KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA GUGGENHEIM HELSINKI -MUSEOSTA
|
|
- Amanda Niemelä
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA GUGGENHEIM HELSINKI -MUSEOSTA Päivitetty lisäkysymyksin INVESTOINTI MUSEORAKENNUKSEEN Mihin perustuvat hankkeen 130 miljoonan euron rakennuskulut? Kuinka luotettavana tätä arviota voi pitää? Helsingin kaupungin arvio 130 miljoonan euron rakennuskuluista sisältää seuraavat kustannukset: o Rakennuttaminen 32 milj. euroa o Rakennusurakat 85 milj. euroa o Suunnitelmamuutosvaraukset 13 milj. euroa o Rakentamiskustannukset on arvioinut Helsingin kaupungin kiinteistövirasto. Hankkeesta on laadittu rakennusosa-arvio pääkaupunkiseudun hintatasoon 6 / 2015 Talonrakennuksen kustannustietokirjan mukaisella menettelyllä. Mitä kuluja rakennusinvestointi kattaa? Arkkitehtuurikilpailun voittaneen ehdotuksen suuntaa-antavat rakentamiskustannukset ovat kaupungin kiinteistöviraston arvion mukaan 130 miljoonaa euroa ilman arvonlisäveroa. Tontin esirakentamisesta, satama- ja museotoiminnan yhteensovittamisesta sekä alueen liikennejärjestelyistä aiheutuu lisäksi arviolta miljoonan euron kustannus. Kaupunki vastaa kustannuksista, jotka syntyvät siitä, että tontista tehdään rakentamiskelpoinen. Toimintatapa on tavallinen vastaavissa hankkeissa. Kustannukset jakautuvat seuraavasti: Rakennuttamiskustannukset 32 miljoonaa euroa. o Rakennuttamiskustannukset sisältävät esimerkiksi tilaajakustannukset, erilaiset suunnitelmat ja tutkimukset, rakennuttamisen, valvonnan ja projektin johdon, liittymismaksut sekä muita rakennuttajan kustannuksia. Rakennustekniset työt 85 miljoonaa euroa. o Rakentamiskustannukset sisältävät kiinteistön liittymisen autopaikoitukseen (25 autopaikkaa) ja väestönsuojaan (188 henkilöä). Rakentamiskustannukset eivät sisällä esimerkiksi rakentamisen aikaisia rahoituskuluja tai rakentamisesta johtuvien mahdollisia laiturirakenteiden muutoksia. Suunnitelmien muutosvaraus on 10 % rakentamiskustannuksista. Sillä varaudutaan poikkeuksellisen rakennushankkeen mahdollisiin lisäkustannuksiin. Muutosvarausta on käytetty esimerkiksi Keskustakirjaston hankesuunnitelmassa ja kustannusarviossa. 1
2 Miten esitys rahoituksesta eroaa aiemmin julkisessa keskustelussa esiintyneestä mallista, jossa valtio olisi ollut mukana rakennusinvestoinnissa? Työryhmän esityksessä rakennusinvestointi esitetään toteutettavaksi siten, että Helsingin kaupungin ja Guggenheim Helsingin Tukisäätiön yhdessä perustaman erillisyhtiön omistama kiinteistöosakeyhtiö vastaisi museon rakentamisesta. Aiemmin valtiolle ehdotettu rahoitusosuus, 50 miljoonaa euroa, on nyt katettu kiinteistöosakeyhtiön ottamalla 35 miljoonan euron lainalla ja 15 miljoonan euron yksityisellä investoinnilla. Miksi erillisyhtiö omistaa kiinteistöosakeyhtiön? Erillisyhtiön perustaminen on normaali käytäntö vastaavissa tilanteissa, joissa kiinteistöosakeyhtiö perustetaan eri toimijoiden kesken. Kaupunki on kiinteistöosakeyhtiössä enemmistöomistaja, ja sillä on yhtiöitten hallituksissa enemmistö. Guggenheim Helsingin Tukisäätiöllä on näissä molemmissa yksi edustaja. Lisäksi Helsingin kaupungilla on edustaja Guggenheim Helsingin Tukisäätiön hallituksessa. Kuinka suuri yksityisten tahojen osoittama summa museorakennusinvestoinnista on? Yksityisellä rahalla ja rahoitusjärjestelyin katetaan yhteensä 66,4 miljoonaa euroa museorakennusinvestoinnista ensimmäisen 20 vuoden aikana sisältäen noin 18,4 miljoonan euron (20 miljoonan Yhdysvaltain dollarin) lisenssimaksun, 15 miljoonan euron kiinteistöinvestoinnin sekä 33 miljoonan euron vuokrakulut. Kuinka suuri Helsingin kaupungin osuus museorakennusinvestoinnista on? Helsingin kaupungin osuus museoinvestoinnista on enintään 80 miljoonaa euroa. Miten omistusosuudet kiinteistöosakeyhtiössä jakaantuvat? Helsingin kaupunki omistaisi erillisyhtiöstä 84 % ja Guggenheim Helsingin Tukisäätiö 16 %. Helsinki olisi museorakennuksen pääasiallinen omistaja ja vastaisi tilakustannuksista. 2
3 JULKISEN JA YKSITYISEN INVESTOINNIN SUHDE Mitä kustannuksia katetaan muulla kuin julkisella rahoituksella? Muulla kuin julkisella rahoituksella katetaan: o Erillisinvestointi museorakennukseen yhteensä 15 miljoonaa euroa. Sijoituksen ovat mahdollistaneet Jane ja Aatos Erkon säätiö sekä Tiina ja Antti Herlinin säätiö. o Lisenssimaksu yhteensä 20 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria (n. 18,4 miljoonaa euroa) 20 vuoden lisenssistä katetaan lahjoitusvaroin. o Kiinteistöosakeyhtiö sitoutuisi ottamaan 35 miljoonan euron lainan, jonka kattamiseksi Guggenheim Helsingin Tukisäätiö maksaa kiinteistöosakeyhtiölle vuokraa 1,65 miljoonaa euroa vuodessa. Lainaan Helsingin kaupunki antaisi omavelkaisen takauksen, millä varmistetaan, että lainan saa edullisesti. Guggenheim Helsingin Tukisäätiö vastaisi lainan lyhennyksistä ja kuluista. o Museon toimintamenoja: 9,9 miljoonaa euroa / vuosi. o Kokoelmahankinnat: arviolta 0,5 miljoonaa euroa / vuosi. Kuinka paljon Helsingin kaupunki käyttäisi rahaa hankkeeseen? Työryhmän esityksen mukaan Helsingin kaupunki maksaisi museorakennuksen rakennuskustannuksia enintään 80 miljoonaa euroa. Kaupunki kattaisi rakennuksen vuotuiset tilakustannukset 6,5 miljoonaa euroa vuodessa mutta ei myöntäisi museolle toimintatukea. Miten kustannukset rakennusinvestoinnissa suhteessa jakautuvat kaupungin ja yksityisten tahojen kesken? Helsingin kaupungin osuus museon rakennusinvestoinnista olisi 62 % ja yksityisten 38 %. Hankkeen kokonaiskustannuksista kahdenkymmenen vuoden aikana Helsingin kaupunki kattaisi 41 % (sisältäen myös tilakustannusten kattamisen). Yksityisen rahoituksen osuus olisi 54 %. Mikä valtion osuus tulee olemaan tässä esityksessä? Valtio ei hallituksen budjettineuvottelujen yhteydessä syyskuussa 2016 ilmoittanut osallistuvansa Guggenheim Helsinki -museon rakennusinvestointiin. Valtio osallistuu museohankkeeseen vain tukemalla museota samojen periaatteiden mukaisesti kuin mitä tahansa valtionosuuden piirissä olevaa muuta museota. Perustuen museon arvioituun henkilötyövuosimäärään (86), valtio tukisi toimintamenoja enintään 1,3 3
4 miljoonalla eurolla vuosittain. Vos-tukea museo saisi samoin perustein kuin muut museot Suomessa. Mahdollinen vos-tuen piiriin kuuluminen on herättänyt paljon keskustelua julkisuudessa. Kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen on todennut, että tuki olisi mahdollista toteuttaa ilman, että tuki olemassa oleville museoille pienenisi. Jos vos-tukea ei jostain syystä saataisi, lipputulot olisivat oletettua pienemmät tai museon tulot jäisivät laskettua pienemmäksi, museon toiminnasta vastaava säätiö etsisi tilanteeseen ratkaisun, ei Helsingin kaupunki. Tämä linjataan selkeästi esityksen valmistelleen työryhmän raportissa ja sopimusluonnoksessa. Museon arvonlisäverovelvollisuudesta on käyty keskustelua. Kuuluisiko museo arvonlisäveron piiriin? Guggenheim Helsingin Tukisäätiön näkemys on, että arvonlisävelvollisuudesta vapautumiseen löytyy hyviä perusteluita ja asiaan tullaan hakemaan veroviranomaisen lausunto. Arvonlisäveroa on käsitelty tarkemmin Helsingin kaupungin vaikuttavuustutkimuksessa 1. Kuka vastaa rakennusinvestointia varten otettavasta lainasta ja sen kuluista? Guggenheim Helsingin Tukisäätiö rahoittaisi lainan. Se varaisi ensisijaisesti museolipun hinnasta kolme euroa per kävijä (1,65 milj. euroa/vuosi), millä maksetaan kiinteistöosakeyhtiölle vuosittaista vuokraa. Toissijaisesti Tukisäätiö voi myös rahoittaa lainaa museon omilla tuloilla, lahjoituksin tai tehdä muuta varainhankintaa. Kuka vastaa rakennusinvestointia varten otettavasta lainasta ja sen kuluista? Kiinteistöosakeyhtiö ottaisi 35 miljoonan euron lainan. Guggenheim Helsingin Tukisäätiö maksaisi kiinteistöosakeyhtiölle vuosittain vuokraa 1,65 miljoonaa euroa. Vuokran suuruus vastaa kiinteistöosakeyhtiölle tulevia lainanhoito- ja lyhennyskuluja. Sopimuskauden aikana Guggenheim Helsingin Tukisäätiö maksaisi kiinteistöosakeyhtiölle yhteensä 33 miljoonaa euroa. Guggenheim Helsingin Tukisäätiö rahoittaisi lainan. Se varaisi ensisijaisesti museolipun hinnasta kolme euroa per kävijä (1,65 milj. euroa/vuosi), millä maksetaan kiinteistöosakeyhtiölle vuosittaista vuokraa. Toissijaisesti Tukisäätiö voi myös rahoittaa lainaa museon omilla tuloilla, lahjoituksin tai tehdä muuta varainhankintaa Arvio-hankkeentaloudellisista-vaikutuksista.pdf 4
5 Jos kaupunki toimii lainan täytetakaajana, voidaanko lainanlyhennykset joutua ottamaan veronmaksajien rahoista? Lainan kuluista vastaisi Guggenheim Helsingin Tukisäätiö. Todennäköisyys sille, ettei Guggenheim Helsingin Tukisäätiö pystyisi kattamaan lainan kuluja pääsylipuista tehtävillä varauksilla (ensisijainen tapa) tai museon muilla tuloilla, muulla varainhankinnallaan tai muita kuluja karsimalla, on erittäin pieni. Mikä on yksityisen varainhankinnan tilanne? Paljonko yksityistä rahaa on kasassa? Guggenheim Helsingin Tukisäätiö on kerännyt yksityistä rahoitusta yli 30 miljoonaa euroa jo ennen kuin museon rakentamisesta on tehty päätöstä. o Lisenssimaksuun tarvittavat n. 18,4 miljoonaa euroa (20 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria) on kerätty. o 15 miljoonan euron kiinteistösijoitukseen tarvittavat varat on kerätty. Guggenheim Helsingin Tukisäätiö jatkaa varainhankintaa museon hyväksi. Miksi lisenssimaksua on alennettu 30 miljoonasta Yhdysvaltain dollarista 20 miljoonaan dollariin? Miksi alennettu lisenssimaksu tulee esiin vasta tässä vaiheessa? Valmisteluvaiheen aikana Guggenheim Helsingin Tukisäätiö on jatkanut neuvotteluja myös Solomon R. Guggenheim -säätiön kanssa. Ehdotettu lisenssimaksu on ollut yksi osa näitä neuvotteluja. Lisenssimaksu kattaa mm. Guggenheim-säätiön kokoelmien käytön, Guggenheim-nimen käytön, asiantuntija- ja tutkimuspalvelut sekä kansainvälisten viestintäkanavien käytön. Museon toteutussuunnitelman valmistelussa tarkennettiin myös Helsingin museon ja Solomon R. Guggenheim -säätiön suhdetta. Keitä yksityiset rahoittajat ovat? Hotelli- ja ravintolatoimijat: Etelä-Suomen Matkailu- ja Ravintolayrittäjät ry, Kämp Collection Hotels, Lapland Hotels Oy, Matkailu- ja ravintolapalvelut MaRa, Nordic Choice Hotels, Restel Oy, Royal Ravintolat Oy, Ravintolakolmio-ryhmä, Restamax, SOK, Scandic Hotels Oy Kiinteistöomistajat: Arthur Buchardt, CapMan Real Estate, Pandox, Rake Matkailu- ja kuljetusyritykset: Eckerö Line, Finavia, Finnair, Tallink Silja, Taksi Helsinki, Viking Line Säätiöt: Jane ja Aatos Erkon säätiö, Louise ja Göran Ehrnroothin säätiö 5
6 Yksityishenkilöt: Rafaela Seppälä ja Kaj Forsblom, Liisa ja Jorma Ollila, Jari Ovaskainen, Anita ja Poju Zabludowicz Guggenheim Helsingin Tukisäätiö vastaa 15 miljoonan euron sijoituksesta museon rakentamiseen. Sijoituksen ovat mahdollistaneet Jane ja Aatos Erkon säätiö sekä Tiina ja Antti Herlinin säätiö. Kuinka paljon Solomon R. Guggenheim -säätiölle maksetaan? Solomon R. Guggenheim -säätiölle maksettaisiin lisenssimaksua ja hallintomaksua. Lisenssimaksu o Lisenssisopimus tehdään Guggenheim Helsingin Tukisäätiön ja Solomon R. Guggenheim -säätiön välille. o Guggenheim Helsingin Tukisäätiö maksaa Solomon R. Guggenheim -säätiölle 20 vuoden lisenssistä yhteensä noin 18,4 miljoonaa euroa (20 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria). o Lisenssi takaa museolle mm. Guggenheim-nimen käyttöoikeuden, mahdollisuuden hyödyntää museon kokoelmia, asiantuntemusta, tutkimusta ja kansainvälistä verkostoa. o Lisenssimaksu katetaan lahjoitusvaroin, eikä se sisälly museon toimintabudjettiin. Hallintomaksu o Museo maksaa Solomon R. Guggenheim -säätiölle vuosittaista hallintomaksua, 1 miljoonaa euroa vuodessa. Hallintomaksu katetaan museon omilla tuloilla ja sen suuruus on sidottu museon toteutuneeseen kävijämäärään (arvio kävijää normaalina toimintavuotena). o Hallintomaksu kattaa mm. Solomon R: Guggenheim -säätiön henkilökunnan tuen Guggenheim Helsinki -museon pyörittämisessä, sekä konkreettisia yhteistoimenpiteitä, kuten kansainvälistä viestintää, museoiden yhteisen verkkosivun ja muun osaamisen jakamisen. Laskennallisesti 20 vuoden lisenssikauden aikana Guggenheim Helsingin Tukisäätiö maksaa Solomon R. Guggenheim -säätiölle noin 1,92 miljoonaa euroa vuodessa - yhteensä noin 38,4 miljoonaa euroa 20 vuoden aikana. TALOUDELLISET VAIKUTUKSET Rakentamisvaiheen taloudelliset vaikutukset yhteensä koko Suomessa (Helsingin kaupungin selvitys) 100 miljoonan euron vaikutus tuotantoon (arvonlisäykseen) henkilötyövuoden vaikutus työllisyyteen 24 miljoonan euron vaikutus verotuloihin 6
7 Vuosittaiset taloudelliset vaikutukset museon toimintavaiheessa (Helsingin kaupungin selvitys) 23,5 miljoonan euron vaikutus tuotantoon (arvonlisäykseen) 400 henkilötyövuoden vaikutus työllisyyteen 7 miljoonan euron vaikutus verotuloihin Valtion osuus verotulovaikutuksista (Helsingin kaupungin selvitys) 14,7 miljoonan euron verotulovaikutus yhteensä rakentamisvaiheessa 4,9 miljoonan euron vuotuinen verotulovaikutus toimintavaiheessa Helsingin osuus verotulovaikutuksista (Helsingin kaupungin selvitys) 3,7 miljoonan euron verotulovaikutus yhteensä rakentamisvaiheessa 1,3 miljoonan euron vuotuinen verotulovaikutus toimintavaiheessa Muun Helsingin seudun osuus verotulovaikutukset (Helsingin kaupungin selvitys) 2,4 miljoonan euron verotulovaikutus yhteensä rakentamisvaiheessa 0,5 miljoonan euron vuotuinen verotulovaikutus toimintavaiheessa Muiden suomalaisten kuntien osuus verotulovaikutukset yhteensä (Helsingin kaupungin selvitys) 3,3 miljoonan euron verotulovaikutus yhteensä rakentamisvaiheessa 0,3 miljoonan euron vuotuinen verotulovaikutus toimintavaiheessa Matkailun osuus taloudellisista vaikutuksista vuodessa (Helsingin kaupungin selvitys) 14 miljoonan euron vaikutus tuotantoon (arvonlisäykseen) 260 henkilötyövuoden vaikutus työllisyyteen 5 miljoonan euron vaikutus verotuloihin 16 miljoonan euron vaikutus matkailijoiden kulutukseen Vaikutukset matkailumääriin (Helsingin kaupungin selvitys) uutta yöpyvää ulkomaista matkailijaa vuodessa uutta ulkomaista päiväkävijää vuodessa vierailuaan pidentävää ulkomaista matkailijaa vuodessa uutta kotimaista matkailijaa Yhteenveto taloudellisista vaikutuksista (Helsingin kaupungin selvitys): Vaikutus verotuloihin: +7 miljoonaa euroa / vuosi Vaikutus tuotantoon (arvonlisäykseen): +23,5 miljoonaa euroa / vuosi Vaikutus työllisyyteen: +400 henkilötyövuotta 7
8 Lisäksi rakennusvaiheessa +24 miljoonan euron vaikutus verotuloihin, +100 miljoonan euron vaikutus tuotantoon (arvonlisäykseen) ja henkilötyövuoden vaikutus työllisyyteen. Museoinvestoinnin aiheuttamat verotulojen lisäykset huomioiden hanke on vuositasolla selkeästi kannattava. Millaisia taloudellisia hyötyjä valtio tulee saamaan? Valtio hyötyy hankkeesta kasvavan kulutuksen, kasvavien verotulojen ja työllistävien vaikutusten kautta. Lisäksi museo olisi maailmanluokan kulttuurikohde, jolla on huomattavat epäsuorat ja välilliset vaikutukset matkailun kehitykseen. Julkisuudessa on esitetty erilaisia arvioita hankkeen taloudellisista vaikutuksista. Miten nämä arviot suhteutuvat toisiinsa? Selvityksiä ja arvioita taloudellisista vaikutuksista on tehty hankkeen eri vaiheissa, eri tahojen toimesta ja erilaisia metodeja käyttäen. Lopputulokset ovat kaikissa selvityksissä samansuuntaisia. Onko investointi kannattava Helsingin kaupungin näkökulmasta, vaikka tilakustannukset huomioiden museon suorat tuotot eivät näytä kattavan menoja? Suorien hyötyjen lisäksi hanke tuottaa Helsingin kaupungille epäsuoria ja välillisiä hyötyjä esimerkiksi verotulojen, kulutuksen ja matkailun kasvun sekä työllisyyden kautta. Museotoiminta itsessään ei ole taloudellisesti kannattavaa vaan museon hyödyt tulevat em. vaikutuksien kautta koska hyödyt kohdistuvat erityisesti Helsingin kaupunkiin, on Helsingin kaupunkia esitetty myös investoijaksi. Hanke esitetään toteutettavaksi siten, että Helsingin kaupungin ja Tukisäätiön yhdessä perustama kiinteistöosakeyhtiö vastaisi museon rakentamisesta. Kiinteistöosakeyhtiö vuokraisi rakennuksen Guggenheim Helsinki -taidemuseota ylläpitävälle säätiölle museokäyttöön. Kaupungin omistamista tiloista syntyy aina tilakustannuksia. Kaupunki käyttää kulttuuritiloissa vuokratukia, koska kysymys on kaupungin houkuttelevuuteen ja viihtyisyyteen panostamisesta. Helsingin kaupunki ei myöntäisi museolle toimintatukea, mutta vastaisi tilakustannusten kattamisesta. Siksi tilakustannus on luonteeltaan laskennallinen. MUSEON KÄYTTÖTALOUS Mikä on museon tulojen ja menojen suhde? Museon toimintamenojen on arvioitu olevan 11,6 miljoonaa euroa / vuosi sisältäen: 8
9 o näyttelykustannukset 3,2 milj. euroa o henkilöstökustannukset 3,9 milj. euroa o ohjelmisto- ja hallintomaksu 1,0 milj. euroa o viestintä- ja markkinointikustannukset 0,9 milj. euroa o hallintokustannukset 0,4 milj. euroa o muut kustannukset 0,5 milj. euroa o vuokra kiinteistöosakeyhtiölle 1,7 milj. euroa. o Lisäksi kokoelmahankintoihin tehty varaus 0,5 miljoonaa euroa ei sisälly toimintamenoihin. Museotoiminnan tulojen on arvioitu olevan 9,9 miljoonaa euroa / vuosi sisältäen: o pääsylipputulot 6,5 milj. euroa o yksityinen rahoitus (mm. sponsorointi) 1,9 milj. euroa o museokaupan tuotot 0,8 milj. euroa o tilojen vuokraus ja tapahtumat 0,4 milj. euroa o muut tulot 0,3 milj. euroa. o Lisäksi valtion tuki (arvio suhteessa vos-tasoon) olisi noin 1,3 miljoonaa euroa. Mistä rahat kokoelmahankintoihin tulevat, kun ne eivät sisälly toimintamenoihin? Museon kokoelmaa on tarkoitus kartuttaa siten, että se heijastaa museon näyttelyohjelmaa. Kokoelmahankintoja on tarkoitus tehdä museon näyttelyistä sekä komissioimalla teoksia näyttelyihin. Osa kokoelmahankinnoista rahoitetaan näyttelybudjetista, osa lahjoitusvaroin ja osa museon omilla tuotoilla. Vuosittaisten tulojen ja menojen jälkeen museon talous olisi n euroa alijäämäinen. Miten alijäämä katetaan? Museon toimintabudjetti on tämänhetkisen tiedon valossa paras arvio. Alustava talousarvio perustuu kansainvälisiin ja kotimaisiin referensseihin, asiantuntijalausuntoihin ja Solomon R. Guggenheim - säätiön muiden museoiden nykyiseen toimintaan. Budjetti on asetettu Suomen oloissa realistiselle tasolle. Museon toimintasuunnitelmaa sekä näyttelyohjelmistoa suunnitellaan edelleen Helsingin kaupungin mahdollisen myönteisen päätöksen jälkeen. Budjetit päivittyvät suunnittelun edetessä. Museon toiminnasta vastaava säätiö vastaa myös museon toimintabudjetista. Jos museon tulot eivät kata menoja, Säätiön tulee hankkia lisää tuloja tai sopeuttaa menoja vastaavasti. Kuka kantaa riskin toiminnan arvioitua suuremmasta alijäämästä, mikäli tavoite vuosittaisesta kävijästä ei toteudu? 9
10 Museon toiminnasta vastaava säätiö vastaa myös museon toimintabudjetista. Mikäli säätiön hallitus havaitsee, että museon liiketoiminnassa syntyy merkittävä rahoitusvaje, säätiö paikkaa vajetta hankkimalla lisätuloja tai sopeuttamalla menoja. Jos vajetta ei pystytä kattamaan museon omalla rahoituksella, osapuolet neuvottelevat tapauskohtaisesti vajeen kattamisesta ja museon budjettiin ja toimintaan tehtävistä mahdollisista muutoksista ottaen kuitenkin huomioon säätiön solmimat sopimukset ja velvoitteet. Mihin museon kävijäennusteet perustuvat? Kävijäennusteet perustuvat laajaan markkinatutkimukseen, vertailuihin muiden alueen museoiden kanssa sekä ulkomailla sijaitsevien Guggenheim-museoiden kokemuksiin. Arvio mahdollisesta kävijämäärästä on kävijää vuodessa. Kuka saa museon mahdolliset voitot? Mikäli museotoiminta tuottaa voittoa, se jää museota pyörittävälle suomalaiselle säätiölle, ja sijoitetaan takaisin museon toimintaan. Jos museon toiminta on tappiollista, mitä tapahtuu? Guggenheim Helsingin Tukisäätiö toimintaa ohjaa säätiölaki. Mikäli museon toiminnassa syntyy merkittävä rahoitusvaje, jota ei pystytä rahoittamaan, on säätiön informoitava kaupunkia asiasta säätiön ja kaupungin välisen sopimuksen mukaisesti. Osapuolet neuvottelevat tilanteesta ja sopivat tarvittavista toimenpiteistä (esim. museotoimintaan tehtävistä muutoksista, korvaavan rahoituksen hankkimisesta jne.). Keskusteluihin kutsutaan myös Solomon R. Guggenheim -säätiön edustajat, mikäli muutokset aiheuttavat muutostarpeita Guggenheim Helsingin Tukisäätiön ja Solomon R. Guggenheim -säätiön voimassaoleviin sopimuksiin. Lipun hintaa on korotettu. Miksi? Pääsylippuhintoja on tarkistettu nykytilaa vastaavaksi ja päivitetyt hinnat ovat eurooppalaisten museoiden joukossa keskitasoa. Lippujen hinnat olisivat tämän hetken arvion mukaan 15/13/3 euroa. (Esimerkiksi Ateneumissa normaali pääsymaksu on tällä hetkellä 15 euroa ja alennettu 13 euroa.) Miksi kokoelmahankinnat eivät kuulu varsinaiseen toimintabudjettiin? Guggenheim Helsingille luotaisiin pysyvä kokoelma, joka pohjautuisi sen näyttelytoimintaan. Hankintojen ja toimeksiantojen kautta kerätty kokoelma kuvastaisi museon painotuksia ja sen järjestämiä näyttelyjä. Museon tekemät taidehankinnat rahoitettaisiin yksityisesti ja sisällytettäisiin osittain näyttelybudjetteihin. Kokoelmia rahoitettaisiin 10
11 myös lahjoituksin ja lahjoitusvaroin sekä muuta varainhankintaa hyödyntäen. MUSEON TOIMINTA JA OHJELMA Millaisia olisivat Guggenheim Helsinki -museon näyttelyt ja julkinen ohjelma? Museon näyttelyt esittelisivät pohjoismaisen designin ja arkkitehtuurin parhaimmistoa, suomalaisen taiteen saavutuksia eri aloilla laajempaan kontekstiin asetettuna sekä ja 2000-lukujen merkkiteoksia eri puolilta maailmaa. Museossa esillä olevat teokset vaihtuisivat säännöllisesti. Vuosittain järjestettäisiin 2 3 laajempaa sekä 3 5 suppeampaa näyttelyä. Päänäyttelyissä esiteltäisiin modernin taiteen ja nykytaiteen kansainvälisesti merkittäviä teoksia. Osa näyttelyistä olisi Guggenheim Helsinki -museon tuottamia ja ne voisivat kiertää maailmalla Guggenheim-säätiön museoissa ja muissa taide- ja kulttuuriinstituutioissa. Suppeampien näyttelyitä toteutettaisiin yhteistyössä Suomessa työskentelevien taiteilijoiden kanssa. Samalla luotaisiin tiivis suhde suomalaiseen taideyhteisöön. Museo toisi säännöllisesti näytteille niin nuorten, nousevien kykyjen kuin tunnettujen suomalaisten taiteilijoiden töitä. Suomalaiset taiteilijat pääsisivät vaikuttamaan museon ohjelmistoon sen johtokunnan ja erilaisten työryhmien kautta. Taidemaailman vaikutusvaltaisena toimijana Guggenheim-säätiöllä olisi mahdollisuus tarjota museolle ohjelmistoa, jota ei muuten nähtäisi Suomessa. Helsingissä toimivan museo-organisaation johtaja yhdessä neljä kuraattorin kanssa vastaisi museon ohjelmasuunnittelusta yhteistyössä Solomon R. Guggenheim -säätiön kanssa. Guggenheim Helsingin omat kuraattorit työskentelisivät tiiviisti Guggenheim-säätiön ja muiden sen alla toimivien museoiden kanssa. Kuraattorit suunnittelisivat Guggenheim Helsingille ohjelmistoa, josta osa tulisi kiertämään myös muissa museoissa ympäri maailman. Helsingin museon kuraattorit vaikuttaisivat näyttelyjen sisältöön omalla asiantuntemuksellaan ja painotuksillaan. Näin Guggenheimin kansainväliseen ohjelmistoon tuotaisiin suomalaista näkemystä ja suomalaisia taiteilijoita. Tämän lisäksi Helsingin museon ohjelmistoa täydennettäisiin New Yorkissa ja muissa Guggenheim-museoissa järjestetyillä näyttelyillä. Millainen olisi koulutuksen ja oppimisen rooli museossa? Koulutus on keskeisessä osassa Guggenheim-säätiön toimintaajatuksessa ja sillä olisi merkittävä rooli myös Helsingin Guggenheimmuseossa. Koulutus- ja opetustoimintaan sisältyisi innovatiivista ohjelmaa, joka tarjoaisi erilaisille ryhmille mahdollisuuden kehittää 11
12 taiteen ymmärrystä ja arvostusta henkilökohtaisten kokemusten kautta. Toimintaan voisivat osallistua niin nuoret ja opettajat, koululaisryhmät ja perheet, yliopistot ja tiedeyhteisö kuin eri-ikäiset aikuiset. Museon omissa tiloissa ja niiden ulkopuolella järjestettävät koulutus- ja opetushankkeet tavoittaisivat laajasti erilaisia yleisöjä. Hankkeet laajentaisivat mahdollisuuksia tutustua museon näyttelyihin, designiin, kansainväliseen taiteeseen ja arkkitehtuuriin. Yksi museon päätavoitteista olisi luoda interaktiivisia ja elämyksellisiä oppimismahdollisuuksia koululaisille sekä museovierailua taustoittavia verkkomateriaaleja opettajille. Katsomiseen, keskusteluun ja yhdessä luomiseen painottuva, sukupolvirajat ylittävä ohjelmisto rohkaisisi vierailijoita palaamaan museoon yhä uudelleen. Kouluille ja perheille tarkoitettu ohjelmisto loisi vahvan yhteyden alueen taide- ja kulttuuriperintöön sekä antaisi koululaisille ja perheille mahdollisuuden kehittää suhdettaan taiteeseen ja kulttuuriin. Yhteistyö koulujen, yliopistojen ja muiden yhteisöjen kanssa loisi pohjan näyttelyille ja rakennusarkkitehtuurille, edistäisi kulttuurirajat ylittäviä kohtaamisia ja yleisön moninaisuutta sekä motivoisi yhteisöjä osallistumaan museon toimintaan ja taiteeseen. Millaista yleisötyötä museo tekisi? Guggenheim-säätiöllä on erinomaiset valmiudet toimia vuoropuhelussa erilaisten yhteisöjen ja kulttuurien kanssa sekä tavoittaa kansainvälisiä yleisöjä. Guggenheim-verkoston tavoitteena on tuoda taide tasapuolisesti kaikkien ulottuville, rohkaista kulttuurienvälistä keskustelua sekä vahvistaa radikaalia ajatusta siitä, että taide voi muuttaa maailmaa. Kerättäisiinkö museolle oma kokoelma? Miten se rahoitetaan? Guggenheim Helsingille luotaisiin pysyvä kokoelma, joka pohjautuisi sen näyttelytoimintaan. Hankintojen ja toimeksiantojen kautta kerätty kokoelma kuvastaisi museon painotuksia ja sen järjestämiä näyttelyjä. Osa kokoelmahankinnoista rahoitetaan näyttelybudjetista, osa lahjoitusvaroin ja osa museon omilla tuotoilla. Tarjoaisiko Guggenheim-museo mahdollisuuksia taiteilijaresidensseihin tai vaihto-opiskeluohjelmiin? Museo tarjoaisi mahdollisuuksia taiteilijaresidensseihin sekä vaihtoopiskeluohjelmiin Guggenheim-säätiön museoissa ja yhteistyöinstituutioissa ympäri maailman. Miten museon ohjelmisto suunnitellaan? Mikäli Helsingin kaupunki tekee museonhankkeesta myönteisen päätöksen, alkaa museon toiminnan ja ohjelmiston suunnittelu 12
13 välittömästi. Suunnittelua vetää Solomon R. Guggenheim -säätiö yhdessä Suomeen palkattavan museon henkilökunnan sekä kansainvälisten asiantuntijoiden kanssa. Miten kotimainen taide näkyisi museossa? Mitkä tahot vaikuttavat museon toimintaan, ja mikä on suomalaisten rooli siinä? Museo toisi säännöllisesti näytteille niin nuorten, nousevien kykyjen kuin tunnettujen suomalaisten taiteilijoiden töitä. Suomalaiset taiteilijat pääsisivät vaikuttamaan museon ohjelmistoon sen johtokunnan ja erilaisten työryhmien kautta. Taidemaailman vaikutusvaltaisena toimijana Guggenheim-säätiöllä olisi mahdollisuus tarjota museolle ohjelmistoa, jota ei muuten nähtäisi Suomessa. Helsingissä toimivan museo-organisaation johtaja yhdessä neljän kuraattorin kanssa vastaisi museon ohjelmasuunnittelusta yhteistyössä Solomon R. Guggenheim -säätiön kanssa. Guggenheim Helsingin omat kuraattorit työskentelisivät tiiviisti Guggenheim-säätiön ja muiden sen alla toimivien museoiden kanssa. Kuraattorit suunnittelisivat Guggenheim Helsingille ohjelmistoa, josta osa tulisi kiertämään myös muissa museoissa ympäri maailman. Helsingin museon kuraattorit vaikuttaisivat näyttelyjen sisältöön omalla asiantuntemuksellaan ja painotuksillaan. Näin Guggenheimin kansainväliseen ohjelmistoon tuotaisiin suomalaista näkemystä ja suomalaisia taiteilijoita. Lisäksi museo tekisi brändinrakennustyötä yhteistyössä Helsingin kaupungin, paikallisten matkailutoimijoiden ja - yritysten ja valtion eri organisaatioiden kanssa. Tavoitteena olisi luoda museosta vetovoimatekijä pääkaupunkiseudulle ja koko Suomelle. MITÄ SEURAAVAKSI? TAUSTAA Jos museo päätetään perustaa, millä aikataululla tämä toteutuisi? Museon rakentamisen valmistelu aloitettaisiin normaalin käytännön mukaan heti rakentamispäätöksen jälkeen. Vuosina käsiteltäisiin tontin kaavamuutos ja laadittaisiin hankesuunnitelma. Museon rakentaminen voisi alkaa aikaisintaan vuonna Mikä on Guggenheim Helsingin Tukisäätiö? Tukisäätiön perustivat Helsingissä keväällä 2014 Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry, Rakennusteollisuus RT ry ja Solomon R. Guggenheim -säätiö. Guggenheim Helsingin Tukisäätiön tarkoituksena on tukea Guggenheim Helsinki -museon kehittämistä. Aluksi säätiö on tukenut 13
14 Guggenheim Helsinki -museosta järjestettävää avointa, kansainvälistä arkkitehtuurikilpailua sekä kilpailuun liittyviä julkisia, eri kohderyhmille suunnattuja ohjelmia. Säätiö toteuttaa toimintaansa varainhankinnalla sekä käyttämällä varoja ja muita tuloja tarkoitustaan suoraan tai välillisesti edesauttavaan toimintaan. Mikä on Guggenheim Helsingin Tukisäätiön ja Solomon R. Guggenheimin - säätiön suhde? Guggenheim on kansainvälinen taidemuseoverkosto, jota ylläpitää voittoa tavoittelematon Solomon R. Guggenheim -säätiö. Säätiön tehtävä on lisätä taiteen, arkkitehtuurin ja visuaalisen kulttuurin tuntemusta ja arvostusta. Guggenheim haluaa tuoda tavalliset ihmiset lähemmäksi modernia ja nykytaidetta järjestämällä näyttelyitä ja taidekasvatusohjelmia sekä tekemällä tutkimuksia ja julkaisuja. 14
GUGGENHEIM HELSINKI 1
2.11.2016 GUGGENHEIM HELSINKI 1 TILAISUUDEN OHJELMA Ritva Viljanen, apulaiskaupunginjohtaja, Helsingin kaupunki Tervetuloa Helsingin kaupungin rooli hankkeessa Ari Lahti, Guggenheim Helsingin Tukisäätiön
LisätiedotGuggenheim Helsinki. Ritva Viljanen Sivistystoimen apulaiskaupunginjohtaja. Helsingin kaupunki Kaupunginkanslia
Guggenheim Helsinki Ritva Viljanen Sivistystoimen apulaiskaupunginjohtaja 2.11.2016 Alkuperäinen ehdotus (2012) Kustannukset Selvitys-, suunnittelu- ja perustamiskustannukset 12,6 milj. euroa * Investointimenot
LisätiedotGuggenheim Helsinki -hanketta käsittelevän työryhmän muistio
ESITYS GUGGENHEIM HELSINKI -MUSEON PERUSTAMISESTA Guggenheim Helsinki -hanketta käsittelevän työryhmän muistio 2016 1 Hankkeen valmistelun lähtökohta Helsingin kaupunki käynnisti yhteistyössä Solomon R.
LisätiedotYhteenveto työryhmän esityksestä
Yhteenvet työryhmän esityksestä Asiakirjassa esitetyt luvut perustuvat Helsingin kaupungin laatimaan arvin Guggenheim Helsinki -hankkeen taludellisista vaikutuksista. GUGGENHEIM HELSINKI -MUSEON RAHOITUS
LisätiedotHelsingin kaupunki. Guggenheim Helsinki. Arvio hankkeen taloudellisista vaikutuksista
Helsingin kaupunki 2016 Guggenheim Helsinki Arvio hankkeen taloudellisista vaikutuksista Guggenheim Helsinki Arvio hankkeen taloudellisista vaikutuksista Sisällys 3 Yhteenveto 3 Museon tuotot ja kustannukset
Lisätiedot+2,1 % 75,4 % Museoiden talous ,3 % 7,4 % 34,1 % 17,2 % TILASTOKORTTI 3/2016 MUSEOTOIMINNAN RAHOITUS. Kokonaisrahoitus v
TILASTOKORTTI 3/2016 Museoiden talous 2016 MUSEOTOIMINNAN RAHOITUS Ammatillisesti hoidettujen museoiden kokonaisrahoitus vuonna 2016 oli yhteensä 249,8 miljoonaa euroa (n = 149). Tämä on n. 5,2 miljoonaa
LisätiedotRiitta Munnukan ym. valtuustoaloite Sotahistoriakeskus Kannaksesta
Kaupunginhallitus 181 25.03.2013 Riitta Munnukan ym. valtuustoaloite Sotahistoriakeskus Kannaksesta 14/10.03.02.01/2013 KH 181 Aloite 7.1.2013: Valmistelija/lisätietoja: EU-asiamies Krista Huovila, puh.
LisätiedotMuseoiden talous 2017
TILASTOKORTTI 3/2017 Museoiden talous 2017 MUSEOTOIMINNAN RAHOITUS Ammatillisesti hoidettujen museoiden kokonaisrahoitus vuonna 2017 oli yhteensä 247,2 miljoonaa (n = 149). Tämä on n. 2,6 miljoonaa vähemmän
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 39/ (19) Kaupunginhallitus Sj/
Helsingin kaupunki Esityslista 39/2016 1 (19) 1 V 30.11.2016, Guggenheim Helsinki -taidemuseohankkeen toteuttamista koskevan sopimuksen hyväksyminen HEL 2016-011677 T 12 02 01 Päätösehdotus päättää esittää
LisätiedotGuggenheim Helsinki Uudistettu ehdotus 2013
Guggenheim Helsinki Uudistettu ehdotus 2013 1 Virallinen ehdotus Guggenheim Helsinki -hankkeesta on englanninkielinen. Suomenkielinen versio on käännös, joka pyrkii tuomaan esiin virallisen ehdotuksen
LisätiedotMuseoiden talous 2018
Sivu 1 / 5 Museoiden talous 2018 Museotilasto: Museovirasto kokoaa vuosittain tilastotietoa päätoimisesti ja ammatillisesti hoidettujen museoiden taloudesta, henkilöstöstä ja toiminnasta. Museotilasto
LisätiedotKaupunginhallitus päätti yksimielisesti panna asian pöydälle kahdeksi viikoksi Tatu Rauhamäen ehdotuksesta.
Kaupunginhallitus 2016-11-07 Päätös Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle kahdeksi viikoksi. Päätös Esteelliset: Pilvi Torsti Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti panna asian pöydälle kahdeksi
LisätiedotMatkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys
Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys LAPIN MATKAILUPARLAMENTTI 6.10.2016 10.10.2016 Page 1 Sisällys Taustaa Matkailun merkitys Matkailuinvestoinnin vaikutusmekanismit Case-esimerkit
LisätiedotTOIMINTAKERTOMUS 2010. Y-tunnus: 2199820-1. Puh: +358 9 1733 6653 tai +358 40 527 5535. www.kiasmafoundation.fi
TOIMINTAKERTOMUS 2010 NYKYTAITEEN MUSEO KIASMAN TUKISÄÄTIÖ UNDERSTÖDSSTIFTELSEN FÖR MUSEET FÖR NUTIDSKONST KIASMA KIASMA MUSEUM OF CONTEMPORARY ART FOUNDATION TOIMINTAKERTOMUS 2010 Y-tunnus: 2199820-1
LisätiedotMuseoiden talous 2018
Museoiden talous 2018 Museotoiminnan rahoitus Ammatillisesti hoidettujen museoiden kokonaisrahoitus vuonna 2018 oli yhteensä 248,5 miljoonaa euroa (n = 149), mikä on noin 1,2 miljoonaa euroa enemmän kuin
LisätiedotMuutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Otteet Otteen liitteet
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2016 1 (5) 151 Tripla-rakennushankkeen HKL:n kustannusosuuksien hyväksyminen HEL 2016-008432 T 02 08 03 01 Päätös Käsittely päättää hyväksyä Keski-Pasilan keskuksen toteutussopimuksen
LisätiedotTaide ja kulttuuri. ovat hyvinvoinnin
Taide ja kulttuuri ovat hyvinvoinnin perusta kulttuurilla on keskeinen asema yhteiskunnallisessa muutoksessa. Taide ja kulttuuri ovat perusasioita, joiden uutta luova vaikutus säteilee elämän kaikille
LisätiedotYleistä vuoden 2018 talousarviosta
KH 28.11.2017 Yleistä vuoden 2018 talousarviosta Suomen kuntien taloudellisessa tilanteessa näkyy selvä kahtiajako hyvin toimeentuleviin kuntiin ja vaikeuksissa oleviin kuntiin. Osa kunnista suunnittelee
LisätiedotTaide ja kulttuuri. ovat hyvinvoinnin
Taide ja kulttuuri ovat hyvinvoinnin perusta KULTTUURILLA ON KESKEINEN ASEMA yhteiskunnallisessa muutoksessa. Taide ja kulttuuri ovat perusasioita, joiden uutta luova vaikutus säteilee elämän kaikille
LisätiedotKAUNIAISTEN JÄÄHALLI OY:N HARJOITUSJÄÄHALLIHANKE TARVE JA PERUSTEET
KAUNIAISTEN JÄÄHALLI OY:N HARJOITUSJÄÄHALLIHANKE TARVE JA PERUSTEET Perustiedot Kauniaisten kaupungin omistaman jäähallin käyttö käyttöaste on 100 % ja halli on avoinna lähes 11 kk vuodessa klo 7.00 23.00,
LisätiedotTaide ja kulttuuri. ovat hyvinvoinnin
Taide ja kulttuuri ovat hyvinvoinnin perusta kulttuurilla on keskeinen asema yhteiskunnallisessa muutoksessa. Taide ja kulttuuri ovat perusasioita, joiden uutta luova vaikutus säteilee elämän kaikille
LisätiedotLiite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014
Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Varsinaissuomalaisen kuvataidekulttuurin tukeminen ja sen tunnettuuden lisääminen 2. Varsinais-Suomi on kuvataiteilijoiden näkökulmasta houkutteleva
LisätiedotKaikki Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksen tapahtumat (ja niiden vaikutus) 2017
Kaikki Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksen tapahtumat (ja niiden vaikutus) 2017 8.12.2017, KTT Teemu Moilanen, Haaga-Helia Ammattikorkeakoulu ISBN 978-952-7225-77-6 Tapahtuman taloudellisten vaikutusten
LisätiedotTaloudelliset laskelmat
Taloudelliset laskelmat Pielisen Tietoverkko Juuka 31.3.214 LUONNOS LASKENTAOLETUKSET 31.3.214 2 Laskentaoletukset Investoinnit Ominaisuus Kuvaus Rakentamisaikataulu Runkoverkon rakentaminen tapahtuu vuonna
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 11. Valtuusto 26.01.2015 Sivu 1 / 1
Valtuusto 26.01.2015 Sivu 1 / 1 5119/02.05.06/2014 Kaupunginhallitus 347 15.12.2014 11 Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen Kiinteistö Oy Espoon Suviniityn pysäköinnin lainalle Valmistelijat /
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 21/ (5) Kaupunginhallituksen konsernijaosto Kj/
Helsingin kaupunki Esityslista 21/2016 1 (5) 4 Sijoituksen tekeminen Stadion-säätiön perustamaan perusparannusrahastoon HEL 2016-013212 T 02 05 05 Päätösehdotus päättää esittää kaupunginhallitukselle seuraavaa:
LisätiedotMuutoksenhaku Oikaisuvaatimusohje, kaupunginhallitus Otteet Otteen liitteet
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 45/2018 1 (7) 752 Sijoituksen tekeminen Stadion-säätiö sr:n perusparannusrahastoon HEL 2018-010400 T 02 05 05 Päätös päätti hyväksyä 759 000 euron suuruisen sijoituksen tekemisen
LisätiedotYleistä vuoden 2019 talousarviosta
EM 30.10.2018 Yleistä vuoden 2019 talousarviosta Pomarkun kunnan vuoden 2019 talousarviota tehdään poikkeuksellisen vaikeassa tilanteessa, joka aiheutuu valtionosuustulojen romahduksesta vuonna 2019. Valtionosuudet
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 12. Valtuusto 26.01.2015 Sivu 1 / 1
Valtuusto 26.01.2015 Sivu 1 / 1 5118/02.05.06/2014 Kaupunginhallitus 348 15.12.2014 12 Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen Kiinteistö Oy Jousenpuiston pysäköinnin lainalle Valmistelijat / lisätiedot:
LisätiedotHallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan valtion televisio- ja radiorahastosta
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 32. Valtuusto Sivu 1 / 1
Valtuusto 20.03.2017 Sivu 1 / 1 947/2017 02.05.06 Kaupunginhallitus 57 6.3.2017 32 Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen Kiinteistö Oy Honkahallin otettavalle lainalle Valmistelijat / lisätiedot:
LisätiedotESITYS SPV (Special Purpose Vehicle) YHTIÖN PERUSTAMISESTA Versson lomakeskuksen toteuttamiseksi
ESITYS SPV (Special Purpose Vehicle) YHTIÖN PERUSTAMISESTA Versson lomakeskuksen toteuttamiseksi Taustaa Versson alue on Pyhtään kunnan omistama maa-alue Munapirtin saaressa. Alueen käyttöönottoa matkailullisesti
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 5/2014 1 (5) Liikennelaitos -liikelaitoksen johtokunta (HKL) Infraj/6 27.03.2014
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/2014 1 (5) 64 Kaupunkipyörien hankesuunnitelman päivittäminen HEL 2014-003639 T 00 01 04 00 Päätös päätti esittää Helsingin kaupunginhallituksen päätettäväksi 1500 pyörän
LisätiedotTaide rakentamisen yhteydessä kokemuksia ja näkökulmia TAIDETTA SAIRAALOIHIN - SEMINAARI 23.1.2014
Taide rakentamisen yhteydessä kokemuksia ja näkökulmia TAIDETTA SAIRAALOIHIN - SEMINAARI 23.1.2014 Ympäristötaiteen säätiö Perustettu 1990 OKM ja RAKLI Suomalaisen rakennetun ympäristön parantaminen edistämällä
LisätiedotMikkelin kaupungin tilinpäätös Kaupunginhallitus
1 Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018 Kaupunginhallitus 1.4.2019 2 Merkittävimmät huomiot toteumasta Tilikauden 2018 alijäämä oli 13,3 miljoonaa euroa. Talouden tulos heikkeni 17,2 miljoonaa euroa. Talousarviota
LisätiedotTiehallinto Parainen - Nauvo yhteysvälin kannattavuus eri vaihtoehdoilla. Raportti 10.12.2008
Tiehallinto Parainen - Nauvo yhteysvälin kannattavuus eri vaihtoehdoilla Raportti 10.12.2008 Sisällysluettelo 1.Johdanto 2.Yhteenveto 3.Tunnelivaihtoehdon kuvaus 4.Siltavaihtoehdon kuvaus 5.Lauttavaihtoehdon
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 21/ (5) Kaupunginhallitus Kj/
Helsingin kaupunki Esityslista 21/2017 1 (5) 3 Kiinteistö Oy Kaapelitalon pääomittaminen Tanssin talo -hankkeeseen liittyen vuonna 2017 HEL 2017-005192 T 00 01 05 Päätösehdotus päättää hyväksyä 1 159 004
LisätiedotHE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia.
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Kansaneläkelaitoksen
LisätiedotTaidetta Turun taidemuseossa
Taidetta Turun taidemuseossa Turun taidemuseon toimintaa ylläpitää Konstföreningen i Åbo - Turun Taideyhdistys ry. Vuonna 1891 toimintansa aloittanut Taideyhdistys on perustettu edistämään taiteen harrastusta,
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 57. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1
Kaupunginhallitus 06.03.2017 Sivu 1 / 1 947/2017 02.05.06 57 Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen Kiinteistö Oy Honkahallin otettavalle lainalle (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Viktoria Hindsberg,
LisätiedotYLLÄKSEN YLEISKAAVAN YRITYSVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Page 1
YLLÄKSEN YLEISKAAVAN YRITYSVAIKUTUSTEN ARVIOINTI 30.4.2018 Page 1 Lähtökohdat Kaavan vaikutusten arvioinnissa on keskitytty niihin vaikutuksiin, joita kaavassa osoitetulla uudella rakentamisella on aluetalouteen
LisätiedotEduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen
HE 144/2015 vp laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain, valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a :n sekä valtion vientitakuista annetun lain 10
LisätiedotTampereen Messut Oy:n järjestämät messutapahtumat (ja niiden vaikutus) 2017
Tampereen Messut Oy:n järjestämät messutapahtumat (ja niiden vaikutus) 2017 8.12.2017, KTT Teemu Moilanen, Haaga-Helia Ammattikorkeakoulu ISBN 978-952-7225-77-6 Tapahtuman taloudellisten vaikutusten arviointi
LisätiedotPariisilaistoimisto Moreau Kusunoki Architectes historiallisen Guggenheim Helsinki -arkkitehtuurikilpailun voittoon
Pariisilaistoimisto Moreau Kusunoki Architectes historiallisen Guggenheim Helsinki -arkkitehtuurikilpailun voittoon Vuoden kestänyt kilpailu keräsi ennätykselliset 1 715 työtä, jotka käsiteltiin nimettöminä.
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 348. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1
Kaupunginhallitus 15.12.2014 Sivu 1 / 1 5118/02.05.06/2014 348 Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen Kiinteistö Oy Jousenpuiston pysäköinnin lainalle (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Viktoria
LisätiedotKeskeiset käsitteet Teknologiateollisuus
Keskeiset käsitteet Välittömät vaikutukset: Välittömät vaikutukset kuvaavat tarkasteltavan toimialan tuotosta, arvonlisää ja työllisten määrää, sekä investointien osalta niiden edellyttämiä ostoja muilta
LisätiedotMuutoksenhaku Oikaisuvaatimusohje, kaupunginhallitus Otteet Otteen liitteet
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 45/2016 1 (6) 1145 Sijoituksen tekeminen Stadion-säätiön perustamaan perusparannusrahastoon HEL 2016-013212 T 02 05 05 Päätös päätti hyväksyä 768 500 euron suuruisen sijoituksen
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI MUISTIO 1 KAUPUNGINKANSLIA Oikeuspalvelut Kaisa Mäkinen
HELSINGIN KAUPUNKI MUISTIO 1 Kiinteistö Oy Kaapelitalo Kiinteistö Oy Kaapelitalon hankintaoikeudellinen asema Käsiteltävä kysymys Loppupäätelmä Tässä muistiossa on käsitelty KOY Kaapelitalon edustajien
LisätiedotOsuustoiminnan perusarvoja:
Osuustoiminnan perusarvoja: omatoimisuus, omavastuisuus, demokratia, tasa-arvo, oikeudenmukaisuus ja solidaarisuus sekä eettiset arvot, kuten rehellisyys, avoimuus, yhteiskunnallinen vastuu ja muista ihmisistä
LisätiedotTalouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös
Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina
LisätiedotMuseoala tänään ja huomenna
Museoala tänään ja huomenna Museoiden toimintaympäristön tuore analyysi Museopäivät 2015 Lappeenranta 19.5.2015 Kimmo Levä Pääsihteeri Tavoite Tavoitteet: Ø Tietoa Suomen museoiden nykytilasta Ø Näkemyksiä
LisätiedotWWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite noreply@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi Kunta. Diaari 1392278355833/0/2014
Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Yritys Kehittäminen kohdistuu pääosin Tutkimukseen, tuotteen, palvelun, osaamisen ja/tai menetelmän kehittämiseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus 1234567-8 Yrityksen
LisätiedotHankerahoitusta yrityksille kehitysmaissa ja Venäjällä
Hankerahoitusta yrityksille kehitysmaissa ja Venäjällä Asiantunteva kumppani yritysten kehitysmaahankkeisiin Finnfund on suomalainen kehitysrahoitusyhtiö, joka tarjoaa pitkäaikaisia investointilainoja
LisätiedotYrityksen kehittämisavustus ja yritystoiminnan kehittämispalvelut 15.12.2014
Yrityksen kehittämisavustus ja yritystoiminnan kehittämispalvelut Yrityksen kehittämisavustus Uusi yritystukilaki L 9/2014 on tullut voimaan 1.7.2014. Lakia on tarkennettu erillisellä asetuksella VnA 716/2014,
LisätiedotKimmo Levä Museonjohtaja FM, MBA
Kimmo Levä Museonjohtaja FM, MBA Luovat toimialat: taiteet ja muu kulttuurituotanto, matkailu, arkkitehtuuri, mainonta ja viestintä, muotoilu Luova talous: luovuutta tuotteissaan ja tuotannossaan hyödyntävät
LisätiedotAjankohtaista ministeriöstä
Ajankohtaista ministeriöstä Maakuntamuseoiden, aluetaidemuseoiden ja valtakunnallisten erikoismuseoiden johtajien tapaaminen 18.3.2015 Mirva Mattila Esityksen sisältö Kulttuuri- ja taidepolitiikan osaston
LisätiedotMIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUYHTYMÄ
MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUYHTYMÄ Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2015 Taloussuunnitelma vuosille 2016-2017 Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymän hallitus 20.11.2014 95 Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymän
LisätiedotTYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN
Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry
LisätiedotVALTIONAVUSTUSHAKEMUS
Hakija Hankkeen hallinnoinnista vastaava kunta, kuntayhtymä tai muu toimija Hakijan postiosoite Vastuuhenkilön Yhteyshenkilön Talouden vastuuhenkilön Hankkeen nimi ja siitä käytettävä lyhenne sekä hankkeen
LisätiedotMatkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman
Matkailutoimijoiden toiveita museoille 1 Matkailun toimiala Matkailuelinkeinoa on vaikea määritellä tarkasti, sillä useat alat ovat siihen yhteydessä. Matkailu kytkeytyy eri elinkeinoihin ja yhteiskuntaan.
LisätiedotJÄPPILÄN SEUDUN VESIOSUUSKUNTA VESIHUOLLON TIEDOTUSTILAISUUS 25.4.2008 Tilaisuuden avaus Vesihuollon yleiset periaatteet Osuuskunnan yleiset
JÄPPILÄN SEUDUN VESIOSUUSKUNTA VESIHUOLLON TIEDOTUSTILAISUUS 25.4.2008 Tilaisuuden avaus Vesihuollon yleiset periaatteet Osuuskunnan yleiset periaatteet Hanke-esittely Keskustelua Tilaisuuden päättäminen
LisätiedotYHTEISTYÖSOPIMUS MEHTIMÄKI AREENAN / PALLOILUHALLIN
YHTEISTYÖSOPIMUS MEHTIMÄKI AREENAN / PALLOILUHALLIN RAKENNUTTAMISESTA SOPIMUKSEN TAUSTA Joensuun kaupungissa on todettu palloilua ja muuta liikuntaa harrastavien nuorten osalta harjoitustilojen puutteen
LisätiedotMyykö museo? Tunnemmeko vierailijamme palvelemmeko heitä oikein? Markkinoinnin näkökulma Maria Pecoraro (FM, KTM) Jyväskylän yliopisto
Myykö museo? Tunnemmeko vierailijamme palvelemmeko heitä oikein? Markkinoinnin näkökulma 3.4.2008 Maria Pecoraro (FM, KTM) Jyväskylän yliopisto Puheenvuoroni teemat I. Taloustieteiden näkökulma II. Museon
LisätiedotEUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. OIKAISUKIRJELMÄ nro 3 VUODEN 2010 ALUSTAVAAN TALOUSARVIOESITYKSEEN. MENOTAULUKKO PÄÄLUOKITTAIN Pääluokka II Neuvosto
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 26.11.2009 SEK(2009)1635 lopullinen C7-0304/09 OIKAISUKIRJELMÄ nro 3 VUODEN 2010 ALUSTAVAAN TALOUSARVIOESITYKSEEN MENOTAULUKKO PÄÄLUOKITTAIN Pääluokka II Neuvosto FI
LisätiedotTILAKESKUS-LIIKELAITOS KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2015
TILAKESKUS-LIIKELAITOS KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 215 TILAKESKUS-LIIKELAITOS KÄYTTÖSUUNNITELMA Käyttötalous ja rahoitus Vuoden 215 käyttösuunnitelmassa liikevaihto on 197,7 milj. euroa, talousarviossa
LisätiedotHE 146/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan valtion televisio- ja
LisätiedotHE 155/2007 vp. tason muutoksen tarkentumisen takia. Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetussa laissa sää-
HE 155/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi kuntien lain 27 :n, sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain :n sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta
LisätiedotKyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö
Kyläverkkokoulutus 1.9.2011 Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Sivu 1 16.9.2011 Kyläverkkohankkeet ja lisävaroilla rahoitettavat laajat laajakaista hankkeet HankeVNA 22 : - Yleishyödyllisen
LisätiedotTalousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010
Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle
LisätiedotTAVOITEHINTA 17.5.2018 Sivu 1/2 Projektipäällikkö Riku Korhonen A-Kruunu Oy Hanke: A-Kruunu Helsingin Maisemamaalauksenkatu Maisemamaalauksenkatu 1 Vaihe: rakennuslupa Paikkakunta: Helsinki Haahtela-ind.:
LisätiedotHE 106/2012 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT. Maksuluokka
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi viestintämarkkinalain 15 a :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi viestintämarkkinalakia. Ehdotetulla lailla korotettaisiin
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2017 1 (5) 189 Takauksen myöntäminen Kiinteistö Oy Myllypuron kampukselle HEL 2017-002224 T 02 05 03 01 Päätös päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti myöntää
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 25/ (5) Kaupunginhallitus Asia/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 25/2018 1 (5) 428 Kaupunkipyöräpalvelun laajentamisen hankesuunnitelma HEL 2018-002575 T 00 01 04 00 Päätös päätti hyväksyä kaupunkipyöräpalvelun laajentamista koskevan hankesuunnitelman
LisätiedotMUSEOVIRASTON VALTAKUNNALLINEN PAIKALLISMUSEOKYSELY
MUSEOVIRASTON VALTAKUNNALLINEN PAIKALLISMUSEOKYSELY Museoviraston valtakunnallinen paikallismuseokysely tehdään viiden vuoden välein. Kyselyn kohderyhmänä ovat valtion, kuntien, seurakuntien, yhdistysten,
LisätiedotSelvitys lentoliikenteen taloudellisista vaikutuksista Satakunnassa
Selvitys lentoliikenteen taloudellisista vaikutuksista Satakunnassa Lentoliikenteen mahdollisen loppumisen aluetaloudelliset vaikutukset Lentoasematoiminta Yritysvaikutukset Lentoyhteyksien käyttö Lentoyhteyksien
LisätiedotHE 216/2006 vp. Laissa ei ole säännöksiä ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymisestä. 1. Nykytila
HE 216/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opetus-
LisätiedotKIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA
KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (59,7 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2013 Muut (17 %) SOTE (54 %) Henkilöstömenot (29 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon SOTE
LisätiedotSaaristomuseo Pentala. Merellisen Espoon helmi
Saaristomuseo Pentala Merellisen Espoon helmi Kehitämme menestyvää ja hyvinvoivaa Espoota. Tulevaisuuden Espoo on luova ja rohkea kulttuurikaupunki, joka tukee kestävää elämäntapaa ja uuden talouden toimintaa.
LisätiedotJatkoaikojen poistamisen taloudelliset vaikutukset
Jatkoaikojen poistamisen taloudelliset vaikutukset 11.12.2012 Timo Lappi TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Anniskelu työllisyyttä, verotuloja ja valvottua alkoholin
LisätiedotLIIKUNTAYHTEISÖN PERUSTAMINEN
LIIKUNTAYHTEISÖN PERUSTAMINEN Toiminnan siirtäminen Raahen Seudun Uimahallisäätiölle LOPPURAPORTTI Raahen kaupunki BDO Oy Alpo Ronkainen 13.6.2016 Page 1 TOIMEKSIANTO Tämä raportti perustuu Raahen kaupungin
LisätiedotBiokaasua liikenteeseen. Hankesuunnitelma tiedonvälityshankkeelle
Hankesuunnitelma tiedonvälityshankkeelle Laadittu Pohjois-Karjalan liikennebiokaasuverkoston kehityshankkeessa 14.8.2012 1. Tiivistelmä tiedonvälityshankkeen tarkoituksena on auttaa samaan aikaan Pohjois-
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 22/ (5) Kaupunginhallitus Asia/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 22/2018 1 (5) 378 V 13.6.2018, Osallisuusrahaston perustaminen ja lähiörahaston talousarviokohdan käyttö HEL 2017-012164 T 00 01 00 Esitys esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:
LisätiedotGuggenheim Helsinki -arkkitehtuurikilpailun sisältökuvaus
Guggenheim Helsinki -arkkitehtuurikilpailun sisältökuvaus Arkkitehtuurikilpailu Museohanke Järjestäjät Kilpailujärjestelyt Kilpailusivusto Kansainvälinen, avoin arkkitehtuurikilpailu, jonka tarkoituksena
LisätiedotASUNTORAKENTAMISEEN UUSIA TUULIA
Helsingin Seudun luottamushenkilöiden seminaari Hämeenlinnan Aulangolla 5.-6.9.2013 ASUNTORAKENTAMISEEN UUSIA TUULIA kehittämiseen ja Kruunuasunnot Oy:n/A-Kruunu Oy:n tulevaan toimintaan liittyviä ajatelmia
LisätiedotTalous ja omistajaohjaus
Talous ja omistajaohjaus Kaupunginvaltuuston perehdytyskoulutus 30.5.2017 Jukka Weisell Talouden kolme tasoa Oulun kaupunki: Liikelaitokset Rahastot Oulu-konserni: Tytäryhteisöt om. >50 % Osakkuusyhtiöt
LisätiedotYleishyödyllisten investointien rahoittaminen, ml. laajakaistahankkeet
Yleishyödyllisten investointien rahoittaminen, ml. laajakaistahankkeet Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Lokakuu 2018 Yleishyödyllisyys Yleishyödyllistä investointia voidaan tukea, jos siitä saatava hyöty
LisätiedotPorvoon sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen
Porvoon sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen Keskinäisten kiinteistöyhtiöiden taloudellinen mallinnus 2.3.2016 Johdanto Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy ( Inspira ) on tehnyt Porvoon kaupungin toimeksiannosta
LisätiedotVesihuoltotoiminnan yhtiöittäminen
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 286 Vesihuoltotoiminnan yhtiöittäminen Asianro 816/00.04.02/2015 Kaupunginjohtaja Ari Korhonen ja talousjohtaja Anna-Kristiina Järvi: Raision kaupunginvaltuusto päätti
LisätiedotSODAN JA RAUHAN KESKUS MUISTIN TUKISÄÄTIÖN JA SODAN JA RAUHAN KESKUS MUISTI OY:N TALOUSENNUSTEET
Kaupunginvaltuusto 22.5.2017 Liite 2 38 SODAN JA RAUHAN KESKUS MUISTIN TUKISÄÄTIÖN JA SODAN JA RAUHAN KESKUS MUISTI OY:N TALOUSENNUSTEET Sisällys 1. Sodan ja rauhan keskus Muistin tukisäätiön budjetti...
LisätiedotAjatus purkamisesta on esitelty rakennusvalvonnalle. Esteitä purkamisluvanmyöntämiselle ei ole havaittu.
Katuman päiväkoti Katuman päiväkoti on valmistunut vuonna 1979. Rakennusta on korjattu vuonna 2002 ja sen vesikatto on uusittu kokonaan. Päiväkotia ei ole suojeltu asemakaavalla, eikä se esiinny maakunnallisissa
LisätiedotPäästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille
SUOMEN ELFI OY KANNANOTTO Antti Koskelainen 1 (5) 1.8.2007 Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille 1. Pohjoismainen sähkö
LisätiedotEtkot & Jatkot. Art Pro
Etkot & Jatkot Art Pro Sisällys 1. Tervetuloa Kiasmaan 2. Taidetestaajien Kiasma-käynti 3. Etkot 4. Jatkot 5. Tutustu Kiasmaan 6. Seuraa meitä 7. Yhteystiedot 1. Tervetuloa Kiasmaan Art Pro -käynnillä
LisätiedotRobottilaakso - omistus ja hallinto. Esitys / Develor Productions Martin von Willebrand.
Robottilaakso - omistus ja hallinto Esitys / Develor Productions 14.11.2014 Martin von Willebrand 17.11.2014 www.hhpartners.fi Esittäytyminen Asianajaja, osakas, HH Partners Teknologiaryhmästä vastaava
LisätiedotTalouden kokonaistarkastelu 2013-2040 sisältää Uusi sairaala-investoinnin ja vanhan sairaalan realisoinnin. Ksshp Talousosasto 15.1.
Talouden kokonaistarkastelu 2013-2040 sisältää Uusi sairaala-investoinnin ja vanhan sairaalan realisoinnin Ksshp Talousosasto 15.1.2014 Tarkastelun tavoite Tarkastelussa on huomioitu pelkistettynä kaikki
LisätiedotPääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA
Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA 10. Yleissivistävä koulutus 34. Valtionosuus ja -avustus oppilaitosten ja päiväkotien perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) Momentille
LisätiedotSSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 13.2.2014 KLO 16:00 KIINTEISTÖT OYJ
SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 13.2.214 KLO 16: KIINTEISTÖT OYJ SSK-KONSERNIN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE VUODELTA 213 - Liikevaihto oli 662 (647) tuhatta euroa. - Liikevoitto 11 (58) tuhatta euroa -
LisätiedotToimintasuunnitelma TOIMINTAVUOSI 2015. Malliyhdistys Ry. Hallituksen ehdotus hyväksyttäväksi yhdistyksen vuosikokoukselle
Toimintasuunnitelma TOIMINTAVUOSI 2015 Hallituksen ehdotus hyväksyttäväksi yhdistyksen vuosikokoukselle Malliyhdistys Ry Puh. 040 123 4567 Y-tunnus 12345-6 Tiekatu 23 A 15 00120 PAIKKAKUNTA www.malliyhdistys.fi
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 23/2012 1 (5) Kaupunginhallitus Kaj/1 11.06.2012
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 23/2012 1 (5) 720 Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Mannerheimintie 13a:n osakkeiden osto Yleisradio Oy:ltä ja vastaava kaupungin maksuosuuden korotus päätti: 1 Oikeuttaa kiinteistöviraston
LisätiedotHuomioita kuntatalouden ohjauksesta Tanskassa
Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt Huomioita kuntatalouden ohjauksesta Tanskassa Taloustorstai 16.11.2017 Mikko Mehtonen Erityisasiantuntija TAUSTAT 5 700 000 VÄKILUKU 5 500
LisätiedotVUODEN 2008 TAIDE- JA KULTTUURILAITOSTEN TOIMINTA-AVUSTUKSET
VUODEN 2008 TAIDE- JA KULTTUURILAITOSTEN TOIMINTA-AVUSTUKSET Sivela 24.1.2008 Tilaajapäällikkö Tuula Martikainen: Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi 12.11.2007 kokouksessaan vuoden 2008 talousarvion.
Lisätiedot