Taiteen ja taidekasvatuksen tutkimus
|
|
- Martta Pääkkönen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Taiteen ja taidekasvatuksen tutkimus Katri Takkinen essee lokakuu 2015 Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu
2 ALUKSI Teen opinnäytettä osana Taikava-hanketta. Opinnäytteeni lähtökohtana on tutkia TAIKAVA-hankkeen taidepedagogien taidekasvatuskäsityksiä ja kuvataidekasvatuksen mahdollisuuksia tehostettua tukea tarvitsevien lasten kanssa. Näistä lähtökohdista tapahtuvan tutkimuksen ongelmanasettelu muotoutuu sekä kokemuksen että käsitteiden ja asenteiden kuvaamisesta. Kerään aineiston haastattelemalla viittä taidepedagogia sekä havainnoimalla heidän toimintaansa päiväkodeissa. Opinnäytteeni kuuluu empiirisen tutkimuksen piiriin ja se on luonteeltaan laadullista tutkimusta. Laadullisen tutkimuksen lähtökohtana on ymmärtää, selittää ja tulkita ilmiötä (Anttila 2006: 275). Tutkimusstrategiani on tapaustutkimus. Pyrin taidepedagogien kokemusten avulla tulkitsemaan taidekasvatuksen mahdollisuuksia varhaiskasvatuksessa toteutettavassa työssä. Ihmistutkimuksessa tutkitaan ihmisten luomia merkityssuhteita eli mitä merkityksiä he antavat maailmalle (Varto 1992: 85). Taidekasvatuskäsitysten tutkiminen antaa mahdollisuuden tutkia taidepedagogien antamia merkityksiä taidekasvatukselle varhaiskasvatuksessa. Laadulliselle tutkimukselle on tyypillistä, että valittu tutkimusmenetelmä ei sellaisenaan voi olla kulloisenkin tutkimuksen ainut menetelmä vaan painopiste muodostuu käsitteistön ja aineiston vuorovaikutuksesta (Varto 1992: 99; Anttila 2006: 282). Käsittelen tässä tekstissä tutkielman tekemistä osana kehittämishanketta sekä pohdin eri tutkimusmenetelmien sopivuutta omaan opinnäytteeseeni. ELÄMISMAAILMA JA EETTINEN VASTUU Taidekasvatuksen tieteenalan käytännöissä yksi olennaisista käsitteistä on elämismaailma, jonka mukaan ilmiöt ja asiat, joiden kanssa olemme tekemisissä, ovat osa meitä. Elämismaailma on yhtä lailla osa tutkijan elämää, vaikka tutkinkin muita. (Varto 2001: ). Juha Varto (emt.) tiivistää ymmärrettävästi: Samalla kun tutkimme muita, tutkimme myös itseämme ja niitä merkityksiä, joita itsellämme jo on. Laadullisen tutkimuksen tekijää koskeva eettinen vastuu lähtee elämismaailman piiristä. Kaikki inhimillinen toiminta ajattelemisesta ratkaisemiseen ovat eettisiä toimia, joista tutkijalla on vastuu. (Varto 1992: 34.) Ratkaisut joita teen opinnäytteen edetessä, tutkimusongelman asettelu, rajaaminen, ja toisaalta jo tutkimuksen aloittamisen vaativa karsinta ovat eettisiä ratkaisuja. Varton (1992: 35) mukaan tutkijan on osoitettava koko tutkimustoiminnan ajan yhteydet, joissa hän, tutkittava ja tutkimus ovat samassa maailmassa. Tämän lisäksi on tärkeää tuoda lukijalle esille esiymmärrys, joka toimii lähtökohtana tulkinnalle. Esiymmärrys tuo esille tutkijan taustanäkemykset. (Anttila 282.) 1
3 Opinnäytteen tuloksiin vaikuttaa oma mielenkiintoni tutkittavaan asiaan (Anttila 2006: 276). Kiinnostuin hankkeesta, koska minua kiinnostaa taidekasvatuksen potentiaali muuallakin kuin kouluympäristössä. Ammatin lisäksi myös elämäntapani ja aikaisempi elämänhistoriani (emt.) vaikuttavat opinnäytteen lähestymistapaan. Olen opiskellut ennen kuvataidekasvatuksen opintoja sosiaalialalla ja minua kiinnostaa näiden kahden alan kohtaaminen. Kaikki nämä ovat osa esiymmärrystä, joka toimii lähtökohtana tulkinnalle (emt. 282). Esiymmärryksen esille tuominen tuntuu vaikealta, mutta sen auki kirjoittaminen mahdollistaa siihen palaamisen myöhemmin, jonka lopputuloksena syntyy uutta ymmärrystä. Tämä spiraalinomaisesti etenevää prosessia kutsutaan hermeneuttiseksi kehäksi. Tutkijana pidän esteettistä etäisyyttä tutkittavaan ilmiöön (emt. 278). Olen riittävän lähellä että kaukana suhteessa tutkittavaan ilmiöön. Etäisyys liittyy myös tutkimuksen aloittamiseen. Mikäli olisin yksi hankkeessa työskentelevistä taidepedagogeista, en välttämättä osaisi tarkastella aineistoa tarpeeksi objektiivisesti. Tietynlaista perspektiiviä saan taustastani, sillä olen ainut kuvataidekasvatuksen opinnäytteen tekijä Taikava-hankkeessa. Koen siitä olevan hyötyä juuri taidepedagogien näkökulmaa tutkiessani. KEHITTÄMISTOIMINNASTA Taikava-hanke on kaksivuotinen projekti, joka olisi tarkoitus vakiinnuttaa pysyväksi muodoksi Vantaalla. Hankkeen aikana kehittämisessä hyödynnetään tutkimuksesta kertynyttä tietoa. Käsittelen seuraavaksi tutkielman tekemistä osana kehittämishanketta. Kehittämistoiminta ottaa kantaa todellisuuden luonteeseen, joka on osittain sosiaalisesti rakentuneena. Opinnäytteeseeni suhteutettuna en pysty tarkastelemaan aineistoani pelkästään hankkeen periaatteisiin ja tavoitteisiin nojaten. Olennaista on ymmärtää toimijoiden, taidepedagogien, tapa hahmottaa työtä, sen tavoitteita ja sitä ohjaavia periaatteita. Kehittämistoiminnalle on tyypillistä, että se pyrkii muuttamaan aiempia toimintamalleja. Taikava-hankkeessa on haluttu kokeilla taidekasvatuksellisten menetelmien mahdollisuutta tukea lasten kasvua ja kehitystä. Lähtökohtana on ollut visio tulevasta. Hankkeen kehittämisessä on kyse rakenteellisesta uudistuksesta, jossa ryhmäkohtaisten resurssiavustajien tilalle on palkattu taidepedagogeja. Hankkeen tavoitteet on siis määritelty ylhäältäpäin. Toisaalta kehittämisen tavoitetta määritellään myös jonkin verran yhdessä toimijoiden kanssa, sillä hankkeen jatkoa muokataan jatkuvasti kokemusten perusteella. Tavoitteet ovat kuitenkin olleet jo olemassa, 2
4 joten ne eivät muotoudu yhteisen prosessin myötä (Toikko & Rantanen 2009: 11). Kehittämistoiminnan periaatteista todellisuuskäsitys voi olla jatkuvasti muuttuva, mikä vaikeuttaa tutkijan tehtävää. Työyhteisön johto, työntekijät ja asiakkaat voivat elää erilaisessa kehittämistodellisuudessa. (Toikko & Rantanen 2009: 37.) Taikava-hankkeen tiedon intressi ei täytä praktisen tiedon tunnusmerkkejä, sillä sen mukaan asiantuntijat ja kohdeyleisön jäsenet, taidepedagogit, määrittävät yhdessä ongelmat ja suunnittelevat jatkotoimenpiteitä (Toikko & Rantanen 2009: 46). Heidän tuottama tieto otetaan kyllä huomioon, mutta ratkaisu ei synny yhteistyönä. Toki hankkeessa on myös tasa-arvoista keskustelua, mutta konkreettiset ratkaisut syntyvät pitkälti asiantuntijoiden käsissä. Tutkimuksellinen kehittämistoiminta Kehittämistoiminnan ja tutkimustoiminnan välistä yleiskäsitettä kutsutaan tutkimukselliseksi kehittämistoiminnaksi. (Toikko & Rantanen 2009: 21.) Opinnäytteeni tutkimusmenetelmä ei ole suoranaisesti tutkimuksellista kehittämistoimintaa, mutta siinä on monia yhtäläisyyksiä kyseisen menetelmän kanssa. Tietynlainen näkökulma tulee pakostakin koulutusohjelmani puolesta, sillä tarkastelen tutkielmani aihetta kuvataidekasvatuksen näkökulmasta. Kehittämistoimintaa arvioitaessa tutkimus voi tuottaa tietoa onnistumisista tai vaikutuksista, joiden avulla voidaan arvioida hankkeen käyttökelpoisuutta ja siirrettävyyttä. Voidaan puhua myös tutkimusavusteisesta kehittämistoiminnasta, jolloin tutkimus tuottaa lisäarvoa kehittämistoiminnalle. (Toikko & Rantanen 2009: 11.) Mutta koska en työskentele varsinaisena tutkijana hankkeessa vaan teen opinnäytteen osana hanketta on relevanttia puhua kehittävästä tutkimuksesta. Lähtökohta on tutkimuksellisissa kysymyksenasetteluissa ja tietoa tuotetaan kehittämisprosessin yhteydessä. (emt. 21.) Opinnäytteen tekeminen kehittämishankkeessa tuotti minulle alkuun hankaluuksia, sillä koin esimerkiksi tutkimuskysymysten luomisen pulmalliseksi. Hankkeen tavoitteet ja oman opinnäytteeni tavoitteet menivät ristiin. Vaati aikaa, että aloin ymmärtämään millä lailla opinnäytteeni on osa hanketta, mutta silti itsenäinen tutkielma. En voinut tulla hankkeeseen valmiiden tutkimuskysymysten kanssa, sillä niiden täytyi nousta osittain hankkeen tavoitteista. Opinnäytteeni on tällä tapaa alisteinen kehittämistoiminnalle. Taikava-hankkeessa on luotu uusi malli, jossa taidepedagogeja on palkattu resurssiavustajien tilalle kymmeneen eri päiväkotiin. Nyt käytännön toteutusta on seurattu jo vuoden ajan ja sitä on tarpeen tullen muutettu hankkeen asiantuntijoiden toimesta. Tekniselle lähestymistavalle on ominaista, että ulkopuolinen asiantuntija voi välittää tietoa ongelmien ratkaisemiseksi (Toik- 3
5 ko & Rantanen 2009: 45). Hankkeessa opinnäytettä tekevillä on siten merkittävä rooli tiedon tuottamisessa, vaikka opiskelijat eivät teekään varsinaista tutkimusta. Kehittämistoiminnan tuottama tieto ja sen merkitys Teen opinnäytettäni kehittämistoiminnassa, josta johtuen tuottamani tiedon tehtävä on tukea ja arvioida kehittämistä. Tiedon luotettavuudesta puhutaan sen käyttökelpoisuutena, sillä tiedon tulee ennen kaikkea olla hyödyllistä (Toikko & Rantanen 2009: 119). Tämä ohjaa selvästi tutkielmani toista tutkimuskysymystä, joka liittyy hankkeen päätavoitteisiin. Selvitän opinnäytteessäni kuinka taidekasvatukselliset työskentelytavat tukevat tehotettua tukea tarvitsevia lapsia. Koska teen opinnäytteeni hankkeessa, ohjaa se osaltaan myös tutkimuskysymysten määrittelyä. Tutkielman tulee tuottaa jotain, mistä on hyötyä hankkeen etenemiselle. Ehkä jollakin tapaa yllätyksenä itselleni prosessin aikana on tullut, että keräämääni tietoa hyödynnetään jo hankkeen aikana toiminnan suuntaamiseen. Tämä on tyypillistä kehittämistoiminnan prosessinomaiselle luonteelle. (Toikko & Rantanen 2009: ) Ehdin kevään aikana tehdä haastattelut, litteroida aineiston ja muodostaa alustavan koonnin. Hankkeen kannalta oli tärkeää saada tiedot ensimmäisen hankevuoden päätteeksi, jotta tiedoista olisi apua käynnistettäessä seuraavaa ja viimeistä hankevuotta. Tiedontuotanto pyrkii myös tukemaan tulosten siirrettävyyttä (emt). Taikava-hanke luo päiväkoteihin soveltuvan taidepedagogin työnkuvan mallin, joka on siirrettävissä myös toisiin kaupunkeihin. Toisaalta kehityshanke pyrkii myös pysyvyyteen eli kyseinen malli olisi tarkoitus vakinaistaa Vantaalla hankkeen jälkeen. Tutkielmassani käyttämäni aineiston tieto syntyy toimintakohteessa ja nousee tutkijan ja tutkimuskohteen välisestä vuorovaikutuksesta. (Toikko & Rantanen 2009: 43.) Toteutin haastattelut ja havainnoinnit jokaisen taidepedagogin omassa työyksikössä. Kehittämistoiminnalle on tyypillistä, että kerättävää aineistoa rajataan, jolloin puhutaan laadullisesti perustellusta kattavuudesta, joka perustuu harkintaan. Keräämäni aineiston voi luokitella yhden kategorian asetelmaksi (single category design), sillä olen kerännyt tietoa vain yhdeltä ryhmältä. (Toikko & Rantanen 2009: 119.) Opinnäytteen tekijät ovat keskittyneet eri puoliin hankkeessa, jotta kokonaisuutena saataisiin riittävästi tietoa hankkeen vaikutuksista sen eri osapuoliin. Varhaiskasvatuksen maisteriopiskelijat ovat haastatelleet lastentarhanopettajia ja lapsia. Itse olen keskittynyt taidepedagogien kokemusten esille tuomiseen. 4
6 TUTKIMUSMENETELMISTÄ Opinnäytteeni tutkimusmenetelmä ei noudata varsinaisesti minkään valmiin menetelmän kaavaa. Sen voi katsoa edustavan metodologista eklektismiä, jossa tutkimuskohdetta lähestytään käytännöllisesti tutkimusongelman ratkaisemiseen tarvittavan tiedon kannalta. (Tuomi & Sarajärvi 2013: 61.) Pohdin seuraavaksi oheisten menetelmien sopivuutta omalle tutkielmalleni. Fenomenologinen tutkimusmenetelmä Fenomenologisessa menetelmässä pyritään erottamaan tutkijan tietäminen tutkittavasta ilmiöstä eli etsitään merkityksiä, jotka eivät ole sidoksissa tutkijaan. Fenomenologisen menetelmän mukaan tutkijan olisi toimittava tutkimuksen aikana ennakkoluulottomasti havainnoiden. (Varto 1992: 86.) Menetelmässä lähdetään liikkeelle ilmiöistä, jotka olen saanut aineistona välittömästi eli käytännöstä. Haastatteluista saamaani aineistoa lähestyn oivaltavan havainnoimisen kautta, jonka mukaan minun tulisi irtautua ennakko-oletuksista. Avoin tarkastelu paljastaa ilmiötä asioita, joita en olisi osannut ajatella ilman ennakkokäsityksistä irtaantumista. Tutkielmaa aloittaessani olin jokseenkin tietämätön varhaiskasvatuksen käytännöistä. Haastattelut toteutin ilman ennakkoon luettua teoriaa. Fenomenologinen tutkimusmenetelmä korostaa tutkijan omien havaintojen tekoa ja omaa kokemusta. (Anttila 2006: 329.) Fenomenologista metodia käytetään todella usein taidekasvatuksen opinäytteissä, mutta omalle tutkielmalleni se ei tunnut suoraan sopivan. Vaikka tässä metodissa painotetaan usein tutkijan omaa kokemusta ja ymmärryksen muodostumista sitä kautta, voi sen avulla tarkastella myös muiden kokemusta. Taidekasvatuskäsityksiä tutkittaessa fenomenologinen metodi saattaisi olla paikallaan. Etnografinen tutkimusmenetelmä Tutkimusmenetelmäni ei ole suoraan etnografista tutkimusmenetelmää, mutta siinä on selvästi havaittavissa yhtäläisyyksiä tähän sosiaalitieteiden menetelmään. Etnografinen tutkimus ei koskaan perustu pelkästään haastatteluille vaan suuressa osassa on osallistuvaan havainnointiin perustuva kenttätyö (Huttunen 2011: 39). Opinnäytteessäni pääosassa on haastattelut ja niitä täydentämässä havainnointi, kun taas etnografiassa havainnointeja usein rikastetaan haastatteluilla. Pääpaino on siis haastatteluilla, mutta uskon havaintojen tukevan syntyvää kokonaisuutta. Eri aineistojen etu on siinä, että ne tuottavat lisää ymmärrystä tutkimuskysymyksistä (emt. 43). En kirjannut haastattelutilanteissa tai niiden jälkeen kovinkaan tarkasti ympäristöstä, mutta huomasin paikalla tapahtuvan ha- 5
7 vainnoinnin syventävän kokonaiskuvaa. Haastattelutilanteessa liikkuvat ihmiset ja vuorovaikutus suhteessa haastateltavaan voivat konkretisoida haastattelussa puhuttuja asioita (emt. 44). Etnografian ydin on aineiston huolellinen kontekstointi, mikä tarkoittaa sitomista muuhun aineistoon. Haastattelut tulevat ymmärretyksi suhteessa muuhun aineistoon (emt. 58). Teemahaastattelu ja havainnointi Käyttämällä sekä haastattelua että havaintoa lisään opinnäytteen luotettavuutta. Tällaista monimenetelmällistä lähestymistapaa kutsutaan myös triangulaatioksi (Hirsjärvi & Tuomi 2009: 39). Omassa opinnäytteessäni se viittaa eri menetelmien käytön samassa tutkimuskohteessa. Halu käyttää haastattelua yhtenä tiedonkeruun menetelmänä on yksinkertainen. Kun haluan tietää mitä ihminen ajattelee tai miksi hän toimii jollakin tavalla, kysyn asiaa häneltä (Tuomi & Sarajärvi 2013: 72). Olin kiinnostunut taidepedagogien mielipiteistä ja kokemuksista, joten päädyin käyttämään haastattelua aineistonkeruumenetelmänä. Mitään metodia ei pitäisi valita pohtimatta ensin onko se sopiva tapa ongelman ratkaisuun (Hirsjärvi & Tuomi 2009: 34). Pohdimme toisen ohjaajani kanssa myös esimerkiksi ryhmähaastattelun sopivuutta, mutta koin erillisten haastatteluiden tuovan haastateltavien subjektiivisia käsityksiä esille. Ryhmähaastattelussa olisi varmasti virinnyt runsaasti keskustelua, mutta vaarana olisi ollut, että jonkun taidepedagogin ajatukset jäävät sanomatta. Hirsjärvi & Tuomi (emt.) nostaa haastattelun käytön tiedonkeruumuotona hieman ongelmalliseksi siitä syystä, että siihen suhtaudutaan teknisesti. Haastattelijalta vaaditaan taitoa ja kokemusta, jonka pitäisi tulla oikeastaan koulutuksen kautta. Haastateltava saattaa antaa vastauksia, joita olettaa haastateltavan hakevan. (emt.) Kaikki viisi taidepedagogia olivat haastateltavina hyvin erilaisia. Vaikka olen tehnyt jonkin verran tutkimushaastatteluja opinnäytteitä tehdessäni, tuntui etten saanut kaikista haastateltavistani irti riittävästi tietoa. Päädyin käyttämään havainnointia haastattelun ohella, sillä halusin saada konkreettista kuvaa taidepedagogien työympäristöstä ja työskentelystä. Havainnointi sopiikin erityisen hyvin vuorovaikutuksen analysointiin (Hirsjärvi & Tuomi 2009: 38). Huomasin havainnoinnin tukevan erityisesti haastateltavien kertomuksia yhteistyön sujuvuudesta päiväkodin henkilökunnan kanssa. Havainnointi antoi hyvin realistisen kuvan siitä, millä lailla taidepedagogiin suhtauduttiin osana työyhteisöä. Havainnointi antaa kuvan nykyisyydestä, kun taas haastattelussa on mahdollista palata menneeseen (emt.). Haastatteluissa viitattiin usein työskentelyym- 6
8 päristöön- ja ilmapiiriin. Havainnoinin avulla pystyin sitomaan taidepedagogien kokemuksia arjen toimintaan ja ymmärtämään siten kokonaisuutta laajemmin. Sisällönanalyysi Käytän haastatteluaineiston purkamisessa sisällönanalyysiä, joka mahdollistaa uuden tiedon ja uusien näkemysten synnyn. Sisällönanalyysissä aineistolla on yhteys tutkittavaan ilmiöön ja sitä on voitava koota, havainnoida ja analysoida. (Anttila 2006: 292.) Analyysin voi jakaa kolmeen osaan 1) aineiston pelkistämiseen 2) ryhmittelyyn ja 3) teoreettisten käsitteiden luomiseen. Pelkistäminen eli redusointi tarkoittaa käytännössä litteroitua aineistoa, josta karsitaan tutkimukselle epäolennainen pois. Se voi olla myös aineiston tiivistämistä tai pilkkomista osiin. Pelkistämisen apuna toimivat tutkimuskysymykset. (Tuomi & Sarajärvi 2013: ) Etsin opinnäytteessäni haastatteluaineistosta asioita, jotka tukevat taidepedagogien taidekasvatuskäsitysten ilmentymistä. Muodostan aineiston avulla lisäksi kuvan siitä, millä tavoin taidepedagogiset menetelmät tukevat tehostettua tukea tarvitsevia lapsia haastateltavien kokemusten ja mielipiteiden perusteella. Tutkimusmenetelmäni on aineistolähtöinen, mutta sisällönanalyysin tarkkaa ryhmittelyä tulen tuskin käyttämään. Päättelyn logiikka nousee pikemminkin fenomenologisesta, tulkinnallisesta perinteestä (Tuomi & Sarajärvi 2013: 96). Vaikka analyysivaiheessa toimin aineistolähtöisesti pystyn kuitenkin palaamaan loppuvaiheessa teoreettiseen viitekehykseen. Tutkimusmenetelmäni ei pohjaudu suoraan fenomenologiseenkaan päättelyyn, sillä päättely tapahtuu teoriasidonnaisesti (emt. 97). Sisällönanalyysissa ja diskurssianalyysissä on monia samankaltaisuuksia, mutta erottava tekijä on analysoinnin tavassa. Sisällönanalyysin avulla etsin haastatteluaineistosta merkityksiä eli yhteyksiä taidekasvatuskäsityksiin. Mikäli käyttäisin diskurssianalyysiä, pyrkisin lisäksi analysoimaan millä tavalla merkityksiä tuotetaan. (emt. 104.) Käytettäessä aineistolähtöistä analyysiä on ongelmana, ettei ole mahdollista vakuuttaa analyysin tapahtuvan tutkijan ennakko-oletuksista vapaana. Teoriaohjaavassa analyysissä teoria voi toimia apuna analyysin etenemisessä. Analyysivaiheen alkupuolella analyysi voidaan tehdä aineistolähtöisesti, mutta loppupuolella taas palataan teoriaan. Päättelyssä noudatetaan logiikkaa, jossa ajatteluprosessissa vuorottelevat teoria ja aineisto. (Tuomi & Sarajärvi 2013: ) Teoriaohjaava analyysi vaikuttaa tutkielmalleni sopivalta analyysimenetelmältä, sillä keräsin aineiston hyvin vapaasti ja aion soveltaa aineiston analysoimisessa alkuun aineistolähtöistä analyysitapaa. Tutkittavan ilmiön määrittely on vapaata suhteessa siihen, mitä tiedetään ilmiöstä valmiiksi. 7
9 LOPUKSI Opinnäytteen tutkimusmenetelmä muodostuu havaintojen keräämisen tavoista ja käytännöistä. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2012: 183.) Menetelmiin tutustuminen on auttanut löytämään perusteluja omille valinnoilleni, joita olen tutkielmaa tehdessäni tehnyt. Toisaalta metodologinen puoli on vienyt minut välillä harhapoluille. Välillä on tuntunut, ettei mikään tutkimusmenetelmä tunnu sopivalta. Jätin nämäkin ajatukset ja pohdinnat osaksi tätä esseetä. Tuntuu, etteivät monetkaan asiat ole vieläkään selvinneet vaikka olen käynyt metodikirjallisuutta läpi monen monta tuntia. Tärkeintä on lopulta löytää perusteluja omille valinnoilleen ja olla tietoinen omasta yhteydestä tutkimukseen: miksi olen kiinnostunut juuri tästä aiheesta ja minkälaisia merkityksiä luon jo valmiiksi oleville merkityksille. Näitä merkityksiä mielessä pitäen minun pitäisi välttyä Juha Varton (1992: 35) mukaan tutkijan objektiivisuuskohtaukselta, joka aikaan saa mihinkään perustumattoman neutraalisuusasenteen ilman vastuuta ja toimintaa. 8
10 LÄHTEET Anttila, Pirkko (2006). Tutkiva toiminta ja ilmaisu, teos, tekeminen. Hamina: Akatii mi. Hirsjärvi, Sinikka; Remes, Pirkko & Sajavaara, Paula (2012). Tutki ja kirjoita. Helsinki: Tammi. Huttunen, Laura (2011). Tiheä kontekstointi: Haastattelu osana etnografista tutkimusta. Teoksessa Johanna Ruusuvuori, Pirjo Nikander & Matti Hyvärinen (toim.): Haastattelun analyysi. Tampere: Vastapaino. Toikko, Timo & Rantanen, Teemu (2009). Tutkimuksellinen kehittämistoiminta. Näkökulmia kehittämisprosessiin, osallistamiseen ja tiedontuotantoon. Tampere: Tampereen yliopisto. Tuomi, Jouni & Sarajärvi, Anneli (2013). Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Helsinki: Tammi. Varto, Juha (1992). Laadullisen tutkimuksen metodologia. Tampere: Kirjayhtymä Oy. Varto, Juha (2000). Uutta tietoa. Värityskirja tieteen filosofiaan. Tampere: TAJU. 9
TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN
TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös
LisätiedotSisällönanalyysi. Sisältö
Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1
LisätiedotTUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA
TUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA Hanna Vilkka KVANTITATIIVINEN ANALYYSI ESIMERKKINÄ TEKNISESTÄ TIEDONINTRESSISTÄ Tavoitteena tutkittavan ilmiön kuvaaminen systemaattisesti, edustavasti, objektiivisesti
LisätiedotLaadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman
Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä
LisätiedotHAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi.
HAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi. 1 MIKÄ ON HAVAINTO? Merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös kvantitatiivisessa, vrt.
LisätiedotTanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012
Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä
LisätiedotLAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU
LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.
LisätiedotTeoreettisen viitekehyksen rakentaminen
Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen
LisätiedotLaadullisen tutkimuksen piirteitä
Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,
LisätiedotTyöelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008
Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille
LisätiedotLAADULLISESTA SISÄLLÖNANALYYSISTÄ
LAADULLISESTA SISÄLLÖNANALYYSISTÄ Aineiston ja teorian suhde INDUKTIIVINEN ANALYYSI Tulokset/teoria muodostetaan aineiston perusteella Tutkimuskysymykset muotoutuvat analyysin edetessä ABDUKTIIVINEN ANALYYSI
LisätiedotMitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto
Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta
LisätiedotTietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna
Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Laadullinen, verbaalinen, tulkinnallinen aineisto kootaan esimerkiksi haastattelemalla, videoimalla, ääneenpuhumalla nauhalle, yms. keinoin.
LisätiedotTaidekasvatuksen tutkimusmenetelmät
Taidekasvatuksen tutkimusmenetelmät Tiina Pusa 12.9.2015 Aalto-yliopisto Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Kurssiohjelma 12.9. Orientaatio. Kurssin sisällöt, tavoitteet ja tehtävät. 19.9. Arkistotutkimuksen
LisätiedotTutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006
Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena Pirkko Anttila 2006 Tutkimus vs. tutkiva toiminta? Research = careful search Sana recercher (ransk.) jaettuna osiinsa on: re = intensiivisesti,
LisätiedotTIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12
TIEDONINTRESSI Hanna Vilkka JÜRGEN HABERMASIN TEORIA TIEDONINTRESSEISTÄ Kokemukset organisoituvat yhteiskunnalliseksi tiedoksi pysyvien ja luonnollisten maailmaa kohdistuvien tiedon intressien avulla.
LisätiedotESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6
Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 9 1.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 10 1.2 LAADULLINEN TUTKIMUS VS. MÄÄRÄLLINEN
LisätiedotTutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö
Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö (Salonen 2013.) (Salonen (Salonen 2013.) Kajaanin ammattikorkeakoulun opinnäytetyön arviointi (opettaja, opiskelija ja toimeksiantaja) https://www.kamk.fi/opari/opinnaytetyopakki/lomakkeet
LisätiedotMIKÄ ON HAVAINTO? TIEDON SUBJEKTIIVINEN LÄHTÖKOHTA
HAVAINTO, DIALOGINEN KIRJOITTAMINEN Lähteet: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi. Polanyi, 2002. Personal Knowledge. Towards a Postcritical Philosophy. London: Routledge. Merleau-Ponty 1945.
LisätiedotHaastattelijan arki. Tässä paketissa keskitytään käytännön vinkkeihin. Lisäksi on syytä kaivaa esille haastatteluja käsitteleviä metodikirjoja
Haastattelijan arki Tässä paketissa keskitytään käytännön vinkkeihin. Lisäksi on syytä kaivaa esille haastatteluja käsitteleviä metodikirjoja Arviointikriteerit laadullisessa tutkimusotteessa tutkija lähestyy
LisätiedotTekstin rakenne ja epälineaarinen työskentely. Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1
Tekstin rakenne ja epälineaarinen työskentely Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1 tiina.airaksinen@aalto.fi Kirjoittaminen on palapelin kokoamista Kirjoittaminen on toimintaa Miten
LisätiedotKUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet
KUVATAIDE VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään
LisätiedotAiheesta tutkimussuunnitelmaan
Aiheesta tutkimussuunnitelmaan Aihepiiri Kiinnostaa, mutta ei ole liian tuttu oppii jotain uutta Mikä on se kysymys tai asia, jonka haluan selvittää? Miten jalostan pähkäilyni tieteellisesti tarkasteltavaksi
LisätiedotPolitiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi
Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto
LisätiedotMielentuki projekti. Yhteistyöprojekti Pumppu-hanke Laurea ja Lohjan kaupungin opetustoimi sekä yksi yläkoulu Lohjan alueelta
Mielentuki projekti Yhteistyöprojekti Pumppu-hanke Laurea ja Lohjan kaupungin opetustoimi sekä yksi yläkoulu Lohjan alueelta Elina Rajalahti ja Ulla Lemström Mielentuki osana Pumppu-hanketta Pumppu-hanke/Laurean
LisätiedotPSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti
PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi
LisätiedotTekstin rakenne ja epälineaarinen työskentely. Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1
Tekstin rakenne ja epälineaarinen työskentely Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1 tiina.airaksinen@aalto.fi Kirjoittaminen on palapelin kokoamista Kirjoittaminen on toimintaa Jörn
LisätiedotOPINNÄYTETY YTETYÖN. Teemu Rantanen dos., yliopettaja, Laurea teemu.rantanen@laurea.fi 15.5.2008
TYÖEL ELÄMÄLÄHEISYYS OPINNÄYTETY YTETYÖN LÄHTÖKOHTANA Teemu Rantanen dos., yliopettaja, Laurea teemu.rantanen@laurea.fi 15.5.2008 alustavia kysymyksiä Millainen on ammattikorkeakoulun opinnäytety ytetyö
LisätiedotTAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU
TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti
LisätiedotOpetuksen tavoitteet
5.20 Kuvataide Kuvataideopetuksen lähtökohtana on kulttuurisesti monimuotoinen todellisuus, jota tutkitaan kuvia tuottamalla ja tulkitsemalla. Opiskelijoiden kokemukset, mielikuvitus, luova ajattelu ja
LisätiedotLiite A: Kyselylomake
1/4 2/4 3/4 4/4 Liite B: Kyselyyn liitetty viesti 1/1 Hei, olen Saija Vuorialho Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitokselta. Teen Pro gradu tutkielmaani fysiikan historian käytöstä lukion
LisätiedotKUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä
KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden
LisätiedotSosiaalialan AMK -verkosto
1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun
LisätiedotAineistonkeruumenetelmiä
Kvalitatiivisen tutkimuksen määrittelyä Kvalitatiivisia tutkimussuuntauksia yhdistää se, että ne korostavat sosiaalisten ilmiöiden merkityksellistä luonnetta ja tarvetta ottaa tämä huomioon kuvattaessa,
LisätiedotLÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT
LIIKUNTAHARRASTUKSEN LÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT VALTTI-HANKKEESSA OULUN ALUEELLA -ERITYISLASTEN JA HEIDÄN PERHEIDENSÄ KOKEMANA Ronja Ronkainen ja Marjo Vesala Opinnäytetyö: TAUSTA Työn tilaaja: Suomen
LisätiedotOrientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta
TAMK, Sosionomikoulutus, 17ASO ENNAKKOTEHTÄVÄ 1 TAMMIKUU 2017 Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta Tämän ennakkotehtävän tavoitteena on tehdä näkyväksi
LisätiedotTieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä
Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Kaisa Raitio Yhteiskuntapolitiikan laitos Joensuun yliopisto Monitieteisen ympäristötutkimuksen metodit 12.-13.10.2006 SYKE Esityksen
LisätiedotYSOS18 Sosiaali- ja terveysala ylempi AMK, Sosiaaliala, Ylempi AMK-tutkinto
Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy YSOS18 Sosiaali- ja terveysala ylempi AMK, Sosiaaliala, Ylempi AMK-tutkinto perustuu kolmelle pääteemalle: sosialialan sisällöllinen osaaminen, kehittäminen ja tutkiminen
LisätiedotTieteellinen kirjoittaminen: tekstin temaattiset osat. Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1
Tieteellinen kirjoittaminen: tekstin temaattiset osat Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1 tiina.airaksinen@aalto.fi Missä menet? Kirjoita vapaasti Mitä Miksi Miten teet kandintyössäsi.
LisätiedotFakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto
Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa
LisätiedotPro gradu - tutkielma. Kasvatustieteiden tiedekunta, Oulun yliopisto KT HANNU Heikkinen
Pro gradu - tutkielma Kasvatustieteiden tiedekunta, Oulun yliopisto KT HANNU Heikkinen Usein kysyttyjä kysymyksiä infon teemat Pro gradu-tutkielman lähtökohdat Kandista graduun vai uusi tutkielma? Yksin
LisätiedotAineiston analyysi. Taiteen ja taidekasvatuksen tutkimus Tiina Pusa
Aineiston analyysi Taiteen ja taidekasvatuksen tutkimus 7.4.2016 Tiina Pusa Ohjelmarunko 7.4. Ou# kertoo omasta maisterityöstään (20 min.) Harjoitustehtävien #lannekatsaus ja esillepanon suunni=elu h=ps://wiki.uef.fi/display/opkmateriaalit/
LisätiedotTieteelliset taidot tutkimuksellisena lukutaitona
Johanna Hurtig, Merja Laitinen ja Katriina Uljas-Rautio Tieteelliset taidot tutkimuksellisena lukutaitona Lähestymme tässä teoksessa tieteellisiä taitoja tutkimuksellisen lukutaidon käsitteen avulla. Ymmärrämme
LisätiedotJamk Innovointipäivät
Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan
LisätiedotOnnistuuko verkkokurssilla, häh?
Onnistuuko verkkokurssilla, häh? Draama opetusmenetelmänä ja tuloksena kansainvälinen tieteellinen artikkeli Pentti Haddington, Helsingin yliopisto, Tutkijakollegium Oulun yliopisto, Kielikeskus Kehittämishanke
LisätiedotIHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA
IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA Minna-Maria Behm, TtT, henkilöstöasiantuntija Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän
LisätiedotOman oppimisen koontia. Tiina Pusa
Oman oppimisen koontia Tiina Pusa 15.11.2015 Oppimispäiväkirja (tehtävä 3) Opiskelija tuo kurssilla muodostunutta omaa henkilökohtaista oppimistaan esille oppimispäiväkirjan avulla. Oppimispäiväkirja on
LisätiedotLiisat Ihmemaassa. Diskurssianalyyttinen tutkimus neuleblogeista käytäntöyhteisönä
LiisatIhmemaassa Diskurssianalyyttinentutkimusneuleblogeistakäytäntöyhteisönä Progradu tutkielma Tampereenyliopisto Kasvatustieteenlaitos Kevät2009 MaaritHolm 79855 Tampereenyliopisto Kasvatustieteenlaitos
LisätiedotTietoinen (kirjallinen) lupa
Tietoinen (kirjallinen) lupa Tutkittava voi antaa tietoon perustuvan suostumuksensa osallistua tutkimukseen ainoastaan asianmukaisen informaation perusteella Läpinäkyvyys ja vastuullisuus Toisinaan vaaditaan,
LisätiedotKokemusasiantuntijatoiminnan arviointitutkimus hankekoordinaattori Hanna Falk, Mielen avain -hanke ja Vantaalaisen hyvä mieli -hanke
Kokemusasiantuntijatoiminnan arviointitutkimus hankekoordinaattori Hanna Falk, Mielen avain -hanke ja Vantaalaisen hyvä mieli -hanke Hanna Falk, valtiotieteiden maisteri ja sosiologi, tohtorikoulutettava
LisätiedotTutkimussuunnitelmaseminaari. Kevät 2011 Inga Jasinskaja-Lahti
Tutkimussuunnitelmaseminaari Kevät 2011 Inga Jasinskaja-Lahti Osa II Tämän kurssin tutkimussuunnitelma Tehdään gradun toteuttamista varten Kohderyhmänä kurssin osanottajat, kurssin vetäjä ja gradun ohjaaja
LisätiedotAino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto
30.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 1 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?
LisätiedotHavainnointi. Tiedonkeruumenetelmänä. Terhi Hartikainen UEF
Havainnointi Tiedonkeruumenetelmänä Terhi Hartikainen UEF Luentorunko * Fiilis tällä hetkellä? (janalla ) * Mitä havainnointi tarkoittaa, milloin sitä käytetään ja miten? * Esimerkkejä... * Ohje havainnointi
LisätiedotKuvataide. Vuosiluokat 7-9
Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.
LisätiedotTyöelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa
Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu
LisätiedotKvalitatiivinen tutkimustoiminta
Kvalitatiivinen tutkimustoiminta Kvalitatiivinen tutkimustoiminta Laadullisen tutkimusmenetelmän määrittelyä ja taustaa Hypermedian jatko-opintoseminaari 28.1.2005 Katja Kaunismaa Luennon teemat: * Kvalitatiivinen
Lisätiedot4 Kokemuksen tutkiminen
4 Kokemuksen tutkiminen vetäjä: professori Juha Perttula, LaY Torstai 15.2.2007 klo 15.00 17.00, paikka Fellman sali 15.00 15.10 Johdattelu professori Juha Perttula, Lapin 15.10 15.45 Maahanmuuttajataustaisten
Lisätiedot"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein
"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:
LisätiedotTutkiva Oppiminen Varhaiskasvatuksessa. Professori Lasse Lipponen PED0031, VARHAISPEDAGOGIIKKA
Tutkiva Oppiminen Varhaiskasvatuksessa Professori Lasse Lipponen 09.10.2017 PED0031, VARHAISPEDAGOGIIKKA Hakkarainen K., Lonka K. & Lipponen L. (1999) Tutkiva oppiminen. Älykkään toiminnan rajat ja niiden
LisätiedotLastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö. Eeva Vermas 2010
Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö Eeva Vermas 2010 Itäinen perhekeskus Sörnäisten lastenpsykiatrian poliklinikka Lastensuojelu on sosiaaliviraston lapsiperheiden
LisätiedotSP 11: METODOLOGIAN TYÖPAJA Kevät Yliopistonlehtori, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti
SP 11: METODOLOGIAN TYÖPAJA Kevät 2010 Yliopistonlehtori, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti Työpajan tavoitteet 1. Johdattaa sosiaalipsykologian metodologisiin peruskysymyksiin, niiden pohtimiseen ja niistä
LisätiedotHaastattelututkimus ja tekstianalyysi. Janne Matikainen Yliopistonlehtori
Haastattelututkimus ja tekstianalyysi Janne Matikainen Yliopistonlehtori Laadulliset aineistotyypit luonnollinen - kerätty aineisto puhe - kirjallinen - visuaalinen - havainto-aineisto yksilö - ryhmäaineisto
LisätiedotOPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus
OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot 30 op Sosiaalialan erikoistumisopinnot/ Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUS
LisätiedotPedagoginen tiimi toimintamalli kehittämistyössä ja johtamisen välineenä
Pedagoginen tiimi toimintamalli kehittämistyössä ja johtamisen välineenä EIJA KAMPPURI LASTENTARHANOPETTAJA, KM VARHAISKASVATUKSEN JOHTAJUUSFOORUMI 17.5.2018, JOENSUU Työpajan sisältö 2 esitellään pedagoginen
LisätiedotEDUTOOL 2010 graduseminaari
EDUTOOL 2010 graduseminaari tutkimussuunnitelma, kirjallisuus ja aiheen rajaaminen Sanna Järvelä Miksi tutkimussuunnitelma? Se on kartta, kompassi, aikataulu ja ajattelun jäsentäjä Tutkimussuunnitelma
LisätiedotTaiteen ja taidekasvatuksen tutkimus
Taiteen ja taidekasvatuksen tutkimus Tiina Pusa 2.2.2017 Aalto-yliopisto Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Kurssin tavoitteet Motivoida ja rikastaa omaa tutkimusmenetelmällistä ajattelua, syventää
LisätiedotELEC Posteriaamupäivä. Tapani Möttönen, Minna Lyytinen
ELEC Posteriaamupäivä Tapani Möttönen, Minna Lyytinen Posteri visuaalisena tekstilajina (Koska posteri on tehty suullisesti esiteltäväksi ) nyrkkisääntö#1: sisällytä posteriin se, mikä on selkeämpää näyttää
LisätiedotAJATTELE ITSE. Hanna Vilkka
AJATTELE ITSE Hanna Vilkka Kirjallisuus: Hurtig, Laitinen, Uljas-Rautio 2010. Ajattele itse! Hirsjärvi, Remes, Sajavaara 2007: Tutki ja kirjoita Viskari 2009: Tieteellisen kirjoittamisen perusteet TUTKIMUKSELLINEN
LisätiedotOsallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla
Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla POIMU Sosiaalityön käytännönopettajien koulutus Kirsi Nousiainen 13.11.2014 Lahti 13.11.2014 Kirsi Nousiainen 1 Kolme näkökulmaa ohjaukseen 1. Ihminen
LisätiedotKUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA
KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja
LisätiedotKäytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,
LisätiedotElisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ
1 Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit 3. - 4.5.2013 Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ REGGIO EMILIAN PÄIVÄKOTIEN KASVATUSAJATTELUN OMINAISPIIRTEITÄ: PÄIVÄKOTI
LisätiedotVAIKUTTAVUUS- KETJU 1
VAIKUTTAVUUS- KETJU 1 Sisältö Vaikuttavuusketju....... 3 Tarve 4 Visio. 4 Tavoite..... 4 Resurssit...5 Toimenpiteet....5 Tulokset.....5 Vaikuttavuus.....5 Hyvän mitat Tietojen keräämisen suunnitelma 6
LisätiedotTutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä
Oulun yliopisto Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman
LisätiedotKehittämistarpeen arviointi hanketoiminnan lähtökohtana
Kehittämistarpeen arviointi hanketoiminnan lähtökohtana Pekka Penttinen Mikkelin ammattikorkeakoulu Kulttuuri-, nuoriso- ja sosiaalialan laitos Nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juvenia Esityksen
LisätiedotHAVAINTO, TIEDONINTRESSI, PÄÄTTELY, HAVAINNOLLISTAMINEN JA DIALOGINEN KIRJOITTAMINEN MIKÄ ON HAVAINTO?
HAVAINTO, TIEDONINTRESSI, PÄÄTTELY, HAVAINNOLLISTAMINEN JA DIALOGINEN KIRJOITTAMINEN Lähteet: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi. Polanyi, 2002. Personal Knowledge. Towards a Postcritical
LisätiedotProsessin seuranta. Tuulikki Venninen, tutkijatohtori
Prosessin seuranta tutkimuspäiväkodeissa, tutkijatohtori Prosessinseurannan tarkoitus Kaikki kerätty tieto pyritään palauttamaan vastaajille hyödynnettäväksi omassa kehittämistyössään (siksi nimellisenä)
LisätiedotLÄSNÄOLEVA AMMATILLISUUS ASUMISSOSIAALISESSA TYÖSSÄ
LÄSNÄOLEVA AMMATILLISUUS ASUMISSOSIAALISESSA TYÖSSÄ Anne Arkonaho Yhteisökoordinaattori Askel matalankynnyksen kohtaamispaikka, Kalliolan setlementti 040 5182667 anne.arkonaho@kalliola.fi 15.11.2018 ASUKKAIDEN
LisätiedotKohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen
Kohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen Tutkimus- ja kehittämishanke 2018 2019 Tutkija Aino Harinen, Pelastusopisto
LisätiedotHintan päiväkodin toimintasuunnitelma
Hintan päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Opimme yhdessä ja jaamme oppimaamme, minkä pohjalta kehitämme toimintaamme ja toimintaympäristöjämme. Luomme avoimen ja kannustavan ilmapiirin,
LisätiedotTuotantotalouden tiedekunnan tietojohtamisen ja informaatioverkostojen diplomityöseminaari
Tuotantotalouden tiedekunnan tietojohtamisen ja informaatioverkostojen diplomityöseminaari 2013-2014 Professori Tuomo Uotila Tutkijaopettaja Hannele Lampela Aikataulu 24.1.2014 10.00 11.30 Diplomitöiden
LisätiedotOpetussuunnitelmasta oppimisprosessiin
Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista
LisätiedotJyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi
Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi Syventävien opintojen tutkielmat arvioidaan 5-portaisella asteikolla arvosanoilla (1) välttävä, (2) tyydyttävä, (3) hyvä,
LisätiedotJussi Eerikäinen, 2014
Ennakointi on kuin shakin peluuta. Pelaajan on ennakoitava vastustajan tulevia siirtoja ja tehtävä valintoja, jotka saattavat muuttua jo seuraavien siirtojen aikana. Tavoitteena, visiona, on vastustajan
LisätiedotSuoritusraportointi: Loppuraportti
1 (5) Suoritusraportointi: Loppuraportti Tiimitehtävä, 20 % kurssin arvosanasta Ryhmän vetäjä toimittaa raportit keskitetysti projektiyrityksille Raportti sisältää kaksi osiota: Johdon tiivistelmän (Executive
LisätiedotMaantieteen opetussuunnitelma 2016
GEOS 1 ja OPS 2016 Maantieteen opetussuunnitelma 2016 Maantieteen opetuksen tehtävänä on kehittää opiskelijan maantieteellistä maailmankuvaa ja antaa hänelle valmiuksia ymmärtää maailmanlaajuisia, alueellisia
LisätiedotELEC Posteriaamupäivä. Minna Lyytinen & Tapani Möttönen Aalto-yliopisto, Kielikeskus
ELEC Posteriaamupäivä Minna Lyytinen & Tapani Möttönen Aalto-yliopisto, Kielikeskus Liana Finck 2 Posteri tieteellisenä tekstilajina Tieteellinen vs. ammatillinen: enemmän yhteistä kuin erottavaa Mutta:
LisätiedotKandidaatintutkielman arviointikriteerit
Kandidaatintutkielman arviointikriteerit Kandidaatintutkielman laajuus on 10 op, josta kypsyysnäyte 1 op ja tieteellinen tiedonhankinta 2 op. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelmassa tieteellinen tiedonhankinta
LisätiedotAineiston analysointitapoja
Aineiston analysointitapoja Digitaalisen kulttuurin tutkimusmenetelmät 4.3. 2008 Analyysi Analyysin tarkoitus Tuottaa uutta tietoa tutkittavasta asiasta Luoda aineistoon selkeyttä Aineiston tiivistäminen
LisätiedotVALINTAKOEOHJE, syksy LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Insinööri (ylempi AMK), kestävä kaupunkiympäristö
VALINTAKOEOHJE, syksy 2018 LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Insinööri (ylempi AMK), kestävä kaupunkiympäristö 1 SISÄLLYS YLEISTÄ VALINTAKOKEESTA... 2 Valintakokeen rakenne... 2 Valintakokeen osa A. Työelämälähtöisen
LisätiedotSosiaalisesti kestävät kaupungit -projektiaihio
Sosiaalisesti kestävät kaupungit -projektiaihio jenni.airaksinen@kuntaliitto.fi @AiraksinenJenni Mitä? Tasapainoinen yhteiskunnallinen kehitys edellyttää taloudellista, ekologista ja sosiaalista kestävyyttä
LisätiedotTutkimussuunnitelmaseminaari. Kevät 2012 Inga Jasinskaja-Lahti
Tutkimussuunnitelmaseminaari Kevät 2012 Inga Jasinskaja-Lahti Osa I Seminaarin tavoite Tukea pro gradu -tutkielman aiheen valintaa Perehdyttää tutkimussuunnitelman laatimiseen ja Käynnistää tutkielman
LisätiedotNuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo
Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo 31.10.2008 Ääntä etsimässä Mikä ääni? Käytetty usein poliittisessa mielessä, nuorten ääni politiikassa, kirkossa, kulttuurien välisessä vuoropuhelussa.
LisätiedotMONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari
MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta
LisätiedotMillaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK
Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,
LisätiedotOpinnäytteen aineiston hankinta
Opinnäytteen aineiston hankinta Leena Hiltunen Graduryhmä Aineiston hankinta Aineiston hankinta voidaan jakaa kahteen osaan 1) teoriataustan aineisto, ts. kirjallisuuden kartoittaminen 2) tutkimusaineisto,
LisätiedotFenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen
Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna
LisätiedotPÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO
7.4.2013 PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO HARRY SILFVERBERG: Matematiikka kouluaineena yläkoulun oppilaiden tekemien oppiainevertailujen paljastamia matematiikkakäsityksiä Juho Oikarinen 7.4.2013 PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO
LisätiedotAlkukartoitus Opiskeluvalmiudet
Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan
Lisätiedot