KANSAINVÄLISTEN PERHEIDEN KOULUTUSPALVELUT PERUSOPETUKSESSA PÄÄKAUPUNKISEUDULLA 2006

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KANSAINVÄLISTEN PERHEIDEN KOULUTUSPALVELUT PERUSOPETUKSESSA PÄÄKAUPUNKISEUDULLA 2006"

Transkriptio

1 KANSAINVÄLISTEN PERHEIDEN KOULUTUSPALVELUT PERUSOPETUKSESSA PÄÄKAUPUNKISEUDULLA 2006

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto Ehdotuksen pääasiallinen sisältö Muistiossa käytetyt käsitteet ja lyhenteet Työsuunnitelma ja seuranta Nykytila Valmistautuminen monikulttuuriseen yhteiskuntaan Esityksen tavoitteet Hankkeessa jo toteutetut toimenpiteet ja menettelytapauudistukset PKS-KV -ryhmän toimenpide- ja menettelytapaehdotukset Pääkaupunkiseudun suomenkielisten opetustoimien ehdotukset ) Vieraskielisten koulutuspalveluiden riittävyys ) Harvinaisten kielten opetus ja vieraskielinen opetus ) Opettajien osaamisen kehittäminen ja täydennyskoulutus sekä verkostoituminen ) MMT-oppilaiden opettajien pätevöityminen ja kelpoisuus ) Vieraskielisten oppilaiden oppilashuollon ja erityisopetuspalveluiden kehittäminen ) Valmistavan opetuksen ja oman äidinkielen opetuksen yhteistyö PKS-alueella ) Euroopan Unionin jäsenmaiden opetussuunnitelmien mukainen opetus ) Varhaisen koulun aloittamisen mahdollisuus ) Vieraskielisen opetuksen valtionosuus ja muu tuki ) MMT-oppilaiden tilastointi ja valtionosuuden laskentaperusteet ) Maahanmuuton ennakoinnin kehittäminen ) Kansainvälisten koulutuspalveluiden määrällinen ja laadullinen arviointi ) Yhteinen tiedottaminen ja neuvonta Förslag för huvudstadsregionens svenska utbildningsväsenden Selvityksen valmistelun aikana tehdyt selvitykset Vieraskielinen opetus, oppilaaksioton perusteet ja kieliohjelmat (liite 1) Pääkaupunkiseudun täysin vieraskieliset ja kaksikieliset koulut (liite 2) Vieraskielisten peruskoulujen oppilasmäärät ja kapasiteetit (liite 3) Englanninkielisen perusopetuksen soveltuvuuskokeet (liite 4) Vieraskielinen esiopetus pääkaupunkiseudulla (liite 5) Maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten opetusjärjestelyt ja tukitoimet (liite 6) Pääkaupunkiseudun peruskoulujen S2-opetuksessa olevien äidinkielet - tiedot kerätty vuoden 2006 alussa (liite 7) Modersmålsundervisning i huvudstadsregionen 2006 (Svenska 2) (bilaga 8) Pääkaupunkiseudun peruskoululaisten kansalaisuudet - tiedot kerätty vuoden 2006 alussa (liite 9) Tilastotietoja maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten opetus- ja tukijärjestelyistä (liite 10) Katsomusaineiden opetus perusopetuksessa pääkaupunkiseudulla (liite 11) Pääkaupunkiseudun eräiden vieraskielisten koulujen asema (liite 12) Vieraskieliset perusopetuspalvelut pääkaupunkiseudulla esiteluonnos (liite 13) Asiakaskysely kansainvälisille perheille (liite 14) Hankkeen ennakkoarviointi ja arviointi (liite 15)...44

3 KANSAINVÄLISTEN PERHEIDEN KOULUTUSPALVELUT PERUSOPETUKSESSA PÄÄKAUPUNKISEUDULLA 2006 Hankkeessa on selvitetty vieraskielisten ja Suomeen palaavien perheiden lasten ja nuorten perusasteen koulutuspalveluiden järjestämistä toimivalla ja vetovoimaisella tavalla pääkaupunkiseudulla. Hanke liittyy osaavan työvoiman saatavuuteen, maahanmuuttopolitiikkaan ja maahanmuuttajien koulutukseen. 1 Johdanto Hallitus hyväksyi maahanmuuttopoliittisen ohjelman, jonka keskeisenä tarkoituksena on edistää aktiivisesti maahanmuuttoa. Väestön ikääntyessä tulevina vuosina työvoiman tarjonta maassamme supistuu. Suomessa työvoiman saatavuuden odotetaan vaikeutuvan nopeammin kuin monissa muissa Euroopan maissa. Kaikissa alhaisen syntyvyyden teollisuusmaissa yhä suurempi mielenkiinto kohdistuu työperusteiseen maahanmuuttoon. Ohjelman keskeisiä painopisteitä ovat maahanmuuttajien kotouttamisjärjestelmän tehostaminen sekä etnisten suhteiden parantaminen. Tavoitteena on edistää moniarvoisen, monikulttuurisen ja syrjimättömän yhteiskunnan kehittymistä. Myös opiskelijoiden ja tutkijoiden maahanmuuttoa halutaan edistää. Hallituksen maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassa korostetaan Suomen vetovoimatekijöitä ja niistä tiedottamista. Eri selvitysten mukaan näitä vetovoimatekijöitä ovat puhdas luonto, yleinen vakaus ja turvallisuus, toimivat julkiset palvelut, kansainvälisesti toimivien yritysten tunnettuus ja työntekijöiden kohtuullinen ansiotaso. Kansainvälisesti liikkuvat perheet arvostavat myös kohdemaan tarjoamaa korkeatasoista ja heidän perheensä tarpeisiin soveltuvaa lasten ja nuorten koulutusta. Tarkoituksenmukaisen koulutuksen järjestäminen edellyttää kuntien yhteistyötä vetovoimatekijöiden kehittämisessä. Monet työperusteisen maahanmuuton edistämiseen tarkoitetut keinot parantavat myös ulkosuomalaisten edellytyksiä halutessaan palata Suomeen. Väestörekisterin mukaan Suomessa asui vuoden 2005 lopussa ulkomaalaista ja vuoden 2005 aikana Suomen kansalaisuuden saaneita Ulkomaalaisväestö oli vuoden 2005 lopussa 2,2 % koko maan väestöstä. Suurin osa eli 43,5 % ulkomaisesta muuttoliikkeestä on kohdentunut pääkaupunki-seudulle. Ulkomaan kansalaisia asui pääkaupunkiseudulla noin 5 % koko väestöstä eli henkeä. Ulkomainen muuttovirta on ollut pääsääntöisesti väestömäärää lisäävää Helsingin seudulla. Vuoden 2004 alussa käytännöllisesti katsoen tulo- ja lähtömuuttajien määrät olivat samalla tasolla. Sen jälkeen lähtömuutto on pysynyt lähes saman suuruisena ja tulomuutto sekä sen myötä muuttovoitto on lisääntynyt. Suurimmat muuttotappiot koettiin vuoden 1996 viimeisellä neljänneksellä ja vuoden 2000 kolmannella neljänneksellä. Suomeen muutti vuonna ihmistä, joka on enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Muuttovoittoa oli ihmistä, joka on suurin 15 vuoteen. Suurin osa maahanmuuttajista päätyy pääkaupunkiseutualueelle. PKS-alueelle tuli

4 maahan- ja maassamuuton ansiosta kaikkiaan runsas uutta asukasta. Suurin osa Suomeen saapuneista maahanmuuttajista tuli Virosta (2 300), Venäjältä (vajaat 2 000), Ruotsista ja muista EU-maista. EU-maista tulijoita oli kaikkiaan noin ja muualta Euroopasta Suomeen muutti vuonna 2006 Aasiasta 3 000, Afrikasta ja Pohjois-Amerikasta henkeä. Ulkomainen nettomuutto pääkaupunkiseudulla Tulomuutot ulkomailta lähtömuutot ulkomaille 3000 PKS:n ulkomainen muuttoliike I/2002-III/2006 Tulomuutto Lähtömuutto Nettomuutto /2002 3/2002 1/2003 3/2003 1/2004 3/2004 1/2005 3/2005 1/2006 3/2006 Lähde: Tilastokeskus Uusimpien työvoimatarveselvitysten mukaan Uudenmaan työpaikkojen kasvun jatkuminen entisenlaisena voi törmätä työvoiman saatavuuteen, koska alueen omat nuorisoikäluokat eivät riitä kattamaan työvoimatarpeita. Suomen työmarkkinoilta poistuu vuosina noin miljoona ihmistä. Omat työvoimareservimme tai tuottavuuden nostaminen eivät riitä korvaamaan ikääntymisestä johtuvaa työvoimavajetta. Riippuvuus alueelle muualta muuttavasta työvoimasta kasvaa. Helsingin seudun kauppakamari arvioi vuonna 2006, että Uudenmaan työvoimavaje kasvaa vuoteen 2015 mennessä henkeen, ellei mitään tehdä. Vaje johtuu suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymisestä sekä työpaikkojen määrän kasvusta alueella. Monilla EU-mailla on samoja ongelmia ja monet niistä rekrytoivat tällä hetkellä aggressiivisesti ulkomaisia osaajia sekä opiskelijoita. Vaikka turvapaikka- ja pakolaispolitiikka tiukkenee Euroopassa, toivottua maahanmuuttoa edistetään aktiivisesti useissa Euroopan maissa. Uudenmaan liiton ja Helsingin seudun kauppakamarin teettämä pääkaupunkiseudun työvoimatarvetutkimus julkistettiin , ja siitä ilmenee, 4(44)

5 että lähes puolet alueen yrityksistä arvioi työvoimatarpeensa kasvavan seuraavan kahden vuoden aikana. Lähes kaikki tutkimukseen osallistuneet yritykset ovat halukkaita palkkaamaan vakinaisesti mahanmuuttajia. Eniten maahanmuuttajatyövoimaa haluavat keskisuuret yritykset. Työvoiman lisätarvetta on erityisesti rakentamisen ja liike-elämän palveluksessa sekä asiakaspalvelussa ja tuotannossa. Yrityksissä koetaan maahanmuuttajatyövoiman etuina kansainvälisyyden, kielitaidon ja monikulttuurisuuden lisääntyminen sekä työvoiman saanti sellaisenaan. Kysyntää on enenevästi koulutetusta ja osaavasta työvoimasta. Halutuin ikäluokka ovat alle 30-vuotiaat ja vähiten haluttu yli 50- vuotiaat. Tämä nostaa perheiden lapsille tarjotun koulutuksen merkitystä vetovoimatekijänä. Ulkomailla asuvien suomalaisten avoin yhteistyö- ja edunvalvontafoorumi Ulkosuomalaisparlamentti kehottaa Suomen opetusviranomaisia jatkamaan paluumuuttajalasten ja nuorten äidinkielen ja toisen kotimaisen kielen sekä ulkomailla opitun vieraan kielen ylläpitämiseen tähtäävän opetuksen tukemista. Lisäksi se pyytää tehostamaan tiedotusta vieraalla kielellä annettavan opetuksen sekä vieraan kielen opetuksen tarjonnasta Suomessa. Uudenmaan ja pääkaupunkiseudun kehittämisessä ja taloudellisen kilpailukyvyn vahvistamisessa keskeistä on luoda elinkeinoelämän kehitykselle yleisesti hyviä edellytyksiä. Taloudellinen kilpailukyky, joka tuo hyvinvointia koko alueelle edellyttää kansainvälistymistä. Uudenmaan liiton maakuntaohjelmassa todetaan Uudenmaan metropolialueen, Helsinki Regionin, alueelle sijoittuville yrityksille suunnatun kansainvälisen markkinoinnin merkitys. Kansainvälisissä tutkimuksissa Suomi sijoittuu kärkeen terveen talouden, toimivien julkisten palveluiden, hyvän geopoliittisen sijainnin, puhtaan luonnon, turvallisuuden ja korkean teknologian maana. Tämän vastapainona Suomi mielletään jossain määrin kielteisesti harvinaisten kielten, kylmän ilmaston ja korkean verotuksen vuoksi. Ulkomaalaisen työvoiman saaminen pääkaupunkiseudulle joko väliaikaisesti tai pysyvästi asumaan ja edistämään elinkeinoelämää on haaste kaikille alueen kunnille. Tärkeä ryhmä on myös ulkomailta kotimaahan palaavat suomalaiset perheet, joiden lasten koulutustarpeet poikkeavat kotimaassa vakituisesti asuvien perheiden tarpeista ja toiveista. Pääkaupunkiseutu on kansainvälistynyt ja kansainvälistyminen jatkuu. Suomeen sijoittuneista ulkomaalaisomistuksessa olevista yrityksistä yli 70 % on sijoittunut pääkaupunkiseudulle. Kansainvälistymistä voidaan edistää tarjoamalla korkeatasoisia, erityistarpeisiin sopivia ja hyvin koordinoituja perusasteen koulutuspalveluita Suomeen tuleville vieraskielisille lapsiperheille, jotka ovat maallemme merkittävä voimavara. Erityistarpeet voivat johtua perheiden lyhytkestoisesta muutaman vuoden maassa asumisesta työkomennuksista johtuen, Suomeen palaavien perheiden väliaikaisten asuinmaiden olosuhteista ja mahdollisista vastaisista maastamuuttosuunnitelmista (Internationally Mobile Families). Suomalaiseen koulutukseen kohdistuu suuria odotuksia jo alalla saavutetun kansainvälisen maineen vuoksi. Kansainvälisten perheiden perusasteen koulutusta pääkaupunkiseudulla selvittävä hanke on Uudenmaan maakuntaohjelmassa esitettyjen toimintalinjojen mukainen. Toimintalinjat ovat taloudellisesti kilpailukykyinen ja menestyvä Uusimaa, hyvinvoiva Uusimaa ja yhteistyön Uusimaa. Pääkaupunkiseudun yhteistyön kehittämisen tavoitteena on koordinoida perusopetuspalveluita ja luoda yhteistyöverkostoja niin, että yhteistyö on mahdollisimman tuloksellista 5(44)

6 konkreettisissa yhteistyötilanteissa. Yhteistyöhankkeiden positiiviset vaikutukset ilmenevät erityisesti parempina palveluina asukkaille ja kustannussäästöinä. Pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan hyväksymät strategiset päämäärät ovat (1) hyvinvoinnin parantaminen ja palvelutoiminnan tehostaminen erilaisilla yhteistoimintamuodoilla, (2) pääkaupunkiseudun kilpailukyvyn parantaminen sekä (3) kaupunkirakenteen ja asumisen kehittäminen. Hanke vastaa ensimmäiseen strategiseen päämäärään yhteisten hyvinvointipalveluiden järjestämisen strategialla ja yhteistyöllä palveluprosessien kehittämisessä sekä yhteisten palveluorganisaatioiden ohjaamisessa ja tehostamisessa. Toiseen päämäärään hanke vastaa vahvistamalla osaavan työvoiman saatavuuden ja maahanmuuttopolitiikan edellytyksiä. Seudun strategian ajankohtainen haaste on kansainvälisen vetovoiman lisääminen. Työikäisen suomalaisväestön väheneminen edellyttää aktiivista ulkomaisen työvoiman houkuttelemista. Kansainvälisessä toimintaympäristössä pääkaupunkiseutu tarvitsee kansainvälisiä osaajia, joille on pystyttävä tarjoamaan laadukkaita palveluita. Kansainväliset osaajat tulevat usein perheineen ja heille on tarjottava koulutuspalveluita nykyistä enemmän ja useammilla kielillä. Valmistuneen kaupunkiohjelmahankkeen tavoitteena on ollut pääkaupunkiseudun kansainvälisten perheiden perusopetuspalveluiden tarpeiden ja tarjonnan selvittäminen. Hankkeessa on kartoitettu ja kuvattu pysyvästi maahan pääkaupunkiseudulle tulleiden ja toisen polven maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten opetusjärjestelyt sekä opetuksen tukitoimet syrjäytymisvaaran ehkäisemiseksi ja opiskeluvalmiuksien vahvistamiseksi. Hankkeessa on suunniteltu palvelualueen yhteisiä tiedotus- ja neuvontapalveluita erityisesti vieraskielisen opetuksen alueella. Hankkeessa on toimeksiannon mukaisesti selvitetty ja tehty menettelytapaehdotukset vieraskielisten ja Suomeen palaavien perheiden lasten ja nuorten (lyhytaikaisesti alueella asuvat sekä pysyvästi asumaan jäävät ikäryhmät 6/7 15/16 vuotta) perusasteen koulutuspalveluiden järjestämisestä pääkaupunkiseudulla siten, että alueelle muuttavien perheiden tarpeet huomioidaan riippumatta asuinkunnasta tai koulutuksen järjestäjästä. Pääkaupunkiseudun kuntarajojen hahmottaminen ja niiden vaikutus koulutustarjontaan on maahanmuuttotilanteessa tai sijoittumismaata valittaessa ennakkoon hankalaa sekä aiheuttaa turhia yllätyksiä ja vaikeuksia. Kysyntää vastaavat koulutuspalvelut ja niiden tehokas alueellinen koordinointi edistävät alueen hyvää mainetta ulkomaisen työvoiman rekrytoinnissa. Tieto laadukkaista palveluista kulkee myös poismuuttajien mukana maailmalle. Suomi on sekä kielellisesti että kulttuurinsa puolesta sulkeutunut maa liikkuvalle työvoimalle, jolloin perheen viihtyvyyteen liittyvät toiminnot on hoidettava erityisen hyvin. Hyvän koulutustarjonnan tiedetään vaikuttavan ratkaisevasti maahan- tai alueelle muuttopäätökseen. Tasokas ja erilaisiin tarpeisiin vastaava peruskoulutus on hyvinvointipalvelu, joka on perusta osaavalle työvoimalle. Kappaleessa 6 on erikoistutkija (Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö CUPORE), VTT, dosentti (Helsingin yliopisto) Pasi Saukkosen tätä selvitystyötä varten kirjoittama artikkeli Valmistautuminen monikulttuuriseen yhteiskuntaan. Tämän kaupunkiohjelmahankkeen toteutuksesta ovat vastanneet jokaisen pääkaupunkiseudun neljän kunnan opetustoimen edustajasta koostuva ohjausryhmä ja sen puheenjohtaja, neljä ohjausryhmän jäsenten vetämää alatyöryhmää, joissa on ollut alueen kuntien opetustoimien edustus sekä hankkeeseen palkattu päätoiminen projektipäällikkö. Toimeksiannon mukaisesti 6(44)

7 pääkaupunkiseudun kansainvälisten perheiden perusasteen koulutusta selvittävät työryhmät (PKS-KV ryhmä) ovat laatineet toimenpide- ja menettelytapaehdotuksia opetusministeriölle sekä alueen kunnille ja niiden opetustoimille. Ehdotusten pohjaksi hankkeen puitteissa on tehty runsaasti selvitystöitä, jotka on esitetty raportin toisessa osassa. Hankkeen kesto on ollut Hankkeen vastuuorganisaatio on ollut Helsingin kaupungin opetusvirasto. Ohjausryhmä kiittää kaikkia työhön osallistuneita tahoja ja jättää ehdotuksensa kunnioittavasti asianomaisille viranomaisille. Helsingissä Eeva Penttilä Kansainvälisten asioiden päällikkö, Helsingin opetusvirasto Ohjausryhmän puheenjohtaja Tiina Hirvonen Peruskoulutoimenjohtaja, Vantaa Marjo Kyllönen Opetuspäällikkö Helsinki Anu Kyyhkynen Maahanmuuttajaopettaja, Kauniainen Ilpo Salonen Opetuspäällikkö, Espoo Ritva Tuomi-Rautiainen Projektipäällikkö, Helsinki Ohjausryhmän sihteeri 7(44)

8 2 Ehdotuksen pääasiallinen sisältö Hankkeessa on selvitetty ja laadittu kansainvälisten perheiden tarpeita palvelevia palvelukäytäntöjen ja niiden järjestämistapoja koskevia muutosehdotuksia erityisesti vieraskielisten ja kaksikielisten koulujen osalta sekä tehty kehittämishankkeiden ja yhteistyöjärjestelyiden toteuttamissuunnitelmia. Useiden yhteistyötoimenpiteiden osalta, joita voidaan tehdä virkamiestyönä, on jo ryhdytty toteuttamaan hankkeessa syntyneitä suunnitelmia. Kansainvälisten perheiden perusasteen koulutusta pääkaupunkiseudun alueella koskevat PKS-KV yhteistyöryhmän toimenpide-ehdotukset, niiden perustelut, toteutuksesta vastaavat tahot ja toimenpiteiden aikataulusuunnitelma on kirjattu oheiseen taulukkoon. Kansainvälisten perheiden koulutuspalvelut perusopetuksessa pääkaupunkiseudulla 2006 hankkeen toimenpide-ehdotukset TOIMENPIDE-EHDOTUS PERUSTELUT, ASIAKASNÄKÖ- KULMA TOTEUTUS: KUKA VASTAA AIKATAULU Koska toimenpide käynnistynyt / käynnistyy 1) Pääkaupunkiseudulla varmistetaan valmius yhteistoiminnassa eri toimijoiden kesken ylläpitää ja vahvistaa nykyistä vieraskielisen opetuksen kouluverkkoa sekä tarvittaessa laajentaa vieraskielistä koulutustarjontaa. Määrällisesti ja laadullisesti asianmukaisen koulutuksen saatavuus. PKSopetustoimet A) Oppilaaksiottoa koskevaa lainsäädäntöä tarkistetaan siten, että otetaan huomioon maahan tulevien kansainvälisesti liikkuvien perheiden erityiset tarpeet. Palveluiden saatavuuden tehostaminen yhteiskäytön kautta. Opetusministeriö (44)

9 TOIMENPIDE-EHDOTUS PERUSTELUT, ASIAKASNÄKÖ- KULMA TOTEUTUS: KUKA VASTAA AIKATAULU Koska toimenpide käynnistynyt / käynnistyy 2B) Maahanmuuttajataustaisten lasten oman äidinkielen opetus sisällytetään perusopetuslakiin ja perusopetusasetukseen sekä valtakunnallisiin opetussuunnitelman perusteisiin omaksi oppiaineeksi. Oman äidinkielen opetuksen arvostus ja muun opiskelun tukeminen. Opetusministeriö C) Laaditaan suunnitelma miten kehitetään pääkaupunkiseudun harvinaisten kielten, esimerkiksi espanjan, kiinan, portugalin, ranskan ja venäjän asemaa sekä kielitarjonnan (opetettavat kielet) että opetuskielten osalta. PKS-alueen vetovoiman vahvistaminen kansainvälistyväs sä maailmassa. PKSopetustoimet D) Alueen vieraskielisiin ja kaksikielisiin peruskouluihin valmistellaan ja niissä otetaan käyttöön yhtenäiset hakulomakkeet (Helsinki Region Application Form) ja soveltuvuuskokeet. Oppilaiden yhdenvertaisuus ja oikeusturva. PKSopetustoimet Syksy (44)

10 TOIMENPIDE-EHDOTUS PERUSTELUT, ASIAKASNÄKÖ- KULMA TOTEUTUS: KUKA VASTAA AIKATAULU Koska toimenpide käynnistynyt / käynnistyy 2E) Selvitetään miten, millä aikataululla ja millaisin kustannusten vaihtosopimuksin on mahdollisuus edetä yhteiseen ensisijaiseen oppilaaksiottoon joidenkin harvinaisten opetuskielten, muun muassa espanjan, kiinan ja portugalin osalta. Tällöin oppilaaksiottoalueena on koko pääkaupunkiseutu. Palveluiden saatavuuden tehostaminen yhteiskäytön kautta. PKSopetustoimet A) Pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyönä suunnitellaan ja toteutetaan pitkäjänteisesti kaikkien opettajien ja erityisesti vieraalla kielellä opettavien opettajien sekä maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opettajien täydennyskoulutusta ja kehitetään monikulttuurisuuden osaamista. Opettajien osaamisen vahvistaminen erityisesti monikulttuurisuusasioissa. PKSopetustoimet Kevät B) Palvelualueelle perustetaan koulutuksen järjestäjien vieraskielisen ja kaksikielisen opetuksen yhteistyöryhmä, jossa kunnat ovat vuorovuosin vetovastuussa. Vieraskielisen opetuksen laadun, saatavuuden ja järjestelyiden varmistaminen. PKSopetustoimet (44)

11 TOIMENPIDE-EHDOTUS PERUSTELUT, ASIAKASNÄKÖ- KULMA TOTEUTUS: KUKA VASTAA AIKATAULU Koska toimenpide käynnistynyt / käynnistyy 3C) Alueen yksityisten tai muiden valtioiden omistamien koulujen mahdollisuus toimia kieltensä ja edustamiensa kulttuurien resurssikeskuksina selvitetään. Osaamisen ja hyvien käytänteiden jakaminen. Opetusministeriö PKS:n yksityiset ja muiden valtioiden omistamat koulut PKSopetustoimet A) Opetusministeriö selvittää oppilaan oman äidinkielen ja harvinaisten uskontojen opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen kokonaisuuden. Opettajien saatavuuden ja työn jatkuvuuden parantaminen. Opetusministeriö B) Opetusministeriö selvittää muualla kuin EUmaissa hankittujen tutkintojen vastaavuuden ja tarvittavat jatkotoimenpiteet, joilla edistetään maahanmuuttajataustaisten opettajien pätevöitymistä. Opettajien saatavuuden ja työn jatkuvuuden parantaminen. Opetusministeriö C) Opetusministeriö määrittelee lainsäädäntötasolla valmistavan opetuksen opettajien kelpoisuuden sekä kehittää valmistavan opetuksen opettajien jatko- ja täydennyskoulutusta. Valmistavan opetuksen ja sen henkilöstön aseman selkiyttäminen. Opetusministeriö (44)

12 TOIMENPIDE-EHDOTUS PERUSTELUT, ASIAKASNÄKÖ- KULMA TOTEUTUS: KUKA VASTAA AIKATAULU Koska toimenpide käynnistynyt / käynnistyy 5) Laaditaan seudullinen suunnitelma oppilashuollon ja erityisopetuksen palveluiden saatavuuden varmistamiseksi myös muilla kuin koulun opetuskielillä. Palveluiden saatavuuden tehostaminen yhteiskäytön kautta. PKSopetustoimet A) Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden valmistavaa opetusta järjestettäessä arvioidaan koko pääkaupunkiseudun yhteiset tarpeet ja kehitetään yhteistyötä raja-alueilla. Asiakaspalvelun paraneminen ja kustannussäästöt. PKSopetustoimet B) Pääkaupunkiseudulla selvitetään oman äidinkielen opetuksen yhteistyötarpeet ja sovitaan kustannusten jakamisesta yhteisten opetusryhmien osalta. Asiakaspalvelun paraneminen ja kustannussäästöt. PKSopetustoimet ) Opetusministeriö selvittää mahdollisuuden myöntää lakisääteistä perusopetusta pääkaupunkiseudulla antaville vieraskielisille kouluille luvan opettaa Euroopan Unionin jäsenmaiden opetussuunnitelmien mukaisesti, kun perusopetuslain 7 :n 1 ja 2 momentin mukaiset edellytykset täyttyvät. Kansainvälistymisen tuomiin uusiin asiakastarpeisiin vastaaminen ja palveluiden jatkuvuuden varmistaminen. Opetusministeriö (44)

13 TOIMENPIDE-EHDOTUS PERUSTELUT, ASIAKASNÄKÖ- KULMA TOTEUTUS: KUKA VASTAA AIKATAULU Koska toimenpide käynnistynyt / käynnistyy 8) Selvitetään Suomeen muuttavien perheiden lasten joustavan koulun aloittamisen järjestelyt ennen perusopetuksen aloittamista erityisesti esiopetuksen puitteissa. Uudenlaiset palvelutarpeet ja koulunkäynnin jatkuvuuden turvaaminen. Opetusministeriö PKS-opetus- ja sosiaalitoimet A) Pääkaupunkiseudun alueelle tyypillisten ja tarpeellisten vieraskielisen opetuksen erityispalveluiden lisäkustannuksia varten maksettava keskimääräinen yksikköhinta kerrotaan luvulla 0,4 äidinkieleltään muun kuin suomen-, ruotsin- tai saamenkielisten oppilaiden osalta. Vieraskielisen opetuksen laadun ja saatavuuden varmistaminen ja yksikköhinnan saattaminen lähemmäksi todellisia kustannuksia. Opetusministeriö B) Palvelualueen yhteisessä käytössä olevien alueen perusopetusta tarjoavien yksityisten perusopetuksen järjestäjien saaman taloudellisen ja muun tuen riittävyys selvitetään koulujen ja niiden oppilaiden yhdenvertaisuuden turvaamiseksi. Vakinaisen asukkaan asema tulee myöntää myös EUdiplomaattien perheenjäsenille ja heistä tulee maksaa täysi valtionosuus yksityisissä kouluissa. Vieraskielisen opetuksen laadun ja saatavuuden varmistaminen sekä oppilaiden yhdenvertaisuus. Opetusministeriö (44)

14 TOIMENPIDE-EHDOTUS PERUSTELUT, ASIAKASNÄKÖ- KULMA TOTEUTUS: KUKA VASTAA AIKATAULU Koska toimenpide käynnistynyt / käynnistyy 10A) Kunnan saaman yleisen valtionosuuden porrastustekijänä tulee olla suomea tai ruotsia toisena kielenä (S2/R2) opiskelevat oppilaat. Erillinen valtionapu (järjestetyn opetuksen perusteella) tulee edelleen säilyttää ja käyttää laskentaperusteena maahanmuuttajien oman äidinkielen ja tukiopetuksen toteutuneita tunteja. Valtionavun laskentaperusteen vastaavuus. Opetusministeriö B) S2 ja R2 opetuksen valtionosuutta tulee maksaa myös yli neljä vuotta Suomessa asuneiden suomi toisena kielenä oppimäärän mukaan opiskelevien lasten ja nuorten osalta. Suomi toisena kielenä - opetuksen tarve opiskelun ja kotoutumisen vahvistamiseksi. Opetusministeriö ) Varmistetaan maahanmuuton ja erityisesti työperäisen maahanmuuton ennakointitietojen saatavuus ottaen huomioon monikulttuurisen opetuksen sekä vieras- ja kaksikielisen koulutuksen suunnittelun tarpeet. Monikulttuurisen ja vieraskielisen opetuksen suunnittelu ja saatavuus. PKS-kunnat (44)

15 TOIMENPIDE-EHDOTUS PERUSTELUT, ASIAKASNÄKÖ- KULMA TOTEUTUS: KUKA VASTAA AIKATAULU Koska toimenpide käynnistynyt / käynnistyy 12A) Opetusministeriö ja kunnat valmistelevat yhteistyössä pääkaupunkiseudun yksityisten ja muiden valtioiden vieraskielistä opetusta tarjoavien koulujen mukaan ottamisen yhteiseen arviointiin. Vieraskielisen opetuksen laadun varmistaminen ja oppilaiden yhdenvertaisuus. Opetusministeriö PKSopetustoimet B) Pääkaupunkiseudun alueen yhteiseen arviointistrategiaan sisällytetään kansainvälisten koulutuspalveluiden arviointi. Vieraskielisen opetuksen laadun varmistaminen ja yhdenvertaisuus. PKS-kunnat A) Hankkeen puitteissa käynnistettyä yhteistyötä pääkaupunkiseudun opetustoimien kesken yhteisen sähköisen tiedottamisen toteuttamiseksi vieraskielisen koulutuksen osalta jatketaan. Kuntien on sovittava työnjaosta ja koordinointivastuusta. Kansainvälisesti liikkuvien perheiden ja maahanmuuttajataustaisten perheiden tiedon saannin turvaaminen. PKSopetustoimet Syksy B) Palvelualueella julkaistaan pääkaupunkiseudun opetustoimien vieraskielisen koulutuksen yhteinen esite, joka julkaistaan suomen, ruotsin, englannin, ranskan, saksan ja venäjän kielillä. Kansainvälisesti liikkuvien perheiden ja maahanmuuttajataustaisten perheiden tiedon saannin turvaaminen. PKSopetustoimet Syksy (44)

16 TOIMENPIDE-EHDOTUS PERUSTELUT, ASIAKASNÄKÖ- KULMA TOTEUTUS: KUKA VASTAA AIKATAULU Koska toimenpide käynnistynyt / käynnistyy 13C) Selvitetään pääkaupunkiseudulle mahdollisesti perustettavan yhteisen monialaisen ainakin opetustoimen kansainvälistä koulutusta palvelevan neuvonta- ja palvelupisteen toteuttaminen. Kustannuksista vastaavat alueen kunnat erikseen sovittavan kustannusvastuun mukaisesti. Myös valtion mahdollisuus osallistua kuntien mukana palvelupisteen järjestämiseen ja rahoitukseen tulee selvittää (esimerkiksi kauppa- ja teollisuusministeriö, opetusministeriö, sisäministeriö, työministeriö tai ulkoasiainministeriö). Kansainvälisesti liikkuvien perheiden ja maahanmuuttajataustaisten perheiden tiedon saannin turvaaminen sekä muut hankkeeseen sisältyvät palvelut. PKSopetustoimet A) Behovet av förberedande svensk undervisning för elever med invandrarbakgrund utreds så att undervisningen eventuellt ordnas i samarbete inom huvudstadsregionen. Jämställdhet bland de officiella språkgrupperna i Finland och effektivitet av resurserna. Huvudstadsregionens kommuner och utbildningsväsenden Tidigast från hösten (44)

17 TOIMENPIDE-EHDOTUS PERUSTELUT, ASIAKASNÄKÖ- KULMA TOTEUTUS: KUKA VASTAA AIKATAULU Koska toimenpide käynnistynyt / käynnistyy 14B) Esbo utreder möjligheten att på svenska starta undervisning enligt Primary Years Program (PYP) och Middle Years Program (MYP) i enlighet med IBO:s (International Baccalaureate Organization) principer men med nationell läroplan. Tryggandet av fler utbildningsalternativ för internationella familjer. Esbo stad och utbildningsväsendet Tidigast från hösten C) Helsingfors utreder möjligheten att starta en engelskspråkig klass för regionens mångkulturella elever och svenska elever som önskar undervisning på engelska. Tryggandet av fler utbildningsalternativ för internationella familjer. Helsingfors stad och utbildningsväsendet Tidigast från hösten Muistiossa käytetyt käsitteet ja lyhenteet Tässä hankkeessa ja sen toimenpide-ehdotuksissa on käytetty seuraavia käsitteitä ja lyhenteitä. - Common European Framework (CEF) tarkoittaa yhteistä eurooppalaista kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin viitekehystä, jota voidaan käyttää muun muassa englanninkielisten soveltuvuuskokeiden laatimisessa. Se perustuu kuusiportaiseen taitotasoarvioon. Pyrkijät saavat viitekehyksen mukaisen tasoarvion kuuden taitotason puitteissa. - EB-tutkinto tarkoittaa eurooppalaista ylioppilastutkintoa (European Baccalaureate), joka antaa yleisen korkeakoulukelpoisuuden kaikissa EU:n jäsenmaissa. - IB/PYP-MYP opetus tarkoittaa International Baccalaureate tutkintoa ja sen Primary- sekä Middle Years tasoja, joita valvoo International Baccalaureate Organization (IBO). - Kaksikielisellä opetuksella tarkoitetaan opetusta, joka annetaan sekä suomen tai ruotsin että jollain vieraalla kielellä. 17(44)

18 - Kansainvälisellä koulutuksella tarkoitetaan vieraskielisissä tai yllä mainituissa kaksikielisissä kouluissa annettavaa opetusta. - Kansainvälisellä perheellä tarkoitetaan kansainvälisesti liikkuvaa perhettä (Internationally Mobile Family, IMF) tai maahanmuuttajataustaista perhettä (MMT-perhe). - Kansainvälisesti liikkuvalla perheellä (Internationally Mobile Family, IMF) tarkoitetaan perhettä, joka pääasiassa työperusteisesti muuttaa väliaikaisesti (yleensä alle kolmeksi vuodeksi) maahan. Perhe voi olla joko suomalaissyntyinen tai ulkomaalainen. - Kielikylvyllä tarkoitetaan vapaaehtoista opetusohjelmaa enemmistökieltä ensikielenään puhuville. Sen tavoitteena on toiminnallinen kaksikielisyys, kun opetusta annetaan aluksi suurimmaksi osaksi muulla kuin oppilaan ensikielellä. - Maahanmuuttajalla tarkoitetaan Suomeen väliaikaisesti tai pysyvästi muuttanutta kansainvälisen perheen jäsentä. - Maahanmuuttajataustaisella perheellä (MMT-perhe) tarkoitetaan perhettä, jossa molemmat vanhemmat puhuvat äidinkielenään jotakin muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia. Perheen lähtökohtana on yleensä asettua asumaan pysyväisluontoisesti Suomeen ja perhettä tuetaan Suomeen kotoutumiseksi. - Oman äidinkielen opetuksella tarkoitetaan maahanmuuttajalapsen ja nuoren saamaa viikoittaista kahden tunnin opetusta lapsen äidinkielellä tai kotona puhutulla kielellä taikka ulkomailla hankitun kielitaidon ylläpitokielellä. - PARAS-hanke tarkoittaa valtioneuvoston keväällä 2005 käynnistämää edelleen käynnissä olevaa valtakunnallista hanketta kunta- ja palvelurakenteen uudistamiseksi. - PKS-KV ryhmällä (pääkaupunkiseudun kansainvälisten perheiden perusasteen koulutusasioita selvittävä yhteistyöryhmä) tarkoitetaan tässä hankkeessa toimineita ohjausryhmän ja alatyöryhmien jäseniä. - R2 opetus tarkoittaa ruotsin kielen opiskelua toisena kielenä tilanteessa, jossa lapsen äidinkieli on jokin muu kuin suomi tai ruotsi. - S2-opetus tarkoittaa suomen kielen opiskelua toisena kielenä tilanteessa, jossa lapsen äidinkieli on jokin muu kuin suomi tai ruotsi. - Vieraan kielen opetuksella tarkoitetaan muiden kuin suomen, ruotsin tai saamen kielen opetusta. - Vieraskielisellä opetuksella tarkoitetaan jollain muulla kuin suomen, ruotsin tai saamen kielellä annettavaa opetusta. 18(44)

19 4 Työsuunnitelma ja seuranta 1. Pääkaupunkiseudun opetustoimien työryhmien asettaminen (Espoo, Helsinki, Kauniainen, Vantaa) ja päätoimisen projektipäällikön (Helsingin kaupungin opetusvirasto, toimii myös työryhmän sihteerinä) valinta 1/ Toimeksiannon tarkentaminen 1/ Selvitysvaihe: 3.1. Koulutustarjontaverkoston sitouttaminen hankkeeseen 1-2/ Olemassa olevan koulutustarjonnan kartoitus 3-4/ Koulutustarpeen ennakointimahdollisuuksien selvittäminen 3-6/ Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opetusjärjestelyt ja tuki 2 5/ Koulutustarjonnan järjestämistavan, koulutuksen tarjonnan ja koulutustarpeen ennakoinnin, tukitoimien sekä tiedottamisen suunnittelu 6-11/ Loppuraportointi 12/2006 2/ Raportin tiedotus- ja julkistamistilaisuudet 2/2007 Pääkaupunkiseudun apulaiskaupunginjohtajat käsittelivät asiaa useassa kokouksessa vuonna Pääkaupunkiseudun kaupunkiohjelman johtoryhmä hyväksyi hankehakemuksen ja hanke on kaupunkiohjelman toiminta- ja taloussuunnitelmassa strategisten hankkeiden listan hanke numero Uudenmaan liiton maakuntahallitus myönsi päätöksellään (päätös 27) hankkeelle maakuntarahaa euroa. Hankkeen alkamisajankohta oli ja päättymisajankohta Helsingin kaupungin opetustoimenjohtaja Rauno Jarnila päätti (päätösluettelon ote 95) perustaa hanketta varten työryhmän (ohjausryhmän) ajalle seuraavasti: puheenjohtajaksi kansainvälisten asioiden päällikkö Eeva Penttilä, jäseneksi Helsingin opetusviraston edustajana opetuspäällikkö Marjo Kyllönen ja sihteeriksi projektipäällikkö Ritva Tuomi-Rautiainen. Samalla opetustoimenjohtaja päätti pyytää pääkaupunkiseudun muita kuntia nimeämään työryhmään (ohjausryhmään) omat yleissivistävää koulutusta edustavat jäsenensä. Hankkeen ohjausryhmässä ovat olleet: Kansainvälisten asioiden päällikkö Eeva Penttilä, Helsinki, puheenjohtaja Peruskoulutoimenjohtaja Tiina Hirvonen, Vantaa Opetuspäällikkö Marjo Kyllönen, Helsinki Maahanmuuttajaopettaja Anu Kyyhkynen, Kauniainen Opetuspäällikkö Ilpo Salonen, Espoo Projektipäällikkö Ritva Tuomi-Rautiainen, Helsinki, sihteeri 19(44)

20 Kansainvälisten perheiden koulutustarjontaa, vieraskielisten koulujen kouluverkkoa ja opetussuunnitelmia selvittäneessä alatyöryhmässä ovat olleet: Opetuspäällikkö Marjo Kyllönen, Helsinki, vetäjä Opetustoimen suunnittelija Ulla Nurmi, Vantaa Rehtori Riitta Parviainen, Kauniainen Apulaisopetuspäällikkö Elina Rönkkö, Espoo Projektipäällikkö Ritva Tuomi-Rautiainen, Helsinki, sihteeri Maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten opetusjärjestelyitä ja tukitoimia selvittäneessä alatyöryhmässä ovat olleet: Peruskoulutoimenjohtaja Tiina Hirvonen, Vantaa, vetäjä Opetuskonsultti Katri Kuukka, Helsinki ( alkaen sijainen vs. opetuskonsultti Jyrki Tiihonen, Helsinki) Maahanmuuttajaopettaja Anu Kyyhkynen, Kauniainen Opetustoimen suunnittelija Arja Sarsama, Vantaa Vastuualuepäällikkö Raija Övermark, Espoo Projektipäällikkö Ritva Tuomi-Rautiainen, Helsinki, sihteeri Maahanmuuton ja erityisesti työperäisen maahanmuuton ennakointia ja sen kehittämismahdollisuuksia selvittäneessä alatyöryhmässä ovat olleet: Maahanmuuttajaopettaja Anu Kyyhkynen, Kauniainen, vetäjä Palvelupäällikkö Katri Aaltonen, Helsinki Koulutussuunnittelija Tero Latvala, Espoo Suunnittelupäällikkö Eila Tanninen, Vantaa Projektipäällikkö Ritva Tuomi-Rautiainen, Helsinki, sihteeri Kansainvälistä ja vieraskielistä koulutusta koskevaa keskitettyä tiedottamista sekä kansainvälisten perheiden neuvontaa selvittäneessä alatyöryhmässä ovat olleet: Opetuspäällikkö Ilpo Salonen, Espoo, vetäjä Konsultoiva psykologi Anne Nurminen, Vantaa Luokanopettaja Allan Schneitz, Kauniainen Tiedottaja Jonna Suometsä, Espoo Viestintäpäällikkö Liisa Suoninen, Helsinki Projektipäällikkö Ritva Tuomi-Rautiainen, Helsinki, sihteeri Ohjausryhmä kokoontui kahdeksan kertaa ja alatyöryhmät kokoontuivat yhteensä 22 kertaa. Annetun toimeksiannon toteuttamisen lisäksi alueen opetustoimien verkosto niin hallinnon kuin eri koulutusta järjestävien tahojen edustajien kesken on vahvistunut. Hankkeessa on eri tavoin ollut mukana runsaasti yhteisyötahoja, joiden panos on ollut tärkeä. Hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja ja projektipäällikkö raportoivat neljä kertaa vuoden aikana toiminnan sisällöstä ja varojen käytöstä kaupunkiohjelman johtoryhmälle ja kolme kertaa pääkaupunkiseudun opetus- ja sivistystoimen johtajille. Varojen käytöstä raportoitiin hankkeen päätyttyä maksatushakemusten yhteydessä Uudenmaan liittoon. Kappaleessa ja liitteessä 15 on selvitetty hankkeen tulosten ennakkoarviointia ja arviointia. Pääkaupunkiseudun kaupunkiohjelman johtoryhmä tilasi loppuvuodesta 2006 Net Effect Oy:ltä 20(44)

KOTIMAISTEN KIELTEN KIELIKYLPYOPETUS JA VIERASKIELINEN OPETUS KUNTATASON TARKASTELUSSA

KOTIMAISTEN KIELTEN KIELIKYLPYOPETUS JA VIERASKIELINEN OPETUS KUNTATASON TARKASTELUSSA KOTIMAISTEN KIELTEN KIELIKYLPYOPETUS JA VIERASKIELINEN OPETUS KUNTATASON TARKASTELUSSA Elisa Miettinen elisa.a.miettinen@jyu.fi Kielikoulutuspolitiikan verkosto Soveltavan kielentutkimuksen keskus, JY

Lisätiedot

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa? Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,

Lisätiedot

Raimo Salo Erityisen tuen keskus Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689

Raimo Salo Erityisen tuen keskus Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689 Maahanmuuttajien opetus Oulun kaupungin opetustoimessa hallinnon näkökulmasta Raimo Salo Erityisen tuen keskus Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689 Oulun kaupunki Opetustoimi Erityisen

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen Birgitta Vuorinen Hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen julkisen talouden vakauttaminen kestävän

Lisätiedot

Kotouttaminen opetustoimen näkökulmasta - Varhaiskasvatus ja perusopetus

Kotouttaminen opetustoimen näkökulmasta - Varhaiskasvatus ja perusopetus Kotouttaminen opetustoimen näkökulmasta - Varhaiskasvatus ja perusopetus Sivistyksen toimiala Pia Bärlund suunnittelija Pia.barlund@jkl.fi 014-266 4889 Näkymätön ja näkyvä maahanmuuttaja 1. sukupolven

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

-strategia. Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari. ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto

-strategia. Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari. ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto -strategia Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto Helsinki 28.5.2013 30.5.2013 Strategian tavoite Hallitusohjelma:

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014 Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut Annukka Muuri 18.11.2014 Maahanmuuttajataustaiset oppilaat Maahanmuuttajaoppilaiden määrä on kasvanut seitsemässä vuodessa noin

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS 19.-20.3.2009, Helsinki Marget Kantosalo Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19.-20.3.2009 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

OULU JA ULKOMAALAISTAUSTAISET ASUKKAAT

OULU JA ULKOMAALAISTAUSTAISET ASUKKAAT OULU JA ULKOMAALAISTAUSTAISET ASUKKAAT Valtakunnallinen maahanmuuttotyön koordinaatiotapaaminen Oulussa 18-19.03.2010 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja Oulun kaupunki 2 Oulun kaupungin rooli maahanmuuttopolitiikassa

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Osallisena Suomessa Pudasjärvi Kuntamarkkinat 12.9.2012 Virpi Harilahti-Juola Pudasjärven kuntasuunnitelma uusi ja elinvoimainen Pudasjärvi Maahanmuutto yksi Pudasjärven

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJAT LUKIO- KOULUTUKSESSA

MAAHANMUUTTAJAT LUKIO- KOULUTUKSESSA MAAHANMUUTTAJAT LUKIO- KOULUTUKSESSA Leena Nissilä Osaamisen ja sivistyksen asialla MAAHANMUUTTAJAT SUOMESSA Ulkomaan kansalaisia 121 739 2,3 % väestöstä Pakolaisia vastaanotettu vuodesta 1973 yht. 27

Lisätiedot

MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN JA MAAHANMUUTTO- JA KOTOUTTAMISASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN YHTEISKOKOUS ESPOOSSA 20.11.2013

MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN JA MAAHANMUUTTO- JA KOTOUTTAMISASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN YHTEISKOKOUS ESPOOSSA 20.11.2013 MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN JA MAAHANMUUTTO- JA KOTOUTTAMISASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN YHTEISKOKOUS ESPOOSSA 20.11.2013 Maahanmuuttajataustaisten nuorten opintopolut Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla

Lisätiedot

S 2 JA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS

S 2 JA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS KIELITIVOLIN KOORDINAATTORIT S 2 JA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS opetusneuvos Terhi Seinä 5.11.2010 MAAHANMUUTTAJAOPETUKSEN TAVOITE antaa Suomeen muuttaville valmiuksia toimia tasavertaisina jäseninä suomalaisessa

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Opetusneuvos 5.5.2014 Jussi Pihkala VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA 1 Johdanto 2 Nykytila Koulunkäyntiavustajien lukeminen osaksi opettaja-oppilassuhdetta

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Paperittomana peruskoulussa Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Perustuslain 16.1. Jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Oppivelvollisuudesta säädetään lailla. Lapsen oikeuksien

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 25

Espoon kaupunki Pöytäkirja 25 26.02.2014 Sivu 1 / 1 321/02.05.01/2014 25 Lukiokoulutuksen valmistavan koulutuksen toteuttaminen Espoossa Valmistelijat / lisätiedot: Tapio Erma, puh. 046 877 3216 Astrid Kauber, puh. 046 877 3297 Riina

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala 1 European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU 2 neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat rekrytoida ulkomaisen työntekijän 3 EU/ETA-maat

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Yksi- vai kaksikielisiä kouluja? 13.3.2013 Bob Karlsson Johtaja Kielelliset oikeudet! Perustuslain näkökulmasta julkisen vallan tehtävänä on edistää perusoikeuksien

Lisätiedot

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

TESTIPISTE - Aikuisten maahanmuuttajien kielitaidon arviointikeskus

TESTIPISTE - Aikuisten maahanmuuttajien kielitaidon arviointikeskus TESTIPISTE - Aikuisten maahanmuuttajien kielitaidon arviointikeskus Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet 1.Keskitetyn ja säännöllisen alkutestaustoiminnan järjestäminen pääkaupunkiseudulla Testauksen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN KORKEAKOULUTUKSEEN PÄÄSYN EDISTÄMINEN

MAAHANMUUTTAJIEN KORKEAKOULUTUKSEEN PÄÄSYN EDISTÄMINEN MAAHANMUUTTAJIEN KORKEAKOULUTUKSEEN PÄÄSYN EDISTÄMINEN Korkeakoulujen kv-päivät 22.5.2012 Asiantuntija, projektipäällikkö Kati Isoaho, Metropolia Ammattikorkeakoulu 27/5/12 Helsinki Metropolia University

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020 Keski-Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöstrategia 2015-2020 Taustaa Toisen asteen koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö on saanut alkunsa jo 1990-luvulla toteutetun nuorisoasteen koulutuskokeilun

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Uudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA 2011-2013

Uudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA 2011-2013 Uudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA 2011-2013 Rural Studies - johtoryhmän hyväksymä 14.2.2011 SISÄLTÖ: Strategian rakentuminen 1. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2. NYKYTILA 3. TARKOITUS JA TEHTÄVÄT

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2016 1 (6) Kaupunginhallitus Sj/3 07.03.2016

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2016 1 (6) Kaupunginhallitus Sj/3 07.03.2016 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2016 1 (6) 213 Eräiden opetusviraston virkojen perustaminen, lakkauttaminen ja nimikkeiden muuttaminen HEL 2016-000596 T 01 01 00 Päätös päätti 1 perustaa opetusvirastoon

Lisätiedot

Kansainvälistyminen ja koulutus

Kansainvälistyminen ja koulutus Sisältö Kansainvälisyyden nykytila Kansainvälisen opiskelijaliikkuvuus Kansainvälistyminen ja koulutus 3.9.9 Hannele Niemi Professori, vararehtori Helsingin yliopisto Opettajaliikkuvuus Suomalaisen yhteiskunnan

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Maahanmuuttajien työllistäminen

Maahanmuuttajien työllistäminen Maahanmuuttajien työllistäminen Kansainvälinen työvoima -projekti 11.10.2012 Kuka on maahanmuuttaja? Ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö, joka on jonkin toisen maan kansalainen tai kokonaan kansalaisuutta

Lisätiedot

Työmarkkinat, sukupuoli

Työmarkkinat, sukupuoli Työmarkkinat, maahanmuuttajuus ja sukupuoli VTT Annika Forsander Eurooppalaisen maahanmuuton II maailmansodan jälkeiset vaiheet... Toisen maailmansodan jälkeen alkoi eurooppalaisen muuttoliikkeen ensimmäinen

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Tiivistelmä Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura haluaa esittää seuraavan lausunnon

Lisätiedot

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Eurooppalainen Euroguidance-verkosto tukee ohjausalan ammattilaisia kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä ja vahvistaa

Lisätiedot

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön 3.5.2016 oikeus- ja työministeri Jari Lindström opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

Kiinan kielen kasvava merkitys

Kiinan kielen kasvava merkitys Kiinan kielen kasvava merkitys Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lukion kiinan kielen opetuksen forum Esityksen sisältö Kiinan merkitys kauppa- ja yhteistyökumppanina Osaamistarpeet

Lisätiedot

Toisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi 2014 2015. Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta

Toisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi 2014 2015. Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta Toisluokkalaisen opas Lukuvuosi 2014 2015 Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta Nyt on aika valita ensimmäinen vieras kieli! 1. 6. luokilla opiskellaan yhtä tai kahta kieltä äidinkielen

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

KANSAINVÄLISTEN PERHEIDEN KOULUTUSPALVELUT TOISELLA ASTEELLA PÄÄKAUPUNKISEUDULLA 2008

KANSAINVÄLISTEN PERHEIDEN KOULUTUSPALVELUT TOISELLA ASTEELLA PÄÄKAUPUNKISEUDULLA 2008 KANSAINVÄLISTEN PERHEIDEN KOULUTUSPALVELUT TOISELLA ASTEELLA PÄÄKAUPUNKISEUDULLA 2008 SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto... 4 2 Muistiossa käytetyt käsitteet ja lyhenteet... 6 3 Työsuunnitelma ja seuranta...

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 9/2016 1 (5) Kaupunginhallitus Sj/3 7.3.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 9/2016 1 (5) Kaupunginhallitus Sj/3 7.3.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 9/2016 1 (5) 3 Eräiden opetusviraston virkojen perustaminen, lakkauttaminen ja nimikkeiden muuttaminen HEL 2016-000596 T 01 01 00 Päätösehdotus päättää 1 perustaa opetusvirastoon

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011 Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke 1 Esityksen rakenne Maahanmuuttajanuorten koulutusmahdollisuuksien

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 3. 3 Nuorten maahanmuuttajien opetuksen siirtäminen Matinkylän koulun alaisuudesta Espoon aikuislukion alaisuuteen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 3. 3 Nuorten maahanmuuttajien opetuksen siirtäminen Matinkylän koulun alaisuudesta Espoon aikuislukion alaisuuteen 26.01.2012 Sivu 1 / 1 395/12.01.01/2012 3 Nuorten maahanmuuttajien opetuksen siirtäminen Matinkylän koulun alaisuudesta Espoon aikuislukion alaisuuteen Valmistelijat / lisätiedot: Juha Nurmi, puh. (09)

Lisätiedot

Toisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi 2015 2016. Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta

Toisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi 2015 2016. Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta Toisluokkalaisen opas Lukuvuosi 2015 2016 Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta Nyt on aika valita ensimmäinen vieras kieli! Ensimmäisen vieraan kielen eli A-kielen opiskelu aloitetaan

Lisätiedot

Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittäminen

Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittäminen Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittäminen Koordinaattoritapaaminen 29.- 30.10.2009 Anna-Kaisa Mustaparta Minkä kielten opetusta mukana olevat kunnat ja koulut aikovat lisätä tai kehittää?

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

kouluyhteisössä Oulu 13-14.3.2008 Osaamisen ja sivistyksen asialla Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos www.edu.fi

kouluyhteisössä Oulu 13-14.3.2008 Osaamisen ja sivistyksen asialla Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos www.edu.fi Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä Oulu 13-14.3.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla Väliraportointi tammikuun lopussa 2008 - kehittämistoimintaa

Lisätiedot

LUKIOON VALMISTAVA KOULUTUS. Hallinnon näkökulma Erja Vihervaara 4.3.2014 OPH

LUKIOON VALMISTAVA KOULUTUS. Hallinnon näkökulma Erja Vihervaara 4.3.2014 OPH LUKIN VALMISTAVA KULUTUS Hallinnon näkökulma Erja Vihervaara 4.3.2014 PH Tavoitteet Parantaa opetuskielen taitoja ja opiskelutaitoja. Antaa valmiuksia toimia suomalaisessa yhteiskunnassa. Mahdollisuuksien

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAHANMUUTTOSTRATEGIA

SATAKUNNAN MAAHANMUUTTOSTRATEGIA SATAKUNNAN MAAHANMUUTTOSTRATEGIA 15.11.2012 maakunta-asiantuntija Tuula Telin Visio: SATAKUNTA ON MONIARVOINEN MAAKUNTA, JOSSA KAIKILLA MAAKUNNAN ASUKKAILLA ON MAHDOLLISUUS TEHDÄ TYÖTÄ, SAADA TOIMEENTULO

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

10.1 Kaksikielisen opetuksen tavoitteet ja opetuksen järjestämisen lähtökohtia

10.1 Kaksikielisen opetuksen tavoitteet ja opetuksen järjestämisen lähtökohtia LUKU 10 KAKSIKIELINEN OPETUS Koulun opetuskieli on suomi tai ruotsi ja joissakin tapauksissa saame, romani tai viittomakieli. Opetuksessa voidaan perusopetuslain mukaan käyttää koulun varsinaisen opetuskielen

Lisätiedot

Kiinan kielen ja kulttuurin opetus 7.3.2012

Kiinan kielen ja kulttuurin opetus 7.3.2012 Kaikki menevät Kiinaan! Kiinan kielen ja kulttuurin opetus 7.3.2012 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Esityksen kulku Mistä kaikki alkoi Mitä lukioiden Kiina- verkostossa saatiin aikaan Kiinan tarve

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI suvaitsevaisuus rohkeus oikeudenmukaisuus vastuullisuus MAAILMANKANSALAINEN aktiivisuus terve itsetunto avoimuus muutosvalmius RAAHEN OPETUSTOIMI Kansainvälisyysstrategia

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun yhteistyöllä hyvä neuvonta ulkomailta maahan muuttaneelle

Pääkaupunkiseudun yhteistyöllä hyvä neuvonta ulkomailta maahan muuttaneelle Pääkaupunkiseudun yhteistyöllä hyvä neuvonta ulkomailta maahan muuttaneelle Neo-Vantaa, Neo-seudun osahanke 2009-2012 Sari Pajala, Neo-Vantaa & Yhteispalvelu 22.11.2012 Neo-seudun lähtötilanne v. 2009

Lisätiedot

MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016

MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016 MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016 MIKSI TÄLLAINEN HANKE TAMPEREELLE JA PIRKANMAALLE? Tampereen suurimmat ulkomaalaistaustaiset ryhmät ovat venäläiset (1052) ja virolaiset (820).

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013

Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013 Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013 Miksi Vieraskielisiä on lukiokoulutuksessa vähän suhteessa kantaväestöön Puutteet kielitaidossa ja kielitaitoon liittyvissä

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät?

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Kari Sjöholm 10.9 2014 -200-400 -600-800 -1000-1200 -1400-1600 Hallitusohjelman sekä vuosien 2012-2014 kehysriihien

Lisätiedot

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää 40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää Työryhmä 6. Aikuisohjauksella tukea elinikäiseen opiskeluun ja työurien pidentämiseen 23.3.2012 1 Työryhmän ohjelma 9.00 Avaus 9.10 Opin ovista

Lisätiedot

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin?

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? Kati Lounema Jukka Vepsäläinen Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? AmKesu-aluetilaisuus Helsinki 26.11.2014 Osaamisen For learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Helsingin

Lisätiedot

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Osaava, Lempäälä 15.4.2014 Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Esko Lukkarinen, Opetus- ja kulttuuritoimi-vastuualue 17.4.2014 1 Opiskeluhuollon prosessit ja toimijat

Lisätiedot

Missä mennään Lapin maahanmuuttostrategian valmistelussa?

Missä mennään Lapin maahanmuuttostrategian valmistelussa? Missä mennään Lapin maahanmuuttostrategian valmistelussa? VAIKO-projekti, Lapin ELY-keskus Mirva Petäjämaa MAKO-verkostojen kokoukset 12. - 13.9.2012 Strategian rakenneluonnos Esipuhe NYKYTILA *Lappi maahanmuuton

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS

AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS Espoon kaupunki, sivistystoimi, luopuu aikuisten lukiokoulutuksen järjestämisestä.

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys

Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys Sivistystoimen työryhmän ehdotukset kuntayhteistyön lisäämiseksi 5.6.2014 10.6.2014 Page 1 Sivistystoimityöryhmän esitykset 1. Varhaiskasvatus:

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 1. Johdanto Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK ry edustaa lähes 140 000 ammattikorkeakouluopiskelijaa. Vuonna 2013 SAMOKilla

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2 Sisällys 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

2 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

2 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Johtokunnan kokous Pöytäkirja Paikka: Isonnevantien toimipisteen kokoushuone Aika: 18.03.2008 klo 18.00 Läsnä Kimmo Kuisma, puheenjohtaja Henry Koskinen, varapuheenjohtaja Maria Niva Anneli Väisänen Kari

Lisätiedot

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Toteutusaika 1.1.2011 31.12.2012 Rahoittajat Manner-Suomen ESR-ohjelma, (Etelä-Savon Ely-keskus) ja Mikkelin ammattikorkeakoulu Ulkomaalaiset

Lisätiedot

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Konferenssi on osaamisen kehittämisen prosessi, jonka tavoitteena on 1. tuoda esille ne osaamiset, joita

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen

Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen Osaava maahanmuuttaja ohjausta maahanmuuttajien osaamisen tunnistamiseen 20.11.2015 Turku, Turun yliopisto & NVL Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 39. 39 Maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen oppimisen tukeminen varhaiskasvatuksessa

Espoon kaupunki Pöytäkirja 39. 39 Maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen oppimisen tukeminen varhaiskasvatuksessa 11.11.2014 Sivu 1 / 1 4579/12.01.00/2014 39 Maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen oppimisen tukeminen varhaiskasvatuksessa Valmistelijat / lisätiedot: Virpi Mattila, puh. 09 816 23022 Elina Pulli,

Lisätiedot

Ruotsinsuomalaiset ja suomalaiset voimavaroina toisilleen

Ruotsinsuomalaiset ja suomalaiset voimavaroina toisilleen Ruotsinsuomalaiset ja suomalaiset voimavaroina toisilleen Tutkimusjohtaja Elli Heikkilä Siirtolaisuusinstituutti Dynaaminen ruotsinsuomalaisuus -seminaari Turun Kansainväliset Kirjamessut 4.10.2015 1 Muuttovirrat

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2011 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/5 13.12.2011

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2011 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/5 13.12.2011 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2011 1 (6) 239 Esitys kaupunginhallitukselle virkojen perustamisesta HEL 2011-008297 T 01 01 00 Päätös päätti esittää kaupunginhallitukselle, että se perustaisi 1.8.2012

Lisätiedot

Syrjintäselvityksen tulokset (vielä julkaisematon) : Syrjintä koulutuksessa: Erityistarkastelussa yhdenvertaisuuden toteutuminen opintojen ohjauksessa

Syrjintäselvityksen tulokset (vielä julkaisematon) : Syrjintä koulutuksessa: Erityistarkastelussa yhdenvertaisuuden toteutuminen opintojen ohjauksessa Syrjintäselvityksen tulokset (vielä julkaisematon) : Syrjintä koulutuksessa: Erityistarkastelussa yhdenvertaisuuden toteutuminen opintojen ohjauksessa Nexhat Beqiri, Ylitarkastaja SEMINAARI: Oikeus oppimiseen

Lisätiedot

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Hankkeen taustaa Suomessa on arviolta tuhatkunta toimivaa maahanmuuttajayhdistystä Yhdistyksiä alettiin perustaa erityisesti 1990 luvun puolivälin jälkeen Reilu kolmannes

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot