Länsiväylän (Kt 51) parantaminen Suomenojan eritasoliittymän kohdalla, Espoo 1.2T Tiesuunnitelma TIESUUNNITELMASELOSTUS

Transkriptio

1 TIESUUNNITELMASELOSTUS (23) 1 HANKKEEN TAUSTA, LÄHTÖKOHDAT JA PERUSTELUT Hankkeen lähtökohdat ja tavoitteet Hankkeen liittyminen muuhun suunnitteluun, kaavoitukseen ja rakentamiseen Tien nykytila ja ongelmat sekä arvio ongelmien kehittymisestä Aikaisemmat suunnitelmat ja päätökset ja niiden keskeinen sisältö Maankäyttö ja kaavoitus Ympäristö 7 2 SUUNNITTELUPROSESSIN KUVAUS 10 3 TIESUUNNITELMAN ESITTELY Tiejärjestelyt Kadut Teiden hallinnolliset järjestelyt Tekniset ratkaisut ja mitoitus Tieympäristön käsittelyn periaatteet ja laatutaso Haittojen torjumis- ja lieventämistoimenpiteet Erikoiskuljetusten ja vaarallisten aineiden kuljetusten reitit Hankkeen massatilanne, varamaan ottopaikat ja läjitysalueet 16 4 TUTKITUT VAIHTOEHDOT 16 5 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN (YVA) JA YLEISSUUNNITELMAN HUOMIOON OTTAMINEN TIESUUNNITELMASSA 17 6 TIESUUNNITELMAN VAIKUTUKSET Vaikutukset liikenteeseen Vaikutukset maankäyttöön ja kaavoitukseen Meluvaikutukset ja meluntorjunta Vaikutukset ilmanlaatuun Vaikutukset luontoon, kasvillisuuteen ja eläimistöön Vaikutukset maa-ainesvaroihin Vaikutukset maisemaan, taajamakuvaan ja kulttuuriarvoihin Estevaikutukset Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen Kiinteistövaikutukset Yhteiskuntatalous Rakentamisen aikaiset vaikutukset 21 7 HANKKEEN YHTEYDESSÄ RAKENNETTAVAT KADUT, LASKUOJAT SEKÄ JOHTOJEN JA LAITTEIDEN SIIRROT Kadut Laskuojat Johtojen ja laitteiden siirrot 21 8 HANKKEEN TOTEUTTAMISEN VAATIMAT LUVAT JA SOPIMUKSET Maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset luvat Maa-aineslain mukaiset luvat Haitta-ainepitoiset ja pilaantuneet maat 22 9 EHDOTUS TIESUUNNITELMAN HYVÄKSYMISEKSI JA JATKOTOIMENPITEIKSI Ehdotus suunnitelman hyväksymiseksi Jatkotoimenpiteet SUUNNITELMAN LAATIJAT JA YHTEYSHENKILÖT 23

2 TIESUUNNITELMASELOSTUS (23) 1 HANKKEEN TAUSTA, LÄHTÖKOHDAT JA PERUSTELUT 1.1 Hankkeen lähtökohdat ja tavoitteet Hankkeen lähtökohtana on suunnitella toimenpiteet, joilla kantatiellä 51 (Länsiväylä) olevan Suomenojan eritasoliittymän, sen läheisyydessä olevan katuverkon ja Finnoon kiertoliittymän liikenteellinen toimivuus turvataan metron tulemisen myötä lisääntyvän maankäytön edellyttämiin tarpeisiin. Katuverkko ja eritasoliittymä ovat jo nykyisin erittäin kuormittuneina ruuhka-aikoina. Eritasoliittymän ja sitä kautta Länsiväylän liikenteellinen toimivuus on tärkeintä, katuverkolla voidaan sallia ajoittaista ruuhkautumista tulevaisuudessakin. Kohteesta on vuonna 2011 valmistunut Espoon kaupungin teettämä yleissuunnitelma (Finnoonsolmun yleissuunnitelma), jossa on tarkasteltu liikenteen kehitys ja sen edellyttämät toimenpiteet eritasoliittymässä ja lähialueen katuverkolla. Laadittu tiesuunnitelma perustuu pääosin yleissuunnitelmassa tehtyihin toimenpide-esityksiin koskien alueen ensimmäisen vaiheen parantamistoimenpiteitä. Finnoon alueen suunnitellun maankäytön ollessa kokonaisuudessaan toteutunut edellytetään Finnoon kiertoliittymän kohdalla yleissuunnitelmassa esitettyjä eritasojärjestelyyn perustuvia toisen vaiheen parantamistoimenpiteitä. 1.2 Hankkeen liittyminen muuhun suunnitteluun, kaavoitukseen ja rakentamiseen Hanke liittyy läheisesti Espoon kaupungin maankäytön suunnitteluun ja kehittämiseen. Alueen liikennemääriin vaikuttaa keskeisesti Suomenojan jätevesipuhdistamon alueelle suunniteltu rakentaminen. Alueelle ollaan laatimassa osayleiskaavaa, jonka yhteydessä tehdään Finnoon visiotyötä. Visiotyö antaa suuntaviivoja alueen kaavoitukseen. Tässä tiesuunnitelmassa käytetyt maankäytön kehittymisennusteet sekä liikenne-ennusteet ovat osayleiskaavatyön mukaisia. Suomenojan eritasoliittymän välittömälle lähialueelle Espoonväylän (Finnoontie) varteen on lisäksi suunnitteilla useita uusia kaupan yksiköitä, jotka tulevat lisäämään liikennettä suunnittelualueella. Kaavamuutostyöt tällä alueella ovat valmistuneet ja Espoonväylän katusuunnitelmat sovitetaan tehtyihin kaavamuutoksiin. Kaavamuutoksia on käynnistymässä myös Martinsillantien itäpään korttelialueille kadun molemmilla puolilla. Tältä osin suunnitelmassa tarkastellut Martinsillantien toimenpiteet jäävät odottamaan kaavamuutosten etenemistä. Kuitinmäentien parantamishanke on vastikään valmistunut. Finnoon kiertoliittymän itäpuolella liitytään parannettuun katuosuuteen Finnoonristin liittymän kohdalla. Muita alueelle tekeillä olevia suunnitelmia ovat: Länsiväylän liikennejärjestelyjen tiesuunnitelma liittyen Länsimetroon, valmistunut 2012 o Suunnitelma sisältää joukkoliikenteen lisäkaistojen rakentamisen eritasoliittymien välille välillä Espoonlahdensolmu Matinsolmu. Lisäksi mm. Suomenojan kohdalle rakennetaan meluesteet. o n sisältö ei vaikuta merkittävästi Suomenojan eritasoliittymään. Liittymän kohdalla joukkoliikenne kulkee jatkossakin sillan alla nykyisten bussikaistojen kautta. Suomenlahdentien, Finnoonsillan ja Kaitaantien katusuunnitelmat o Finnonsillan katusuunnitelma liitetään eteläpäästään mainittuun katusuunnitelmaan

3 TIESUUNNITELMASELOSTUS (23) Finnoonlaaksontien katusuunnitelmat o Niittyrinteen ja Portin liittymäalueet Espoonväylältä liitetään mainittuihin katusuunnitelmiin. Suomalaistentien siirto o Suomalaistentien eteläpään siirto ja liittyminen Martinsillantiehen tarkastellaan alueen kaavamuutostyön yhteydessä. 1.3 Tien nykytila ja ongelmat sekä arvio ongelmien kehittymisestä Nykyinen tie- ja katuverkko Kantatie 51 (Länsiväylä) on Suomenojan eritasoliittymän kohdalla moottoritieluokaltaan taajamaseudun runkoväylä, jonka nopeusrajoitus on liittymän länsipuolella 100 km/h ja liittymän itäpuolella 80 km/h. Tie on 2+2 kaistainen ja liittymäalueella on bussikaistat, joilla on liittymäalueen pysäkit. Suomenojan eritasoliittymän rampeilla on yläpäässä liikennevalo-ohjatut liittymät risteävälle Finnoonsilta-nimiselle kadulle. Moottoritien ylittävällä risteyssillalla on nykyisin kolme kaistaa ja reunakivellä korotettu kevyen liikenteen väylä. Välittömästi ramppiliittymien pohjoispuolella on Finnoon kiertoliittymä. Liittymä on ns. turbomallinen 2-kaistainen kiertoliittymä, johon Finnoonsilta, Kuitinmäentie, Espoonväylä (Finnoontie) ja Martinsillantie liittyvät. Kadut ovat nykyisin kiertoliittymän läheisyydessä 2+2 kaistaisia. Martinsillantien ja Kuitinmäentien varella on molemmilla puolilla kevyen liikenteen väylät. Espoonväylällä jk- ja pp-tie on tien itäreunassa. Katujen suuntaiset kevyen liikenteen väylät risteävät kiertoliittymän alla.. Finnoon kiertoliittymä ja lähialueen katujärjestelyt on rakennettu vuonna Nykyiset sillat Suunnittelualueella on nykyisin viisi siltaa. Eritasoliittymäalueella Finnoonsilta-niminen katu ylittää Finnoon risteyssillalla Länsiväylän. Silta on 1960-luvulla rakennettu neljä aukkoinen teräsbetoninen jatkuva laattasilta. Finnoon kiertoliittymässä on neljä kevyen liikenteen alikulkukäytävää, joilla kevyt liikenne johdetaan kiertoliittymän alitse. Sillat on rakennettu vuonna Liikenne Tien alueellinen merkitys Kantatie 51 on yksi Helsinkiin johtavista säteittäisistä pääteistä. Se yhdistää läntisen Uudenmaan pääkaupunkiseutuun. Suunnittelualueen kohdalla tie on vilkas moottoritie (Länsiväylä). Se palvelee Espoon eteläisten kaupunginosien välisenä yhteytenä sekä yhteytenä Helsinkiin. Suomenojan eritasoliittymä liittää Espoon keskuksesta tulevan katuyhteyden (Espoonväylä) sekä Suomenojan alueen muun katuverkon Länsiväylään. Liikennemäärät ja liikenne-ennuste Länsiväylän nykyinen keskimääräinen arkivuorokausiliikennemäärä Suomenojan eritasoliittymän länsipuolella on noin ja liittymän itäpuolella noin ajoneuvoa vuorokaudessa (KAVL). Liikennemäärä Finnoonsillalla on nykyisin noin ajoneuvoa arkivuorokaudessa. Vilkkaimpia liikennesuuntia Finnoon kiertoliittymässä ovat Espoonväylä ( ajon/vrk) ja Kuitinmäentie ( ajon/vrk). Finnoonsilta ja Finnoon kiertoliittymä ruuhkautuvat jo nykyisin huipputuntien aikana. ssa käytetty liikenne-ennuste ja toimivuustarkastelut perustuvat pääosin vuonna 2011 valmistuneeseen kohteen yleissuunnitelmaan sekä Finnoon alueen tarkistettuun liikenne-ennusteeseen (Trafix 2012). Liikenne-ennuste vuodelle 2035 on tässä

4 TIESUUNNITELMASELOSTUS (23) suunnittelutyössä tarkennettu katuverkon nykyliikenteen ja maankäytön suunnittelutietojen perustella. Suunnittelualueen liikennemäärätiedot on esitettynä kuvassa 1. Kuva 1. nykyiset liikennemäärät (KAVL 2010) ja Liikenne-ennuste (KAVL 2035) Finnoonsolmu on keskeinen liikennettä palveleva solmupiste Länsiväylän ja ympäröivän kaupunkirakenteen välillä. Finnoonsolmun toimivuus heijastuu laajalle alueelle. Liikenne-ennusteen kysyntä (EMME-mallissa) osoittaa Finnoon risteyssillalle vuoden 2035 iltahuipputunnin aikana lähes 4000 ajoneuvon tuntiliikennemäärää, mikä on käytännössä mahdotonta huomioon ottaen eritasoliittymäalueen liikenteellinen välityskyky ja mahdollisuudet lisätä kapasiteettia. Yleissuunnitelmassa tehtiin siksi tarkentavia tarkasteluja Paramics- mikrosimulointiohjelmalla, joka ottaa liikenneverkon ruuhkautumisen huomioon ja reitittää ajoneuvoja dynaamisesti kuormittumisen mukaisesti. Tällöin saadaan realistisempi kuva liikenneverkon toimivuudesta ja ongelmapisteistä. Vuoden 2035 liikenne-ennusteen lisäksi on tässä suunnitelmassa esitettyjen ensimmäisen vaiheen parantamistoimenpiteiden toimivuutta tutkittu myös kasvattamalla nykytilanteen liikennettä erilaisilla kasvuprosenteilla ja niiden perusteella arvioitu kuinka pitkään esitetyt parantamistoimenpiteet riittävät turvaamaan alueen liikenteen toimivuuden. Tämä vaiheittainen tarkastelu on perusteltua, koska alueelle suunniteltu voimakas maankäytön lisääntyminen ei tapahdu yhdellä kertaa vaan asteittain rakentuen. Lähtökohtana suunnittelussa on ollut eritasoliittymän ja kiertoliittymän toimivuus siten, että eritasoliittymän silta ja rampit eivät saa ruuhkautua Länsiväylälle. Kevyt liikenne Kevyen liikenteen yhteydet ovat alueella hyvät. Kaikkien katujen varsilla on erilliset kevyen liikenteen väylät. Kaksitasoisen kiertoliittymän alin kerros on varattu kevyen liikenteen käyttöön ja yhteydet joka suuntaan ja bussipysäkeille ovat sujuvat kiertoliittymän kautta. Joukkoliikenne Suunnittelualueen läpi kulkee useita Espoon sisäisiä linjoja että seutulinjoja. Suomenojan eritasoliittymän alue on suosittu vaihtopaikka linjalta toiselle. Sisäisistä linjoista 12,13,14 ja 43 kulkevat Finnoon kiertoliittymän kautta katuverkolla. Seutulinjoista 154,156,158,160 sekä 160 K kulkevat pohjoisesta ja idästä kiertoliittymän kautta Länsiväylälle. Lisäksi eritasoliittymää käyttävät Hannuksentietä pitkin kulkevat sisäiset linjat 2 ja 3 sekä seutulinjat 143, 145 ja 504.

5 TIESUUNNITELMASELOSTUS (23) Länsimetron aloitettua liikennöinnin suurin osa Etelä-Espoon seutulinjoista korvataan metron liityntäliikenteen linjoilla. Metron päättyessä Matinkylään Finnoon kiertoliittymää käyttää suunnitelmien mukaan kolme uutta liityntälinjaa, joiden reitti kulkee Kuitinmäentien kautta Matinkylään. Sisäisistä linjoista liikennöintiä jatkavat nykyiset linjat 14 ja 43. Länsiväylän kautta Matinkylän metroasemalla liikennöi länsisuunnasta lisäksi kuusi liityntälinjaa. Erikoiskuljetukset Erikoiskuljetusten pääreitti suunnittelualueella kulkee reittiä Espoonväylä-Kuitinmäentie- Piispanportti-Piispanpiha-Piispansilta. Kaitaantien uuden yhteyden toteuduttua mahdollistuu myös reitin Espoonväylä-Finnoonsilta-Kaitaantie reitin käyttäminen erikoiskuljetusreittinä. Suomenojalla on tavoitteena erikoiskuljetusten osalta 7x7m. 1.4 Aikaisemmat suunnitelmat ja päätökset ja niiden keskeinen sisältö Aikaisemmat suunnitelmat, lausunnot ja päätökset Espoon kaupunki on pyytänyt Uudenmaan Ely - keskukselta suunnittelulupaa tiesuunnitelman laatimiseen Suomenojan eritasoliittymäalueen järjestelyistä. Suunnittelusopimus kaupungin ja Ely-keskuksen välillä on allekirjoitettu n lähtökohtana toimii Espoon kaupungin toimeksiannosta laadittu Finnoonsolmun yleissuunnitelma vuodelta Laadittu yleissuunnitelma käsittelee pääosin Espoon katuverkkoa, eikä sitä ole käsitelty maantielain mukaisesti. Suoranaisesti maanteihin kohdistuvia toimenpiteitä on esitetty Suomenojan eritasoliittymän Länsiväylältä poistuvien ramppien kaistajärjestelyihin katuliittymään noustaessa. Laaditusta yleissuunnitelasta ei ole pyydetty sidosryhmiltä lausuntoja. Espoon kaupunki on päättänyt laatia yleissuunnitelman pohjalta alueen tie- ja katusuunnitelmat. 1.5 Maankäyttö ja kaavoitus Nykyinen maankäyttö Suunnitellut eritasoliittymän ramppijärjestelyt ja eritasoliittymän jalankululle tarkoitetut pysäkkiyhteydet sijoittuvat tiealueelle. Suunnitellut kadut ja niiden varsien jalankulku- ja pyöräilytiet sijoittuvat nykyisille katualueille. Suunniteltavien väylien ympärillä on pääosin liike- ja toimistorakennusten korttelialueita. Suunnittelualueen pohjoisosassa Espoonväylän varrella on lisäksi teollisuus-, varasto ja toimistorakennusten alueita sekä pientalojen asuntokortteleita. Martinsillantien pohjoispuolella on lisäksi yleisten rakennusten korttelialue, jossa toimii päiväkoti ja koulu. Alueen maanomistus on esitetty kuvassa 2. Maakuntakaava Ympäristöministeriö on vahvistanut suunnittelualueella voimassa olevan maakuntakaavan. Kaavassa suunnitelma-alue on taajamatoimintojen aluetta. Länsiväylä on merkitty kaavaan moottoriväylänä. Viheryhteyttä osoittava merkintä kulkee alueen itäpuolella etelä- pohjois-suuntaisesti

6 TIESUUNNITELMASELOSTUS (23) Kuva 2. Maanomistus tai luovutettu hallintaoikeus Yleiskaava Espoon kaupunginvaltuusto on hyväksynyt suunnittelualueella voimassa olevan Espoon eteläosien yleiskaavan. Kaavassa alue on esitetty voimassaolevien asemakaavojen mukaisena: Länsiväylä on esitetty moottoritienä ja Suomenojan liittymä on esitetty eritasoliittymänä. Suunnittelualueen kadut ovat kaksiajorataisia pääkatuja. Ympäröivät korttelialueita on esitetty nykyisen käyttötarkoituksen mukaisina. Asemakaavoitus Suomenojan eritasoliittymän ympäristö on kokonaan asemakaavoitettu. Länsiväylälle ja Suomenojan eritasoliittymälle on osoitettu maanteille tarkoitettu liikennealue (LT). Finnoonsilta, Espoonväylä, Martinsillantie ja Kuitinmäentie on kaavoitettu katualueiksi. Eritasoliittymän lounaisneljänneksessä on luonnonmukaisena hoidettava puistoalue. Finnoon kiertoliittymän ympärillä on kapeita suojaviheralueita. Korttelialueet on pääosin osoitettu liike- ja toimistorakennuksille sekä teollisuus-, varasto- ja toimistorakennuksille. Pientalojen asuntokortteleita on suunnittelualueen pohjoisosassa Espoonväylän länsipuolella sekä Martinsillantien pohjoispuolella, jossa on myös koulurakennusten korttelialue. Nykyinen asemakaavatilanne on esitetty tiesuunnitelman liiteasiakirjassa 1.7T-1. Käynnissä oleva kaavoitustyö Espoon kaupunki on laatimassa suunnittelualuetta koskevia asemakaavamuutoksia seuraavissa kohteissa: Finnoo-Hannus, : Finnoonkeskus, käsittäen tulevan metroaseman läheiset asuin- ja työpaikkakorttelit palveluineen ja virkistysalueineen

7 TIESUUNNITELMASELOSTUS (23) 1.6 Ympäristö Yli-Suomenoja (430614): tilaa vievän erikoiskaupan kehittäminen ja alueen sisäisen liikenneverkon rakentaminen Lisäksi vireillä on asemakaavahanke (430903) koskien kortteleita ja sekä liittymäjärjestelyjä Martinsillantielle. Muutosalueet on esitetty tiesuunnitelman liiteasiakirjassa 1.7T-1. Asemakaava-alueiden rajat on esitetty myös suunnitelmakartoilla. Maisema, taajama/maisemakuva Suunnittelualue sijoittuu pienteollisuuden/kaupan alueen ja omakotialueen rajapintaan sekä Länsiväylän ja sen eritasoliittymän ylittävälle osuudelle. Finnoontien ja Kuitinmäentien kiertoliittymä ympäristöineen on rakennettu hiljattain, ja niiden kasvillisuus on nuorta ja hyväkuntoista. Samoin pinnoitteet ovat korkeatasoisia ja ja hyväkuntoisia. Kaupunkirakenne suunnittelualueen ympäristössä on tiivistä. Suunnittelualueen pohjoisosassa Espoonväylän länsipuolella sijaitsee tiivis pientaloalue, itäpuolella on työpaikkavaltainen alue kookkaine pienteollisuus- ja myymälärakennuksineen ja pysäköintikenttineen. Pienteollisuusalueella on meneillään katujärjestelyiden uusiminen. Alueen eteläosassa Länsiväylän toisella puolella on pienteollisuuden ja kaupan alue. Myös täällä katujärjestelyitä ollaan uusimassa. Kulttuuriperintö ja -arvot Suunnittelualueen läheisyydessä ei sijaitse muinaisjäännöksiä eikä kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia tai muita kohteita. Luontokohteet, kasvillisuus ja eläimistö Suunnittelualueella tai sen vaikutusalueella ei sijaitse arvokkaita luontokohteita. Suojelualueet Suunnittelualueella tai sen vaikutusalueella ei ole Natura 2000 kohteita eikä muita suojelualueita. Pohjavedet Suunnittelualue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue on suunnittelualueen koillispuolella sijaitseva Puolarmetsän (luokka I, tunnus ) vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue. Lähimmillään alue sijaitsee noin 300 metrin etäisyydellä suunnittelualueesta. Melun nykytilanne Nykytilanteessa suunnittelualueella päiväajan ohjearvon 55 db ylittävä meluvyöhyke ulottuu noin metrin etäisyydelle Finnoontiestä ja Martinsillantiestä sekä noin metrin etäisyydelle Länsiväylästä (kt51). Voimakkaan melun, yli 65 db vyöhyke ulottuu noin 20 metrin etäisyydelle Finnoontiestä sekä noin metrin etäisyydelle Länsiväylästä (kt51). Päiväajan ohjearvo 55 db ylittyy nykytilanteessa suunnittelualueella useiden asuinrakennusten piha-alueilla. Huonoin melutilanne on Suomenojan eritasoliittymän lounaispuolella olevien asuinrakennusten piha-alueilla sekä Espoonväylän länsipuolella Suomalaisten kujan varrella olevien asuinrakennusten piha-alueilla. Voimakkaan melun, yli 65 db vyöhyke ulottuu Suomenojan eritasoliittymän lounaispuolella olevien sekä Finnoontien länsipuolella Suomalaisten kujan varrella olevien asuinrakennusten piha-alueille.

8 TIESUUNNITELMASELOSTUS (23) Nykytilanteen meluvyöhykkeet on esitetty meluvyöhykekartalla tiesuunnitelman osassa C 16T Maa- ja kallioperä Eritasoliittymän kohdalla Länsiväylä sijoittuu kovapohjaisten alueiden väliselle matalalle pehmeikölle. Pehmeikkö ulottuu myös rampin R3 alueelle. Espoonväylä, Martinsillantie ja Kuitinmäentie suunnittelualueella sijoittuvat pääosin kitkamaa- tai kalliopohjaisille alueille. Vuoden 1964 rakennussuunnitelman mukaan Länsiväylä ja ramppi 3 on perustettu massanvaihdon varaan sen aikaisilla sijainneillaan. Vuoden 1993 muutossuunnitelman mukaan ramppi R3 muutosalueella on alkuosaltaan perustettu pääosin massanvaihtoon liittyvän pilaristabiloinnin varaan. Rampin yläpäässä pohjavahvistuksena on käytetty vastapengertä ja pengerpaalutusta, jotka liittyvät myös aikaisemman vaiheen massanvaihtoon. Haitta-ainepitoiset ja pilaantuneet maat Suunnittelualueen läheisyydessä on tiedossa 9 kohdetta, joiden maaperään on saattanut päästä haitta-aineita. (Kuva 3). n tiedot perustuvat valtion ympäristöhallinnon ylläpitämään maaperän tilan tietojärjestelmään (MATTI-järjestelmä), Espoon ympäristökeskuksen julkaisuun Espoon pilaantuneet maa-alueet, Menettelytavat kaupunkisuunnittelussa, rakentamisessa ja maankäytössä sekä Espoon ympäristökeskukselta saatuihin tietoihin. Suunnittelualueen haitta-ainepitoisista ja pilaantuneista maa-alueista ei ole tehty erillistä selvitystä tiesuunnitelman laatimisen yhteydessä. Kuva 3. Suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsevat kohteet.

9 TIESUUNNITELMASELOSTUS (23) Kohteet luokiteltiin ympäristöhallinnon ryhmityksen (4 lajia) mukaisesti (Taulukko 1). Taulukko 1. Kohdetiedot. Kohteista 3, 4 ja 5 jäävät varsinaisen suunnittelualueen ulkopuolelle. Tie- tai katualueeseen rajautuu kohteiden sijaintikiinteistöistä nrot 1, 2, 6, 7, 8 ja 9. Tiedossa olevien kohteiden ja niistä olevien tietojen perusteella ainoastaan kohteilla 1 ja 8 arvioidaan voivan olla vaikutusta suunnittelualueeseen. Näiden kohdalla suositellaan tehtäväksi tarkempi selvitys, jossa selvitetään ainakin kohteissa mahdollisesti olevien haitta-aineita sisältävien maa-ainesten sijainti sekä maanalaisten öljysäiliöiden ja öljynerotuskaivojen nykyiset ja mahdolliset entiset sijainnit. Tämän lisäksi on huomioitava, että ympäristöhallinnon maaperän tilan tietojärjestelmässä voi olla puutteita, eikä kaikkia haitta-ainepitoisia tai pilaantuneista maa-alueita ole merkitty järjestelmään.

10 TIESUUNNITELMASELOSTUS (23) 2 SUUNNITTELUPROSESSIN KUVAUS perustuu Finnoonsolmun kiertoliittymästä tehtyyn yleissuunnitelmaan. Suunnitelma valmistui vuonna 2011 ja se on laadittu Espoon kaupungin toimeksiannosta. Yleissuunnitelma koskee pääosin kiertoliittymää ja siihen liittyvien katujen järjestelyjä. Kiertoliittymän ja katujärjestelyjen toimivuus vaikuttaa oleellisesti myös Suomenojan eritasoliittymän toimivuuteen. Siksi yleissuunnitelmassa on tarkasteltu myös eritasoliittymän rampeille kohdistuvia parantamistoimenpiteitä, joita laadittu tiesuunnitelma koskee. n laadinnan yhteydessä on tarkasteltu myös koko suunnittelualueen katujärjestelyt, vaikka maantielain mukainen tiesuunnitelma koskeekin vain lyhyttä jaksoa kantatietä 51 (Länsiväylä) sekä eritasoliittymän ramppeja. Katujärjestelyt hyväksytään Espoon kaupungin toimesta rakennuslain mukaista käsittelyä noudattaen. Suunnittelun aloittamisesta on kuulutettu maantielain 2 :n mukaisesti (liiteasiakirja 1.6T-1). Suunnitelmaa koskevista ratkaisuista on päätetty hankeryhmässä, johon on kuulunut edustajia Espoon kaupungilta, Uudenmaan ELY-keskuksesta, Helsingin seudun ympäristö/ vesihuollosta ja hankkeen suunnittelukonsultilta. Hankeryhmässä käsitellyistä asioista tiedotettiin lisäksi myös Helsingin seudun liikenteen (HSL) edustajia. Hankeryhmä kokoontui noin 2 kuukauden välein. luonnosta esiteltiin avoimessa yleisötilaisuudessa Yleisötilaisuuden kuulutus on liiteasiakirjana 1.6T-2.1. Yleisötilaisuudessa on ollut mahdollista antaa palautetta suoraan suunnittelijoille. Jaossa on myös ollut erillinen palautelomake mielipiteiden esittämistä varten. Saatu palaute ja muut esille tulleet asiat on käsitelty hankeryhmässä. Saatu palaute on esitetty liiteasiakirjassa 1.6T-2.3. Suunnittelun aikana on oltu yhteydessä suunnittelualueella sijaitsevien johtojen ja laitteiden omistajien kanssa. Suunnitelmien liikenneturvallisuustarkastus tehtiin kaksivaiheisena. n laatimisen alussa tarkasteltiin ensin yleissuunnitelman toimenpiteiden liikenneturvallisuus ja loppuvaiheessa tarkastus uusittiin tiesuunnitelmaluonnokselle. Tarkastuksessa esille nousseet asiat käsiteltiin ja jatkotoimenpiteet sovittiin hankeryhmässä.

11 TIESUUNNITELMASELOSTUS (23) 3 TIESUUNNITELMAN ESITTELY 3.1 Tiejärjestelyt 3.2 Kadut Tiejärjestelyt on esitetty suunnitelmakartalla 3T-1 ja pituusleikkauksissa osassa 5T. Eritasoliittymä Suomenojan eritasoliittymä säilyy perustyypiltään nykyisen kaltaisena. Eteläpuolella ramppien yläpäähän on suunniteltu lisäkaistoja kääntyville liikennevirroille. Lisäksi nykyistä Helsingin suunnan rampin ja bussirampin liittymää on parannettu lisäämällä liittymiskaista bussirampin kylkeen. Tämä edellyttää ramppijärjestelyn jatkamista nykyisestä itään päin siirtämällä rampin nokkakohtaa. Lännestä nousevalle silmukkarampille R1 rakennetaan yläpäähän yksi kaista kummallekin kääntymissuunnalle. Idän suuntaan lähtevälle rampille R2 kääntyminen kadulta (Finnoonsilta) pohjoisen suunnasta on suunniteltu kaksikaistaisena. Myös kadulta etelän suunnasta kääntyville on rampin yläpäässä oma kaista. Lisäkaistat lopetetaan ennen rampin liittymistä bussiramppiin. Jalankulkuyhteys moottoritien bussipysäkille johdetaan ramppien väliin sijoittuvalla jalankulkutiellä (J1) ja rampin 2 yläpään suojatiejärjestelyllä. Ramppien liittymä kadulle on liikennevalo-ohjattu. Nykyinen alikulkukäytävä on alikulkukorkeudeltaan ja varusteiltaan puutteellinen. Risteämisen järjestäminen eritasossa vaatisi uuden alikulkukäytävän rakentamisen. Ahdas tila ja vaikeat korkeuserot johtaisivat rakenteiltaan kalliiseen ratkaisuun sekä kevyen liikenteen ohjearvoista tinkimiseen. Koska Länsiväylän pysäkin käyttäjämäärät tulevat lähitulevaisuudessa merkittävästi pienentymään (Länsimetron vaikutus joukkoliikenteen linjoihin), päädyttiin suunnitelmassa esitettyyn tasoylitykseen valoohjatussa ramppiliittymässä. Pohjoispuolella Helsingin suunnasta nousevalle rampille R3 rakennetaan yläpäähän kaksi kääntyvää kaistaa molemmille kääntymissuunnille. Toimenpiteet on suunniteltu tehtävän siten, että kaistajärjestelyt eivät ulotu nykyiseen rampin erkanemiskohtaan asti ja bussiramppi säilyy nykyisellään. Tasoliittymä rampin yläpäässä on liikennevaloohjattu. Länteen suuntautuvalle rampille ei esitetä toimenpiteitä. Päätie (kt51) Päätie säilyy eritasoliittymäalueella nykyisellään, lukuun ottamatta eteläpuolen rampin liittymiskaistajärjestelyä, jossa rampin nokka siirtyy nykyistä idemmäksi. Myöskään erillisenä tehdyssä tiesuunnitelmassa kantatien 51 tiejärjestelyistä liittyen Länsimetroon (2012) ei ole esitetty toimenpiteitä Suomenojan eritasoliittymän alueella. Kadut on esitetty suunnitelmakartalla 3T-1 ja pituusleikkauksissa osassa 6.1T. Suunnitelutyössä on tarkasteltu toimenpiteitä neljälle alueen pääkadulle: Finnoonsilta, Espoonväylä (Finnoontie), Martinsillantie ja Kuitinmäentie. Toimenpiteinä on lisäkaistojen toteuttamista sekä kaikille katusuunnille, että niitä yhdistävälle kiertoliittymälle (Finnoonsolmu). Tähän tiesuunnitelmaan on suunnitelluista kaduista sisällytetty tarkemmin Finnoonsillan (K1) toimenpiteitä. Muiden tarkasteltujen katujen osalta toimenpiteitä ja hallinnollisia katusuunnitelmia vielä tarkennetaan. 3.3 Teiden hallinnolliset järjestelyt ei muuta nykyisten teiden hallinnollisia luokituksia. Rampit ovat hallinnolliselta luokaltaan maanteitä. Eteläpuolen bussipysäkille suunniteltu uusi jalankulkuyhteys on osa kantatietä 51. Muilta osin suunnitellut järjestelyt ovat hallinnolliselta luokaltaan katuja.

12 TIESUUNNITELMASELOSTUS (23) 3.4 Tekniset ratkaisut ja mitoitus Väylien mitoitus Mitoitusnopeus Kantatien 51 (Länsiväylä) mitoitusnopeutena on 100 km/h. Nopeusrajoitus Finnoon risteyssillan länsipuolella on nykyisin 100 km/h ja itäpuolella 80 km/h. Ramppien mitoitusnopeutena on käytetty: - Ramppi 1 (silmukkaramppi) 40 km/h - Rampit 2 ja 3 60 km/h - Bussiramppi R11 80 km/h Suunnitelma-alueen katujen mitoitusnopeutena on 50 km/h. Teiden poikkileikkaukset Länsiväylä on kaksiajoratainen väylä, jonka eteläisellä ajoradalla on Suomenojan eritasoliittymä-alueella 2 kaistaa ja ramppiliittymästä itään 3 kaistaa. Pohjoispuolen ajorata on 2- kaistainen. Keskialueen leveys on 4,5 m.. Yleisten teiden poikkileikkausmitat ovat seuraavat: Kt 51: 3+3 kaistainen osuus 2 x 13,75/10,50 AB +kk 4,5 m Kt 51: 2+2 kaistainen osuus 2 x 11,75/7,50 AB +kk 4,5 m Rampit : 6,5/4,5AB, ramppien yläpäässä kaistaleveytenä on 3,5 m. Kevyen liikenteen pysäkkiyhteys J1 on päällysteleveydeltään 3 m. Väylien peruspoikkileikkaukset ovat osissa 4T(maantiet) ja 6.1T(kadut). Kevyen liikenteen pituuskaltevuudet Kevyen liikenteen pysäkkiyhteydellä J1 pituuskaltevuus on suurimmillaan 5 %. Myös katujen kevyen liikenteen väylien pituuskaltevuudet ovat pääsääntöisesti alle viiden prosentin. Liikenteenohjaus Liikenteen ohjaus Kiinteä viitoitus on esitetty liikenteenohjauksen yleiskartassa osassa 12T-1. Opastuksen periaatteet ja kohdevalinnat on sovittu Espoon kaupungin ja Ely- keskuksen edustajien kanssa. Seuraavassa suunnitteluvaiheessa tulee tarkistaa sen hetkinen viitoitustilanne ja mahdolliset muutostarpeet suunnitelmaan. Suunnittelualueen tasoliittymät varustetaan liikennevalo-ohjauksella. Liikennevaloohjausten suunnitelmat tarkennetaan rakennussuunnitelmavaiheessa. Tie- ja katuvalaistus Kantatien 51 ramppien R2 ja R3 nykyinen valaistus uusitaan koko ramppien pituudelta ja rampin R1 paaluväliltä sekä rampin R11 paaluväliltä Valaistusluokka on AL4a. Valolajina on suurpainenatrium ja valaistustyyppi on poikkileikkauksesta riippuen joko 2-rivinen reunasijoitus tai 1-rivinen reunasijoitus myötäävin metallipylväin. Ramppien R3 ja R11 valaistusta suunnitellessa on huomioitava kantatien yli menevät voimalinjat.

13 TIESUUNNITELMASELOSTUS (23) Erillisen kevyen liikenteen väylän valaistusluokka on K4. Valolajina on suurpainenatrium ja valaistustyyppinä yksirivinen reunasijoitus. Finnoonsillan (K1) valaistus uusitaan paaluväliltä , valaistusluokka on AL4a. Valolajina käytetään suurpainenatriumia. Valaistustyyppi on poikkileikkauksesta riippuen joko 2-rivinen keskikaista-asennus tai 2-rivinen keskikaista-asennus sekä 1-rivinen reunasijoitus jäykin metallipylväin, malli Espoo. Osa Finnoonsillan kevyen liikenteen väylistä on valaistu erikseen. Nykyinen erillinen kevyen liikenteen valaistus säilyy. Finnoonsillan (K1) pylväät varsineen maalataan värillä RAL Maalaustapa polyesteripulverimaalaus sinkkifosfatointipohjakäsittelyllä kuten Östra Stål Combicoat. Valmistajan tulee antaa maalaukselle 10 vuoden takuu. Katujen valaisimissa käytettävien lamppujen tulee olla tyyppiä Aura Light Sodiette tai vastaavia (käyttöikä 48000h.) Eri valaistustavat ja -tyypit, valaistusluokat, valolajit sekä pylvästyypit ja asennuskorkeudet on esitetty tarkemmin valaistuksen yleiskartan 11T-1 taulukossa. Teiden ja katujen valaisimen asennuskorkeuden enimmäisarvo ja Tievalaistuksen suunnitteluohjeen (TIEH ) mukaiset laskennalliset hoitokustannukset (KL) on esitetty valaistuksen yleiskartan 11T-1 taulukossa. Sillat Nykyinen Finnån risteyssilta (S1) peruskorjataan ja siltaa levennetään n. 13 metriä. Silta on tyypiltään teräsbetoninen jatkuva laattasilta. Sillan tiedot on koottu siltataulukkoon piirustusnumero 7.3T-1. Kuivatuksen periaatteet Kuivatuksen periaatteet on esitetty piirustuksessa 6.2T-1. Länsiväylän ramppien pintakuivatus hoidetaan pääasiassa avo-ojin. Rampin R3 rinnalla kulkevaa sivuojaa siirretään ja vedet johdetaan sitä myöten Kuitinmäentien sadevesiviemäröintiin. Ojaan vesiä eteläpuolelta tuovia rumpuja jatketaan. Katujen kuivatus hoidetaan sadevesiviemäreillä nykyisiin uomiin. Alikulkusiltojen kuivatus toteutetaan painovoimaisella sadevesiviemäröinnillä. Erillisten kevyen liikenteen väylien kuivatus hoidetaan avo-ojin. Rakenteellinen mitoitus Eritasoliittymän ramppien tierakenteiden rakenteellinen mitoitus on tehty Tiehallinnon Tierakenteen Suunnittelu -ohjeen (TIEH ) mukaisesti. Mitoitus on tehty kuormituskestävyyden suhteen sallitun laskennallisen routanousun perusteella Katujen ja kevyen liikenteen väylien rakenteellinen mitoitus on tehty Espoon kaupungin Kadun päällysrakenteen mitoitusohjeen mukaisesti. Rakenteiden kokonaispaksuus vaihtelee pohjamaan mukaan. Pohjanvahvistukset Eritasoliittymä Ramppi R2 perustetaan massanvaihdon varaan plv Massanvaihto liittyy loppuosaltaan R11 massanvaihtoon. Ramppi R11 perustetaan plv olemassa olevan massanvaihdon varaan. Plv nykyistä massanvaihtoa levennetään. Plv ja ramppi ja rakenteen levennysosa perustetaan massanvaihdon varaan. Plv ja levennys perustetaan pilaristabiloinnille. Putkilinjojen kohdilla plv ja rakennetaan

14 TIESUUNNITELMASELOSTUS (23) paalulaatat, joiden varaan ramppi perustetaan. Ramppi R3 perustetaan plv nykyiselle pilaristabiloinnille, jota levennetään pohjoispuolelle uudella pilaristabiloinnilla. Plv uusi pilarointi on tehtävä nykyisen vastapenkereen läpi. Plv perustetaan paalutetulla pengerlaatalla, joka ulotetaan myös nykyisen pengerpaalutuksen alueelle. Pengerlaatan rakentaminen edellyttää työaikaista tuentaa ja työnaikaisia liikennejärjestelyjä. Finnoonsilta Kadun K1 Finnoonsilta levennys perustetaan plv paalulaatalla, joka liittyy rampin R3 laattaan. Plv levennys perustetaan massanvaihdolle. Paalulaatan ja massanvaihdon rakentaminen edellyttää työnaikaisia tuentoja ja liikennejärjestelyjä. Taulukko 2 Väyläkohtaiset pohjanvahvistustavat. Väylä Paaluväli Pohjanvahvistus Huom R Massanvaihto R Pilaristabilointi oikea reuna Pilaristabilointi oikea reuna, vastapenkereen läpi Pengerlaatta oikea reuna, nyk. pengerpaalutus R Massanvaihto oikea reuna, nyk. mvk:n levennys Massanvaihto oikea reuna, pengerlevenn. alle Paalulaatta Jäteviemäri ja vesijohto Massanvaihto oikea reuna, pengerlevenn. alle Pilaristabilointi oikea reuna Paalulaatta Kaasujohdot Pilaristabilointi oikea reuna K Pengerlaatta oikea reuna, pengerlevenn. alle Sillat Massanvaihto oikea reuna, pengerlevenn. alle S1 Finnoon risteyssilta perustetaan tukien T1 ja T2 osalta anturoilla kallion tai maanvaraan. Tuet T3-T5 perustetaan porapaaluilla. Maatukien T1 ja T5 rakentaminen edellyttää työnaikaisia tuentoja nykyisen sillan ja väylän reunaan. Yli 2 m syvät anturakaivannot tukien T2-T4 kohdalla on myös tehtävä tuettuna. Kaivantoja suunniteltaessa on otettava huomioon nykyisen sillan ja sen tulopenkereiden vakavuus. 3.5 Tieympäristön käsittelyn periaatteet ja laatutaso Väyläarkkitehtuurin periaatteet Länsiväylän osalta väyläarkkitehtuuri on vähäeleistä mukaillen ympäröiviä maastonmuotoja ja maisematiloja. Uusien ramppijärjestelyjen aiheuttamat muutokset sovitetaan nykyiseen ympäristöön lähinnä maisemavaurioiden korjaamisella, samoin kuin uuden, nykyistä väylää leventävän sillan tuomat muutokset. Istutukset ovat täydennysistutuksia. Katujen parantamisen yhteydessä uusitaan suuri osa nykyisistä istutuksista. Uusiminen tehdään suunnittelualueen tuoreen rakentamisen yhteydessä sovittujen periaatteiden mukaisesti. Tieympäristön viimeistely Länsiväylällä toimenpiteet sijoittuvat rampeille R1, R11, R2 ja R3, itse väylä ja ramppi R4 säilyvät ennallaan. Ramppien uusimisen yhteydessä niiden linjaukset ja leveys muuttuvat hieman. Näiden muutosten vaikutukset ovat maisemallisesti pienet, ja ne korjataan nurmetuksella. Rampin R2 varrella nykyistä puustoa täydennetään muutamalla yksittäispuulla. Rampin R3 pohjoispuolelle istutetaan puurivi optiseksi ohjaukseksi. Kevyen

15 TIESUUNNITELMASELOSTUS (23) liikenteen ympäristöön tehdään kiveyksiä. Finnoon risteyssillan siltapaikka ja luiskat viimeistellään kaupunkiympäristöön sopiviksi. Finnoonsillan ympäristö viimeistellään kaupunkiympäristöön soveltuvilla kiveyksillä sekä puu- ja pensasistutuksilla. Kiveykset uusitaan nykyisen mallin mukaan. Finnoonsilta liittyy eteläpäässä uuden Finnoon alueen maisemalliseen ilmeeseen. Koko suunnittelualueella valtatien ja muiden väylien sisä- ja ulkoluiskat ja ramppialueet tasataan ja nurmetetaan tai istutetaan. Väylien ympäristön viimeistely on esitetty suunnitelmakartalla 7T-1. Katujen osalta viimeistely on esitetty erikseen laadituilla katusuunnitelmakartoilla. Istutukset ja metsitys Puuistutuksiin käytetään kotimaisia puulajeja (koivu, tervaleppä, pihlaja, lehmus ja mänty). Pensasistutukset tehdään nykytilanteessa käytetyillä pensaslajeilla. Nurmetus ja niityt Suunnitelmassa esitetyt alueet nurmetetaan katualueella luokan A3 mukaisena ja tiealueella maisemanurmi 1 luokan mukaisena. Rampin R3 rakennustöiden yhteydessä vaurioitunut ramppien ulkopuolinen osuus käsitellään luokan Tuore niitty mukaisesti. Sillat Finnoon risteyssillan S1 ympäristön käsittelyn periaatteet on esitetty piirustuksessa 7.3T-2 Meluesteet Länsiväylän varteen suunnitellut meluesteet perustuvat erilliseen Länsimetron Länsiväylälle edellyttämien parantamistoimenpiteiden tiesuunnitelmaan. Tässä tiesuunnitelmassa ne on esitetty vain viitteellisinä niiltä osin, kun ne ulottuvat suunnittelualueelle. Niiden vaikutukset on kuitenkin otettu huomioon tehdyissä melutarkasteluissa. 3.6 Haittojen torjumis- ja lieventämistoimenpiteet Melun laskentamenetelmät Meluvaikutukset suunnittelualueella on selvitetty suorittamalla melulaskenta CadnaA 4.1 melulaskentaohjelmalla käyttäen pohjoismaista tieliikennemelun laskentamallia. Liikenteen meluvaikutukset ja melun leviäminen ympäristöön on selvitetty nykytilanteessa ja ennustetilanteessa vuonna Nykytilanteessa käytettiin Espoon kaupungilta saatuja vuoden 2010 liikennemääriä (KAVL). Ennustetilanteessa käytettiin edellä luvussa 1.3 esitettyä vuoden 2035 liikenne-ennustetta. -alueella ei ole nykyistä meluntorjuntaa. Ennustetilanteen mukaisissa melulaskennoissa on otettu huomioon Länsiväylän varteen suunnitellut meluesteet, jotka on suunniteltu Länsiväylän tiesuunnitelman yhteydessä; Kt51 (Länsiväylä) tiejärjestelyt liittyen Länsimetroon, Ennustetilanteesta laskettiin tilanne ilman suunniteltua meluntorjuntaa sekä tilanne tässä tiesuunnitelmassa suunnitelluilla meluntorjuntatoimenpiteillä, jotka toteutetaan suunnitelmakartalla 3T-1 esitettyihin paikkoihin Espoonväylän länsireunaan. Meluntorjuntaa ohjaavina melutaso-ohjearvoina on käytetty nykyisiä asuinalueita koskevaa ulkomelutason 55 db päiväajan (klo 7-22) ohjearvoa. Päiväaikaiset melutasot ovat liikenteen jakaumasta johtuen yöaikaisia (klo 22-7) melutasoja merkittävästi (yli 7 db) suurempia ja näin ollen meluntorjuntaa mitoittavia.

16 TIESUUNNITELMASELOSTUS (23) Melulaskennassa käytettiin nopeusrajoituksien mukaisia nopeuksia. Länsiväylällä (kt51) nykytilanteen nopeutena käytettiin 100 km/h ja ennustetilanteessa 80 km/h. Näin ollen ennustetilanteessa Länsiväylän (kt51) lähtömelutasot ovat 1 2 db pienemmät nykytilanteeseen verrattuna vaikka ennustetilanteen liikennemäärät ovat nykytilanteen liikennemääriä suuremmat. Raskaalla liikenteellä käytettiin enimmäisnopeutta 87 km/h. Sivuteiden liikenne huomioitiin niiltä osin, kuin ne vaikuttavat suunnittelualueen melutilanteeseen. Melulaskentapisteet sijaitsivat kahden metrin korkeudella maanpinnasta 5 metrin etäisyydellä toisistaan. Melulaskentamallissa käytettiin nyky- ja ennustetilanteissa samoja tielinjauksia. Nyky- ja ennustetilanteen maastomallit poikkesivat toisistaan vain liikennetietojen sekä meluesteiden osalta. Meluvaikutukset on esitetty luvussa 6.3 ja nyky- ja ennustetilanteiden päivä- ja yöajan meluvyöhykekartat ovat tiesuunnitelman osassa C 16T Erikoiskuljetusten ja vaarallisten aineiden kuljetusten reitit Erikoiskuljetusten reiteillä Espoonväylä - Kuitinmäentie ja Espoonväylä - Finnoonsilta huomioidaan portaalien ja muiden varusteiden ja laitteiden sijoituksessa korkeat (7m) kuljetukset. 3.8 Hankkeen massatilanne, varamaan ottopaikat ja läjitysalueet Hankkeelta saatavat penkereisiin kelpaavat maa- ja kalliomassat sijoitetaan pengerrakenteisiin ja massanvaihdon täyttöihin. Massanvaihdon täyttöjen arvioitu määrä koko suunnittelualueella on m3, josta arviolta m3 tarvitsee tuoda hankkeen ulkopuolelta. Hankkeelta saadut penkereisiin kelpaamattomat leikkausmassat sijoitetaan luiskatäyttöihin. Läjitettäväksi jää noin m 3 kelpaamattomia leikkaus- ja raivausmassoja. Teiden ja katujen rakennekerrokset tuodaan hankkeen ulkopuolelta, lukuun ottamatta vähäisiä kallioleikkauksen kohtia, joiden louherakenteet tehdään kallioleikkauksesta saadusta louheesta. ssa ei ole varattu läjitys- eikä varamaanottoalueita. 4 TUTKITUT VAIHTOEHDOT Suunnitelmaratkaisut perustuvat pääosin Finnoonsolmun yleissuunnitelmaan Yleissuunnitelmasta poiketen myös Suomenojan eritasoliittymän Helsinkiin suuntautuvan ramppijärjestelyn parantaminen päätettiin liikenneturvallisuuden ja liikenteellisen toimivuuden perusteella sisällyttää tiesuunnitelmaan. Helsingin suunnan ramppijärjestelyn toimivuutta tarkasteltiin erikseen aamuhuipputunnin osalta, koska kyseinen suunta jonoutuu jo nykyisin ja aiheuttaa häiriötä kiertoliittymään saakka. Tarkastelujen perusteella päädyttiin lisäämään Helsingin suunnan rampille R2 toinen kääntyvä kaista. Tämän vuoksi myös ramppien R2 ja R11 kaistat järjesteltiin uudelleen. Vaihtoehtotarkasteluja tehtiin Finnoon kiertoliittymän kaistajärjestelyjen osalta, koska yleissuunnitelmassa esitetty kolmikaistainen kiertoliittymäjärjestely osoittautui liikenneturvallisuuden ja liikenteen ohjauksen kannalta ongelmalliseksi. Konfliktipisteitä liikenneympyrästä sisemmältä kaistalta poistuvan ja ympyrässä ulointa kaistaa suoraan jatkavan liikennevirran välillä ei voida hyväksyä. Finnoon kiertoliittymän järjestelyt esitetään tarkemmin katusuunnitelmissa.

17 TIESUUNNITELMASELOSTUS (23) 5 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN (YVA) JA YLEISSUUNNITELMAN HUOMIOON OTTAMINEN TIESUUNNITELMASSA Hankkeesta ei ole tehty YVA-lain mukaista arviointimenettelyä eikä maantielain mukaista yleissuunnitelmaa, koska niiden laatiminen ei ole ollut tarpeen. 6 TIESUUNNITELMAN VAIKUTUKSET 6.1 Vaikutukset liikenteeseen Suunnitelmaratkaisujen liikenteelliset toimivuustarkastelut on pääosin tehty yleissuunnitelmavaiheessa. vaiheessa tarkasteluja tarkennettiin eteläisen ramppiliittymän ja Finnoonsillan kaistajärjestelyjen osalta sekä Finnoon kiertoliittymän ja siihen liittyvien katujen kaistajärjestelyjen osalta. Liikennemäärät Liikennemäärät Suomenojan eritasoliittymässä ja suunnittelualueen pääkaduilla kasvavat ennusteiden mukaan merkittävästi. Helsinkiin suunnan ramppien liikenteen ennustetaan kasvavan noin % vuoteen 2035 mennessä ja katuverkolla kasvu on 50 % luokkaa. Kasvu aiheutuu lähialueen kaupallisten toimintojen lisääntymisestä sekä ennen kaikkea uudesta Finnoon asuntoalueesta Länsiväylän eteläpuolella. Länsimetron toteuttaminen hillitsee osaltaan liikenteen kasvua, mutta suunniteltu voimakas maankäytön kehittyminen aiheuttaa silti Suomenojan liittymäalueella voimakkaan ajoneuvoliikenteen lisäyksen. Liikenteen sujuvuus ja liittymien toimivuus n laatimisen lähtökohtana oli, että liikenteellinen mitoitus perustuu aiemmassa yleissuunnitelmavaiheessa tehtyihin liikenteellisiin toimivuustarkasteluihin ja simulointeihin. Suunnittelutyön kuluessa todettiin kuitenkin, ettei yleissuunnitelmassa esitetty kolmikaistainen kaistajärjestely Finnoon kiertoliittymässä ole hyväksyttävissä liikenneturvallisuuden ja liikenteen ohjauksen kannalta, joten kiertoliittymäratkaisu ja liikenteellinen toimivuus jouduttiin tarkastelemaan uudelleen. Myös moottoritien ramppien liittymissä tehtiin täydentäviä toimivuustarkasteluja, jotta varmistettiin kaistajärjestelyjen toimivuus myös aamuhuipputunnin liikennetilanteessa. Liikenteen toimivuustarkastelut on esitetty tiesuunnitelmassa osassa 16T-4. Alueen tie- ja katuverkolle arvioitu liikennemäärien kasvu on niin suuri, että voidaan arvioida, että nyt tiesuunnitelmassa esitetyt liittymäjärjestelyt eivät riitä enää vuoden 2035 ennustetilanteessa. ssa on otettu huomioon, että kiertoliittymään on esitetty yleissuunnitelmassa uusi suuremmat liikennemäärät mahdollistava eritasoliittymäjärjestely, joka on arvioitu toteutettavan jo ennen vuoden 2035 ennustetilannetta. Toisaalta on myös otettava huomioon, että myös ympäröivän tie- ja katuverkon välityskyky ei kaikin osin enää riitä huipputuntien aikana ennusteiden mukaiselle liikenteen kasvulle ja alueen autoliikennettä hakeutuu tuolloin muille reiteille. Liikenneturvallisuus Suunnittelualueen liikenneturvallisuustilannetta on arvioitu tarkemmin tiesuunnitelman yhteydessä tehdyn liikenneturvallisuustarkastuksen muistiossa. Liikenneviraston onnettomuusrekisterin mukaan eritasoliittymän rampien ja Finnoonsillan liittymissä tapahtui vuosina neljä onnettomuutta, joista kaksi oli peräänajo-onnettomuuksia ja kaksi risteämisonnettomuuksia. Espoon kaupungin onnettomuustilastojen perusteella nykyinen kiertoliittymä oli vuosien onnettomuustietojen perusteella Espoon alueen kuudenneksi pahin onnettomuuksien kasautumispiste. Liittymässä tapahtui vuosina neljä henkilöva-

18 TIESUUNNITELMASELOSTUS (23) hinkoon johtanutta onnettomuutta ja 13 omaisuusvahinkoon johtanutta onnettomuutta. Turvallisuustilanne parani, kun liittymä muutettiin syksyllä 2006 kaksikaistaiseksi kiertoliittymäksi, joskin liittymässä on tapahtunut sen jälkeenkin kiertoliittymille tyypillisiä omaisuusvahinkoihin johtavia peräänajoja. ratkaisuissa on kiinnitetty huomiota erityisesti kevyen liikenteen reittien turvallisuuteen ja moottoritien ramppijärjestelyn ratkaisujen turvallisuuteen. Kevyt liikenne ja joukkoliikenne Kevyen liikenteen palvelutaso paranee hankkeen vaikutuksesta. Liittymäalueelle muodostuu yhtenäinen kevyen liikenteen väylien verkosto. Kaikki kevyen liikenteen väylät on pyritty toteuttamaan siten, että niiden geometriat mahdollistavat myös liikuntarajoitteisten esteettömän liikkumisen. Väylillä on käytetty maksimissaan 5 % pituuskaltevuuksia. Liittymäalueen läpi kulkevien bussireittien pysäkkijärjestelyt eivät muutu merkittävästi. Länsimetron ja sen liityntäliikenteen aiheuttamat bussikaistatarpeet Länsiväylän osalta on tarkastelu ja suunniteltu erillisessä tiesuunnitelmassa. 6.2 Vaikutukset maankäyttöön ja kaavoitukseen ja lähialueen katujärjestelyt on suunniteltu Suomenojan alueen maankäytön kehittämissuunnitelmien tarpeisiin. ssa esitetyt kaistajärjestelyt mahdollistavat maankäytön suunnitelmien etenemisen ja samalla uusien asuntoalueiden sekä kaupan ja työpaikka-alueiden kehittämisen. Finnoon uudelle asuntoalueelle suunniteltu maankäyttö lisää ennusteiden mukaan liikennettä suunnittelualueella niin paljon, että nyt suunnitellut ensimmäisen vaiheen parantamistoimenpiteet erityisesti Finnoon kiertoliittymässä eivät riitä tilanteessa, jolloin suunniteltu maankäyttö on toteutunut kokonaisuudessaan. Vaikutukset maakunta- ja yleiskaavoihin vastaa voimassaolevaa maakuntakaavaa ja yleiskaavaa. Hankkeen yhteydessä tehtävät asemakaavamuutokset Laadittu tiesuunnitelma ei edellytä muutoksia nykyisiin asemakaavoihin. Suunnittelualueella on käynnissä asemakaavamuutoksia liittyen Martinsillantien ja Espoonväylän varren liittymäjärjestelyihin. Nämä on otettu huomioon katujärjestelyjä suunniteltaessa. Muilta osin katujärjestelyt ovat voimassa olevien asemakaavojen mukaisia ja mahtuvat varatuille katualueille. n hyväksyminen ei edellytä edellä mainittujen katujärjestelyihin liittyvien kaavamuutosten valmistumista. 6.3 Meluvaikutukset ja meluntorjunta Melulaskennat on tehty seuraavista päivä- ja yöaikaisista melutilanteista: Nykytilanne Ennustetilanne 2035, tiesuunnitelman ratkaisu, ilman meluntorjuntaa Ennustetilanne 2035, tiesuunnitelman ratkaisu, suunniteltu meluntorjunta Nyky- ja ennustetilanteiden päivä- ja yöajan meluvyöhykekartat ovat tiesuunnitelman osassa C 16T

19 TIESUUNNITELMASELOSTUS (23) Nykytilanne Kuvaus melun nykytilanteesta löytyy luvusta 1.6. Meluvyöhykekartat melun nykytilanteessa päivä- ja yöajan keskiäänitasoilla ovat tiesuunnitelman osassa C 16T Ennustetilanne 2035, tie- ja katusuunnitelmien ratkaisu, ilman meluntorjuntaa Ennustetilanteen mukaiset Länsiväylän (kt51) lähtömelutasot vähenevät noin 1 2 db nykytilanteeseen verrattuna, koska nopeusrajoitus on ennustetilanteessa vain 80 km/h. Katujen ennustetilanteen lähtömelutasot ovat kasvaneet noin 1 2 db nykytilanteeseen verrattuna, koska ennusteliikennemäärät ovat suuremmat nopeusrajoitusten pysyessä samoina. Länsiväylän varrelle kt51 tiejärjestelyt liittyen Länsimetroon, tiesuunnitelma 2012:ssa suunnitelluilla meluesteillä on paikallisia melua vähentäviä vaikutuksia Ennustetilanteessa, ilman tämän suunnittelutyön mukaisia meluntorjuntatoimia, päiväajan ohjearvon 55 db ylittävä meluvyöhyke ulottuu noin metrin etäisyydelle Länsiväylästä (kt51) sekä noin metrin etäisyydelle Espoonväylästä ja Martinsillantiestä. Voimakkaan melun, yli 65 db vyöhyke ulottuu noin 100 metrin etäisyydelle Länsiväylästä (kt51) sekä noin 30 metrin etäisyydelle Espoonväylästä. Päiväajan ohjearvo 55 db ylittyy suunnittelualueella useiden asuinrakennusten pihaalueilla. Huonoin melutilanne on Suomenojan eritasoliittymän lounaispuolella olevien asuinrakennusten piha-alueilla sekä Finnoontien länsipuolella Suomalaisten kujan varrella olevien asuinrakennusten piha-alueilla. Länsiväylän lisäksi toimivat alueen vilkasliikenteiset kadut merkittävänä melulähteenä. Voimakkaan melun, yli 65 db vyöhyke ulottuu Suomalaisten kujan varrella olevien asuinrakennusten piha-alueille. Ennustetilanteen, ilman tähän suunnittelutyöhön liittyviä meluntorjuntatoimia, mukaiset päivä- ja yöajan keskiäänitasot ovat tiesuunnitelman osan C 16T meluvyöhykekartoilla. Ennustetilanne 2035, tie- ja katusuunnitelmien ratkaisu, suunniteltu meluntorjunta Länsiväylän varteen suunnitellut meluesteet perustuvat erilliseen Länsimetron Länsiväylälle edellyttämien parantamistoimenpiteiden tiesuunnitelmaan. Niiden vaikutukset on kuitenkin otettu huomioon tämän suunnitelman yhteydessä tehdyissä melutarkasteluissa. Tämän tie- ja katusuunnittelutyön yhteydessä on suunniteltu katualueiden meluntorjuntaa Espoonväylän länsipuolelle noin 150 metrin matkalle suojaamaan Suomalaistenkujan varrella olevien asuinrakennusten piha-alueita. Suunnitellut meluaidat ovat melumallissa 3,5 metrin korkeudella tien tasausviivasta. Suunnitellut meluntorjuntatoimenpiteet on esitetty suunnitelmakartalla 3T-1, meluvyöhykekartoilla tiesuunnitelman osassa C 16T sekä luvuissa 3.5 ja 3.6. Ennustetilanteen, tie- ja katusuunnitelmaratkaisun mukaisten meluntorjuntatoimien, mukaiset päivä- ja yöajan keskiäänitasot ovat tiesuunnitelman osan C 16T meluvyöhykekartoilla. 6.4 Vaikutukset ilmanlaatuun ssa esitetyt ratkaisut eivät muuta maanteiden ja pääkatujen sijaintia nykyisestä. Länsiväylän etäisyys suunnittelualueella täyttää YTV:n Liikenteen jäljet Tietoa liikenteen ilmanlaatu- ja meluvaikutuksista asuinympäristössä -selvityksessä esitetyt suurten väylien ja asuinrakennusten väliset etäisyyssuositukset. 6.5 Vaikutukset luontoon, kasvillisuuteen ja eläimistöön Suunnitellut ramppien ja katujärjestelyjen parantamistoimenpiteet ovat lähinnä kaista-

20 TIESUUNNITELMASELOSTUS (23) lisäyksiä nykyisillä tie- ja katualueilla, eikä toimenpiteillä ole oleellista vaikutusta alueen luonnon, kasvillisuuden tai eläimistön kannalta. Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin Hankkeen vaikutukset pintavesiin ovat vähäiset. Pintavedet kulkevat nykyisiä kuivatusperiaatteita noudattaen sadevesiviemäreissä ja uomissa, joita paikallisesti tarkistetaan kaistalevennysten tarpeiden mukaisesti. Hankkeella ei ole vaikutusta pohjavesiin. 6.6 Vaikutukset maa-ainesvaroihin Suunnittelukohteelle tuodaan ulkopuolelta rakennekerroksiin ja muihin rakenteisiin kiviainesmateriaaleja noin m 3 ja noin m 3 täyttömassoja. Kohteelta kuljetetaan pois ylijäämämassoja noin m 3. Haitta-ainepitoiset ja pilaantuneet maat Tiedossa olevien kohteiden ja niistä olevien tietojen perusteella luvussa 1.6 esitellyistä kohteista ainoastaan kohteilla 1 ja 8 arvioidaan voivan olla vaikutusta suunnittelualueeseen. Mahdollisten haitta-ainepitoisten ja pilaantuneiden massojen määrästä ei ole tehtyä arviota. Lähtökohtaisesti tällaiset massat pyritään hyötykäyttämään kohteessa. Mikäli ne eivät sovellu hyötykäytettäviksi, ne toimitetaan asianmukaisen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan. 6.7 Vaikutukset maisemaan, taajamakuvaan ja kulttuuriarvoihin Suunnitellut tie- ja katujärjestelyt ovat nykyisillä tie- ja katualueilla tehtäviä kaistajärjestelyjä. Niiden vaikutukset maisemaan ja taajamakuvaan ovat vähäiset. Suunnittelualueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole tiedossa kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita, joihin suunnitelluilla toimenpiteillä olisi vaikutusta. 6.8 Estevaikutukset Suunnitellut tie- ja katujärjestelyt eivät tuo oleellista muutosta väylien aiheuttamaan estevaikutukseen alueella. 6.9 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen Suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä on vähän asutusta. Espoonväylän varrelle suunnitellut meluesteet vähentävät kadun länsipuolisen omakotitaloasutuksen meluhaittoja nykyisestä. Muilta osin vaikutukset lähialueen asutukselle ovat vähäiset. Ajoneuvoliikenteen, joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen yhteydet säilyvät pääosin nykyisillä paikoillaan. Liikenteen toimivuus kasvavien liikennemäärien tarpeisiin turvataan kaista- ja liikennevalojärjestelyin sekä siirtämällä Martinsillantiellä lähinnä Finnoon kiertoliittymää olevat liittymät kauemmaksi kiertoliittymästä Kiinteistövaikutukset Lunastettavat alueet, aluevaraukset ja poistettavat rakennukset Suunnitellut tie- ja katujärjestelyt pysyvät kaavan mukaisilla liikenne- ja katualueilla. Suunnittelualueella liikennealue on jo kokonaisuudessaan tiealuetta. Uusia alueita ei tarvitse lunastaa eikä rakennuksia purkaa.