Lasten ja nuorten hallitusohjelma

Transkriptio

1 Lasten ja nuorten hallitusohjelma Anna äänesi lapselle ja nuorelle! Aikuiset ratkaisevat lasten ja nuorten hyvinvoinnin suunnan 1

2 2

3 ANNA ÄÄNESI LAPSELLE JA NUORELLE! Aikuiset ratkaisevat lasten ja nuorten hyvinvoinnin suunnan Ota kantaa lasten ja nuorten puolesta tulevissa eduskuntavaaleissa! MONEN suomalaisen lapsen ja nuoren elämä on kohtuullisen hyvin. Lasten ja perheiden eriarvoistumisen kasvun pysäyttäminen on kuitenkin seuraavan hallituksen haaste. Osa perheistä tarvitsee huomattavasti nykyistä enemmän ja nykyistä aikaisemmin sekä henkistä että taloudellista tukea. Monialaisella ja ammattikuntien rajat ylittävällä kumppanuudella ja johtamisella sekä valtion että kuntien palveluissa voidaan ehkäistä lasten ja nuorten pahoinvointia. Hyvä elämä on lasten ja nuorten oikeus. Lisäksi pahoinvoinnin ehkäisy hyvissä ajoin pienentää kuntien ja valtion kustannuksia. LASTEN ja nuorten arkea haittaa siirtyminen 24/7 - aina auki -yhteiskuntaan. Lapsen etu tulee ottaa esityslistalle kun työelämän ratkaisuja tehdään. Lisäksi työnantajien ja valtion on tuettava vanhempia heidän kasvatustehtävässään, lapsia ja nuoria ei saa jättää yksin. AIKUISIÄN hyvinvointi ratkaistaan monelta osin jo lapsen varhaisina vuosina. Nuoret puolestaan ovat yhteiskunnan luovuuden lähde. Siksi ikääntyvän Suomen kannattaa investoida lapsiin ja nuoriin. Tarvitaan myös lasten ja ikäihmisten eli sukupolvien välistä vuorovaikutusta tukevia ratkaisuja. Ikääntyvän Suomen kannattaa ottaa lasten ja nuorten kokemustieto huomioon palveluiden kehittämisessä. Tehdään Suomesta lasten ja nuorten osallistumisen ja kuulluksi tulemisen edelläkävijä! Lapsiasiavaltuutettu Kirkkohallitus Mannerheimin Lastensuojeluliitto Lastensuojelun Keskusliitto Nuori Suomi Pelastakaa Lapset Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi Suomen Vanhempainliitto Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta Nuora

4 1. Aikaa lapsille - arvoa kasvatukselle Pienet lapset toivovat lyhyempiä hoitopäiviä. Kouluikäiset puolestaan toivovat elämäänsä enemmän aikuisten läsnäoloa ja vähemmän yksinäisyyttä. Suomessa lapset ja vanhemmat esimerkiksi ruokailevat yhdessä viikoittain harvemmin kuin muissa Euroopan maissa. Omat vanhemmat ovat lapsen ja nuoren tärkein tuki ja turva. Lapsen ja vanhemman hyvä vuorovaikutus jo vauva-aikana luo myös aikuisiän hyvinvoinnin perustan. Äitien ja isien kasvatustehtävälle tulee antaa sen ansaitsema arvo myös työmarkkinaneuvotteluissa. Lasten kasvatusta ei voi hoitaa etätyönä, vaan se vaatii aikaa ja läsnäoloa. Vanhempia tarvitaan entistä enemmän muun muassa suodattamaan median ja mainonnan vaikutteita. Vanhempien työn rasittavuuden ja kilpailullisuuden lisääntyminen haittaavat lasten elämää. 24/7 -yhteiskunta ei ole lapsen edun mukainen. Etenkin yksinhuoltajilla on vaikeuksia tasapainottaa työntekijän ja vanhemman velvollisuuksia. Tilannetta kärjistää pienten koululaisten iltapäivätoiminnan riittämättömyys. Sekä isien että äitien työllisyysaste on Suomessa kansainvälisesti vertaillen korkea: pientenkin lasten vanhemmat tekevät paljon kokoaikatyötä. Toisaalta lasten koulupäivät ovat Suomessa OECD-maiden kolmanneksi lyhimmät. Muissa Pohjoismaissa osa-aikatyö on lapsiperheissä paljon yleisempää. Suomessa keskustellaan juuri nyt työuran jatkamisesta sekä alku- että loppupäästä. Samalla pitäisi kuitenkin tarjota isille ja äideille mahdollisuuksia lyhentää vuosittaista työaikaa, silloin kun se vanhemman vastuun takia on tarpeellista. 4

5 - Lasten vanhemmille tulee tarjota enemmän mahdollisuuksia työajan lyhentämiseen, osa-aikatyöhön ja osaviikkotyöhön. - Osittaista hoitorahaa tulee korottaa huomattavasti ja laajentaa sen oikeus kaikille alle 9-vuotiaiden lasten vanhemmille. - Päivähoidon maksuissa ja käytännöissä tulee rohkaista osaaikaisiin ratkaisuihin, pienten koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisestä on tehtävä kuntien velvollisuus. - Vanhempainvapaata on pidennettävä tukemaan lapsen hoitamista kotona vähintään lapsen yhden vuoden ikään saakka. - Isälle tulee korvamerkitä nykyistä pidempi itsenäinen osuus vanhempainvapaasta. - Sairaan lapsen kotona hoitamisen oikeus tulee ulottaa alle 13- vuotiaiden lasten vanhemmille. - Valtion tulee työelämäasioiden kolmikantaneuvotteluissa edustaa myös lapsen etua sekä vahvistaa lapsiystävällistä kulttuuria myös omilla työpaikoillaan. 2. Alkoholihaitat kuriin Suomessa alkoholi ja erityisesti vanhempien alkoholinkäyttö aiheuttavat vakavia ongelmia lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnille. Alkoholi ja muut päihteet ovat lisäksi merkittävä työn tuottavuuden heikentäjä työpaikoilla. Alkoholihaittojen välittömät kustannukset on arvioitu kunnille ja valtiolle vuositasolla noin 1 miljardiksi euroksi sekä välilliset kustannukset muun muassa työterveyshuollon ja sosiaalihuollon muodossa jopa 6 miljardiksi euroksi. Moni lapsi kasvaa Suomessa alkoholin turvattomaksi tekemässä ympäristössä. Suomella ei ole varaa olla kiristämättä alkoholipolitiikkaa. 5

6 Tulevan hallituksen on nostettava alkoholiveroa, kiellettävä alkoholin mielikuvamainonta, rajoitettava alkoholin saatavuutta sekä laskettava vähittäiskaupassa myytävän keskioluen alkoholipitoisuutta. Samalla on varmistettava, että lapsille ja nuorille on tarjolla päihteetöntä vapaa-ajan toimintaa. On varmistettava, että päihteitä liikaa käyttävien vanhempien lapset saavat nopeasti tukea ja vanhemmat pääsevät hoitoon. 3. Vanhempien parisuhde on lapsen koti Monet lapset kokevat vanhempiensa eron. Lasten hyvinvoinnin kannalta on tarpeen vahvistaa parisuhteen tukea. Oikea tapa tukea perheitä on kohdentaa vahvistavalle ja ennakoivalle parisuhde- ja perhetyölle taloudellisia ja koulutuksellisia resursseja. Erityisen tärkeää on ottaa huomioon pienten lasten vanhemmat. On välttämätöntä kohdentaa entistä paremmin resursseja toisaalta kuntien, järjestöjen ja seurakuntien parisuhteen tukemiseksi tarkoitettuihin matalan kynnyksen palveluihin ja vertaisryhmiin, toisaalta hyväksi koettuihin laajennetun perhevalmennuksen käytäntöihin. Pienten lasten vanhempien parisuhteen tukeminen sopii luontevana osana edellisellä hallituskaudella perustettujen perhekeskusten toimintaan. Kuntien, seurakuntien ja järjestöjen laaja-alaisella ennaltaehkäisevällä työllä ja varhaisella tuella monien pienten lasten vanhempien parisuhteen kriisiytyminen estetään. Suomalainen neuvolajärjestelmä luo poikkeuksellisen erinomaiset puitteet tukea pienten lasten vanhempien parisuhdetta luonnollisena osana perhevalmennusta. Tähän ei ole kuitenkaan riittäviä mahdollisuuksia nykyisten resurssien puitteissa. Neuvolan tulee kehittää myös lapsen syntymän jälkeisen ajan tukea ja vanhempien vertaisryhmätoimintaa. Lisäksi lapsiperheiden erotilanteiden palveluita tulee kehittää lapsen etua paremmin huomioiviksi, siten että vanhemmuuden jatkumista tuetaan ja vanhempia autetaan ymmärtämään erotilannetta lapsen kannalta. 6

7 4. Hyvinvointia kouluun Suomessa lasten oppimistulokset ovat erinomaiset. Lapset eivät kuitenkaan viihdy koulussa yhtä hyvin kuin muissa maissa. Kouluissa tuleekin tietojen ja taitojen oppimisen ohella vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia kokonaisuutena vahvistavaa työtä. Kouluhyvinvoinnin edistäminen on kirjattava uusiin opetussuunnitelman perusteisiin koko koulun tehtäväksi ja velvoitettava koulut laatimaan kouluhyvinvoinnin suunnitelma sekä toimenpideohjelma. Perusopetukseen ja kouluterveydenhoitoon tulee varata riittävät resurssit, jotta kouluhyvinvointia voidaan edistää (koulunkäyntiavustajat, tukiopetus, kerhotoiminta, riittävä valinnaisuus varsinkin taito- ja taideaineissa sekä liikunnassa, laajojen terveystarkastusten toteuttaminen jne.). Samalla opettajilla on oltava enemmän aikaa kodin ja koulun yhteistyöhön. Erityistä tukea tarvitsevien lasten varhaiseen tunnistamiseen ja tuen antamiseen tulee panostaa nykyistä enemmän. Koulun roolia oman asuinalueensa kokoavana paikkana tulee vahvistaa. Parhaimmillaan koulu on alueensa harrastustoiminnan keskus, joka tekee laaja-alaista yhteistyötä alueen muiden toimijoiden kanssa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että koulun pihat muuttuvat alueen asukkaiden lähiliikuntapaikoiksi tai ovat asukkaiden ja yhdistysten käytössä. Koulussa ei osata tehdä riittävää ennaltaehkäisevää työtä jokaisen oppilaan hyvinvoinnin varmistamiseksi. Kouluissa ei myöskään tunnisteta riittävän ajoissa tukea tarvitsevaa oppilasta. Koulut tarvitsevat hyvinvointiosaamista ja hyvinvoinnin johtamisen osaamista. Hyvien normien ja suositusten toteutuminen kuntatasolla tulee varmistaa, jotta tasa-arvon ja tasalaatuisuuden vaatimus perusopetuksessa toteutuu. Oppilaiden hyvinvointia koulussa edistää myös riittävä osallisuus arjen päätöksentekoon, lasten ja nuorten mielipiteiden selvittäminen ja niiden huomioiminen. 7

8 5. Lapsi-, nuoriso- ja perhepolitiikkaa johdettava kokonaisuutena Lasten ja nuorten hyvinvointi taataan vain tekemällä laaja-alaisesti yhteistyötä yli tavanomaisten hallintorajojen - on kyse sitten paikallisesta tai valtakunnallisesta työstä tai ohjauksesta. Sektoroituneesta ajattelusta tulee siirtyä rajat ylittävään suunnitteluun ja toimintaan, palvelurakenteita tulee uudistaa monialaista työtä ja johtamista vahvistavaan suuntaan. Valtionhallinnossa tulee vakiinnuttaa nykyisellä eduskuntakaudella käynnistetty eri hallinnonalojen yhteistyö. Päätösten lapsivaikutusten ennakointi ja arviointi tulee lakisääteistää sekä lasten ja nuorten hyvinvoinnin seurannan tietopohjaa vahvistaa. Samalla tulee edistää lasten ja nuorten hyvinvoinnin monialaista johtamista kuntatasolla. Monialaisen yhteistyön ja uusien toimintatapojen käyttöönottoon tarvitaan laajaa täydennyskoulutusta eri ammattialoille. Valtioneuvosto tulee hyväksymään vuoden 2011 aikana Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman vuosille Ohjelma antaa suuntaviivat myös alueelliselle ja paikalliselle lasten ja nuorten elinolojen kehittämistyölle. 6. Peruspalveluiden vahvistamiseen moniammatillinen ote Ehkäisevän työn merkitys lasten ja nuorten hyvinvoinnille, sen tarvitsemat resurssit ja johtamisen vastuut on saatava sekä valtio- että kuntapäättäjien tietoisuuteen. Koska ehkäisevä työ on moniammatillista työtä, sen johtamista ja koordinointia on vahvistettava. Ehkäisevän työn painopiste on peruspalveluissa. Tavoitteena tulee olla, että lapset, nuoret ja lapsiperheet saavat ajoissa tarvitsemaansa apua asuinpaikasta riippumatta. Tehokkaita tukitoimia kuten lapsiperheiden kotipalvelua, ehkäisevää perhetyötä, tukihenkilöiden ja -perheiden apua tulee olla tarjolla nykyistä aikaisemmassa vaiheessa. Palveluja on nykyään tarjolla pääasiassa lastensuojelun avo- 8

9 huollon tukitoimina vasta silloin, kun lapsi, nuori tai perhe on jo lastensuojelun asiakkaana. Lapsen ja perheen tarpeiden tulee määrittää palvelujen sisältöä ja rakennetta. Lastensuojelun sosiaalityötä kuormittavat peruspalveluiden voimavarojen ja osaamisen puute, jotka omalta osaltaan lisäävät lasten huostaanoton tarvetta. Sosiaalityötä tukemaan tarvitaan seudullisia osaamiskeskuksia ja kuntayhteistyötä. Valtion tuleekin tukea ja aktivoida kuntia lasten, nuorten ja perheiden peruspalveluiden monialaisessa kehittämisessä. Tämä tarkoittaa esimerkiksi peruspalvelujen työntekijöille järjestettävää moniammatillista alueellista ehkäisevän työn koulutusta eri puolilla maata. Valtiovallan tulee myös informaatio-ohjauksen ja rahoituksen keinoin vaikuttaa peruspalvelujen kehittämiseen kunnissa. Myös varhaiskasvatuslailla tulee vahvistaa moniammatillista työtä sekä hoitoryhmien koon pysymistä riittävän pieninä. 7. Lasten ja nuorten kokemustieto päättäjien käyttöön Lapsilla ja nuorilla on omasta arjestaan ja palveluista paljon kokemuksia, joista aikuisten vanhempina ja päätöksentekijöinä tulee ottaa selvää. Lasten ja nuorten kokemustiedon hyödyntäminen auttaa aikuisia parempien palveluiden kehittämisessä. Lasten ja nuorten parissa toimivien aikuisten vuorovaikutustaitoja lasten ja nuorten kanssa tulee parantaa. Lasten ja nuorten osallisuus, aidot vaikutusmahdollisuudet ja kuulluksi tulemisen kokemukset syntyvät asenteista ja rakenteista: aikuisten myönteisistä ja arvostavista asenteista sekä aidosti toimivista rakenteista kuten oppilaskunnista, asiakasraadeista, aloitekanavista, lasten parlamenteista, nuorisovaltuustoista ja muista lasten ja nuorten vaikuttajaryhmistä. 9

10 Lasten ja nuorten osallistumismahdollisuuksien lisäämiseksi - lisätään koulujen yhteiskunnallisen vaikuttamisen opetusta, - säädetään perusopetuslaissa, että kaikilla kouluilla myös alakouluilla on oppilaskunta, - edistetään lasten ja nuorten mielipiteiden huomioimista koulun arjen ratkaisuissa, - sisällytetään lasten oikeudet ja vuorovaikutustaidot lasten kanssa kaikkien lasten parissa työskentelevien perus- ja täydennyskoulutukseen, - vahvistetaan nuorisolaissa lasten ja nuorten vaikuttajaryhmien asemaa sekä toimintaresursseja, - valtion ja kuntien tulee tarjota enemmän lasten ja nuorten kannalta ymmärrettävää tietoa palveluista käyttämällä hyväkseen tietoverkkoja sekä lisätä verkossa toimivia lasten ja nuorten palveluja sekä - lasketaan äänioikeusikäraja 16 ikävuoteen kuntavaaleissa. 8. Lapsilla ja nuorilla on oikeus yhdenvertaiseen kohteluun Lapsilla ja nuorille on oikeus yhdenvertaiseen kohteluun riippumatta omasta tai vanhempien taustasta tai ominaisuuksista. Esimerkiksi etninen tausta, kieli, uskonto, vammaisuus tai varallisuus eivät saa vaikuttaa kohteluun. Lapset ja nuoret kohtaavat syrjintää ja rasismia päiväkodeissa, kouluissa, oppilaitoksissa ja vapaa-ajalla. Yksinäisyys ja ulkopuolelle jäämisen kokemukset haittaavat lasten ja nuorten hyvinvointia. Syrjintään ja rasismiin puuttumisen keinoja tulee aktiivisesti kehittää. Hallituksen tulee sitoutua yhdenvertaisuuteen kaikessa toiminnassaan. 10

11 - Säädetään uusi yhdenvertaisuuslaki, jota sovelletaan myös lapsilla ja nuorille tärkeissä ympäristöissä kuten koulussa. - Toteutetaan lasten ja nuorten sekä heidän kanssaan työskentelevien parissa syrjinnän- ja rasisminvastaista asennetyötä. - Tuotetaan matalan kynnyksen palveluita syrjintää ja rasismia kokeneille ja syrjinnänvaarassa oleville lapsille ja nuorille. - Turvataan vaikeavammaisten lasten ja nuorten oikeus henkilökohtaiseen avustajaan. - Edistetään erityisesti nuoriso- ja vapaa-ajan tilojen sekä päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten esteettömyyttä. - Tuetaan maahanmuuttajalasten ja nuorten kotoutumista nuorten omien kotoutumissuunnitelmien avulla sekä edistetään maahanmuuttajaäitien suomen kielen taitoja. - Huolehditaan turvapaikanhakijoina ja pakolaisina tulleiden lasten ja nuorten kohdalla lapsen oikeuksien toteutumisesta kaikissa maahanmuuton vaiheissa. Selvitetään heidän vastaanottopalveluidensa siirtäminen lastensuojelun piiriin. Lisäksi kaikilla Suomessa olevilla lapsilla ja nuorilla on oltava oikeus saada kouluopetusta. - Turvataan saamenkielten ja romanikielen opetus koko maassa. 9. Terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen lapsuus- ja nuoruusiässä Lapsuus ja nuoruus ovat erityisiä elämänvaiheita, joilla on itseisarvo sinänsä. Lapsuudessa ja nuoruudessa muodostuu myös perusta aikuisiän työ- ja toimintakyvylle sekä omaksutaan elin- ja elämäntavat, jotka vaikuttavat loppuelämän terveyteen ja hyvinvointiin. Sosioekonomiset terveys- ja hyvinvointierot muodostuvat huomattavassa määrin jo lapsuus- ja nuoruusiässä. Esimerkiksi lukiolaisten ja 11

12 ammattioppilaitosten opiskelijoiden terveystottumuksissa on huomattavat erot. Kokonaan toisen asteen koulutuksen ulkopuolelle jääminen tai koulutuksen keskeyttäminen vaikuttaa hyvin kielteisesti nuoren terveyteen. Lasten ja nuorten perusterveydenhuollossa on tapahtunut rapautumista, mikä on vaikeuttanut lasten ja nuorten terveyspulmien varhaista havaitsemista ja hoitamista. Monissa kunnissa lasten ja nuorten terveystarkastuskäyntejä, kuten lääkärintarkastuksia ja hammaslääkärintarkastuksia, on harvennettu. Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltopalveluiden saatavuudessa on huomattavia ongelmia. - Lasten ja nuorten ehkäisevään terveydenhuoltoon ja terveyden edistämiseen osoitetaan lisää voimavaroja. - Oppilas- ja opiskelijahuoltopalveluiden saatavuuden turvaamiseksi oppilas- ja opiskelijahuollosta säädetään oma lakinsa. - Jokaiselle perusopetuksen päättävälle taataan jatko-opiskelupaikka ja turvataan opiskelun tukipalvelut, jotta opintojen keskeyttäminen toisen asteen oppilaitoksissa vähenee. - Perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa vahvistetaan terveyden edistämistyötä. 10. Lapsiperheiden ja nuorten aikuisten sosiaaliturvan parantaminen Yhteiskunnan osallistuminen lapsista aiheutuvien kustannusten kompensointiin on ohentunut. Lapsiperhe-etuuksien, kuten lapsilisän ja kotihoidon tuen, ostovoima on jäänyt jälkeen inflaation takia. Esimerkiksi lapsilisä ensimmäisestä lapsesta on tällä hetkellä reaaliarvoltaan 19 % alempi ja toisesta lapsesta 29 % alempi kuin vuonna Tulonjaossa lapsiperheiden asema ja erityisesti yksinhuoltajaperheiden asema on heikentynyt. Pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien lasten määrä ja osuus kaikista lapsista (lapsiköyhyysaste) on kasvanut huomat- 12

13 tavasti. Lapsiköyhyysaste oli 5 % vuonna 1995, ja vuonna 2008 se oli 13 %. Alle 35-vuotiaiden yhden hengen kotitalouksien pienituloisuusaste on edelleen hyvin korkealla tasolla (37 % vuonna 2008). Lisäksi asumisen kallistuminen on vaikeuttanut nuorten aikuisten ja lapsiperheiden taloudellista tilannetta erityisesti suurimmilla kaupunkiseuduilla. Opiskelijoiden taloudellinen tilanne on tiukka. Opiskelijatutkimuksen 2010 mukaan yksin asuvalla mediaanikorkeakouluopiskelijalla on käytettävissään elämiseensä noin 13 euroa päivässä (401 euroa/kk) asumiskustannusten jälkeen. Opintorahan ostovoima on jäänyt jälkeen inflaation johdosta. Korkeakouluopiskelijan opintoraha on tällä hetkellä reaaliarvoltaan 13 % alempi kuin vuonna Lapsiperheiden ja nuorten aikuisten sosiaaliturvan parantamiseksi tulee laatia vaalikauden mittainen toimintaohjelma. - Lapsilisiä korotetaan, lapsilisän yksinhuoltajakorotusta nostetaan ja lapsilisä ulotetaan 17-vuotiaisiin. - Lapsilisä muutetaan toimeentulotuessa etuoikeutetuksi tuloksi, jota ei oteta huomioon tulona. - Kotihoidon tukea korotetaan siihen saakka kun lapsi täyttää 1,5 vuotta. - Opintotuki sidotaan indeksiin ja opintorahan tasoa nostetaan. - Opiskelevan vanhemman opintorahaan liitetään huoltajakorotus. 13

14 14

15 15

16 Lasten ja nuorten hallitusohjelman ovat yhteistyössä laatineet seuraavat lasten ja nuorten järjestöt ja viranomaiset: Lapsiasiavaltuutettu Kirkkohallitus Mannerheimin Lastensuojeluliitto Lastensuojelun Keskusliitto Nuori Suomi Pelastakaa Lapset Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi Suomen Vanhempainliitto Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta Nuora Lasten ja nuorten hallitusohjelma on kokonaisuudessaan luettavissa verkkosivuilla osoitteessa