KANSAINVÄLISTEN PERHEIDEN KOULUTUSPALVELUT PERUSOPETUKSESSA PÄÄKAUPUNKISEUDULLA 2006
|
|
- Johanna Hovinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KANSAINVÄLISTEN PERHEIDEN KOULUTUSPALVELUT PERUSOPETUKSESSA PÄÄKAUPUNKISEUDULLA 2006
2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto Ehdotuksen pääasiallinen sisältö Muistiossa käytetyt käsitteet ja lyhenteet Työsuunnitelma ja seuranta Nykytila Valmistautuminen monikulttuuriseen yhteiskuntaan Esityksen tavoitteet Hankkeessa jo toteutetut toimenpiteet ja menettelytapauudistukset PKS-KV -ryhmän toimenpide- ja menettelytapaehdotukset Pääkaupunkiseudun suomenkielisten opetustoimien ehdotukset ) Vieraskielisten koulutuspalveluiden riittävyys ) Harvinaisten kielten opetus ja vieraskielinen opetus ) Opettajien osaamisen kehittäminen ja täydennyskoulutus sekä verkostoituminen ) MMT-oppilaiden opettajien pätevöityminen ja kelpoisuus ) Vieraskielisten oppilaiden oppilashuollon ja erityisopetuspalveluiden kehittäminen ) Valmistavan opetuksen ja oman äidinkielen opetuksen yhteistyö PKS-alueella ) Euroopan Unionin jäsenmaiden opetussuunnitelmien mukainen opetus ) Varhaisen koulun aloittamisen mahdollisuus ) Vieraskielisen opetuksen valtionosuus ja muu tuki ) MMT-oppilaiden tilastointi ja valtionosuuden laskentaperusteet ) Maahanmuuton ennakoinnin kehittäminen ) Kansainvälisten koulutuspalveluiden määrällinen ja laadullinen arviointi ) Yhteinen tiedottaminen ja neuvonta Förslag för huvudstadsregionens svenska utbildningsväsenden Selvityksen valmistelun aikana tehdyt selvitykset Vieraskielinen opetus, oppilaaksioton perusteet ja kieliohjelmat (liite 1) Pääkaupunkiseudun täysin vieraskieliset ja kaksikieliset koulut (liite 2) Vieraskielisten peruskoulujen oppilasmäärät ja kapasiteetit (liite 3) Englanninkielisen perusopetuksen soveltuvuuskokeet (liite 4) Vieraskielinen esiopetus pääkaupunkiseudulla (liite 5) Maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten opetusjärjestelyt ja tukitoimet (liite 6) Pääkaupunkiseudun peruskoulujen S2-opetuksessa olevien äidinkielet - tiedot kerätty vuoden 2006 alussa (liite 7) Modersmålsundervisning i huvudstadsregionen 2006 (Svenska 2) (bilaga 8) Pääkaupunkiseudun peruskoululaisten kansalaisuudet - tiedot kerätty vuoden 2006 alussa (liite 9) Tilastotietoja maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten opetus- ja tukijärjestelyistä (liite 10) Katsomusaineiden opetus perusopetuksessa pääkaupunkiseudulla (liite 11) Pääkaupunkiseudun eräiden vieraskielisten koulujen asema (liite 12) Vieraskieliset perusopetuspalvelut pääkaupunkiseudulla esiteluonnos (liite 13) Asiakaskysely kansainvälisille perheille (liite 14) Hankkeen ennakkoarviointi ja arviointi (liite 15)...44
3 KANSAINVÄLISTEN PERHEIDEN KOULUTUSPALVELUT PERUSOPETUKSESSA PÄÄKAUPUNKISEUDULLA 2006 Hankkeessa on selvitetty vieraskielisten ja Suomeen palaavien perheiden lasten ja nuorten perusasteen koulutuspalveluiden järjestämistä toimivalla ja vetovoimaisella tavalla pääkaupunkiseudulla. Hanke liittyy osaavan työvoiman saatavuuteen, maahanmuuttopolitiikkaan ja maahanmuuttajien koulutukseen. 1 Johdanto Hallitus hyväksyi maahanmuuttopoliittisen ohjelman, jonka keskeisenä tarkoituksena on edistää aktiivisesti maahanmuuttoa. Väestön ikääntyessä tulevina vuosina työvoiman tarjonta maassamme supistuu. Suomessa työvoiman saatavuuden odotetaan vaikeutuvan nopeammin kuin monissa muissa Euroopan maissa. Kaikissa alhaisen syntyvyyden teollisuusmaissa yhä suurempi mielenkiinto kohdistuu työperusteiseen maahanmuuttoon. Ohjelman keskeisiä painopisteitä ovat maahanmuuttajien kotouttamisjärjestelmän tehostaminen sekä etnisten suhteiden parantaminen. Tavoitteena on edistää moniarvoisen, monikulttuurisen ja syrjimättömän yhteiskunnan kehittymistä. Myös opiskelijoiden ja tutkijoiden maahanmuuttoa halutaan edistää. Hallituksen maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassa korostetaan Suomen vetovoimatekijöitä ja niistä tiedottamista. Eri selvitysten mukaan näitä vetovoimatekijöitä ovat puhdas luonto, yleinen vakaus ja turvallisuus, toimivat julkiset palvelut, kansainvälisesti toimivien yritysten tunnettuus ja työntekijöiden kohtuullinen ansiotaso. Kansainvälisesti liikkuvat perheet arvostavat myös kohdemaan tarjoamaa korkeatasoista ja heidän perheensä tarpeisiin soveltuvaa lasten ja nuorten koulutusta. Tarkoituksenmukaisen koulutuksen järjestäminen edellyttää kuntien yhteistyötä vetovoimatekijöiden kehittämisessä. Monet työperusteisen maahanmuuton edistämiseen tarkoitetut keinot parantavat myös ulkosuomalaisten edellytyksiä halutessaan palata Suomeen. Väestörekisterin mukaan Suomessa asui vuoden 2005 lopussa ulkomaalaista ja vuoden 2005 aikana Suomen kansalaisuuden saaneita Ulkomaalaisväestö oli vuoden 2005 lopussa 2,2 % koko maan väestöstä. Suurin osa eli 43,5 % ulkomaisesta muuttoliikkeestä on kohdentunut pääkaupunki-seudulle. Ulkomaan kansalaisia asui pääkaupunkiseudulla noin 5 % koko väestöstä eli henkeä. Ulkomainen muuttovirta on ollut pääsääntöisesti väestömäärää lisäävää Helsingin seudulla. Vuoden 2004 alussa käytännöllisesti katsoen tulo- ja lähtömuuttajien määrät olivat samalla tasolla. Sen jälkeen lähtömuutto on pysynyt lähes saman suuruisena ja tulomuutto sekä sen myötä muuttovoitto on lisääntynyt. Suurimmat muuttotappiot koettiin vuoden 1996 viimeisellä neljänneksellä ja vuoden 2000 kolmannella neljänneksellä. Suomeen muutti vuonna ihmistä, joka on enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Muuttovoittoa oli ihmistä, joka on suurin 15 vuoteen. Suurin osa maahanmuuttajista päätyy pääkaupunkiseutualueelle. PKS-alueelle tuli
4 maahan- ja maassamuuton ansiosta kaikkiaan runsas uutta asukasta. Suurin osa Suomeen saapuneista maahanmuuttajista tuli Virosta (2 300), Venäjältä (vajaat 2 000), Ruotsista ja muista EU-maista. EU-maista tulijoita oli kaikkiaan noin ja muualta Euroopasta Suomeen muutti vuonna 2006 Aasiasta 3 000, Afrikasta ja Pohjois-Amerikasta henkeä. Ulkomainen nettomuutto pääkaupunkiseudulla Tulomuutot ulkomailta lähtömuutot ulkomaille 3000 PKS:n ulkomainen muuttoliike I/2002-III/2006 Tulomuutto Lähtömuutto Nettomuutto /2002 3/2002 1/2003 3/2003 1/2004 3/2004 1/2005 3/2005 1/2006 3/2006 Lähde: Tilastokeskus Uusimpien työvoimatarveselvitysten mukaan Uudenmaan työpaikkojen kasvun jatkuminen entisenlaisena voi törmätä työvoiman saatavuuteen, koska alueen omat nuorisoikäluokat eivät riitä kattamaan työvoimatarpeita. Suomen työmarkkinoilta poistuu vuosina noin miljoona ihmistä. Omat työvoimareservimme tai tuottavuuden nostaminen eivät riitä korvaamaan ikääntymisestä johtuvaa työvoimavajetta. Riippuvuus alueelle muualta muuttavasta työvoimasta kasvaa. Helsingin seudun kauppakamari arvioi vuonna 2006, että Uudenmaan työvoimavaje kasvaa vuoteen 2015 mennessä henkeen, ellei mitään tehdä. Vaje johtuu suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymisestä sekä työpaikkojen määrän kasvusta alueella. Monilla EU-mailla on samoja ongelmia ja monet niistä rekrytoivat tällä hetkellä aggressiivisesti ulkomaisia osaajia sekä opiskelijoita. Vaikka turvapaikka- ja pakolaispolitiikka tiukkenee Euroopassa, toivottua maahanmuuttoa edistetään aktiivisesti useissa Euroopan maissa. Uudenmaan liiton ja Helsingin seudun kauppakamarin teettämä pääkaupunkiseudun työvoimatarvetutkimus julkistettiin , ja siitä ilmenee, 4(44)
5 että lähes puolet alueen yrityksistä arvioi työvoimatarpeensa kasvavan seuraavan kahden vuoden aikana. Lähes kaikki tutkimukseen osallistuneet yritykset ovat halukkaita palkkaamaan vakinaisesti mahanmuuttajia. Eniten maahanmuuttajatyövoimaa haluavat keskisuuret yritykset. Työvoiman lisätarvetta on erityisesti rakentamisen ja liike-elämän palveluksessa sekä asiakaspalvelussa ja tuotannossa. Yrityksissä koetaan maahanmuuttajatyövoiman etuina kansainvälisyyden, kielitaidon ja monikulttuurisuuden lisääntyminen sekä työvoiman saanti sellaisenaan. Kysyntää on enenevästi koulutetusta ja osaavasta työvoimasta. Halutuin ikäluokka ovat alle 30-vuotiaat ja vähiten haluttu yli 50- vuotiaat. Tämä nostaa perheiden lapsille tarjotun koulutuksen merkitystä vetovoimatekijänä. Ulkomailla asuvien suomalaisten avoin yhteistyö- ja edunvalvontafoorumi Ulkosuomalaisparlamentti kehottaa Suomen opetusviranomaisia jatkamaan paluumuuttajalasten ja nuorten äidinkielen ja toisen kotimaisen kielen sekä ulkomailla opitun vieraan kielen ylläpitämiseen tähtäävän opetuksen tukemista. Lisäksi se pyytää tehostamaan tiedotusta vieraalla kielellä annettavan opetuksen sekä vieraan kielen opetuksen tarjonnasta Suomessa. Uudenmaan ja pääkaupunkiseudun kehittämisessä ja taloudellisen kilpailukyvyn vahvistamisessa keskeistä on luoda elinkeinoelämän kehitykselle yleisesti hyviä edellytyksiä. Taloudellinen kilpailukyky, joka tuo hyvinvointia koko alueelle edellyttää kansainvälistymistä. Uudenmaan liiton maakuntaohjelmassa todetaan Uudenmaan metropolialueen, Helsinki Regionin, alueelle sijoittuville yrityksille suunnatun kansainvälisen markkinoinnin merkitys. Kansainvälisissä tutkimuksissa Suomi sijoittuu kärkeen terveen talouden, toimivien julkisten palveluiden, hyvän geopoliittisen sijainnin, puhtaan luonnon, turvallisuuden ja korkean teknologian maana. Tämän vastapainona Suomi mielletään jossain määrin kielteisesti harvinaisten kielten, kylmän ilmaston ja korkean verotuksen vuoksi. Ulkomaalaisen työvoiman saaminen pääkaupunkiseudulle joko väliaikaisesti tai pysyvästi asumaan ja edistämään elinkeinoelämää on haaste kaikille alueen kunnille. Tärkeä ryhmä on myös ulkomailta kotimaahan palaavat suomalaiset perheet, joiden lasten koulutustarpeet poikkeavat kotimaassa vakituisesti asuvien perheiden tarpeista ja toiveista. Pääkaupunkiseutu on kansainvälistynyt ja kansainvälistyminen jatkuu. Suomeen sijoittuneista ulkomaalaisomistuksessa olevista yrityksistä yli 70 % on sijoittunut pääkaupunkiseudulle. Kansainvälistymistä voidaan edistää tarjoamalla korkeatasoisia, erityistarpeisiin sopivia ja hyvin koordinoituja perusasteen koulutuspalveluita Suomeen tuleville vieraskielisille lapsiperheille, jotka ovat maallemme merkittävä voimavara. Erityistarpeet voivat johtua perheiden lyhytkestoisesta muutaman vuoden maassa asumisesta työkomennuksista johtuen, Suomeen palaavien perheiden väliaikaisten asuinmaiden olosuhteista ja mahdollisista vastaisista maastamuuttosuunnitelmista (Internationally Mobile Families). Suomalaiseen koulutukseen kohdistuu suuria odotuksia jo alalla saavutetun kansainvälisen maineen vuoksi. Kansainvälisten perheiden perusasteen koulutusta pääkaupunkiseudulla selvittävä hanke on Uudenmaan maakuntaohjelmassa esitettyjen toimintalinjojen mukainen. Toimintalinjat ovat taloudellisesti kilpailukykyinen ja menestyvä Uusimaa, hyvinvoiva Uusimaa ja yhteistyön Uusimaa. Pääkaupunkiseudun yhteistyön kehittämisen tavoitteena on koordinoida perusopetuspalveluita ja luoda yhteistyöverkostoja niin, että yhteistyö on mahdollisimman tuloksellista 5(44)
6 konkreettisissa yhteistyötilanteissa. Yhteistyöhankkeiden positiiviset vaikutukset ilmenevät erityisesti parempina palveluina asukkaille ja kustannussäästöinä. Pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan hyväksymät strategiset päämäärät ovat (1) hyvinvoinnin parantaminen ja palvelutoiminnan tehostaminen erilaisilla yhteistoimintamuodoilla, (2) pääkaupunkiseudun kilpailukyvyn parantaminen sekä (3) kaupunkirakenteen ja asumisen kehittäminen. Hanke vastaa ensimmäiseen strategiseen päämäärään yhteisten hyvinvointipalveluiden järjestämisen strategialla ja yhteistyöllä palveluprosessien kehittämisessä sekä yhteisten palveluorganisaatioiden ohjaamisessa ja tehostamisessa. Toiseen päämäärään hanke vastaa vahvistamalla osaavan työvoiman saatavuuden ja maahanmuuttopolitiikan edellytyksiä. Seudun strategian ajankohtainen haaste on kansainvälisen vetovoiman lisääminen. Työikäisen suomalaisväestön väheneminen edellyttää aktiivista ulkomaisen työvoiman houkuttelemista. Kansainvälisessä toimintaympäristössä pääkaupunkiseutu tarvitsee kansainvälisiä osaajia, joille on pystyttävä tarjoamaan laadukkaita palveluita. Kansainväliset osaajat tulevat usein perheineen ja heille on tarjottava koulutuspalveluita nykyistä enemmän ja useammilla kielillä. Valmistuneen kaupunkiohjelmahankkeen tavoitteena on ollut pääkaupunkiseudun kansainvälisten perheiden perusopetuspalveluiden tarpeiden ja tarjonnan selvittäminen. Hankkeessa on kartoitettu ja kuvattu pysyvästi maahan pääkaupunkiseudulle tulleiden ja toisen polven maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten opetusjärjestelyt sekä opetuksen tukitoimet syrjäytymisvaaran ehkäisemiseksi ja opiskeluvalmiuksien vahvistamiseksi. Hankkeessa on suunniteltu palvelualueen yhteisiä tiedotus- ja neuvontapalveluita erityisesti vieraskielisen opetuksen alueella. Hankkeessa on toimeksiannon mukaisesti selvitetty ja tehty menettelytapaehdotukset vieraskielisten ja Suomeen palaavien perheiden lasten ja nuorten (lyhytaikaisesti alueella asuvat sekä pysyvästi asumaan jäävät ikäryhmät 6/7 15/16 vuotta) perusasteen koulutuspalveluiden järjestämisestä pääkaupunkiseudulla siten, että alueelle muuttavien perheiden tarpeet huomioidaan riippumatta asuinkunnasta tai koulutuksen järjestäjästä. Pääkaupunkiseudun kuntarajojen hahmottaminen ja niiden vaikutus koulutustarjontaan on maahanmuuttotilanteessa tai sijoittumismaata valittaessa ennakkoon hankalaa sekä aiheuttaa turhia yllätyksiä ja vaikeuksia. Kysyntää vastaavat koulutuspalvelut ja niiden tehokas alueellinen koordinointi edistävät alueen hyvää mainetta ulkomaisen työvoiman rekrytoinnissa. Tieto laadukkaista palveluista kulkee myös poismuuttajien mukana maailmalle. Suomi on sekä kielellisesti että kulttuurinsa puolesta sulkeutunut maa liikkuvalle työvoimalle, jolloin perheen viihtyvyyteen liittyvät toiminnot on hoidettava erityisen hyvin. Hyvän koulutustarjonnan tiedetään vaikuttavan ratkaisevasti maahan- tai alueelle muuttopäätökseen. Tasokas ja erilaisiin tarpeisiin vastaava peruskoulutus on hyvinvointipalvelu, joka on perusta osaavalle työvoimalle. Kappaleessa 6 on erikoistutkija (Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö CUPORE), VTT, dosentti (Helsingin yliopisto) Pasi Saukkosen tätä selvitystyötä varten kirjoittama artikkeli Valmistautuminen monikulttuuriseen yhteiskuntaan. Tämän kaupunkiohjelmahankkeen toteutuksesta ovat vastanneet jokaisen pääkaupunkiseudun neljän kunnan opetustoimen edustajasta koostuva ohjausryhmä ja sen puheenjohtaja, neljä ohjausryhmän jäsenten vetämää alatyöryhmää, joissa on ollut alueen kuntien opetustoimien edustus sekä hankkeeseen palkattu päätoiminen projektipäällikkö. Toimeksiannon mukaisesti 6(44)
7 pääkaupunkiseudun kansainvälisten perheiden perusasteen koulutusta selvittävät työryhmät (PKS-KV ryhmä) ovat laatineet toimenpide- ja menettelytapaehdotuksia opetusministeriölle sekä alueen kunnille ja niiden opetustoimille. Ehdotusten pohjaksi hankkeen puitteissa on tehty runsaasti selvitystöitä, jotka on esitetty raportin toisessa osassa. Hankkeen kesto on ollut Hankkeen vastuuorganisaatio on ollut Helsingin kaupungin opetusvirasto. Ohjausryhmä kiittää kaikkia työhön osallistuneita tahoja ja jättää ehdotuksensa kunnioittavasti asianomaisille viranomaisille. Helsingissä Eeva Penttilä Kansainvälisten asioiden päällikkö, Helsingin opetusvirasto Ohjausryhmän puheenjohtaja Tiina Hirvonen Peruskoulutoimenjohtaja, Vantaa Marjo Kyllönen Opetuspäällikkö Helsinki Anu Kyyhkynen Maahanmuuttajaopettaja, Kauniainen Ilpo Salonen Opetuspäällikkö, Espoo Ritva Tuomi-Rautiainen Projektipäällikkö, Helsinki Ohjausryhmän sihteeri 7(44)
8 2 Ehdotuksen pääasiallinen sisältö Hankkeessa on selvitetty ja laadittu kansainvälisten perheiden tarpeita palvelevia palvelukäytäntöjen ja niiden järjestämistapoja koskevia muutosehdotuksia erityisesti vieraskielisten ja kaksikielisten koulujen osalta sekä tehty kehittämishankkeiden ja yhteistyöjärjestelyiden toteuttamissuunnitelmia. Useiden yhteistyötoimenpiteiden osalta, joita voidaan tehdä virkamiestyönä, on jo ryhdytty toteuttamaan hankkeessa syntyneitä suunnitelmia. Kansainvälisten perheiden perusasteen koulutusta pääkaupunkiseudun alueella koskevat PKS-KV yhteistyöryhmän toimenpide-ehdotukset, niiden perustelut, toteutuksesta vastaavat tahot ja toimenpiteiden aikataulusuunnitelma on kirjattu oheiseen taulukkoon. Kansainvälisten perheiden koulutuspalvelut perusopetuksessa pääkaupunkiseudulla 2006 hankkeen toimenpide-ehdotukset TOIMENPIDE-EHDOTUS PERUSTELUT, ASIAKASNÄKÖ- KULMA TOTEUTUS: KUKA VASTAA AIKATAULU Koska toimenpide käynnistynyt / käynnistyy 1) Pääkaupunkiseudulla varmistetaan valmius yhteistoiminnassa eri toimijoiden kesken ylläpitää ja vahvistaa nykyistä vieraskielisen opetuksen kouluverkkoa sekä tarvittaessa laajentaa vieraskielistä koulutustarjontaa. Määrällisesti ja laadullisesti asianmukaisen koulutuksen saatavuus. PKSopetustoimet A) Oppilaaksiottoa koskevaa lainsäädäntöä tarkistetaan siten, että otetaan huomioon maahan tulevien kansainvälisesti liikkuvien perheiden erityiset tarpeet. Palveluiden saatavuuden tehostaminen yhteiskäytön kautta. Opetusministeriö (44)
9 TOIMENPIDE-EHDOTUS PERUSTELUT, ASIAKASNÄKÖ- KULMA TOTEUTUS: KUKA VASTAA AIKATAULU Koska toimenpide käynnistynyt / käynnistyy 2B) Maahanmuuttajataustaisten lasten oman äidinkielen opetus sisällytetään perusopetuslakiin ja perusopetusasetukseen sekä valtakunnallisiin opetussuunnitelman perusteisiin omaksi oppiaineeksi. Oman äidinkielen opetuksen arvostus ja muun opiskelun tukeminen. Opetusministeriö C) Laaditaan suunnitelma miten kehitetään pääkaupunkiseudun harvinaisten kielten, esimerkiksi espanjan, kiinan, portugalin, ranskan ja venäjän asemaa sekä kielitarjonnan (opetettavat kielet) että opetuskielten osalta. PKS-alueen vetovoiman vahvistaminen kansainvälistyväs sä maailmassa. PKSopetustoimet D) Alueen vieraskielisiin ja kaksikielisiin peruskouluihin valmistellaan ja niissä otetaan käyttöön yhtenäiset hakulomakkeet (Helsinki Region Application Form) ja soveltuvuuskokeet. Oppilaiden yhdenvertaisuus ja oikeusturva. PKSopetustoimet Syksy (44)
10 TOIMENPIDE-EHDOTUS PERUSTELUT, ASIAKASNÄKÖ- KULMA TOTEUTUS: KUKA VASTAA AIKATAULU Koska toimenpide käynnistynyt / käynnistyy 2E) Selvitetään miten, millä aikataululla ja millaisin kustannusten vaihtosopimuksin on mahdollisuus edetä yhteiseen ensisijaiseen oppilaaksiottoon joidenkin harvinaisten opetuskielten, muun muassa espanjan, kiinan ja portugalin osalta. Tällöin oppilaaksiottoalueena on koko pääkaupunkiseutu. Palveluiden saatavuuden tehostaminen yhteiskäytön kautta. PKSopetustoimet A) Pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyönä suunnitellaan ja toteutetaan pitkäjänteisesti kaikkien opettajien ja erityisesti vieraalla kielellä opettavien opettajien sekä maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opettajien täydennyskoulutusta ja kehitetään monikulttuurisuuden osaamista. Opettajien osaamisen vahvistaminen erityisesti monikulttuurisuusasioissa. PKSopetustoimet Kevät B) Palvelualueelle perustetaan koulutuksen järjestäjien vieraskielisen ja kaksikielisen opetuksen yhteistyöryhmä, jossa kunnat ovat vuorovuosin vetovastuussa. Vieraskielisen opetuksen laadun, saatavuuden ja järjestelyiden varmistaminen. PKSopetustoimet (44)
11 TOIMENPIDE-EHDOTUS PERUSTELUT, ASIAKASNÄKÖ- KULMA TOTEUTUS: KUKA VASTAA AIKATAULU Koska toimenpide käynnistynyt / käynnistyy 3C) Alueen yksityisten tai muiden valtioiden omistamien koulujen mahdollisuus toimia kieltensä ja edustamiensa kulttuurien resurssikeskuksina selvitetään. Osaamisen ja hyvien käytänteiden jakaminen. Opetusministeriö PKS:n yksityiset ja muiden valtioiden omistamat koulut PKSopetustoimet A) Opetusministeriö selvittää oppilaan oman äidinkielen ja harvinaisten uskontojen opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen kokonaisuuden. Opettajien saatavuuden ja työn jatkuvuuden parantaminen. Opetusministeriö B) Opetusministeriö selvittää muualla kuin EUmaissa hankittujen tutkintojen vastaavuuden ja tarvittavat jatkotoimenpiteet, joilla edistetään maahanmuuttajataustaisten opettajien pätevöitymistä. Opettajien saatavuuden ja työn jatkuvuuden parantaminen. Opetusministeriö C) Opetusministeriö määrittelee lainsäädäntötasolla valmistavan opetuksen opettajien kelpoisuuden sekä kehittää valmistavan opetuksen opettajien jatko- ja täydennyskoulutusta. Valmistavan opetuksen ja sen henkilöstön aseman selkiyttäminen. Opetusministeriö (44)
12 TOIMENPIDE-EHDOTUS PERUSTELUT, ASIAKASNÄKÖ- KULMA TOTEUTUS: KUKA VASTAA AIKATAULU Koska toimenpide käynnistynyt / käynnistyy 5) Laaditaan seudullinen suunnitelma oppilashuollon ja erityisopetuksen palveluiden saatavuuden varmistamiseksi myös muilla kuin koulun opetuskielillä. Palveluiden saatavuuden tehostaminen yhteiskäytön kautta. PKSopetustoimet A) Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden valmistavaa opetusta järjestettäessä arvioidaan koko pääkaupunkiseudun yhteiset tarpeet ja kehitetään yhteistyötä raja-alueilla. Asiakaspalvelun paraneminen ja kustannussäästöt. PKSopetustoimet B) Pääkaupunkiseudulla selvitetään oman äidinkielen opetuksen yhteistyötarpeet ja sovitaan kustannusten jakamisesta yhteisten opetusryhmien osalta. Asiakaspalvelun paraneminen ja kustannussäästöt. PKSopetustoimet ) Opetusministeriö selvittää mahdollisuuden myöntää lakisääteistä perusopetusta pääkaupunkiseudulla antaville vieraskielisille kouluille luvan opettaa Euroopan Unionin jäsenmaiden opetussuunnitelmien mukaisesti, kun perusopetuslain 7 :n 1 ja 2 momentin mukaiset edellytykset täyttyvät. Kansainvälistymisen tuomiin uusiin asiakastarpeisiin vastaaminen ja palveluiden jatkuvuuden varmistaminen. Opetusministeriö (44)
13 TOIMENPIDE-EHDOTUS PERUSTELUT, ASIAKASNÄKÖ- KULMA TOTEUTUS: KUKA VASTAA AIKATAULU Koska toimenpide käynnistynyt / käynnistyy 8) Selvitetään Suomeen muuttavien perheiden lasten joustavan koulun aloittamisen järjestelyt ennen perusopetuksen aloittamista erityisesti esiopetuksen puitteissa. Uudenlaiset palvelutarpeet ja koulunkäynnin jatkuvuuden turvaaminen. Opetusministeriö PKS-opetus- ja sosiaalitoimet A) Pääkaupunkiseudun alueelle tyypillisten ja tarpeellisten vieraskielisen opetuksen erityispalveluiden lisäkustannuksia varten maksettava keskimääräinen yksikköhinta kerrotaan luvulla 0,4 äidinkieleltään muun kuin suomen-, ruotsin- tai saamenkielisten oppilaiden osalta. Vieraskielisen opetuksen laadun ja saatavuuden varmistaminen ja yksikköhinnan saattaminen lähemmäksi todellisia kustannuksia. Opetusministeriö B) Palvelualueen yhteisessä käytössä olevien alueen perusopetusta tarjoavien yksityisten perusopetuksen järjestäjien saaman taloudellisen ja muun tuen riittävyys selvitetään koulujen ja niiden oppilaiden yhdenvertaisuuden turvaamiseksi. Vakinaisen asukkaan asema tulee myöntää myös EUdiplomaattien perheenjäsenille ja heistä tulee maksaa täysi valtionosuus yksityisissä kouluissa. Vieraskielisen opetuksen laadun ja saatavuuden varmistaminen sekä oppilaiden yhdenvertaisuus. Opetusministeriö (44)
14 TOIMENPIDE-EHDOTUS PERUSTELUT, ASIAKASNÄKÖ- KULMA TOTEUTUS: KUKA VASTAA AIKATAULU Koska toimenpide käynnistynyt / käynnistyy 10A) Kunnan saaman yleisen valtionosuuden porrastustekijänä tulee olla suomea tai ruotsia toisena kielenä (S2/R2) opiskelevat oppilaat. Erillinen valtionapu (järjestetyn opetuksen perusteella) tulee edelleen säilyttää ja käyttää laskentaperusteena maahanmuuttajien oman äidinkielen ja tukiopetuksen toteutuneita tunteja. Valtionavun laskentaperusteen vastaavuus. Opetusministeriö B) S2 ja R2 opetuksen valtionosuutta tulee maksaa myös yli neljä vuotta Suomessa asuneiden suomi toisena kielenä oppimäärän mukaan opiskelevien lasten ja nuorten osalta. Suomi toisena kielenä - opetuksen tarve opiskelun ja kotoutumisen vahvistamiseksi. Opetusministeriö ) Varmistetaan maahanmuuton ja erityisesti työperäisen maahanmuuton ennakointitietojen saatavuus ottaen huomioon monikulttuurisen opetuksen sekä vieras- ja kaksikielisen koulutuksen suunnittelun tarpeet. Monikulttuurisen ja vieraskielisen opetuksen suunnittelu ja saatavuus. PKS-kunnat (44)
15 TOIMENPIDE-EHDOTUS PERUSTELUT, ASIAKASNÄKÖ- KULMA TOTEUTUS: KUKA VASTAA AIKATAULU Koska toimenpide käynnistynyt / käynnistyy 12A) Opetusministeriö ja kunnat valmistelevat yhteistyössä pääkaupunkiseudun yksityisten ja muiden valtioiden vieraskielistä opetusta tarjoavien koulujen mukaan ottamisen yhteiseen arviointiin. Vieraskielisen opetuksen laadun varmistaminen ja oppilaiden yhdenvertaisuus. Opetusministeriö PKSopetustoimet B) Pääkaupunkiseudun alueen yhteiseen arviointistrategiaan sisällytetään kansainvälisten koulutuspalveluiden arviointi. Vieraskielisen opetuksen laadun varmistaminen ja yhdenvertaisuus. PKS-kunnat A) Hankkeen puitteissa käynnistettyä yhteistyötä pääkaupunkiseudun opetustoimien kesken yhteisen sähköisen tiedottamisen toteuttamiseksi vieraskielisen koulutuksen osalta jatketaan. Kuntien on sovittava työnjaosta ja koordinointivastuusta. Kansainvälisesti liikkuvien perheiden ja maahanmuuttajataustaisten perheiden tiedon saannin turvaaminen. PKSopetustoimet Syksy B) Palvelualueella julkaistaan pääkaupunkiseudun opetustoimien vieraskielisen koulutuksen yhteinen esite, joka julkaistaan suomen, ruotsin, englannin, ranskan, saksan ja venäjän kielillä. Kansainvälisesti liikkuvien perheiden ja maahanmuuttajataustaisten perheiden tiedon saannin turvaaminen. PKSopetustoimet Syksy (44)
16 TOIMENPIDE-EHDOTUS PERUSTELUT, ASIAKASNÄKÖ- KULMA TOTEUTUS: KUKA VASTAA AIKATAULU Koska toimenpide käynnistynyt / käynnistyy 13C) Selvitetään pääkaupunkiseudulle mahdollisesti perustettavan yhteisen monialaisen ainakin opetustoimen kansainvälistä koulutusta palvelevan neuvonta- ja palvelupisteen toteuttaminen. Kustannuksista vastaavat alueen kunnat erikseen sovittavan kustannusvastuun mukaisesti. Myös valtion mahdollisuus osallistua kuntien mukana palvelupisteen järjestämiseen ja rahoitukseen tulee selvittää (esimerkiksi kauppa- ja teollisuusministeriö, opetusministeriö, sisäministeriö, työministeriö tai ulkoasiainministeriö). Kansainvälisesti liikkuvien perheiden ja maahanmuuttajataustaisten perheiden tiedon saannin turvaaminen sekä muut hankkeeseen sisältyvät palvelut. PKSopetustoimet A) Behovet av förberedande svensk undervisning för elever med invandrarbakgrund utreds så att undervisningen eventuellt ordnas i samarbete inom huvudstadsregionen. Jämställdhet bland de officiella språkgrupperna i Finland och effektivitet av resurserna. Huvudstadsregionens kommuner och utbildningsväsenden Tidigast från hösten (44)
17 TOIMENPIDE-EHDOTUS PERUSTELUT, ASIAKASNÄKÖ- KULMA TOTEUTUS: KUKA VASTAA AIKATAULU Koska toimenpide käynnistynyt / käynnistyy 14B) Esbo utreder möjligheten att på svenska starta undervisning enligt Primary Years Program (PYP) och Middle Years Program (MYP) i enlighet med IBO:s (International Baccalaureate Organization) principer men med nationell läroplan. Tryggandet av fler utbildningsalternativ för internationella familjer. Esbo stad och utbildningsväsendet Tidigast från hösten C) Helsingfors utreder möjligheten att starta en engelskspråkig klass för regionens mångkulturella elever och svenska elever som önskar undervisning på engelska. Tryggandet av fler utbildningsalternativ för internationella familjer. Helsingfors stad och utbildningsväsendet Tidigast från hösten Muistiossa käytetyt käsitteet ja lyhenteet Tässä hankkeessa ja sen toimenpide-ehdotuksissa on käytetty seuraavia käsitteitä ja lyhenteitä. - Common European Framework (CEF) tarkoittaa yhteistä eurooppalaista kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin viitekehystä, jota voidaan käyttää muun muassa englanninkielisten soveltuvuuskokeiden laatimisessa. Se perustuu kuusiportaiseen taitotasoarvioon. Pyrkijät saavat viitekehyksen mukaisen tasoarvion kuuden taitotason puitteissa. - EB-tutkinto tarkoittaa eurooppalaista ylioppilastutkintoa (European Baccalaureate), joka antaa yleisen korkeakoulukelpoisuuden kaikissa EU:n jäsenmaissa. - IB/PYP-MYP opetus tarkoittaa International Baccalaureate tutkintoa ja sen Primary- sekä Middle Years tasoja, joita valvoo International Baccalaureate Organization (IBO). - Kaksikielisellä opetuksella tarkoitetaan opetusta, joka annetaan sekä suomen tai ruotsin että jollain vieraalla kielellä. 17(44)
18 - Kansainvälisellä koulutuksella tarkoitetaan vieraskielisissä tai yllä mainituissa kaksikielisissä kouluissa annettavaa opetusta. - Kansainvälisellä perheellä tarkoitetaan kansainvälisesti liikkuvaa perhettä (Internationally Mobile Family, IMF) tai maahanmuuttajataustaista perhettä (MMT-perhe). - Kansainvälisesti liikkuvalla perheellä (Internationally Mobile Family, IMF) tarkoitetaan perhettä, joka pääasiassa työperusteisesti muuttaa väliaikaisesti (yleensä alle kolmeksi vuodeksi) maahan. Perhe voi olla joko suomalaissyntyinen tai ulkomaalainen. - Kielikylvyllä tarkoitetaan vapaaehtoista opetusohjelmaa enemmistökieltä ensikielenään puhuville. Sen tavoitteena on toiminnallinen kaksikielisyys, kun opetusta annetaan aluksi suurimmaksi osaksi muulla kuin oppilaan ensikielellä. - Maahanmuuttajalla tarkoitetaan Suomeen väliaikaisesti tai pysyvästi muuttanutta kansainvälisen perheen jäsentä. - Maahanmuuttajataustaisella perheellä (MMT-perhe) tarkoitetaan perhettä, jossa molemmat vanhemmat puhuvat äidinkielenään jotakin muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia. Perheen lähtökohtana on yleensä asettua asumaan pysyväisluontoisesti Suomeen ja perhettä tuetaan Suomeen kotoutumiseksi. - Oman äidinkielen opetuksella tarkoitetaan maahanmuuttajalapsen ja nuoren saamaa viikoittaista kahden tunnin opetusta lapsen äidinkielellä tai kotona puhutulla kielellä taikka ulkomailla hankitun kielitaidon ylläpitokielellä. - PARAS-hanke tarkoittaa valtioneuvoston keväällä 2005 käynnistämää edelleen käynnissä olevaa valtakunnallista hanketta kunta- ja palvelurakenteen uudistamiseksi. - PKS-KV ryhmällä (pääkaupunkiseudun kansainvälisten perheiden perusasteen koulutusasioita selvittävä yhteistyöryhmä) tarkoitetaan tässä hankkeessa toimineita ohjausryhmän ja alatyöryhmien jäseniä. - R2 opetus tarkoittaa ruotsin kielen opiskelua toisena kielenä tilanteessa, jossa lapsen äidinkieli on jokin muu kuin suomi tai ruotsi. - S2-opetus tarkoittaa suomen kielen opiskelua toisena kielenä tilanteessa, jossa lapsen äidinkieli on jokin muu kuin suomi tai ruotsi. - Vieraan kielen opetuksella tarkoitetaan muiden kuin suomen, ruotsin tai saamen kielen opetusta. - Vieraskielisellä opetuksella tarkoitetaan jollain muulla kuin suomen, ruotsin tai saamen kielellä annettavaa opetusta. 18(44)
19 4 Työsuunnitelma ja seuranta 1. Pääkaupunkiseudun opetustoimien työryhmien asettaminen (Espoo, Helsinki, Kauniainen, Vantaa) ja päätoimisen projektipäällikön (Helsingin kaupungin opetusvirasto, toimii myös työryhmän sihteerinä) valinta 1/ Toimeksiannon tarkentaminen 1/ Selvitysvaihe: 3.1. Koulutustarjontaverkoston sitouttaminen hankkeeseen 1-2/ Olemassa olevan koulutustarjonnan kartoitus 3-4/ Koulutustarpeen ennakointimahdollisuuksien selvittäminen 3-6/ Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opetusjärjestelyt ja tuki 2 5/ Koulutustarjonnan järjestämistavan, koulutuksen tarjonnan ja koulutustarpeen ennakoinnin, tukitoimien sekä tiedottamisen suunnittelu 6-11/ Loppuraportointi 12/2006 2/ Raportin tiedotus- ja julkistamistilaisuudet 2/2007 Pääkaupunkiseudun apulaiskaupunginjohtajat käsittelivät asiaa useassa kokouksessa vuonna Pääkaupunkiseudun kaupunkiohjelman johtoryhmä hyväksyi hankehakemuksen ja hanke on kaupunkiohjelman toiminta- ja taloussuunnitelmassa strategisten hankkeiden listan hanke numero Uudenmaan liiton maakuntahallitus myönsi päätöksellään (päätös 27) hankkeelle maakuntarahaa euroa. Hankkeen alkamisajankohta oli ja päättymisajankohta Helsingin kaupungin opetustoimenjohtaja Rauno Jarnila päätti (päätösluettelon ote 95) perustaa hanketta varten työryhmän (ohjausryhmän) ajalle seuraavasti: puheenjohtajaksi kansainvälisten asioiden päällikkö Eeva Penttilä, jäseneksi Helsingin opetusviraston edustajana opetuspäällikkö Marjo Kyllönen ja sihteeriksi projektipäällikkö Ritva Tuomi-Rautiainen. Samalla opetustoimenjohtaja päätti pyytää pääkaupunkiseudun muita kuntia nimeämään työryhmään (ohjausryhmään) omat yleissivistävää koulutusta edustavat jäsenensä. Hankkeen ohjausryhmässä ovat olleet: Kansainvälisten asioiden päällikkö Eeva Penttilä, Helsinki, puheenjohtaja Peruskoulutoimenjohtaja Tiina Hirvonen, Vantaa Opetuspäällikkö Marjo Kyllönen, Helsinki Maahanmuuttajaopettaja Anu Kyyhkynen, Kauniainen Opetuspäällikkö Ilpo Salonen, Espoo Projektipäällikkö Ritva Tuomi-Rautiainen, Helsinki, sihteeri 19(44)
20 Kansainvälisten perheiden koulutustarjontaa, vieraskielisten koulujen kouluverkkoa ja opetussuunnitelmia selvittäneessä alatyöryhmässä ovat olleet: Opetuspäällikkö Marjo Kyllönen, Helsinki, vetäjä Opetustoimen suunnittelija Ulla Nurmi, Vantaa Rehtori Riitta Parviainen, Kauniainen Apulaisopetuspäällikkö Elina Rönkkö, Espoo Projektipäällikkö Ritva Tuomi-Rautiainen, Helsinki, sihteeri Maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten opetusjärjestelyitä ja tukitoimia selvittäneessä alatyöryhmässä ovat olleet: Peruskoulutoimenjohtaja Tiina Hirvonen, Vantaa, vetäjä Opetuskonsultti Katri Kuukka, Helsinki ( alkaen sijainen vs. opetuskonsultti Jyrki Tiihonen, Helsinki) Maahanmuuttajaopettaja Anu Kyyhkynen, Kauniainen Opetustoimen suunnittelija Arja Sarsama, Vantaa Vastuualuepäällikkö Raija Övermark, Espoo Projektipäällikkö Ritva Tuomi-Rautiainen, Helsinki, sihteeri Maahanmuuton ja erityisesti työperäisen maahanmuuton ennakointia ja sen kehittämismahdollisuuksia selvittäneessä alatyöryhmässä ovat olleet: Maahanmuuttajaopettaja Anu Kyyhkynen, Kauniainen, vetäjä Palvelupäällikkö Katri Aaltonen, Helsinki Koulutussuunnittelija Tero Latvala, Espoo Suunnittelupäällikkö Eila Tanninen, Vantaa Projektipäällikkö Ritva Tuomi-Rautiainen, Helsinki, sihteeri Kansainvälistä ja vieraskielistä koulutusta koskevaa keskitettyä tiedottamista sekä kansainvälisten perheiden neuvontaa selvittäneessä alatyöryhmässä ovat olleet: Opetuspäällikkö Ilpo Salonen, Espoo, vetäjä Konsultoiva psykologi Anne Nurminen, Vantaa Luokanopettaja Allan Schneitz, Kauniainen Tiedottaja Jonna Suometsä, Espoo Viestintäpäällikkö Liisa Suoninen, Helsinki Projektipäällikkö Ritva Tuomi-Rautiainen, Helsinki, sihteeri Ohjausryhmä kokoontui kahdeksan kertaa ja alatyöryhmät kokoontuivat yhteensä 22 kertaa. Annetun toimeksiannon toteuttamisen lisäksi alueen opetustoimien verkosto niin hallinnon kuin eri koulutusta järjestävien tahojen edustajien kesken on vahvistunut. Hankkeessa on eri tavoin ollut mukana runsaasti yhteisyötahoja, joiden panos on ollut tärkeä. Hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja ja projektipäällikkö raportoivat neljä kertaa vuoden aikana toiminnan sisällöstä ja varojen käytöstä kaupunkiohjelman johtoryhmälle ja kolme kertaa pääkaupunkiseudun opetus- ja sivistystoimen johtajille. Varojen käytöstä raportoitiin hankkeen päätyttyä maksatushakemusten yhteydessä Uudenmaan liittoon. Kappaleessa ja liitteessä 15 on selvitetty hankkeen tulosten ennakkoarviointia ja arviointia. Pääkaupunkiseudun kaupunkiohjelman johtoryhmä tilasi loppuvuodesta 2006 Net Effect Oy:ltä 20(44)
Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa. Elli Heikkilä
Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa Elli Heikkilä Amerikansuomalaisten ensimmäisen ja toisen sukupolven alueellinen sijoittuminen USA:ssa
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt
Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Tästä on kyse perusopetuslaissa (628/1998,
LisätiedotMaahanmuuttajille järjestettävä perusopetus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus
Maahanmuuttajille järjestettävä perusopetus FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Väestötilastoja *Ulkomaiden kansalaisia 183 133 henkilöä eli 3,4 prosenttia väestöstä. *Suurimmat
LisätiedotErityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki. Eeva-Riitta Pirhonen Opetusministeriö
Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 29.4.2010 Helsinki Eeva-Riitta Pirhonen Opetusministeriö HE 109/2009 laiksi perusopetuslain muuttamisesta on edelleen eduskunnan käsiteltävänä voimaantulo?
LisätiedotKielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?
Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö
LisätiedotUlkomaalaistaustaiset lapset ja perheet pääkaupunkiseudulla
Ulkomaalaistaustaiset lapset ja perheet pääkaupunkiseudulla Lapsen paras yhdessä enemmän -kehittämispäivä 11.10.2017 Pasi Saukkonen Ulkomaalaistaustaisten väestöryhmien kehitys Helsingissä 1991-2017 100
Lisätiedot7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio
7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea
LisätiedotVASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ
Sivistyslautakunta 49 12.05.2016 Kaupunginhallitus 258 05.09.2016 VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ 108/40.400/2016 SIVLK 12.05.2016 49 Valmistelu ja lisätiedot:
LisätiedotKansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen
Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen Birgitta Vuorinen Hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen julkisen talouden vakauttaminen kestävän
LisätiedotEspoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma
Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 82
18.05.2016 Sivu 1 / 5 759/2016 12.01.00.00 82 Lausunto valtuustoaloitteeseen alueellisesta kielikokeilusta Espoossa Valmistelijat / lisätiedot: Ilpo Salonen, puh. 050 354 6840 Outi Saloranta-Eriksson,
LisätiedotVIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta
VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,
LisätiedotKotouttaminen opetustoimen näkökulmasta - Varhaiskasvatus ja perusopetus
Kotouttaminen opetustoimen näkökulmasta - Varhaiskasvatus ja perusopetus Sivistyksen toimiala Pia Bärlund suunnittelija Pia.barlund@jkl.fi 014-266 4889 Näkymätön ja näkyvä maahanmuuttaja 1. sukupolven
Lisätiedotliikkuvuus ja kielitaitotarpeet
Korkeakoulujen kansainvälinen liikkuvuus ja kielitaitotarpeet Kv-kevätpäivät, Vaasa 10.5.2017 Riitta Pyykkö Sisältö Kielivarannon monipuolisuus ja kielitaitotarpeet -selvityshanke Kielivaranto: mikä siihen
LisätiedotPäätös. Laki. lukiolain muuttamisesta
EDUSKUNNAN VASTAUS 170/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lukiolain sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä
LisätiedotSuomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä
LisätiedotKOTIMAISTEN KIELTEN KIELIKYLPYOPETUS JA VIERASKIELINEN OPETUS KUNTATASON TARKASTELUSSA
KOTIMAISTEN KIELTEN KIELIKYLPYOPETUS JA VIERASKIELINEN OPETUS KUNTATASON TARKASTELUSSA Elisa Miettinen elisa.a.miettinen@jyu.fi Kielikoulutuspolitiikan verkosto Soveltavan kielentutkimuksen keskus, JY
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset
LisätiedotPääkaupunkiseudun laajennettu neuvottelukunta
Pääkaupunkiseudun laajennettu neuvottelukunta Maahanmuuttajat voimavarana pääkaupunkiseudulla seminaari 20.3.2007 Kauniainen, Kasavuoren koulutuskeskus Kansliapäällikkö Työministeriö 1 Suomessa työskentelevät
Lisätiedot-strategia. Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari. ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto
-strategia Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto Helsinki 28.5.2013 30.5.2013 Strategian tavoite Hallitusohjelma:
LisätiedotRaimo Salo Erityisen tuen keskus Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689
Maahanmuuttajien opetus Oulun kaupungin opetustoimessa hallinnon näkökulmasta Raimo Salo Erityisen tuen keskus Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689 Oulun kaupunki Opetustoimi Erityisen
LisätiedotMonikulttuuristen lasten hyvinvointi opetuksen näkökulmasta. Monikulttuurisuusasioiden neuvottelukunta
Monikulttuuristen lasten hyvinvointi opetuksen näkökulmasta Monikulttuurisuusasioiden neuvottelukunta 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 syksy syksy syksy 2015 2016 2017
LisätiedotEnglanninkielinen ylioppilastutkinto. HE 235/2018 / Oma kieli -yhteisö / Sivistysvaliokunta
Englanninkielinen ylioppilastutkinto HE 235/2018 / Oma kieli -yhteisö / Sivistysvaliokunta 28.11.2018 Englanninkielisen yo-tutkinnon kohderyhmät ja tavoitteet a. Väliaikaisesti Suomeen tulevat, korkean
LisätiedotLainsäädäntöä maahanmuuttajaoppilaiden opetukseen
Lainsäädäntöä maahanmuuttajaoppilaiden opetukseen Tiina Pilbacka-Rönkä Valteri, Mikael 2.5.2017 Tiina Pilbacka-Rönkä PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVA OPETUS Valmistavan opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS
MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS 19.-20.3.2009, Helsinki Marget Kantosalo Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19.-20.3.2009 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla AMMATILLISEN KOULUTUKSEN
LisätiedotKuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014
Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut Annukka Muuri 18.11.2014 Maahanmuuttajataustaiset oppilaat Maahanmuuttajaoppilaiden määrä on kasvanut seitsemässä vuodessa noin
LisätiedotKoulun rooli syrjäytymiskehityksessä
Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta
LisätiedotEUROPEAN LABEL - KIELTENOPETUKSEN EUROOPPALAINEN LAATULEIMA SEKÄ VUODEN KIELTENOPETTAJA 2010
TIEDOTE 16/2010 1 (5) 2.3.2010 Perusopetuksen, lukio-opetuksen, ammatillisen peruskoulutuksen ja aikuiskoulutuksen järjestäjille EUROPEAN LABEL - KIELTENOPETUKSEN EUROOPPALAINEN LAATULEIMA SEKÄ VUODEN
LisätiedotLapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma
Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO
LisätiedotJoustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana
Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto 1.1.2011 alkaen Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa määrittävät normiasiakirjat Perusopetuslaki 642/2010 (voimaan 1.1.2011, velvoittaen
LisätiedotMaahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan
Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan Kainuun polku Esikotoutus, kotouttaminen ja kotoutuminen -seminaari 1.12.2016 Pasi Saukkonen Muuttoliike Eurooppaan ja Euroopassa Eurooppa
LisätiedotEsiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma
Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat
LisätiedotPidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen
Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki 29.4.2011 Opetusneuvos Hely Parkkinen 1 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 5 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT
LisätiedotOULU JA ULKOMAALAISTAUSTAISET ASUKKAAT
OULU JA ULKOMAALAISTAUSTAISET ASUKKAAT Valtakunnallinen maahanmuuttotyön koordinaatiotapaaminen Oulussa 18-19.03.2010 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja Oulun kaupunki 2 Oulun kaupungin rooli maahanmuuttopolitiikassa
LisätiedotTestien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010
Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia
LisätiedotKotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009
Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 8/ (7) Opetuslautakunta POL/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/2012 1 (7) 148 Lausunto kaupunginhallitukselle ruotsin kielen opetuksen kehittämisryhmän raportista ruotsin kielen opetuksen ja oppimisen parantamiseksi eri koulutusasteilla
LisätiedotHelsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3.
Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste 1.1.2010-2030 Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3.2010 Ulkomaan kansalaisten ja vieraskielisten määrä Helsingin seudulla
LisätiedotS 2 JA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS
KIELITIVOLIN KOORDINAATTORIT S 2 JA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS opetusneuvos Terhi Seinä 5.11.2010 MAAHANMUUTTAJAOPETUKSEN TAVOITE antaa Suomeen muuttaville valmiuksia toimia tasavertaisina jäseninä suomalaisessa
LisätiedotKielikylpy ja muu kaksikielinen toiminta Suomen kunnissa 2017
Kielikylpy ja muu kaksikielinen toiminta Suomen kunnissa 2017 Kieliparlamentti, Helsinki 12.4.2018 Karita Mård-Miettinen & Kristiina Skinnari JYU. Since 1863. 1 Kaksi selvitystä: Kielikylpyselvitys Selvityksessä
LisätiedotMihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa
Mihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa Valtakunnalliset Vapaan sivistystyön päivät 2018 Sivistys, kulttuuri ja seikkailu Tiina Silander Uusi lukio tukee ja innostaa! Lukiouudistus on
LisätiedotVäestö. Tea Tikkanen / Helsingin kaupunki. tea.tikkanen[at]hel.fi. Päivitetty
Väestö Tea Tikkanen / Helsingin kaupunki tea.tikkanen[at]hel.fi Päivitetty 6.2.2018 Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Kuvioissa ja taulukoissa käytetyt aluejaot: - Pääkaupunkiseutu:,
LisätiedotToimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:
Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,
LisätiedotOULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET
OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET 2013 2020 Kansainvälinen Oulun Eteläinen Vuonna 2020 Alueen koulutus- ja tutkimusorganisaatiot muodostavat kansainvälisesti
LisätiedotMaahanmuuttajasta kuntalaiseksi
Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Osallisena Suomessa Pudasjärvi Kuntamarkkinat 12.9.2012 Virpi Harilahti-Juola Pudasjärven kuntasuunnitelma uusi ja elinvoimainen Pudasjärvi Maahanmuutto yksi Pudasjärven
LisätiedotVäestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet
Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Kuvioissa ja taulukoissa käytetyt aluejaot: Pääkaupunkiseutu:, Espoo, Vantaa, Kauniainen KUUMA kunnat: Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi,
LisätiedotPaluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke
Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita
LisätiedotVALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Opetusneuvos 5.5.2014 Jussi Pihkala VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA 1 Johdanto 2 Nykytila Koulunkäyntiavustajien lukeminen osaksi opettaja-oppilassuhdetta
LisätiedotMONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN JA MAAHANMUUTTO- JA KOTOUTTAMISASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN YHTEISKOKOUS ESPOOSSA 20.11.2013
MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN JA MAAHANMUUTTO- JA KOTOUTTAMISASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN YHTEISKOKOUS ESPOOSSA 20.11.2013 Maahanmuuttajataustaisten nuorten opintopolut Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla
LisätiedotMikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)
Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?
Lisätiedotenorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK
enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK Esi- ja peruskouluikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille voidaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Sitä voidaan
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (5) Opetuslautakunta OTJ/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2017 1 (5) 10 Opetuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Björn Månssonin toivomusponnesta koskien turvapaikanhakijoiden, pakolaisten ja maahanmuuttajien
LisätiedotMaahanmuuttajien koulutuksen nykytilanne ja kehittämistarpeet Suunnittelupäällikkö Kirsi Heinivirta
Maahanmuuttajien koulutuksen nykytilanne ja kehittämistarpeet Suunnittelupäällikkö Kirsi Heinivirta 28.3.2019 Maahanmuuttajien koulutuspolut ja integrointi Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma
LisätiedotESITE PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVA OPETUS
ESITE PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVA OPETUS Valmistava opetus - yleistä Oppilas, joka ei vielä osaa suomea tai tarvitsee tukea suomen kielen vahvistamisessa, aloittaa koulunkäyntinsä perusopetukseen valmistavassa
LisätiedotPaperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014
Paperittomana peruskoulussa Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Perustuslain 16.1. Jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Oppivelvollisuudesta säädetään lailla. Lapsen oikeuksien
LisätiedotLiite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013
Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...
LisätiedotTuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma
Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.
LisätiedotMaahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus Opetushalllitus
Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 4.3.2013 Opetushalllitus Miksi Vieraskielisiä on nuorten lukiokoulutuksessa vähän suhteessa kantaväestöön Puutteet kielitaidossa
LisätiedotVerkostot ammatillisen koulutuksen kansainvälistäjänä. Nov- 10
Verkostot ammatillisen koulutuksen kansainvälistäjänä Nov- 10 Mitä ja miten tutkittiin? Mikä on verkostoitumisen aste ammatillisen koulutuksen kentällä? Miten verkostot toimivat? Mikä on verkostoitumisen
LisätiedotValtion erityisavustus kaksikielisen opetuksen kehittämiseen ja lisäämiseen 2019
HAKUTIEDOTE 1 (5) Valtion erityisavustus kaksikielisen opetuksen kehittämiseen ja lisäämiseen 2019 Avustuksen käyttötarkoitus Avustuksilla on tarkoitus tukea Suomen kielikoulutuspolitiikan mukaisesti suomalaisten
LisätiedotKeski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020
Keski-Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöstrategia 2015-2020 Taustaa Toisen asteen koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö on saanut alkunsa jo 1990-luvulla toteutetun nuorisoasteen koulutuskokeilun
LisätiedotTUEN KOLMIPORTAISUUDEN TOTEUTTAMINEN PERUSOPETUKSESSA
TUEN KOLMIPORTAISUUDEN TOTEUTTAMINEN PERUSOPETUKSESSA YLEINEN TUKI (jokaiselle oppilaalle tilapäisesti annettava tuki) Oppilas on jäänyt jälkeen opetuksesta tai on muuten tilapäisesti tuen tarpeessa TAI
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 25
26.02.2014 Sivu 1 / 1 321/02.05.01/2014 25 Lukiokoulutuksen valmistavan koulutuksen toteuttaminen Espoossa Valmistelijat / lisätiedot: Tapio Erma, puh. 046 877 3216 Astrid Kauber, puh. 046 877 3297 Riina
LisätiedotFUTURE SAVO - Tulevaisuuden Savo yritysten kiinnostavana toimintaympäristönä -Maakunnallinen vetovoimahanke
FUTURE SAVO - Tulevaisuuden Savo yritysten kiinnostavana toimintaympäristönä -Maakunnallinen vetovoimahanke Maakuntavaltuuston seminaari 4.5.2018 Elinkeinojohtaja Terho Savolainen IISALMEN KAUPUNKI PL
LisätiedotPiilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat
Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä
LisätiedotMaahanmuutto- ja pakolaistilanne Lapissa
Maahanmuutto- ja pakolaistilanne Lapissa Kotouttamistyön yhteistyöpäivät 27. 28.9.2017 Levi Anne-Mari Suopajärvi/Lapin ELY-keskus Lappi elinympäristönä haasteita riittää Lappi on harvaanasuttu ja pitkien
LisätiedotEuroopan unionin rakennerahastokauden jälkiä Pirkanmaalta
Page 1 of 6 Euroopan unionin rakennerahastokauden 2007 2013 jälkiä Pirkanmaalta Page 2 of 6 OSAAMISELLA KILPAILUKYKYÄ Pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukykyä on parannettu kehittämällä yritysten
LisätiedotMAAHANMUUTTAJAT LUKIO- KOULUTUKSESSA
MAAHANMUUTTAJAT LUKIO- KOULUTUKSESSA Leena Nissilä Osaamisen ja sivistyksen asialla MAAHANMUUTTAJAT SUOMESSA Ulkomaan kansalaisia 121 739 2,3 % väestöstä Pakolaisia vastaanotettu vuodesta 1973 yht. 27
LisätiedotKodin ja koulun vuorovaikutuksen karikot. näkökulmasta. erikoistutkija Minna Säävälä Väestöliiton Väestöntutkimuslaitos
Kodin ja koulun vuorovaikutuksen karikot maahanmuuttajaperheiden hyvinvoinnin näkökulmasta erikoistutkija Minna Säävälä Väestöliiton Väestöntutkimuslaitos Monimuotoistuminen jatkuu 13 % helsinkiläisistä
LisätiedotUudistuva aikuisten. perusopetus. Työpaja 3 Opetuksen järjestäminen uusien perusteiden mukaan hallinnon näkökulma. Opetus- ja kulttuuriministeriö
Uudistuva aikuisten perusopetus Työpaja 3 Opetuksen järjestäminen uusien perusteiden mukaan hallinnon näkökulma Annika Bussman Opetusneuvos Opetus- ja kulttuuriministeriö Teijo Koljonen Opetusneuvos Opetushallitus
LisätiedotKansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen
Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 13/ (6) Opetuslautakunta OTJ/
Helsingin kaupunki Esityslista 13/2014 1 (6) 8 Palveluverkkotarkastelun keskeiset linjaukset ja tavoitteet HEL 2014-014402 T 12 00 00 Päätösehdotus Päivähoito Perusopetus Lukiokoulutus päättää palveluverkkotarkastelun
LisätiedotROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien
LisätiedotKieliohjelman päivityksen valmistuminen Kielikylpyopetuksen kehittämissuunnitelma Monipuolinen ja vetovoimainen kulttuuri- ja koulutuskeskus
Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu kriittinen tavoitteet ja hankkeet Monipuolinen ja vetovoimainen kulttuuri- ja koulutuskeskus Monikulttuurisuuden edistäminen ja hyödyntäminen Monikulttuurisuusohjelman
LisätiedotOsaavaa työvoimaa maahanmuuttajista
Osaavaa työvoimaa maahanmuuttajista Kansainvälinen ja kulttuuritietoinen Kaakkois-Suomi seminaari Aika: Perjantai 29.9.2017 klo 9-15:15 Paikka: Kouvolan upseerikerhon juhlasali, Upseeritie 5, 45100 Kouvola
LisätiedotTyömarkkinat, sukupuoli
Työmarkkinat, maahanmuuttajuus ja sukupuoli VTT Annika Forsander Eurooppalaisen maahanmuuton II maailmansodan jälkeiset vaiheet... Toisen maailmansodan jälkeen alkoi eurooppalaisen muuttoliikkeen ensimmäinen
LisätiedotStrategisten ohjelmien päivitys ja positiivinen rakennemuutos. Pasi Ahola /
Strategisten ohjelmien päivitys ja positiivinen rakennemuutos Pasi Ahola / 3.10.2017 Turun väestönkehitys 2011-2017 ja Tilastokeskuksen ennuste 2015-2030 220 000 Toteutunut 2011-2016 Ennuste 2015-2030
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN OHJAAMINEN KORKEAKOULUIHIN, KORKEAKOULUISSA JA TYÖELÄMÄÄN
MAAHANMUUTTAJIEN OHJAAMINEN KORKEAKOULUIHIN, KORKEAKOULUISSA JA TYÖELÄMÄÄN Presentation Name / Firstname Lastname 24/05/2019 1 MAAHANMUUTTAJIEN OHJAAMINEN KORKEAKOULUIHIN, KORKEAKOULUISSA JA TYÖELÄMÄÄN
Lisätiedot3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet. Vuonna 2009 perus- ja esiopetuksen valtionosuuden/rahoituksen saajia on 432.
3. PERUSOPETUS 3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista
LisätiedotErityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana
Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (5) Opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto POL/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/2014 1 (5) 51 Soveltuvuuskoepainotetun opetuksen toteuttamisen perusteet HEL 2014-004410 T 12 00 01 Päätös päätti seuraavista soveltuvuuskoepainotetun opetuksen toteuttamisen
LisätiedotLisäopetuksen. opetussuunnitelma
Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...
LisätiedotAsian valmistelu ja tiedustelut: opetuspäällikkö Piia Uotinen, puh
Sivistys- ja Sivistys- ja Sivistys- ja 18 01.03.2016 39 26.04.2016 47 18.04.2017 Perusopetuksen opetussuunnitelma 2016 45/12.00.01/2016 Sivistys- ja 01.03.2016 18 Asian valmistelu ja tiedustelut: opetuspäällikkö
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2016 1 (6) Kaupunginhallitus Sj/3 07.03.2016
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2016 1 (6) 213 Eräiden opetusviraston virkojen perustaminen, lakkauttaminen ja nimikkeiden muuttaminen HEL 2016-000596 T 01 01 00 Päätös päätti 1 perustaa opetusvirastoon
LisätiedotHelsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien sopimus ulkomaalaistaustaisten asiakkaiden neuvonnasta
1 Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien sopimus ulkomaalaistaustaisten asiakkaiden neuvonnasta 1. Sopimuksen osapuolet: Helsingin kaupunki Espoon kaupunki Vantaan kaupunki Kauniaisten kaupunki
LisätiedotVäestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat
Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat Konserniesikunta, Strategiayksikkö Lähde: Tilastokeskus 24.4.2018 Yhteenveto Väestömäärä ja väestönkasvu osatekijöittäin
LisätiedotKolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus
Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta
LisätiedotAikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä
Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus
Lisätiedot7.1 Lainsäädännöllisiä lähtökohtia ja toiminnan järjestämisen periaatteita
7 ESIOPETUKSEEN HAKEMINEN 7.1 Lainsäädännöllisiä lähtökohtia ja toiminnan järjestämisen periaatteita Kunta on velvollinen järjestämään alueellaan asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden
LisätiedotKASAKKAMÄEN KOULUN YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOSUUNNITELMA. Vuosille
KASAKKAMÄEN KOULUN YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOSUUNNITELMA Vuosille 2017-18 1 KASAKKAMÄEN KOULUN YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOSUUNNITELMA Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Tasa-arvolaki koulussa 3. Yhdenvertaisuuden
LisätiedotKilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi
Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 3. 3 Nuorten maahanmuuttajien opetuksen siirtäminen Matinkylän koulun alaisuudesta Espoon aikuislukion alaisuuteen
26.01.2012 Sivu 1 / 1 395/12.01.01/2012 3 Nuorten maahanmuuttajien opetuksen siirtäminen Matinkylän koulun alaisuudesta Espoon aikuislukion alaisuuteen Valmistelijat / lisätiedot: Juha Nurmi, puh. (09)
LisätiedotKansainvälistyminen ja koulutus
Sisältö Kansainvälisyyden nykytila Kansainvälisen opiskelijaliikkuvuus Kansainvälistyminen ja koulutus 3.9.9 Hannele Niemi Professori, vararehtori Helsingin yliopisto Opettajaliikkuvuus Suomalaisen yhteiskunnan
LisätiedotKuukauden tilasto: Vieraskielisten opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien
Kuukauden tilasto: opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien Vuonna 2015 perusopetuksen oppilaista kuusi prosenttia oli vieraskielisiä, ts. äidinkieli oli jokin muu kuin suomi,
LisätiedotPääkaupunkiseudun yhteistyöllä hyvä neuvonta ulkomailta maahan muuttaneelle
Pääkaupunkiseudun yhteistyöllä hyvä neuvonta ulkomailta maahan muuttaneelle Neo-Vantaa, Neo-seudun osahanke 2009-2012 Sari Pajala, Neo-Vantaa & Yhteispalvelu 22.11.2012 Neo-seudun lähtötilanne v. 2009
LisätiedotMaahanmuuton ja kotouttamisen tila tänään
Maahanmuuton ja kotouttamisen tila tänään Integration 2018 -tapahtuma, Helsinki 18.9.2018 Pasi Saukkonen Halki, poikki ja pinoon Maahanmuutto on avittanut Ruotsin talouskasvua, sillä se on nuorentanut
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN KORKEAKOULUTUKSEEN PÄÄSYN EDISTÄMINEN
MAAHANMUUTTAJIEN KORKEAKOULUTUKSEEN PÄÄSYN EDISTÄMINEN Korkeakoulujen kv-päivät 22.5.2012 Asiantuntija, projektipäällikkö Kati Isoaho, Metropolia Ammattikorkeakoulu 27/5/12 Helsinki Metropolia University
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI RYHMÄKIRJE OPETUSVIRASTO Perusopetuslinja Linjanjohtaja
HELSINGIN KAUPUNKI RYHMÄKIRJE 032 1 Meilahden ala-asteen koulun johtokunta Pikku Huopalahden ala-asteen koulun johtokunta Meilahden yläasteen koulun johtokunta LAUSUNTOPYYNTÖ PALVELUVERKON KEHITTÄMISESTÄ
LisätiedotUudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA 2011-2013
Uudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA 2011-2013 Rural Studies - johtoryhmän hyväksymä 14.2.2011 SISÄLTÖ: Strategian rakentuminen 1. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2. NYKYTILA 3. TARKOITUS JA TEHTÄVÄT
Lisätiedot