KANSAINVÄLISTEN PERHEIDEN KOULUTUSPALVELUT PERUSOPETUKSESSA PÄÄKAUPUNKISEUDULLA 2006

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KANSAINVÄLISTEN PERHEIDEN KOULUTUSPALVELUT PERUSOPETUKSESSA PÄÄKAUPUNKISEUDULLA 2006"

Transkriptio

1 KANSAINVÄLISTEN PERHEIDEN KOULUTUSPALVELUT PERUSOPETUKSESSA PÄÄKAUPUNKISEUDULLA 2006

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto Ehdotuksen pääasiallinen sisältö Muistiossa käytetyt käsitteet ja lyhenteet Työsuunnitelma ja seuranta Nykytila Valmistautuminen monikulttuuriseen yhteiskuntaan Esityksen tavoitteet Hankkeessa jo toteutetut toimenpiteet ja menettelytapauudistukset PKS-KV -ryhmän toimenpide- ja menettelytapaehdotukset Pääkaupunkiseudun suomenkielisten opetustoimien ehdotukset ) Vieraskielisten koulutuspalveluiden riittävyys ) Harvinaisten kielten opetus ja vieraskielinen opetus ) Opettajien osaamisen kehittäminen ja täydennyskoulutus sekä verkostoituminen ) MMT-oppilaiden opettajien pätevöityminen ja kelpoisuus ) Vieraskielisten oppilaiden oppilashuollon ja erityisopetuspalveluiden kehittäminen ) Valmistavan opetuksen ja oman äidinkielen opetuksen yhteistyö PKS-alueella ) Euroopan Unionin jäsenmaiden opetussuunnitelmien mukainen opetus ) Varhaisen koulun aloittamisen mahdollisuus ) Vieraskielisen opetuksen valtionosuus ja muu tuki ) MMT-oppilaiden tilastointi ja valtionosuuden laskentaperusteet ) Maahanmuuton ennakoinnin kehittäminen ) Kansainvälisten koulutuspalveluiden määrällinen ja laadullinen arviointi ) Yhteinen tiedottaminen ja neuvonta Förslag för huvudstadsregionens svenska utbildningsväsenden Selvityksen valmistelun aikana tehdyt selvitykset Vieraskielinen opetus, oppilaaksioton perusteet ja kieliohjelmat (liite 1) Pääkaupunkiseudun täysin vieraskieliset ja kaksikieliset koulut (liite 2) Vieraskielisten peruskoulujen oppilasmäärät ja kapasiteetit (liite 3) Englanninkielisen perusopetuksen soveltuvuuskokeet (liite 4) Vieraskielinen esiopetus pääkaupunkiseudulla (liite 5) Maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten opetusjärjestelyt ja tukitoimet (liite 6) Pääkaupunkiseudun peruskoulujen S2-opetuksessa olevien äidinkielet - tiedot kerätty vuoden 2006 alussa (liite 7) Modersmålsundervisning i huvudstadsregionen 2006 (Svenska 2) (bilaga 8) Pääkaupunkiseudun peruskoululaisten kansalaisuudet - tiedot kerätty vuoden 2006 alussa (liite 9) Tilastotietoja maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten opetus- ja tukijärjestelyistä (liite 10) Katsomusaineiden opetus perusopetuksessa pääkaupunkiseudulla (liite 11) Pääkaupunkiseudun eräiden vieraskielisten koulujen asema (liite 12) Vieraskieliset perusopetuspalvelut pääkaupunkiseudulla esiteluonnos (liite 13) Asiakaskysely kansainvälisille perheille (liite 14) Hankkeen ennakkoarviointi ja arviointi (liite 15)...44

3 KANSAINVÄLISTEN PERHEIDEN KOULUTUSPALVELUT PERUSOPETUKSESSA PÄÄKAUPUNKISEUDULLA 2006 Hankkeessa on selvitetty vieraskielisten ja Suomeen palaavien perheiden lasten ja nuorten perusasteen koulutuspalveluiden järjestämistä toimivalla ja vetovoimaisella tavalla pääkaupunkiseudulla. Hanke liittyy osaavan työvoiman saatavuuteen, maahanmuuttopolitiikkaan ja maahanmuuttajien koulutukseen. 1 Johdanto Hallitus hyväksyi maahanmuuttopoliittisen ohjelman, jonka keskeisenä tarkoituksena on edistää aktiivisesti maahanmuuttoa. Väestön ikääntyessä tulevina vuosina työvoiman tarjonta maassamme supistuu. Suomessa työvoiman saatavuuden odotetaan vaikeutuvan nopeammin kuin monissa muissa Euroopan maissa. Kaikissa alhaisen syntyvyyden teollisuusmaissa yhä suurempi mielenkiinto kohdistuu työperusteiseen maahanmuuttoon. Ohjelman keskeisiä painopisteitä ovat maahanmuuttajien kotouttamisjärjestelmän tehostaminen sekä etnisten suhteiden parantaminen. Tavoitteena on edistää moniarvoisen, monikulttuurisen ja syrjimättömän yhteiskunnan kehittymistä. Myös opiskelijoiden ja tutkijoiden maahanmuuttoa halutaan edistää. Hallituksen maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassa korostetaan Suomen vetovoimatekijöitä ja niistä tiedottamista. Eri selvitysten mukaan näitä vetovoimatekijöitä ovat puhdas luonto, yleinen vakaus ja turvallisuus, toimivat julkiset palvelut, kansainvälisesti toimivien yritysten tunnettuus ja työntekijöiden kohtuullinen ansiotaso. Kansainvälisesti liikkuvat perheet arvostavat myös kohdemaan tarjoamaa korkeatasoista ja heidän perheensä tarpeisiin soveltuvaa lasten ja nuorten koulutusta. Tarkoituksenmukaisen koulutuksen järjestäminen edellyttää kuntien yhteistyötä vetovoimatekijöiden kehittämisessä. Monet työperusteisen maahanmuuton edistämiseen tarkoitetut keinot parantavat myös ulkosuomalaisten edellytyksiä halutessaan palata Suomeen. Väestörekisterin mukaan Suomessa asui vuoden 2005 lopussa ulkomaalaista ja vuoden 2005 aikana Suomen kansalaisuuden saaneita Ulkomaalaisväestö oli vuoden 2005 lopussa 2,2 % koko maan väestöstä. Suurin osa eli 43,5 % ulkomaisesta muuttoliikkeestä on kohdentunut pääkaupunki-seudulle. Ulkomaan kansalaisia asui pääkaupunkiseudulla noin 5 % koko väestöstä eli henkeä. Ulkomainen muuttovirta on ollut pääsääntöisesti väestömäärää lisäävää Helsingin seudulla. Vuoden 2004 alussa käytännöllisesti katsoen tulo- ja lähtömuuttajien määrät olivat samalla tasolla. Sen jälkeen lähtömuutto on pysynyt lähes saman suuruisena ja tulomuutto sekä sen myötä muuttovoitto on lisääntynyt. Suurimmat muuttotappiot koettiin vuoden 1996 viimeisellä neljänneksellä ja vuoden 2000 kolmannella neljänneksellä. Suomeen muutti vuonna ihmistä, joka on enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Muuttovoittoa oli ihmistä, joka on suurin 15 vuoteen. Suurin osa maahanmuuttajista päätyy pääkaupunkiseutualueelle. PKS-alueelle tuli

4 maahan- ja maassamuuton ansiosta kaikkiaan runsas uutta asukasta. Suurin osa Suomeen saapuneista maahanmuuttajista tuli Virosta (2 300), Venäjältä (vajaat 2 000), Ruotsista ja muista EU-maista. EU-maista tulijoita oli kaikkiaan noin ja muualta Euroopasta Suomeen muutti vuonna 2006 Aasiasta 3 000, Afrikasta ja Pohjois-Amerikasta henkeä. Ulkomainen nettomuutto pääkaupunkiseudulla Tulomuutot ulkomailta lähtömuutot ulkomaille 3000 PKS:n ulkomainen muuttoliike I/2002-III/2006 Tulomuutto Lähtömuutto Nettomuutto /2002 3/2002 1/2003 3/2003 1/2004 3/2004 1/2005 3/2005 1/2006 3/2006 Lähde: Tilastokeskus Uusimpien työvoimatarveselvitysten mukaan Uudenmaan työpaikkojen kasvun jatkuminen entisenlaisena voi törmätä työvoiman saatavuuteen, koska alueen omat nuorisoikäluokat eivät riitä kattamaan työvoimatarpeita. Suomen työmarkkinoilta poistuu vuosina noin miljoona ihmistä. Omat työvoimareservimme tai tuottavuuden nostaminen eivät riitä korvaamaan ikääntymisestä johtuvaa työvoimavajetta. Riippuvuus alueelle muualta muuttavasta työvoimasta kasvaa. Helsingin seudun kauppakamari arvioi vuonna 2006, että Uudenmaan työvoimavaje kasvaa vuoteen 2015 mennessä henkeen, ellei mitään tehdä. Vaje johtuu suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymisestä sekä työpaikkojen määrän kasvusta alueella. Monilla EU-mailla on samoja ongelmia ja monet niistä rekrytoivat tällä hetkellä aggressiivisesti ulkomaisia osaajia sekä opiskelijoita. Vaikka turvapaikka- ja pakolaispolitiikka tiukkenee Euroopassa, toivottua maahanmuuttoa edistetään aktiivisesti useissa Euroopan maissa. Uudenmaan liiton ja Helsingin seudun kauppakamarin teettämä pääkaupunkiseudun työvoimatarvetutkimus julkistettiin , ja siitä ilmenee, 4(44)

5 että lähes puolet alueen yrityksistä arvioi työvoimatarpeensa kasvavan seuraavan kahden vuoden aikana. Lähes kaikki tutkimukseen osallistuneet yritykset ovat halukkaita palkkaamaan vakinaisesti mahanmuuttajia. Eniten maahanmuuttajatyövoimaa haluavat keskisuuret yritykset. Työvoiman lisätarvetta on erityisesti rakentamisen ja liike-elämän palveluksessa sekä asiakaspalvelussa ja tuotannossa. Yrityksissä koetaan maahanmuuttajatyövoiman etuina kansainvälisyyden, kielitaidon ja monikulttuurisuuden lisääntyminen sekä työvoiman saanti sellaisenaan. Kysyntää on enenevästi koulutetusta ja osaavasta työvoimasta. Halutuin ikäluokka ovat alle 30-vuotiaat ja vähiten haluttu yli 50- vuotiaat. Tämä nostaa perheiden lapsille tarjotun koulutuksen merkitystä vetovoimatekijänä. Ulkomailla asuvien suomalaisten avoin yhteistyö- ja edunvalvontafoorumi Ulkosuomalaisparlamentti kehottaa Suomen opetusviranomaisia jatkamaan paluumuuttajalasten ja nuorten äidinkielen ja toisen kotimaisen kielen sekä ulkomailla opitun vieraan kielen ylläpitämiseen tähtäävän opetuksen tukemista. Lisäksi se pyytää tehostamaan tiedotusta vieraalla kielellä annettavan opetuksen sekä vieraan kielen opetuksen tarjonnasta Suomessa. Uudenmaan ja pääkaupunkiseudun kehittämisessä ja taloudellisen kilpailukyvyn vahvistamisessa keskeistä on luoda elinkeinoelämän kehitykselle yleisesti hyviä edellytyksiä. Taloudellinen kilpailukyky, joka tuo hyvinvointia koko alueelle edellyttää kansainvälistymistä. Uudenmaan liiton maakuntaohjelmassa todetaan Uudenmaan metropolialueen, Helsinki Regionin, alueelle sijoittuville yrityksille suunnatun kansainvälisen markkinoinnin merkitys. Kansainvälisissä tutkimuksissa Suomi sijoittuu kärkeen terveen talouden, toimivien julkisten palveluiden, hyvän geopoliittisen sijainnin, puhtaan luonnon, turvallisuuden ja korkean teknologian maana. Tämän vastapainona Suomi mielletään jossain määrin kielteisesti harvinaisten kielten, kylmän ilmaston ja korkean verotuksen vuoksi. Ulkomaalaisen työvoiman saaminen pääkaupunkiseudulle joko väliaikaisesti tai pysyvästi asumaan ja edistämään elinkeinoelämää on haaste kaikille alueen kunnille. Tärkeä ryhmä on myös ulkomailta kotimaahan palaavat suomalaiset perheet, joiden lasten koulutustarpeet poikkeavat kotimaassa vakituisesti asuvien perheiden tarpeista ja toiveista. Pääkaupunkiseutu on kansainvälistynyt ja kansainvälistyminen jatkuu. Suomeen sijoittuneista ulkomaalaisomistuksessa olevista yrityksistä yli 70 % on sijoittunut pääkaupunkiseudulle. Kansainvälistymistä voidaan edistää tarjoamalla korkeatasoisia, erityistarpeisiin sopivia ja hyvin koordinoituja perusasteen koulutuspalveluita Suomeen tuleville vieraskielisille lapsiperheille, jotka ovat maallemme merkittävä voimavara. Erityistarpeet voivat johtua perheiden lyhytkestoisesta muutaman vuoden maassa asumisesta työkomennuksista johtuen, Suomeen palaavien perheiden väliaikaisten asuinmaiden olosuhteista ja mahdollisista vastaisista maastamuuttosuunnitelmista (Internationally Mobile Families). Suomalaiseen koulutukseen kohdistuu suuria odotuksia jo alalla saavutetun kansainvälisen maineen vuoksi. Kansainvälisten perheiden perusasteen koulutusta pääkaupunkiseudulla selvittävä hanke on Uudenmaan maakuntaohjelmassa esitettyjen toimintalinjojen mukainen. Toimintalinjat ovat taloudellisesti kilpailukykyinen ja menestyvä Uusimaa, hyvinvoiva Uusimaa ja yhteistyön Uusimaa. Pääkaupunkiseudun yhteistyön kehittämisen tavoitteena on koordinoida perusopetuspalveluita ja luoda yhteistyöverkostoja niin, että yhteistyö on mahdollisimman tuloksellista 5(44)

6 konkreettisissa yhteistyötilanteissa. Yhteistyöhankkeiden positiiviset vaikutukset ilmenevät erityisesti parempina palveluina asukkaille ja kustannussäästöinä. Pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan hyväksymät strategiset päämäärät ovat (1) hyvinvoinnin parantaminen ja palvelutoiminnan tehostaminen erilaisilla yhteistoimintamuodoilla, (2) pääkaupunkiseudun kilpailukyvyn parantaminen sekä (3) kaupunkirakenteen ja asumisen kehittäminen. Hanke vastaa ensimmäiseen strategiseen päämäärään yhteisten hyvinvointipalveluiden järjestämisen strategialla ja yhteistyöllä palveluprosessien kehittämisessä sekä yhteisten palveluorganisaatioiden ohjaamisessa ja tehostamisessa. Toiseen päämäärään hanke vastaa vahvistamalla osaavan työvoiman saatavuuden ja maahanmuuttopolitiikan edellytyksiä. Seudun strategian ajankohtainen haaste on kansainvälisen vetovoiman lisääminen. Työikäisen suomalaisväestön väheneminen edellyttää aktiivista ulkomaisen työvoiman houkuttelemista. Kansainvälisessä toimintaympäristössä pääkaupunkiseutu tarvitsee kansainvälisiä osaajia, joille on pystyttävä tarjoamaan laadukkaita palveluita. Kansainväliset osaajat tulevat usein perheineen ja heille on tarjottava koulutuspalveluita nykyistä enemmän ja useammilla kielillä. Valmistuneen kaupunkiohjelmahankkeen tavoitteena on ollut pääkaupunkiseudun kansainvälisten perheiden perusopetuspalveluiden tarpeiden ja tarjonnan selvittäminen. Hankkeessa on kartoitettu ja kuvattu pysyvästi maahan pääkaupunkiseudulle tulleiden ja toisen polven maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten opetusjärjestelyt sekä opetuksen tukitoimet syrjäytymisvaaran ehkäisemiseksi ja opiskeluvalmiuksien vahvistamiseksi. Hankkeessa on suunniteltu palvelualueen yhteisiä tiedotus- ja neuvontapalveluita erityisesti vieraskielisen opetuksen alueella. Hankkeessa on toimeksiannon mukaisesti selvitetty ja tehty menettelytapaehdotukset vieraskielisten ja Suomeen palaavien perheiden lasten ja nuorten (lyhytaikaisesti alueella asuvat sekä pysyvästi asumaan jäävät ikäryhmät 6/7 15/16 vuotta) perusasteen koulutuspalveluiden järjestämisestä pääkaupunkiseudulla siten, että alueelle muuttavien perheiden tarpeet huomioidaan riippumatta asuinkunnasta tai koulutuksen järjestäjästä. Pääkaupunkiseudun kuntarajojen hahmottaminen ja niiden vaikutus koulutustarjontaan on maahanmuuttotilanteessa tai sijoittumismaata valittaessa ennakkoon hankalaa sekä aiheuttaa turhia yllätyksiä ja vaikeuksia. Kysyntää vastaavat koulutuspalvelut ja niiden tehokas alueellinen koordinointi edistävät alueen hyvää mainetta ulkomaisen työvoiman rekrytoinnissa. Tieto laadukkaista palveluista kulkee myös poismuuttajien mukana maailmalle. Suomi on sekä kielellisesti että kulttuurinsa puolesta sulkeutunut maa liikkuvalle työvoimalle, jolloin perheen viihtyvyyteen liittyvät toiminnot on hoidettava erityisen hyvin. Hyvän koulutustarjonnan tiedetään vaikuttavan ratkaisevasti maahan- tai alueelle muuttopäätökseen. Tasokas ja erilaisiin tarpeisiin vastaava peruskoulutus on hyvinvointipalvelu, joka on perusta osaavalle työvoimalle. Kappaleessa 6 on erikoistutkija (Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö CUPORE), VTT, dosentti (Helsingin yliopisto) Pasi Saukkosen tätä selvitystyötä varten kirjoittama artikkeli Valmistautuminen monikulttuuriseen yhteiskuntaan. Tämän kaupunkiohjelmahankkeen toteutuksesta ovat vastanneet jokaisen pääkaupunkiseudun neljän kunnan opetustoimen edustajasta koostuva ohjausryhmä ja sen puheenjohtaja, neljä ohjausryhmän jäsenten vetämää alatyöryhmää, joissa on ollut alueen kuntien opetustoimien edustus sekä hankkeeseen palkattu päätoiminen projektipäällikkö. Toimeksiannon mukaisesti 6(44)

7 pääkaupunkiseudun kansainvälisten perheiden perusasteen koulutusta selvittävät työryhmät (PKS-KV ryhmä) ovat laatineet toimenpide- ja menettelytapaehdotuksia opetusministeriölle sekä alueen kunnille ja niiden opetustoimille. Ehdotusten pohjaksi hankkeen puitteissa on tehty runsaasti selvitystöitä, jotka on esitetty raportin toisessa osassa. Hankkeen kesto on ollut Hankkeen vastuuorganisaatio on ollut Helsingin kaupungin opetusvirasto. Ohjausryhmä kiittää kaikkia työhön osallistuneita tahoja ja jättää ehdotuksensa kunnioittavasti asianomaisille viranomaisille. Helsingissä Eeva Penttilä Kansainvälisten asioiden päällikkö, Helsingin opetusvirasto Ohjausryhmän puheenjohtaja Tiina Hirvonen Peruskoulutoimenjohtaja, Vantaa Marjo Kyllönen Opetuspäällikkö Helsinki Anu Kyyhkynen Maahanmuuttajaopettaja, Kauniainen Ilpo Salonen Opetuspäällikkö, Espoo Ritva Tuomi-Rautiainen Projektipäällikkö, Helsinki Ohjausryhmän sihteeri 7(44)

8 2 Ehdotuksen pääasiallinen sisältö Hankkeessa on selvitetty ja laadittu kansainvälisten perheiden tarpeita palvelevia palvelukäytäntöjen ja niiden järjestämistapoja koskevia muutosehdotuksia erityisesti vieraskielisten ja kaksikielisten koulujen osalta sekä tehty kehittämishankkeiden ja yhteistyöjärjestelyiden toteuttamissuunnitelmia. Useiden yhteistyötoimenpiteiden osalta, joita voidaan tehdä virkamiestyönä, on jo ryhdytty toteuttamaan hankkeessa syntyneitä suunnitelmia. Kansainvälisten perheiden perusasteen koulutusta pääkaupunkiseudun alueella koskevat PKS-KV yhteistyöryhmän toimenpide-ehdotukset, niiden perustelut, toteutuksesta vastaavat tahot ja toimenpiteiden aikataulusuunnitelma on kirjattu oheiseen taulukkoon. Kansainvälisten perheiden koulutuspalvelut perusopetuksessa pääkaupunkiseudulla 2006 hankkeen toimenpide-ehdotukset TOIMENPIDE-EHDOTUS PERUSTELUT, ASIAKASNÄKÖ- KULMA TOTEUTUS: KUKA VASTAA AIKATAULU Koska toimenpide käynnistynyt / käynnistyy 1) Pääkaupunkiseudulla varmistetaan valmius yhteistoiminnassa eri toimijoiden kesken ylläpitää ja vahvistaa nykyistä vieraskielisen opetuksen kouluverkkoa sekä tarvittaessa laajentaa vieraskielistä koulutustarjontaa. Määrällisesti ja laadullisesti asianmukaisen koulutuksen saatavuus. PKSopetustoimet A) Oppilaaksiottoa koskevaa lainsäädäntöä tarkistetaan siten, että otetaan huomioon maahan tulevien kansainvälisesti liikkuvien perheiden erityiset tarpeet. Palveluiden saatavuuden tehostaminen yhteiskäytön kautta. Opetusministeriö (44)

9 TOIMENPIDE-EHDOTUS PERUSTELUT, ASIAKASNÄKÖ- KULMA TOTEUTUS: KUKA VASTAA AIKATAULU Koska toimenpide käynnistynyt / käynnistyy 2B) Maahanmuuttajataustaisten lasten oman äidinkielen opetus sisällytetään perusopetuslakiin ja perusopetusasetukseen sekä valtakunnallisiin opetussuunnitelman perusteisiin omaksi oppiaineeksi. Oman äidinkielen opetuksen arvostus ja muun opiskelun tukeminen. Opetusministeriö C) Laaditaan suunnitelma miten kehitetään pääkaupunkiseudun harvinaisten kielten, esimerkiksi espanjan, kiinan, portugalin, ranskan ja venäjän asemaa sekä kielitarjonnan (opetettavat kielet) että opetuskielten osalta. PKS-alueen vetovoiman vahvistaminen kansainvälistyväs sä maailmassa. PKSopetustoimet D) Alueen vieraskielisiin ja kaksikielisiin peruskouluihin valmistellaan ja niissä otetaan käyttöön yhtenäiset hakulomakkeet (Helsinki Region Application Form) ja soveltuvuuskokeet. Oppilaiden yhdenvertaisuus ja oikeusturva. PKSopetustoimet Syksy (44)

10 TOIMENPIDE-EHDOTUS PERUSTELUT, ASIAKASNÄKÖ- KULMA TOTEUTUS: KUKA VASTAA AIKATAULU Koska toimenpide käynnistynyt / käynnistyy 2E) Selvitetään miten, millä aikataululla ja millaisin kustannusten vaihtosopimuksin on mahdollisuus edetä yhteiseen ensisijaiseen oppilaaksiottoon joidenkin harvinaisten opetuskielten, muun muassa espanjan, kiinan ja portugalin osalta. Tällöin oppilaaksiottoalueena on koko pääkaupunkiseutu. Palveluiden saatavuuden tehostaminen yhteiskäytön kautta. PKSopetustoimet A) Pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyönä suunnitellaan ja toteutetaan pitkäjänteisesti kaikkien opettajien ja erityisesti vieraalla kielellä opettavien opettajien sekä maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opettajien täydennyskoulutusta ja kehitetään monikulttuurisuuden osaamista. Opettajien osaamisen vahvistaminen erityisesti monikulttuurisuusasioissa. PKSopetustoimet Kevät B) Palvelualueelle perustetaan koulutuksen järjestäjien vieraskielisen ja kaksikielisen opetuksen yhteistyöryhmä, jossa kunnat ovat vuorovuosin vetovastuussa. Vieraskielisen opetuksen laadun, saatavuuden ja järjestelyiden varmistaminen. PKSopetustoimet (44)

11 TOIMENPIDE-EHDOTUS PERUSTELUT, ASIAKASNÄKÖ- KULMA TOTEUTUS: KUKA VASTAA AIKATAULU Koska toimenpide käynnistynyt / käynnistyy 3C) Alueen yksityisten tai muiden valtioiden omistamien koulujen mahdollisuus toimia kieltensä ja edustamiensa kulttuurien resurssikeskuksina selvitetään. Osaamisen ja hyvien käytänteiden jakaminen. Opetusministeriö PKS:n yksityiset ja muiden valtioiden omistamat koulut PKSopetustoimet A) Opetusministeriö selvittää oppilaan oman äidinkielen ja harvinaisten uskontojen opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen kokonaisuuden. Opettajien saatavuuden ja työn jatkuvuuden parantaminen. Opetusministeriö B) Opetusministeriö selvittää muualla kuin EUmaissa hankittujen tutkintojen vastaavuuden ja tarvittavat jatkotoimenpiteet, joilla edistetään maahanmuuttajataustaisten opettajien pätevöitymistä. Opettajien saatavuuden ja työn jatkuvuuden parantaminen. Opetusministeriö C) Opetusministeriö määrittelee lainsäädäntötasolla valmistavan opetuksen opettajien kelpoisuuden sekä kehittää valmistavan opetuksen opettajien jatko- ja täydennyskoulutusta. Valmistavan opetuksen ja sen henkilöstön aseman selkiyttäminen. Opetusministeriö (44)

12 TOIMENPIDE-EHDOTUS PERUSTELUT, ASIAKASNÄKÖ- KULMA TOTEUTUS: KUKA VASTAA AIKATAULU Koska toimenpide käynnistynyt / käynnistyy 5) Laaditaan seudullinen suunnitelma oppilashuollon ja erityisopetuksen palveluiden saatavuuden varmistamiseksi myös muilla kuin koulun opetuskielillä. Palveluiden saatavuuden tehostaminen yhteiskäytön kautta. PKSopetustoimet A) Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden valmistavaa opetusta järjestettäessä arvioidaan koko pääkaupunkiseudun yhteiset tarpeet ja kehitetään yhteistyötä raja-alueilla. Asiakaspalvelun paraneminen ja kustannussäästöt. PKSopetustoimet B) Pääkaupunkiseudulla selvitetään oman äidinkielen opetuksen yhteistyötarpeet ja sovitaan kustannusten jakamisesta yhteisten opetusryhmien osalta. Asiakaspalvelun paraneminen ja kustannussäästöt. PKSopetustoimet ) Opetusministeriö selvittää mahdollisuuden myöntää lakisääteistä perusopetusta pääkaupunkiseudulla antaville vieraskielisille kouluille luvan opettaa Euroopan Unionin jäsenmaiden opetussuunnitelmien mukaisesti, kun perusopetuslain 7 :n 1 ja 2 momentin mukaiset edellytykset täyttyvät. Kansainvälistymisen tuomiin uusiin asiakastarpeisiin vastaaminen ja palveluiden jatkuvuuden varmistaminen. Opetusministeriö (44)

13 TOIMENPIDE-EHDOTUS PERUSTELUT, ASIAKASNÄKÖ- KULMA TOTEUTUS: KUKA VASTAA AIKATAULU Koska toimenpide käynnistynyt / käynnistyy 8) Selvitetään Suomeen muuttavien perheiden lasten joustavan koulun aloittamisen järjestelyt ennen perusopetuksen aloittamista erityisesti esiopetuksen puitteissa. Uudenlaiset palvelutarpeet ja koulunkäynnin jatkuvuuden turvaaminen. Opetusministeriö PKS-opetus- ja sosiaalitoimet A) Pääkaupunkiseudun alueelle tyypillisten ja tarpeellisten vieraskielisen opetuksen erityispalveluiden lisäkustannuksia varten maksettava keskimääräinen yksikköhinta kerrotaan luvulla 0,4 äidinkieleltään muun kuin suomen-, ruotsin- tai saamenkielisten oppilaiden osalta. Vieraskielisen opetuksen laadun ja saatavuuden varmistaminen ja yksikköhinnan saattaminen lähemmäksi todellisia kustannuksia. Opetusministeriö B) Palvelualueen yhteisessä käytössä olevien alueen perusopetusta tarjoavien yksityisten perusopetuksen järjestäjien saaman taloudellisen ja muun tuen riittävyys selvitetään koulujen ja niiden oppilaiden yhdenvertaisuuden turvaamiseksi. Vakinaisen asukkaan asema tulee myöntää myös EUdiplomaattien perheenjäsenille ja heistä tulee maksaa täysi valtionosuus yksityisissä kouluissa. Vieraskielisen opetuksen laadun ja saatavuuden varmistaminen sekä oppilaiden yhdenvertaisuus. Opetusministeriö (44)

14 TOIMENPIDE-EHDOTUS PERUSTELUT, ASIAKASNÄKÖ- KULMA TOTEUTUS: KUKA VASTAA AIKATAULU Koska toimenpide käynnistynyt / käynnistyy 10A) Kunnan saaman yleisen valtionosuuden porrastustekijänä tulee olla suomea tai ruotsia toisena kielenä (S2/R2) opiskelevat oppilaat. Erillinen valtionapu (järjestetyn opetuksen perusteella) tulee edelleen säilyttää ja käyttää laskentaperusteena maahanmuuttajien oman äidinkielen ja tukiopetuksen toteutuneita tunteja. Valtionavun laskentaperusteen vastaavuus. Opetusministeriö B) S2 ja R2 opetuksen valtionosuutta tulee maksaa myös yli neljä vuotta Suomessa asuneiden suomi toisena kielenä oppimäärän mukaan opiskelevien lasten ja nuorten osalta. Suomi toisena kielenä - opetuksen tarve opiskelun ja kotoutumisen vahvistamiseksi. Opetusministeriö ) Varmistetaan maahanmuuton ja erityisesti työperäisen maahanmuuton ennakointitietojen saatavuus ottaen huomioon monikulttuurisen opetuksen sekä vieras- ja kaksikielisen koulutuksen suunnittelun tarpeet. Monikulttuurisen ja vieraskielisen opetuksen suunnittelu ja saatavuus. PKS-kunnat (44)

15 TOIMENPIDE-EHDOTUS PERUSTELUT, ASIAKASNÄKÖ- KULMA TOTEUTUS: KUKA VASTAA AIKATAULU Koska toimenpide käynnistynyt / käynnistyy 12A) Opetusministeriö ja kunnat valmistelevat yhteistyössä pääkaupunkiseudun yksityisten ja muiden valtioiden vieraskielistä opetusta tarjoavien koulujen mukaan ottamisen yhteiseen arviointiin. Vieraskielisen opetuksen laadun varmistaminen ja oppilaiden yhdenvertaisuus. Opetusministeriö PKSopetustoimet B) Pääkaupunkiseudun alueen yhteiseen arviointistrategiaan sisällytetään kansainvälisten koulutuspalveluiden arviointi. Vieraskielisen opetuksen laadun varmistaminen ja yhdenvertaisuus. PKS-kunnat A) Hankkeen puitteissa käynnistettyä yhteistyötä pääkaupunkiseudun opetustoimien kesken yhteisen sähköisen tiedottamisen toteuttamiseksi vieraskielisen koulutuksen osalta jatketaan. Kuntien on sovittava työnjaosta ja koordinointivastuusta. Kansainvälisesti liikkuvien perheiden ja maahanmuuttajataustaisten perheiden tiedon saannin turvaaminen. PKSopetustoimet Syksy B) Palvelualueella julkaistaan pääkaupunkiseudun opetustoimien vieraskielisen koulutuksen yhteinen esite, joka julkaistaan suomen, ruotsin, englannin, ranskan, saksan ja venäjän kielillä. Kansainvälisesti liikkuvien perheiden ja maahanmuuttajataustaisten perheiden tiedon saannin turvaaminen. PKSopetustoimet Syksy (44)

16 TOIMENPIDE-EHDOTUS PERUSTELUT, ASIAKASNÄKÖ- KULMA TOTEUTUS: KUKA VASTAA AIKATAULU Koska toimenpide käynnistynyt / käynnistyy 13C) Selvitetään pääkaupunkiseudulle mahdollisesti perustettavan yhteisen monialaisen ainakin opetustoimen kansainvälistä koulutusta palvelevan neuvonta- ja palvelupisteen toteuttaminen. Kustannuksista vastaavat alueen kunnat erikseen sovittavan kustannusvastuun mukaisesti. Myös valtion mahdollisuus osallistua kuntien mukana palvelupisteen järjestämiseen ja rahoitukseen tulee selvittää (esimerkiksi kauppa- ja teollisuusministeriö, opetusministeriö, sisäministeriö, työministeriö tai ulkoasiainministeriö). Kansainvälisesti liikkuvien perheiden ja maahanmuuttajataustaisten perheiden tiedon saannin turvaaminen sekä muut hankkeeseen sisältyvät palvelut. PKSopetustoimet A) Behovet av förberedande svensk undervisning för elever med invandrarbakgrund utreds så att undervisningen eventuellt ordnas i samarbete inom huvudstadsregionen. Jämställdhet bland de officiella språkgrupperna i Finland och effektivitet av resurserna. Huvudstadsregionens kommuner och utbildningsväsenden Tidigast från hösten (44)

17 TOIMENPIDE-EHDOTUS PERUSTELUT, ASIAKASNÄKÖ- KULMA TOTEUTUS: KUKA VASTAA AIKATAULU Koska toimenpide käynnistynyt / käynnistyy 14B) Esbo utreder möjligheten att på svenska starta undervisning enligt Primary Years Program (PYP) och Middle Years Program (MYP) i enlighet med IBO:s (International Baccalaureate Organization) principer men med nationell läroplan. Tryggandet av fler utbildningsalternativ för internationella familjer. Esbo stad och utbildningsväsendet Tidigast från hösten C) Helsingfors utreder möjligheten att starta en engelskspråkig klass för regionens mångkulturella elever och svenska elever som önskar undervisning på engelska. Tryggandet av fler utbildningsalternativ för internationella familjer. Helsingfors stad och utbildningsväsendet Tidigast från hösten Muistiossa käytetyt käsitteet ja lyhenteet Tässä hankkeessa ja sen toimenpide-ehdotuksissa on käytetty seuraavia käsitteitä ja lyhenteitä. - Common European Framework (CEF) tarkoittaa yhteistä eurooppalaista kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin viitekehystä, jota voidaan käyttää muun muassa englanninkielisten soveltuvuuskokeiden laatimisessa. Se perustuu kuusiportaiseen taitotasoarvioon. Pyrkijät saavat viitekehyksen mukaisen tasoarvion kuuden taitotason puitteissa. - EB-tutkinto tarkoittaa eurooppalaista ylioppilastutkintoa (European Baccalaureate), joka antaa yleisen korkeakoulukelpoisuuden kaikissa EU:n jäsenmaissa. - IB/PYP-MYP opetus tarkoittaa International Baccalaureate tutkintoa ja sen Primary- sekä Middle Years tasoja, joita valvoo International Baccalaureate Organization (IBO). - Kaksikielisellä opetuksella tarkoitetaan opetusta, joka annetaan sekä suomen tai ruotsin että jollain vieraalla kielellä. 17(44)

18 - Kansainvälisellä koulutuksella tarkoitetaan vieraskielisissä tai yllä mainituissa kaksikielisissä kouluissa annettavaa opetusta. - Kansainvälisellä perheellä tarkoitetaan kansainvälisesti liikkuvaa perhettä (Internationally Mobile Family, IMF) tai maahanmuuttajataustaista perhettä (MMT-perhe). - Kansainvälisesti liikkuvalla perheellä (Internationally Mobile Family, IMF) tarkoitetaan perhettä, joka pääasiassa työperusteisesti muuttaa väliaikaisesti (yleensä alle kolmeksi vuodeksi) maahan. Perhe voi olla joko suomalaissyntyinen tai ulkomaalainen. - Kielikylvyllä tarkoitetaan vapaaehtoista opetusohjelmaa enemmistökieltä ensikielenään puhuville. Sen tavoitteena on toiminnallinen kaksikielisyys, kun opetusta annetaan aluksi suurimmaksi osaksi muulla kuin oppilaan ensikielellä. - Maahanmuuttajalla tarkoitetaan Suomeen väliaikaisesti tai pysyvästi muuttanutta kansainvälisen perheen jäsentä. - Maahanmuuttajataustaisella perheellä (MMT-perhe) tarkoitetaan perhettä, jossa molemmat vanhemmat puhuvat äidinkielenään jotakin muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia. Perheen lähtökohtana on yleensä asettua asumaan pysyväisluontoisesti Suomeen ja perhettä tuetaan Suomeen kotoutumiseksi. - Oman äidinkielen opetuksella tarkoitetaan maahanmuuttajalapsen ja nuoren saamaa viikoittaista kahden tunnin opetusta lapsen äidinkielellä tai kotona puhutulla kielellä taikka ulkomailla hankitun kielitaidon ylläpitokielellä. - PARAS-hanke tarkoittaa valtioneuvoston keväällä 2005 käynnistämää edelleen käynnissä olevaa valtakunnallista hanketta kunta- ja palvelurakenteen uudistamiseksi. - PKS-KV ryhmällä (pääkaupunkiseudun kansainvälisten perheiden perusasteen koulutusasioita selvittävä yhteistyöryhmä) tarkoitetaan tässä hankkeessa toimineita ohjausryhmän ja alatyöryhmien jäseniä. - R2 opetus tarkoittaa ruotsin kielen opiskelua toisena kielenä tilanteessa, jossa lapsen äidinkieli on jokin muu kuin suomi tai ruotsi. - S2-opetus tarkoittaa suomen kielen opiskelua toisena kielenä tilanteessa, jossa lapsen äidinkieli on jokin muu kuin suomi tai ruotsi. - Vieraan kielen opetuksella tarkoitetaan muiden kuin suomen, ruotsin tai saamen kielen opetusta. - Vieraskielisellä opetuksella tarkoitetaan jollain muulla kuin suomen, ruotsin tai saamen kielellä annettavaa opetusta. 18(44)

19 4 Työsuunnitelma ja seuranta 1. Pääkaupunkiseudun opetustoimien työryhmien asettaminen (Espoo, Helsinki, Kauniainen, Vantaa) ja päätoimisen projektipäällikön (Helsingin kaupungin opetusvirasto, toimii myös työryhmän sihteerinä) valinta 1/ Toimeksiannon tarkentaminen 1/ Selvitysvaihe: 3.1. Koulutustarjontaverkoston sitouttaminen hankkeeseen 1-2/ Olemassa olevan koulutustarjonnan kartoitus 3-4/ Koulutustarpeen ennakointimahdollisuuksien selvittäminen 3-6/ Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opetusjärjestelyt ja tuki 2 5/ Koulutustarjonnan järjestämistavan, koulutuksen tarjonnan ja koulutustarpeen ennakoinnin, tukitoimien sekä tiedottamisen suunnittelu 6-11/ Loppuraportointi 12/2006 2/ Raportin tiedotus- ja julkistamistilaisuudet 2/2007 Pääkaupunkiseudun apulaiskaupunginjohtajat käsittelivät asiaa useassa kokouksessa vuonna Pääkaupunkiseudun kaupunkiohjelman johtoryhmä hyväksyi hankehakemuksen ja hanke on kaupunkiohjelman toiminta- ja taloussuunnitelmassa strategisten hankkeiden listan hanke numero Uudenmaan liiton maakuntahallitus myönsi päätöksellään (päätös 27) hankkeelle maakuntarahaa euroa. Hankkeen alkamisajankohta oli ja päättymisajankohta Helsingin kaupungin opetustoimenjohtaja Rauno Jarnila päätti (päätösluettelon ote 95) perustaa hanketta varten työryhmän (ohjausryhmän) ajalle seuraavasti: puheenjohtajaksi kansainvälisten asioiden päällikkö Eeva Penttilä, jäseneksi Helsingin opetusviraston edustajana opetuspäällikkö Marjo Kyllönen ja sihteeriksi projektipäällikkö Ritva Tuomi-Rautiainen. Samalla opetustoimenjohtaja päätti pyytää pääkaupunkiseudun muita kuntia nimeämään työryhmään (ohjausryhmään) omat yleissivistävää koulutusta edustavat jäsenensä. Hankkeen ohjausryhmässä ovat olleet: Kansainvälisten asioiden päällikkö Eeva Penttilä, Helsinki, puheenjohtaja Peruskoulutoimenjohtaja Tiina Hirvonen, Vantaa Opetuspäällikkö Marjo Kyllönen, Helsinki Maahanmuuttajaopettaja Anu Kyyhkynen, Kauniainen Opetuspäällikkö Ilpo Salonen, Espoo Projektipäällikkö Ritva Tuomi-Rautiainen, Helsinki, sihteeri 19(44)

20 Kansainvälisten perheiden koulutustarjontaa, vieraskielisten koulujen kouluverkkoa ja opetussuunnitelmia selvittäneessä alatyöryhmässä ovat olleet: Opetuspäällikkö Marjo Kyllönen, Helsinki, vetäjä Opetustoimen suunnittelija Ulla Nurmi, Vantaa Rehtori Riitta Parviainen, Kauniainen Apulaisopetuspäällikkö Elina Rönkkö, Espoo Projektipäällikkö Ritva Tuomi-Rautiainen, Helsinki, sihteeri Maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten opetusjärjestelyitä ja tukitoimia selvittäneessä alatyöryhmässä ovat olleet: Peruskoulutoimenjohtaja Tiina Hirvonen, Vantaa, vetäjä Opetuskonsultti Katri Kuukka, Helsinki ( alkaen sijainen vs. opetuskonsultti Jyrki Tiihonen, Helsinki) Maahanmuuttajaopettaja Anu Kyyhkynen, Kauniainen Opetustoimen suunnittelija Arja Sarsama, Vantaa Vastuualuepäällikkö Raija Övermark, Espoo Projektipäällikkö Ritva Tuomi-Rautiainen, Helsinki, sihteeri Maahanmuuton ja erityisesti työperäisen maahanmuuton ennakointia ja sen kehittämismahdollisuuksia selvittäneessä alatyöryhmässä ovat olleet: Maahanmuuttajaopettaja Anu Kyyhkynen, Kauniainen, vetäjä Palvelupäällikkö Katri Aaltonen, Helsinki Koulutussuunnittelija Tero Latvala, Espoo Suunnittelupäällikkö Eila Tanninen, Vantaa Projektipäällikkö Ritva Tuomi-Rautiainen, Helsinki, sihteeri Kansainvälistä ja vieraskielistä koulutusta koskevaa keskitettyä tiedottamista sekä kansainvälisten perheiden neuvontaa selvittäneessä alatyöryhmässä ovat olleet: Opetuspäällikkö Ilpo Salonen, Espoo, vetäjä Konsultoiva psykologi Anne Nurminen, Vantaa Luokanopettaja Allan Schneitz, Kauniainen Tiedottaja Jonna Suometsä, Espoo Viestintäpäällikkö Liisa Suoninen, Helsinki Projektipäällikkö Ritva Tuomi-Rautiainen, Helsinki, sihteeri Ohjausryhmä kokoontui kahdeksan kertaa ja alatyöryhmät kokoontuivat yhteensä 22 kertaa. Annetun toimeksiannon toteuttamisen lisäksi alueen opetustoimien verkosto niin hallinnon kuin eri koulutusta järjestävien tahojen edustajien kesken on vahvistunut. Hankkeessa on eri tavoin ollut mukana runsaasti yhteisyötahoja, joiden panos on ollut tärkeä. Hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja ja projektipäällikkö raportoivat neljä kertaa vuoden aikana toiminnan sisällöstä ja varojen käytöstä kaupunkiohjelman johtoryhmälle ja kolme kertaa pääkaupunkiseudun opetus- ja sivistystoimen johtajille. Varojen käytöstä raportoitiin hankkeen päätyttyä maksatushakemusten yhteydessä Uudenmaan liittoon. Kappaleessa ja liitteessä 15 on selvitetty hankkeen tulosten ennakkoarviointia ja arviointia. Pääkaupunkiseudun kaupunkiohjelman johtoryhmä tilasi loppuvuodesta 2006 Net Effect Oy:ltä 20(44)

Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa. Elli Heikkilä

Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa. Elli Heikkilä Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa Elli Heikkilä Amerikansuomalaisten ensimmäisen ja toisen sukupolven alueellinen sijoittuminen USA:ssa

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Tästä on kyse perusopetuslaissa (628/1998,

Lisätiedot

Maahanmuuttajille järjestettävä perusopetus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Maahanmuuttajille järjestettävä perusopetus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Maahanmuuttajille järjestettävä perusopetus FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Väestötilastoja *Ulkomaiden kansalaisia 183 133 henkilöä eli 3,4 prosenttia väestöstä. *Suurimmat

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ Sivistyslautakunta 49 12.05.2016 Kaupunginhallitus 258 05.09.2016 VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ 108/40.400/2016 SIVLK 12.05.2016 49 Valmistelu ja lisätiedot:

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Kotouttaminen opetustoimen näkökulmasta - Varhaiskasvatus ja perusopetus

Kotouttaminen opetustoimen näkökulmasta - Varhaiskasvatus ja perusopetus Kotouttaminen opetustoimen näkökulmasta - Varhaiskasvatus ja perusopetus Sivistyksen toimiala Pia Bärlund suunnittelija Pia.barlund@jkl.fi 014-266 4889 Näkymätön ja näkyvä maahanmuuttaja 1. sukupolven

Lisätiedot

Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan

Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan Kainuun polku Esikotoutus, kotouttaminen ja kotoutuminen -seminaari 1.12.2016 Pasi Saukkonen Muuttoliike Eurooppaan ja Euroopassa Eurooppa

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki 29.4.2011 Opetusneuvos Hely Parkkinen 1 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 5 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT

Lisätiedot

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto 1.1.2011 alkaen Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa määrittävät normiasiakirjat Perusopetuslaki 642/2010 (voimaan 1.1.2011, velvoittaen

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Monikulttuuristen lasten hyvinvointi opetuksen näkökulmasta. Monikulttuurisuusasioiden neuvottelukunta

Monikulttuuristen lasten hyvinvointi opetuksen näkökulmasta. Monikulttuurisuusasioiden neuvottelukunta Monikulttuuristen lasten hyvinvointi opetuksen näkökulmasta Monikulttuurisuusasioiden neuvottelukunta 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 syksy syksy syksy 2015 2016 2017

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014 Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut Annukka Muuri 18.11.2014 Maahanmuuttajataustaiset oppilaat Maahanmuuttajaoppilaiden määrä on kasvanut seitsemässä vuodessa noin

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

OULU JA ULKOMAALAISTAUSTAISET ASUKKAAT

OULU JA ULKOMAALAISTAUSTAISET ASUKKAAT OULU JA ULKOMAALAISTAUSTAISET ASUKKAAT Valtakunnallinen maahanmuuttotyön koordinaatiotapaaminen Oulussa 18-19.03.2010 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja Oulun kaupunki 2 Oulun kaupungin rooli maahanmuuttopolitiikassa

Lisätiedot

S 2 JA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS

S 2 JA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS KIELITIVOLIN KOORDINAATTORIT S 2 JA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS opetusneuvos Terhi Seinä 5.11.2010 MAAHANMUUTTAJAOPETUKSEN TAVOITE antaa Suomeen muuttaville valmiuksia toimia tasavertaisina jäseninä suomalaisessa

Lisätiedot

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET 2013 2020 Kansainvälinen Oulun Eteläinen Vuonna 2020 Alueen koulutus- ja tutkimusorganisaatiot muodostavat kansainvälisesti

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN JA MAAHANMUUTTO- JA KOTOUTTAMISASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN YHTEISKOKOUS ESPOOSSA 20.11.2013

MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN JA MAAHANMUUTTO- JA KOTOUTTAMISASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN YHTEISKOKOUS ESPOOSSA 20.11.2013 MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN JA MAAHANMUUTTO- JA KOTOUTTAMISASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN YHTEISKOKOUS ESPOOSSA 20.11.2013 Maahanmuuttajataustaisten nuorten opintopolut Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien sopimus ulkomaalaistaustaisten asiakkaiden neuvonnasta

Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien sopimus ulkomaalaistaustaisten asiakkaiden neuvonnasta 1 Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien sopimus ulkomaalaistaustaisten asiakkaiden neuvonnasta 1. Sopimuksen osapuolet: Helsingin kaupunki Espoon kaupunki Vantaan kaupunki Kauniaisten kaupunki

Lisätiedot

Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3.

Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3. Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste 1.1.2010-2030 Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3.2010 Ulkomaan kansalaisten ja vieraskielisten määrä Helsingin seudulla

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Opetusneuvos 5.5.2014 Jussi Pihkala VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA 1 Johdanto 2 Nykytila Koulunkäyntiavustajien lukeminen osaksi opettaja-oppilassuhdetta

Lisätiedot

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Kuvioissa ja taulukoissa käytetyt aluejaot: Pääkaupunkiseutu:, Espoo, Vantaa, Kauniainen KUUMA kunnat: Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi,

Lisätiedot

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK Esi- ja peruskouluikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille voidaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Sitä voidaan

Lisätiedot

Kieliohjelman päivityksen valmistuminen Kielikylpyopetuksen kehittämissuunnitelma Monipuolinen ja vetovoimainen kulttuuri- ja koulutuskeskus

Kieliohjelman päivityksen valmistuminen Kielikylpyopetuksen kehittämissuunnitelma Monipuolinen ja vetovoimainen kulttuuri- ja koulutuskeskus Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu kriittinen tavoitteet ja hankkeet Monipuolinen ja vetovoimainen kulttuuri- ja koulutuskeskus Monikulttuurisuuden edistäminen ja hyödyntäminen Monikulttuurisuusohjelman

Lisätiedot

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet. Vuonna 2009 perus- ja esiopetuksen valtionosuuden/rahoituksen saajia on 432.

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet. Vuonna 2009 perus- ja esiopetuksen valtionosuuden/rahoituksen saajia on 432. 3. PERUSOPETUS 3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 25

Espoon kaupunki Pöytäkirja 25 26.02.2014 Sivu 1 / 1 321/02.05.01/2014 25 Lukiokoulutuksen valmistavan koulutuksen toteuttaminen Espoossa Valmistelijat / lisätiedot: Tapio Erma, puh. 046 877 3216 Astrid Kauber, puh. 046 877 3297 Riina

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Tiivistelmä Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura haluaa esittää seuraavan lausunnon

Lisätiedot

Asukastilaisuus Myllypuron alueen palveluverkko Outi Salo Linjanjohtaja Helsingin opetusvirasto

Asukastilaisuus Myllypuron alueen palveluverkko Outi Salo Linjanjohtaja Helsingin opetusvirasto Asukastilaisuus Myllypuron alueen palveluverkko 12.5.2015 Outi Salo Linjanjohtaja Helsingin opetusvirasto Miksi Myllypuron alueella tarkastellaan kouluverkkoa? Väestö alueella kasvaa, ja koulutilaa tarvitaan

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2016 1 (6) Kaupunginhallitus Sj/3 07.03.2016

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2016 1 (6) Kaupunginhallitus Sj/3 07.03.2016 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2016 1 (6) 213 Eräiden opetusviraston virkojen perustaminen, lakkauttaminen ja nimikkeiden muuttaminen HEL 2016-000596 T 01 01 00 Päätös päätti 1 perustaa opetusvirastoon

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

Vieraiden kielten opetuksen kehittäminen

Vieraiden kielten opetuksen kehittäminen Vieraiden kielten opetuksen kehittäminen Opetuksen tilanne ja valtionavustuksen hakeminen Anna-Kaisa Mustaparta Tiedotukset lääneittäin 19.- 28.1.09 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla Vieraiden

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Opetuksen järjestäjän taso, kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Opetuksen järjestäjän taso, kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Opetuksen järjestäjän taso, kevät 2015 Sivistystoimiala 13.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Opetuksen järjestäjän tasolla kyselyyn

Lisätiedot

Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista

Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Irma Garam, CIMO Kv kevätpäivät Lahti 22.5.2012 Jun- 12 Selvitys: Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja

Lisätiedot

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Ops-koordinaattori Tuija Vänni 16.3.2016 Vänni 2016 1 4.3: Eriyttäminen opetussuunnitelman perusteissa ohjaa työtapojen valintaa perustuu

Lisätiedot

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön 3.5.2016 oikeus- ja työministeri Jari Lindström opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 9/2016 1 (5) Kaupunginhallitus Sj/3 7.3.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 9/2016 1 (5) Kaupunginhallitus Sj/3 7.3.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 9/2016 1 (5) 3 Eräiden opetusviraston virkojen perustaminen, lakkauttaminen ja nimikkeiden muuttaminen HEL 2016-000596 T 01 01 00 Päätösehdotus päättää 1 perustaa opetusvirastoon

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 3. 3 Nuorten maahanmuuttajien opetuksen siirtäminen Matinkylän koulun alaisuudesta Espoon aikuislukion alaisuuteen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 3. 3 Nuorten maahanmuuttajien opetuksen siirtäminen Matinkylän koulun alaisuudesta Espoon aikuislukion alaisuuteen 26.01.2012 Sivu 1 / 1 395/12.01.01/2012 3 Nuorten maahanmuuttajien opetuksen siirtäminen Matinkylän koulun alaisuudesta Espoon aikuislukion alaisuuteen Valmistelijat / lisätiedot: Juha Nurmi, puh. (09)

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Opin ovi klinikka 8.4.2014, Helsinki, Lintsi Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka Leminen, TEM neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori Kotouttamisen ABC Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet 11.5.2016 Aluekoordinaattori Seinäjoki Kotona Suomessa -hanke Käsitteet käyttöön Maahanmuuttaja

Lisätiedot

KOULUN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Liite koulun opetussuunnitelmaan

KOULUN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Liite koulun opetussuunnitelmaan KOULUN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Liite koulun opetussuunnitelmaan KOULU: Lintuvaaran koulu SUUNNITELMAN LAATIMINEN Koulut laativat oman tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman. Se on tärkeä

Lisätiedot

Vaihtoehtojen vaikutusten arviointia perusopetuksen laatukriteereiden näkökulmasta

Vaihtoehtojen vaikutusten arviointia perusopetuksen laatukriteereiden näkökulmasta Vaihtoehtojen vaikutusten arviointia perusopetuksen laatukriteereiden näkökulmasta Viitekehyksenä perusopetuksen laatukriteerit ja varhaiskasvatuksessa viitekehyksenä on käytetty Valtakunnallisia varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Hallintosäännön delegointi, koulutuslautakunta, lähikoulun osoittaminen ja oppilaaksi ottamisen periaatteet

Hallintosäännön delegointi, koulutuslautakunta, lähikoulun osoittaminen ja oppilaaksi ottamisen periaatteet Koulutuslautakunta 56 23.09.2015 Koulutuslautakunta 64 14.10.2015 Hallintosäännön delegointi, koulutuslautakunta, lähikoulun osoittaminen ja oppilaaksi ottamisen periaatteet 561/00.01.01/2015 Koulutuslautakunta

Lisätiedot

Valtion I kotouttamisohjelma

Valtion I kotouttamisohjelma Valtion I kotouttamisohjelma 7.6.2012 Lähtökohdat Maahanmuutto Suomeen kasvaa ja monipuolistuu: Nyt 170 000 ulkomaan kansalaista Vuonna 2020 Jo 330 000 ulkomaan kansalaista Yli puolet kaikista maahanmuuttajista

Lisätiedot

Meilahden ja Pikku Huopalahden alueen kouluverkko. Ideariihi klo 18 Meilahden ala-asteen koulu

Meilahden ja Pikku Huopalahden alueen kouluverkko. Ideariihi klo 18 Meilahden ala-asteen koulu Meilahden ja Pikku Huopalahden alueen kouluverkko Ideariihi 30.9. klo 18 Meilahden ala-asteen koulu Miksi? Hyvän oppiminen ja kasvu Laadukas oppimisympäristö, hyvät toimintaedellytykset ja monipuolinen

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittäminen

Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittäminen Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittäminen Koordinaattoritapaaminen 29.- 30.10.2009 Anna-Kaisa Mustaparta Minkä kielten opetusta mukana olevat kunnat ja koulut aikovat lisätä tai kehittää?

Lisätiedot

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Sivistyksessä Suomen tulevaisuus KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Millaisia tietoja ja taitoja tulevaisuudessa tarvitaan? Tulevaisuuden tietojen

Lisätiedot

Missä mennään Lapin maahanmuuttostrategian valmistelussa?

Missä mennään Lapin maahanmuuttostrategian valmistelussa? Missä mennään Lapin maahanmuuttostrategian valmistelussa? VAIKO-projekti, Lapin ELY-keskus Mirva Petäjämaa MAKO-verkostojen kokoukset 12. - 13.9.2012 Strategian rakenneluonnos Esipuhe NYKYTILA *Lappi maahanmuuton

Lisätiedot

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI Ehdotukset tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittämiseksi Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet Ohjausryhmän

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Kiinan kielen ja kulttuurin opetus 7.3.2012

Kiinan kielen ja kulttuurin opetus 7.3.2012 Kaikki menevät Kiinaan! Kiinan kielen ja kulttuurin opetus 7.3.2012 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Esityksen kulku Mistä kaikki alkoi Mitä lukioiden Kiina- verkostossa saatiin aikaan Kiinan tarve

Lisätiedot

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu Markus Pauni. Strateginen päämäärä. Kaupunkistrategian. Sivistystoimen tavoitteet ja hankkeet valtuustokaudelle

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu Markus Pauni. Strateginen päämäärä. Kaupunkistrategian. Sivistystoimen tavoitteet ja hankkeet valtuustokaudelle Elinvoimainen oppiva kaupunkiseutu tavoitteet Kulttuurin liikunnan edelläkävijyys Ohjelma fyysisten olosuhteiden kehittämiseksi nuorisotoimen lautakunnan liikuntalautakunnan toimialalla Järjestö- harrastustoiminnan

Lisätiedot

Maahanmuuttajaresurssit käyttöön Lappeenrannan seudulla Momentin ponnahduslaudalta työelämään

Maahanmuuttajaresurssit käyttöön Lappeenrannan seudulla Momentin ponnahduslaudalta työelämään Maahanmuuttajaresurssit käyttöön Lappeenrannan seudulla Momentin ponnahduslaudalta työelämään Sosiaalisten verkostojen merkitys työllistymisessä, Kemi 2012 Terhi Jantunen Maahanmuuttotyön ja monikulttuurisuuden

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 184. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 184. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 06.06.2016 Sivu 1 / 1 759/2016 12.01.00.00 184 Valtuustoaloite alueellisesta kielikokeilusta Espoossa (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Ilpo Salonen, puh. 050 354 6840 Outi Saloranta-Eriksson,

Lisätiedot

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku Kansainvälistymisen haasteet Marja-Liisa Niemi 25.11.2010 TerveysNet, Turku Tausta ja tavoitteet Hallitusohjelma "Korkeakoulutuksen kansainvälistymiselle luodaan kansallinen strategia, jolla opiskelijoiden,

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPPILAAKSIOTTOA KOSKEVAT LINJAUKSET

PERUSOPETUKSEN OPPILAAKSIOTTOA KOSKEVAT LINJAUKSET PERUSOPETUKSEN OPPILAAKSIOTTOA KOSKEVAT LINJAUKSET Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta 27.8.2014 (104 ) OPPILAAKSIOTTO OPPILASALUEET Perusopetuksen oppilaaksiotto koostuu tässä linjauspäätöksessä kolmesta

Lisätiedot

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Valtiosihteeri Heljä Misukka 8.12.2010 Helsinki Tuottava ja uudistuva Suomi- Digitaalinen agenda vv. 2011-2020

Lisätiedot

Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opetus. Opetusneuvos Leena Nissilä

Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opetus. Opetusneuvos Leena Nissilä Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opetus Opetusneuvos Leena Nissilä Monokulttuurisesta intrakulttuuriseen Monokulttuurisuus Etniset vähemmistöt ovat näkymättömiä. Näitä kouluja/oppilaitoksia on vielä

Lisätiedot

Eurooppalainen kielisalkku

Eurooppalainen kielisalkku EKStyökalupakki Eurooppalainen kielisalkku Kielisalkussa on kolme osaa kielenoppimiskertomus kielipassi työkansio Kielisalkussa on materiaaleja eri-ikäisille perusopetuksen oppilaille vl 1 3 vl 4 6 vl

Lisätiedot

Valmistava opetus Oulussa. Suunnittelija, vs. kulttuuriryhmien palveluiden koordinaattori Antti Koistinen

Valmistava opetus Oulussa. Suunnittelija, vs. kulttuuriryhmien palveluiden koordinaattori Antti Koistinen Valmistava opetus Oulussa Suunnittelija, vs. kulttuuriryhmien palveluiden koordinaattori Antti Koistinen Turvapaikanhakija Turvapaikanhakija= Turvapaikanhakija on henkilö, joka on kotimaassaan joutunut

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Päivitetty 13.2.2015 Väestörakenne Helsingin seudun vuotuinen väestönkasvu vuosina 1990 2013, % 1,8 1,6 1,4 Kasvu / vuosi % 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta 6.5.2013 Elise Virnes Nuorisotakuu nyt Väliraportti, Nuorten yhteiskuntatakuu 2013, TEM raportteja 8/2012, valmistui 15.3. Ensimmäisessä työryhmän raportissa

Lisätiedot

TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT VALTUUSTOALOITTEET/SIKULA

TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT VALTUUSTOALOITTEET/SIKULA TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT VALTUUSTOALOITTEET/SIKULA Valtuustoaloite alueellisen kielikokeilun valmistelun aloittamiseksi - Lassi Kaleva ym. (TRE: 509/12.00.01/2016) Valtuustoaloite

Lisätiedot

ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi

ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi ARENE tiedotustilaisuus 23.4.2010 - Helsinki Vesa Saarikoski YHTÄÄLTÄ: RAKENTAKAA

Lisätiedot

Aasian ja Afrikan kielet tulivat lukion opsperusteisiin. Mitä muita muutoksia päivitys tuo mukanaan?

Aasian ja Afrikan kielet tulivat lukion opsperusteisiin. Mitä muita muutoksia päivitys tuo mukanaan? Aasian ja Afrikan kielet tulivat lukion opsperusteisiin. Mitä muita muutoksia päivitys tuo mukanaan? Paula Mattila, opetusneuvos (Anu Halvaria mukaillen) Opetushallitus Mitä tässä esityksessä: Miten tähän

Lisätiedot

Joensuun seudun opetussuunnitelma. Keskeiset uudistukset

Joensuun seudun opetussuunnitelma. Keskeiset uudistukset Joensuun seudun opetussuunnitelma Keskeiset uudistukset Opetussuunnitelman käyttöönotto Uuden opetussuunnitelman mukainen opetus alkaa kaikissa kouluissa 1.8.2016 Luokissa 1-6 uusi opetussuunnitelma kokonaisuudessaan

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 200

Espoon kaupunki Pöytäkirja 200 18.11.2015 Sivu 1 / 1 4224/12.01.02/2015 200 Englanninkielisen opetuksen oppilasvalintaperusteiden muuttaminen Valmistelijat / lisätiedot: Ilpo Salonen, puh. 050 354 6840 Anne-Marie Rapo, puh. 050 343

Lisätiedot

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki Maahanmuuttajaoppilaan kohtaaminen Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos Opetushallitus Hakaniemenkatu 2 00530 Helsinki 09-7747 7705 leena.nissila@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla

Lisätiedot

Ulkomaalaistaustaisten helsinkiläisten lasten ja nuorten kotoutuminen

Ulkomaalaistaustaisten helsinkiläisten lasten ja nuorten kotoutuminen Ulkomaalaistaustaisten helsinkiläisten lasten ja nuorten kotoutuminen Verkostoseminaarit 11. ja 25.10.2016 Pasi Saukkonen Kotoutuminen yksinkertaistettuna Miten työmarkkinoille pääsyä nopeutetaan, siellä

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Edellisen hallituskauden satoa - mikä kaikki on muuttumassa? Keskeisimmät meneillään

Lisätiedot

Syrjintäselvityksen tulokset (vielä julkaisematon) : Syrjintä koulutuksessa: Erityistarkastelussa yhdenvertaisuuden toteutuminen opintojen ohjauksessa

Syrjintäselvityksen tulokset (vielä julkaisematon) : Syrjintä koulutuksessa: Erityistarkastelussa yhdenvertaisuuden toteutuminen opintojen ohjauksessa Syrjintäselvityksen tulokset (vielä julkaisematon) : Syrjintä koulutuksessa: Erityistarkastelussa yhdenvertaisuuden toteutuminen opintojen ohjauksessa Nexhat Beqiri, Ylitarkastaja SEMINAARI: Oikeus oppimiseen

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun erillisratkaisu - oikein vai väärin? Juha Jolkkonen erikoislääkäri, EMBA virastopäällikkö Terveyspoliittinen seminaari 29.9.

Pääkaupunkiseudun erillisratkaisu - oikein vai väärin? Juha Jolkkonen erikoislääkäri, EMBA virastopäällikkö Terveyspoliittinen seminaari 29.9. Pääkaupunkiseudun erillisratkaisu - oikein vai väärin? Juha Jolkkonen erikoislääkäri, EMBA virastopäällikkö Terveyspoliittinen seminaari 29.9.2016 Pääkaupunkiseudun erillisratkaisu Pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Sivistystoimen neuvottelupäivät 4.10.2012 Tarja Kahiluoto, neuvotteleva virkamies Esityksen aiheita Poimintoja hallitusohjelmasta

Lisätiedot

Kaikkien yhteinen Vantaa

Kaikkien yhteinen Vantaa Kaikkien yhteinen Vantaa Monikulttuurisuusohjelma 2014-2017, monikulttuurisuusasiain päällikkö 12.2.2014 Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta Sisältö 1. Ohjelman tausta - uusia väestötietoja - lähtökohdat

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2 Sisällys 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

V I E R A S K I E L I S T E N KO U L U T U S - J A O S A A M I S PA LV E L U T O M N I A S S A

V I E R A S K I E L I S T E N KO U L U T U S - J A O S A A M I S PA LV E L U T O M N I A S S A 2 V I E R A S K I E L I S T E N KO U L U T U S - J A O S A A M I S PA LV E L U T O M N I A S S A 3. 1 1. 2 0 1 6 R I I K K A - M A R I A Y L I - S U O M U O M N I A N KO U LU T U S - JA PA LV E LU V E

Lisätiedot

Perhetukea maahanmuuttajille

Perhetukea maahanmuuttajille Perhetukea maahanmuuttajille Startti Perhetyö Maahanmuuttajille Startti Maahanmuuttajapalvelut tarjoavat ammatillista tukea haastavissa tilanteissa oleville maahanmuuttajataustaisille perheille. Myös toisen

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Ajankohtaista maahanmuuttajien aikuiskoulutuksesta

Ajankohtaista maahanmuuttajien aikuiskoulutuksesta Ajankohtaista maahanmuuttajien aikuiskoulutuksesta Sanna Penttinen 19.-20.3.2009 sanna.penttinen@oph.fi 040 348 7414 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla Yleistä Hallitus: aktiivinen maahanmuuttopolitiikka

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa Hallintojohtaja Matti Lahtinen

Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa Hallintojohtaja Matti Lahtinen Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa 29.4.2011 Hallintojohtaja Matti Lahtinen 1 Julkisuutta ja tietosuojaa koskevia säädöksiä perusopetuksessa Perustuslaki (731/1999) 10 : Jokaisen yksityiselämä,

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2011 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/5 13.12.2011

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2011 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/5 13.12.2011 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2011 1 (6) 239 Esitys kaupunginhallitukselle virkojen perustamisesta HEL 2011-008297 T 01 01 00 Päätös päätti esittää kaupunginhallitukselle, että se perustaisi 1.8.2012

Lisätiedot

Yliopistolain (558/2009) 14 :n ja 88 :n nojalla Tampereen yliopiston hallitus on hyväksynyt tämän johtosäännön.

Yliopistolain (558/2009) 14 :n ja 88 :n nojalla Tampereen yliopiston hallitus on hyväksynyt tämän johtosäännön. 14.12.2011 1 (5) Tampereen yliopiston normaalikoulun johtosääntö Yliopistolain (558/2009) 14 :n ja 88 :n nojalla Tampereen yliopiston hallitus on 14.12.1011 hyväksynyt tämän johtosäännön. 1 Yleisiä määräyksiä

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

ENNAKKOARVIOINTI (Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi, IVA) pakolaisten vastaanottoon liittyvästä kiintiöstä

ENNAKKOARVIOINTI (Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi, IVA) pakolaisten vastaanottoon liittyvästä kiintiöstä ENNAKKOARVIOINTI (Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi, IVA) pakolaisten vastaanottoon liittyvästä kiintiöstä Asia: Pakolaisten vastaanottoa koskevan sopimuksen tekeminen ELY-keskuksen kanssa Päätöksentekijä:

Lisätiedot