7 RAKENTAMISEN AIKAISET VAIKUTUKSET

Transkriptio

1 RAKENTAMISEN AIKAISET VAIKUTUKSET 67 7 RAKENTAMISEN AIKAISET VAIKUTUKSET Rakennustyön aikaisia ympäristövaikutuksia syntyy kallio- ja kiviaineksen käsittelystä, työmaakuljetuksista, työkoneista, työnaikaisista liikennejärjestelyistä sekä eri materiaalien käsittelystä ja valmistuksesta. Rakentamisen aikaiset vaikutukset kohdistuvat sekä vaikutusalueen ihmisiin että luonnonympäristöön. Nykyisen tien parantamisessa korostuvat rakennustöiden aiheuttama estevaikutus tiellä liikkuville sekä tietä ylittäville ihmisille sekä asuin- ja työpaikkaympäristöihin sekä mm. opetus- ja päiväkotitiloihin kantautuva melu, tärinä ja päästöt. Erityisen riskialttiita paikkoja ovat Veitenmäen koulun kohta sekä Emposta Kuusiston kouluun kulkevien lasten kulkureitit. Lisäksi 0++ -vaihtoehdossa vesialueella tapahtuvan rakentamisen vaikutukset kohdistuvat rantaalueiden käyttäjiin ja vesistöympäristöön. Nykyisen tien parantamisvaihtoehdoista 0+s -vaihtoehdon rakentamisaika on noin 1,5-2 vuotta ja 0++ -vaihtoehdon noin 2,5-3 vuotta. Rakennustöiden kestoon vaikuttaa se, että vilkkaan Saaristotien liikenteen on kuljettava työmaan lomassa. Haitat liikenteelle ovat väistämättä ajoittain suuret. Ohikulkutievaihtoehdoissa korostuvat häiriöt luonnonympäristölle sekä Kuusiston virkistysalueita käyttäville ihmisille. Vesistöön ja ranta-alueille aiheutuu häiriöitä siltavaihtoehdoissa sekä erityisesti lyhyt tunneli -vaihtoehdossa. Ohikulkutievaihtoehdoissa varsinainen tienrakennustyö ei aiheuta huomattavaa estevaikutusta tieliikenteelle, koska nykyisiä ajoratoja pystytään käyttämään koko rakennustyön ajan. Pitkän tunnelin vaihtoehdossa työnaikainen häiriö on valtaosin louhintatyön ja louheen kuljetusten aiheuttamaa ja kohdistuu erityisesti suuaukkojen tuntumaan ja louheen kuljetusreittien varsille. Ohikulkutievaihtojen rakentamisaika vaihtelee pitkän tunnelin noin 3,5-4 vuodesta korkean sillan noin 2-2,5 vuoteen. Maisema Rakentamistoimenpiteet aiheuttavat huomattavia muutoksia väyläympäristössä koko rakentamisen aikana. Nykyisen tien parantamisen yhteydessä vilkas liikenne kulkee työmaan lomassa välillä nopeastikin muuttuvissa järjestelyissä. Rakennustyön keskeneräisyys koneineen ja työmaarakennelmineen häiritsee tien lähiympäristöä. Järjestelyt aiheuttavat näkyvää maisemahaittaa koko suunnitteluosuudella rakentamisaikana. Ohikulkutievaihtoehdoissa rakentamisen aikaiset työmaajärjestelyt koskevat näkyvimmin Kuusistonsalmen kohtaa sekä Lännenmetsän kallioalueella tehtäviä louhintatöitä. Näissä rakennuskohteissa työmaarakennelmat ovat huomattavia ja käytettävät menetelmät järeitä. Kuva 70. Krossin liittymä maantiellä 180. Työaikainen tärinä ja melu Työnaikaista tärinää ja melua aiheutuu rakennustyön eri vaiheissa paalutuksesta, louhinnasta ja tiivistystöistä. Työkoneet ja työmaaliikenne aiheuttavat lisäksi melua ympäristöön. Paalutustyön aiheuttama tärinä riippuu paalutuskalustosta ja maaperästä. Hankealueella paalutustyötä tehdään pääasiassa savikkoalueilla suhteellisen helpoissa olosuhteissa. Tärinän voidaan olettaa vaimenevan heilahdusnopeudesta riippuen pääasiassa 5-50 metrin matkalla. Kohteissa, joissa paalut lyödään tiiviiden kerrosten läpi, saattaa tärinää esiintyä vielä liki 100 metrin etäisyydellä. Louhinnan aiheuttama tärinä riippuu kalliolaadusta, etäisyydestä ja räjäytystavasta. Tärinä vaimenee tavallisesti metrin etäisyydellä räjäytyspisteestä. Vastaanottopisteessä koettu tärinä riippuu kohteen luonteesta, mm. rakenteen perustamistavasta. Louhintatärinään voidaan vaikuttaa jonkin verran louhintatavalla, mm. reikäkoon ja pengerkorkeuden pienentämisellä. Lyhyiden kalliotunnelien louhinta-aika on noin yksi vuosi, kun louhinta tehdään kahdessa vuorossa. Pitkän tunnelin louhinta-aika on 3-3,5 vuotta. Asutuksesta johtuen louhinnalle asetetaan todennäköisesti työaikarajoituksia. Pintatiivistyksessä käytetään täryjyriä ja työ edellyttää tärinää. Tärinä riippuu käytettävän kaluston koosta sekä tiivistettävän kerroksen alapuolella olevan maan rakenteesta. Esimerkiksi 6 tn painoisen täryjyrän aiheuttama tärinä kohteessa, jossa tiivistettävän kerroksen alapuolella on pehmeitä, hienorakeisia maita, tärinä vaimenee noin 50 metrin matkalla. Hydraulivasaraa käytetään mm. kallion ja routaantuneen maan rikkomiseen. Suorassa louhinnassa hydraulivasaran aiheuttama tärinä vaimenee keskimäärin metrin matkalla lyöntienergiasta riippuen. Kaluston laadulla ja työtekniikalla, kuten iskun suuntauksella ja hydraulivasaran terän valinnalla voidaan vaikuttaa tärinään. Iskutaajuutta säätämällä vaikutetaan myös tärinään. Työnaikainen tärinä kohdistuu pääasiassa alle 50 metrin etäisyydelle työkohteesta, mutta voi räjäytys- ja paalutustöissä tuntua liki 100 metrin etäisyydellä kohteesta. Nykyisen tien parantamisen vaihtoehdossa työnaikainen tärinä aiheutuu pääasiassa paalutusja tiivistöistä, louhintaa tehdään vain vähän. Tärinälle alttiita, alle 50 metrin etäisyydellä tielinjasta sijaitsevia asuinrakennuksia on toimenpidealueella melko vähän. Alle sadan metrin päässä tärinäherkillä alueella sijaitsevia asuin- ja koulurakennuksia on lähinnä Veitenmäessä, jonkin verran myös Kuusiston saaren osuudella. Ohikulkutievaihtoehdoissa tunnelien louhintatyöt saattavat aiheuttaa häiritsevää tärinää lähinnä Auvaisten ja Koriston alueilla. Pitkän tunnelin vaihtoehdossa louhintatöiden kesto on pisimmillään.

2 68 Kaarinan läntinen ohikulkutie RAKENTAMISEN AIKAISET VAIKUTUKSET Louhinta- ja murskaustyön impulssimainen melu on tasaista melua häiritsevämpää. Asutuksen ja muiden herkkien kohteiden välillä työaikoja voidaankin joutua rajoittamaan. Louhintatyön melulle altistuvia kohteita on pitkän tunnelin vaihtoehdossa Auvaisten alueella ja Kuusiston eteläosassa, lyhyen tunnelin vaihtoehdossa erityisesti Koriston alueella sekä Kuusistossa virkistysalueen tuntumassa sekä ratsastustilalla. Lyhyen tunnelin yhteydessä tehtävä pitkäaikainen ruoppaus aiheuttaa meluhäiriötä lisäksi läheisillä ranta-alueilla. Myös Matala silta ja tunneli vaihtoehdossa louhintatyön melu kantautuu ranta- ja virkistysalueelle. Työmaaliikenteen melun leviäminen noudattaa pääpiirteissään tieliikennemelun leviämistä. Melun leviäminen eri vaihtoehdoissa on esitetty liitekartoilla. Päästöt Ilman mukana kulkeutuvat päästöt Rakennusvaiheessa syntyy kaasumaisia päästöjä mm. rakennustyömaan liikenteestä, sekä pöly- ja muita hiukkaspäästöjä, jotka aiheutuvat esimerkiksi louhintatöistä. Työmaaliikenne tuottaa typen oksideja, hiilidioksidia, hiilimonoksidia ja hiilivetyjä. Räjäytyksissä syntyy jonkin verran typen oksideja, hiilidioksidia ja hiilimonoksidia. Pöly- ja hiukkaspäästöjä syntyy runsaimmin kallion louhinnan ja murskauksen eri vaiheissa sekä ruiskubetonoinnissa. Dieselmoottoriajoneuvot ja -koneet tuottavat lisäksi hiukkaspäästöjä. Rakennusvaiheen pöly- ja hiukkaspäästöistä saattaa olla haittaa lähialueen asukkaille tai kohteessa työskenteleville. Työmaan pöly vähentää viihtyisyyttä ja aiheuttaa likaantumista. Pölyämisestä häiriytyviä kohteita ovat erityisesti asuinalueet, koulut, sairaalat sekä ulkoilu- ja virkistysalueet. Myös jotkut suojelukohteet voivat kärsiä työmaapölystä. Työmenetelmien, -koneiden ja materiaalien valinnalla voidaan vähentää pöly- ja hiukkaspäästöjä. Pölyn leviämistä voidaan myös estää pölynpoisto- ja puhdistuslaitteilla sekä käyttämällä hyödyksi maaston muotoja ja riittäviä suojaetäisyyksiä. Tunnelien louhinnasta aiheutuvista ilman mukana kulkevista päästöistä on eniten haittaa Kurkelantien ympäristön asuinalueille. Pitkä tunneli- vaihtoehdossa tunnelin pohjoispää sijaitsee noin 500 metrin päässä Piispanristin koulusta, minkä vuoksi pölyn leviämisen estämiseen on kiinnitettävä huomiota. Suojelukohteista kalliorakentamiskohteita lähinnä on Auvaisbergin kartanon, jonne esimerkiksi lyhyen tunnelin suuaukosta on noin 200 metriä. Työmaan ja kartanon välissä on osalla matkaa puustoa, joka lieventää haittavaikutuksia. Lännenmetsän ulkoilualue kärsii todennäköisesti pölyn aiheuttamasta viihtyvyyden alenemisesta rakennustöiden aikaan. Kuva 71. Kuusistonsalmen rantaa. Louhintatyömaan lähistölle sijoitettava murskausasema on sijoitettava pölyn leviämistä estävien toimenpiteiden määrästä riippuen metrin päähän häiriintyvästä kohteesta. Ohikulkutievaihtoehtojen kohdalla tämä käytännössä rajaa pois Kurkelantien ympäristön liian lähellä sijaitsevan asutuksen takia. Nykyisen tien parantamisvaihtoehdoissa louhintaa tehdään vain vähän ja murskaus tapahtuu kauempana sijaitsevalla murskausasemalla. Työmaaliikenteen ja työkoneiden aiheuttamat päästöt aiheuttavat haittaa aivan tien lähellä sijaitseville asuin- ja suojelualueille. Veitenmäen koulua suojaa jonkin verran olemassa oleva melueste. Eri vaihtoehtojen tuottamia rakennus- ja ylläpitovaiheen päästöjä on kuvattu taulukossa 12. Päällysrakenteen tuottamat päästöt on laskettu Maanrakentamisen elinkaari eli MELI laskentaohjelmalla ja louhintatyön päästöt Becost laskentaohjelmalla. Päästöt on laskettu 50 vuoden kunnossapitoajalta. Veden mukana kulkeutuvat päästöt Tunnelin rakennustyöt voivat alentaa tilapäisesti pohjavedenpintaa ympäristössä. Tunnelirakennuksen aikana käytetään myös runsaasti vettä, joka öljyn- ja hiekanerotuksen jälkeen johdetaan viemäriin tai avo-ojaan. Hankkeessa näitä vesiä johdetaan todennäköisesti Kuusistonsalmeen. Vedet käsitellään riittävän pitkällä viipymäajalla siten, että epäpuhtaudet eivät aiheuta vesistössä haitallista veden samentumista, rehevöitymistä tai hapenpuutetta. Pumppausveden laimenevat vesistössä nopeasti ja vesistöön kohdistuvat vaikutukset kestävät ainoastaan louhintatöiden ajan. Tunnelin valmistuttua pohjavedenpinta- ja laatu palaa todennäköisesti normaaliksi.

3 69 8 KESKEISET VAIKUTUKSET, VAIHTOEHTO- JEN VERTAILU JA TAVOITTEIDEN TOTEU- TUMINEN Keskeiset ympäristövaikutukset ja niiden kohdistuminen on kuvattu vaihtoehdoittain kuvissa Luonto ja luonnonvarojen käyttö Maa- ja kallioperä sekä pinta- ja pohjavedet Suurimmat vaikutukset maa- ja kallioperään on ohikulkutievaihtoehdoilla, joihin kaikkiin sisältyy joko tunneli tai huomattava kallioleikkaus. Kalliota tulee louhittavaksi merkittäviä määriä kaikissa vaihtoehdoissa, vähiten korkea silta -vaihtoehdossa ja eniten pitkässä tunnelissa Kuusistonsalmen ali. Louhitusta kiviaineksesta osa saadaan käytettyä hyödyksi hankkeessa, lopulle on todennäköisesti käyttöä muualla Turun seudulla. Läjitettävän aineksen määrät ovat merkittävät kaikissa vaihtoehdoissa. Lyhyt tunneli -vaihtoehdossa läjitettäväksi tulee muun aineksen lisäksi myös salmen ravinteikasta pohjamateriaalia, joka voi rehevöittää läjitysalueen ympäristöä ja mahdollisia lähivesistöjä. Vaikutukset maaperään jäävät muuten melko vähäisiksi. Lyhyt ja pitkä tunneli -vaihtoehdot saattavat aiheuttaa muutoksia pohjaveden korkeuteen rakennusvaiheessa. Tunnelivaihtoehdot säästävät Lännenmetsän luontokohteet, pitkän tunnelin tapauksessa myös Kuusiston eteläosan kohteet säilyvät. Korkea silta sekä matala silta ja tunneli -vaihtoehtojen vaikutukset kohdistuvat sekä vesistöön, että kallioperään. Suurin osa siltojen vaikutuksista Kuusistonsalmeen keskittyy rakennusvaiheeseen. Valmiin sillan aiheuttamat vaikutukset ovat pieniä ja kohdistuvat pääosin virtaukseen ja kasvillisuuteen. Korkea silta -vaihtoehdossa joudutaan Kuusiston saaren puolella tielinjaa varten louhimaan rannan kallioalueeseen 7-8 metrin leikkaus, mikä vähentää alueen maisemallista arvoa. Matala silta ja tunneli -vaihtoehdossa louhitaan korkean sillan leikkausta enemmän kiveä, mutta Lännenmetsän suo- yms. alueet säilyvät. Vähiten vaikutuksia on nykyisen tien parantamisvaihtoehdoilla 0+ ja 0+s, joista aiheutuvat muutokset hankealueen maa- ja kallioperälle ja vesistöille kohdistuvat pääasiassa jo nyt tien vaikutuspiirissä oleviin kohtiin. Vaihtoehtoon 0++ kuuluu uusi silta Kuusistonsalmen yli. Vaihtoehdon vaikutukset keskittyvätkin lähinnä rakennusvaiheeseen. Rakentamisesta aiheutuva veden samentuminen saattaa väliaikaisesti haitata Hovirinnan ja Kaarinan uimarantojen sekä muiden lähirantojen virkistyskäyttöä. Vaihtoehtojen toteuttamisessa tarvittavaa kiviainesta ei saada tielinjalta. Kuva 72. Saaristotie Kuusiston eteläosassa Luonnonvarat, energiankäyttö Uusiutumattomia luonnonmateriaaleja käytetään 0+s ja vaihtoehtojen rakentamisessa ja kunnossapidossa muita vaihtoehtoja enemmän johtuen lähinnä rakennettavan tien pituudesta. Erikoisrakenteet ja louhintatyöt ovat energian kulutuksen ja päästöjen suhteen huomattavasti luontoa kuormittavia. Pitkä tunneli - vaihtoehto nousee esille erityisesti ylijäämäisen kiviaineksen ja tämän myötä louhintatyön kuormituksen takia. Myös lyhyt tunneli erikoisrakenteineen ja asennuksineen vaatii huomattavasti energiaa. Tätä ei ole kuitenkaan pystytty laskelmissa huomiomaan Kasvillisuus ja eliöt sekä näiden väliset vuorovaikutussuhteet, luonnon monimuotoisuus Olennaisin muutos ohikulkutietovaihtoehdoissa vaihtoehtoa pitkä tunneli lukuun ottamatta nykyiseen tilanteeseen ja nykyisen tien parantamiseen verrattuna on ekologisten yhteyksien merkittävä heikentyminen Kuusiston länsiosan rakentamattomana säilyneellä yhtenäisellä luonnonalueella. Kokonaisuutena luonnon monimuotoisuuden ja ekologisten yhteyksien säilymisen kannalta paras vaihtoehto on nykyisen tien parantaminen. Tässä vaihtoehdossa myös rakentamisen aikaiset haitat luonnonoloille ovat pienimmät. Toiseksi haitattomin vaihtoehto on pitkä tunneli, koska se säilyttää Lännenmetsän laajan ja yhtenäisen luonnonalueen. Tässä vaihtoehdossa voi kuitenkin aiheutua muualla ympäristöhaittoja tunnelista pois kaivettavan maa- ja kiviaineksen suuren läjitystarpeen vuoksi. Lisäksi työn aikana aiheutuu enemmän melu- ja tärinähaittoja nykyisin rauhalliselle metsäalueelle. Toisaalta kiviaineksen hyödyntäminen muissa alueen rakennusprojekteissa on todennäköistä ja maa-ainestenottotarve luonnonarvoiltaan herkemmillä alueilla hetkellisesti vähenee. Ottotoiminta tapahtuu pääasiassa maan alla, mikä rajoittaa meluhäiriöitä. Vaihtoehto lyhyt tunneli säilyttää Lännenmetsän ja Auvaisbergin länsipuolen peltojen ekologiset yhteydet. Tästä etelään se kuitenkin katkaisee rauhallisena säilyneen metsä- ja peltoalueen sekä vaarantaa muutamien luontokohteiden säilymisen. Vaihtoehto matala silta ja tunneli on luonnon kannalta toiseksi huonoin vaihtoehto. Vaikutukset ovat muuten samat kuin edellisellä vaihtoehdolla, mutta mantereella vielä säilynyt peltoaukea katoaa. Lisäksi Kuusistonsalmen yli rakennettaan uusi silta.

4 70 Kaarinan läntinen ohikulkutie Kaikkein merkittävimmät muutokset nykyiseen tilanteeseen aiheuttaa vaihtoehto korkea silta. Tämä vaihtoehto on kaikkein huonoin luonnon monimuotoisuuden sekä ekologisten yhteyksien säilymisen kannalta, koska se katkaisee koko Kuusistonsaaren länsiosan yhtenäisen luonnonalueen sekä myös Auvaisbergin itäpuolen pellot. Lisäksi vaihtoehto vaarantaa usean luontokohteen säilymisen sekä lisää mm. kehrääjän törmäysriskiä autoihin varsin huomattavasti. Ohikulkutievaihtoehtojen korkea silta, matala silta ja tunneli sekä lyhyt tunneli ekologisiin yhteyksiin aiheuttamia haittoja voidaan lieventää rakentamalla eläimille ali- tai ylikulkuja. Tästä huolimatta nämä vaihtoehdot ovat kuitenkin edelleen 0+ -vaihtoehtoja ja pitkää tunnelia huonompia niin ekologisten yhteyksien kuin luonnon monimuotoisuuden säilymisenkin kannalta. 8.2 Melu, tärinä ja päästöt Tieliikenteen melulle altistuvien ihmisten määrä vähenee kaikissa vaihtoehdoissa nykytilanteeseen verrattuna. Vaihtoehdoissa 0+s ja 0++ väheneminen johtuu tien varteen toteuttavista meluesteistä sekä Saaristotien linjauksen muutoksesta Empon kohdalla. Ohikulkutievaihtoehdoissa yli 55 db melulle altistuvien ihmisten määrä on noin 100 henkilöä vähemmän kuin nykyisen tien parantamisvaihtoehdoissa. Tämä väheneminen johtuu pääasiassa nykyisen Saaristotien liikenteen rauhoittumisesta. Ohikulkutievaihtoehtojen keskinäiset erot muodostuvat lähinnä tunneliosuuksien pituuksista. Erot ovat ohikulkutievaihtoehtojen kesken pieniä Pitkä tunneli - vaihtoehtoa lukuun ottamatta. Tieliikenteen aiheuttaman tärinän ja päästöjen arvioinnissa ei ole käytettävissä yhtä tarkkoja laskentamalleja. Tärinähaitta kohdistuu liikennemelua rajoitetummalle alueelle ja haittoihin voidaan vaikuttaa viime kädessä teiden rakenteella. Nykyisen tien parantamisvaihtoehdoissa tärinähaitta on maaperäolosuhteista ja asutuksen sijoittumisesta johtuen suurempi ja se kohdistuu jo nykyisin tärinäherkille alueille. Liikenteen kokonaispäästömäärät käytön (50 v) aikana ovat pienemmät ohikulkutievaihtoehdoissa kuin nykyisen tien parantamisvaihtoehdoissa. 8.3 Ihmiset ja yhteisöt Selkeä ratkaisu Kaarinan läntisen ohikulkutien toteuttamisvaihtoehdosta on kaikille linjausten vaikutuspiirissä asuville ihmisille tärkeä. Avoin suunnittelutilanne vaikeuttaa tulevaisuuden ja toimintojen suunnittelua ja on huomattava stressitekijä. Suunnitellut 0+s- ja 0++-vaihtoehdot ovat ohikulkutievaihtoehtoja parempia Kuusiston saaren virkistysarvojen, ulkoilureitistön ja näiden kehittämismahdollisuuksien kannalta. Ohikulkutievaihtoehdot pirstovat virkistysalueita ja reittejä. Alueella toimivan ratsastustallin toimintaedellytykset heikkenevät, sillä linjaus kulkee aivan tilan tuntumassa. Lisäksi liikennemelu alueella kasvaa ja vähentää alueiden luontokokemukseen ja rauhallisuuteen perustuvaa arvoa. Haitallisin virkistysarvoille on korkea silta vaihtoehto, joka erottaa saaren länsi- ja itäosan konkreettisesti toisistaan ja rajoittaa liikkumisen osien välillä rakennetuille yhteyksille. Matala silta ja tunneli- sekä lyhyt tunneli vaihtoehdot säilyttävät saaren pohjoisosan virkistysalueen yhtenäisyyden ja yhteydet sekä korkeaa siltaa paremmin myös alueen rauhallisuuden. Pitkän tunnelin vaikutukset alueeseen ovat vähäiset. Matala silta on haitallisin purjeveneilijöiden kannalta, mutta nämä haitat kohdistuvat melko pieneen ihmismäärään. Lunastettavia asuinkiinteistöjä on 0+s -vaihtoehdossa 1 ja vaihtoehdossa 5. Muutoin nykyisen tien läheisyydessä asuvien olosuhteet pääasiassa paranevat sekä nykyisen tien parantamisen vaihtoehdoissa että ohikulkutievaihtoehdoissa. Nykyisen tien parantamisvaihdoissa turvalliset liittymismahdollisuudet Saaristotielle erityisesti Kuusiston saaren rakennetuilta alueilta mutta myös maantien 110 ja valtatien 1 väliseltä alueelta paranevat liikennevalo- ja kiertoliittymäratkaisujen myötä. Melualueilla asuvien olosuhteet paranevat rakennettavien tai korjattavien meluesteiden myötä. Haitallisia vaikutuksia aiheutuu rinnakkaistiejärjestelyistä aiheutuvasta kiertohaitasta sekä tien kasvavasta visuaalisesta estevaikutuksesta. Nykyisen tien läheisyydessä asuvien olosuhteet paranevat toki enemmän ohikulkutievaihtoehdon toteutuessa, jolloin melu-, tärinä ja päästöhaitat sekä tien estevaikutus vähenevät huomattavasti nykyisestä. Ohikulkutievaihtoehdoissa ei jouduta lunastamaan asuinkiinteistöjä. Suunnitellut liittymät välittävät hyvin nykyisen ja suunniteltujen asuinalueiden sekä uudelle linjaukselle siirtyvän liikenteen. Huomattavasti kasvava liikennemäärä voimistaa kuitenkin tien estevaikutusta ja osa paikallisesta liikkumisesta ohjataan rinnakkaisteille. Siltavaihtoehdot muuttavat Auvaisbergin ja Koristonrannan maisemakuvaa ja maankäyttöä. Linjaus kulkee läheltä kiinteistöjä, joiden arvoon ja viihtyisyyteen se väistämättä vaikuttaa merkittävästi. Tunnelivaihtoehdot jättävät ranta-alueen entiselleen ja linjauksella sijaitsevien kiinteistönomistajien epävarmuus tulevaisuuden suhteen päättyisi. 8.4 Alue- ja yhdyskuntarakenne, maankäyttö ja elinkeinot Yhteyden parantamisen seurauksena liikenteen sujuvuus paranee, millä on positiivinen vaikutus alueen väestö- ja työpaikkakehitykseen. Luotettavat ja sujuvat yhteydet parantavat yritysten toimintaedellytyksiä ja laajentavat myös keskusten työssäkäyntialueita. Vaikutukset kohdistuvat paitsi maantien 180 vaikutusalueen saaristokuntiin myös Turun kaupunkiseudun eteläosiin. Välittömät paikalliset vaikutukset kohdistuvat erityisesti Kaarinan keskustaan, Kuusiston saareen ja Kurkelantien alueelle. Arvio tieyhteyden positiivisesta vaikutuksesta taloudelliseen kehitykseen perustuu paljolti autoon tukeutuvaan yhdyskuntarakenteeseen, jossa riskinä on entisestään hajautuvat toiminnot, henkilöautoliikenteen kulkumuoto-osuuden kasvu ja ruuhkautuminen. Jos hanketta ei toteuteta, liikennemäärien kasvu haittaa kasvavassa määrin liikenteen sujuvuutta ja liikenneturvallisuutta, alueiden väliset yhteydet heikkenevät ja tien estevaikutus kasvaa. Liikenteen ruuhkautuminen vähentää paikoin ympäröivien alueiden houkuttelevuutta asunto- ja työpaikka-alueena. Saaristotien varren kuntien saavutettavuus ja samalla elinkeinojen toimintaedellytykset heikkenevät. Nykyisen tien parantamisvaihtoehdoissa sujuvuuden edistäminen tarkoittaa paikoin tonttikohtaisen saavutettavuuden heikkenemistä, kun asutusta palvelevien liittymien määrä vähenee nykyisestä. Tosin jäljelle jäävistä liittymistä pääsy maantielle 180 helpottuu liikennevalojen ja kiertoliittymien ansiosta. Lisääntyvät liikennemäärät aiheuttavat rajoituksia tienvarren alueiden täydennysrakentamiselle ja kehittämiselle, näin erityisesti Kuusiston saaressa Empon etelä- ja lounaisosassa. Ohikulkutievaihtoehdot puolestaan vähentävät liikenteen häiriötekijöitä ja estevaikutusta nykyisen tien vaikutuspiirissä ja alueen houkuttelevuus asuinalueena kasvaa. Ohikulkutie ja sille siirtyvä liikenne heikentävät puolestaan asumisviihtyisyyttä tien välittömässä läheisyydessä Koristonrannan ja Auvaisten asuntoalueilla, mikä saattaa aiheuttaa kiinteistöjen arvon laskua. Erityisesti raskaan liikenteen osuus kasvaa myös Turussa Jaanintiellä, mikä heikentää osaltaan asumisviihtyisyyttä tien varressa. Ohikulkutien maanpäällisillä linjauksilla on taajamarakennetta jakava vaikutus nykyisen Kaarinan keskusta-alueen ja tulevan Lemunniemen asuntoalueen välillä. Kuusiston saarella ohikulkutie pirstoo tunneliosuuksia lukuun ottamatta maa- ja metsätalousalueita sekä luo estevaikutusta virkistysreiteille. Siltavaihtoehdot alentavat rantatonttien arvoa sillan molemmin puolin. Korkeiden purjeveneiden kulku Hovirinnan satamaan ja yksityisiin laitureihin sillan itäpuolella estyy. Hankkeen vaikutusalueella on vireillä paljon kaupan hankkeita. Vaihtoehtojen vaikutusta asiointikäyttäytymiseen on näin ollen vaikea erottaa yleisistä muutostrendeistä. Nykyisen tien parantaminen tukee jossain määrin Kaarinan keskustan kehittämissuunnitelmia. Ohikulkutien vaikutukset keskustan vähittäiskauppaan jäävät kokonaisuutena vähäisiksi. Nykyisen tien parantaminen tukee Krossin alueen kaupallista kehittymistä, mikäli sisäisen liikenteen sujuvuus turvataan. Ohikulkutie ohjaa asiakasvirrat Krossin alueen ohi, mutta ruuhkautumisen vähenemisen myötä voidaan Krossin alueen kaupallisen aseman arvioida ohikulkutievaihtoehdoissa säilyvän. Nykyisen tien parantamisvaihtoehdoissa Piispanristin kehitys hidastuu. Ohikulkutievaihtoehdoissa asiointivirrat ohjautu-

5 71 vat Piispanristin läheisyyteen, mikä tukee alueen kehittymistä seudullisena keskuksena. Pitkä tunneli säilyttää Kuusistonsalmen rantoineen sekä Kuusiston saaren miltei samanlaisena kuin vaihtoehdossa 0. Kaarinan keskusta-alueella pitkä tunneli palvelee pääasiassa vain läpi kulkevaa pitkämatkaista liikennettä. Pitkä tunneli vaihtoehto ei paranna kevyen liikenteen yhteyksiä. Empon alueen kehittämiselle pitkästä tunnelista on toisaalta hyötyä liikenteen häiriöiden pienuuden takia, toisaalta haittaa suoran ohikulkutieliittymän puuttumisen takia. 8.5 Maisema, taajamakuva ja kulttuuriperintö Nykyisen tien parantamisen vaihtoehdot kohdistuvat selkeästi tien ja lähialueen muodostamaan taajamakuvaan. Tien asema vahvistuu ja sen kytkentä ympäröivään maankäyttöön heikkenee. Hankealueen selkeästi arvokkain kulttuuriympäristökohde, Ladjakosken kyläkokonaisuus Rantateineen ja kivisiltoineen heikkenee. Mainittu kohde säilyy ohikulkutievaihtoehdoissa, jolloin kohteen asemaa ympäristössään on mahdollista kohentaa. Pitkän tunnelin vaikutukset maisemaan ja kulttuuriperintöön ovat vähäisimmät. Pohjoinen suuaukko tosin sijoittuu asuinalueen tuntumaan ja on taajamakuvallisesti haasteellinen. Lyhyt tunneli säästää maisemakuvallisesti herkän Kuusistonsalmen ranta-alueineen ehjänä. Se säilyttää Auvaisbergin kulttuuriympäristön Kuusistonsaareen rajautuvan reunan, joka rikkoutuu kummassakin siltavaihtoehdossa. Korkea silta vaikuttaa tuntuvasti maiseman suurmuotoon metsänraivauksen ja kallioleikkauksen aiheuttaman etäälle näkyvän aukon takia. Kuusiston saaren rakentamattomassa maastossa ohikulkutielinjan maisemavaikutukset rajoittuvat tien lähiympäristöön. 8.6 Tavoitteiden toteutuminen Vaihtoehtojen suunnittelun lähtökohtana on ollut ottaa mahdollisimman hyvin huomioon kussakin vaihtoehdossa liikenteellinen toimivuus ja ympäristövaikutusten minimointi. Hankkeelle työn alussa asetetut tavoitteet on esitetty luvussa 1.5. Tavoitteiden toteutumista vaihtoehdoittain on kuvattu taulukossa Liikenteelliset tavoitteet Ohikulkutievaihtoehdot turvaavat selkeästi seudullisen yhteyden sujuvuuden ja parantavat paikallisen ajoneuvoliikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta rauhoittaen nykyisen Saaristotien osuuden pääasiassa paikallisen liikenteen ja asiointiliikenteen käyttöön. Ruuhkaisimpien osuuksien nelikaistaistus ja Kuusistonsaaren ohituskaistaosuudet sujuvoittavat pääsuunnan liikennettä myös nykyisen tien parantamisvaihtoehdoissa. Liikennevaloliittymistä aiheutuu kuitenkin pysähtelyä liikennevirtoihin. Valo- ja kiertoliittymät turvaavat sivusuunnista liittymisen vilkasliikenteiselle päätielle, joka edistää paikallisen liikenteen turvallisuutta. Kevyen liikenteen turvalliset yhteydet toteutuvat kaikissa vaihtoehdoissa. Kaarinantien Krossin liittymässä kevyt liikenne joutuu ylittämään useakaistaisen tien, mikä on heikennys nykytilanteeseen. Joukkoliikenteen fyysiset toimintaedellytykset pystytään turvaamaan hyvin nykyisen tien parantamisvaihtoehdoissa. Uudet alikulut parantavat joukkoliikenteen saavutettavuutta. Ohikulkutievaihtoehdoissa toteutetaan nykyaikaiset pysäkkijärjestelyt tärkeimpiin liittymiin. Pitkä tunneli -vaihtoehdossa pysäkkejä pystytään toteuttamaan vain tunneliosuuksien ulkopuolelle. Nopeat joukkoliikennevuorot saattavat siirtyä ohikulkutielle, mikä heikentää Kaarinan keskustan kautta kulkevaa vuorotarjontaa Yhdyskuntarakenteelliset tavoitteet Vaihtoehdot tukevat Kaarinan kaupungin yhdyskuntarakenteen ja maankäytön kehittämistä kukin hieman eri tavoin. Nykyisen tien parantaminen tukeutuu nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen, mistä on hyötyä nykyisen tien varren kaupalliselle toiminnalle, mutta haittaa monipuolisemmalle tienvarsialueiden täydennysrakentamiselle. Ohikulkutievaihtoehdot lisäävät nykyisen Saaristotien varren alueiden asumisviihtyvyyttä ja parantavat näiden alueiden täydennysrakentamisen mahdollisuuksia. Toisaalta maanpäälliset ohikulkutielinjaukset jakavat taajamarakennetta tulevan Lemunniemen asuinalueen ja keskustan välillä. Elinkeinoelämän raskaan liikenteen kuljetuksia palvelevat parhaiten vaihtoehdot, joissa liittymät ovat sujuvat ja pituuskaltevuus on Kuva 73. Kuusistonsalmen silta mahdollisimman tasainen. Nykyisen tien parantamisvaihtoehdot palvelevat kohtuullisesti raskasta liikennettä. Maantien 110 ja moottoritien E18 välisen osuuden valoliittymät ovat kuljetusten kannalta hieman ongelmallisia. Ohikulkutien tunnelivaihtoehdoissa raskaiden ajoneuvojen vauhti hidastuu jyrkähköillä ylämäkiosuuksilla huomattavasti. Siltavaihtoehdossa sekä silta ja tunneli vaihtoehdossa elinkeinoelämän raskaan liikenteen kuljetuksien sujuvuus on parhaimmillaan kohtuullisten pituuskaltevuuksien ja kiertoliittymien takia. Vaihtoehdot tukevat hieman eri tavoin kaupunkikehittämisen kohdealueelle asetettuja maakunnallisia tavoitteita. Nykyisen tien kehittämisvaihtoehdoissa liikenteen ja maankäytön toimivan vuorovaikutuksen haasteellisimman osuuden muodostavat Krossin ja Lemunniemen alueet, ohikulkutievaihtoehdoissa puolestaan Kaarinan keskusta-alueen ja Lemunniemen alueen tasapainoinen kehittäminen. Veneliikenteen ja -sataman asettamiin vaatimuksiin pystytään vastaamaan parhaiten nykyisen tien kehittämisvaihtoehdoissa sekä Kuusiston salmen alittavissa tunnelivaihtoehdoissa. Siltavaihtoehdoissa veneliikenteelle aiheutuu rajoituksia. Näissä vaihtoehdoissa korkeat purjeveneet eivät pääse Hovirinnan satamaan. Matala silta rajoittaa kaikkien purjeveneiden pääsyä. Näissä vaihtoehdoissa purjeveneille joudutaan osoittamaan uusi laituripaikka.

6 72 Kaarinan läntinen ohikulkutie Ympäristölliset tavoitteet Alueen luonnon, maiseman ja kulttuuriympäristön sekä suojelukohteiden arvo ja erityispiirteet on otettu huomioon mahdollisuuksien mukaan kaikissa vaihtoehdoissa. 0+ -vaihtoehdot heikentävät väistämättä vanhan Viipurintien ja kivisillan miljöötä sekä Kuusistonsaaren eteläosan ekologisia yhteyksiä. Ohikulkutievaihtoehdot häiritsevät Kuusiston saaren länsiosan rakentamattoman alueen luontokokonaisuuksia ja -yhteyksiä. Suurinta häiriötä tuottaa Korkea silta vaihtoehto. Vaihtoehdot täyttävät kohtuullisesti elinympäristön viihtyisyydelle, terveellisyydelle ja turvallisuudelle asetetut tavoitteet. Nykyisen tien parantamisvaihtoehdoissa meluhaittoja pystytään vähentämään nykyisestä ja liikenneympäristön turvallisuus paranee. Viihtyisyys tosin heikkenee väistämättä aivan tietä lähimpien kiinteistöjen kohdalla. Lisäksi kiinteistöjä joudutaan lunastamaan tiejärjestelyjen takia. Kaikki ohikulkutielinjaukset parantavat nykyisen Saaristotien varren asuinalueiden viihtyisyyttä. Viihtyisyys puolestaan heikkenee Kurkelantien varressa sekä ohikulkutien maanpäällisten osuuksien varressa Auvaisbergin, Koristonrannan ja Kuusiston alueella. Ohikulkutie pirstoo maa- ja metsätalousalueita Kuusistossa. Pirstova vaikutus on vähäisin tunnelivaihtoehdoissa. Nykyisen tien parantamisvaihtoehdot sekä Pitkä tunneli - vaihtoehto turvaavat paikallisten virkistysreittien ja alueiden säilymisen. Korkea silta vaihtoehto aiheuttaa Kuusiston virkistysalueille eniten häiriötä, mutta saaren länsiosassa säilyy virkistyskäyttöön sopivaa, rauhallista metsäaluetta. Muiden ohikulkutievaihtoehtojen tunneliosuudet säilyttävät virkistyskäyttöön sopivaa aluetta myös Lännenmetsän alueella, mutta liikenteen melu alentaa alueen käyttöarvoa tien läheisyydessä. pohjakartta Affecto Finland Oy Kuva 74. Keskeiset ympäristövaikutukset ja niiden kohdistuminen vaihtoehdossa 0+s. pohjakartta Affecto Finland Oy Kuva 75. Keskeiset ympäristövaikutukset ja niiden kohdistuminen vaihtoehdossa 0++.

7 73 pohjakartta Affecto Finland Oy pohjakartta Affecto Finland Oy pohjakartta Affecto Finland Oy Kuva 76. Keskeiset ympäristövaikutukset ja niiden kohdistuminen vaihtoehdossa Korkea silta. Kuva 77. Keskeiset ympäristövaikutukset ja niiden kohdistuminen vaihtoehdossa Silta+tunneli. Kuva 78. Keskeiset ympäristövaikutukset ja niiden kohdistuminen vaihtoehdoissa Lyhyt tunneli ja Pitkä tunneli.

8 74 Kaarinan läntinen ohikulkutie Taulukko 14/1. Tavoitteiden toteutuminen, liikenne TAVOITETASO JA PRIORISOINTI Liikenne TAVOITE VE 0+s VE 0++ VE korkea silta VE silta ja tunneli VE lyhyt tunneli VE pitkä tunneli Turvataan seudullisen tieyhteyden sujuvuus. Parannetaan Turunmaan seudun yhteyttä Turun kaupunkiseutuun sekä muun Varsinais-Suomen ja koko valtakunnan tieverkkoon. Toteutuu osittain. 2+2 poikkileikkaus ja ohituskaistat parantavat liikenteen sujuvuutta, mutta useat valo-ohjatut liittymät Kaarinantiellä vaikuttavat pääsuunnan sujuvuuteen. Kuusistonsalmen kohdalle jää ajoittain ruuhkautuva, kaksikaistainen tieosuus. Toteutuu osittain. 2+2 poikkileikkaus ja ohituskaistat parantavat liikenteen sujuvuutta, mutta useat valoohjatut liittymät Kaarinantiellä vaikuttavat pääsuunnan sujuvuuteen. Tavoite toteutuu. Läntinen ohikulkutie parantaa Saaristotien varren kuntien saavutettavuutta ja yhteyksiä mantereelle. Väestön saamat keskeiset hyödyt läntisestä ohikulkutiestä Saaristotien varren kunnissa ja erityisesti Paraisilla liittyvät matka-aikasäästöihin työ- ja asiointimatkoilla. Täydentävä Täydentävä Parannetaan paikallisen ajoneuvo- ja kevyen liikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta. Turvataan toimivat kevyen liikenteen yhteydet. Varmistetaan joukkoliikenteen fyysiset toimintaedellytykset. Päätietä käyttävän paikallisen liikenteen sujuvuus paranee kuten edellisessä kohdassa. Yksityisteiden liittymien vähentäminen parantaa liikenneturvallisuutta, samoin kuin kevyen liikenteen uudet alikulut. Liittyminen sivusunnista vilkasliikenteiselle Saaristotielle helpottuu kiertoliittymien ja valoliittymien myötä. Liittymien vähentäminen aiheuttaa kiertohaittaa erityisesti Kuusistossa. Uudet alikulut lisäävät kevyen liikenteen turvallisuutta. Saaristotien ja maantien 110 kevyen liikenteen järjestelyt lisäävät kevyen liikenteen turvallisuutta ja lyhentää ylitysmatkoja. Tilanpuutteesta johtuen Kaarinantien ja Krossinkadun liittymään ei ole mahdollista rakentaa kevyen liikenteen alikulkua. Alikulun puute yhdessä lisääntyneiden kaistojen kanssa heikentää kevyen liikenteen turvallisuutta tässä liittymässä Tavoite toteutuu. Nykyinen pysäkkitiheys säilyy ja useiden pysäkkien yhteyteen rakennettavat alikulut parantavat niiden saavutettavuutta ja turvallisuutta. Tavoite toteutuu. Nykyinen pysäkkitiheys säilyy ja useiden pysäkkien yhteyteen rakennettavat alikulut parantavat niiden saavutettavuutta ja turvallisuutta. Paraistentien eritasoliittymällä taataan busseille tärkeä yhteys Saaristotieltä Paraistentielle. Tavoite toteutuu. Nykyinen Saaristotie rauhoittuu pääasiassa paikallisen liikenteen ja asiointiliikenteen käyttöön. Kurkelantien varren yhteydet turvataan kiertoliittymillä. Tavoite toteutuu. Uuden ohikulkutien rinnalle rakennetaan kevyen liikenteen yhteys alikulkuineen. Lisäksi nykyisen tien rinnalla kulkeva kevyen liikenteen yhteys säilyy. Toteutuu pääosin. Uudelle yhteydelle rakennetaan nykyaikaiset pysäkkijärjestelyt tärkeimpiin liittymiin. Nopeat vuorot siirtyvät mahdollisesti käyttämään ohikulkutietä, jolloin vuorotarjonta keskustan kautta vähenee. Saaristotien pitkämatkainen liikenne poistuu merkittävältä osalta Kaarinan tieverkkoa. Palvelee pääasiassa vain läpikulkevaa pitkämatkaista liikennettä, paikallisen liikenteen yhteydet voivat vaikeutua. Toteutuu pääosin. Kevyttä liikennettä ei voi viedä tunneliin vaan kevyen liikenteen yhteys säilyy nykyisen tien rinnalla. Toteutuu osittain. Tunneliin ei ole mahdollista järjestää pysäkkejä mikä heikentää joukkoliikenteen saavutettavuutta. Saavutettavuus heikkenee entisestään, mikäli nopeat vuorot siirtyvät käyttämään ohikulkutietä. tavoite toteutuu tavoite toteutuu pääosin tavoite toteutuu osittain tavoite ei toteudu

9 75 Taulukko 14/2. Tavoitteiden toteutuminen, yhdyskuntarakenne. TAVOITE-TASO JA PRIORISOINTI TAVOITE VE 0+s VE 0++ VE korkea silta VE silta ja tunneli VE lyhyt tunneli VE pitkä tunneli Yhdyskuntarakenne Tuetaan Kaarinan kaupungin yhdyskuntarakenteen ja maankäytön kehittämistavoitteita. Vaihtoehto tukeutuu nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen. Tukee keskustan elinvoimaisuutta ja Krossin kaupallista asemaa. Rajoittaa kuitenkin tienvarren täydennysrakentamista lisääntyvien liikennemäärien takia. Ei palvele täysin Kuusiston saaren kehittämistä. Liikenteen häiriötekijät ja estevaikutus nykyisen tien vaikutusalueella Kaarinan keskustassa ja Kuusiston saaressa vähenevät. Tämä lisää asumisviihtyvyyttä ja luo mahdollisuuden tehostaa maankäyttöä nykyisen tien varressa. Läntisen ohikulkutien linjauksella on Kurkelantiellä taajamarakennetta jakava vaikutus nykyisen Kaarinan keskusta-alueen ja tulevan Lemunniemen asuntoalueen välillä, mikä voi johtaa taajamarakenteen hajautuvaan kehitykseen. Sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia. Kuusiston maankäytön kehittäminen perustuu nykyiseen Saaristotiehen, jonka liikennemäärät vaihtoehdossa vähenevät. Tuetaan vaikutusalueen elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä huomioimalla mm. kuljetusten vaatimat erityistarpeet. Lisäkaistojen rakentaminen ja liittymien vähentäminen sujuvoittaa myös elinkeinoelämän kuljetuksia. Erityisesti valoliittymät aiheuttavat kuitenkin raskaalle liikenteelle hankalaa pysähtelyä. Tavoite toteutuu. Uusi linjaus muodostaa myös raskaalle liikenteelle sujuvan yhteyden kohtuullisine pituuskaltevuuksineen ja kiertoliittymineen. Jyrkähköt pituuskaltevuudet aiheuttavat merkittävää hidastumista pitkissä ylämäissä raskaalle liikenteelle. Täydentävä Tuetaan kaupunkikehittämisen kohdealueelle (Naantali-Raisio-Turku- Kaarina-Piikkiö käytävä) asetettuja maakunnallisia tavoitteita Liikenteen ja maankäytön vuorovaikutusta saattaa rajoittaa Krossin alueen ruuhkautuminen ja kehittyvän Lemunniemen alueen liittäminen toimivasti liikennejärjestelmään. Kaarinan keskusta-alueen ja Lemunniemen asuntoalueen tasapainoinen kehittäminen toimivan liikennejärjestelmän osana on haasteellista. Riskinä on paikallisten liikenneyhteyksien heikkeneminen ja hajautuminen. Täydentävä Otetaan huomioon veneliikenteen ja sataman asettamat vaatimukset. Tavoite toteutuu. Tavoite toteutuu. Yli 16 metriä korkeiden purjeveneiden pääsy siltojen väliselle vesialueelle estyy. Yli 8 metriä korkeiden veneiden pääsy siltojen väliselle vesialueelle estyy. Ei haittaa pelastuslaitosten veneiden liikkumista. Tavoite toteutuu. Tavoite toteutuu. tavoite toteutuu tavoite toteutuu pääosin tavoite toteutuu osittain tavoite ei toteudu

10 76 Kaarinan läntinen ohikulkutie Taulukko 14/3. Tavoitteiden toteutuminen, ympäristö. TAVOITE-TASO JA PRIORISOINTI TAVOITE VE 0+s VE 0++ VE korkea silta VE silta ja tunneli VE lyhyt tunneli VE pitkä tunneli Ympäristö Otetaan huomioon alueen luonnon, maiseman ja kulttuuriympäristön sekä suojelukohteiden arvo ja erityispiirteet. Turvataan elinympäristön viihtyisyys, terveellisyys, turvallisuus ja toimivuus minimoimalla ympäristöhaitat (melu, tärinä, päästöt ja estevaikutus) sekä haitat olemassa olevalle että tulevalle maankäytölle. Täydentävä Turvataan paikalliset virkistysreitit ja alueet. Tiejärjestelyt heikentävät ekologisia yhteyksiä Kuusiston saaren eteläosassa ja jättävät Suuren Rantatien kivisillan yksittäiseksi arvokohteeksi. Tiejärjestelyt heikentävät ekologisia yhteyksiä Kuusiston saaren eteläosassa ja jättävät Suuren Rantatien kivisillan yksittäiseksi arvokohteeksi. Parannettavan tien tuntumassa liikennemeluongelmat vähenevät meluesteiden rakentamisen myötä. Kuusistonsaaren virkistyskäyttöarvot säilyvät. Kaistojen lisääminen ja meluesteet aiheuttavat visuaalista estevaikutusta. Kiinteistöjä joudutaan lunastamaan tiejärjestelyjen takia. Liittymien vähentäminen aiheuttaa kiertohaittaa, jonka vuoksi tonttikohtainen saavutettavuus heikkenee. Toisaalta liittyminen asuinalueilta tielle helpottuu liikennevalojen ja kiertoliittymien myötä. Tavoite toteutuu. Paikalliset virkistysreitit ja -alueet säilyvät. Luonnon monimuotoisuus Kuusiston saaressa saattaa heikentyä kun luonnonoloiltaan arvokkaita alueita eristyy muusta saaren länsiosan metsäalueesta. Tielinjaus heikentää ekologisia yhteyksiä Kuusiston saaressa. Auvaisbergin kartanomiljöö heikkenee. Liikenteen haitat vähenevät nykyisen Saaristotien varresta, jossa elinympäristö paranee ja liikennöinti helpottuu. Haitat kasvavat Kurkelantien varressa sekä uuden ohikulkutielinjauksen läheisyydessä, jossa sekä asuin- että virkistyskäytössä olevia kiinteistöjä joutuu liikennemelun ja liikenteen päästöjen vaikutusalueelle. Maa- ja metsätalousaluetta pirstoutuu. Kuusiston saaren länsiosan metsäalueet säilyvät virkistyskäyttöön sopivina, mutta tielinjaus pirstoo virkistysyhteyksiä sekä metsäaluetta ja liikennemelu alentaa virkistysalueen arvoa tien läheisyydessä. Tielinjaus heikentää ekologisia yhteyksiä Kuusiston saaren eteläosassa. Auvaisbergin kartanomiljöö heikkenee. Liikenteen haitat vähenevät nykyisen Saaristotien varresta, jossa elinympäristö paranee ja liikennöinti helpottuu. Haitat kasvavat Kurkelantien varressa sekä uuden ohikulkutielinjauksen läheisyydessä, jossa sekä asuin- että virkistyskäytössä olevia kiinteistöjä joutuu liikennemelun ja liikenteen päästöjen vaikutusalueelle. Maa- ja metsätalousaluetta pirstoutuu Kuusiton eteläosassa. Kuusiston saaren länsi ja pohjoisosan metsäalueet säilyvät virkistyskäyttöön sopivina, mutta tielinjaus pirstoo hieman virkistysyhteyksiä sekä metsäaluetta ja liikennemelu alentaa virkistysalueen arvoa tien läheisyydessä. Tielinjaus heikentää ekologisia yhteyksiä Kuusiston saaren eteläosassa. Kuusistonsalmessa tehtävä ruoppaustyö aiheuttaa työnaikaista haittaa lähivesistölle ja ruoppausmassan läjittämispaikalle. Liikenteen haitat vähenevät nykyisen Saaristotien varresta, jossa elinympäristö paranee ja liikennöinti helpottuu. Haitat kasvavat erityisesti Kurkelantien varressa. Maa- ja metsätalousaluetta pirstoutuu Kuusiston eteläosassa. Kuusiston saaren länsi ja pohjoisosan metsäalueet säilyvät virkistyskäyttöön sopivina, mutta tielinjaus pirstoo hieman virkistysyhteyksiä sekä metsäaluetta ja liikennemelu alentaa virkistysalueen arvoa tien läheisyydessä. Tielinjaus heikentää ekologisia yhteyksiä aivan Kuusiston saaren eteläosassa. Liikenteen haitat vähenevät nykyisen Saaristotien varresta, jossa elinympäristö paranee ja liikennöinti helpottuu. Haitat kasvavat Kurkelantien varressa Pyhän Katariinan tien liittymäalueelta pohjoiseen. Maa- ja metsätalousaluetta pirstoutuu hieman Kuusiston eteläosassa. Tavoite toteutuu. Paikalliset virkistysreitit ja alueet säilyvät. tavoite toteutuu tavoite toteutuu pääosin tavoite toteutuu osittain tavoite ei toteudu

11 LUVAT JA PÄÄTÖKSET, JATKOSUUNNITTELU, SEURANTAOHJELMA 77 9 TOTEUTTAMISEN EDELLYTTÄMÄT SUUNNI- TELMAT, LUVAT JA PÄÄTÖKSET Hankkeen suunnittelu jatkuu YVA-menettelyn jälkeen maantielain mukaisen yleissuunnitelman laatimisella. Suunnittelun etenemisen vaiheet on esitetty luvussa 1 kuvassa 3. Yleissuunnittelun yhteydessä tehdään ns. KIVA -selvitys, eli kiinteistövaikutusten arviointi. Arvioinnissa selvitetään maantienlain 19 :n edellyttämät vaikutukset kiinteistörakenteeseen ja selvitetään mahdollisuudet haitallisten vaikutusten poistamiseksi tai vähentämiseksi. Tiehallinto tai liikenne- ja viestintäministeriö tekee maantielain (2005/503) mukaan käsiteltävästä yleissuunnitelmasta hyväksymispäätöksen. Hyväksymispäätöksessä on käytävä ilmi, millä tavalla ympäristövaikutusten arviointi ja yhteysviranomaisen siitä antama lausunto on otettu huomioon. Hyväksymispäätöksen jälkeen hanke voidaan sisällyttää 4-vuotiseen toiminta- ja taloussuunnitelmaan (TTS). Ennen maantien rakentamista on laadittava ja hyväksyttävä tiesuunnitelma. Maantielain mukaisen yleissuunnitelman tulee perustua maankäyttö- ja rakennuslain (1999/132) mukaiseen oikeusvaikutteiseen kaavaan, jossa maantien sijainti ja suhde muuhun alueiden käyttöön on selvitetty. Yleissuunnitelmaa ei saa hyväksyä vastoin maakuntakaavaa tai oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Yleissuunnitelma voidaan hyväksyä vastoin voimassa olevaa asemakaavaa, jos kunta ja alueellinen ympäristökeskus sitä puoltavat. Jatkosuunnittelun ja rakentamisen yhteydessä tarvittavat luvat riippuvat paljolti valittavasta vaihtoehdosta. Lupia edellyttäviä toimenpiteitä ovat: Kuusistonsalmen sillan rakentaminen, joka edellyttää vesilain mukaista lupaa. Siltaa koskeva aukkolausunto on hankittava Lounais-Suomen ympäristökeskukselta. Tunnelien rakentaminen Kuusistonsalmen ali edellyttää vesilain mukaista lupaa. Ruoppaukset ja ruoppausmassojen sijoitus vaativat laajuudesta riippuen vesilain mukaisen tai ympäristöluvan. Läjitysalueet pyritään osoittamaan tiesuunnitelmassa. Rakentamisen aikana hankitut läjitysalueet vaativat maa-aineslain mukaisen luvan. Melua ja tärinää aiheuttavat tilapäinen toiminta, kuten murskaustyöt ja louhinta vaativat ympäristöluvan. 10 JATKOSUUNNITTELU Yleissuunnitelmaksi viimeisteltävä vaihtoehto valitaan YVAmenettelyn jälkeen. Valittavasta vaihtoehdosta laaditaan maantielain mukainen yleissuunnitelma, joka valmistuu vuoden 2008 loppuun mennessä. Yleissuunnitelman laatimisen alussa suunnittelutyön tavoitteet tarkennetaan YVA selostuksen ja siitä saatujen lausuntojen käsittelyn jälkeen. Yleissuunnitelmassa tekniset ratkaisut tarkennetaan siten, että toimenpiteiden sijoittuminen kartalla ja maastossa on osoittavissa yleispiirteisellä tarkkuudella. Samalla kustannukset ja vaikutukset täsmentyvät. Yleissuunnitteluun sisältyy myös ympäristönhoidon periaatteiden suunnittelu sekä liikenneturvallisuusauditointi. Yleissuunnitelman vaikuttavuus arvioidaan Tiehankkeiden arviointiohjeen mukaisesti. Yleissuunnitelma käsitellään maantielain mukaisesti. Se pidetään yleisesti nähtävillä (30 vrk) asianomaisissa kunnissa mahdollisia muistutuksia varten ja siitä pyydetään tarvittavien viranomaisten ja sidosryhmien lausunnot. Lausuntojen ja muistutusten käsittelyn jälkeen Tiehallinto tai liikenne- ja viestintäministeriö tekee suunnitelmasta hyväksymispäätöksen. Hyväksymispäätös lähetetään kuntaan, joka laittaa sen nähtäville. Hyväksymispäätös saa lainvoiman, jollei siitä valitusajan kuluessa ole tehty valitusta. Hyväksytty yleissuunnitelma on lähtökohtana ja ohjeena tiesuunnitelmaa laadittaessa. 11 EHDOTUS SEURANTAOHJELMAKSI Hankkeen toteuttamisen ympäristövaikutusten luonne riippuu toteuttavasta vaihtoehdosta. Ympäristövaikutusten seuranta on tarpeen erityisesti silloin, kun vaikutuksiin liittyy epävarmuustekijöitä. Seurattaviksi ympäristövaikutuksiksi eri vaihtoehdoissa esitetään seuraavia kokonaisuuksia: VE:t 0+s ja 0++ Maankäytön ja liikenteen vuorovaikutus: millä tavalla maankäyttö ja toiminnot sopeutuvat merkittävään kaupunkiseudulliseen pääväylään. VE:t korkea silta sekä matala silta ja tunneli Metsälain mukaisten luontotyyppien muutokset Lännenmetsän alueella linjausten läheisyydessä. Tielinjausten vaikutukset lepakoiden talvehtimispaikkaan Auvaisbergissä ja päiväpiiloon linjauksen eteläosassa. VE:t lyhyt tunneli ja pitkä tunneli Tielinjausten vaikutukset lepakoiden päiväpiiloon linjauksen eteläosassa. Tunnelien rakentamisen yhteydessä pohjavesivaikutuksia tullaan joka tapauksessa seuraamaan osana työn- ja käytönaikaista seurantaa. Huomattaviin ruoppauksiin liittyy myös tavallisesti lupaehtojen edellyttämää vesistö- ja kalastoseurantaa.