Pohjanmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pohjanmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2013 2014"

Transkriptio

1 Pohjanmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma Maakuntahallituksen hyväksymä

2 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto Pohjanmaan nykytila ja kehitysnäkymät vuosina Maakuntaohjelman toteuttaminen Maakuntaohjelman toteuttamisessa hyödynnettävät rahoitusinstrumentit ja ohjelmat Ohjelmiin sitomaton maakunnan kehittämisraha Kansalliset kehittämisohjelmat EU-ohjelmat Maakuntaohjelman toteuttaminen toimintalinjoittain Toimintalinja 1: Kilpailukyky ja imago energisyydestään Pohjanmaa tunnetaan Toimintalinja 2: Työvoima ja osaaminen kansainvälinen ja osaava innovaattoreiden Pohjanmaa Toimintalinja 3: Saavutettavuus ja tasapainoinen aluerakenne kestävien rakenteiden ja erinomaisten yhteyksien Pohjanmaa Toimintalinja 4: Hyvinvointi, kulttuuri ja sosiaalinen pääoma monikulttuurisuudesta Pohjanmaan hyvinvoinnin energianlähde Toimintalinja 5: Luonnon ja ympäristön hyvinvointi Pohjanmaa, ilmastonmuutoksen hillitsemisen huippualue Seutukuntien painotukset Vuosien toteuttamissuunnitelman yhteishankkeen tilanne Maakuntaohjelman määrällisten tavoitteiden toteutuminen Arvio suunnitelmatasoisista vaikutuksista toimintalinjoittain Rahoitussuunnitelma Liitteet Liite 1 Rahoitussuunnitelma Liite 2 MYAK taulukot Liite 3 Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakuntien yhteistoiminta-alueen neuvotteluesitys: Hyvinvointia kulttuurista Liite 4 Pohjanmaan energiateknologian osaamiskeskittymän kehittämiseen liittyvät keskeiset hankkeet

3 3 1. Johdanto Maakuntaohjelma ja sen toteuttamissuunnitelma ovat keskeinen osa alueiden kehittämissuunnittelua. Vuoden 2010 alussa voimaan tulleen alueiden kehittämisestä annetun lain (1651/2009) mukaan toteuttamissuunnitelma valmistellaan yhteistyössä valtion viranomaisten, kuntien ja muiden maakuntaohjelman rahoittamiseen osallistuvien toimijoiden kanssa. Maakuntaohjelman ja sen toteuttamissuunnitelman toteuttamiseen osallistuvat kaikki maakunnan kehittämisen kannalta keskeiset toimijat, kuten Pohjanmaan liitto, Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukset, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, elinkeinoyhtiöt, kunnat, oppilaitokset ja yritykset. Työ- ja elinkeinoministeriö antaa vuosittain maakunnan liitoille ohjeet toteuttamissuunnitelman laatimiseksi. Ministeriön mukaan toteuttamissuunnitelmaan kootaan maakunnan kehittämisen kannalta keskeiset hankkeet, joita toteutetaan alueellisena yhteistyönä. Näihin hankkeisiin kuuluvat myös ELY-keskusten ja aluehallintovirastojen tulossopimuksissa määritellyt hankkeet. Lisäksi ministeriö painottaa edellisien vuosien tapaan laajoja kehittämishankkeita, jotka koskevat useampaa kuin yhtä maakuntaa ja joiden toteuttaminen edellyttää keskushallinnon toimenpiteitä. Toteuttamissuunnitelmaan voi sisältyä 1-3 hanke- tai neuvotteluesitystä, joista ministeriöt antavat palautetta marraskuun 2012 aikana. Tämän jälkeen voidaan sopia myös mahdollisista neuvotteluista tai muusta jatkokäsittelystä. Edellisten lisäksi toteuttamissuunnitelmassa tulee kuvata maakunnassa valmisteilla olevien kaupunkiseutujen kasvusopimusten keskeiset tavoitteet sekä niiden merkitys maakuntaohjelman toteuttamisessa. Tämän toteuttamissuunnitelman valmistelussa aineistoa kerättiin alueviranomaisilta, seutukunnilta ja korkeakouluilta. Keskusteluja käytiin näiden tahojen lisäksi mm. maakunnan elinkeinoyhtiöiden kanssa. Muina lähteinä käytettiin mm. aluekehittämisen keskeisiä ohjelma-asiakirjoja (rakennerahasto-ohjelmat sekä maaseudun ja kalatalouden kehittämisohjelmat), aluehallintoviranomaisten strategia-asiakirjoja sekä infrastruktuurihankkeiden suunnitelmia. Valmisteluprosessin aikana keskusteluja käytiin myös Etelä-Pohjanmaan ja Keski- Pohjanmaan liittojen kanssa. Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan liittojen kanssa laadittiin yhteistoiminnassa neuvotteluesitys Hyvinvointia kulttuurista (liite 3). Toteuttamissuunnitelma sisältää maakunnan yhteistyöasiakirjan, jossa on vahvistettu ne periaatteet, joiden perusteella hankkeita rahoitetaan EU-ohjelmista (luku ja liite 2). Toteuttamissuunnitelma on lisäksi sovitettu yhteen Etelä-Pohjanmaan ELY:n, Pohjanmaan ELY:n sekä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston strategisten tulossopimusten sekä Vaasan seudun tekeillä olevan kasvusopimuksen kanssa. Myös alueella toteutettavien osaamiskeskusohjelmien keskeiset painotukset on otettu huomioon. Toteuttamissuunnitelmaa käsiteltiin maakunnan yhteistyöryhmässä (MYR) ja hyväksyttiin maakuntahallituksessa

4 4 2. Pohjanmaan nykytila ja kehitysnäkymät vuosina Pohjanmaa on yksi Suomen teollistuneimpia ja kansainvälisimpiä maakuntia. Teollisuuden osuus arvonlisäyksestä on yli kolmannes ja työpaikoista reilu neljännes. Teollisuustuotannosta noin 70 % menee vientiin. Pohjanmaalla sijaitsee Pohjoismaiden merkittävin energiateknologian keskittymä, jonka yhteenlaskettu liikevaihto on noin 4 miljardia euroa ja joka työllistää yli ihmistä. Keskittymän osuus koko maan teknologiaviennistä on yli 12 %. Muita merkittäviä teollisuuden aloja ovat metallituotteiden valmistus, kemianteollisuus, elintarviketeollisuus sekä kulkuneuvoteollisuus. Aiemmin merkittävän teollisuuden alan, massan ja paperituotteiden valmistuksen, osuus sen sijaan on laskenut noin 2 prosenttiin arvonlisäyksestä. Pohjanmaan teollisuudella on suuri merkitys koko maan hyvinvoinnille. Vuonna 2010 Pohjanmaan teollisuuden asukaskohtainen jalostusarvo oli maakuntien välisessä vertailussa korkein. Alkuvuonna 2012 Pohjanmaan teollisuuden trendi oli edelleen hienoisessa kasvussa ja selvästi kaikkia muita maakuntia korkeammalla tasolla. Myös teollisuuden viennin liikevaihtotrendi oli Pohjanmaalla korkeimmalla tasolla, vaikka kasvu näyttääkin taittuneen. Taustalla on Pohjanmaan energiateknologian keskittymän hyvä kehitys: keskittymän suurimmat toimialat, koneiden ja laitteiden valmistus sekä sähkölaitteiden valmistus, kasvoivat ennen viime vuosikymmenen lopun taantumaa nopeasti ja selvisivät taantumasta huomattavasti loivemmalla laskulla kuin vastaavat toimialat koko maan tasolla. Vuoden 2011 lopussa näiden toimialojen trendit olivat edelleen selvästi koko maan tasoa korkeammalla. Koneiden ja laitteiden valmistuksen trendi oli lisäksi jälleen kääntymässä kasvuun. Energiaklusterin avainyritysten tilauskanta onkin toistaiseksi säilynyt hyvällä tasolla ja uusia investointeja on tulossa. Energian säästöön ja käytön tehostamiseen liittyvä kysyntä kasvaa globaalisti kiihtyvällä nopeudella, joten alueen energiateknologian keskittymän tulevaisuuden näkymät ovat erinomaiset. Rakennusalalla trendi osoitti vielä alkuvuodesta erittäin reipasta kasvua, joka oli selvästi koko maan trendin yläpuolella. Myös kaupan alalla oltiin alkuvuodesta selvässä kasvussa. Alueen maatalouden asema on yhä edelleen vahva. Maatilojen rakennetta kehitetään, mutta tahti on jonkun verran hiipunut. Tiettyä epävarmuutta tulevaisuudesta on havaittavissa. Korkeat energiakustannukset rasittavat lasinalaisviljelyn kannattavuutta. Turkistarhojen asema on vahva turkisnahkojen hyvän hintatason ansiosta. Tällä hetkellä eri toimialojen näkymät ovat kuitenkin epävarmat ja tunnelmat odottavat. Elinkeinoelämän keskusliiton elokuun suhdannebarometrin mukaan sekä teollisuuden ja rakentamisen että palveluiden suhdannetilanne kohentui pohjalaismaakunnissa keväällä ja alkukesällä, mutta tilanne oli yhä normaalia huonompi. Teollisuuden ja rakentamisen osalta odotukset ovat lievästi aiempaa synkemmät. Palveluiden osalta lähitulevaisuuden odotukset ovat parantuneet ja näkymät ovat hieman koko maan keskiarvoa suotuisammat. Etlan huhtikuussa 2012 tekemän ennusteen mukaan Pohjanmaan bruttokansantuotteen kasvu jää tänä vuonna puoleen prosenttiin. Lähivuosina kasvun ennakoidaan olevan noin kolmen prosentin luokkaa eli osapuilleen samaa tasoa koko maan kasvun kanssa. Etla on kuitenkin ilmoittanut laskevansa syksyn ennusteessaan ainakin ensi vuoden lukemia. Työttömyysaste on Pohjanmaalla säilynyt koko maata matalammalla tasolla. Alkuvuonna 2012 työttömyysaste on ollut jatkuvasti Manner-Suomen matalin, keskimäärin 5,9 %. Työttömyyden alueellinen jakauma on maakunnan sisällä suhteellisen tasai-

5 5 nen. Työttömyysaste oli vuoden alkupuoliskolla muuta maakuntaa merkittävästi korkeampi lähinnä Kaskisissa (14,2 %), jossa Metsä-Botnian sellutehtaan lakkauttamisen vaikutukset näkyvät yhä. Myös suurimmissa kaupungeissa Pietarsaaressa ja Vaasassa työttömyysaste on jossain määrin muuta maakuntaa korkeampi. Pitkäaikaistyöttömien määrä on huolestuttava ja nuorisotyöttömyys on viime aikoina kasvanut. Työllisyystilanteen kehittymistä on tällä hetkellä vaikea arvioida. Vaasanseudun energiaklusterin yritykset rekrytoivat edelleen lisää työvoimaa. Pietarsaaren seudulla rekrytoidaan edelleen erityisesti metalli-, elintarvike- ja hoitoalalla. Suupohjan rannikkoseudulla metalliala potee jossain määrin työvoimapulaa. Etlan ennusteen mukaan Pohjanmaan työllisyystilanne tulee paranemaan myös lähivuosina ja työllisyysaste tulee pysymään jonkin verran koko maan tasoa korkeampana. Yleinen epävarmuus kuitenkin heikentää erilaisten arvioiden ja ennusteiden luotettavuutta. Uhkakuvien toteutuminen saattaa muuttaa tilannetta nopeastikin. Väestönkasvu on Pohjanmaalla ollut pitkään positiivista. Vuonna 2011 väkiluku kasvoi maakuntien välisessä vertailussa neljänneksi nopeimmin (1 160 henkilöllä eli 0,7 prosenttia) ja vuoden lopussa Pohjanmaalla oli asukasta. Vuoden 2012 alkupuoliskolla väkiluvun kasvu on kuitenkin jossain määrin hidastunut verrattuna kahden viime vuoden alkupuoliskoihin. Väestönkasvu jakautuu Pohjanmaalla moniin muihin alueisiin verrattuna suhteellisen tasaisesti. Pohjanmaan 16 kunnasta vain viidessä väestön määrä laski vuosina Näistä kunnista kolme, Närpiö, Kristiinankaupunki ja Kaskinen, sijaitsee Suupohjan rannikkoseudulla. Suupohjan rannikkoseutu onkin seutukunnista ainoa, jossa väestömäärä on laskenut tasaisesti jo pitkään. Muissa seutukunnissa, ja erityisesti Vaasan seudulla, kehitys on 2000-luvulla ollut varsin positiivista. Esimerkiksi vuonna 2011 kasvoi väkiluku Vaasan seudulla seutukunnista 4. nopeimmin, Kyrönmaalla 19. nopeimmin ja Pietarsaaren seudullakin 20. nopeimmin. Vaasan seutu pitää pintansa myös pidemmällä viiden vuoden aikavälillä , jolloin sijoitus seutukuntien välisessä vertailussa on kuudes. Pohjanmaan väkilukua kasvattavat syntyneiden enemmyys ja maahanmuutto. Pohjanmaalle on viime vuosina muuttanut mukavasti väkeä ulkomailta, mutta maan sisäisessä muuttoliikkeessä maakunta menettää asukkaita jatkuvasti. Pohjanmaa on menettänyt 2000-luvulla väkeä erityisesti Uudellemaalle, Varsinais-Suomeen ja Pirkanmaalle. Muuttovoittoa Pohjanmaa on puolestaan saanut eniten Etelä- ja Keski-Pohjanmaan maakunnista. Jatkossa Pohjanmaan toimialojen kehitykseen vaikuttaa ratkaisevasti se, miten Euroopan talousongelmat onnistutaan ratkaisemaan ja mitä heijastusvaikutuksia kriisillä on alueen elinkeinoelämään. EU on edelleen alueen teollisuuden tärkein vientialue, vaikka erityisesti Aasian markkinoiden merkitys on viime vuosina kasvanut. Huolta aiheuttaa myös Kiinan kasvuvauhdin hiipuminen sekä USA:n velkaantumisen kiihtyminen. Alueen kansainvälinen teollisuus luo vaurautta, mutta tekee toisaalta elinkeinorakenteesta varsin suhdanneherkän. Paineet tuotannon siirtämisestä halvempien tuotantokustannusten maihin ja lähemmäksi markkinoita kasvavat jatkuvasti.

6 6 3. Maakuntaohjelman toteuttaminen 3.1. Maakuntaohjelman toteuttamisessa hyödynnettävät rahoitusinstrumentit ja ohjelmat Maakuntaohjelman toteuttaminen rahoitetaan pääsääntöisesti valtion, kuntien ja EUohjelmien rahoituksella. Lisäksi maakuntaohjelman toteuttamiseen saadaan ohjelmiin sitomatonta maakunnan kehittämisrahaa, mikä mahdollistaa Pohjanmaan omista lähtökohdista nousevien kehittämishankkeiden toteuttamisen. Vuosina maakuntaohjelman mukaisiin hankkeisiin on tarjolla entistä vähemmän rahoitusta. Nykyinen EU-ohjelmakausi päättyy vuoden 2013 lopussa, joten painopiste tulee olemaan olemassa olevien hankkeiden loppuun saattamisessa ja uusia hankkeita käynnistetään edellisiin vuosiin verrattuna vähän. Uusien EU-ohjelmien sisällöstä ja rahoituksesta puolestaan ei vielä ole varmuutta ja uuden kauden käynnistyminen vaatinee aikansa. Lisäksi ohjelmiin sitomattomaan maakunnan kehittämisrahaan kohdistuu vuonna 2013 edelleen voimakkaita leikkauksia. Näin ollen tämä toteuttamissuunnitelma laaditaan tilanteessa, jossa toimenpiteiden rahoitus vuodesta 2014 lähtien on normaalitilannetta merkittävästi epävarmempaa Ohjelmiin sitomaton maakunnan kehittämisraha Maakunnan sitomattomilla kehittämisrahoilla on ollut keskeinen rooli maakunnan kokonaisvaltaisen kehittämisen kannalta. Voimavaroja on pystytty suuntaamaan muun muassa sellaisiin kehittämishankkeisiin, joita on EU-ohjelmien toimintalinjojen puitteissa vaikea priorisoida, kuten elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä välillisesti parantaville kulttuuri- ja koulutussektorin hankkeille. Maakunnan kehittämisrahaan kohdistuneet leikkaukset ovat merkittävästi heikentäneet maakunnan omista lähtökohdista suunniteltujen ja maakunnan kehityksen kannalta merkittävien kehittämishankkeiden toteuttamismahdollisuuksia. On välttämätöntä, että maakunnilla on jatkossakin käytössään rahoitusinstrumentteja, joiden puitteissa voidaan toteuttaa maakunnan omien erityispiirteiden mukaisia kehittämistoimenpiteitä. Tämä on tärkeää erityisesti Pohjanmaalla, jossa EU-rahoituksen taso on suhteellisen matala Kansalliset kehittämisohjelmat Maakunnan kehittämisrahalla rahoitetaan osittain myös osaamiskeskusohjelmaa (OS- KE) sekä aiemmin koheesio- ja kilpailukykyohjelmaa (KOKO). KOKO-ohjelma kuitenkin lopetettiin kesken toimintakauden vuoden 2012 alusta lukien. Osaamiskeskusohjelma (OSKE) Länsi-Suomen osaamiskeskus on osaamiskeskuskaudella mukana Energiateknologiaklusterissa ja Meriklusterissa. Lisäksi Vaasan seutu hyväksyttiin vuonna 2011 täysjäseneksi Digitaalisten sisältöjen klusteriohjelmaan, jonka toteutuksesta alueellamme vastaa Åbo Akademin MediaCity sekä Länsi-Suomen muotoilukeskus MUOVA. Kaikkia klusteriohjelmia koordinoi Pohjanmaalla Teknologiakeskus Merino-

7 7 va. Merinova toimii myös Energiateknologiaklusterin valtakunnallisena koordinaattorina. Energiateknologian klusteriohjelmassa Pohjanmaan painopistealueita ovat sähkötekniikka, teollisuuden energiaratkaisut ja hajautettu energiantuotanto. Sähkötekniikan osalta syvennytään sähkönjakeluun ja informaatio- ja kommunikaatioteknologian käyttöön sähkötekniikassa sekä sähkökäyttöihin. Teollisuuden energiaratkaisuissa keskitytään energiamarkkinoihin liittyviin asioihin ja hajautetussa energiantuotannossa tuuli- ja aurinkoenergiaan. Tavoitteena on luoda vetovoimaisia innovaatioympäristöjä ja kasvuhakuista ja kansainvälistä liiketoimintaa sekä uudistaa liiketoimintaa ja kilpailukykyä. Meriosaamisklusterin tavoitteena on kehittää laivateollisuuden ja veneenrakennuksen huippuosaamista teknologiajohtajuuden ja kustannuskilpailukyvyn ylläpitämiseksi ja edelleen parantamiseksi. Pohjanmaalla Meriklusteriohjelman puitteissa keskitytään vastaamaan alihankkijoiden kohtaamiin haasteisiin kansainvälisillä markkinoilla ja etenkin Kiinassa, johon osa päämiehistä on laajentanut toimintaansa. Osana toimintaa on kehitetty kansainvälistymismenetelmä, jota yritykset voivat hyödyntää asettuessaan ulkomaille. Toinen keskeinen osa-alue on kilpailukyvyn parantaminen. Tähän liittyy tuottavuuden lisääminen, jossa keskeisiä tekijöitä ovat automatisointi ja tehokas tuotantoprosessi. Myös uusien ympäristöystävällisten toimintatapojen ja materiaalien kehittäminen on oleellinen osa tulevaisuuden kilpailukykyä. Digitaalisten sisältöjen klusteriohjelmassa Vaasan seudun painopisteenä on erityyppisten sisältöjen kehittäminen eri medioihin ja käyttäjälähtöinen testaus. Toinen tärkeä osaamisalue on monikielinen viestintä ja sisällönhallinta. Toimintaan sisältyy yritysläheisiä kehittämis- ja tutkimushankkeita, verkostojen rakentamista sekä tiedon ja osaamisen siirtämistä yrityksiin. Klusterin verkostojen kautta voidaan tarjota yritysten kehitys- ja kansainvälistymispalveluja. Osaamiskeskusohjelma päättyy vuoden 2013 lopussa. Ohjelma ei tule jatkumaan sellaisenaan, mutta korvaava ohjelma on suunnitteilla. On tärkeää, että Pohjanmaan osaamiskeskittymät ovat mukana myös uudessa innovaatiopoliittisessa ohjelmassa Koheesio- ja kilpailukykyohjelma (KOKO) KOKO-ohjelmaa toteutettiin vuosina Pohjanmaalla kolmella alueella: Pietarsaaren seutukunnassa, Vaasanseudulla (Vaasan ja Kyrönmaan seutukunnat) ja Suupohjan rannikkoseudulla. KOKO-ohjelma lopetettiin yllättäen kesken toimintakauden vuoden 2012 alussa. Maakunnan kehittämisrahaan kohdistuneet suuret leikkaukset ja KOKO-ohjelman lopettaminen hankaloittivat merkittävästi maakunnan kehittämistyötä. Osa KOKOohjelman puitteissa suunnitelluista hankkeista pystyttiin toteuttamaan EAKRosarahoitteisina, mutta useita maakunnan kehittämisen kannalta tärkeitä hankkeita jäi toteutumatta.

8 EU-ohjelmat Koska nykyinen EU-ohjelmakausi päättyy vuoden 2013 lopussa, seuraavassa esitetyt painotukset koskevat vain vuotta EU-ohjelmien rahoitus on esitetty liitteessä 2 (MYAK-taulukot). Länsi-Suomen EAKR-toimenpideohjelma Pohjanmaalla keskitytään EAKR-ohjelman puitteissa erityisesti yrittäjyyden edistämiseen sekä innovaatiojärjestelmien ja -ympäristöjen kehittämiseen alueellisella ja paikallisella tasolla. Lisäksi EAKR-ohjelman kautta tuetaan jossain määrin yritystoiminnan edellytyksiä edistäviä kulttuuri- ja ympäristöhankkeita. EAKR-ohjelman toimintalinjat ovat: 1) yritystoiminnan edistäminen, 2) innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen, 3) alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen sekä 4) suurten kaupunkiseutujen kehittämisosio. Länsi-Suomen yhteisiä erityisteemoja puolestaan ovat: 1) kärkiklustereiden kehittäminen, 2) innovaatio- ja oppimisympäristöjen kehittäminen, 3) kansainvälisen vetovoimaisuuden lisääminen sekä 4) hyvinvointipalvelujen innovatiivinen kehittäminen. Erityisteemojen puitteissa rahoitetaan ylimaakunnallisia hankkeita Länsi-Suomen alueella. Pohjanmaan liitto Pohjanmaan liitto panostaa vuonna 2013 Länsi-Suomen EAKR-ohjelman toteuttamisessa seuraaviin hankekokonaisuuksiin: Innovaatiojärjestelmän kehittämistä tukeva kansainvälinen kärkiosaaminen yhdistettynä älykkääseen erikoistumiseen. Useamman yliopiston ja korkeakoulun ja muun julkisen sektorin sekä elinkeinoelämän yhteiskäyttöön tulevien innovaatioympäristöjen kehittäminen. Maakuntaohjelmassa tunnistettujen kärkitoimialojen kehittämistä tukevat hankkeet. Jokainen hankekokonaisuus sisältää yhden tai useamman hankkeen. Ensisijaisia hankkeita ovat ne, jotka ovat maakunnallisia tai seutukunnallisia. Liitto painottaa etenkin keskeisten hankekokonaisuuksien tunnistamista, hallinnon toimivuuden varmistamista sekä rahoitusmahdollisuuksista tiedottamista keskustelemalla eri yhteistyökumppaneiden kanssa niin maakunnan sisällä kuin sen ulkopuolellakin. Liitto painostaa Länsi- Suomen EAKR-ohjelman toteuttamisessa toimintalinjoihin 1, 2, 3 ja 4. Pohjanmaan ELY-keskus, Työllisyys, yrittäjyys ja osaaminen Alueen pk-yrityksistä löytyy laadukkaita kehittämishankkeita sekä vientiin, tuotekehitykseen että tuotantomenetelmien ja -prosessien kehittämiseen liittyen. Kehittämishankkeita löytyy myös sekä yritysten tuotantoprosessien että tuotteiden ekotehokkuuteen liittyen. Kyseisiä kehittämishankkeita tulee jatkossakin pystyä tukemaan sekä avustuksilla että asiantuntemuksella. Vahvoja toimialoja alueella on paljon mm. energia-, metalli-, vene- ja muovi-, puu ja valmistaloteollisuus sekä KIBS-alat. Globaalitalous tarjoaa alueelle sekä mahdollisuuksia että uhkakuvia. Kehitys ei synny itsestään, eikä ilman määrätietoisia ponnisteluja ja tukea.

9 9 Alueella toimiva laaja alihankintaverkosto on myös suurten haasteiden edessä kilpaillessaan maailmanlaajuisesti suurten veturiyritysten alihankinnoista. Tämä asettaa alihankintayrityksille vaatimuksia jalostusasteen, tuottavuuden ja tuotekehityksen osalta. Yhteistyössä alueen elinkeinoyhtiöiden ja projektirahoitusta hyödyntäen tulee parantaa alihankintayritysten toimintamahdollisuuksia myös jatkossa. Resursseja varataan myös luovan talouden ja hyvinvointipalvelu-alojen toimintaedellytysten parantamiseen ja kehittämiseen. Etenkin musiikki- ja media-alalla löytyy kasvupotentiaalia alueella. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö ja luonnonvarat Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue keskittyy vuonna 2013 Länsi-Suomen EAKRohjelman toteuttamisessa toimintalinjaan 3 kuuluviin hankekokonaisuuksiin. Toimintalinjan puitteissa rahoitetaan seuraavanlaisia ympäristöön liittyviä hankekokonaisuuksia: luontokohteiden hoitoa ja ennallistamista esimerkiksi tulviin tai happamiin sulfaattimaihin liittyvää riskikartoitusta luonto- ja kulttuuriympäristöhankkeita vesistöjen kunnostusta tai muita vesistönhoidon toimenpiteitä koskevaa suunnittelua ympäristöneuvontahankkeita Merenkurkun maailmanperintökohteen kehittämishankkeita. Jokainen hankekokonaisuus sisältää yhden tai useamman hankkeen. Ensisijaisia hankkeita ovat ne, jotka vaikutusalueeltaan ovat koko seutukunnan tai useamman kunnan kattavia. ELY-keskus pyrkii keskustelemalla eri yhteistyökumppaneiden kanssa tunnistamaan ja kehittämään hankekokonaisuuksia, tiedottamaan rahoitusmahdollisuuksista sekä varmistamaan hankehallinnon toimivuuden. Ohjelmareservi Ylimaakunnallisiin hankkeisiin ei varata ohjelmareserviä, sillä uusia projekteja ei ehditä toteuttaa jäljellä olevan ohjelmakauden aikana. Manner-Suomen ESR-ohjelma ESR-ohjelman alueellisen osion Länsi-Suomen suuralueen toimintalinjat ovat: 1) työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen, 2) työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäisy, 3) työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis- ja palvelujärjestelmien kehittäminen, 4) jäsenvaltioiden ja alueiden yhteistyö ESR-toiminnassa sekä 5) Länsi-Suomen suuralueen yhteiset teemat (ks. EAKR-ohjelma).

10 10 Pohjanmaan ELY-keskus ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ruotsinkielinen opetustoimen palveluyksikkö (LSSAVI ruotsinkielinen yksikkö) Työ- ja elinkeinoministeriön ohjauskirjeen (TEM 1355/ /2012, ) mukaisia Manner-Suomen ESR-ohjelman seurantakomitean linjauksia on noudatettu niin, että ESR-varoja käytetään tehostetusti täydentämään kansallisia varoin rahoitettuja toimenpiteitä vaikeutuneen talous- ja työllisyystilanteen aiheuttamien työttömyysongelmien helpottamiseksi ja työllisyyden edistämiseksi. Lisäksi seurantakomitea painottaa toimia alueellisten työttömyysongelmien ennaltaehkäisyyn ja hoitoon. Valtioneuvoston vuosien kehyspäätöksen mukaisesti myös yrittäjyyttä, uutta liiketoimintaa ja uusia työpaikkoja luoviin toimenpiteisiin on suunnattava rahoitusta. Samaisessa TEM:in kirjeessä todetaan, että talousarvion varoja voidaan painottaa ohjelman toimintalinjoja ohjelma-asiakirjassa annetuista prosenttisuuksista poikkeavalla tavalla. Painotuksissa otetaan huomioon ne toimintalinjat, joilla katsotaan olevan suurimmat välittömät vaikutukset työllisyyteen. Osaamisen kohdalla otetaan entistä enemmän huomioon työelämäläheinen kehittäminen kaikilla koulutusasteilla. Pohjanmaan ELY-keskus painottaa tässä vaiheessa ESR-ohjelman toimintalinjoja 1 ja 2. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan ESR-hankkeiden osalta painopisteet sijoittuvat kuitenkin pääosin toimintalinjaan 3. Ottaen huomioon yllä mainitut kriteerit ELY-keskuksen ja LSS AVI:n ruotsinkielisen yksikön ohjeistamat painopisteet Euroopan sosiaalirahaston osalta ovat seuraavat: Elinkeinoyhtiöiden ja oppilaitosten yhteistyön tiivistäminen yritysverkkojen rakentamisessa sekä niiden koulutus ja kehittämistarpeiden toteuttamisessa, erityisesti yhteishankintakoulutusta hyödyntäen. Joustavasti ja yhteistyötä tiivistäen toteutetaan tuotteistettuja asiantuntijapalveluita, kehittämisohjelmia ja koulutuksia. Tavoitteena on palvella sekä aloittavia että jo toiminnassa olevia pk-yrityksiä toimintansa kehittämisessä (mm. tuotanto, laatu, kilpailukyky, kansainvälistyminen). Yrittäjyyttä edistetään myös starttirahoituksen avulla. Yrittäjyyskasvatusta edistävien koulutusmallien kehittäminen läpäisyperiaatteella toisen asteen oppilaitoksissa. Nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen. Nuorten ja vastavalmistuneiden työttömyyden kasvua ja pitkäaikaistyöttömyyttä ehkäistään koulutuksen, palkkatuetun työn sekä työnetsijätyyppisten ja muiden uusien aktivoivien toimien keinoin. Nuorten ja vaikeasti työllistyvien osalta toiminnalla tähdätään myös laajempaan yhteistyöhön ja yhteisvastuullisuuteen kuntasektorin sekä muiden toimijoiden kanssa. Vaikeassa työmarkkinatilanteessa oleville nuorille sekä toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa opintojensa kanssa vaikeuksissa oleville nuorille suunnattujen täsmäpalvelujen kehittäminen työelämän ja koulutuksen nivelvaiheessa. Toteutetaan laajana hankkeena viranomaisten ja nuorten työpajojen yhteistyönä. Toteutetaan sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan alaisia hankkeita, joissa kohderyhmänä on työelämästä syrjäytynyt väestönosa eli työttömyyden kova ydin. Tuetaan hankkeita, jotka edistävät erityisesti korkea-asteen koulutusorganisaatioiden innovaatiopalvelujärjestelmien kehittämistä yhteistyössä yritysten kanssa. Työn ja koulutuksen joustavasti yhteen sovittavien oppimisympäristöjen kehittämishankkeiden toteuttaminen toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa ja aikuiskoulutuksessa. Ennakointitoiminnan kehittämistä jatketaan.

11 11 Maahanmuuttajien kotoutumista ja työmarkkinoille kiinnittymistä edistetään. Hanketoimintaa suunnataan myös työperusteisen maahanmuuton edistämiseen työvoiman kysyntätilanteissa. Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden kehittäminen ja lisääminen kaikilla koulutusasteilla. Tavoitteena on koulutuspolkujen monimuotoistumisen ja yksilöllistymisen edistäminen ja eri ikäluokkien yhdenvertaisuuden parantaminen sekä syrjäytymisen ehkäisy. Alueellisten osaamisverkostojen kehittäminen ja vahvistaminen eri koulutusasteiden välillä sekä saman asteen koulutustoimijoiden välillä hyvien yhteisvaikutusten saavuttamiseksi. Pohjanmaan ELY-keskus on Euroopan sosiaalirahaston varoin edelleen valmis tukemaan yhteen sovittavaa toimintaa aluekehitysvaroihin liittyen. Vaikka yllä oleviin painotuksiin suunnataan pääosa ESR-rahoituksesta, on ELY-keskuksella harkintansa mukaan mahdollista rahoittaa myös muita ohjelma-asiakirjan mukaisia hankkeita. Pohjanmaan liiton näkemys on, että ESR-ohjelman alueellisen tuen kautta liitolle osoitetut vähäiset resurssit huomioiden tehokkaiden, maakunnan kehitystä tukevien hankekokonaisuuksien luominen ei ole mahdollista. Tästä syystä liiton ei myöskään ole tarkoituksenmukaista osallistua ESR-ohjelman rahoitukseen. Sen sijaan ELY-keskus voi hyödyntää niitä toimenpidevaroja, jotka suunnataan suoraan pienille ja keskisuurille yrityksille. Toimenpiteet täydentävät siten liiton yleisiä kehityshankkeita tavalla, joka olennaisesti tukee maakunnan elinkeinoelämän kehitystä. Tähän perustuen Pohjanmaan liitto on edelleen valmis luopumaan omasta ESR-ohjelman rahoituksestaan ELYkeskuksen hyväksi. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Ohjelman keskeisenä tavoitteena on parantaa maa- ja metsätalouden kilpailukykyä, tukea ympäristöystävällistä ja kestävää maataloutta, edistää maaseudun ihmisten hyvinvointia, monipuolistaa yritystoimintaa sekä kannustaa paikallislähtöiseen kehittämistyöhön. Kehittämistyön perusta on maaseudun asukkaiden, yrittäjien tai muiden toimijoiden yhteiset tarpeet. Maaseudun elinvoimaisuuden ja toimivuuden kannalta on tärkeää, että viljelijät, maaseutuyrittäjät, kehittäjät ja muut asiantuntijat suunnittelevat ja toteuttavat hankkeita tiiviissä yhteistyössä. Maaseudun kehittämisohjelmasta rahoitetaan sellaisia hankkeita jotka vahvistavat maaseudun elinvoimaisuutta, kehittävät maaseudun elinkeinoelämää sekä lisäävät maaseutuväestön hyvinvointia. Maaseudun monituloyrittäjyyden kehittäminen, vahvistaminen ja tukeminen sekä maaseudun mikroyritysten tukeminen on myös keskeinen tehtävä. Tavoitteena on maaseudun yritystoiminnan vahva kasvu ja samalla työpaikkojen merkittävä lisäys. Näin voidaan taata uusia tulonhankinnan tapoja sekä maaseudun omille asukkaille että maaseudulle muuttaville. Maaseudun kehittämisohjelman toteuttaminen on loppusuoralla. Kehittämiseen varatut resurssit vähenevät ohjelman loppua kohti. Kehittämisvaroja on käytetty etupainoisesti. Tämän päivän tietojen mukaan, ohjelmakaudella rahoitetut hankkeet on saatettava loppuun vuoden 2014 loppuun mennessä. Vuonna 2013 rahoitettavien hankkeiden toteuttamiseen käytettävissä oleva aika on siis suhteellisen lyhyt. Vuoden 2013 rahoitustoiminnan pääpaino tulee olemaan yritystuissa. Noin 80 % yrityksille suunnatuista tukivaroista on myönnetty investointeihin. Kehittämisavustuksen suosio on ollut yllättävän

12 12 pieni. Kehittämistuen käytön lisääminen, tuotteiden, markkinoinnin ja liiketoimintaosaamisen kehittämiseen, edistäisi maaseudun yritysten kilpailukykyä ja kasvua. Maaseudun kehittämisohjelmalla rahoitetaan myös Leader-toimintaryhmien ohjelmia, joiden tavoitteena on paikallisten valmiuksien kehittäminen työllisyyden parantamiseksi ja toiminnan monipuolistamiseksi. Toimintaryhmät Pohjanmaalla ovat Aktion Österbotten r.f. ja YHYRES r.y. Ohjelman viimeisenä vuotena YHYRES-kehittämisyhdistys ry:n käytettävissä olevat Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman varat ovat ohjelman alkukausipainotteisuuden takia hyvin rajalliset. Tarkka summa selviää vasta maa- ja metsätalousministeriön ohjelman seurantakomitean päätettyä palautuvien varojen jaosta Käytettävissä olevat varat kohdennetaan ensisijaisesti yhteisöjen, kuten kylien toiminnallisuutta ja yhteisöllisyyttä lisääviin kehittämishankkeisiin. Toinen tärkeä painopiste on yhteisöjen kansainvälisten yhteyksien lisääminen ja hyvien käytäntöjen siirtäminen. Kolmas painopiste on elinkeinojen kehittäminen. Kaikissa toimenpiteissä ensisijaisena kohderyhmänä ovat nuoret. Yritystuet kohdistetaan ensisijaisesti innovatiivisiin ja alueen elinkeinoelämää monipuolistaviin investointeihin ja muihin kehittämistoimenpiteisiin. Erityisesti painotetaan työpaikkojen lisäämistä. Aktion Österbotten jatkaa toimintaansa viime vuoden painotusten mukaisesti. Suomen elinkeinokalatalouden toimintaohjelma Elinkeinokalatalouteen liittyviä investointi- ja kehittämishankkeita rahoitetaan Euroopan kalatalousrahastosta (EKTR). Toimenpiteiden tärkein tavoite on parantaa elinkeinokalatalouden kannattavuutta ja kilpailukykyä kalavarojen kestävän käytön periaatteiden mukaisesti. Rajat ylittävän yhteistyön (Interreg IV A) ohjelma Botnia-Atlantica Botnia-Atlantica-ohjelman tavoitteena on vahvistaa yhteistoiminnan rakenteita ja kasvua ohjelma-alueella, johon kuuluu alueita Suomesta, Ruotsista ja Norjasta. Suomessa varsinainen ohjelma-alue käsittää Pohjanmaan lisäksi Keski-Pohjanmaan ja Satakunnan maakunnat. Ruotsista mukana ovat Västerbottenin ja Västernorrlannin läänit sekä Nordanstigin kunta. Norjasta mukana on Nordland fylke. Lisäksi ohjelmaan osallistuu Etelä-Pohjanmaan maakunta Suomesta ja Gävleborgin lääni Ruotsista ns. rajoittuvina alueina. Ohjelmalla rahoitetaan osallistuvien alueiden välisiä yhteisiä hankkeita. Ohjelman avulla on mahdollista rahoittaa kuuden teeman alaisia hankkeita: ympäristö, liikenne, yhteenkuuluvuus, osaaminen, elinkeinoelämä ja yhteiskunta.

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä 3.3.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö 24.2.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi TEMin hallinnonalan itse toteuttamien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus 31.8.2010 Maija Tuominen, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS

POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS Jaana Tuhkalainen, EU-koordinaattori Eija Pihlaja, yritysrahoituspäällikkö Merja Hilpinen, EU-koordinaattori Anu Isoahde, EU-koordinaattori Pohjois-Savon ELY-keskus 16.4.2010 1

Lisätiedot

Kanta-Hämeen maakunnan yhteistyöasiakirja vuodelle 2011 ja alustava yhteistyöasiakirja vuodelle 2012

Kanta-Hämeen maakunnan yhteistyöasiakirja vuodelle 2011 ja alustava yhteistyöasiakirja vuodelle 2012 Hämeen yhteistyöryhmä Kanta-Hämeen maakunnan yhteistyöasiakirja vuodelle 2011 ja alustava yhteistyöasiakirja vuodelle 2012 Yleistä Rakennerahastolain mukaan maakunnan yhteistyöasiakirja koskee alueellinen

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku 18.1.2016 Länsi-Suomen alueen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Euroopan Sosiaalirahaston rahoitus, rahoitushaku Länsi-Suomessa Rahoitusasiantuntija Keski-Suomen ELY-keskus Mitä rakennerahastot ovat?

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013/ 4.6.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013

Lisätiedot

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Satu Sikanen 13.3.2014 Rakennerahasto-ohjelmassa esitettyjä kehittämishaasteita

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta 1.10.2014 Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten maakunta Missä ollaan tilastoja Hyvinvointikertomus

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

Kainuun ELY-keskus 2013

Kainuun ELY-keskus 2013 Kainuun ELY-keskus 2013 haasteita, painotuksia ja toimenpiteitä KAINUUN TYÖLLISYYSFOORUMI - SOLIDARCITY KONFERENSSI 9.10.2012 Kainuun ELY-keskus Strategiapäällikkö Juha Puranen Haasteita, painotuksia 2013+

Lisätiedot

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 2.9.2016 ERM ennakoidun rakennemuutoksen varautumissuunnitelma Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa

Lisätiedot

EAKR -yritystuet 2014-2020

EAKR -yritystuet 2014-2020 EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten

Lisätiedot

ESR:n toimintalinjat ja rahoitettava toiminta

ESR:n toimintalinjat ja rahoitettava toiminta ESR:n toimintalinjat ja rahoitettava toiminta 22.5.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Yksi ohjelma, joka pitää sisällään ESR- ja EAKR- rahoitukset Valtakunnalliset

Lisätiedot

Keskustelukysymykset analyysiryhmälle 12.1.2016

Keskustelukysymykset analyysiryhmälle 12.1.2016 Muutosjoustavuuden ja riskien analysointi Keskustelukysymykset analyysiryhmälle 12.1.2016 Tausta aineistoa löytyy osoitteesta http://www.pohjanmaalukuina.fi/aluetalous/erm/. Kysymys 1: Teollisuustoimialojen

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Kanta-Hämeen maakunnan yhteistyöasiakirja vuodelle 2010 ja alustava yhteistyöasiakirja vuodelle 2011

Kanta-Hämeen maakunnan yhteistyöasiakirja vuodelle 2010 ja alustava yhteistyöasiakirja vuodelle 2011 Hämeen yhteistyöryhmä Kanta-Hämeen maakunnan yhteistyöasiakirja vuodelle 2010 ja alustava yhteistyöasiakirja vuodelle 2011 Yleistä Rakennerahastolain mukaan maakunnan yhteistyöasiakirja koskee alueellinen

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Raahe 7.2.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta Tavoitteena vähentää alueiden

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli 2007 2014 klusterivalinnat vuosiksi 2011 2014 MYR 27.4.2010 Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto KESKI-SUOMEN MAAKUNNALLISET KLUSTERIT JA OSAAMISKESKUSALAT

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa

Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 3.11.2010 Ammattikoulutuksen kriittiset tehtävät

Lisätiedot

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v. 2015 TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä Vuonna 2015 myönnetty ELY keskusten yritysrahoitus Rahoitusmuoto Milj. euroa Myönnetty

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 57 07.10.2015 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 50 19.10.2015 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 07.10.2015 57 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2016 EAKR-haku

Lisätiedot

6Aika-strategian ohjausryhmä

6Aika-strategian ohjausryhmä 6Aika-strategian ohjausryhmä Sähköpostikokous 17.1.2017 klo 13-17 Muistio 1. ESR-haun hakusisällöt ja 6Aika-kriteerien asettaminen Tausta päätöksenteon pohjaksi ja päätösesitys: 6Aika-johtoryhmän kokouksessa

Lisätiedot

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut?

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? Näkökulmia muutoksen hallitsemiseen Sysmässä, Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Rahoitusyksikkö Ohjelmakauden muutos on tuonut

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

Alueiden resilienssin eli muutosjoustavuuden arviointi. Satakuntaliitto

Alueiden resilienssin eli muutosjoustavuuden arviointi. Satakuntaliitto Alueiden resilienssin eli muutosjoustavuuden arviointi Satakuntaliitto 26.4.2016 Resilienssi on tunnistettu keskeiseksi menestystekijäksi - muutosjoustavat alueet menestyvät Satakuntaan on laadittu uusi

Lisätiedot

Maakuntauudistus Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Maakuntauudistus Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Maakuntauudistus Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 22.2.2016 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus edistää Yrittäjyyttä, työmarkkinoiden toimintaa, osaamista ja kulttuuria Liikennejärjestelmän toimivuutta ja liikenteen

Lisätiedot

BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA. Liisa Saarenmaa MMM SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus

BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA. Liisa Saarenmaa MMM SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA Liisa Saarenmaa MMM 23.11.2015 SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus Sipilän hallitusohjelman toimintasuunnitelma Muutosohjelma, jonka tavoitteena nostaa Suomen talous

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013 Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013 Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys Laura Kelhä 6.6.2014 2007-2013 toimintalinjat EAKR 1. Yritystoiminnan edistäminen 2. Innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Maakunnallinen yhteistyö Juha S. Niemelä 27.11.2008 Yhteistyön lähtökohdat Yhdessä tekemisen kulttuuri Työllisyystilastot nousukaudenkin aikana

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen Varsinais-Suomen alueen painotukset 2 ESR-haussa etusijalla ovat hankkeet, jotka perustuvat todelliseen tarpeeseen ja joissa jo hakuvaiheessa

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 242 324 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 20230 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen strategisia linjauksia vuosille

Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen strategisia linjauksia vuosille Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen strategisia linjauksia vuosille 2016-2019 ELY-keskuksen neuvottelukunta 9.10.2015 Liite 1 Siirrytään kaksiportaisuuteen tulosohjausasiakirjoissa 1) Strategia-asiakirja 2)

Lisätiedot

EAKR arviointisuunnitelma Marikki Järvinen Työ- ja elinkeinoministeriö

EAKR arviointisuunnitelma Marikki Järvinen Työ- ja elinkeinoministeriö EAKR arviointisuunnitelma 2007-2013 Marikki Järvinen Työ- ja elinkeinoministeriö 1. Sisältö Valmisteluprosessi Arviointityöryhmä asetettu elokuussa 2008 Valmistellut suunnitelman sekä toimintaohjelman

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi 23.- Hallitus varautuu huonoon kehitykseen Lähivuosina Suomi velkaantuu kymmenillä miljardeilla Työllisyydestä

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4 Miniseminaari 14.1.2010 Lauri, Mikonkatu 4 Heikki Aurasmaa Alivaltiosihteeri Suomen EAKR- ja ESR-rahoitus kolmena ohjelmakautena (ei sisällä Interreg- eikä alueellisen yhteistyön ohjelmia; 1995-99 ja 2000-2006

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

PORIN KAUPUNKISEUDUN KASVUSOPIMUKSEN JA INKA-OHJELMAN TILANNEKATSAUS

PORIN KAUPUNKISEUDUN KASVUSOPIMUKSEN JA INKA-OHJELMAN TILANNEKATSAUS PORIN KAUPUNKISEUDUN KASVUSOPIMUKSEN JA INKA-OHJELMAN TILANNEKATSAUS Kehittämispäällikkö Timo Aro, Porin kaupunki Satakunnan Tulevaisuusfoorumi 10.10.2013 Liisanpuisto, Pori Porin kaupunki Kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla

Koulutustarpeet 2020-luvulla Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla Koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointi- ja valmisteluryhmän esitys tutkintotarpeesta Osaaminen muutoksessa Pirkanmaan tulevaisuusfoorumi 2015 Ilpo Hanhijoki

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 18.1.2017 Myönnetty rahoitus maakunnittain 2016 Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Seurantakomitean kokous Liminka/Oulu 18.-19.5.2016 Ylitarkastaja Harri Ahlgren, työ- ja elinkeinoministeriö, yritys- ja alueosasto Ohjelman edistymistilanne

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

Suurten kaupunkiseutujen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

Suurten kaupunkiseutujen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto Suurten kaupunkiseutujen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma 14.3.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto Innovaatiokeskittymien neuvottelumenettely Merkittävimmät uudet avaukset (4-6 kaupunkiseutua)

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3% vähennys

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien 2016-2019 julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Talousvaliokunta Talousjohtaja Mika Niemelä 8.10.2015 TAE2016: TEM politiikkalohkoittain

Lisätiedot

ESR YHTEENSÄ 2, , ,421 0 EU 1, , ,211 0 Valtio 0, , ,908 0 Kunta 0, , ,303 0

ESR YHTEENSÄ 2, , ,421 0 EU 1, , ,211 0 Valtio 0, , ,908 0 Kunta 0, , ,303 0 Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma Taulukko täytetään soveltuvin osin erikseen vuosille 2017 ja 2018 9.6.2016 VAIN VALKOISELLA POHJALLA 0:LLA MERKITTYIHIN SOLUIHIN VOI TÄYTTÄÄ LUKUJA LIITE 2 Vuosi:

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 12.3.2014 RR-ELY rakennerahastorahoittajana Hämeen ELY-keskus toimii Etelä-Suomen RR-ELYnä 1.1.214

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan maakunnan ESRprojektirahoituksen

Keski-Pohjanmaan maakunnan ESRprojektirahoituksen Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Keski-Pohjanmaan maakunnan ESRprojektirahoituksen hakuohje Hakuaika päättyy 16.2.2015 I Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 ohjelmakauden ESR-projektirahoitushaku

Lisätiedot

Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä Nakkilassa

Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä Nakkilassa Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 Nakkilassa Suomen rakennerahasto-ohjelman Kestävää kasvua ja työtä vähähiiliset hankkeet ja hankehaku Satakunnassa Jyrki Tomberg Satakuntaliitto Esityksen

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen 7.11.2013 Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Nuorten työttömyys on kasvanut 2012 Syyskuun lopussa 29 721

Lisätiedot

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia EMKR varojen jakauma Komissio: - 650 milj. euroa, josta meripolitiikka noin

Lisätiedot

Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelman toteutuminen

Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelman toteutuminen Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelman 007-013 toteutuminen Ohjausryhmä ja hankkeiden yhteistapaaminen Helsinki 1.9.009 Kirsi Kaunisharju Kehittämisohjelman strateginen

Lisätiedot

Maaseudun alueelliset kehittämistoimet , valmistelun tilanne

Maaseudun alueelliset kehittämistoimet , valmistelun tilanne Maaseudun alueelliset kehittämistoimet 2014-2020, valmistelun tilanne 22.8.2013 Itä-Suomen maaseudun kehittäjät Valamossa Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Alueellinen maaseudun kehittämisen

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma MH , MYR

Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma MH , MYR Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma 2015-2016 MH 22.9.2014, MYR 26.9.2014 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pasi Lamminluoto Maakuntasuunnittelija Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma

Lisätiedot