BENCHMARKING-TUTKIMUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "BENCHMARKING-TUTKIMUS"

Transkriptio

1

2 Sisältö Johdanto... 3 Tarina Turku 1 -klubityön kulusta... 5 Ensimmäinen kokous syksyllä Toinen kokous... 5 Kolmas kokous... 6 Seuraavat kokoukset... 7 BENCHMARKING-TUTKIMUS 1 Määrittele benchmarking-kohde Tunnista benchmark-yritykset ja 4 Opi miten me/he sen tekevät Aseta tavoitteet Sovella ja ota käyttöön Vakiinnuta ja kehitä edelleen... 9 Klubityön liitteet Benchmarking-prosessiaskeleet Mitä on toimintajärjestelmä Mitä on sitoutuminen Mitä tarinat ovat Tarinat apuna kehittämisessä Tarinan sitouttavia kysymyksiä Tarinaa epäileviä ajatuksia Yksi tarina ja yhdet vastaukset Sitouttavien ideoiden kerääminen Sitouttavia ideoita tarinoista Sitoutumisen mittaaminen Sitouttavia ideoita kaikista tarinoista Osallistujien tarinat Klubin työskentelytapa Klubin työskentelyn yhteenveto ja arviointi Lähdeluettelo Benchmarking klubin jäsenet Benchmarking-klubityöt Turussa Benchmarking-klubi Turku

3 Johdanto Sinikka Leino Seuraava tarina oli yksi klubityöhömme innostumisen lähteistä Työturvallisuuden kehittäminen tarinoilla Yhden organisaation kehitys- ja talousjohtaja kertoi, että työturvallisuuteen on monenlaisia työkaluja, mutta tavoissa kommunikoida ja turvallisuustiedon sisäistämisessä havaittiin puutteita. Työturvallisuudesta oli järjestetty erilaisia koulutus- ja infotilaisuuksia, sitä oli pidetty säännöllisesti esillä eri tiimien palavereissa. Suunniteltiin ja ideoitiin, miten työturvallisuutta voidaan käsitellä eri tavalla ja syntyi ajatus käyttää taiteen keinoja, koska uskottiin, että metodilla vaikutetaan ihmisten tunteisiin ja ajatteluun, menetelmä ei ole perinteinen, vaan vaati uskoa ja rohkeutta myös yritysjohdolta. Materiaalina käytettiin yrityksen omia työturvallisuusohjeita, työturvallisuusmittauksia ja arvoja sekä keskusteluja yritysjohdon kanssa. Näiden pohjalta käsikirjoitettiin tarina Oy Yritys Ab Kypärästä kiinni, joka sijoitettiin fiktiiviseen metalliteollisuuden vientiyritykseen. Tarina vietiin Turun ammattikorkeakoulun taideakatemian opiskelijanäyttelijöiden esittämänä työnjohdon käsiteltäväksi. Tarina sisälsi viisi kohtausta. Ne käsittelivät läheltä piti tilannetta, uuden työntekijän perehdyttämistä työturvallisuusasioihin, turvallisuusasenteiden ja arvojen törmäystä sekä onnettomuuden jälkeistä palautetilannetta ja vastuukysymyksiä. Lisäksi kehittämisprojektiin liitettiin pienryhmätyöskentelyä. Lopuksi tehtiin vuorovaikutukseen ja tilanteiden johtamiseen liittyviä harjoituksia. Lyhyt teoriaosuus kiteytti päivän aiheen ja oppimisen sisällön. Opiskelijanäyttelijöillä oli todella hyvä tilannetaju, ketään ei pakotettu. Ryhmä toimi aktiivisesti, mukana jopa kuusikymppisiä kavereita, jotka olivat täysillä mukana. Kun ihmiset saavat itse näytellä, asian sisäistäminen helpottui ja oivalluksia syntyi. Nekin, jotka yleensä eivät sano mitään avasivat suunsa. Myös kriittisiä asioita uskallettiin sanoa ääneen, vaikka johto oli paikalla. Johto kuunteli tarkasti keskusteluja ja teki muistiinpanoja työnjohtajien ajatuksista ja ehdotuksista, joita päivän aikana tuli runsaasti. Asiakasorganisaatiossa uskotaan, että asiat jäivät paremmin mieleen fiktiivisen tarinan avulla, jossa toiminta ja tunteet ovat mukana kuin 3

4 passiivisen opiskelun kautta. Kiitosta sai myös se, että kukaan ei luennoinut ja väittänyt tietävänsä ammattimiesten työstä. Osallistujat jakoivat itse kokemuksiaan ja hiljaista tietoa annettujen työvälineiden avulla. Vielä ei ole päästy täysin tavoitteeseen. Tie on pitkä, muutos ei tapahdu hetkessä. Mutta on huomattu, että turvallisuusasiat otetaan vakavammin ja asenne turvallisuusharjoituksiin on selvästi muuttunut. Harjoituksiin osallistutaan ja turvallisuuspukuja käytetään. Johto kokee, että turvallisuusasioissa on menty eteenpäin. Seuraavassa kerromme, mihin innostuksemme johti ja mitä saimme aikaan. Benchmarking-klubi Turku

5 Tarina Turku 1 -klubityön kulusta ENSIMMÄINEN KOKOUS syksyllä 2014 Laivamatka oli jälleen tehty ja kilpailu parhaasta klubityöstä oli käyty. Turku 1 tuli hyväksi kakkoseksi. Oltiin paras, mutta ei vihoitella. Oli hyvä, ettei voitettu, saavat muutkin järjestää. Seuraavalla kerralla on taas meidän vuoro. Tosissaan ja leikillään muisteltiin käytyä kilpailua. Seuraava benchmarking-aihe pitäisi keksiä, aloiteltiin kokousta. Tehdäänkö joku tavallinen ja sellainen, josta itsekin hämmästymme. Tehdäänkö tosissaan, vai tällä kertaa vähän kevyemmin. Kaikenlaisia ajatuksia heiteltiin. Kerrattiin aikaisempia klubitöitänne sekä sitä, mitä niistä voisimme oppia. Muisteltiin myös muiden klubien töitä ja niistä saatuja oppeja. Pohdittiin, ketkä ja mitkä klubityöt olivat onnistuneet ja miksi ne olivat jääneet mieleen. Puheenjohtaja piti aikaisempaan tapaan valita. Me ehdotimme Taunoa, kuten ennenkin. Ei enää, joku muu välillä, hän vastusteli. Jälleen saimme puhuttua hänet tehtävään. Vielä puhuttiin niitä näitä ja sovittiin syksyn kokousajat. TOINEN KOKOUS Alku lähti nihkeästi, kuten muinakin kertoina. Välillä joku innostui, onnisti toisenkin ja palattiin taas juttelemaan, tai kuuntelemaan Taunon viisauksia. Keskusteltiin siitä, mikä oli kokoontumisemme ja työmme eli Benchmarking-tutkimuksen tarkoitus. Jutustelun päätteeksi päädyimme seuraavaan listaan: Ymmärtää, soveltaa ja oppia benchmarking-menetelmää Tunnistaa mielenkiintoinen ja hyödyllinen aihe, johon benchmarking-menetelmä sopii Oppia valitusta benchmarking-aiheesta Soveltaa tekemämme benchmarking-tutkimuksen tuloksia jäsenen omaan organisaatioon Päätimme myös, että soveltaisimme Karin kehittämää benchmarking-mallia. Kerrattiin malliin sisältöä (liite 1). 5

6 Tarina Turku 1 -klubityön kulusta KOLMAS KOKOUS Pyrimme löytämään aihealueen, joka sopisi määrittelemiinne klubityön tarkoitukseen. Arvioimme, miten eri aiheita voisi käsitellä benchmarking-prosessin avulla. Annoimme aiheelle alustavasti monia eri nimiä. Jatkoimme keskustelua mahdollisesta klubityöaiheista. Muistelimme aikaisempia klubityöaiheitamme sekä ideoimme niistä mahdollisia aiheita. Piti olla riittävän kiinnostava. Pintaan nousivat toimintajärjestelmä ja sitoutuminen Niistä keskustelemalla tunnistimme yleisen tarpeen, miten saada henkilöstö sitoutumaan organisaation toimintajärjestelmään. Pohdimme aikaisempien klubitöiden avulla, mitä toimintajärjestelmällä ja sitoutumisella tarkoitamme. Raporttia varten kirjoitimme niistä myöhemmin lyhyet kuvaukset, kuten ne ymmärrämme (liitteet 2 ja 3). Keskustelu kävi innostuneesti, kun jokainen kertoi omia kokemuksiaan toimintajärjestelmän kehittämisestä ja soveltamisesta. Enimmäkseen ne olivat osallistujien positiivisia juttuja, joista kukin kertoi innostuneesti ja sai muutkin ryhmässä innostumaan. Toki oli myös muutamia pahoja epäonnistumisia, tietysti jonkin muun. Näin jatkoimme pari tuntia, kunnes yksi meistä totesi: Siinä se on. Niin mikä? Klubityömme. Niin mitä? Hyvät tarinat. Olimme kertoneet hyviä tarinoita toimintajärjestelmästä ja innostuneet. Kun innostuu, sitoutuu, totesimme. Sen sijaan, että olisimme kutsuneet kouluttajan, kerroimme kokemuksistamme toisillemme toimintajärjestelmän kehittämiseen ja soveltamiseen liittyviä tarinoita. Vielä keskustelimme, mitä tarinoilla tarkoitamme: Niitä olimme juuri kertoneet. Kari oli soveltanut niitä kirjoissaan. Sinikka oli kirjoittanut niistä artikkelin. Muilla oli omat ajatuksensa asiasta (katso johdanto). Meillä oli nyt käsissä neljä tärkeää käsitettä: Benchmarking Toimintajärjestelmä Sitoutuminen Tarinat Benchmarking-klubi Turku

7 SEURAAVAT KOKOUKSET Seuraavissa kokouksissa ja kotitöinä etenimme seuraavien benchmarking-vaiheiden mukaisesti: 1. MÄÄRITTELE BENCHMARKING-KOHDE (kokous) Päätimme valita klubityömme aiheeksi: Miten saamme jokainen sitoutumaan organisaation toimintajärjestelmään Vielä täsmensimme sitä jakamalla sen kolmeen osaan: Toimintajärjestelmän 1. kehittämiseen 2. soveltamiseen 3. ylläpitoon ja jatkuvaan kehittämiseen 2. TUNNISTA BENHMARK-YRITYKSET (kokous) Jokainen oli jo kertonut oman tarinansa, joista muut voisivat oppia. Sovimme, että kukin tutustuu toistensa tarinoihin oppiakseen niistä menettelyjä ja ajatuksia, joilla sitoutumista toimintajärjestelmään voisi lisätä. 3. ja 4. OPI MITEN ME/HE SEN TEKEVÄT (kotityö) Jokainen ryhmän jäsenistä kirjoitti oman tarinansa sekä toimitti sen yhteiselle työalustalle pilveen, josta jokainen voi noutaa ne omalle koneelleen (liite 4). Näin meillä oli sekä oma, että muiden jäsenten tarina siitä, miten sitouttaa organisaatio toimintajärjestelmään. 5. ASETA TAVOITTEET (kokous) Kokouksessa mietimme, miten täsmentää työmme tavoitteet. Päätavoitehan oli henkilöstön sitouttaminen toimintajärjestelmään. Pitäisi voida mitata sitoutumista: 1. kehittämiseen ja 2. soveltamiseen sekä 3. ylläpitoon ja jatkuvaan kehittämiseen Keskustelimme, miten henkilöstön sitoutumista toimintajärjestelmään voisi mitata. Se voisi olla haastattelututkimus, jonka pääkohdat olisivat: 7

8 Tarina Turku 1 -klubityön kulusta 1. Henkilöstö osallistuu toimintajärjestelmän kehittämiseen ja ymmärtää sen tarkoituksen 2. Henkilöstö ymmärtää, miten toimintajärjestelmä toimii ja kokee sen hyödylliseksi 3. Henkilöstö varmistaa, että toimintajärjestelmä pysyy sertifiointikunnossa ja kehittyy jatkuvasti Kullekin kohdalle pitäisi laatia vielä alakysymyksiä. Tavoitteet voidaan asettaa 1-5 asteikolla. 6. SOVELLA JA OTA KÄYTTÖÖN Tavoitteet mielessä pyrimme löytämään tarinoistamme ideoita, jotka tukisivat sitoutumista toimintajärjestelmään. Miksi tarina tehoaa: Sinikan kotityö Sinikka oli laatinut jo aikaisemmin esityksen: Tarinat apuna kehittämisessä (liite 5). Tarinan sitouttavia kysymyksiä: Karin kotityö Niistä Kari muotoili kysymyksiä joiden avulla tarinoista voisi tunnistaa menettelyjä ja ajatuksia, jotka lisäisivät sitoutumista toimintajärjestelmän kehittämiseen (liite 6). Kari lisäsi laaditun kysymyspatterin jokaiseen tarinaan. Lisäksi Kari kirjoitti listan Tarinaa epäileviä ajatuksia (liite 7). Kaikki eivät innostu tarinoita ja se pitää myös ottaa huomioon. Tarinat ja kysymyspatterit nettiin: Kirstin kotityö Kirsti toimitti tarinat sekä niiden kysymyspatterit yhteiselle työalustalle nettiin. Jokainen etsi sitouttavia ideoita tarinoista: Jokaisen kotityö Jokainen vastasi jokaisen tarinan kysymyspatterin kysymyksiin. Kysymysten ja vastausten avulla jokainen pyrki tunnistamaan ajatuksia, jotka edistäisivät organisaation sitoutumista toimintajärjestelmään (liitteessä 8 on yksi tarina ja yhdet vastaukset). Sitouttavien ideoiden kerääminen: Karin kotityö Kari keräsi kaikkien ideat eri tarinoista yhteen kysymyspatteriin (liite 9). Merkittäviä sitouttavia ideoita: Kokous Valitsimme merkittäviä sitouttavia ideoita. Tärkeintä ei ollut kuitenkaan lopputulos, vaan prosessi sekä siihen liittyvät pohdiskelut ja keskustelut (liite 10). Benchmarking-klubi Turku

9 7. VAKIINNUTA JA KEHITÄ EDELLEEN (kokous) Arvioimme vielä voisiko löytämämme ideat tukea asettamiamme tavoitteita, jotka esitimme kohdassa Henkilöstö osallistuu toimintajärjestelmän kehittämiseen ja ymmärtää sen tarkoituksen 2. Henkilöstö ymmärtää, miten toimintajärjestelmä toimii ja kokee sen hyödylliseksi 3. Henkilöstö varmistaa, että toimintajärjestelmä pysyy sertifiointikunnossa ja kehittyy jatkuvasti Laarimme alustavan kyselylomakkeen, jolla sitoutumista voisi tutkia (liite 11). Klubityömme tavoitteen oli myös dokumentoida se siten, että voisimme siitä oppia ja toistaa esittää sen siten, että myös muut voisivat sen oppia ja toistaa Eli, klubityö piti TUOTTEISTAA, jotka tämä raportti pyrkii tekemään. 9

10 Benchmarking-klubi Turku

11 Klubityön liitteet Benchmarking-prosessiaskeleet (liite 1) Karin kehittämä malli Mitä on toimintajärjestelmä (liite 2) Klubityö Turku 1, 2001 Mitä on sitoutuminen (liite 3) Klubityöstä Turku 1, 2013 Mitä tarinat ovat (liite 4) Klubityö Turku 1, 2015 Tarinat Tarinat apuna kehittämisessä (liite 5) Sinikan työstä Tarinan sitouttavia kysymyksiä (liite 6) Sinikan työstä Tarinaa epäileviä ajatuksia (liite 7) Karin päästä Yksi tarina ja yksi kysymyspatteri (liite 8) Jokainen Sitouttavien ideoiden kerääminen (liite 9) Karin kotityö Merkittäviä sitouttavia ideoita (liite 10) Kokous Sitoutumisen mittaaminen (liite 11) Ryhmätyö Sitouttavia ideoita kaikista tarinoista (liite 12) Kaikista tarinoista ja kaikilta jäseniltä Osallistujien tarinat (liite 13) Sisältää kysymyksiin vastaamisen 11

12 Klubityön liitteet Benchmarking-prosessiaskeleet (liite 1) 1. Määrittele benchmarking kohde Tavoitteena on yrityksen menestykselle tärkeän kehityskohteen tunnistaminen ja sen suorituskyvyn mittaaminen. 2. Tunnista bennchmark-yritykset Tavoitteena on tunnistaa parhaat, tai ainakin selvästi paremmat ja esimerkiksi kelpaavat, yritykset kehitettävässä asiassa. 3. Opi, kuinka ME sen teemme Tavoitteena on oman, edellisessä askeleessa tunnistetun, ja menestykseen johtavan prosessin suorituskyvyn mittaus sekä menetelmien ja toimintatapojen kuvaus. 4. Opi, kuinka HE sen tekevät Tavoitteena on vastaavan prosessin suorituskyvyn mittaus sekä menetelmien ja toimintatapojen kuvaus. Erityistä huomiota on kiinnitettävä suorituskykyä edistäviin edellytyksiin. Askeleessa tehdään vertailu, määritetään syyt suorituskykyeroihin ja valitaan parhaat prosessit, menetelmät ja toimintatavat. 5. Aseta tavoitteet Tavoitteena on asettaa suorituskykytavoitteet, jotka toteutetaan: välittömästi, lyhyellä tähtäyksellä, pitkällä tähtäyksellä 6. Sovella ja ota käyttöön Tavoitteena on muutosten suunnittelu, toteuttamisaikataulun laadinta ja niiden toteuttaminen. Askeleessa sovellat löytämiäsi menetelmiä, toimintatapoja ja suoritusta tukevia edellytyksiä omaan prosessiisi. 7. Vakiinnuta ja kehitä edelleen Tavoitteena on jatkuvalla mittauksella varmistaa, että asetetut tavoitteet saavutetaan ja benchmark-taso ylitetään. Määritä pitkän tähtäyksen tavoite, kehitä edelleen ja aloita benchmarking - prosessi alusta. Benchmarking-klubi Turku

13 Mikä on toimintajärjestelmä (liite 2) Klubityöstä Turku 1, 2001 Kansainväliset standardit sisältävät ohjeita ja määrittelyjä, miten organisaatioiden laatua, ympäristötekijöitä sekä työterveyttä ja turvallisuutta hallitaan järjestelmällisesti ja tavalla, joka helpottaa yhteisymmärrystä myös kansainvälisessä kaupassa. Näistä standardeista: Ympäristö ISO Laatu ISO 9001 Yhdistetyt vaatimukset TTT OHSAS ISO 9001 määrittelee, mitä vaatimuksia laadunhallinnan on täytettävä johdon ja asiakkaan luottamuksen saamiseksi ja ylläpitämiseksi sekä asiakastyytyväisyyden jatkuvaksi kehittämiseksi. ISO määrittelee, mitä vaatimuksia ympäristöhallinnan on täytettävä johdon, yhteiskunnan ja muiden sidos-ryhmien luottamuksen saamiseksi ja ylläpitämiseksi sekä ympäristötekijöitten jatkuvaksi kehittämiseksi. OHSAS määrittelee, mitä vaatimuksia työterveys- ja - turvallisuushallinnan on täytettävä johdon, henkilöstön ja muiden sidosryhmien luottamuksen saamiseksi ja ylläpitämiseksi työterveys- ja -turvallisuusnäkökohtien jatkuvaksi kehittämiseksi. Organisaatio voi saavuttaa merkittäviä etuja toteuttamalla standardien ohjeet ja vaatimukset yhdessä ja samassa johtamisjärjestelmässä, jota voidaan kutsua toimintajärjestelmäksi (Integrated Management System, IMS). 13

14 Klubityön liitteet Mitä on sitoutuminen (liite 3) Klubityöstä Turku 1, 2013 Sitoutumiselle on ominaista, että henkilö vapaaehtoisesti - ilman ulkopuolista houkutinta tai pakotetta ottaa vastuuta jonkin asian hyvästä hoitamisesta. Sitoutumisen avulla ihminen pystyy henkisesti kiinnittymään arvokkaaksi kokemiinsa asioihin. Kun sitoutuminen käynnistyy sisältä, siitä muodostuu toimintaa ohjaava ja energiaa luova voima. Kari Helin Sitoutumisen ehdot 1. Ehdoistani tärkein on, että ymmärrän riittävän hyvin ehdotuksen taustat ja tarkoituksen. Olen saanut olla mukana niissä tilaisuuksissa, joissa taustoja käsitellään. Tunnen muutosten syyt ja olemassa olevat vaihtoehdot. 4. Vaatimukseni on myös, että minulla mahdollisuudet vaikuttaa sekä ratkaisun valintaan, toteuttamismenetelmän suunnitteluun ja toteuttamiseen. Tunnen hallitsevani asiaa ja ratkaisu tuntuu omalta. Vaikuttaminen Ymmärrys Sitoudun Usko Hyöty 2. Toinen ehtoni on ehdotuksen hyödyt tai arvo. Siitä syntyy hyötyä itselleni, läheisilleni, tai organisaatiolle, jota arvostan. Ehdotuksella on arvo, joka on arvojeni ja eettisten periaatteideni mukainen, kuten ympäristön säätäminen. 3. Kolmas ehtoni on, että uskon ehdotuksen toteuttamismahdollisuuksiin. Minulla on riittävä osaaminen ja saan tarvittaessa tukea. Ehdotukseen löytyy rahoitus tai muita tarvittavia edellytyksiä. Usko ja luottamus syntyivät, kun saan olla mukana arvioimassa asiaa ja kuulemassa perusteet sille. Kun vielä näin, miten se muualla toimi, olin vakuuttunut. Benchmarking-klubi Turku

15 Mitä tarinat ovat (liite 4) Klubityö Turku 1, 2015 (lyhennelmä) Tarinat ovat yksi tapa auttaa organisaatioita oivaltamaan ja näkemään itselleen olennaisia asioita, joita muuttamalla tai kehittämällä voidaan lisätä organisaation tehokkuutta, tuottavuutta ja henkilöstön hyvinvointia. Tarinointi on ikivanha tapa välittää kokemuksia. Arki on meitä lähinnä ja täynnä erilaisia kertomuksia. Kertomalla jäsennetään tietoa, kulttuuria ja kokemuksia sekä rakennetaan identiteettiä ja suunnataan tulevaa. Yhteisöissä yhteisten asioiden kertominen lujittaa ihmisten välistä yhteyttä. Tarinat auttavat oivaltamaan. Tarinoiden avulla pystytään nopeasti välittämään olennaista tietoa niin, että se saa parhaassa tapauksessa aikaan oivalluksia ja jopa toiminnanmuutoksia ihmisissä ja organisaatioissa. Kun esimies esittelee henkilöstölle edellisen kuukauden tuloksia ja myyntikäyriä, on PowerPoint hyvä ja paljon käytetty vaihtoehto. Tilanteeseen hyvin valittu ja mietitty lyhyt tarina saa kuulijat myös helpommin muutoksen tielle. Tarinan pitäisi vastata kysymyksiin keitä me olemme, miksi olemme olemassa ja mihin olemme menossa. Tarinat auttavat rakentamaan ja kehittämään organisaatiota. Tarinat ovat helppoja ymmärtää ja ne välittävät monimutkaisia ideoita yksinkertaisessa, hyvin muistettavassa muodossa. Lisäksi niiden avulla sanoma voidaan välittää myös kulttuurisesti erilaiseen ympäristöön, niin ettei sen merkitys muutu. Organisaatiossa oleva hiljainen, kokemusperäinen tieto pystytään tarinoiden avulla hyödyntämään ja tuomaan esiin organisaation yhteiseksi tiedoksi. 15

16 Klubityön liitteet Tarinat apuna kehittämisessä (liite 5) Sinikan työ: Lähde: Mervi Rauhala & Tarja Vikström Alue Tavoitteet Miksi tarina tehoaa Johtaminen ja organisaatioiden kehittäminen Ihmisten innostaminen ja motivoiminen - Muutoshalun herättäminen - Organisaatiokulttuurin rakentaminen ja vaaliminen - Tulevaisuusskenaarioiden rakentaminen ja niiden viestiminen - Strategian luominen - Hiljaisen tiedon kerääminen ja siirtäminen Tarinalla motivoidaan ja saadaan aikaan tunneoivalluksia - Tarinoilla voidaan lisätä ymmärrystä siitä, mihin muutoksella pyritään - Yhteiset tarinat ja jaetut merkitykset ovat yhteisön sosiaalista liimaa - Kun ihmiset ovat osa muutostarinaa, he sitoutuvat siihen - Tarinat ja tarinankerronta ovat hyvä fasilitointityökalu kehittämiseen ja uuden oppimiseen Markkinointi Viestintä Myyminen - Mielikuvaan ja mielipiteeseen vaikuttaminen, brändin rakentaminen ja johtaminen - Asiakkaiden arvostusten ja kokemusten ymmärtäminen - Huomion ohjaaminen ja suuntaaminen - Ostopäätöksen aikaansaaminen - Viestin tehokas välittäminen - Ymmärrys ja tiedottaminen - Vuorovaikutus yrityksen sidosryhmien kanssa - Monimutkaisten asioiden esittäminen yksinkertaisesti ja puhuttelevasti - Vaikuttavan kohtaamisen aikaansaaminen - Kiinnostuksen ja luottamuksen herättäminen - Hyötyjen esittäminen - Epävarmuuden ja ostamisen esteiden poistaminen - Tarina puhuttelee tunnetta, jolla huomio kaapataan - Vahva brändi edellyttää tunnesidettä ja tarina puhuttelee tunnetta - Asiakasreferenssit ovat kiinnostavia ja ymmärrettäviä, kun ne ovat tarinamuodossa - Tarinamenetelmät ovat hyvä Tarina auttaa muistamaan ja ymmärtämään Tarina saa kiinnostumaan Tarinan avulla arvot ja muut abstraktit asiat muuttuvat konkreettisemmiksi Työkaluna sarjakuva tai storyboard selkeyttää monimutkaisen prosessin tai asian Tarinalla erottaudutaan kilpailijasta ja jäädään asiakkaan mieleen Tarinalla konkretisoidaan aineeton palvelu tai tuote maalataan kuva sen hyödyistä Tarjouskin voidaan tarinallistaa Kouluttaminen - Tiedon välittäminen ja uuden asian opettaminen - Muutoksen aikaansaaminen - Vaikean asian ymmärryttäminen - Koulutettavien ja osallistujien sitouttaminen ja tutustuttaminen - Tehokkaan muistijäljen aikaansaaminen - Tarina jättää tehokkaammin muistijälkiä kuin yksittäinen fakta - Tarinalla voidaan koskettaa ihmisiä, esitelmöimällä sen sijaan ei - Tarinalla voidaan paremmin jäljitellä todellisuutta ja simuloida erilaisia tilanteita. Tarina on väline esim. hiljaisen tiedon siirtämiseen - Koulutettavien kertomat tarinat tai improvisoidut tarinat ovat hyviä työkaluja innostavassa koulutuksessa Tuote- ja palvelukehitys, innovaatiot Benchmarking-klubi Turku

17 Tarinan sitouttavia kysymyksiä (liite 6) Sinikan työstä 1. Mikä teki tarinasta mielenkiintoinen? 2. Miten tarina lisäsi ymmärrystä? 3. Miten tarina kertoi esitettävän asian hyödyt? 4. Jääkö tarina mieleen ja mitä siitä? 5. Miten tarinaa havainnollistettiin muilla kuin kertomalla? 6. Miten tarina erottui muista tarinoista? 7. Mikä tarinassa oli minulle uutta? 8. Mikä tarinassa muutti ajatuksiani tai mielipidettäni? 9. Miten tarina käynnisti ja ylläpiti kuulijoiden keskustelua? 10. Syntyikö tarinasta halu toteuttaa kiireesti jotakin? 11. Miten luotettavasti tarinaa voi siirtää eteenpäin? 12. Miten ihmiset olivat osa tarinaa? 13. Miten tarinassa tuli tunne esiin? 14. Mikä teki tarinasta uskottavan? 15. Mistä tarinassa esitetyistä virheistä voisi oppia? 16. Mikä tarinassa enemmän jäädyttää kuin edistää kehittämistä? 17. Mitä tarinassa esitetyistä onnistumista voisi oppia? 18. Mikä tarinassa liittyy yrityksen kulttuuriin, joka syntyy vain pitkän ajan aikana? 19. Mitä muuta tarinasta voisi oppia, joka lisää sitoutumista toimintajärjestelmän kehittämiseen, soveltamiseen sekä ylläpitoon ja jatkuvaan kehittämiseen. 17

18 Klubityön liitteet Tarinaa epäileviä ajatuksia (liite 7) Karin päästä Kaikki eivät ole kiinnostuneita tarinoista. He ehkä haluavat vain faktoja ja ydinkohdat ranskalaisina viivoina. Monet pitävät tarinoita vain jaaritteluna ja menneiden muisteluna. Tarinoiden hyväksyminen johtamismenetelmäksi voi vaatia kulttuurimuutoksen. Kaikki eivät edes huomaa faktoja tarinan sisällä. Kaikki eivät halua eivätkä osaa kertoa tarinoita eikä ole tarinoiden kerronnan koulutusta? Kaikki eivät luota tarinoihin. Se on vain juttua. Tarinat perustuvat kokemukseen ja muistiin ja ne vaihtelevat. Voimme muistaa asian täysin eri tavalla, kuin toinen organisaatiossa tai asiakasorganisaatiossa. Asian voi kertoa myös innostavasti ilman, että sitä kutsutaan tarinaksi. Tarina muuttuu kulkiessaan. Se voi olla hyvä tai huono juttu. On asioita, jotka eivät saa muuttua. On asioita, jotka eivät missään tapauksessa saa muuttua. Tarinat voivat toimia kouluttajan työkaluna, mutta kuinka pitkä matka siitä on organisaation luonnolliseksi ja merkittäväksi kehittämismenetelmäksi. Miten tarina voidaan muuntaa tiedoksi, joka on helpompi siirtää muuttumattomana? Organisaation epäviralliset ja kirjaamattomat periaatteet ovat kyllä ihmisten päässä tarinoina. Se ei ole ongelma, vaan se, miten tarinat saadaan esille siten, että ne muuttuvat tiedoksi ja tietämykseksi. Elossa oleva väärä tarina tai jatkuvasti muuttuvat tarinan voi olla jopa vahingollinen organisaatiolle. Organisaation tarinoiden tappaminen voi olla tärkeämpää kuin uuden synnyttäminen. Organisaation vahvimmat tarinat ovat yleensä vanhoja ja joissa ihaillaan vanhaa hyvää aikaa, johon ei kuitenkaan ole enää paluuta. Tarina voi olla vain merkki yrityksen vahingollisesta ajattelutavasta. Tunne ei aina synny tarinasta, vaan sen esittäjästä. Benchmarking-klubi Turku

19 Yksi tarina ja yhdet vastaukset (esimerkki liite 8) Tehtäiskös tästä työohje? Tarinan taustaa. Olin vuosia sitten palkattuna yhteen yritykseen tekemään toiminnanhallintajärjestelmää sertifioitavaan kuntoon. Minut oli palkattu tehtävään kun paikallinen laatupäällikkö ei muilta kiireiltään ehtinyt keskittymään asiaan, hänellä oli kädet täynnä tuotannon jokapäiväisessä pyörittämisessä. Kun tulin yritykseen oli vastaanotto hieman viileä, mikähän hiostaja tuokin on kun tulee utelemaan meiltä kaikenlaista työhön liittyvää ja kiertelee tehtaalla katsomassa paikkoja. Aikaan myöten alkoi ilmapiiri lämmetä ja ihmiset hyväksyivät minut kalustoon kuuluvana. Siihen ehkä auttoi työtapani. Kävin kysymässä kaikissa työpisteissä mitä ja miten he tekevät työnsä. Sitten vetäydyin kirjoittamaan menettelytapaohjeita, työohjeita jne. Kun olin kirjoittanut siihen työpisteeseen liittyvät dokumentit, menin uudestaan työpisteeseen käymään asioita läpi siinä pisteessä olevien henkilöiden kanssa kysymällä: ymmärrättekö mitä olen kirjoittanut, teettekö niin kuin ohjeissa lukee? Tuolla työtavalla saatiin aikaan perusversio toiminnanhallintajärjestelmästä, joka sitten käytiin luonnollisesti paikallisen laatupäällikön kanssa läpi, että siinä on kaikki tarpeellinen myös hänen näkökulmastaan. Osaltaan hyväksymistäni joukkoon auttoi myös se, että tehtäviini kuului paitsi toiminnanhallintajärjestelmän saattaminen sertifioitavaan kuntoon myös tarpeen tullen tiettyjä tuotantoon liittyviä tehtäviä sekä ulkopuolisten tahojen hyväksymisen saamiseksi tarpeellisia tuotantoa sivuavia tehtäviä jne. Työni kantoi hedelmää. Päivänä muutama tuli kaksi kaveria kysymään minulta, että tehtäisiinkö tästä työohje kun he tekevät tätä osaa niin harvoin etteivät suoralta kädeltä muista mihin tässä kappaleessa pitää porata kaksi reikää eivätkä he haluaisi tehdä sutta ja sekundaa. No se työohje oli yksinkertainen piirros mihin oli merkitty reikien paikat ja katselusuunta. Toisessa tapauksessa robotinkäyttäjät tulivat kysymään tehtäisiinkö robotin käyttöohje. Taustana oli se, että yksi työntekijöistä oli ollut yksin uutena työntekijänä iltavuorossa ja sammuttanut vuoron päätteeksi robotin. Onnettomuudekseen hän ei tiennyt, että sammuttaminen piti tehdä tietyssä järjestyksessä. Niinpä aamuvuoroon tulleet 19

20 Klubityön liitteet työntekijät saivat tehdä kaksi tuntia töitä ennen kuin saivat robotin käyntiin ja tuottavaan toimintaan. Tällaisia tarinoita liittyi tämän yrityksen sertifiointikuntoon saattamiseen. Aikanaan yritys sertifioitiin ISO 9001 ja mukaan. Sertifiointi näyttää edelleen olevan voimassa vuosienkin jälkeen. Projektini loppui sertifiointiin, mutta vahva onnistumisen tunne jäi kun työntekijät itse tulivat ehdottamaan tarpeellisiksi katsomiaan ohjeita toiminnanhallintajärjestelmään. Tarinan sitouttavia kysymyksiä 1. Mikä teki tarinasta mielenkiintoisen? Mielenkiintoista oli, miten synnyttää oma-aloitteisuus. 2. Miten tarina lisäsi ymmärrystä? Ulkopuolisenkin on mahdollista aika nopeasti saada hyväksyntä. 3. Miten tarina kertoi esitettävän asian hyödyt? Aloitteiden tekijät, kertoivat, miksi ohje olisi tarpeellinen. Auttoi päivittäisissä tuotantoasioissa. 4. Jääkö tarina mieleen ja mitä siitä? Mieleen jäi henkilöstön oma-aloitteisuus ja nopeasti hyväksytyksi tuleminen. 5. Miten tarinaa havainnollistettiin muilla kuin kertomalla? Tarinassa oli teksti sekä kokouksessa kerrottu. 6. Miten tarina erottui muista tarinoista? Tarinan opetus oli hyvin esitetty. 7. Mikä tarinassa oli minulle uutta? Yleensä ulkopuolelta kutsuttu apu järjestelmän kehittämiseen on pidetty negatiivisena asiana. 8. Mikä tarinassa muutti tai vahvisti ajatuksiani tai mielipidettäni? Nopean avun käyttäminen voi tuottaa pysyviä tuloksia. 9. Miten tarina käynnisti ja ylläpiti kuulijoiden keskustelua? En muista. 10. Syntyikö tarinasta halu toteuttaa kiireesti jotakin? Voisi kirjoittaa lyhyitä tarinoita kaikista järjestelmän kohdista. Benchmarking-klubi Turku

21 11. Miten luotettavasti tarinaa voi siirtää eteenpäin? Kaikki eivät usko, että nopea apu tuottaisi pysyviä tuloksia. 12. Miten ihmiset olivat osa tarinaa? Ihmiset aktivoituivat 13. Miten tarinassa tuli tunne esiin? Ulkopuolinen tunnettiin kuuluvaksi omaan porukkaan. 14. Mikä teki tarinasta uskottavan? Uskottavaksi tarinan teki Olavin oma kokemus kehittämisen alalla. Tämä voi olla mahdollista 15. Mistä tarinassa esitetyistä virheistä voisi oppia? Ei syntynyt virhettä, mutta olisi helposti voinut syntyä. Onnistuuko yrityksen oma laatupäällikkö toimimaan, kuten Olavi ja jatkamaan hyvin alkanutta kehittämistä. 16. Mikä tarinassa enemmän jäädyttää kuin edistää kehittämistä? Vaikutukset voivat tällaisessa jäädä lyhytaikaiseksi. 17. Mitä tarinassa esitetyistä onnistumista voisi oppia? Kysymällä oppii ja saa hyväksyntää. 18. Mikä tarinassa liittyy yrityksen kulttuuriin, joka syntyy vain pitkän ajan aikana? On hyvä tunnistaa, oliko tämä alku kulttuurin muutokselle, tarttua siihen ja vahvistaa sitä. Anna positiivista palautetta kaikesta oma-aloitteisuudesta. 19. Mitä muuta tarinasta voisi oppia, joka lisää sitoutumista toimintajärjestelmän kehittämiseen, soveltamiseen sekä ylläpitoon ja jatkuvaan kehittämiseen. Kysy ja tarkista, oletko ymmärtänyt oikein ja muuta tarpeen vaatiessa. Norsukin syödään pala kerrallaan. Mieti, missä nopea eteneminen on mahdollista ja missä tarvitaan pidempää sitoutumisaikaa. Anna positiivista palautetta kaikesta oma-aloitteisuudesta kaikesta, joka liittyy toimintajärjestelmään. Jokainen teki saman kaikille tarinoille. 21

22 Klubityön liitteet Sitouttavien ideoiden kerääminen (esimerkki liite 9) Tarinoiden ja kysymyspatterien avulla syntyneet ideat kerättiin yhteen. 1. Mikä teki tarinasta mielenkiintoisen? Tarinassa oli mielenkiintoista sen aihe Niin totta käytännössä Tarinassa oli mielenkiintoista sen aihe Niin totta käytännössä Tarinassa oli mielenkiintoista sen sinnikkyys ja usko asiaansa Pakkopullasta yrityksen ja erehdyksen kautta toimiva Mielenkiintoista oli, miten synnyttää oma-aloitteisuus Ulkoistettukin projekti voi onnistua Mielenkiintoista oli, miten siivouksen tarve kerrottiin ja saatiin siivous alkuun Kuva puhuu Itsearvioinnin kolme vaihetta ja kriittisyyden muutokset Koulutus-/asiantuntijaorganisaatio Rima alunpitäen korkealla ulkoisen auditoinnin johdosta Tarina on kattava kuvaus läpi vuosien ja kehitysvaiheiden Oma laatumatka pitkälti samanlainen Tarinan kertoo palkitsemisen kytkemisen kehittämistulokseen Palkitsemista käytettiin erinomaisesti johtamisen ja motivoinnin välineenä Käytetty menetelmä on mielenkiintoinen Uudenlainen menetelmä viestiä tärkeästä asiasta/ uskallus yrittää jotain epätavallista Joustavuus muuttaa päivän ohjelmaa Miten viestiä hankkeen tavoitteet riittävän selkeästi 2. Miten tarina lisäsi ymmärrystä? 3. jne. Benchmarking-klubi Turku

Oppiminen tarinoita benchmarkaamalla

Oppiminen tarinoita benchmarkaamalla Oppiminen tarinoita benchmarkaamalla Toimintajärjestelmään sitoutuminen Benchmarking-klubi 1 2015 5.6.2015 Benchmarking-klubi Turku 1-2015 1 Ensimmäinen kokous syksyllä 2014 Kerrattiin edellistä Mitä olimme

Lisätiedot

FARAX johtamisstrategian räätälöinti

FARAX johtamisstrategian räätälöinti FARAX johtamisstrategian räätälöinti Sisältö Taustaa Johtamisstrategian luominen ja instrumentin luominen Hyödyt ja referenssit Esimerkkejä matriiseista Prosessi Taustaa Esityksessä käydään läpi FaraxGroupin

Lisätiedot

Hiljaisen tietämyksen johtaminen

Hiljaisen tietämyksen johtaminen Hiljaisen tietämyksen johtaminen Uudista ja uudistu 2009 Hiljainen tietämys on osa osaamista Hiljainen ja näkyvä tieto Hiljainen tieto Tiedämme enemmän kuin kykenemme ilmaisemaan *) kokemusperäistä, alitajuista

Lisätiedot

Tiimivalmennus 6h. Tiimienergian pikaviritys

Tiimivalmennus 6h. Tiimienergian pikaviritys Tiimivalmennus 6h Tiimienergian pikaviritys Hienoa kuinka hyvin valmennus pysyi kasassa ja sai kaikki mukaan. Kukaan ei ollut passiivisena tässä koulutuksessa. TeliaSonera Oyj 1 / 9 Miksi investoisit tiimityöhön?

Lisätiedot

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus

Lisätiedot

Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo

Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo Keijo Mäenpää Liikkeenjohdon konsultti Diplomi-insinööri Tavoitteena Sujuvasti toimiva kyvykäs organisaatio

Lisätiedot

Strategia käytäntöön valmentavalla johtamisella. JohtamisWirtaa 10.5.2011

Strategia käytäntöön valmentavalla johtamisella. JohtamisWirtaa 10.5.2011 Strategia käytäntöön valmentavalla johtamisella JohtamisWirtaa 10.5.2011 Työpaja 2, haasteet ja ratkaisut Riikka Laine-Tolonen (Nordea) Tapani Pöllänen (Sales Energy) Valmentava esimies Strategia ja visio

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Strategia, toimintasuunnitelmat ja johtaminen. Varpu Ylhäinen

Strategia, toimintasuunnitelmat ja johtaminen. Varpu Ylhäinen Strategia, toimintasuunnitelmat ja johtaminen Varpu Ylhäinen Lyhyt katsaus strategiaan ja strategiajohtamiseen Klubin toimintasuunnitelma 2013-2014 Johtaminen Fasilitointijohtaminen 6.11.2013 Varpu Ylhäinen

Lisätiedot

Eettinen Johtaminen. To Be or Well Be seminaari 2010 Petteri Lahtela

Eettinen Johtaminen. To Be or Well Be seminaari 2010 Petteri Lahtela Eettinen Johtaminen To Be or Well Be seminaari 2010 Petteri Lahtela ROHKEUS REALISMI TULOS VISIO ETIIKKA Sisältö Eettisyys ja yksilön perustarpeet Ohjaavat periaatteet Eettinen toiminta, tarkoitus ja

Lisätiedot

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 TAVOITTEET 12.8.2009 TYÖSKENTELYLLE TEEMA Ammattimainen yhteistyö moniammatillisessa

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI. Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti

KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI. Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti 1 KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti 2 Tuotetaan käytännöstä tietoa yhdessä Käytännön kuvaamisen tarkoituksena on

Lisätiedot

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Karl-Magnus Spiik Ky Räätälöity ilmapiirimittari 1 RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Ilmapiirimittarin vahvuus on kysymysten räätälöinti ko. ryhmän tilannetta ja tarpeita vastaavaksi. Mittaus voi olla yritys-,

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

Miten asiakas tekee valintansa?

Miten asiakas tekee valintansa? Miten asiakas tekee valintansa? ja miten me voimme vaikuttaa siihen? TkT Asiantuntija Harri Karkkila Strategia Asiakkaan kokema arvo Asiakastyytyväisyys ja asiakaskokemus Kilpailuedut Yrittäjä Kouluttaja

Lisätiedot

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Suvi von Becker Miksi yhdessä tekeminen? Johtoporras: Ymmärrys valuu kuin vesi hanhen selästä Ovat niin hankalia, asennevamma. Eikö sana kuulu vai eikö se mene perille?

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Integrated Management System. www.ims.fi, Ossi Ritola

Integrated Management System. www.ims.fi, Ossi Ritola Integrated Management System www.ims.fi, Ossi Ritola Mitä prosessien tunnistaminen on? Löydämme ja ryhmittelemme organisaation toistettavat työnkulut optimaalisimmalla tavalla organisaation tulevaisuuden

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Kaikki ohjaavat tulevaisuutta - työelämän tulevaisuuskuvia ja valmiuksia

Kaikki ohjaavat tulevaisuutta - työelämän tulevaisuuskuvia ja valmiuksia Kaikki ohjaavat tulevaisuutta - työelämän tulevaisuuskuvia ja valmiuksia Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi 25.10.2013 Leena Jokinen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Osaamisen kehittämisen menetelmiä

Lisätiedot

TAVOITE EDELLYTTÄÄ. Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto. Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers)

TAVOITE EDELLYTTÄÄ. Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto. Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers) MITÄ HYVÄ SMART TAVOITE EDELLYTTÄÄ ÄÄ? Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers) Tarpeet Fysiologiset Psykologiset Sosiaaliset

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

ASKELMERKKIÄ TULOKSELLISEEN HANKEVIESTINTÄÄN

ASKELMERKKIÄ TULOKSELLISEEN HANKEVIESTINTÄÄN Business Arena 10 ASKELMERKKIÄ TULOKSELLISEEN HANKEVIESTINTÄÄN Opas hankkeiden tuloskortin hyödyntämiseen versio 6/2014 Business Arena Hankkeiden tuloskortti on rakennerahastohankkeiden parissa toimivien

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

Ryhmissä tuotetut vinkit kullekin kysymykselle: Rovaniemi: ensin tarvii selkiyttää mikä on huoneentaulu ja mikä sen merkitys on

Ryhmissä tuotetut vinkit kullekin kysymykselle: Rovaniemi: ensin tarvii selkiyttää mikä on huoneentaulu ja mikä sen merkitys on Ryhmätehtävä 2 Mitä voimme tehdä työpaikalla? Case esimerkkien pohjalta keskustelu ryhmissä ja vinkkien koostaminen kullekin kysymykselle. Kysymykset: 1. Mikä on huoneentaulujen merkitys yritykselle? 2.

Lisätiedot

ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A VALMISTAUTUMINEN. Otteita vetäjän ohjeista

ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A VALMISTAUTUMINEN. Otteita vetäjän ohjeista 1 Otteita vetäjän ohjeista ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A Tarkista että o aikataulut on sovittu ja koulutustila on varattu o osallistujat ovat saaneet kutsun ajoissa o sinulla on nimilista, jonka avulla sijoitat

Lisätiedot

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Omien taitojen tunnistaminen 3. Omista taidoista kertominen 4. Työnhaun viidakko 5. Miten ylläpitää motivaatiota? 6. Työntekijöiden terveisiä

Lisätiedot

Lifeplus. Global Training System. Aloittaminen. Nimi: PIN-koodi: Sponsori: Ylempi Diamond-jäsen:

Lifeplus. Global Training System. Aloittaminen. Nimi: PIN-koodi: Sponsori: Ylempi Diamond-jäsen: Lifeplus Global Training System Aloittaminen Nimi: PIN-koodi: Sponsori: Ylempi Diamond-jäsen: Koulutuspyörä Tämän yksinkertaisen pyörän pitäisi antaa sinulle käsitys ensimmäisistä askeleista, joita voit

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset

Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset Hyvällä fiiliksellä homma toimii paljon paremmin! Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset Elina Ravantti, Venla Räisänen ja Eeva-Marja Lee Työterveyslaitos 2014 1 Tietopaketti työhyvinvoinnista Apaja-projektissa

Lisätiedot

Tinkauspaja 1 Sali LS 2. Ketterä oppiminen

Tinkauspaja 1 Sali LS 2. Ketterä oppiminen Tinkauspaja 1 Sali LS 2 Ketterä oppiminen Tinkauspajan sisältö Johdanto: Ketterä oppiminen kokemuksia Ketterän oppimisen edellytyksiä, ryhmätyöt Millaisia taitoja ihmiset tarvitsevat kyetäkseen oppimaan

Lisätiedot

Forssan kaupungin INNOVAATIOSÄÄNTÖ

Forssan kaupungin INNOVAATIOSÄÄNTÖ Forssan kaupungin INNOVAATIOSÄÄNTÖ Yhteistoimintaryhmä 20.12.2010 Kaupunginhallitus 10.1.2011 Sisällysluettelo 1. Merkitys... 3 2. Synty... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Määritelmä... 3 5. Tekeminen... 4 6.

Lisätiedot

Märsky 29.10.2012. Heikki Pajunen Novetos Oy. Luomme menestystarinoita yhdessä

Märsky 29.10.2012. Heikki Pajunen Novetos Oy. Luomme menestystarinoita yhdessä Märsky 29.10.2012 Heikki Pajunen Novetos Oy Luomme menestystarinoita yhdessä Aamun ajatus By Positiivarit: Maanantai 29.10.2012 AAMUN AJATUS Elämä on 10-prosenttisesti sitä miten elää ja 90-prosenttisesti

Lisätiedot

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE Maria Ruokonen 10.3.2013 Tunne itsesi ja tunnista unelmasi. Ymmärrä missä olet kaikkein vahvin. Miksi teet sitä mitä teet? Löydä oma intohimosi. Menestymme sellaisissa

Lisätiedot

Esiintymisvalmennus, 6h

Esiintymisvalmennus, 6h Esiintymisvalmennus, 6h Vaikuttavuudella epäreilua kilpailuetua " Erilaisuus, avoimuus, aitous ja rohkeus huokui valmentajasta. Mari Seppänen 1 / 9 Oletko esiintyessäsi epämukavuusalueella? Kuunnellaanko

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Strategia, toimintasuunnitelmat ja kehittäminen. Varpu Ylhäinen

Strategia, toimintasuunnitelmat ja kehittäminen. Varpu Ylhäinen Strategia, toimintasuunnitelmat ja kehittäminen Varpu Ylhäinen Kaiken viisauden alku on tosiasiain tunnustaminen J.K. Paasikiven lempilausahdus, joka on hänen patsaansa jalustassa Kampissa 7.3.2015 Copyright

Lisätiedot

Oikeat tavoitteet avain onnistuneeseen tapahtumaan

Oikeat tavoitteet avain onnistuneeseen tapahtumaan Oikeat tavoitteet avain onnistuneeseen tapahtumaan Onnistunut tapahtuma 12.11.2008 Mika Lehtinen toimitusjohtaja Expology Oy Associated Partner of the Esityksen tavoitteet Miksi mitattavien tavoitteiden

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A 1 Otteita osallistujalle jaettavasta materiaalista Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A Nimi Päivämäärä TUTUSTUMINEN NAAPURIIN Naapurin kertomat tiedot itsestään TOTUUDEN HETKI o Totuuden

Lisätiedot

Miten kerätä tietoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen

Miten kerätä tietoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen Miten kerätä tietoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen Tuija Sinervo FINAS - akkreditointipalvelu Mitä kehitetään? Asiakaspalvelua Osaamista Toiminnan sujuvuutta, tehokkuutta Tekniikkaa, toimintaympäristöä

Lisätiedot

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Tavoitteet Kohderyhmät Käyttö Suomen kielen Osaamispyörän tavoitteena on tehdä näkyväksi maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden suomen kielen osaamista. Osaamispyörä

Lisätiedot

Voimaantuminen 2h. Stressin nujertaja -valmennus. Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. 1 / 10

Voimaantuminen 2h. Stressin nujertaja -valmennus. Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. 1 / 10 Voimaantuminen 2h Stressin nujertaja -valmennus Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. Tuula Kortelainen, ammatinvalintapsykologi 1 / 10 Nykypäivän hektisessä arjessa eläminen sekä

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki. Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen

Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki. Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen OSALLISUUS UTELIAISUUS INNOSTUS KORKEAKOULUELÄMÄN JÄLKEINEN OSAAMINEN QUO VADIS :

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv )

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Karl-Magnus Spiik Ky Tiimityöskentely / sivu 1 TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Asiakas: Ryhmä: Uusi päiväkoti Koko henkilöstö Tämän kolmiosaisen valmennuksen päätavoitteena on tiimityöskentelyn kehittäminen.

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

TOIMIVA TYÖYHTEISÖ -MITTAUS 1

TOIMIVA TYÖYHTEISÖ -MITTAUS 1 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ -MITTAUS 1 Kuinka selviä työyhteisöllenne ovat sen tarkoitus, arvot, visio, prosessit ja roolit? Tämä mittaus soveltuu käytettäväksi esimerkiksi pidemmän valmennuskokonaisuuden alku-

Lisätiedot

Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava

Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava 10-12 asiantuntijaluentoa vuosittain 1 000 osallistujaa Teemoina mm. työnhaun uudet tuulet, työnantajien

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Paperista bittiin oivalluksia hankepolun varrelta

Paperista bittiin oivalluksia hankepolun varrelta Paperista bittiin oivalluksia hankepolun varrelta Innopark Programmes Oy, Visamäentie 33, 13100 Hämeenlinna, info@innopark.fi Taitto: Mainostoimisto Precis Oy Paino: Kopijyvä Oy Tähän vihkoseen on koottu

Lisätiedot

MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN

MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN www.flow.fi MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN Joka tahtoo matkalle kohti uutta, hänen on lähdettävä. Miten matkalle voi lähteä? Omin jaloin, ottamalla ensimmäinen askel. Mitä sitten tapahtuu? Kyllä se selviää, askel

Lisätiedot

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen Koulutuksen rakenne Ryhmästä syntyy turvallinen oppimista ja itsen reflektointia edistävä ympäristö Tukihenkilönä toimimisen lähtökohdat: mikä

Lisätiedot

Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen

Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen Mittaamiseen liittyvien termien määrittelyä: - Mittaväline = mittauslaite - Tunnusluku = osoitin/ilmaisin = mittarin tulos = indikaattori Mihin laadun arviointi

Lisätiedot

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiverkoston haastattelut Haluttiin selvittää mallin nykyistä käyttöä ja kehittämistarpeita panostaminen oikeisiin kehittämiskohteisiin Haastattelut touko-elokuussa

Lisätiedot

Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014

Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014 Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014 Ihmiset haluavat olla synny0ämässä jotain itseään suurempaa. Työelämän arvot vastuu on jokaisella

Lisätiedot

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa.

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Pieni neuvottelutaitojen työkirja naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Neuvottelutaidot ovat (työ)elämän ydintaitoja Neuvottelutaidot muodostuvat erilaisten taitojen, tietojen, toimintatapojen ja

Lisätiedot

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Seinäjoen Lääkäritalo Yksityinen täyden palvelun lääkärikeskus Etelä- Pohjanmaalla, Seinäjoella Ammatinharjoittajien vastaanotot Työterveyshuolto

Lisätiedot

ITSEOHJAUTUVAN ORGANISAATION MUUTOS. Juha Riippi, Vincit Oy

ITSEOHJAUTUVAN ORGANISAATION MUUTOS. Juha Riippi, Vincit Oy ITSEOHJAUTUVAN ORGANISAATION MUUTOS Twitter: @JuhaRiippi Juha Riippi, Vincit Oy Linkedin: fi.linkedin.com/in/juhariippi MINUSTA Töissä Vincitillä vuodesta 2009. Monta eri roolihattua: Koodari Project Lead

Lisätiedot

Myönteinen vuorovaikutus työelämässä

Myönteinen vuorovaikutus työelämässä Myönteinen vuorovaikutus työelämässä Tarkoitus ja arvot tuovat työhön mielekkyyden, innostuksen ja sitoutumisen Suomen Logoterapiainstituutti Oy:n 10-vuotisjuhlaseminaari Turku 12. 13.10.2013 Iina Åman

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012 Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa 1 -tutkimushanke: Hyviä käytäntöjä innovaatiojohtamiseen julkisella palvelusektorilla Miten palveluja voidaan kehittää

Lisätiedot

Asiakastarpeiden merkitys ja perusta. asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja

Asiakastarpeiden merkitys ja perusta. asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja Asiakastarpeiden merkitys ja perusta asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja Mihin asiakastarpeiden selvittämistä tarvitaan yhteisen kielen/tarkastelutavan

Lisätiedot

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008 ARVO-koulutuspäivän tavoitteet 13.8. 2008 Selkiyttää ja luoda moniammatillisesti yhteisiä merkityksiä hankkeen tavoitteille, käsitteille ja kehittämisprosessille.

Lisätiedot

Miksi tulisin aamulla töihin toimistolle?

Miksi tulisin aamulla töihin toimistolle? Miksi tulisin aamulla töihin toimistolle? Timo Räikkönen, kehitys- ja markkinointijohtaja, YIT Jari Niemelä, toimitusjohtaja, Workspace Oy #HENRYFoorumi / #HF_2014 #yitkehitys HR erilaisten muutosten keskellä

Lisätiedot

Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen 1.9.2015

Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen 1.9.2015 Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen Työkykyjohtaminen Ilmiöitä Tiedolla johtaminen 2 Ilmiöitä ja huolia yritysten arjessa Kannattavuus, tehokkuus, kasvu "Liikevaihto jää alle budjetin

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Brändityöryhmä

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Brändityöryhmä Brändityöryhmä Kaarina Johansson, liiton varapj., pj. Merja Salanko-Vuorela, toiminnanjohtaja Merja Kaivolainen, koulutus- ja kehittämispäällikkö Marianne Lind, liiton hallituksen jäsen, Hiidenseudun Omaish.

Lisätiedot

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Etelä-Savon RAMPE osahankkeessa toteutettiin moniammatillisen tiimityön valmennusta simulaatio oppimisympäristössä

Lisätiedot

HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka

HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka SISÄLTÖ Henkinen valmennus mitä? (tavoitteista, keinot ym) Mitä henkinen valmennus edellyttää

Lisätiedot

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? To be or Wellbe 11.2.2010 Oulu Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM Nuoret työntekijät muuttavat työelämää: MEGATRENDIT

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti

Lisätiedot

SUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU

SUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU 1 SUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU Suunta on työkalu, jota käytetään suunnittelun ja arvioinnin apuna. Se on käyttökelpoinen kaikille, jotka ovat vastuussa jonkun projektin, toiminnon,

Lisätiedot

OPPORTUNITY INNOVATION PUBLICITY NOVEL PRODUCT POINT TECHNOLOGY. 070320 / HN Stratox Oy / POINT ver 1.1

OPPORTUNITY INNOVATION PUBLICITY NOVEL PRODUCT POINT TECHNOLOGY. 070320 / HN Stratox Oy / POINT ver 1.1 Tämä on hankekuvaus tai tarkemmin luonnos, jota jalostamme kevään 2007 aikana. Hanke käynnistyy ensi syksynä ja päättyy vuonna 2011 kun Turun kulttuuripääkaupunkihanke on toteutunut. Tervetuloa mukaan

Lisätiedot

Työpaikkavalmentajana työllistyvän työssä jaksamisen tukena

Työpaikkavalmentajana työllistyvän työssä jaksamisen tukena a työllistyvän työssä jaksamisen tukena Sisältö Esimerkkinä ja puskurina toimiminen suhteessa työyhteisöön Kiireen kesytys ja tylsyyden karkotus Stressinhallinta Voimavara-akku Lyhyt palautumisen kysely

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Käyttöönoton vaiheet Yrityksen liiketoimintatavoitteet Yhteisöllisen toimintatavan käyttöalueet Työkalut Hyödyt yritykselle Hyödyt ryhmälle Hyödyt itselle Miten

Lisätiedot

Keski-Suomen Sote 2020 Peurunka 2 -seminaari

Keski-Suomen Sote 2020 Peurunka 2 -seminaari Keski-Suomen Sote 2020 Peurunka 2 -seminaari Minä muutoksessa ja muutos minussa Pirkko-Liisa Vesterinen KT, dosentti Kunnanjohtaja 15.4.2015 Pirkko-Liisa Vesterinen 15.4.2015 1 1. Minä muutoksessa Mikä

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA Oppijan osallistamisen malli Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? Aikuisoppijoiden osallistuminen Aikuisoppijan viikon (AOV)

Lisätiedot

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 Käsiteltäviä näkökulmia Mitä muutos on? Mitä ihmiselle muutoksessa tapahtuu? Työkaluja muutoksessa kipuilevan tukemiseen. Muutos Tilanteen tai

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

Luovuus ja oppiminen. Juha Nieminen Opintopsykologi Yliopistopedagogiikan kouluttaja

Luovuus ja oppiminen. Juha Nieminen Opintopsykologi Yliopistopedagogiikan kouluttaja Luovuus ja oppiminen Juha Nieminen Opintopsykologi Yliopistopedagogiikan kouluttaja Helsingin yliopisto Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö Lääketieteellisen koulutuksen tuki- ja kehittämisyksikkö

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

ONNISTUNUT MUUTOS TOIMINTATAPOJEN MUUTTAMINEN ON ARKISTA TYÖTÄ. Petri Aaltonen TkT, partneri, Perfecto Oy

ONNISTUNUT MUUTOS TOIMINTATAPOJEN MUUTTAMINEN ON ARKISTA TYÖTÄ. Petri Aaltonen TkT, partneri, Perfecto Oy ONNISTUNUT MUUTOS TOIMINTATAPOJEN MUUTTAMINEN ON ARKISTA TYÖTÄ Petri Aaltonen TkT, partneri, Perfecto Oy Lahden kaupunki, Houkutteleva rekrytointi Seudullinen esimiesvalmennus 20.10.2011 1 3 MIKÄ ORGANISAATIOSSA

Lisätiedot

Mauno Rahikainen 2009-09-29

Mauno Rahikainen 2009-09-29 SISÄLTÖ - Alustus - Tutustutaan toisiimme - Omat odotukset (mitä minä haluan tietää) - Vaalivaliokunnan tehtävät (sääntöjen vaatimat) - Miksi vaalivaliokunta on tärkein vaikuttaja järjestöissä? - Järjestön

Lisätiedot

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Yhdessä tekemisen hyödyt Perustehtävän laadukas toteutuminen Toimijoiden hyvinvointi Toimijoiden hyvinvoinnin vaikutus

Lisätiedot

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Lapsen kuuleminen Minun ihannepäiväkodissani lasten ajatuksia kuullaan seuraavalla tavalla: Lapsi saisi kertoa omat toiveet, ne otettaisiin huomioon.

Lisätiedot