Lomakkeiston perässä on esimerkki siitä, miten voit koota havaitsemasi muutokset yhteen. Käytä tyhjiä kuvioita muutoksen osoittamiseen.
|
|
- Helinä Karvonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kommunikoinnin perustan taitojen muutos Seuraava jäsennys auttaa määrittelemään ja arvioimaan edistymistä Voimauttavan vuorovaikutuksen jakson aikana ja sen jälkeen. Materiaali sisältää esimerkkejä, joiden avulla on helpompi tunnistaa kommunikoinnissa ja siihen läheisesti liittyvissä taidoissa tapahtunut muutos sekä keskustella siitä muiden kanssa. Työvälineen avulla sinun on mahdollista kuvata ja saada nimiä asioille, joiden olet havainnut muuttuneen vuorovaikutuksen jakson aikana. Arviointi voi perustua vuorovaikutuksessa tai arjen muissa tilanteissa tehtyihin havaintoihin. Taulukossa vasemmalla on muutoslausekkeita. Voit arvioida muutosta joko vähitellen jakson aikana tai jakson päätyttyä. Käytä taulukkoa havaintojen ja yhteisen keskustelun kirjaamiseen. Jos havaintojen tekijöitä on useampia, kokoa kaikki havainnot lopuksi yhteen taulukkoon, jotta eri tilanteissa ja ympäristöissä tapahtunut myönteinen muutos saadaan näkyväksi. On tärkeää, että muutoksen arviointiin osallistuvat tuntevat henkilön hyvin. Merkitse taulukkoon, minä päivänä kirjasit havaintosi (pvm), kuka havainnot teki (nimi) ja rastita ruutu, mikäli arvioit kyseisen asian muuttuneen verrattuna jakson alkuun tai edelliseen arviointikertaan. Havaintoja-sarakkeeseen voit kirjoittaa, miten kyseinen asia toteutuu käytännössä, juuri tällä henkilöllä. Esim. vaikuttaa rennommalta muiden läsnä ollessa > istuu kädet sylissä, koko olemus on rentoutunut. Lisäksi voit merkitä, mikäli olet huomannut asian näkyvän tietyssä videon kohdassa. Taulukon jokaista riviä ei tarvitse täyttää. Lomakkeiston perässä on esimerkki siitä, miten voit koota havaitsemasi muutokset yhteen. Käytä tyhjiä kuvioita muutoksen osoittamiseen. Edistymisen osoittamiseksi on tärkeää myös tarkastella, millaisilla valmiuksilla kumppanisi aloittaa voimauttavan vuorovaikutuksen jakson. Voit käyttää siihen Keskustelurunkoa, Aloitustyökalua tai jakson alussa kuvaamiasi videoita. Voit käyttää tätä muutostyökalua myös pelkästään, vaikket olisikaan tehnyt alkuarviointia.
2 Kommunikoinnin perustan vahvistuminen voimauttavassa vuorovaikutuksessa
3 Nimi Paikka Havaintojen kokoajat SOSIAALISET TAIDOT Miten kumppanisi toimii muiden ihmisten ja ympäristönsä kanssa? Nauttii yhdessäolosta Esimerkkejä Pvm/nimi Pvm/nimi Pvm/nimi Havaintoja / videon kohta Hymyilee enemmän muiden läsnä ollessa On rennompi muiden läsnä ollessa Hymyilee useammin kumppaneilleen Nauraa ja hykertelee iloisesti enemmän muiden kanssa Nauraa enemmän muiden hassuttelulle On vuorovaikutuksessa entistä useammin toisten kanssa Vuorovaikutustilanteet kestävät pidempään On tunnetasolla voimakkaammin yhteydessä muihin ihmisiin
4 On vuorovaikutuksessa useampien ihmisten kanssa On vuorovaikutuksessa useammin ikätovereiden kanssa Katsoo useammin kohti halutessaan jakaa kokemuksen tai yhdessäolon Pyytää useammin apua Vähemmän eristäytynyt muista ihmisistä, vetäytyy harvemmin omaan maailmaansa Vähemmän haastavaa käyttäytymistä muita kohtaan / vähemmän kontaktia ei-toivottavilla tavoilla Muita huomioita Suuntaa huomionsa toiseen ihmiseen Esimerkkejä Pvm/nimi Pvm/nimi Pvm/nimi Havaintoja / videon kohta Katsoo ja seurailee enemmän muita ihmisiä Vaikuttaa kuuntelevan enemmän kumppaneitaan Tutkii enemmän kumppaninsa kasvoja, hiuksia, vaatteita Huomaa selvemmin kumppanin tulevan
5 paikalle Tunnistaa paremmin tutun ihmisen / tutun äänen Vastaa puheeseen enemmän Vastaa toisen osoittamaan huomioon enemmän Reagoi herkemmin jos kumppanin huomio siirtyy muualle Hakee enemmän kumppanin huomiota Liikehtii useammin halutessaan huomiota Käyttää monipuolisemmin erilaisia huomionhakustrategioita Kääntyy useammin kohti kuullessaan tutun äänen Katsoo useammin kohti puhuvaa kumppaniaan Seuraa useammin kumppaninsa katseen suuntaa Osoittaa nauttivansa yhteisestä tekemisestä Muita huomioita
6 Antaa olla lähellä / jakaa henkilökohtaisen tilansa Esimerkkejä Pvm/nimi Pvm/nimi Pvm/nimi Havaintoja / videon kohta Antaa kumppanin tulla lähemmäksi kuin ennen Nauttii enemmän läheisyydestä Vaikuttaa entistä rennommalta lähikontaktissa Vaikuttaa entistä rennommalta ihmisten tullessa lähelle Muita huomioita Käyttää ja ymmärtää katsekontaktia Esimerkkejä Pvm/nimi Pvm/nimi Pvm/nimi Havaintoja / videon kohta Ottaa useammin katsekontin kumppaniin Katsekontakti on merkityksellisempi kuin ennen Vastaa useammin katsekontaktiin On katsekontaktissa pidempään Jakaa selvemmin tunnekokemuksen katseen välityksellä Ilmaisee itseään monipuolisemmin katseellaan
7 Katsekontakti on entistä intensiivisempi Tuijottaa vähemmän Käyttää ja ymmärtää ilmeitä Esimerkkejä Pvm/nimi Pvm/nimi Pvm/nimi Havaintoja / videon kohta Kykenee paremmin olemaan kasvokkain kumppaninsa kanssa On kiinnostuneempi kasvoista Nojautuu kohti kumppaninsa kasvoja, kun haluaa yhteyteen Hymyilee enemmän muiden ilmeille Reagoi enemmän muiden ilmeisiin Käyttää ilmeitä useammin On ilmeikkäämpi, käyttää monipuolisemmin erilaisia ilmeitä Ilmeet ovat entistä hienovaraisempia Katsoo kiinnostuneemmin muiden kasvoja Katsoo pidempään muiden kasvoja Jäljittelee enemmän muiden ilmeitä
8 Käyttää ja ymmärtää fyysistä kontaktia Esimerkkejä Pvm/nimi Pvm/nimi Pvm/nimi Havaintoja / videon kohta Vastaa myönteisemmin kosketukseen tai halaukseen Hakee enemmän ja aloitteellisemmin myönteistä fyysistä kontaktia Nauttii enemmän toisen ihmisen läheisyydestä Tunteiden osoittaminen koskettamalla on lisääntynyt Halaa / silittää toista useammin Käpertyy viereen / tulee kainaloon useammin Nauttii halauksista ja silityksistä enemmän Sietää tai nauttii fyysisestä kontaktista pidempään Osaa olla entistä hellempi Satuttaa harvemmin toisia fyysisessä kontaktissa Osaa paremmin olla eri ihmisten kanssa eri tavoin fyysisessä kontaktissa Käyttää fyysistä kontaktia haluamisen tai tarpeiden ilmaisemisen enemmän
9 Käyttää ja ymmärtää olemuskieltä ja muuta sanatonta viestintää Esimerkkejä Pvm/nimi Pvm/nimi Pvm/nimi Havaintoja Vastaa herkemmin muiden sanattomaan viestintään Vastaa eleisiin herkemmin Vastaa kädestä kiinni pitämiseen herkemmin Ilmaisee erilaisia asioita olemuksellaan, eleillään Vaikuttaa olemukseltaan avoimemmalta tai kutsuvammalta Itsestimuloiva toiminta (esim. keinuttelu) vähenee, kun kumppani tulee lähelle Tavoittelee enemmän muita ihmisiä Kehon kielellä ilmaiseminen on kehittynyt Osoittelee enemmän Käyttää vakiintuneita eleitä enemmän (esim. vilkuttaa jne.)
10 KOGNITIIVISET TAIDOT Miten kumppanisi osallistuu vuorovaikutukseen ja toimintaan? Ääntelee, käyttää sanoja ja puhetta merkityksellisesti Esimerkkejä Pvm/nimi Pvm/nimi Pvm/nimi Havaintoja / videon kohta Ääntelee uusilla tavoilla (esimerkkejä) Ääntelee enemmän halutessaan huomiota Ääntely on lisääntynyt Äänen käyttö ja äänen voimakkuus on vaihtelevampaa Ääntely on selkeämpää Ääntelee eriytyneemmin ja monimutkaisemmin Vaihtelee äänensävyä, korkeutta ja intonaatiota enemmän Jäljittelee muiden ääntelyä enemmän Ääntelee tarkoituksellisemmin Tuottaa puheen kaltaista ääntelyä Tuottaa uusia sanoja tai enemmän puhetta Ääntelemällä ilmaiseminen on ilmeikkäämpää Ääntely on enemmän puheen kaltaista ja selkeämpää
11 Keskittyy ja on tarkkaavainen Esimerkkejä Pvm/nimi Pvm/nimi Pvm/nimi Havaintoja / videon kohta Keskittyy paremmin toimintaan tai tehtävään Pysyy keskittyneenä pidempään Malttaa olla paikallaan pidempään On virkeämpi Sietää paremmin keskeytyksiä Osaa helpommin vaihtaa huomiota asiasta toiseen Osallistuu yhteiseen toimintaan ja toimintasarjoihin Esimerkkejä Pvm /nimi Pvm /nimi Pvm/nimi Havaintoja / videon kohta Osaa paremmin aloittaa vuorovaikutuksen Tuottaa pidempiä toimintasarjoja Osaa paremmin jakaa toiminnan toisen kanssa
12 Leikkii uusia leikkejä Leikkii kehittyneemmin, pitkäkestoisemmin Leikkii useammin Osaa paremmin ennakoida tiettyä toimintaa Vastaamisen tavat ovat lisääntyneet Osaa paremmin pyytää jatkamaan, toistamaan toimintaa, lisää On kiinnostuneempi toiminnan lopputuloksesta Jäljittelee toisten toimintaa ja käyttäytymistä Mukauttaa toimintansa kumppanin toimintaan Noudattaa paremmin ohjeita Vuorovaikutushetket muiden ihmisten kanssa ovat pidentyneet Vuorottelee eli ottaa ja antaa vuoroja Esimerkkejä Pvm/nimi Pvm/nimi Pvm/nimi Havaintoja / videon kohta Kykenee paremmin osallistumaan vuorotteluleikkeihin ja -toimintaan
13 Vuorottelee pidempään ja useampia vuoroja Osallistuu monipuolisemmin erilaisiin vuorotteluleikkeihin tai toimintaan esim. liikkumalla tuottamalla ääntä (esim. taputtaa) kasvon liikkeillä koskettamalla / taputtamalla yhdessä ääntelemällä tai sanoilla Odottaa, antaa paremmin tilaa toisen vuorolle Osaa ennakoida toisen vastausta Vuorottelu alkaa muistuttaa keskustelua tai sen harjoittelemista
14 TUNNETAIDOT Miten kumppanisi ilmaisee tunteitaan? Miten hän voi psyykkisesti, suhteessa toisiin ihmisiin? Osoittaa kiintymystä, virittyy, liittyy ja sitoutuu Esimerkkejä Pvm/nimi Pvm/nimi Pvm/nimi Havaintoja / videon kohta On tunnetasolla voimakkaammin yhteydessä toiseen vuorovaikutuksen aikana On sensitiivisempi, herkempi - osaa lukea ja virittyä kumppaniinsa Ymmärtää ihmissuhteen ja sen merkityksen Osaa paremmin hakea lohdutusta, kun tarvitsee sitä Tuntee, että toiset välittävät ja luottaa toisiin ihmisiin Esimerkkejä Pvm/nimi Pvm/nimi Pvm/nimi Havaintoja / videon kohta Osaa paremmin käyttää toista ihmistä tunteiden ja toiminnan säätelyyn Rauhoittuu kuullessaan tutun äänen Hakee rauhoittelua ja tyynnyttelyä
15 Pyytää apua Suosii tiettyjä ihmisiä Käyttäytyy eri tavoin eri ihmisten kanssa Säätelee ja kontrolloi omaa aktiivisuustasoaan Esimerkkejä Pvm/nimi Pvm/nimi Pvm/nimi Havaintoja / videon kohta Rauhoittuu paremmin, kun toinen rauhoittelee Rauhoittuu helpommin itsekseen Hyperaktiivisuus on vähentynyt Itsensä tai muiden vahingoittaminen on vähentynyt Huutaa, itkee tai hakkaa vähemmän Ilmaisee tunteitaan tilanteeseen nähden sopivammilla tavoilla, ei liian voimakkaasti Toipuu ja palautuu helpommin tunteita herättävästä tilanteesta Tunteet heittelevät vähemmän äärilaidasta toiseen Sietää häviämistä tai epäonnistumista paremmin
16 Kestää muutoksia paremmin Pystyy odottamaan rauhassa paremmin On rauhallisempi Osaa paremmin ottaa tauon vuorovaikutuksessa tai toiminnassa, kun tarvitsee sitä Tunnistaa omia ja toisen tunteita Esimerkkejä Pvm/nimi Pvm/nimi Pvm/nimi Havaintoja / videon kohta Ilmentää mielialoja käyttäytymisellään enemmän Näyttää monipuolisemmin erilaisia tunteita käyttäytymisellään Näyttää monipuolisemmin tunteita kasvojen ilmeillään Havainnoi enemmän kumppaninsa ilmeitä Välittää enemmän muista ihmisistä ja heidän tunteistaan Ilmaisee tunteitaan ja mielialojaan tietoisemmin, kertoo enemmän tunteistaan muille
17 On empaattinen, välittää miltä toisesta ihmisestä tuntuu Esimerkkejä Pvm/nimi Pvm/nimi Pvm/nimi Havaintoja / videon kohta Osoittaa olevansa tietoisempi toisten ihmisten tunteista On herkempi muiden emotionaalisille tarpeille Toisten tunneilmaisuihin vastaaminen on lisääntynyt Tuntee olonsa turvalliseksi, varmaksi ja rauhalliseksi Esimerkkejä Pvm/nimi Pvm/nimi Pvm/nimi Havaintoja / videon kohta Pelokkuus, hermostuneisuus ja ahdistununeisuus ovat vähentyneet On onnellisempi, tyytyväisempi Rauhattomuus, ärtymys ja vihaisuus ovat vähentyneet Sopeutuu paremmin muutoksiin rutiineissa Katse on kirkkaampi, kiinnostunut
18 Stereotyyppinen, itsestimuloiva käyttäytyminen on vähentynyt Tutkii enemmän ympäristöään, katselee ympärilleen Itsetuntemus Esimerkkejä Pvm/nimi Pvm/nimi Pvm/nimi Havaintoja / videon kohta Reagoi nähdessään itsensä peilistä Ilmaisee persoonallisuuttaan enemmän On huumorintajuisempi On tietoisempi itsestään ja omasta kehostaan Osoittaa enemmän mieltymyksiään, mistä pitää ja ei pidä Osaa ilmaista paremmin toiveitaan ja tarpeitaan On kiinnostuneempi omasta kehostaan
19 Itsetunto Esimerkkejä Pvm/nimi Pvm/nimi Pvm/nimi Havaintoja / videon kohta On itsevarmempi On vähemmän sulkeutunut, pidättyväinen Suhtautuu itseensä myönteisemmin Tarvitsee vähemmän vahvistusta, rohkaisua Vastaa kehumiseen enemmän Ilmaisee selkeämmin, kun haluaa lopettaa vuorovaikutuksen
20 FYYSISET TAIDOT Miten kumppanisi voi muuten? Mikä hänen fyysinen hyvinvointinsa on? Tietoisuus kehosta Esimerkkejä Pvm/nimi Pvm/nimi Pvm/nimi Havaintoja / videon kohta On tietoisempi omasta kehostaan Liikkeet ovat kontrolloidumpia Tasapaino ja koordinaatio ovat parantuneet Vähemmän kömpelö, onnettomuusherkkä : Toimintakyky, fyysinen terveys ja kipu Esimerkkejä Pvm/nimi Pvm/nimi Pvm/nimi Havaintoja / videon kohta Asento on parantunut Pään asento, pään kohottaminen on parantunut Istuu / seisoo paremmassa asennossa Ei istu niin kasassa Aktiivisuus on lisääntynyt Ympäristön tutkiminen on lisääntynyt Liikkuu enemmän Liikkeiden vaihtelu on lisääntynyt
21 Hengittäminen on helpottunut Nukkuu paremmin Vartalon ja kasvojen lihakset ovat rennommat Kasvojen ilme on pehmeämpi Fyysinen jännittyneisyys on vähentynyt Asento ja olemus on rennompi Iho, ihon väri on parempi Ihon kunto on terveempi Ahmiminen / kieltäytyminen ruoasta on vähentynyt Paino on sopivampi Ruokahalu on parantunut Ruoansulatus toimii paremmin Kipu on vähentynyt Itsestimuloiva käyttäytyminen Esimerkkejä Pvm/nimi Pvm/nimi Pvm/nimi Havaintoja / videon kohta Viettää vähemmän aikaa itsestimuloivassa toiminnassa Itsestimuloivien toimintojen kesto on lyhentynyt Toimintojen aikana osoittaa enemmän
22 mielenkiintoa ympäristöään kohtaan Toiminnot ovat lieventyneet Nauttii siitä, että kumppani liittyy mukaan itsestimuloivaan toimintaan Itsestimuloivat toiminnat ovat vähentyneet merkittävästi Rytminen, toistava liike on vähentynyt :
23 Esimerkki: X:n taidoissa tapahtunut muutos voimauttavan vuorovaikutuksen jakson aikana, lokakuu 2015 Sosiaaliset taidot Nauttii enemmän muiden seurasta On rennompi ja iloisempi ihmisten seurassa Hymyilee muille enemmän Nauraa leikille ja hassuttelulle Hakee tunneyhteyttä muihin ihmisiin On kiinnostuneempi vuorovaikutuksesta On alkanut tehdä vuorovaikutusaloitteita Katsoo kun joku saapuu huoneeseen Kognitiiviset taidot Ääntelee monipuolisemmin ja enemmän kuin ennen Jaksaa keskittyä toimintaan paremmin Vuorovaikutusleikkien valikoima on laajentunut Vuorottelee Ennakoi ja odottaa, että toinen jatkaa omalla vuorollaan Odottaa innokkaasti, mitä seuraavaksi tapahtuu: nauraa, hymyilee ja puristaa käsiään yhteen On katsekontaktissa pidempään Hakee kontaktia ja osoittaa kiintymystä, tulee halaamaan Menee äidin ja isän kainaloon
24 Tunnetaidot Reagoi omaan nimeensä On itsevarmempi ja luottavaisempi Ei vetäydy Näyttää tunteitaan Havainnoi muiden kasvonilmeitä ja tunteita Vähemmän ahdistunut Vähemmän ärtynyt Onnellisempi - hymyilee paljon Fyysiset taidot Asento parantunut Yrittää seistä enemmän Nostaa päätään enemmän Fyysinen aktiivisuus on lisääntynyt Lihakset ovat rennommat Kasvot ovat rennot ja pehmeät Koordinaatiokyky on parantunut Liikkeet ovat kontrolloidumpia Käsien suuhun laittaminen on vähentynyt
25 n (nimi) taidoissa tapahtunut muutos voimauttavan vuorovaikutuksen jakson aikana, (pvm) Sosiaaliset taidot Kognitiiviset taidot
26 Tunnetaidot Fyysiset taidot
ALOITUSTYÖKALU Voimauttavan vuorovaikutuksen aloitus. Kommunikoinnin perustan vahvuudet
Kommunikoinnin perustan vahvuudet Seuraava jäsennys auttaa hahmottamaan, millaisilla valmiuksilla kumppanisi aloittaa voimauttavan vuorovaikutuksen jakson. Käytä runkoa havaintojen ja yhteisen keskustelun
LisätiedotHYP on lyhenne sanoista Huomioivaa Yhdessäoloa Päivittäin HYP on asenne ja yhdessäolotapa:
Huomioivaa Yhdessäoloa Päivittäin ihmisille, jotka ovat vaarassa jäädä yksin HYP jakson käynnistyskokous Tutustu myös opasvihkoon Sheridan Forster: Huomioivan yhdessäolon malli HYP Mikä HYP on HYP on lyhenne
LisätiedotOmat rajat ja turvaohjeet
Omat rajat ja turvaohjeet Jokaisella ihmisellä on oikeus omaan kehoonsa. Se tarkoittaa, että myös sinä päätät itse, kuka saa koskettaa sinua. Sinä saat myös päättää, mihin paikkoihin toinen ihminen saa
LisätiedotLAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA
1 Myrskylän kunta LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Lapsen nimi: Syntymäaika: Esiopetuksessa havainnoitavia asioita: lapsen vahvuudet, opitut taidot ja mielenkiinnonkohteet syksy kevät työskentelytaidot
LisätiedotKommunikaatio ja vuorovaikutus
Kommunikaatio ja vuorovaikutus Vuorovaikutus Vuorovaikutusta on olla kontaktissa ympäristöön ja toisiin ihmisiin. Vuorovaikutus on tiedostettua tai tiedostamatonta. Kommunikaatio eli viestintä Kommunikaatio
LisätiedotS O S I A A L I S E N T Y Y L I N P R O F I I L I
S O S I A A L I S E N T Y Y L I N P R O F I I L I Sosiaalinen tyyli TYYLI Asiakeskeinen D C B A 1 Kyselevä 2 -------- Suunnitteleva -------- --------- Käynnistävä --------- 3 SINÄ 4 ----------- Rakentava
LisätiedotHei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen
Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Maarit Engberg vt. Perhekonsultti 16.03.2015 Tampere Esityksen rakenne: 1) Ensi kieli ja kehittyvä minuus 2) Kuulon merkitys ja huomioiminen arjessa 3) Tukea
LisätiedotHELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS
HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS Sisällysluettelo: 1. Vanhemmuus 2. Odotus ja synnytys 3. Vauva 0-2kk 4. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva 2kk 5. Vauva 2-6kk 6. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva
LisätiedotMitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.
Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.
LisätiedotRohkeus. Olet uskaltanut tehdä asioita, vaikka jännittäisi. Olet uskaltanut puolustaa muita ja vastustaa vääryyttä, sekä olla eri mieltä kuin muut.
Rohkeus Olet uskaltanut tehdä asioita, vaikka jännittäisi. Olet uskaltanut puolustaa muita ja vastustaa vääryyttä, sekä olla eri mieltä kuin muut. Innostus Olet suhtautunut innokkaasti ja energisesti uusiin
LisätiedotILOA JA LAATUA vaikeavammaisen ihmisen kohtaamiseen
ILOA JA LAATUA vaikeavammaisen ihmisen kohtaamiseen Kuka määrää? Kehitysvammaliiton opintopäivät 5.11.2015 Katja Burakoff Asiantuntija, puheterapeutti Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus Tikoteekki
LisätiedotAsiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus
Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus Hyvään elämään kuuluu Itsemääräämisoikeuden toteutuminen sekä oikeus kunnioittavaan kohteluun vuorovaikutukseen ja oman tahdon ilmaisuun tulla aidosti kuulluksi ja
LisätiedotPrososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015
Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015 FT, yliopistonlehtori Eira Suhonen Erityispedagogiikka Luennon teemat Turvallisessa ympäristössä on hyvä leikkiä Leikki vuorovaikutuksellisena
LisätiedotLapsen kielen kehitys I. Alle vuoden ikäisen vanhemmille. www.eksote.fi
Lapsen kielen kehitys I Alle vuoden ikäisen vanhemmille www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 LAPSEN KIELEN KEHITYS Lapsen kieli kehittyy rinnan hänen muun kehityksensä kanssa. Puhetta
LisätiedotKokemuksia huomioivan yhdessäolon mallista
Kokemuksia huomioivan yhdessäolon mallista Sillalla-seminaari 7.2.2014 Kaisa Martikainen kaisa.martikainen@kvl.fi Kehitysvammaliitto ry. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus Tikoteekki Esityksen sisällöt
LisätiedotOma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa
Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Ihminen käyttäytyy eri paikoissa eri tavalla. Olet varmasti huomannut, että julkisissa paikoissa käyttäydytään eri tavalla kuin yksityisissä paikoissa.
LisätiedotLapsen vahvuudet 4-vuotiaana
Lapsen vahvuudet 4-vuotiaana 1 Huoltajat Lapsi Neuvola Varhaiskasvatus Minä itse (lapsi piirtää oman kuvan) 2 HUOLTAJIEN LOMAKE 4-VUOTIAAN LAPSEN LAAJAAN NEUVOLATARKASTUKSEEN pvm / 20 Lapsen nimi Osoite
LisätiedotSomeBody -mittari. Omien tunteiden tunnistaminen ja ilmaiseminen. Pvm: Nimi:
SomeBody -mittari Pvm: Nimi: Arvioi asteikolla 0-10 taitoasi ja osaamistasi seuraavissa väittämissä. Asteikon toinen ääripää (0) merkitsee, ettet tunnista väittämässä ilmaistua taitoa tai osaamista itsessäsi
LisätiedotNELJÄVUOTIAAN LAPSEN KASVU JA KEHITYS. Vanhempien, varhaiskasvatuksen ja neuvolan havainnointi- ja tiedonsiirtolomake
1 NELJÄVUOTIAAN LAPSEN KASVU JA KEHITYS Vanhempien, varhaiskasvatuksen ja neuvolan havainnointi- ja tiedonsiirtolomake LAPSEN HENKILÖ TIEDOT / VARHAISKAS- VATUKSEN TIEDOT Lapsen nimi Varhaiskasvatuspaikka
LisätiedotLapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys
Lapsen tyypillinen kehitys -kommunikaatio -kielellinen kehitys Kielellinen kehitys Vauvalla on synnynnäinen kyky vastaanottaa kieltä ja tarve olla vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa Kielellinen kehitys
LisätiedotArjen hurmaa ympäristöstä. Osallistumisen hurmaa loppuseminaari 3.11.2014 Kotka Dos. Erja Rappe HY
Arjen hurmaa ympäristöstä Osallistumisen hurmaa loppuseminaari 3.11.2014 Kotka Dos. Erja Rappe HY Ympäristö Fyysinen ympäristö: luonnollinen ja rakennettu Sosiaalinen ympäristö: suhteet ihmisten välillä,
LisätiedotKohti onnistuneempia asiakastilanteita. Sähköinen versio löytyy
Kohti onnistuneempia asiakastilanteita Sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut 1 Kohti onnistuneempia asiakastilanteita Koulutushetken tarkoitus on avata sosiaalisia vuorovaikutustaitoja sekä lisätä
LisätiedotKielten rikas maailma jo ennen sanoja Kielen oppimisen varhaisvaiheet, tuen tarpeen tunnistaminen ja tukemisen keinot
Kielten rikas maailma jo ennen sanoja Kielen oppimisen varhaisvaiheet, tuen tarpeen tunnistaminen ja tukemisen keinot Marja-Leena Laakso Varhaiskasvatuksen, erityisesti lapsi- ja kehityspsykologian professori,
LisätiedotLAPSEN ESIOPETUKSEN JA ESIOPETUSTA TÄYDENTÄVÄN VARHAISKASVATUKSEN SUUNNITELMA
Kasvatuksen ja opetuksen toimiala LAPSEN ESIOPETUKSEN JA ESIOPETUSTA TÄYDENTÄVÄN VARHAISKASVATUKSEN SUUNNITELMA Lapsen esiopetuksen suunnitelma laaditaan yhdessä lapsen, huoltajan ja varhaiskasvatuksen
LisätiedotAnni sydäntutkimuksissa
Anni sydäntutkimuksissa Tietopaketti vanhemmalle Lapsenne on saanut kutsun lasten sydäntautien poliklinikalle. Käynnille tullessanne lapsella olisi hyvä olla yllään helposti riisuttavat vaatteet niin,
LisätiedotToimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo
Toimintakyky Toimiva kotihoito Lappiin 10.4.2018, 19.4.2018 Mitä toimintakyky on? Mitä ajatuksia toimintakyky käsite herättää? Mitä toimintakyky on? Toimintakyky tarkoittaa ihmisen fyysisiä, psyykkisiä
LisätiedotNimi ja syntymäaika:
1 LAPSEN JA NUOREN TILANTEEN ARVIOINTI OMAISHOIDON TUKEA MYÖNNETTÄESSÄ Nimi ja syntymäaika: TÄYTTÖOHJE: Arvio suhteutetaan lapsen kohdalla samanikäisten lasten toimintaan ja nuorten kohdalla samanikäisen
LisätiedotMITEN AVUSTAN JA SIIRRÄN OMAISTANI
MITEN AVUSTAN JA SIIRRÄN OMAISTANI Koulutuspäivä omaishoitajille 26.3. 2009 OULA / sosiaali- ja terveysalan yksikkö Opettaja Pia Koistinen MITÄ? siirrot terveellisesti ja turvallisesti sekä omaisen toimintakykyä
LisätiedotLAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN
Sofian vastaanottokoti LIITE 1: Tulotietolomake 1 Päivämäärä Keskusteluissa läsnä LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA LAPSEN PERHE Lapsen vanhemmat Sisarukset Isovanhemmat Muita
LisätiedotLapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen
Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua
LisätiedotPUHU MINULLE KUUNTELE MINUA
Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa
Lisätiedottikoteekki Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kehitysvammaliitto ry Usein kysyttyjä kysymyksiä Voimauttavasta vuorovaikutuksesta
tikoteekki Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kehitysvammaliitto ry Usein kysyttyjä kysymyksiä Voimauttavasta vuorovaikutuksesta Alla on joitakin kysymyksiä (FAQ), joita varsinkin aloittelevat voimauttavan
LisätiedotII KOKOONTUMINEN VALMISTELUT JA KEHOTUKSET
II KOKOONTUMINEN VALMISTELUT JA KEHOTUKSET Yhteispelianalyysi Moni on varmasti ihmetellyt ja yrittänyt ymmärtää, miksi lapsi käyttäytyy määrätyllä tavalla. Käyttäytymiseen vaikuttaa sitä edeltävä tapahtuma
LisätiedotVauvan itkuherkkyys ja koliikki
Vauvan itkuherkkyys ja koliikki Juulia Ukkonen Kätilö ja perheneuvoja, BSc Health Communication Miksi vauvat itkevät? Kaikki vauvat itkevät ja itku kuuluu normaalina osana vauvan elämään. Itkun avulla
LisätiedotPerustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.
Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.
LisätiedotAutismiosamäärä. Nimi: ********************************************************************************
Autismiosamäärä AQ Nimi: ******************************************************************************** Lue jokainen väite huolellisesti ja arvioi, miten voimakkaasti olet tai sen kanssa. 1. Teen mieluummin
LisätiedotLISÄEVÄITÄ YSTÄVÄTOIMINTAAN Ystävätoiminnan jatkokurssi
LISÄEVÄITÄ YSTÄVÄTOIMINTAAN Ystävätoiminnan jatkokurssi Kuvat: Suomen Punainen Risti Itsetuntemus ja erilaisuuden hyväksyminen Kun opimme tiedostamaan omien ajattelu- ja toimintatapojemme taustalla vaikuttavia
LisätiedotPIENI KAMPANJAKOULU. Ohjeita onnistuneen kampanjan toteuttamiseen 1 PIENI KAMPANJAKOULU
PIENI KAMPANJAKOULU Ohjeita onnistuneen kampanjan toteuttamiseen 1 PIENI KAMPANJAKOULU PIENI KAMPANJAKOULU Sana kampanja on peräisin ranskalaisesta sanasta campagne ja tarkoittaa että, pyritään vaikuttamaan
LisätiedotPyreneittenkoirat - Luonne- ja käyttäytymiskyselyn kooste (päivitetty )
Pyreneittenkoirat - Luonne- ja käyttäytymiskyselyn kooste (päivitetty 10.2.2017) Yhteensä 30 uroksia 13 narttuja 17 kastroitu 3 steriloitu 4 luonnetestattu 5 MH-luonnekuvattu 0 Yleistä: Asuminen kerrostalossa
LisätiedotEsiintyminen. N-piirin JOVA-koulutus 2010
Esiintyminen N-piirin JOVA-koulutus 2010 Klubikokous Esiinnyt klubisi kokouksessa Kuulijoita 10-50 Sinulla on aikaa 3-5 minuuttia Ei videotykkiä Esityksesi kokouksen lopulla Innostat klubiasi uuteen tapahtumaan
LisätiedotMiksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet
Miksi lapset tarvitsevat liikuntaa? Selviytyäkseen jokapäiväisen elämän tarpeista ja vaatimuksista Päivittäisen hyvinvoinnin tueksi Saavuttaakseen uusien asioiden oppimiseen vaadittavia edellytyksiä Terveyden
LisätiedotLAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA
Kasvatuksen ja opetuksen toimiala LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Lapsen esiopetuksen suunnitelma laaditaan yhdessä lapsen, huoltajan ja esiopetuksesta vastaavan lastentarhanopettajan kanssa. Suunnitelmaan
LisätiedotLIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan
LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden
LisätiedotHYY:n VIRITYSPÄIVÄ
HYY:n VIRITYSPÄIVÄ 22.2.2018 Valtakunnallinen ja yleishyödyllinen yhdistys Toiminnan tarkoituksena opiskelijoiden mielen hyvinvoinnin ja opiskelukyvyn vahvistaminen sekä edistäminen klo 12.15 13.45 Lyhyt
LisätiedotHelpon suomen alkeet. Miten puhua niin, että kielenoppijakin ymmärtää? Salla Kurhila & Taija Udd, Suomen kieli ja kulttuuri, Helsingin yliopisto
Helpon suomen alkeet Miten puhua niin, että kielenoppijakin ymmärtää? Salla Kurhila & Taija Udd, Suomen kieli ja kulttuuri, Helsingin yliopisto Puhu ja vastaanota puhetta selvästi Äännä selkeästi älä mumise
LisätiedotLAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä
LisätiedotSYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo
SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012 Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo UUPUMUS /MASENNUS/AHDISTUS SYNNYTYKSEN JÄLKEEN n. 10% synnyttäjistä alkaa ensimmäisen vuoden kuluessa synnytyksestä tai ulottuu raskauden
LisätiedotVaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely
Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten
LisätiedotAlkukartoitus Opiskeluvalmiudet
Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan
LisätiedotPyreneittenpaimenkoirat - Luonne- ja käyttäytymiskyselyn kooste (päivitetty )
Pyreneittenpaimenkoirat - Luonne- ja käyttäytymiskyselyn kooste (päivitetty 10.2.2017) Pyreneittenpaimenkoira, lyhyt- ja pitkäkarvainen Yhteensä 48 lyhytkarvaisia 19 pitkäkarvaisia 29 uroksia 17 narttuja
LisätiedotHenkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa
Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa 1 Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma / Hensu Tutkinnon osan suorittaja kuvaa etukäteen,
LisätiedotKertausta aivovammojen oireista
Toiminta takkuaa, auttaako terapia? Toimintaterapeutti Kari Löytönen 16.4.2013 Kertausta aivovammojen oireista (Tenovuon, Raukolan ja Ketolan luennot) Aivovamman tyypillinen oirekokonaisuus Poikkeava väsyvyys,
LisätiedotFANNI JA SUURI TUNNEMÖYKKY
NÄYTESIVUT Julia Pöyhönen Heidi Livingston FANNI JA SUURI TUNNEMÖYKKY Tunteiden tunnistamisen ja nimeämisen harjoitteleminen Tässä pdf-tiedostossa on mukana kirjasta seuraavat näytteet: Sisällys Näyteaukeamat
LisätiedotLAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä
LisätiedotKYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
LisätiedotPikkuinen Amina istuu mutustelemassa leipää, äiti Safia korjaa tytön lettejä. Samalla Amila harjaa äitinsä paksua, mustia hiuksia.
Käsikirjoitus ENSIMMÄINEN AVAINKOHTAUS INT. KEITTIÖ - AIKAINEN AAMU Pikkuinen Amina istuu mutustelemassa leipää, äiti Safia korjaa tytön lettejä. Samalla Amila harjaa äitinsä paksua, mustia hiuksia. Äiti,
LisätiedotLAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA
LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen esiopetussuunnitelma (esiops) on esiopetuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia
LisätiedotLAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
1 Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen vasun tekeminen perustuu varhaiskasvatuslakiin. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen
LisätiedotOIVALLUS. arviointi- ja väittämäkortit.
OIVALLUS arviointi- ja väittämäkortit ARVIOINTIASTEIKKOKORTIT EN KOSKAAN 0 SATUNNAISESTI 1 MELKO USEIN 2 PÄÄSÄÄNTÖISESTI/AINA 3 PERUSTAIDOT A 1.1 Käytöstavat Vastaan kun tervehditään. A 1.2 Käytöstavat
LisätiedotMuistisairaan ihmisen kohtaaminen Uudenmaan Muistiluotsi Muistiohjaaja Tanja Koljonen
Muistisairaan ihmisen kohtaaminen 22.5.2017 Uudenmaan Muistiluotsi Muistiohjaaja Tanja Koljonen Muistisairaudet Suomessa Lähes 193 000 muistisairasta ihmistä 14 500 uutta sairastunutta vuosittain 7 000
LisätiedotSomeBody -mittari lapsen/nuoren läheisille (vanhemmat) ja lapsen/nuoren kanssa toimiville ammattilaisille
SomeBody -mittari lapsen/nuoren läheisille (vanhemmat) ja lapsen/nuoren kanssa toimiville ammattilaisille SomeBody -toiminta on alkamassa. Ennen toiminnan alkua pyydämme sinua lapsen/nuoren kanssa toimivana
LisätiedotModuuli 8 Vihreän liiketoiminnan johtaminen
2O16-1-DEO2-KA2O2-003277 Moduuli 8 Vihreän liiketoiminnan johtaminen Osa 3 Tunneäly johtamisessa Hanke on rahoitettu Euroopan komission tuella. Tästä julkaisusta (tiedotteesta) vastaa ainoastaan sen laatija,
LisätiedotVASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT
VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT 11.4.2016 OPAS VANHEMMILLE EFJKVF Joskus pienimmät asiat ottavat suurimman paikan sydämessäsi. A. A. Milne, Nalle Puh Emmi Ristanen, Laura Kolari &
LisätiedotKOSKETUS. -tunteiden tulkki. Pirkko Säily
KOSKETUS -tunteiden tulkki Pirkko Säily Sana koskettaa merkitsee fyysisen kontaktin luomista tai tunteisiin vetoamista Kosketuksessa on aina kyseessä vuorovaikutustapahtuma, jossa on vähintään kaksi osa
LisätiedotLily Murray. Ei hätää! Tehtäväkirja sinulle, jota joskus ahdistaa tai stressaa
NÄYTESIVUT Lily Murray Ei hätää! Tehtäväkirja sinulle, jota joskus ahdistaa tai stressaa Tässä pdf-tiedostossa on mukana kirjasta seuraavat näytteet: Esipuhe Näytesivut Tutustu kirjaan verkkokaupassamme
LisätiedotHavainnointikoulutus osa 2. Sitoutuneisuuden havainnointi
Havainnointikoulutus osa 2. Sitoutuneisuuden havainnointi Jyrki Reunamo Helsinki, Hämeenlinna Turku Lokakuu 2014 7.10.2014 1 Parikeskustelu Havainnoitavien ryhmien kuvailu Tutustumaan havainnoitavaan ryhmään?
LisätiedotMAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki
MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki Monikulttuurisuus ja ihmissuhteet Ihmissuhteisiin ja parisuhteeseen liittyviä kysymyksiä on hyvä ottaa
LisätiedotHavannankoirien käyttäytymiskysely
Havannankoirien käyttäytymiskysely Havannankoirien luonnetta on arvioitu Suomessa hyvin vähän luonnetestien ja MHluonnekuvausten avulla. Luonne on kuitenkin äärettömän tärkeä ominaisuus, joka vaikuttaa
LisätiedotLAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 / 11 Lapsen nimi: JOENSUUN KAUPUNKI LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka
LisätiedotESIOPETUSVUODEN HAVAINNOINTIja SUUNNITTELULOMAKE. Lapsen nimi:
ESIOPETUSVUODEN HAVAINNOINTIja SUUNNITTELULOMAKE Lapsen nimi: kevät 2016 1 PERUSTIEDOT Lapsen sukunimi, etunimi Henkilötunnus Lapsen äidinkieli Huoltaja 1 Huoltaja 2 Osoite Osoite Puhelin Puhelin Sähköpostiosoite
LisätiedotYksilöllinen vuorovaikutusleikki. 21.8.2008 Hilkka Alatalo 1
Yksilöllinen vuorovaikutusleikki 21.8.2008 Hilkka Alatalo 1 Taustaa tarve löytää uusia menetelmiä autististen lasten kuntouttavaan päivähoitoon tunneelämän ja vastavuoroisen leikin tukemiseksi juuret Theraplayssa,
LisätiedotAvoimella kädellä taputus muutaman kerran olkapäähän.
Pikaviestit Kyllä-palaute (jatka, saa puhua / viittoa) Avoimella kädellä taputus muutaman kerran olkapäähän. käden liike: ylös-alas liike, kevyt liikkeen nopeus: voi vaihdella liikkeen toisto:voi vaihdella
LisätiedotMaatalousyrittäjien ja heidän kanssaan työskentelevien hyvinvointi- ja virkistyspäivä Ikaalinen 1.11.2017 Pirjo Latvanen Psykologi, perhe- ja paripsykoterapeutti Maatilan emäntä IHMISSUHTEISSA Kihistään
LisätiedotLevitä käsivartesi ja sano: Aaah, minä olen ihana. Piirrä silmät kiinni vasemmalla kädellä oma muoto kuvasi ja esittele itsesi muille. Halaa itseäsi.
Mistä kuva kertoo? Sano sinua vastapäätä olevalle jotain kaunista. Levitä käsivartesi ja sano: Aaah, minä olen ihana. Katso ympärillesi ja kerro viisi kaunista asiaa, jotka näet. Piirrä silmät kiinni vasemmalla
LisätiedotSano sinua vastapäätä olevalle jotain kaunista.
tekstit tehtävä sidor_layout 1 019-01-09 14:06 Sida 1 tekstit tehtävä sidor_layout 1 019-01-09 14:06 Sida tekstit tehtävä sidor_layout 1 019-01-09 14:06 Sida 3 Sano sinua vastapäätä olevalle jotain kaunista.
LisätiedotPIENTEN LASTEN HYVINVOINTI VUOROHOIDON ARJESSA
PIENTEN LASTEN HYVINVOINTI VUOROHOIDON ARJESSA 1/2, Vuorohoidon haasteet ja hyvät puolet Eija Salonen Väitöskirjatutkija, KM Videoluennolla pohdimme Millaisia lapsen hyvinvoinnin alueita varhaiskasvatus
LisätiedotLiikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä
Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,
LisätiedotPÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö
PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava
LisätiedotBAKASANA ELI KURKIASENTO ON YKSI TUNNETUIMMISTA SELÄN KIERTO, SAADAAN VÄHEMMÄN TUNNETTU PARSVA (SIVU) HALLINNAN JA SYVIEN VATSALIHASTEN TYÖSKENTELYN
KAKSITOISTA Sivuttainen kurki BAKASANA ELI KURKIASENTO ON YKSI TUNNETUIMMISTA KÄSITASAPAINOASENNOISTA. KUN BAKASANAAN LISÄTÄÄN SELÄN KIERTO, SAADAAN VÄHEMMÄN TUNNETTU PARSVA (SIVU) BAKASANA. KÄSITASAPAINOASANAT
LisätiedotVARHAINEN VUOROVAIKUTUS. KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen
VARHAINEN VUOROVAIKUTUS KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen Varhainen vuorovaikutus on jatkumo, joka alkaa jo raskausaikana ja
Lisätiedot1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.
1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja
LisätiedotKeskitason ohjelma. Kotivoimisteluohjelma luustokuntoutujalle. 1. Alkulämmittely hiihtoliike. 2. Viivakävely eteenpäin
LIITE 3 Kotivoimisteluohjelma luustokuntoutujalle Keskitason ohjelma Tee liikkeitä päivittäin. Tee jokaista liikettä aluksi 10 liikkeen sarja. Pidä pieni tauko ja toista samat liikkeet toiset. Muista hyvä
LisätiedotMotivaatio? Ihminen ei ole joko-tai vaan sekä että (Lähde: Kirsi Lonka 2009)
Motivaatio? Motivaatio on mielen käyttövoimaa, joka suuntaa energiaamme meitä kiinnostaviin ja innostaviin asioihin Oppimisen ja hyvinvoinnin näkökulmasta sisäinen motivaatio on tärkein ihmistä eteenpäin
LisätiedotParisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.
Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.
LisätiedotTervetuloa nettiluennolle!
Tervetuloa nettiluennolle! Lapsen myönteisen kasvun tukeminen 25.2.2016 Minna Kuosmanen, lapsiperhetyön asiantuntija, th YAMK Adhd-keskus, Barnavårdsföreningen i Finland Vahvempi vanhemmuus parempi lapsuus
LisätiedotKäyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja
Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,
LisätiedotVAUVAPERHEEN VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE. Lapsi: Vanhempi: Haastattelija: Päivä ja paikka:
VAUVAPERHEEN VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi: Vanhempi: Haastattelija: Päivä ja paikka: 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen lapsesi on mielestäsi? Onko hän sellainen, joka osaa
LisätiedotLAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA
LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen esiopetussuunnitelma on esiopetuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia siitä,
Lisätiedot4 vuotiaan lapsen kehityksen arviointi ja yhteistyömenetelmä
1 4 vuotiaan lapsen kehityksen arviointi ja yhteistyömenetelmä LUOTTAMUKSELLINEN Tälle lomakkeelle on koottu lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyviä asioita. Lomakkeen täyttävät omalta osaltaan huoltajat,
LisätiedotMillainen olen? Miten reagoin uusiin asioihin? Teemailta 11.3.2009 Helena Partinen ja Kaisa Tuuteri
Millainen olen? Miten reagoin uusiin asioihin? Teemailta 11.3.2009 Helena Partinen ja Kaisa Tuuteri 1 Mitä on temperamentti? Ihmiselle tyypillisiä käyttäytymispiirteitä, jotka erottavat hänet muista Yksilöllinen
LisätiedotLapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä
Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja
LisätiedotTahdolla ja taidolla Levin työnohjauspäivät 20.-21.02.2014 Sinikka Kumpula
Tahdolla ja taidolla Levin työnohjauspäivät 20.-21.02.2014 Sinikka Kumpula Muutoksia Osmo Kontula seksuaalisuudessa suhteessa Alkuvaiheen suvaitsevaisuus ja into vähenee vähitellen, koska kumppanin kanssa
LisätiedotNIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:
Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa
LisätiedotLASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ
1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN
LisätiedotTasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry
Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen
LisätiedotThe Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY
2007 Mary K. Rothbart, D. E. Evans. All Rights Reserved. Finnish translation: Professor Katri Räikkönen-Talvitie and the Developmental Psychology Research Group, University of Helsinki, Finland The Adult
LisätiedotOrientaationa mahdollistava lähimmäisyys
Orientaationa mahdollistava lähimmäisyys Marjo Kinnunen-Kakko Pienryhmäohjaaja Rinnekoti-Säätiö 9.10 2013 Vuorovaikutuksellista Kohtaavaa kumppanuustyötä; taitavampi osapuoli tasa-arvon hengessä mahdollistaa
LisätiedotEsikoulunopettajan ja huoltajan välinen
Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen
LisätiedotSaloilan päiväkodin toimintasuunnitelma
Saloilan päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Puhallamme yhteen hiileen ajatuksella; kaveria ei jätetä. Huolehdimme kannustavasta, innostavasta ja positiivisesta vuorovaikutuksesta.
Lisätiedot2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu
2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä
Lisätiedot