ja muut asiantuntijat suunnittelevat ja toteuttavat hankkeita tiiviissä yhteistyössä. Maaseudun kehittämisohjelmasta rahoitetaan sellaisia hankkeita jotka vahvistavat maaseudun elinvoimaisuutta, kehittävät maaseudun elinkeinoelämää sekä lisäävät maaseutuväestön hyvinvointia. Maaseudun monituloyrittäjyyden kehittäminen, vahvistaminen ja tukeminen sekä maaseudun mikroyritysten tukeminen on myös keskeinen tehtävä. Tavoitteena on maaseudun yritystoiminnan vahva kasvu ja samalla työpaikkojen merkittävä lisäys. Näin voidaan taata uusia tulonhankinnan tapoja sekä maaseudun omille asukkaille että maaseudulle muuttaville. Maaseudun kehittämisohjelman toteuttaminen on loppusuoralla. Kehittämiseen varatut resurssit vähenevät ohjelman loppua kohti. Kehittämisvaroja on käytetty etupainoisesti. Tämän päivän tietojen mukaan, ohjelmakaudella rahoitetut hankkeet on saatettava loppuun vuoden 2014 loppuun mennessä. Vuonna 2013 rahoitettavien hankkeiden toteuttamiseen käytettävissä oleva aika on siis suhteellisen lyhyt. Vuoden 2013 rahoitustoiminnan pääpaino tulee olemaan yritystuissa. Noin 80 % yrityksille suunnatuista tukivaroista on myönnetty investointeihin. Kehittämisavustuksen suosio on ollut yllättävän

12 12 pieni. Kehittämistuen käytön lisääminen, tuotteiden, markkinoinnin ja liiketoimintaosaamisen kehittämiseen, edistäisi maaseudun yritysten kilpailukykyä ja kasvua. Maaseudun kehittämisohjelmalla rahoitetaan myös Leader-toimintaryhmien ohjelmia, joiden tavoitteena on paikallisten valmiuksien kehittäminen työllisyyden parantamiseksi ja toiminnan monipuolistamiseksi. Toimintaryhmät Pohjanmaalla ovat Aktion Österbotten r.f. ja YHYRES r.y. Ohjelman viimeisenä vuotena YHYRES-kehittämisyhdistys ry:n käytettävissä olevat Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman varat ovat ohjelman alkukausipainotteisuuden takia hyvin rajalliset. Tarkka summa selviää vasta maa- ja metsätalousministeriön ohjelman seurantakomitean päätettyä palautuvien varojen jaosta Käytettävissä olevat varat kohdennetaan ensisijaisesti yhteisöjen, kuten kylien toiminnallisuutta ja yhteisöllisyyttä lisääviin kehittämishankkeisiin. Toinen tärkeä painopiste on yhteisöjen kansainvälisten yhteyksien lisääminen ja hyvien käytäntöjen siirtäminen. Kolmas painopiste on elinkeinojen kehittäminen. Kaikissa toimenpiteissä ensisijaisena kohderyhmänä ovat nuoret. Yritystuet kohdistetaan ensisijaisesti innovatiivisiin ja alueen elinkeinoelämää monipuolistaviin investointeihin ja muihin kehittämistoimenpiteisiin. Erityisesti painotetaan työpaikkojen lisäämistä. Aktion Österbotten jatkaa toimintaansa viime vuoden painotusten mukaisesti. Suomen elinkeinokalatalouden toimintaohjelma Elinkeinokalatalouteen liittyviä investointi- ja kehittämishankkeita rahoitetaan Euroopan kalatalousrahastosta (EKTR). Toimenpiteiden tärkein tavoite on parantaa elinkeinokalatalouden kannattavuutta ja kilpailukykyä kalavarojen kestävän käytön periaatteiden mukaisesti. Rajat ylittävän yhteistyön (Interreg IV A) ohjelma Botnia-Atlantica Botnia-Atlantica-ohjelman tavoitteena on vahvistaa yhteistoiminnan rakenteita ja kasvua ohjelma-alueella, johon kuuluu alueita Suomesta, Ruotsista ja Norjasta. Suomessa varsinainen ohjelma-alue käsittää Pohjanmaan lisäksi Keski-Pohjanmaan ja Satakunnan maakunnat. Ruotsista mukana ovat Västerbottenin ja Västernorrlannin läänit sekä Nordanstigin kunta. Norjasta mukana on Nordland fylke. Lisäksi ohjelmaan osallistuu Etelä-Pohjanmaan maakunta Suomesta ja Gävleborgin lääni Ruotsista ns. rajoittuvina alueina. Ohjelmalla rahoitetaan osallistuvien alueiden välisiä yhteisiä hankkeita. Ohjelman avulla on mahdollista rahoittaa kuuden teeman alaisia hankkeita: ympäristö, liikenne, yhteenkuuluvuus, osaaminen, elinkeinoelämä ja yhteiskunta.

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen 1.9.2011 Riitta Ilola Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Strategiayksikkö, Riitta Ilola 6.9.2011 1

Lisätiedot

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 %

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % rahasto-osuudet hallinnonaloittain TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % Eija Haatanen 8.11.2007 1 ESR Tuotekehitys Sosiaaliset innovaatiot ESR kehittämisinstrumenttina, joka tuo lisäarvoa kansalliseen

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi TEMin hallinnonalan itse toteuttamien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus 31.8.2010 Maija Tuominen, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Suunnitelman lähtökohdat Seitsemän maakuntaa Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu,

Lisätiedot

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 28.5.2014 Pohjois-Pohjanmaan maaseutustrategian

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Hallitusohjelma Rakennerahasatokausi 2007-2013 Pirkanmaan TE-keskuksen tulossuunnitelma 2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Tutkimuspäällikkö,

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä 18.4.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Ohjelmakausi 2014-2020

Ohjelmakausi 2014-2020 Hämeen liiton EAKR-info 11.6.2014 Osmo Väistö, Hämeen liitto Ohjelmakausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Rakennerahasto-ohjelman rahoitus vuonna 2014 Kanta-Hämeessä

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Tehtävät ja organisaatio. Pori, syyskuu 2013 Ylijohtaja Marja Karvonen

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Tehtävät ja organisaatio. Pori, syyskuu 2013 Ylijohtaja Marja Karvonen Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Tehtävät ja organisaatio Pori, syyskuu 2013 Ylijohtaja Marja Karvonen ELY-keskuksen toiminta-ajatus ELY-keskus on elinkeinojen, työmarkkinoiden ja maaseudun

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöseminaari 3.- 4.2.2011 Lapin ELY keskus 3.2.2011 / Paula Alho Esitys keskittyy kahteen EU:n rahoitusohjelmaan Kilpailukyky ja työllisyys

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 1. Taloustilanne haastaa uudistumaan 2. Maakuntien kehittäminen lyhyellä ja pitemmällä aikajänteellä 3. Maakuntaohjelmien

Lisätiedot

ESR ohjelman mahdollisuudet

ESR ohjelman mahdollisuudet ESR ohjelman mahdollisuudet Osastopäällikkö Tuija Johansson Lapin TE keskus Alustus seminaarissa Maaseudun yrittäjyyden edistäminen ohjelmatyön avulla 20.11.2008 Teemat: 1. ESR ohjelman esittely 2. Lapin

Lisätiedot

Kasvua Kainuuseen - alustava hanke-esittely

Kasvua Kainuuseen - alustava hanke-esittely Kasvua Kainuuseen - alustava hanke-esittely Kainuun Etu Oy, 5.11.2014 Kasvua Kainuuseen -hankekokonaisuus Hankekokonaisuus koostuu kahdesta eri hankkeesta: Kasvua Kainuuseen - Johdon ja henkilöstön kehittäminen

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma ESR Etelä-Pohjanmaa Aluekehittämispalaverit 14.-23.4.2015 www.rakennerahastot.fi sivustolta löytyy - Kestävää kasvua ja työtä - Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan nvm Sirpa Karjalainen Monenlaiset mikroyritykset Maatilakytkentäisille mikroyrityksille on myönnetty tukea mm. matkailualan investointeihin

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Yksi ohjelma viisi toimintalinjaa toiminnalle 2.1 (TL 1) Pk-yritystoiminnan kilpailukyky

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Sisällysluettelo 1. Hanketoiminnan tavoitteet... 1 2. Hankerahoitus... 1 2.1 Valtionavustukset... 1 2.2 EAKR-ohjelmat... 1 2.3 ESR-ohjelma... 2 2.4 Oma rahoitus...

Lisätiedot

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 13.4.2010 Markku Gardin

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 13.4.2010 Markku Gardin Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 13.4.2010 Markku Gardin Laajempi aluejako 9 toimialuetta Toimialueet Lappi Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR-ohjelma

Manner-Suomen ESR-ohjelma Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ohjelmasta tuetaan työllisyyttä ja osaamista edistäviä hankkeita. Rahoituksella tuetaan heikoimmassa asemassa olevia ryhmiä ja edistetään tasa-arvoisuutta. ESR-ohjelman

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku 18.1.2016 Länsi-Suomen alueen

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Lähtökohdat, Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma ja rahoitus Mari Kuparinen 25.3.2013 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014 2020 (HALKE 23.3.2012) Yksi

Lisätiedot

Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.

Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9. Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.2011 TEM:n konsernistrategia Syvenevä globalisaatio Edistämme

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS

POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS Jaana Tuhkalainen, EU-koordinaattori Eija Pihlaja, yritysrahoituspäällikkö Merja Hilpinen, EU-koordinaattori Anu Isoahde, EU-koordinaattori Pohjois-Savon ELY-keskus 16.4.2010 1

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013/ 4.6.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014-2020 RAHOITUSINFO

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014-2020 RAHOITUSINFO Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014-2020 RAHOITUSINFO EU-rahoituspäällikkö 5.6.2014 1. ESR:N VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISOHJELMAT 2. ESR TOIMINTALINJAT 3. RAHOITUS (JA HAKEMINEN)

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 4.4.2014 RR-ELY rakennerahastorahoittajana Hämeen ELY-keskus toimii Etelä-Suomen RR-ELYnä 1.1.214

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

Etelä-Suomi kohti älykästä erikoistumista

Etelä-Suomi kohti älykästä erikoistumista Etelä-Suomi kohti älykästä erikoistumista Itämeriyhteistyön ja uuden ohjelmakauden mahdollisuudet Aulanko, Hämeenlinna 30.8.2012 Ennakkotehtävän tulosten esittely Ennakkotehtävä kohti uutta rakennerahastokautta

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

EAKR -yritystuet 2014-2020

EAKR -yritystuet 2014-2020 EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 20.5.2014 ESR osana Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelmaa Sama ohjelma, sama rakenne Toimintalinjat,

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Raahe 7.2.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta Tavoitteena vähentää alueiden

Lisätiedot

RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi

RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi ESR-sisällöt Pekka Stenfors Keski-Suomen ELY-keskus/ Turku 13.6.2014 Hallinnon muutokset ESR-rakennerahastohallinto Varsinais-Suomen osalta 1.1.2014 alkaen Keski-Suomen ELY-keskuksessa

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Ohjaukseen ja nuorisotakuuseen liittyvät hankkeet. Hämeen ELY-keskus Merja Rossi 16.4.2015

Ohjaukseen ja nuorisotakuuseen liittyvät hankkeet. Hämeen ELY-keskus Merja Rossi 16.4.2015 Ohjaukseen ja nuorisotakuuseen liittyvät hankkeet Hämeen ELY-keskus Merja Rossi 16.4.2015 Suuri tarve työtä ja ohjausta Työllisyyden trendit Hämeessä Työttömiä työnhakijoita oli helmikuun lopussa 26 241,

Lisätiedot

Rahoitusmahdollisuudet tulevalla ohjelmakaudella

Rahoitusmahdollisuudet tulevalla ohjelmakaudella Rahoitusmahdollisuudet tulevalla ohjelmakaudella Matkailuyritysverkosto Myyntiä, markkinointia, edunvalvontaa 3.10.2013 Survon kartano Ulla Mehto-Hämäläinen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

ELY-keskusten puheenvuoro

ELY-keskusten puheenvuoro ELY-keskusten puheenvuoro Ylijohtaja Marja Karvonen Mikä on tärkeää rakennerahastokauden 2014-2020 valmistelussa Tampere 25.9.2012 28.9.2012 Ohjelman toteutuksen aito aluelähtöisyys (1) Hankkeiden hakujen,

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Toimeenpanosuunnitelman valmisteluprosessi: Uudenmaan ESR-hakujen teemat

Toimeenpanosuunnitelman valmisteluprosessi: Uudenmaan ESR-hakujen teemat Maakunnan yhteistyöryhmän 41 08.06.2015 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 32 15.06.2015 Toimeenpanosuunnitelman valmisteluprosessi: Uudenmaan ESR-hakujen teemat MYRS 08.06.2015 41 Kestävää kasvua ja

Lisätiedot

Keskustelukysymykset analyysiryhmälle 12.1.2016

Keskustelukysymykset analyysiryhmälle 12.1.2016 Muutosjoustavuuden ja riskien analysointi Keskustelukysymykset analyysiryhmälle 12.1.2016 Tausta aineistoa löytyy osoitteesta http://www.pohjanmaalukuina.fi/aluetalous/erm/. Kysymys 1: Teollisuustoimialojen

Lisätiedot

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto - yleistä Ohjelman EAKR- ja ESR-rahoitusta ei käytetä yhteisölähtöisen paikalliskehittämisen

Lisätiedot

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta KUUMA-komission kokous 1.2.2013 Juha Leinonen Teknologiakeskus TechVilla Oy Teknologiateollisuus

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät 1/2013 ja Maakuntien suhdannenäkymät julkistamistilaisuus

Alueelliset kehitysnäkymät 1/2013 ja Maakuntien suhdannenäkymät julkistamistilaisuus Alueelliset kehitysnäkymät 1/2013 ja Maakuntien suhdannenäkymät julkistamistilaisuus Aluekehitysjohtaja Varpu Rajaniemi 6.3.2013 Keskeiset johtopäätökset Pohjanmaalla myönteinen kehitys on jatkunut huolimatta

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Interreg Pohjoinen 2014-2020

Interreg Pohjoinen 2014-2020 Interreg Pohjoinen 2014-2020 Osa-alue Nord ja osa-alue Sápmi Toimintalinjat Ohjelmabudjetti = n. 76 MEUR! 8,6% 29,1% EU-varat n. 39 MEUR IR-varat n. 8 MEUR Vastinrahoitus n. 29 MEUR 29,1% 33,3% Tutkimus

Lisätiedot

Kainuun ELY-keskus 2013

Kainuun ELY-keskus 2013 Kainuun ELY-keskus 2013 haasteita, painotuksia ja toimenpiteitä KAINUUN TYÖLLISYYSFOORUMI - SOLIDARCITY KONFERENSSI 9.10.2012 Kainuun ELY-keskus Strategiapäällikkö Juha Puranen Haasteita, painotuksia 2013+

Lisätiedot

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Biotalous Pirkanmaalla 27.1.2015 Anne Värilä Maaseudun kehittämisen ohjelmavastaava Pirkanmaan ELY-keskus Alueelliset kehittämistoimenpiteet Koulutus

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Metsästä energiaa yrittämällä

Metsästä energiaa yrittämällä Metsästä energiaa yrittämällä Energia-alan asiantuntijaseminaari Pohtossa 1.4.2009 Asiantuntija, TE-keskus Sivu 1 2.4.2009 Pohjois-Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskus (TE-keskus) TE-keskukset ovat työ-

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Hollola 13.2.2015 Kari Sartamo 18.2.2015 JULKISET RAHASTOT EU kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Kestävää

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä ja

Lisätiedot

Kaustisen seudun vahvuudet uusin silmin

Kaustisen seudun vahvuudet uusin silmin Seutuseminaari 15.11.2012 Kaustisen seudun vahvuudet uusin silmin Petri Jylhä Kaustisen seudun mahdollisuuksia Luonnonvara-ala kokonaisuudessaan Maatilatalous, metsätalous, turkistalous, (bio)energia Elintarviketeollisuus

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013 Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa. ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö

Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa. ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa rahoituskaudelle 2014-2020 ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö ESR rahoitus Suomessa 2014-2020 Euroopan sosiaalirahaston varoilla

Lisätiedot

Työvoimakoulutuksen suunnittelun lähtökohtia vuodelle 2015. Petri Järvinen Koulutusasiantuntija Varsinais-Suomen ELY-keskus

Työvoimakoulutuksen suunnittelun lähtökohtia vuodelle 2015. Petri Järvinen Koulutusasiantuntija Varsinais-Suomen ELY-keskus Työvoimakoulutuksen suunnittelun lähtökohtia vuodelle 2015 Petri Järvinen Koulutusasiantuntija Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Työmarkkinatilanne Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013 Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013 Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys Laura Kelhä 6.6.2014 2007-2013 toimintalinjat EAKR 1. Yritystoiminnan edistäminen 2. Innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Ajakohtaista Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Timo Lehtiniemi Yksikön päällikkö Maaseutu ja energia yksikkö

Ajakohtaista Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Timo Lehtiniemi Yksikön päällikkö Maaseutu ja energia yksikkö Ajakohtaista Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta Timo Lehtiniemi Yksikön päällikkö Maaseutu ja energia yksikkö 1 Loppukauden 2007-2013 kuulumisia POPELYn maaseuturahaston rahoituskiintiöstä ei ole jäämässä

Lisätiedot

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus 25.2.2015 Helsinki Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT

KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT Palvelut yrittäjille Neuvonta ja rekisteröintipalvelut Yrittäjäkoulutukset ja valmennuspalvelut Tuotteistetut asiantuntijapalvelut ja muut kehittämispalvelut

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto Sivu 1 syys 2007 Kehittämisen lähtökohdat Ohjelmallista toimintaa: Euroopan maaseuturahasto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015 Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 18.2.2015 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA 2007-2013

LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA 2007-2013 Länsi-Suomi on kansallisesti ja kansainvälisesti vetovoimainen vahvaan erityisosaamiseen ja innovatiivisuuteen pohjautuva Suomen johtava yrittäjyyden ja inhimillisen kasvun alue. Strategiset tavoitteet

Lisätiedot

Maahanmuuttajien työllistäminen

Maahanmuuttajien työllistäminen Maahanmuuttajien työllistäminen Kansainvälinen työvoima -projekti 11.10.2012 Kuka on maahanmuuttaja? Ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö, joka on jonkin toisen maan kansalainen tai kokonaan kansalaisuutta

Lisätiedot

VALINTAPERUSTEET Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

VALINTAPERUSTEET Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma 1 Alueosasto/Rakennerahastot LUONNOS 2 9.5.2014 1 (6) VALINTAPERUSTEET Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma I YLEISET VALINTAPERUSTEET Merkitään rastilla täyttyvät kriteerit.

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot