BENCHMARKING-TUTKIMUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "BENCHMARKING-TUTKIMUS"

Transkriptio

1

2 Sisältö Johdanto... 3 Tarina Turku 1 -klubityön kulusta... 5 Ensimmäinen kokous syksyllä Toinen kokous... 5 Kolmas kokous... 6 Seuraavat kokoukset... 7 BENCHMARKING-TUTKIMUS 1 Määrittele benchmarking-kohde Tunnista benchmark-yritykset ja 4 Opi miten me/he sen tekevät Aseta tavoitteet Sovella ja ota käyttöön Vakiinnuta ja kehitä edelleen... 9 Klubityön liitteet Benchmarking-prosessiaskeleet Mitä on toimintajärjestelmä Mitä on sitoutuminen Mitä tarinat ovat Tarinat apuna kehittämisessä Tarinan sitouttavia kysymyksiä Tarinaa epäileviä ajatuksia Yksi tarina ja yhdet vastaukset Sitouttavien ideoiden kerääminen Sitouttavia ideoita tarinoista Sitoutumisen mittaaminen Sitouttavia ideoita kaikista tarinoista Osallistujien tarinat Klubin työskentelytapa Klubin työskentelyn yhteenveto ja arviointi Lähdeluettelo Benchmarking klubin jäsenet Benchmarking-klubityöt Turussa Benchmarking-klubi Turku

3 Johdanto Sinikka Leino Seuraava tarina oli yksi klubityöhömme innostumisen lähteistä Työturvallisuuden kehittäminen tarinoilla Yhden organisaation kehitys- ja talousjohtaja kertoi, että työturvallisuuteen on monenlaisia työkaluja, mutta tavoissa kommunikoida ja turvallisuustiedon sisäistämisessä havaittiin puutteita. Työturvallisuudesta oli järjestetty erilaisia koulutus- ja infotilaisuuksia, sitä oli pidetty säännöllisesti esillä eri tiimien palavereissa. Suunniteltiin ja ideoitiin, miten työturvallisuutta voidaan käsitellä eri tavalla ja syntyi ajatus käyttää taiteen keinoja, koska uskottiin, että metodilla vaikutetaan ihmisten tunteisiin ja ajatteluun, menetelmä ei ole perinteinen, vaan vaati uskoa ja rohkeutta myös yritysjohdolta. Materiaalina käytettiin yrityksen omia työturvallisuusohjeita, työturvallisuusmittauksia ja arvoja sekä keskusteluja yritysjohdon kanssa. Näiden pohjalta käsikirjoitettiin tarina Oy Yritys Ab Kypärästä kiinni, joka sijoitettiin fiktiiviseen metalliteollisuuden vientiyritykseen. Tarina vietiin Turun ammattikorkeakoulun taideakatemian opiskelijanäyttelijöiden esittämänä työnjohdon käsiteltäväksi. Tarina sisälsi viisi kohtausta. Ne käsittelivät läheltä piti tilannetta, uuden työntekijän perehdyttämistä työturvallisuusasioihin, turvallisuusasenteiden ja arvojen törmäystä sekä onnettomuuden jälkeistä palautetilannetta ja vastuukysymyksiä. Lisäksi kehittämisprojektiin liitettiin pienryhmätyöskentelyä. Lopuksi tehtiin vuorovaikutukseen ja tilanteiden johtamiseen liittyviä harjoituksia. Lyhyt teoriaosuus kiteytti päivän aiheen ja oppimisen sisällön. Opiskelijanäyttelijöillä oli todella hyvä tilannetaju, ketään ei pakotettu. Ryhmä toimi aktiivisesti, mukana jopa kuusikymppisiä kavereita, jotka olivat täysillä mukana. Kun ihmiset saavat itse näytellä, asian sisäistäminen helpottui ja oivalluksia syntyi. Nekin, jotka yleensä eivät sano mitään avasivat suunsa. Myös kriittisiä asioita uskallettiin sanoa ääneen, vaikka johto oli paikalla. Johto kuunteli tarkasti keskusteluja ja teki muistiinpanoja työnjohtajien ajatuksista ja ehdotuksista, joita päivän aikana tuli runsaasti. Asiakasorganisaatiossa uskotaan, että asiat jäivät paremmin mieleen fiktiivisen tarinan avulla, jossa toiminta ja tunteet ovat mukana kuin 3

4 passiivisen opiskelun kautta. Kiitosta sai myös se, että kukaan ei luennoinut ja väittänyt tietävänsä ammattimiesten työstä. Osallistujat jakoivat itse kokemuksiaan ja hiljaista tietoa annettujen työvälineiden avulla. Vielä ei ole päästy täysin tavoitteeseen. Tie on pitkä, muutos ei tapahdu hetkessä. Mutta on huomattu, että turvallisuusasiat otetaan vakavammin ja asenne turvallisuusharjoituksiin on selvästi muuttunut. Harjoituksiin osallistutaan ja turvallisuuspukuja käytetään. Johto kokee, että turvallisuusasioissa on menty eteenpäin. Seuraavassa kerromme, mihin innostuksemme johti ja mitä saimme aikaan. Benchmarking-klubi Turku

5 Tarina Turku 1 -klubityön kulusta ENSIMMÄINEN KOKOUS syksyllä 2014 Laivamatka oli jälleen tehty ja kilpailu parhaasta klubityöstä oli käyty. Turku 1 tuli hyväksi kakkoseksi. Oltiin paras, mutta ei vihoitella. Oli hyvä, ettei voitettu, saavat muutkin järjestää. Seuraavalla kerralla on taas meidän vuoro. Tosissaan ja leikillään muisteltiin käytyä kilpailua. Seuraava benchmarking-aihe pitäisi keksiä, aloiteltiin kokousta. Tehdäänkö joku tavallinen ja sellainen, josta itsekin hämmästymme. Tehdäänkö tosissaan, vai tällä kertaa vähän kevyemmin. Kaikenlaisia ajatuksia heiteltiin. Kerrattiin aikaisempia klubitöitänne sekä sitä, mitä niistä voisimme oppia. Muisteltiin myös muiden klubien töitä ja niistä saatuja oppeja. Pohdittiin, ketkä ja mitkä klubityöt olivat onnistuneet ja miksi ne olivat jääneet mieleen. Puheenjohtaja piti aikaisempaan tapaan valita. Me ehdotimme Taunoa, kuten ennenkin. Ei enää, joku muu välillä, hän vastusteli. Jälleen saimme puhuttua hänet tehtävään. Vielä puhuttiin niitä näitä ja sovittiin syksyn kokousajat. TOINEN KOKOUS Alku lähti nihkeästi, kuten muinakin kertoina. Välillä joku innostui, onnisti toisenkin ja palattiin taas juttelemaan, tai kuuntelemaan Taunon viisauksia. Keskusteltiin siitä, mikä oli kokoontumisemme ja työmme eli Benchmarking-tutkimuksen tarkoitus. Jutustelun päätteeksi päädyimme seuraavaan listaan: Ymmärtää, soveltaa ja oppia benchmarking-menetelmää Tunnistaa mielenkiintoinen ja hyödyllinen aihe, johon benchmarking-menetelmä sopii Oppia valitusta benchmarking-aiheesta Soveltaa tekemämme benchmarking-tutkimuksen tuloksia jäsenen omaan organisaatioon Päätimme myös, että soveltaisimme Karin kehittämää benchmarking-mallia. Kerrattiin malliin sisältöä (liite 1). 5

6 Tarina Turku 1 -klubityön kulusta KOLMAS KOKOUS Pyrimme löytämään aihealueen, joka sopisi määrittelemiinne klubityön tarkoitukseen. Arvioimme, miten eri aiheita voisi käsitellä benchmarking-prosessin avulla. Annoimme aiheelle alustavasti monia eri nimiä. Jatkoimme keskustelua mahdollisesta klubityöaiheista. Muistelimme aikaisempia klubityöaiheitamme sekä ideoimme niistä mahdollisia aiheita. Piti olla riittävän kiinnostava. Pintaan nousivat toimintajärjestelmä ja sitoutuminen Niistä keskustelemalla tunnistimme yleisen tarpeen, miten saada henkilöstö sitoutumaan organisaation toimintajärjestelmään. Pohdimme aikaisempien klubitöiden avulla, mitä toimintajärjestelmällä ja sitoutumisella tarkoitamme. Raporttia varten kirjoitimme niistä myöhemmin lyhyet kuvaukset, kuten ne ymmärrämme (liitteet 2 ja 3). Keskustelu kävi innostuneesti, kun jokainen kertoi omia kokemuksiaan toimintajärjestelmän kehittämisestä ja soveltamisesta. Enimmäkseen ne olivat osallistujien positiivisia juttuja, joista kukin kertoi innostuneesti ja sai muutkin ryhmässä innostumaan. Toki oli myös muutamia pahoja epäonnistumisia, tietysti jonkin muun. Näin jatkoimme pari tuntia, kunnes yksi meistä totesi: Siinä se on. Niin mikä? Klubityömme. Niin mitä? Hyvät tarinat. Olimme kertoneet hyviä tarinoita toimintajärjestelmästä ja innostuneet. Kun innostuu, sitoutuu, totesimme. Sen sijaan, että olisimme kutsuneet kouluttajan, kerroimme kokemuksistamme toisillemme toimintajärjestelmän kehittämiseen ja soveltamiseen liittyviä tarinoita. Vielä keskustelimme, mitä tarinoilla tarkoitamme: Niitä olimme juuri kertoneet. Kari oli soveltanut niitä kirjoissaan. Sinikka oli kirjoittanut niistä artikkelin. Muilla oli omat ajatuksensa asiasta (katso johdanto). Meillä oli nyt käsissä neljä tärkeää käsitettä: Benchmarking Toimintajärjestelmä Sitoutuminen Tarinat Benchmarking-klubi Turku

7 SEURAAVAT KOKOUKSET Seuraavissa kokouksissa ja kotitöinä etenimme seuraavien benchmarking-vaiheiden mukaisesti: 1. MÄÄRITTELE BENCHMARKING-KOHDE (kokous) Päätimme valita klubityömme aiheeksi: Miten saamme jokainen sitoutumaan organisaation toimintajärjestelmään Vielä täsmensimme sitä jakamalla sen kolmeen osaan: Toimintajärjestelmän 1. kehittämiseen 2. soveltamiseen 3. ylläpitoon ja jatkuvaan kehittämiseen 2. TUNNISTA BENHMARK-YRITYKSET (kokous) Jokainen oli jo kertonut oman tarinansa, joista muut voisivat oppia. Sovimme, että kukin tutustuu toistensa tarinoihin oppiakseen niistä menettelyjä ja ajatuksia, joilla sitoutumista toimintajärjestelmään voisi lisätä. 3. ja 4. OPI MITEN ME/HE SEN TEKEVÄT (kotityö) Jokainen ryhmän jäsenistä kirjoitti oman tarinansa sekä toimitti sen yhteiselle työalustalle pilveen, josta jokainen voi noutaa ne omalle koneelleen (liite 4). Näin meillä oli sekä oma, että muiden jäsenten tarina siitä, miten sitouttaa organisaatio toimintajärjestelmään. 5. ASETA TAVOITTEET (kokous) Kokouksessa mietimme, miten täsmentää työmme tavoitteet. Päätavoitehan oli henkilöstön sitouttaminen toimintajärjestelmään. Pitäisi voida mitata sitoutumista: 1. kehittämiseen ja 2. soveltamiseen sekä 3. ylläpitoon ja jatkuvaan kehittämiseen Keskustelimme, miten henkilöstön sitoutumista toimintajärjestelmään voisi mitata. Se voisi olla haastattelututkimus, jonka pääkohdat olisivat: 7

8 Tarina Turku 1 -klubityön kulusta 1. Henkilöstö osallistuu toimintajärjestelmän kehittämiseen ja ymmärtää sen tarkoituksen 2. Henkilöstö ymmärtää, miten toimintajärjestelmä toimii ja kokee sen hyödylliseksi 3. Henkilöstö varmistaa, että toimintajärjestelmä pysyy sertifiointikunnossa ja kehittyy jatkuvasti Kullekin kohdalle pitäisi laatia vielä alakysymyksiä. Tavoitteet voidaan asettaa 1-5 asteikolla. 6. SOVELLA JA OTA KÄYTTÖÖN Tavoitteet mielessä pyrimme löytämään tarinoistamme ideoita, jotka tukisivat sitoutumista toimintajärjestelmään. Miksi tarina tehoaa: Sinikan kotityö Sinikka oli laatinut jo aikaisemmin esityksen: Tarinat apuna kehittämisessä (liite 5). Tarinan sitouttavia kysymyksiä: Karin kotityö Niistä Kari muotoili kysymyksiä joiden avulla tarinoista voisi tunnistaa menettelyjä ja ajatuksia, jotka lisäisivät sitoutumista toimintajärjestelmän kehittämiseen (liite 6). Kari lisäsi laaditun kysymyspatterin jokaiseen tarinaan. Lisäksi Kari kirjoitti listan Tarinaa epäileviä ajatuksia (liite 7). Kaikki eivät innostu tarinoita ja se pitää myös ottaa huomioon. Tarinat ja kysymyspatterit nettiin: Kirstin kotityö Kirsti toimitti tarinat sekä niiden kysymyspatterit yhteiselle työalustalle nettiin. Jokainen etsi sitouttavia ideoita tarinoista: Jokaisen kotityö Jokainen vastasi jokaisen tarinan kysymyspatterin kysymyksiin. Kysymysten ja vastausten avulla jokainen pyrki tunnistamaan ajatuksia, jotka edistäisivät organisaation sitoutumista toimintajärjestelmään (liitteessä 8 on yksi tarina ja yhdet vastaukset). Sitouttavien ideoiden kerääminen: Karin kotityö Kari keräsi kaikkien ideat eri tarinoista yhteen kysymyspatteriin (liite 9). Merkittäviä sitouttavia ideoita: Kokous Valitsimme merkittäviä sitouttavia ideoita. Tärkeintä ei ollut kuitenkaan lopputulos, vaan prosessi sekä siihen liittyvät pohdiskelut ja keskustelut (liite 10). Benchmarking-klubi Turku

9 7. VAKIINNUTA JA KEHITÄ EDELLEEN (kokous) Arvioimme vielä voisiko löytämämme ideat tukea asettamiamme tavoitteita, jotka esitimme kohdassa Henkilöstö osallistuu toimintajärjestelmän kehittämiseen ja ymmärtää sen tarkoituksen 2. Henkilöstö ymmärtää, miten toimintajärjestelmä toimii ja kokee sen hyödylliseksi 3. Henkilöstö varmistaa, että toimintajärjestelmä pysyy sertifiointikunnossa ja kehittyy jatkuvasti Laarimme alustavan kyselylomakkeen, jolla sitoutumista voisi tutkia (liite 11). Klubityömme tavoitteen oli myös dokumentoida se siten, että voisimme siitä oppia ja toistaa esittää sen siten, että myös muut voisivat sen oppia ja toistaa Eli, klubityö piti TUOTTEISTAA, jotka tämä raportti pyrkii tekemään. 9

10 Benchmarking-klubi Turku

11 Klubityön liitteet Benchmarking-prosessiaskeleet (liite 1) Karin kehittämä malli Mitä on toimintajärjestelmä (liite 2) Klubityö Turku 1, 2001 Mitä on sitoutuminen (liite 3) Klubityöstä Turku 1, 2013 Mitä tarinat ovat (liite 4) Klubityö Turku 1, 2015 Tarinat Tarinat apuna kehittämisessä (liite 5) Sinikan työstä Tarinan sitouttavia kysymyksiä (liite 6) Sinikan työstä Tarinaa epäileviä ajatuksia (liite 7) Karin päästä Yksi tarina ja yksi kysymyspatteri (liite 8) Jokainen Sitouttavien ideoiden kerääminen (liite 9) Karin kotityö Merkittäviä sitouttavia ideoita (liite 10) Kokous Sitoutumisen mittaaminen (liite 11) Ryhmätyö Sitouttavia ideoita kaikista tarinoista (liite 12) Kaikista tarinoista ja kaikilta jäseniltä Osallistujien tarinat (liite 13) Sisältää kysymyksiin vastaamisen 11

12 Klubityön liitteet Benchmarking-prosessiaskeleet (liite 1) 1. Määrittele benchmarking kohde Tavoitteena on yrityksen menestykselle tärkeän kehityskohteen tunnistaminen ja sen suorituskyvyn mittaaminen. 2. Tunnista bennchmark-yritykset Tavoitteena on tunnistaa parhaat, tai ainakin selvästi paremmat ja esimerkiksi kelpaavat, yritykset kehitettävässä asiassa. 3. Opi, kuinka ME sen teemme Tavoitteena on oman, edellisessä askeleessa tunnistetun, ja menestykseen johtavan prosessin suorituskyvyn mittaus sekä menetelmien ja toimintatapojen kuvaus. 4. Opi, kuinka HE sen tekevät Tavoitteena on vastaavan prosessin suorituskyvyn mittaus sekä menetelmien ja toimintatapojen kuvaus. Erityistä huomiota on kiinnitettävä suorituskykyä edistäviin edellytyksiin. Askeleessa tehdään vertailu, määritetään syyt suorituskykyeroihin ja valitaan parhaat prosessit, menetelmät ja toimintatavat. 5. Aseta tavoitteet Tavoitteena on asettaa suorituskykytavoitteet, jotka toteutetaan: välittömästi, lyhyellä tähtäyksellä, pitkällä tähtäyksellä 6. Sovella ja ota käyttöön Tavoitteena on muutosten suunnittelu, toteuttamisaikataulun laadinta ja niiden toteuttaminen. Askeleessa sovellat löytämiäsi menetelmiä, toimintatapoja ja suoritusta tukevia edellytyksiä omaan prosessiisi. 7. Vakiinnuta ja kehitä edelleen Tavoitteena on jatkuvalla mittauksella varmistaa, että asetetut tavoitteet saavutetaan ja benchmark-taso ylitetään. Määritä pitkän tähtäyksen tavoite, kehitä edelleen ja aloita benchmarking - prosessi alusta. Benchmarking-klubi Turku

13 Mikä on toimintajärjestelmä (liite 2) Klubityöstä Turku 1, 2001 Kansainväliset standardit sisältävät ohjeita ja määrittelyjä, miten organisaatioiden laatua, ympäristötekijöitä sekä työterveyttä ja turvallisuutta hallitaan järjestelmällisesti ja tavalla, joka helpottaa yhteisymmärrystä myös kansainvälisessä kaupassa. Näistä standardeista: Ympäristö ISO Laatu ISO 9001 Yhdistetyt vaatimukset TTT OHSAS ISO 9001 määrittelee, mitä vaatimuksia laadunhallinnan on täytettävä johdon ja asiakkaan luottamuksen saamiseksi ja ylläpitämiseksi sekä asiakastyytyväisyyden jatkuvaksi kehittämiseksi. ISO määrittelee, mitä vaatimuksia ympäristöhallinnan on täytettävä johdon, yhteiskunnan ja muiden sidos-ryhmien luottamuksen saamiseksi ja ylläpitämiseksi sekä ympäristötekijöitten jatkuvaksi kehittämiseksi. OHSAS määrittelee, mitä vaatimuksia työterveys- ja - turvallisuushallinnan on täytettävä johdon, henkilöstön ja muiden sidosryhmien luottamuksen saamiseksi ja ylläpitämiseksi työterveys- ja -turvallisuusnäkökohtien jatkuvaksi kehittämiseksi. Organisaatio voi saavuttaa merkittäviä etuja toteuttamalla standardien ohjeet ja vaatimukset yhdessä ja samassa johtamisjärjestelmässä, jota voidaan kutsua toimintajärjestelmäksi (Integrated Management System, IMS). 13

14 Klubityön liitteet Mitä on sitoutuminen (liite 3) Klubityöstä Turku 1, 2013 Sitoutumiselle on ominaista, että henkilö vapaaehtoisesti - ilman ulkopuolista houkutinta tai pakotetta ottaa vastuuta jonkin asian hyvästä hoitamisesta. Sitoutumisen avulla ihminen pystyy henkisesti kiinnittymään arvokkaaksi kokemiinsa asioihin. Kun sitoutuminen käynnistyy sisältä, siitä muodostuu toimintaa ohjaava ja energiaa luova voima. Kari Helin Sitoutumisen ehdot 1. Ehdoistani tärkein on, että ymmärrän riittävän hyvin ehdotuksen taustat ja tarkoituksen. Olen saanut olla mukana niissä tilaisuuksissa, joissa taustoja käsitellään. Tunnen muutosten syyt ja olemassa olevat vaihtoehdot. 4. Vaatimukseni on myös, että minulla mahdollisuudet vaikuttaa sekä ratkaisun valintaan, toteuttamismenetelmän suunnitteluun ja toteuttamiseen. Tunnen hallitsevani asiaa ja ratkaisu tuntuu omalta. Vaikuttaminen Ymmärrys Sitoudun Usko Hyöty 2. Toinen ehtoni on ehdotuksen hyödyt tai arvo. Siitä syntyy hyötyä itselleni, läheisilleni, tai organisaatiolle, jota arvostan. Ehdotuksella on arvo, joka on arvojeni ja eettisten periaatteideni mukainen, kuten ympäristön säätäminen. 3. Kolmas ehtoni on, että uskon ehdotuksen toteuttamismahdollisuuksiin. Minulla on riittävä osaaminen ja saan tarvittaessa tukea. Ehdotukseen löytyy rahoitus tai muita tarvittavia edellytyksiä. Usko ja luottamus syntyivät, kun saan olla mukana arvioimassa asiaa ja kuulemassa perusteet sille. Kun vielä näin, miten se muualla toimi, olin vakuuttunut. Benchmarking-klubi Turku

15 Mitä tarinat ovat (liite 4) Klubityö Turku 1, 2015 (lyhennelmä) Tarinat ovat yksi tapa auttaa organisaatioita oivaltamaan ja näkemään itselleen olennaisia asioita, joita muuttamalla tai kehittämällä voidaan lisätä organisaation tehokkuutta, tuottavuutta ja henkilöstön hyvinvointia. Tarinointi on ikivanha tapa välittää kokemuksia. Arki on meitä lähinnä ja täynnä erilaisia kertomuksia. Kertomalla jäsennetään tietoa, kulttuuria ja kokemuksia sekä rakennetaan identiteettiä ja suunnataan tulevaa. Yhteisöissä yhteisten asioiden kertominen lujittaa ihmisten välistä yhteyttä. Tarinat auttavat oivaltamaan. Tarinoiden avulla pystytään nopeasti välittämään olennaista tietoa niin, että se saa parhaassa tapauksessa aikaan oivalluksia ja jopa toiminnanmuutoksia ihmisissä ja organisaatioissa. Kun esimies esittelee henkilöstölle edellisen kuukauden tuloksia ja myyntikäyriä, on PowerPoint hyvä ja paljon käytetty vaihtoehto. Tilanteeseen hyvin valittu ja mietitty lyhyt tarina saa kuulijat myös helpommin muutoksen tielle. Tarinan pitäisi vastata kysymyksiin keitä me olemme, miksi olemme olemassa ja mihin olemme menossa. Tarinat auttavat rakentamaan ja kehittämään organisaatiota. Tarinat ovat helppoja ymmärtää ja ne välittävät monimutkaisia ideoita yksinkertaisessa, hyvin muistettavassa muodossa. Lisäksi niiden avulla sanoma voidaan välittää myös kulttuurisesti erilaiseen ympäristöön, niin ettei sen merkitys muutu. Organisaatiossa oleva hiljainen, kokemusperäinen tieto pystytään tarinoiden avulla hyödyntämään ja tuomaan esiin organisaation yhteiseksi tiedoksi. 15

16 Klubityön liitteet Tarinat apuna kehittämisessä (liite 5) Sinikan työ: Lähde: Mervi Rauhala & Tarja Vikström Alue Tavoitteet Miksi tarina tehoaa Johtaminen ja organisaatioiden kehittäminen Ihmisten innostaminen ja motivoiminen - Muutoshalun herättäminen - Organisaatiokulttuurin rakentaminen ja vaaliminen - Tulevaisuusskenaarioiden rakentaminen ja niiden viestiminen - Strategian luominen - Hiljaisen tiedon kerääminen ja siirtäminen Tarinalla motivoidaan ja saadaan aikaan tunneoivalluksia - Tarinoilla voidaan lisätä ymmärrystä siitä, mihin muutoksella pyritään - Yhteiset tarinat ja jaetut merkitykset ovat yhteisön sosiaalista liimaa - Kun ihmiset ovat osa muutostarinaa, he sitoutuvat siihen - Tarinat ja tarinankerronta ovat hyvä fasilitointityökalu kehittämiseen ja uuden oppimiseen Markkinointi Viestintä Myyminen - Mielikuvaan ja mielipiteeseen vaikuttaminen, brändin rakentaminen ja johtaminen - Asiakkaiden arvostusten ja kokemusten ymmärtäminen - Huomion ohjaaminen ja suuntaaminen - Ostopäätöksen aikaansaaminen - Viestin tehokas välittäminen - Ymmärrys ja tiedottaminen - Vuorovaikutus yrityksen sidosryhmien kanssa - Monimutkaisten asioiden esittäminen yksinkertaisesti ja puhuttelevasti - Vaikuttavan kohtaamisen aikaansaaminen - Kiinnostuksen ja luottamuksen herättäminen - Hyötyjen esittäminen - Epävarmuuden ja ostamisen esteiden poistaminen - Tarina puhuttelee tunnetta, jolla huomio kaapataan - Vahva brändi edellyttää tunnesidettä ja tarina puhuttelee tunnetta - Asiakasreferenssit ovat kiinnostavia ja ymmärrettäviä, kun ne ovat tarinamuodossa - Tarinamenetelmät ovat hyvä Tarina auttaa muistamaan ja ymmärtämään Tarina saa kiinnostumaan Tarinan avulla arvot ja muut abstraktit asiat muuttuvat konkreettisemmiksi Työkaluna sarjakuva tai storyboard selkeyttää monimutkaisen prosessin tai asian Tarinalla erottaudutaan kilpailijasta ja jäädään asiakkaan mieleen Tarinalla konkretisoidaan aineeton palvelu tai tuote maalataan kuva sen hyödyistä Tarjouskin voidaan tarinallistaa Kouluttaminen - Tiedon välittäminen ja uuden asian opettaminen - Muutoksen aikaansaaminen - Vaikean asian ymmärryttäminen - Koulutettavien ja osallistujien sitouttaminen ja tutustuttaminen - Tehokkaan muistijäljen aikaansaaminen - Tarina jättää tehokkaammin muistijälkiä kuin yksittäinen fakta - Tarinalla voidaan koskettaa ihmisiä, esitelmöimällä sen sijaan ei - Tarinalla voidaan paremmin jäljitellä todellisuutta ja simuloida erilaisia tilanteita. Tarina on väline esim. hiljaisen tiedon siirtämiseen - Koulutettavien kertomat tarinat tai improvisoidut tarinat ovat hyviä työkaluja innostavassa koulutuksessa Tuote- ja palvelukehitys, innovaatiot Benchmarking-klubi Turku

17 Tarinan sitouttavia kysymyksiä (liite 6) Sinikan työstä 1. Mikä teki tarinasta mielenkiintoinen? 2. Miten tarina lisäsi ymmärrystä? 3. Miten tarina kertoi esitettävän asian hyödyt? 4. Jääkö tarina mieleen ja mitä siitä? 5. Miten tarinaa havainnollistettiin muilla kuin kertomalla? 6. Miten tarina erottui muista tarinoista? 7. Mikä tarinassa oli minulle uutta? 8. Mikä tarinassa muutti ajatuksiani tai mielipidettäni? 9. Miten tarina käynnisti ja ylläpiti kuulijoiden keskustelua? 10. Syntyikö tarinasta halu toteuttaa kiireesti jotakin? 11. Miten luotettavasti tarinaa voi siirtää eteenpäin? 12. Miten ihmiset olivat osa tarinaa? 13. Miten tarinassa tuli tunne esiin? 14. Mikä teki tarinasta uskottavan? 15. Mistä tarinassa esitetyistä virheistä voisi oppia? 16. Mikä tarinassa enemmän jäädyttää kuin edistää kehittämistä? 17. Mitä tarinassa esitetyistä onnistumista voisi oppia? 18. Mikä tarinassa liittyy yrityksen kulttuuriin, joka syntyy vain pitkän ajan aikana? 19. Mitä muuta tarinasta voisi oppia, joka lisää sitoutumista toimintajärjestelmän kehittämiseen, soveltamiseen sekä ylläpitoon ja jatkuvaan kehittämiseen. 17

18 Klubityön liitteet Tarinaa epäileviä ajatuksia (liite 7) Karin päästä Kaikki eivät ole kiinnostuneita tarinoista. He ehkä haluavat vain faktoja ja ydinkohdat ranskalaisina viivoina. Monet pitävät tarinoita vain jaaritteluna ja menneiden muisteluna. Tarinoiden hyväksyminen johtamismenetelmäksi voi vaatia kulttuurimuutoksen. Kaikki eivät edes huomaa faktoja tarinan sisällä. Kaikki eivät halua eivätkä osaa kertoa tarinoita eikä ole tarinoiden kerronnan koulutusta? Kaikki eivät luota tarinoihin. Se on vain juttua. Tarinat perustuvat kokemukseen ja muistiin ja ne vaihtelevat. Voimme muistaa asian täysin eri tavalla, kuin toinen organisaatiossa tai asiakasorganisaatiossa. Asian voi kertoa myös innostavasti ilman, että sitä kutsutaan tarinaksi. Tarina muuttuu kulkiessaan. Se voi olla hyvä tai huono juttu. On asioita, jotka eivät saa muuttua. On asioita, jotka eivät missään tapauksessa saa muuttua. Tarinat voivat toimia kouluttajan työkaluna, mutta kuinka pitkä matka siitä on organisaation luonnolliseksi ja merkittäväksi kehittämismenetelmäksi. Miten tarina voidaan muuntaa tiedoksi, joka on helpompi siirtää muuttumattomana? Organisaation epäviralliset ja kirjaamattomat periaatteet ovat kyllä ihmisten päässä tarinoina. Se ei ole ongelma, vaan se, miten tarinat saadaan esille siten, että ne muuttuvat tiedoksi ja tietämykseksi. Elossa oleva väärä tarina tai jatkuvasti muuttuvat tarinan voi olla jopa vahingollinen organisaatiolle. Organisaation tarinoiden tappaminen voi olla tärkeämpää kuin uuden synnyttäminen. Organisaation vahvimmat tarinat ovat yleensä vanhoja ja joissa ihaillaan vanhaa hyvää aikaa, johon ei kuitenkaan ole enää paluuta. Tarina voi olla vain merkki yrityksen vahingollisesta ajattelutavasta. Tunne ei aina synny tarinasta, vaan sen esittäjästä. Benchmarking-klubi Turku

19 Yksi tarina ja yhdet vastaukset (esimerkki liite 8) Tehtäiskös tästä työohje? Tarinan taustaa. Olin vuosia sitten palkattuna yhteen yritykseen tekemään toiminnanhallintajärjestelmää sertifioitavaan kuntoon. Minut oli palkattu tehtävään kun paikallinen laatupäällikkö ei muilta kiireiltään ehtinyt keskittymään asiaan, hänellä oli kädet täynnä tuotannon jokapäiväisessä pyörittämisessä. Kun tulin yritykseen oli vastaanotto hieman viileä, mikähän hiostaja tuokin on kun tulee utelemaan meiltä kaikenlaista työhön liittyvää ja kiertelee tehtaalla katsomassa paikkoja. Aikaan myöten alkoi ilmapiiri lämmetä ja ihmiset hyväksyivät minut kalustoon kuuluvana. Siihen ehkä auttoi työtapani. Kävin kysymässä kaikissa työpisteissä mitä ja miten he tekevät työnsä. Sitten vetäydyin kirjoittamaan menettelytapaohjeita, työohjeita jne. Kun olin kirjoittanut siihen työpisteeseen liittyvät dokumentit, menin uudestaan työpisteeseen käymään asioita läpi siinä pisteessä olevien henkilöiden kanssa kysymällä: ymmärrättekö mitä olen kirjoittanut, teettekö niin kuin ohjeissa lukee? Tuolla työtavalla saatiin aikaan perusversio toiminnanhallintajärjestelmästä, joka sitten käytiin luonnollisesti paikallisen laatupäällikön kanssa läpi, että siinä on kaikki tarpeellinen myös hänen näkökulmastaan. Osaltaan hyväksymistäni joukkoon auttoi myös se, että tehtäviini kuului paitsi toiminnanhallintajärjestelmän saattaminen sertifioitavaan kuntoon myös tarpeen tullen tiettyjä tuotantoon liittyviä tehtäviä sekä ulkopuolisten tahojen hyväksymisen saamiseksi tarpeellisia tuotantoa sivuavia tehtäviä jne. Työni kantoi hedelmää. Päivänä muutama tuli kaksi kaveria kysymään minulta, että tehtäisiinkö tästä työohje kun he tekevät tätä osaa niin harvoin etteivät suoralta kädeltä muista mihin tässä kappaleessa pitää porata kaksi reikää eivätkä he haluaisi tehdä sutta ja sekundaa. No se työohje oli yksinkertainen piirros mihin oli merkitty reikien paikat ja katselusuunta. Toisessa tapauksessa robotinkäyttäjät tulivat kysymään tehtäisiinkö robotin käyttöohje. Taustana oli se, että yksi työntekijöistä oli ollut yksin uutena työntekijänä iltavuorossa ja sammuttanut vuoron päätteeksi robotin. Onnettomuudekseen hän ei tiennyt, että sammuttaminen piti tehdä tietyssä järjestyksessä. Niinpä aamuvuoroon tulleet 19

20 Klubityön liitteet työntekijät saivat tehdä kaksi tuntia töitä ennen kuin saivat robotin käyntiin ja tuottavaan toimintaan. Tällaisia tarinoita liittyi tämän yrityksen sertifiointikuntoon saattamiseen. Aikanaan yritys sertifioitiin ISO 9001 ja mukaan. Sertifiointi näyttää edelleen olevan voimassa vuosienkin jälkeen. Projektini loppui sertifiointiin, mutta vahva onnistumisen tunne jäi kun työntekijät itse tulivat ehdottamaan tarpeellisiksi katsomiaan ohjeita toiminnanhallintajärjestelmään. Tarinan sitouttavia kysymyksiä 1. Mikä teki tarinasta mielenkiintoisen? Mielenkiintoista oli, miten synnyttää oma-aloitteisuus. 2. Miten tarina lisäsi ymmärrystä? Ulkopuolisenkin on mahdollista aika nopeasti saada hyväksyntä. 3. Miten tarina kertoi esitettävän asian hyödyt? Aloitteiden tekijät, kertoivat, miksi ohje olisi tarpeellinen. Auttoi päivittäisissä tuotantoasioissa. 4. Jääkö tarina mieleen ja mitä siitä? Mieleen jäi henkilöstön oma-aloitteisuus ja nopeasti hyväksytyksi tuleminen. 5. Miten tarinaa havainnollistettiin muilla kuin kertomalla? Tarinassa oli teksti sekä kokouksessa kerrottu. 6. Miten tarina erottui muista tarinoista? Tarinan opetus oli hyvin esitetty. 7. Mikä tarinassa oli minulle uutta? Yleensä ulkopuolelta kutsuttu apu järjestelmän kehittämiseen on pidetty negatiivisena asiana. 8. Mikä tarinassa muutti tai vahvisti ajatuksiani tai mielipidettäni? Nopean avun käyttäminen voi tuottaa pysyviä tuloksia. 9. Miten tarina käynnisti ja ylläpiti kuulijoiden keskustelua? En muista. 10. Syntyikö tarinasta halu toteuttaa kiireesti jotakin? Voisi kirjoittaa lyhyitä tarinoita kaikista järjestelmän kohdista. Benchmarking-klubi Turku

21 11. Miten luotettavasti tarinaa voi siirtää eteenpäin? Kaikki eivät usko, että nopea apu tuottaisi pysyviä tuloksia. 12. Miten ihmiset olivat osa tarinaa? Ihmiset aktivoituivat 13. Miten tarinassa tuli tunne esiin? Ulkopuolinen tunnettiin kuuluvaksi omaan porukkaan. 14. Mikä teki tarinasta uskottavan? Uskottavaksi tarinan teki Olavin oma kokemus kehittämisen alalla. Tämä voi olla mahdollista 15. Mistä tarinassa esitetyistä virheistä voisi oppia? Ei syntynyt virhettä, mutta olisi helposti voinut syntyä. Onnistuuko yrityksen oma laatupäällikkö toimimaan, kuten Olavi ja jatkamaan hyvin alkanutta kehittämistä. 16. Mikä tarinassa enemmän jäädyttää kuin edistää kehittämistä? Vaikutukset voivat tällaisessa jäädä lyhytaikaiseksi. 17. Mitä tarinassa esitetyistä onnistumista voisi oppia? Kysymällä oppii ja saa hyväksyntää. 18. Mikä tarinassa liittyy yrityksen kulttuuriin, joka syntyy vain pitkän ajan aikana? On hyvä tunnistaa, oliko tämä alku kulttuurin muutokselle, tarttua siihen ja vahvistaa sitä. Anna positiivista palautetta kaikesta oma-aloitteisuudesta. 19. Mitä muuta tarinasta voisi oppia, joka lisää sitoutumista toimintajärjestelmän kehittämiseen, soveltamiseen sekä ylläpitoon ja jatkuvaan kehittämiseen. Kysy ja tarkista, oletko ymmärtänyt oikein ja muuta tarpeen vaatiessa. Norsukin syödään pala kerrallaan. Mieti, missä nopea eteneminen on mahdollista ja missä tarvitaan pidempää sitoutumisaikaa. Anna positiivista palautetta kaikesta oma-aloitteisuudesta kaikesta, joka liittyy toimintajärjestelmään. Jokainen teki saman kaikille tarinoille. 21

22 Klubityön liitteet Sitouttavien ideoiden kerääminen (esimerkki liite 9) Tarinoiden ja kysymyspatterien avulla syntyneet ideat kerättiin yhteen. 1. Mikä teki tarinasta mielenkiintoisen? Tarinassa oli mielenkiintoista sen aihe Niin totta käytännössä Tarinassa oli mielenkiintoista sen aihe Niin totta käytännössä Tarinassa oli mielenkiintoista sen sinnikkyys ja usko asiaansa Pakkopullasta yrityksen ja erehdyksen kautta toimiva Mielenkiintoista oli, miten synnyttää oma-aloitteisuus Ulkoistettukin projekti voi onnistua Mielenkiintoista oli, miten siivouksen tarve kerrottiin ja saatiin siivous alkuun Kuva puhuu Itsearvioinnin kolme vaihetta ja kriittisyyden muutokset Koulutus-/asiantuntijaorganisaatio Rima alunpitäen korkealla ulkoisen auditoinnin johdosta Tarina on kattava kuvaus läpi vuosien ja kehitysvaiheiden Oma laatumatka pitkälti samanlainen Tarinan kertoo palkitsemisen kytkemisen kehittämistulokseen Palkitsemista käytettiin erinomaisesti johtamisen ja motivoinnin välineenä Käytetty menetelmä on mielenkiintoinen Uudenlainen menetelmä viestiä tärkeästä asiasta/ uskallus yrittää jotain epätavallista Joustavuus muuttaa päivän ohjelmaa Miten viestiä hankkeen tavoitteet riittävän selkeästi 2. Miten tarina lisäsi ymmärrystä? 3. jne. Benchmarking-klubi Turku

Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia

Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia VASTAVÄITTEET Tapio Joki Johdanto Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia K aupat syntyvät harvoin ilman vastaväitteitä. Myyjälle ratkaisevan tärkeää on ymmärtää,

Lisätiedot

Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos

Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos Johtamisen suurimpia haasteita Jatkuva uudistuminen ja nopea muutos Lisääntyvä monimutkaisuus Innovatiivisuuden ja luovuuden vaatimukset

Lisätiedot

Jamk Innovointipäivät

Jamk Innovointipäivät Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Taustaa Päihdepalvelujen laatusuositukset 2002 Laatutyön toteuttaminen koulutus Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv )

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Karl-Magnus Spiik Ky Tiimityöskentely / sivu 1 TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Asiakas: Ryhmä: Uusi päiväkoti Koko henkilöstö Tämän kolmiosaisen valmennuksen päätavoitteena on tiimityöskentelyn kehittäminen.

Lisätiedot

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu Reflektoiva oppiminen harjoittelussa 17.9.2015 Insinööritieteiden korkeakoulu Psykologi, uraohjaaja Seija Leppänen Reflektointiprosessi aloittaa oppimisen 1. Orientoituminen ja suunnittelu: millainen tehtävä

Lisätiedot

Arvot ja eettinen johtaminen

Arvot ja eettinen johtaminen Arvot ja eettinen johtaminen Erika Heiskanen +358 40 7466798 erika.heiskanen@juuriharja.fi Juuriharja Consulting Group Oy Eettinen strategia Eettinen johtaminen Eettinen kulttuuri Valmennamme kestävään

Lisätiedot

Kaikki ohjaavat tulevaisuutta - työelämän tulevaisuuskuvia ja valmiuksia

Kaikki ohjaavat tulevaisuutta - työelämän tulevaisuuskuvia ja valmiuksia Kaikki ohjaavat tulevaisuutta - työelämän tulevaisuuskuvia ja valmiuksia Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi 25.10.2013 Leena Jokinen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Osaamisen kehittämisen menetelmiä

Lisätiedot

Tinkauspaja 1 Sali LS 2. Ketterä oppiminen

Tinkauspaja 1 Sali LS 2. Ketterä oppiminen Tinkauspaja 1 Sali LS 2 Ketterä oppiminen Tinkauspajan sisältö Johdanto: Ketterä oppiminen kokemuksia Ketterän oppimisen edellytyksiä, ryhmätyöt Millaisia taitoja ihmiset tarvitsevat kyetäkseen oppimaan

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Menestyksen porkkanoita

Menestyksen porkkanoita Menestyksen porkkanoita Usko Uskallus Innostuminen Oma Yritys-messut Wanha Satama, Helsinki 20.3.2013 Miksi jotkut yritykset menestyvät?...ja toiset eivät? Olemassaolon oikeutus ; Mikä on/ olisi minun

Lisätiedot

Urheilijan henkinen kasvu kohti menestystä

Urheilijan henkinen kasvu kohti menestystä Urheilijan henkinen kasvu kohti menestystä Talvilajien nuorten olympialeiri 25.4.2016 Urheilupsykologi (sert.) Hannaleena Ronkainen Miten ajattelemme asioiden etenevän miten asiat tosi elämässä menee.

Lisätiedot

Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava

Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava 10-12 asiantuntijaluentoa vuosittain 1 000 osallistujaa Teemoina mm. työnhaun uudet tuulet, työnantajien

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Keski-Suomen Sote 2020 Peurunka 2 -seminaari

Keski-Suomen Sote 2020 Peurunka 2 -seminaari Keski-Suomen Sote 2020 Peurunka 2 -seminaari Minä muutoksessa ja muutos minussa Pirkko-Liisa Vesterinen KT, dosentti Kunnanjohtaja 15.4.2015 Pirkko-Liisa Vesterinen 15.4.2015 1 1. Minä muutoksessa Mikä

Lisätiedot

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus Sari Kuusela Organisaatioelämää voima ja vaikutus Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja Sari Kuusela Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Janne Harju Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen,

Lisätiedot

Harjoite 9: Tavoitteenasettelu menestyksekkään kilpailemisen apuna

Harjoite 9: Tavoitteenasettelu menestyksekkään kilpailemisen apuna Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 9: Tavoitteenasettelu menestyksekkään kilpailemisen apuna Harjoitteen tavoitteet ja hyödyt Oikein toteutettu ja urheilijalle

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

Työpaikkavalmentajana työllistyvän työssä jaksamisen tukena

Työpaikkavalmentajana työllistyvän työssä jaksamisen tukena a työllistyvän työssä jaksamisen tukena Sisältö Esimerkkinä ja puskurina toimiminen suhteessa työyhteisöön Kiireen kesytys ja tylsyyden karkotus Stressinhallinta Voimavara-akku Lyhyt palautumisen kysely

Lisätiedot

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin Viestintä strategian mahdollistajana Elisa Juholin 1.9.2016 Karu totuus Jopa yhdeksän kymmenestä strategian toimeenpanosta epäonnistuu Jopa yhdeksän ihmistä kymmenestä ei pysty konkreettisesti sanomaan,

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

KUINKA ONNISTUN TYÖHAASTATTELUSSA? URAVALMENTAJA RIKU RIMMI TEKNIIKAN AKATEEMISET TEK

KUINKA ONNISTUN TYÖHAASTATTELUSSA? URAVALMENTAJA RIKU RIMMI TEKNIIKAN AKATEEMISET TEK KUINKA ONNISTUN TYÖHAASTATTELUSSA? URAVALMENTAJA RIKU RIMMI TEKNIIKAN AKATEEMISET TEK Riku Rimmi @TEK_akateemiset 2 99,0%, jos hakijoita on 100 99,5%, jos hakijoita on 200 99,7%, jos hakijoita on 300 1.

Lisätiedot

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Työpajatyöskentelyä Aika: pe 9.10.2015, klo 10 15, Paikka: Kumppanuustalo Artteli ry.,

Lisätiedot

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Etelä-Savon RAMPE osahankkeessa toteutettiin moniammatillisen tiimityön valmennusta simulaatio oppimisympäristössä

Lisätiedot

TYÖHAASTATTELU- OPAS

TYÖHAASTATTELU- OPAS TYÖHAASTATTELU- OPAS Työhaastattelu Työhaastattelu on työnhakijan ja rekrytoivan tahon vuorovaikutteinen kohtaaminen. Haastattelussa käydään yleensä läpi sekä työnhakijan persoonaan että ammattitaitoon

Lisätiedot

Ryhmämallitusohje 2016

Ryhmämallitusohje 2016 LUONTAISET TAIPUMUKSET Ryhmämallitusohje 2016 Kalevi Sipinen RYHMÄMALLITUSOHJEITA: VAIHE 1 Mallittamalla otetaan tietoiseen käyttöön olemassa olevia taitoja/mestaruutta LUONTAISET TAIPUMUKSET RYHMÄMALLITUS:

Lisätiedot

Ohjausryhmän six-pack

Ohjausryhmän six-pack Ohjausryhmän six-pack Ohjausryhmän rooli ja vastuu projektien seurannassa? Mitä ohjausryhmän tulisi tehdä ja mitä sen ei tulisi tehdä? Ohjausryhmän merkitys projektin onnistumiseen? Projektipäivät 2016

Lisätiedot

Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä Kehitysjohtaja Liisa Björklund

Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä Kehitysjohtaja Liisa Björklund Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä 16.6.2016 Kehitysjohtaja Liisa Björklund Banksy Kuinka otamme hyvät käytännö t pysyvään käyttöön ja tavoitamme erityisesti haavoittuvat väestöryhmä

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet.

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet. Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 12: Kilpailuanalyysi Harjoite 12 A: Kilpailun tavoiteanalyysi Harjoite 12 B: Kilpailussa koettujen tunteiden tarkastelu Harjoite

Lisätiedot

SUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU

SUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU 1 SUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU Suunta on työkalu, jota käytetään suunnittelun ja arvioinnin apuna. Se on käyttökelpoinen kaikille, jotka ovat vastuussa jonkun projektin, toiminnon,

Lisätiedot

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä 7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä montako tietokirjaa pitää myydä, että olisit suomessa bestseller? Bestseller-listalle Suomessa tietokirjalla on päässyt vuonna 2014 jos on myynyt yli 13500 kappaletta tai

Lisätiedot

CxO Mentor Oy. Organisaatiokulttuurit. CxO Academy Eerik Lundmark. CxO Mentor Oy 2014

CxO Mentor Oy. Organisaatiokulttuurit. CxO Academy Eerik Lundmark. CxO Mentor Oy 2014 CxO Mentor Oy Organisaatiokulttuurit CxO Academy 16.4.2014 Eerik Lundmark Menestystekijät luovat kulttuurin Joustavuus Kontrolli Sisäinen Ulkoinen Painopiste Kohdennus Organisaatiokulttuurin moodit Joustavuus

Lisätiedot

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO Karl-Magnus Spiik Ky KK-itsearvio 1 KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO KYSYMYKSET Lomakkeessa on 35 kohtaa. Rengasta se vaihtoehto, joka kuvaa toimintatapaasi parhaiten. 1. Tuen avainhenkilöitteni ammatillista

Lisätiedot

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu Reflektoiva oppiminen harjoittelussa 15.9.2016 Insinööritieteiden korkeakoulu Minna Nevala, psykologi Materiaalit: psykologi, uraohjaaja Seija Leppänen Mitä hyötyä on itsetuntemuksesta? Reflektointiprosessi

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI Esittelyaineisto Boardmanin BOARD MAPPING HALLITUSARVIOINTI Board Mapping -hallitusarviointi auttaa hallitusta arvioimaan omaa toimintaansa ja kehittämään sitä

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

Osallistava ihmisten johtaminen. Akavan Esimiesverkoston verkkokoulutus Työturvallisuuskeskuksen asiantuntijat:

Osallistava ihmisten johtaminen. Akavan Esimiesverkoston verkkokoulutus Työturvallisuuskeskuksen asiantuntijat: Osallistava ihmisten johtaminen Akavan Esimiesverkoston verkkokoulutus 8.9.2016 Työturvallisuuskeskuksen asiantuntijat: Kari Laine Jarna Savolainen Yhdessä kehittämällä tuloksia Taloudellinen tulos Asiakastyytyväisyys

Lisätiedot

4 ensimmäistä sähköpostiasi

4 ensimmäistä sähköpostiasi 4 ensimmäistä sähköpostiasi 1 Ohjeet Nyt rakennetaan neljä viestiä, jotka voit lähettää sähköpostilistallesi. Jos et vielä osaa rakentaa sähköpostilistaa, lue tämä kirjoitus: http://www.valmentaja-akatemia.fi/sahkopostilista/

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

KONKREETTINEN TAVOITE OHJAA. Motivaatio ja osaaminen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kehittämiseen. Varhaisen välittämisen toimintakulttuuri

KONKREETTINEN TAVOITE OHJAA. Motivaatio ja osaaminen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kehittämiseen. Varhaisen välittämisen toimintakulttuuri Motivaatio ja osaaminen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kehittämiseen Varhaisen välittämisen toimintakulttuuri ActPRO Tomi Leskinen 15.3.2013 KONKREETTINEN TAVOITE OHJAA MIKSI? Motivaatio MITÄ? Fokusointi

Lisätiedot

Luottamus osana maaseudun verkostoja. Virve Rinnola,Pirityiset. Sivu

Luottamus osana maaseudun verkostoja. Virve Rinnola,Pirityiset. Sivu Luottamus osana maaseudun verkostoja Virve Rinnola,Pirityiset Sivu 1 3.11.2016 Maaseudun verkostot Manner-Suomessa 15 alueverkostoa, tämän lisäksi temaattisia verkostoja Pohjanmaan alueverkosto sisältää

Lisätiedot

HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka

HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka SISÄLTÖ Henkinen valmennus mitä? (tavoitteista, keinot ym) Mitä henkinen valmennus edellyttää

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Harjoitteen tavoitteet ja hyödyt Harjoitteen tavoitteena on varmistaa, että

Lisätiedot

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 SISÄLTÖÄ Yleistä valmistautumisesta kilpailuihin Paineensieto Ihannesuorituksesta Muutama sana loukkaantumisista ja epäonnistumisesta

Lisätiedot

Huippuasiakaskokemuksen rakentaminen Alkossa

Huippuasiakaskokemuksen rakentaminen Alkossa Huippuasiakaskokemuksen rakentaminen Alkossa Juha Laanti Aluepäällikkö Itä-Suomen alue HENKILÖN NIMI Projektin nimi Alkon historiaa 1932 1944 2013 2014 2015 1969 1998 2000 1999 2 Palvelun laadun kehittäminen

Lisätiedot

KOONTI: Työkalupakki ryhmän yhteiseen toimintaan. Heidi Kokko Aivovammaliitto Liittopäivät 2014

KOONTI: Työkalupakki ryhmän yhteiseen toimintaan. Heidi Kokko Aivovammaliitto Liittopäivät 2014 KOONTI: Työkalupakki ryhmän yhteiseen toimintaan Heidi Kokko Aivovammaliitto Liittopäivät 2014 KOONTI Tämä materiaali on koottu Aivovammaliiton liittopäivillä järjestetyn Työkalupakki ryhmän yhteiseen

Lisätiedot

Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi?

Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi? Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi? Yhdistyksen toiminta-ajatus Onko meillä yhteinen näkemys siitä, miksi yhdistys on olemassa?

Lisätiedot

RATKAISUKESKEINEN TYÖSKENTELY ASIAKASTYÖSSÄ 1-2. Lasse Salmi

RATKAISUKESKEINEN TYÖSKENTELY ASIAKASTYÖSSÄ 1-2. Lasse Salmi RATKAISUKESKEINEN TYÖSKENTELY ASIAKASTYÖSSÄ 1-2 Lasse Salmi www.stepbystep.fi Ratkaisukeskeisyys lyhyesti Jos jokin ei ole rikki, älä yritä korjata sitä Kun tiedät mikä toimii, tee lisää sitä Jos jokin

Lisätiedot

Yritys AB Oy Verkostokäsikirja (7) VERKOSTOKÄSIKIRJA

Yritys AB Oy Verkostokäsikirja (7) VERKOSTOKÄSIKIRJA Yritys AB Oy Verkostokäsikirja 01.01.2012 1(7) VERKOSTOKÄSIKIRJA Yritys AB Oy Verkostokäsikirja 01.01.2012 2(7) 1 VERKOSTON TARKOITUS JA TEHTÄVÄT... 3 2 VERKOSTOKUMPPANIT... 3 3 YRITYS AB OY JA VERKOSTOKUMPPANIN

Lisätiedot

Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista

Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista 1. Osallistuin MUUTOS 16! - Viesti ymmärrettävästi! Selkokieli oman työn apuvälineenä - koulutukseen: Vastaajien määrä: 24 Kyllä

Lisätiedot

TOISINAJATTELUA STRATEGISESTA

TOISINAJATTELUA STRATEGISESTA TOISINAJATTELUA STRATEGISESTA JOHTAMISESTA Saku Mantere, Eero Vaara, Hanken Kimmo Suominen, Perfecto Oy (Aalto/Tuotantotalous) 18.11.2011 STRATEGIA JA IHMISET Strategian eriskummallisuuksia 1. Strategia

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta 30-60 minuuttia valmentajan aikaa, ja Harjoituslomake ja kynä noin 1-2 viikkoa oman työn tarkkailuun. Tavoitteet Harjoite on kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,

Lisätiedot

Millainen maailmani pitäisi olla?

Millainen maailmani pitäisi olla? Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Mitä on oppimaan oppiminen? Kirjoita 3-5 sanaa, jotka sinulle tulevat mieleen käsitteestä. Vertailkaa sanoja ryhmässä. Montako samaa sanaa esiintyy? 1 Oppimaan oppiminen

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Tehtävät tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8 1 Tunteet kehossani Kirjoita tai piirrä, missä seuraavassa listatut tunteet tuntuvat kehossasi ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Mukailtu lähde: mielenterveystalo.fi

Lisätiedot

Paremman arjella tuottavuutta, hyvinvointia ja työikää SKILLMOTOR OY. Pienryhmämalli, Method Skillmotor

Paremman arjella tuottavuutta, hyvinvointia ja työikää SKILLMOTOR OY. Pienryhmämalli, Method Skillmotor Paremman arjella tuottavuutta, hyvinvointia ja työikää SKILLMOTOR OY Pienryhmämalli, Method Skillmotor Työelämän suuntauksia ja juuria Painopiste tuottavuuden ja hyvinvoinnin kehittämisessä siirtymässä

Lisätiedot

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin?

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin? KTT, dosentti Saila Saraniemi, Oulun yliopisto, markkinoinnin laitos Rokua 24.8.2013 Mikä ihmeen brändi Mitä brändäämisellä tarkoitetaan Miten erottautua Entä kannattaako brändäys yksin 1 2 Jokainen tuo

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Muutoksen johtaminen -koulutuspäivä Jaana Piippo 30.9.2014 Mitä työyhteisön dynamiikka tarkoittaa? Termi dynamiikka tulee kreikan sanasta dynamis, joka

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen

Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen Toimintamallin eteneminen Mallin tavoitteet ja hyödyt Osallistujat ja vastuut Mallin hyöty yksilöille ja organisaatioille Toimenkuvien analysointi Ratkaisujen

Lisätiedot

Ajatuksia oppimisesta

Ajatuksia oppimisesta Ajatuksia oppimisesta Turun normaalikoulun kouluttajat Tampereen normaalikoulun 3. 6. sekä 7. 9. luokkalaiset Tampereen yliopiston 2.vsk luokanopettajaopiskelijat OPPIMINEN ON MUUTOS. Luonto ja opetus

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten?

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Olemme kaikki kuulleet sanottavan, että virheistä opitaan ja kantapää on hyvä opettaja. Tekevälle tapahtuu virheitä ja niiden salliminen on välttämätöntä,

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ.

PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ. PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ. Wulff-Yhtiöt Oyj rekrytointi Kari Juutilainen InHunt Group gsm 044 995 5382 kari.juutilainen@inhunt.fi www.urawulffilla.fi Myynti on työtä, jossa tuloksellisuus

Lisätiedot

Tässä ohjeessa kerrotaan, kuinka työkalu toimii ja miten sen voi ottaa käyttöön työpaikalla.

Tässä ohjeessa kerrotaan, kuinka työkalu toimii ja miten sen voi ottaa käyttöön työpaikalla. TYTTI Työturvallisuuden kehittämiskohteiden jäsennystyökalu TYTTI on apuväline työpaikan työturvallisuuden edistämiseen. Välineen tarkoituksena on auttaa jäsentämään työpaikan työturvallisuuden kehittämiskohteita.

Lisätiedot

Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA

Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA PROJEKTITOIMINNAN ONGELMIA Kaikkea mahdollista nimitetään projekteiksi Projekti annetaan henkilöille muiden töiden ohella Ei osata käyttää

Lisätiedot

Lean Leadership -valmennusohjelma

Lean Leadership -valmennusohjelma Lean Leadership -valmennusohjelma Näkökulmia johtajuuteen Tule kehittämään ja kehittymään! Valmennuksen tavoitteet Arjen kehittäminen: yksinkertaisilla kehitystoimenpiteillä merkittäviä parannuksia Henkilöstö

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Stressinhallintaa itsensä johtamisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin avulla Anne Karilahti

Stressinhallintaa itsensä johtamisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin avulla Anne Karilahti Stressinhallintaa itsensä johtamisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin avulla Anne Karilahti Valmennuksen sisältö Mitä stressi on? Mielen ja tunteiden johtaminen Itsensä johtaminen stressin hallinnan työkaluna

Lisätiedot

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia MYY PALVELUA Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia Ryhmätyöskentely - tavoitteena ideoida, KUINKA MYYNNIN MUUTTUNEESEEN ROOLIIN VOIDAAN VASTATA? - tarkastellaan kysymystä

Lisätiedot

Kun et saa heitä näkemään valoa, saa heidät tuntemaan sen lämpö

Kun et saa heitä näkemään valoa, saa heidät tuntemaan sen lämpö KAUPANPÄÄTÖS Tapio Joki Johdanto Kun et saa heitä näkemään valoa, saa heidät tuntemaan sen lämpö K aupanpäätös on usein sekä myyjille että asiakkaille stressaavin vaihe myyntikeskustelussa ja kaikki se

Lisätiedot

Tiimitaitojen kehittäminen millainen tiimipelaaja olen? Merita Petäjä, psykologi, Aalto-yliopisto

Tiimitaitojen kehittäminen millainen tiimipelaaja olen? Merita Petäjä, psykologi, Aalto-yliopisto Tiimitaitojen kehittäminen millainen tiimipelaaja olen? Merita Petäjä, psykologi, Aalto-yliopisto Näkökulmia ryhmän vaiheittaiseen kehitykseen Yksilön haaste: kelpaanko minä ryhmälle ja ryhmä minulle?

Lisätiedot

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ --Raporttisi perehtymisestä harjoittelupaikkaasi-- Voit myös kerätä muuta tietoa harjoittelupaikastasi! ENNAKKOTETEHTÄVÄ: 1. Perehtyminen harjoittelupaikkaan 2. Organisaatio,

Lisätiedot

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri Julkaistu 9.2.2017 Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri 1/2017 NextMakers-barometri käsittelee kasvuyrityksille kiinnostavia, ajankohtaisia aiheita. Ensimmäisen

Lisätiedot

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 ESIMIESKYSELY 1. Perustietoja TAIKA II-hankkeen alku- ja loppukartoituskyselyn tarkoituksena oli kerätä tietoa projektiin osallistuneiden työyhteisöjen

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Tavoitteista vuorovaikutusta, joka tähtää oppilaiden persoonallisuudenkehityksen edistämiseen kasvatustavoitteiden suunnassa. (Matti Koskenniemi) Mikä

Lisätiedot

Ympäristö- ja laatuosion tuloksista. Pk-yrittäjän turvetuotannon kehittäminen -hanke Loppuseminaari, Jyväskylä

Ympäristö- ja laatuosion tuloksista. Pk-yrittäjän turvetuotannon kehittäminen -hanke Loppuseminaari, Jyväskylä Ympäristö- ja laatuosion tuloksista Pk-yrittäjän turvetuotannon kehittäminen -hanke Loppuseminaari, Jyväskylä 14.11.2007 Katsaus osion tavoitteisiin ja toteutumiseen a) Ympäristölupamääräyksiä ja niiden

Lisätiedot

Esitutkimus. Asiakastyöpajat

Esitutkimus. Asiakastyöpajat Suomen käsityön museo selvitti syksyllä 2013 nuorten aikuisten museoissa käymättömyyden syitä ja kehitti palvelumuotoilukoulutuksen avulla omaa toimintaansa vastaamaan paremmin heidän tarpeitaan. Lopputuloksena

Lisätiedot

URHEILUN JA VALMENNUKSEN ARVOSTUS. Erkka Westerlund lepoaika.fi

URHEILUN JA VALMENNUKSEN ARVOSTUS. Erkka Westerlund lepoaika.fi URHEILUN JA VALMENNUKSEN ARVOSTUS Erkka Westerlund erkka.westerlund@ lepoaika.fi YKSI ELÄMÄ 5 v 60 v ---------- ---------------------- ------------- ---------------------------------- ------------? 4 +

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot