Guggenheim Helsinki -arkkitehtuurikilpailun sisältökuvaus

Transkriptio

1 Guggenheim Helsinki -arkkitehtuurikilpailun sisältökuvaus Arkkitehtuurikilpailu Museohanke Järjestäjät Kilpailujärjestelyt Kilpailusivusto Kansainvälinen, avoin arkkitehtuurikilpailu, jonka tarkoituksena on valita suunnitelma Helsinkiin rakennettavaksi ehdotetulle Guggenheimmuseolle, avataan 4. kesäkuuta Kilpailun kesto on noin vuoden, ja se käydään kaksivaiheisena. Kilpailutöitä odotetaan niin nousevilta kuin tunnetuilta arkkitehdeiltä ja arkkitehtitiimeiltä eri puolilta maailmaa. Kilpailu on ensimmäinen Solomon R. Guggenheim -säätiön järjestämä avoin arkkitehtuurikilpailu. Guggenheim-säätiö tunnetaan museorakennustensa uraauurtavasta arkkitehtuurista. Solomon R. Guggenheim -säätiön Helsingin kaupungille syyskuussa 2013 esittelemä uusi ehdotus kuvaa Guggenheim Helsinkiä museona, joka järjestäisi ja esittelisi kansainvälisesti merkittäviä 1900-luvun ja 2000-luvun taiteen näyttelyitä ja keskittyisi lisäksi pohjoismaiseen taiteeseen ja arkkitehtuuriin. Museossa olisi esillä Guggenheim-säätiön ohjelmaan kuuluvia näyttelyitä, joita ei muuten kenties nähtäisi Suomessa lainkaan; vastaavasti museon suunnittelemat näyttelyt kiertäisivät muissa Guggenheim-museoissa ja muissa laitoksissa ympäri maailman. Ajan mittaan museolle on tarkoitus kartuttaa sen näyttelyohjelmaa peilaava pysyvä kokoelma. Helsingin sataman tuntumassa sijaitseva museo toimisi keskeisenä kohtaamispaikkana ja kulttuurikohteena kaupunkilaisille kautta vuoden sen lisäksi, että se olisi kärkikohde kaupungissa vieraileville ulkomaalaisille matkailijoille. Guggenheim Helsigin vuotuiseksi kävijämääräksi arvioidaan henkeä. Solomon R. Guggenheim -säätiö, yhteistyössä Helsingin kaupungin, Suomen valtion ja Suomen Arkkitehtiliiton (SAFA) kanssa. Malcolm Reading Consultants (UK),

2 Tuomaristo Mark Wigley, professori ja Columbian yliopiston arkkitehtuurin, suunnittelun ja rakennusperinnön koulutusohjelman dekaani (tuomariston puheenjohtaja) Mikko Aho, arkkitehti, virastopäällikkö, Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Jeanne Gang, perustaja ja arkkitehti, Studio Gang Architects Juan Herreros, professori ja perustaja, Estudio Herreros Anssi Lassila, osakas ja arkkitehti, OOPEAA Office for Peripheral Architecture Erkki Leppävuori, pääjohtaja, Teknologian tutkimuskeskus VTT Rainer Mahlamäki, professori, arkkitehti, Lahdelma & Mahlamäki Helena Säteri, ylijohtaja, ympäristöministeriö Nancy Spector, apulaisjohtaja ja Jennifer and David Stockman -pääkuraattori, Solomon R. Guggenheim -säätiö Yoshiharu Tsukamoto, perustaja ja arkkitehti, Atelier Bow- Wow Ritva Viljanen, apulaiskaupunginjohtaja, Helsingin kaupunki HUOM.: Guggenheim-säätiön johtaja Richard Armstrong osallistuu tuomariston työhön tarkkailijana ilman äänivaltaa. Kilpailun vaiheet 1. vaihe (kesäkuu marraskuu): anonyymi kilpailuvaihe, johon lähetetyt kilpailutyöt arvioidaan kaupunkikuvan, arkkitehtuurin, käytettävyyden, kestävyyden ja soveltuvuuden perusteella 2. vaihe (marraskuu kesäkuu): 2. vaiheeseen valitut kilpailijat kehittävät suunnitelmiaan edelleen, valmistaen yleismallin, tarkentaen rakentamisen yksityiskohtia, tiimin rakennetta ja palkkiopyyntöä; voittajan julkistaminen Projektin aikajana tammikuu 2011 tammikuu 2012 syyskuu 2013 tammikuu 2014 huhtikuu 2014 Alustava konsepti- ja kehitystutkimus käynnistetään Helsingin kaupungin pyynnöstä Säätiön alustava ehdotus esitellään Helsingin kaupungille Säätiön uudistettu ehdotus esitellään Helsingin kaupungille Helsingin kaupunki päättää varata tontin arkkitehtuurikilpailulle Guggenheim Helsingin Tukisäätiö perustetaan (kilpailun ja siihen liittyvien ohjelmien rahoittamista varten) 4. kesäkuuta 2014 Kilpailu avataan ja tuomariston jäsenet julkistetaan Helsingissä; 1. vaihe alkaa Kilpailu on avoin, ja siihen osallistutaan anonyymisti 10. syyskuuta vaiheen kilpailutöiden toimittamisen määräaika marraskuu 2014 maaliskuu 2015 kevät 2015 toukokuu 2015 kesäkuu 2015 Finalistit julkistetaan; 2. vaihe alkaa Finalistien kilpailutöiden toimittamisen määräaika Finalistien kilpailutöiden julkinen esittely Tuomariston työskentelyä Voittaja julkistetaan

3 Palkinnot Kilpailun voittajan palkintosumma on euroa. Viisi muuta finalistia saavat kukin euroa. Sijainti Uudelle museorakennukselle ehdotettu tontti sijaitsee Eteläsataman lounaisreunassa lähellä Etelärannan ja Laivasillankadun risteystä, Olympiaterminaalin vieressä. Kilpailualuetta rajaavat Kaartinkaupungin ja Ullanlinnan kaupunginosat, ja se on lähellä merkittäviä julkisia rakennuksia, puistotiloja ja kulttuurikohteita. Kilpailualueella on hyvät julkisen liikenteen yhteydet. Sijainti houkuttelisi myös jalankulkijoita ympäristön kaupoista ja ravintoloista. Kaupungin keskustan ja sataman välillä sijaitseva Guggenheim Helsinki -museo rikastuttaisi ympäristöään sosiaalisesti ja kaupunkikuvallisesti. Koko ja mittasuhteet Tontti: neliömetriä Rakennus: neliömetriä Näyttelytilat: neliömetriä (HUOM.: Galleriatila on suunnilleen samankokoinen kuin New Yorkin Solomon R. Guggenheim -museossa.) Projektin määritelty kokonaisala: Projektin määrittelemätön kokonaisala: Satamaterminaali: neliömetriä (ts. tietyille nimetyille museon toiminnoille osoitettu pinta-ala) neliömetriä eli 42 % bruttopinta-alasta (aulatilat, käytävätilat, WC-tilat, tekniset tilat, lastauslaiturit, porraskäytävät, väliseinät, rakenteet) neliömetriä [n neliöjalkaa] (HUOM.: Terminaali on valinnainen osatekijä. Lisätietoja jäljempänä Tilaohjelma -kohdassa.) Kestävyys ja paikalliset resurssit Kestävyys on keskeinen osa museon suunnitteluohjelmaa. Suunnitelman tulee täyttää vähintään LEED Gold -kestävyysstandardit. Guggenheim-säätiö kehottaa myös käyttämään inspiroivin ja innovatiivisin tavoin Suomen suurinta luonnonvaraa: puuta.

4 Tilaohjelma Projektin kustannusarvio Guggenheim Helsinki -museon tulee sisältää seuraavat tilat: Joustavat, toisiinsa yhteydessä olevat näyttelytilat, joita voidaan yhdistää tai jakaa tarpeen mukaan Ulkotiloja veistosten ja arkkitehtuuriaiheiden sijoittamista varten Suuri pilariton monitoimitila, jossa voidaan järjestää esityksiä, luentoja tai muita tapahtumia 275-paikkainen black box -tyyppinen esiintymistila/kokoustila, jossa voidaan järjestää konsertteja, elokuvaesityksiä, mediaesityksiä, kokouksia ja symposiumeja; tämän tulee sisältää liikuteltavat näyttämörakenteet ja istuimet säilytystiloineen, tarkkaamo, simultaanitulkkauskoppi, pukuhuoneet ja lämpiötila Joustava luokkahuone/laboratorio, jossa on multimediavalmiudet ja johon mahtuu n. 30 hengen ryhmä kerrallaan Museokauppa Ravintolapalvelut: Pohjakerroksessa 120-paikkainen kahvila/baari ja 55- paikkainen kansainvälisen tyylin ruokaravintola; lisäksi erilaisia ruoka- ja juomapisteitä ympäri rakennusta Naulakko, WC-tilat, ensiapuhuone Ilmastoitu kokoelmasäilytys tilapäisiä näyttelyjä varten Ilmastoidut purku- ja järjestelytilat sekä konservointi- ja valmistelutilat tilapäisiä näyttelyjä varten Toimistotiloja Esteettömyys: Kaikille kävijöille tulee taata esteetön pääsy museoon iästä ja kunnosta riippumatta Korkealaatuinen kansalaistila / ulkotila neliömetrin suuruinen matkustajaterminaali Makasiiniterminaalin korvaajaksi (Makasiiniterminaali purettaisiin uudisrakennuksen tieltä); tämä voi olla erillinen rakennus, tai se voidaan integroida museorakennukseen. HUOM.: Satamaterminaali ei ole oleellinen osa kilpailuohjelmaa; mikäli kilpailutyö sisältää satamaterminaalin, se ei saa vaikuttaa Guggenheim-museon toimintaan eikä projektin budjettiin. 130 miljoonaa euroa (ei sis. alv), johon sisältyy 100 miljoonaa euroa rakennuskustannuksiin 30 miljoonaa euroa epäsuoriin kustannuksiin (ei sisällä uuden satamaterminaalin ja sen infrastruktuurin kustannuksia) Rahoitus ja taloudelliset Guggenheim Helsinki olisi pitkän tähtäimen kansallinen investointi, jolla vaikutukset olisi laaja-alainen merkitys suomalaiselle yhteiskunnalle niin taloudellisesta, sosiaalisesta kuin kulttuurisesta näkökulmasta. Uudet palvelut ja matkailukohteet nostaisivat kaupungin ja maan kansainvälistä profiilia. Guggenheim-säätiön toteuttaman taustaselvityksen perusteella arvioidaan, että Guggenheim Helsinki -museossa vierailisi kävijää vuosittain. Guggenheim Helsingin vuosittaisten myönteisten taloudellisten vaikutusten on arvioitu olevan 41 miljoonaa euroa. Museo työllistäisi

5 suoraan yli sata ihmistä ja hankkeen epäsuorien työllisyysvaikutusten arvioidaan olevan työpaikkaa. Lisäksi hanke toisi Suomelle, Helsingille ja muille pääkaupunkiseudun kunnille noin kolmen miljoonan euron vuotuisen verohyödyn. Guggenheim Helsinki -museon rahoitus tulisi julkisista ja yksityisistä lähteistä. Museon toiminnan rakenne, Guggenheim Helsinki -museo täydentäisi Suomen ja Helsingin rikasta näyttelyt ja koulutus- taideperintöä ja kulttuuritarjontaa tarjoamalla uuden areenan toiminta suomalaisen taiteen ja kulttuurin laajamittaisemmalle esittelemiselle kansainvälisessä kontekstissa. Guggenheim Helsinki olisi itsenäinen laitos, joka ei liittyisi millään tavalla olemassa oleviin helsinkiläisiin museoihin tai järjestöihin. Museo tarjoaisi uusia mahdollisuuksia suomalaisille taiteilijoille saada töitään kansainvälisen yleisön nähtäville. Suomalaisilla taiteilijoilla olisi myös edustus hallintoelimissä ja erilaisissa toimikunnissa sekä museon toimintaan liittyvässä tuomaristotoiminnassa. Museon koulutustoiminta voisi rakentua Suomen erinomaisen koulutusjärjestelmän varaan ja tarjota laajasti koulutusmahdollisuuksia alueen lapsille ja aikuisille sekä myös ulkomaalaisille vieraille. Aikaa myöten museolle kertyisi peruskokoelma, joka heijastaa museon näyttelyprofiilia. Yhteystiedot Media: Jukka-Pekka Myllys, Miltton / jukka-pekka.myllys@miltton.fi Tina Vaz, Solomon R. Guggenheim -säätiö / tvaz@guggenheim.org Arkkitehdit: Jayne Broomhall, Malcolm Reading Consultants + 44 (0) / info@designguggenheimhelsinki.org