Kustannusten muodostuminen vanhusten tehostetussa palveluasumisessa ja kotihoidossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kustannusten muodostuminen vanhusten tehostetussa palveluasumisessa ja kotihoidossa"

Transkriptio

1 1 Susanna Honkamaa, KTK, Aalto yliopisto Kustannusten muodostuminen vanhusten tehostetussa palveluasumisessa ja kotihoidossa Iäkkäiden hyvinvoinnin kannalta on olennaista, että vanhustenhuollon resurssit kohdennetaan palvelutarpeiden kannalta mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti. Tämä raportti tukee tavoitteen saavuttamista kuvaamalla taloudellisten resurssien nykyistä käyttöä. Ensin käsitellään tehostetun palveluasumisen kustannusrakennetta ja kustannuksiin vaikuttavia tekijöitä. Lopuksi laajennetaan näkökulmaa kotihoitoon. Päätulokset ovat: - Henkilöstökustannusten osuus on tehostetussa palveluasumisessanoin kolme neljäsosaa, ja kotihoidossa vielä enemmän. Parhaiden henkilöstöratkaisujen kehittäminen ja soveltaminen on tärkeää, koska niiden vaikutus kustannuksiin, ja epäilemättä myös laatuun, on suuri. Työntekijöiden hyvinvointi ja motivaatio on alan kannalta erittäin arvokasta. - Yksiköissä, joissa asukkaiden kognitiivisessa toimintakyvyssä on suuret erot, on keskimäärin matalat kustannukset. Voi siis olla suositeltavaa sijoittaa kognitiivisesti erikuntoisia asukkaita samoihin yksiköihin. - Suurissa yksiköissä on keskimäärin matalat kustannukset. Kannattaa pohtia keinoja, joilla suurten yksiköiden tehokkuus ja asukkaiden elinympäristön viihtyisyys yhdistyvät. AINEISTO Tutkimus perustuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) RAI-vertailukehittämisen 1 kustannustietokannan vuoden 2012 aineistoon, joka sisältää 113 tehostetun palveluasumisen yksikön tiedot. Eri sektorien toimijat ja maantieteelliset alueet ovat edustettuina otoksessa. Data sisältää tietoa yksiköiden yleisistä piirteistä, kustannuksista sekä asukkaiden voinnista (ks. muuttujakuvaukset liitteestä). Käytännön näkökulmaa toivat neljä haastattelua. Haastateltavat työskentelivät johtotehtävissä erilaisilla palveluntuottajilla (kaksi järjestöä, kaksi yritystä). KUSTANNUSRAKENNE TEHOSTETUSSA PALVELUASUMISESSA Keskimäärin tehostetun palveluasumisvuorokauden järjestäminen maksoi tuottajalle 126, mikä tarkoittaa euron vuosikustannuksia asukasta kohden. Kun ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen piirissä oli vuonna 2012 keskimäärin asiakasta, olisivat koko palvelumuodon kustannukset olleet 126 euron vuorokausihinnalla 1,44 miljardia euroa. Julkisten, yksityisten ja kolmannen sektorin palveluntuottajien keskikustannukset olivat yhtä suuret. Kustannukset vaihtelevat paljon yksiköstä toiseen. Yksiköistä 50 prosentilla hoitopäivän kustannukset sijoittuvat euron välille ja 90 prosentilla euron välille. Kymmenen euron eron hoitopäivän keskihinnassa on 115 miljoonan euron ero tehostetun palveluasumisen vuotuisissa kokonaiskustannuksissa. 1 RAI:n ajatuksena on vertailutiedon avulla tukea palveluntuottajia toimintansa kehittämisessä. Osallistuvat palveluntuottajat seuraavat asiakkaidensa toimintakyvyn kehitystä samoilla mittareilla ja raportoivat myös resurssien käytöstä. THL:n aineistosta koostamien raporttien avulla palveluntuottajat vertailevat toimintaansa muihin. 2 THL, Sotkanet-tietokanta, indikaattori 2731, luettu

2 2 Taulukko 1: Kustannusrakenne tehostetussa palveluasumisessa, tiedot vuodelta 2012 (n=113) Kustannuserä Kustannukset ( / asukas / vrk) Osuus kokonaiskustannuksista (%) Keskiarvo Keskihajonta Keskiarvo Keskihajonta Yhteensä 125,7 21,0 Henkilöstökulut 97,1 16,6 77,7 8,2 Materiaalit ja palvelut 14,6 6,4 11,4 4,2 Aineet, tarvikkeet 3,3 3,7 2,6 2,7 Palvelujen ostot 4,6 4,0 3,6 2,9 Hallinto ja keskusvirasto 6,7 4,0 5,3 3,1 Kiinteistö- ja pääomakulut 12,9 9,1 10,1 6,8 Vuokrat 2,9 6,0 2,3 4,6 Sisäiset erät 8,2 9,0 6,4 7,0 Pääomakustannukset 1,8 2,6 1,4 1,9 Tuntematon erä 1,0 3,1 0,8 2,3 Henkilöstökulut, jotka sisältävät yksikössä työskentelevän henkilöstön 3, kattavat kuluista noin kolme neljäsosaa. Suoraan henkilöstökustannuksiin vaikuttavia valintoja ovat henkilöstön määrä, koulutusrakenne, työvuorojen ajoitukset ja sijaisjärjestelyt. Vähimmäisrajat palkoille ja hoitohenkilöstömitoitukselle tulevat alan työehtosopimuksista ja mitoitussuosituksesta. Materiaaleiksi ja palveluiksi nimetty ryhmä sisältää sekä organisaation ulkopuolelta että sisältä hankittuja hyödykkeitä ja palveluita. Merkittäviä ovat sähkö, vesi, lämmitys, siivous- ja hoitotarvikkeet, kiinteistön ja koneiden ylläpito ja korjaus, tietotekniikka sekä toimisto- ja asiantuntijapalvelut. Erä kattaa kuluista noin kymmenesosan. Viimeiseen ryhmään kuuluvat ennen kaikkea kiinteistön vuokrauksen ja kiinteistöhankinnan rahoittamisen kustannukset. Vaikka osuus kokonaiskuluista on melko pieni tässä aineistossa 10% on kiinteistön merkitys investointina ja riskitekijänä suuri. Lukuja tarkasteltaessa on huomioitava kaksi asiaa. Ensiksi aineisto kuvaa palveluntuottajien todellisia kuluja, ja osa vaihtelusta johtuu toimintojen sisällöissä olevista eroista. Esimerkiksi joissain yksiköissä asukkaat saattavat maksaa vuokransa suoraan erilliselle kiinteistöyhtiölle, jolloin asuintilojen kustannukset eivät sisälly aineistoon. Toiseksi joidenkin kustannusten luotettava kohdistaminen yksiköille on vaikeaa. Todennäköisesti kiinteistöja pääomakuluja onkin ilmoitettu jonkin verran liian vähän. Toisaalta henkilöstökulut on luotettavin erä, koska ne ovat pääosin välittömiä kustannuksia. Tästä syystä seuraavassa osiossa keskitytään nimenomaan henkilöstökulujen vaihteluiden selittämiseen. Kokonaiskustannuksiin ovat kuitenkin merkitsevästi yhteydessä samat tekijät kuin henkilöstökuluihinkin (sijaintia lukuun ottamatta). KUSTANNUKSIA SELITTÄVIÄ TEKIJÖITÄ TEHOSTETUSSA PALVELUASUMISESSA Kustannuksiin yhteydessä olevia tekijöitä tutkittiin regressioanalyysillä. Mallit on rakennettu siten, että kaikkien potentiaalisten selittävien muuttujien yhteydet selityskohteeseen on tutkittu tilastollisesti, ja malleihin on sisällytetty muuttujat, joiden yhteydet kustannuksiin ovat todennäköisimpiä 4. 3 Myös ostettu hoivahenkilöstö on sisällytetty henkilöstökuluihin. 4 Liitteestä löytyvät lista kaikista potentiaalisista selittävistä muuttujista ja mallien tarkemmat tiedot.

3 3 Hoitohenkilöstömitoitus Erot hoitajien tekemien työtuntien määrässä asukasta kohden selittävät yksinään 38% vaihteluista henkilöstökustannuksissa ja 29% kokonaiskustannuksissa. Yksikössä, jossa asukasta kohden on 0,10 hoitajaa enemmän, päivittäiset asukaskohtaiset henkilöstökustannukset ovat keskimäärin 8 suuremmat. Taulukon 2 malliin henkilöstömitoitus ei kuitenkaan sisälly, koska osa selittävistä tekijöistä on yhteydessä kustannuksiin nimenomaan korkeamman henkilöstömitoituksen kautta. Jos henkilöstömitoitus otettaisiin mukaan, muiden tekijöiden yhteys ei tulisi esiin. Taulukko 2: Henkilöstökustannuksia selittäviä tekijöitä tehostetussa palveluasumisessa. Mallin tarkemmat tiedot liitteessä. Selittävä tekijä Vaikutuksen suunta (korkeat matalat kustannukset) Muutos selittävässä tekijässä Arvioitu vaikutus /asukas/vrk (/vuosi) Yksikkökoko (as) Pieni suuri yksikkö 12,9 26,1 3,4 (1250) ** Kuormitusaste (%) Vähän paljon asukkaita suhteessa 97,3 100,0 2,3 (840) ** paikkoihin Kognitiivinen toimintakyky Asukkaiden toimintakyky keskimäärin 4,00 2,86 5,2 (1880) ** (CPS) heikompi parempi Kognitiivisen kyvyn heterogeenisyys Erot asukkaiden välillä pienet 1,45 2,80 6,1 (2220) ** (CPS:n varianssi) suuret Sijainti Suuri kaupunki (ei pk) Ryhmän vaihdos 5,9 (2150) * Pääkaupunkiseutu tai pienempi kunta Merkitsevyystasot: * = 5%, ** = 1%. Mallin selitysaste (R 2 ) on 33%. Ks. liitteestä tarkemmat tiedot. Lukuesimerkki: Mitä suurempi on yksikkökoko, sitä matalammat ovat keskimäärin kustannukset. Neljäsosassa yksiköistä on vähemmän kuin 12,9 asukasta ja neljäsosassa enemmän kuin 26,1 asukasta. Kun yksikkökoko nousee melko pienestä (12,9 as) melko suureen (26,1 as), ennuste henkilöstökustannuksille laskee 3,5 /asukas/vrk (eli 1290 /asukas/vuosi) Vaikutus on vain arvio, mutta yli 99% todennäköisyydellä taulukossa ilmoitettu vaikutus kuvaa paremmin todellisuutta kuin vaikutus 0. Yksikkökoko Yksikkö tarkoittaa yhtä toiminnallista kokonaisuutta; siis yhdessä palvelutalossa voi olla monta yksikköä 5. Yksikkökoko on merkitsevästi yhteydessä kustannuksiin siten, että pienemmillä yksiköillä on suuremmat kustannukset (Taulukko 2 ja Kuvio 1). Pienten yksikköjen suuria korkeammat kustannukset johtuvat osittain suuremmasta henkilöstömitoituksesta 6, osittain taas korkeammista kustannuksista työtuntia kohti. Haastatteluissa ilmenneitä syitä, jotka nostavat työtunnin keskikustannuksia pienissä yksiköissä, ovat yötyön suhteellisesti korkea osuus ja esimiesten suurempi tarve. Haastateltavat pitivät pienten yksikköjen etuna kotoisuutta ja viihtyisyyttä. Kannattaakin miettiä, voiko saman tunnelman saavuttaa yhtä aikaa suuren kokonaisuuden synergiaetujen kanssa. Esimerkiksi minkälainen olisi arkkitehtuuriltaan ja tekniikaltaan tila, joka on yhtä aikaa kodikas ja mahdollistaa sen, että yksi yöhoitaja pystyy turvallisesti valvomaan suurta joukkoa asukkaita? Mahdollisuudet vähentää turvallisesti yötyön määrää ovat tervetulleita, koska yötyö on raskasta hoitajille, melko näkymätöntä asukkaille ja kallista. Kuormitusaste Kuormitusaste tarkoittaa yksikön todellisen asukasmäärän suhdetta yksikköön alun perin suunniteltujen asukaspaikkojen määrään. Kustannukset ovat keskimäärin sitä matalammat, mitä korkeampi on kuormitusaste (Taulukko 2 ja Kuvio 1). Yhteys johtuu kokonaan siitä, että matalamman kuormitusasteen yksiköissä on keskimäärin korkeampi henkilöstömitoitus. Poikkeavissa kuormitustilanteissa kannattaa siis päivittää henkilöstömitoitus vastaamaan tarpeita. 5 Otoksessa alle 12 paikkaisia yksiköitä oli 21%, paikkaisia 49%, paikkaisia 21% ja yli 50 -paikkaisia 9%. 6 Korrelaatio -0,24*

4 4 Kuvio 1: Yksikkökoon ja kuormitusasteen arvioitu yhteys henkilöstökustannuksiin tehostetussa palveluasumisessa. Kummankin tekijän kuvaaja näyttää muutoksen kustannusennusteessa, kun kaikki muut selittävät tekijät pysyvät keskiarvoissaan. Asukkaiden kognitiivinen vointi Asukkaiden kognitiivinen toimintakyky on yhteydessä kustannuksiin kahdella tavalla. Ensinnäkin kustannukset ovat yleensä korkeat yksiköissä, joissa asukkailla on paljon kognitiivisia häiriöitä. Nimenomaan kognitiivinen heikkokuntoisuus näyttää vaativan lisäresursseja, ei esimerkiksi suuri avuntarve päivittäistoiminnoissa (ADL). Toiseksi sellaiset kognitiivisesti heikompikuntoisten yksiköt, joissa asukkaiden keskinäinen vaihtelu kognitiivisessa voinnissa on suurta, selviävät keskimäärin samoilla kustannuksilla kuin parempikuntoisten yksiköt, joissa vaihtelu on pienempää 7 (Taulukko 3). Ilmiöstä kannattaa keskustella, ja mahdollisesti alkaa suosia sellaisia malleja, joissa asukaskuntaa ei rajoiteta tiukasti kognitiivisen toimintakyvyn perusteella. Taulukko 3: Tehostetun palveluasumisen henkilöstökustannusten ( /asukas/vuosi) yhteys asukkaiden kognitiiviseen toimintakykyyn. CPS:n (Cognitive Performance Scale) asteikko ulottuu nollasta (ei kognitiivista häiriötä) kuuteen (kognition erittäin vaikea heikkeneminen). Asukkaiden kognitiivinen heterogeenisyys (CPS:n varianssi) Suuri 2, Asukkaiden keskimääräinen kognitiivinen kyky (CPS) Parempi Keskimääräinen Heikompi 2,9 3,1 3,4 3,7 4,0 2, Keskimääräinen 2, , Pieni 1, Keskimmäisellä 50% CPS on välillä 2,9-4,0. Keskimmäisellä 50% CPS:n varianssi on välillä 2,8-1,5. Sijainti Pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa suurissa kaupungeissa (27 kaupunkia) sijaitsevien yksiköiden henkilöstökustannukset olivat suuremmat kuin pääkaupunkiseudulla tai pienemmissä kunnissa (Taulukko 2). Tutkimus ei anna eväitä ilmiön syyn selvittämiseen 8. Periaatteessa suurissa kaupungeissa voisi olla enemmän työvoimapulaa, mikä nostaisi työvoimakustannuksia. Sijainti vaikuttaa kuitenkin merkitsevästi ainoastaan henkilöstökustannuksiin, ei kokonaiskustannuksiin. 7 Yhteisvaikutus on tutkittu tilastollisesti päteväksi. 8 On myös mahdollista, että kyseessä on pienestä otoksesta johtuva harha.

5 5 Muita vaikuttavia tekijöitä Taulukossa 2 esitetty malli selittää henkilöstökustannusten vaihtelusta 33%. Erojen takana ovat siis suurimmaksi osaksi muut kuin tässä tarkastellut tekijät. Haastatteluissa (n=4) tuli esiin joitakin vaikuttavia tekijöitä sekä niihin liittyviä kehitysnäkökulmia. Henkilöstön hyvinvointi ja myönteinen työilmapiiri olivat haastateltaville erittäin tärkeitä. Laadukas johtaminen, hyvä työterveyshuolto, hyvinvoinnin muu tukeminen ja toimivat puitteet koettiin kannattaviksi investoinneiksi. Koulutusrakenteen vaikutusta kustannuksiin ei tutkittu tässä numeerisesti, mutta luonnollisesti palkkatasolla on merkitys. Palveluntuottajat näkivät, että sosiaali- ja terveysalan osaaminen on ehdottomasti tarpeen, mutta sopivaa työtä on myös tutkinnottomille. Tutkinnottomien tunnustaminen hoivahenkilöstö-mitoituksessa helpottaa esimerkiksi maahanmuuttajien ja oppisopimusopiskelua toivovien pääsyä alalle. Henkilöstötarpeeseen vaikuttaa myös asiakkaiden muualta saama apu. Haastatteluissa tuli esiin, että osa omaisista auttaa paljonkin tavallisissa palveluasunnoissa asuvia läheisiään. Tehostetun palveluasumisen puolella omaisapu on kuitenkin harvinaista. Jos kyse on yleisestä ilmiöstä, kannattaa pohtia, mikä tehostetun palveluasumisen konseptissa vaikeuttaa omaisten osallistumista, ja miten tilannetta voisi muuttaa. KUSTANNUSRAKENNE KOTIHOIDOSSA Kotihoidon kustannusrakennetiedot (Taulukko 4) saatiin RAI-tietokannasta 19 julkiselta palveluntuottajalta. Vastaajat olivat kooltaan kohtalaisia käyntejä oli keskimäärin 166 päivässä. Yksi käynti maksoi keskimäärin Keskimääräinen asiakas sai 6,3 käyntiä viikossa, ja hänen kotihoitonsa maksoi vuodessa 10. Taulukko 4: Kustannusrakenne kotihoidossa, tiedot vuodelta 2012 (n=19) Kustannuserä Kustannukset ( /käynti) Osuus kokonaiskustannuksista (%) Keskiarvo Keskihajonta Keskiarvo Keskihajonta Yhteensä 32,3 7,4 Henkilöstökulut 27,0 4,7 85,4 10,6 Materiaalit ja palvelut 3,4 2,8 9,3 7,3 Kiinteistö- ja pääomakulut 1,5 1,3 4,3 3,0 Tuntematon erä 0,4 0,7 1,0 1,9 Kotihoidossa henkilöstökulujen rooli on entisestään korostunut. Haastattelutiedon perusteella kustannukset ratkeavat pitkälti siinä, kuinka suuren osan ajasta henkilöstö käyttää asiakastyössä. Ratkaisevaa on hyvä työvuorosuunnittelu sekä asiakkaiden tarpeiden ja sijaintien sopiminen yhteen. 9 Vertailutietoa sekä kotihoidosta että palveluasumisesta Anssi Vartiaisen (2013) raportista Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen ja kustannusten vertailu vuonna Kustannusten sisällöstä: s , ja määristä: s (luettu ) 10 Yksikkötasolla ei asiakastasolla lasketut keskiarvot (kuten myös tehostetun palveluasumisen tiedoissa)

6 6 LIITE Taulukko 5: Selittävien muuttujien määritelmät. Tiedot perustuvat palveluntuottajien ilmoitukseen vuoden 2012 tiedoista. Muuttuja Frekvenssit (n=113) Sektori Julkinen: 54, Järjestö, säätiö, yhdistys: 38, Yritys: 21 Alue Pääkaupunkiseutu: 29, Muut suuret kaupungit 11 : 44, Muut kunnat: 40 Muuttuja 12 Selite Keskiarvjonta K.ha- Min Max Yksikön koko (as) Laskukaava: toteutuneet asumisvuorokaudet/ ,7 15,6 6,7 82,3 Kuormitusaste (%) Laskukaava: toteutuneet asumisvuorokaudet / (mitoitetut hoitopaikat *365) Hoitajamitoitus (hoitajaa/asukas) Laskukaava: hoitajien 13 toteutuneet henkilötyövuodet / keskimääräinen asukasmäärä Henkilöstömitoitus (hlö/asukas) Kognitiivinen toimintakyky (CPS) Suoriutuminen päivittäisissä toiminnoissa (ADL) Terveydentilan vakaus (CHESS) Asukkaat (%), jotka saavat vaativampaa hoitoa tai kuntoutusta 98,5 4,7 79,2 118,6 0,67 0,13 0,40 1,13 Laskukaava: kaikkien yksikön työntekijöiden toteutuneet henkilötyövuodet / keskimääräinen asukasmäärä 0,72 0,14 0,42 1,13 Yksikön asukkaiden keskimääräinen CPS 3,4 0,8 1,0 5,3 Asteikko 0 (ei kognitiivista häiriötä) - 6 (kognition erittäin vaikea heikkeneminen). Yksikön asukkaiden CPS:n varianssi. 2,1 1,0 0,2 5,2 Yksikön asukkaiden keskimääräinen ADL. Asteikko: 3,0,8 0,9 5,0 0 (itsenäinen) - 6 (täysin autettava). Yksikön asukkaiden ADL:n varianssi 2,8 1,1 0,2 5,5 CHESS. Asteikko: 0 (vakaa terveydentila) - 5 (erittäin 1,4 0,5 0,4 3,0 epävakaa terveydentila) RUG-III/18 pääluokkiin 1-4 (monialainen kuntoutus, erittäin vaativa hoito, erityishoito ja kliinisesti 17 % 15 % 0 % 100 % monimuotoinen) kuuluvien osuus. RUG-III/18 pääluokkaan 5 kuuluvien osuus 36 % 18 % 0 % 88 % Kognitiivisten toimintojen heikkeneminen (%) Käytöshäiriöt (%) RUG-III/18 pääluokkaan 6 kuuluvien osuus 5 % 8 % 0 % 46 % Heikentynyt fyysinen toimintakyky (%) RUG-III/18 pääluokkaan 7 kuuluvien osuus 42 % 18 % 0 % 100 % Taulukko 6 Tehostetun palveluasumisen kustannuksia selittäviä malleja. Taulukossa standardoimattomat estimaatit ja keskivirheet. Kustannuserät on muunnettu logaritmisesti, mikä kuvaa dataa paremmin. Merkitsevyydet: *** = 0,1%; ** = 1%; * =5%. Henkilöstökustannukset /as/vrk (LOG) Kokonaiskustannukset Perus (avattu taulukossa 2) Mitoitusvakioitu /as/vrk (LOG) n R 2 0,33 0,50 0,23 F 10,6 *** 14,6 *** 8,08 *** Leikkauspiste 2,37 (0,13) *** 1,64 (0,18) *** 2,46 (0,14) *** Yksikkökoko (as) -,0012 (,0004) ** -,0009 (,0004) * -,0011 (,0004) ** Kuormitusaste (%) -,0040 (,0013) **,0017 (,0014) Sig 0,9 -,0039 (,0014) ** Järjestö Suuri kaupunki (ei pk),027 (,013) *,019 (,011) Sig 0,1) CPS,021 (,008) **,010 (,007) Sig 0,2,023 (,008) * CPS:n varianssi -,021 (,007) ** -,011 (,006) Sig 0,1 -,016 (,007) * ADL RUG 1-4 (%) Henkilöstömitoitus (henkilötyövuodet/as),28 (,05) *** 11 Yksikön sijaintikunta on Hyvinkää, Hämeenlinna, Joensuu, Jyväskylä, Järvenpää, Kajaani, Kerava, Kirkkonummi, Kouvola, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Lohja, Nurmijärvi, Oulu, Pori, Porvoo, Raisio, Riihimäki, Rovaniemi, Seinäjoki, Sipoo, Tampere, Turku, Tuusula, Vaasa tai Vihti. Perustuu kansaneläkelaitoksen käyttämään ryhmittelyyn: 12 Lisää RAI-jarjestelmän muuttujista mm.: 13 Hoitajilla tarkoitetaan lähihoitajia, sairaanhoitajia ja vastaavia.

Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2014-2018. Julkaisuvapaa 24.6.2014 klo 10

Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2014-2018. Julkaisuvapaa 24.6.2014 klo 10 Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2014-2018 Julkaisuvapaa 24.6.2014 klo 10 Lähestymistapa Tutkimus tehtiin edellisen kerran vuonna 2013. Asuntosijoittamisen kannattavuuteen vaikuttavat tekijät:

Lisätiedot

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Kaupunki/kunta Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Tontin kiint.vero euroa/m²/kk Rakenn. kiint.vero Kaukol. Vesi/jätev. Jätehuolto Yhteensä Lappeenranta 0.21 0.27

Lisätiedot

Vertailutietoa kustannuksista, toimintatiedoista ja laadusta RAI-seminaari 24.3.2011

Vertailutietoa kustannuksista, toimintatiedoista ja laadusta RAI-seminaari 24.3.2011 Vertailutietoa kustannuksista, toimintatiedoista ja laadusta RAI-seminaari 24.3.2011 Jutta Nieminen Vertailutietoa kustannuksista, toimintatiedoista ja laadusta Ohjausryhmän terveiset Tiedonkeruut Henkilöstömitoitus

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen Kuntien yritysilmasto 2012 Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä

Lisätiedot

20 suurimman kaupungin tuottavuusvertailu. Kooste vuodet 2009-2013 Tilanne 9.9.2014

20 suurimman kaupungin tuottavuusvertailu. Kooste vuodet 2009-2013 Tilanne 9.9.2014 20 suurimman kaupungin tuottavuusvertailu Kooste vuodet 2009-2013 Tilanne 9.9.2014 Tasovertailut Vuosi 2013 120 Kotihoito, kunnallinen 4,00 100 3,50 3,00 80 ka. 76 2,50 60 2,00 40 1,50 1,00 20 0,50 0 1

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lahden seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Jyväskylän seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Vaasan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Imatra -100-50 0 50 100

Imatra -100-50 0 50 100 Asukasta kohti laskettujen ikävakioitujen kustannusten prosentuaalinen ero keskisuurten kaupunkien keskiarvoon vuonna 00 Imatra -0-0 0 0 0 % -,0 + -0, -, -, -, -, -,0-0, -,0 -, -, PERUS -, -, -,, 0 -,0

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Oulun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lappeenrannan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Helsingin seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Ikäihmisten pitkäaikaishoidon kustannusten vertailu palveluntuottajalähtöisesti vai asiakastasolla yli palvelurakenteen?

Ikäihmisten pitkäaikaishoidon kustannusten vertailu palveluntuottajalähtöisesti vai asiakastasolla yli palvelurakenteen? Ikäihmisten pitkäaikaishoidon kustannusten vertailu palveluntuottajalähtöisesti vai asiakastasolla yli palvelurakenteen? Joonas Sakki, tutkija RAI-seminaari 4.4.2013 4.4.2013 Joonas Sakki, Ikäihmisten

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kuopion seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2015-2019

Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2015-2019 Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2015-2019 Julkaisuvapaa Tekijä: ekonomisti Veera Holappa Lähestymistapa Tutkimus on tehty vuosittain vuodesta 2013 lähtien. Vuokratuotto lasketaan vanhoille

Lisätiedot

20 suurimman kaupungin tuottavuusvertailu. Kooste vuodet 2009-2013 Tilanne 14.11.2014

20 suurimman kaupungin tuottavuusvertailu. Kooste vuodet 2009-2013 Tilanne 14.11.2014 20 suurimman kaupungin tuottavuusvertailu Kooste vuodet 2009-2013 Tilanne 14.11.2014 Tasovertailut Vuosi 2013 120 Kotihoito, kunnallinen 4,00 100 3,50 3,00 80 ka. 76 2,50 60 2,00 40 1,50 1,00 20 0,50 0

Lisätiedot

Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro

Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro Lähijohtaja toiminnan kehittäjänä ja hoidon laadun turvaajana IKÄIHMISEN KUNTOUTUMISTA EDISTÄVÄN TOIMINNAN JOHTAMINEN koti- ja ympärivuorokautisessa hoidossa Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro Kirjan

Lisätiedot

Vertailukelpoinen kustannuspaino yli palvelurakenteen?

Vertailukelpoinen kustannuspaino yli palvelurakenteen? Vertailukelpoinen kustannuspaino yli palvelurakenteen? Rauha Heikkilä RAI-vertailukehittämisen seminaari 29.9.2012, Messukeskus 1.10.2012 THL 1 Yhtenäinen iäkkäiden palveluiden voimavaratarveluokitus läpi

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

RAI-vertailukehittäminen

RAI-vertailukehittäminen RAI-vertailukehittäminen Opas yhdistetyn tuottavuustietokannan tietosisältöön Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) PL 30 (Mannerheimintie 166) 00271 Helsinki Telephone: 029 524 6000 www.thl.fi 122 Opas

Lisätiedot

Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2013-2017. Julkaisuvapaa 3.7.2013 klo 9.00

Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2013-2017. Julkaisuvapaa 3.7.2013 klo 9.00 Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2013-2017 Julkaisuvapaa 3.7.2013 klo 9.00 Lähestymistapa Asuntosijoittamisen tuotto (%) = Bruttovuokratuotto (%) + Arvonnousu (%) Bruttovuokratuotto lasketaan

Lisätiedot

Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa

Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Britta Sohlman, FT THL/Ikäihmisten palvelut Esityksen sisältö Käytetyn aineiston kuvaus

Lisätiedot

Hyvästä parempaan RAI muutoksen tukena

Hyvästä parempaan RAI muutoksen tukena Hyvästä parempaan RAI muutoksen tukena RAI - seminaari 10.3.2010 Kirsi Kiviniemi, kehittämispäällikkö 11.3.2010 1 Hyvästä parempaan - missä olemme nyt? Muutoksella kohti parempaa Ikäihmisten palveluiden

Lisätiedot

KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus

Lisätiedot

ASUMISPAIKAN MYÖNTÄMISEN YLEISET KRITEERIT 1.4.2015

ASUMISPAIKAN MYÖNTÄMISEN YLEISET KRITEERIT 1.4.2015 ASUMISPAIKAN MYÖNTÄMISEN YLEISET KRITEERIT 1.4.2015 2 Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Asumispaikan myöntämisen yleiset kriteerit... 4 3. Dementiayksikön paikan myöntämiskriteerit... 4 4. RAI-arviointi... 5

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

UUSIVUOSI 2013-2014 ASIAKASPALVELUKESKUS

UUSIVUOSI 2013-2014 ASIAKASPALVELUKESKUS UUSIVUOSI 2013-2014 ASIAKASPALVELUKESKUS Yksityisasiakkaat p. 010 414 00 asiakkaat p. 010 414 0666 ma 31.12.2012 Uudenvuodenaatto 7-20 ti 1.1.2013 Uudenvuodenpäivä 7-20 LÄÄKÄRIKESKUKSET (MUU SUOMI) HYVINKÄÄ

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Tampereen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Palvelutarve- ja asiakasrakenneluokitus tarkempaa tietoa asiakkaista? Anja Noro, THT, Dosentti, Tutkimuspäällikkö

Palvelutarve- ja asiakasrakenneluokitus tarkempaa tietoa asiakkaista? Anja Noro, THT, Dosentti, Tutkimuspäällikkö Palvelutarve- ja asiakasrakenneluokitus tarkempaa tietoa asiakkaista? Anja Noro, THT, Dosentti, Tutkimuspäällikkö Johdattelua Palvelutarveluokitus (MAPLe) vs. asiakasrakenneluokitus ( RUG-III/23) kotihoidon

Lisätiedot

SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Turun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

KUNTIEN YRITYSILMASTO 2011. Selvitys kuntien ja seutukuntien yritysmyönteisyydestä

KUNTIEN YRITYSILMASTO 2011. Selvitys kuntien ja seutukuntien yritysmyönteisyydestä KUNTIEN YRITYSILMASTO 2011 Selvitys kuntien ja seutukuntien yritysmyönteisyydestä KUNTIENYRITYSILMASTO 2011 SISÄLTÖ SAATTEEKSI 3 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 1SELVITYSMENETELMÄT 5 1.1Yritysilmastomittarijaselvityksentoteuttaminen

Lisätiedot

20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelma Mittarit-kärkihankkeen sote tiedonkeruun tuloksia 2012. Kuntamarkkinat 2012

20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelma Mittarit-kärkihankkeen sote tiedonkeruun tuloksia 2012. Kuntamarkkinat 2012 20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelma Mittarit-kärkihankkeen sote tiedonkeruun tuloksia 2012 Kuntamarkkinat 2012 Sisällys Yleistä Tiedonkeruun tulokset» Lasten päivähoito» Vanhainkotihoito» Tk pitkäaikaishoito»

Lisätiedot

Joensuun seutukirjaston tilastovertailu muiden maakuntakirjastojen kanssa

Joensuun seutukirjaston tilastovertailu muiden maakuntakirjastojen kanssa 1 (6) Joensuun seutukirjaston tilastovertailu muiden maakuntakirjastojen kanssa 1. Suoritevertailu Tilastoissa Joensuun seutukirjaston toimintatilastoja on verrattu kaikkiin muihin maakuntakirjastoihin

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

RAI-vertailukehittäminen

RAI-vertailukehittäminen RAI-vertailukehittäminen Laitoshoidon ja palveluasumisen kustannustietojen palauteraportin lukuohje Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) PL 30 (Mannerheimintie 166) 00271 Helsinki Telephone: 020 610

Lisätiedot

Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut

Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut Julkaisuvapaa maanantaina 10.12.2012 klo. 06.00 Kuntarating 2012 Suomen kuntien asukastyytyväisyystutkimus Kansainvälinen ja riippumaton EPSI Rating tutkii johdonmukaisesti

Lisätiedot

Energiatehokkuudella hoitovastikkeet kuriin

Energiatehokkuudella hoitovastikkeet kuriin Energiatehokkuudella hoitovastikkeet kuriin Selvitys kaukolämmön hintakehityksestä ja saavutettuja asiakastuloksia Lohjan alueen taloyhtiöissä. Lohja Kiinteistöjen kustannukset, palkat ja hinnat 2010-2014

Lisätiedot

RAI-vertailukehittäminen

RAI-vertailukehittäminen RAI-vertailukehittäminen Opas yhdistetyn henkilöstötietokannan tietosisältöön Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) PL 30 (Mannerheimintie 166) 00271 Helsinki Telephone: 029 524 6000 www.thl.fi 72 Opas

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kouvolan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Mitä asuminen maksaa nyt ja tulevaisuudessa?

Mitä asuminen maksaa nyt ja tulevaisuudessa? Mitä asuminen maksaa nyt ja tulevaisuudessa? Kiinteistö 2013 14.11.2013 Jukka Kero, Pääekonomisti Suomen Kiinteistöliitto ry Sisältö Taloustilanne ja lähiaikojen näkymät Taloyhtiöiden hoitokulujen kehitys

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen kasautumisanalyysi Ydinalue = pienin alue/tila (250 m ruudut) jolle sijoittuu 90 % työntekijöistä Kasautumisluku

Lisätiedot

1.3 Tontin lohkomistoimituksen kesto keskimäärin (vrk)

1.3 Tontin lohkomistoimituksen kesto keskimäärin (vrk) . KIINTEISTÖNMUODOSTUSTOIMINTA. Tontinlohk omisia suoritettu.. Näissä tontteja yhteensä (kpl).2 Tontin lohkomisen yhteydessä tehtyjä kiinnitysten käsittelypäätöksiä (kpl).3 Tontin lohkomistoimituksen kesto

Lisätiedot

Tuottavuuden tunnusluvut Eteva. Markku Niemelä, toimitusjohtaja, Eteva Ossi Aura, työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, Terveystalo

Tuottavuuden tunnusluvut Eteva. Markku Niemelä, toimitusjohtaja, Eteva Ossi Aura, työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, Terveystalo Tuottavuuden tunnusluvut Eteva Markku Niemelä, toimitusjohtaja, Eteva Ossi Aura, työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, Terveystalo Eteva kuntayhtymä 47 omistajakuntaa 26 kunnan alueella 150 toimipaikkaa

Lisätiedot

21.9.2015. Hoitoaika (k.a.) DKLR (*) LKPT (*) JKPT (*) Tpa k.a.

21.9.2015. Hoitoaika (k.a.) DKLR (*) LKPT (*) JKPT (*) Tpa k.a. 1 (9) YHTEENVETO JÄMSÄN JA KUHMOISTEN YMPÄRIVUOROKAUTISEN HOIDON (tehostettu asumispalvelu) RAI-LTC TULOKSISTA, AINEISTO 1/2014 ja 2/2014 sekä aineisto 1/2015 Valmistelija: Vanhuspalvelujohtaja Mai-Stiina

Lisätiedot

Katu- ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2015. Executive-raportti LAPPEENRANTA

Katu- ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2015. Executive-raportti LAPPEENRANTA Katu- ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2015 Executive-raportti LAPPEENRANTA 16.6.2015 2 1 Johdanto Katu- ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailun luvut perustuvat kuntien Rapal Oy:lle

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 28 213 ENNAKKOTIETO VUODELTA 214 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Ajankohtaista sotetuottavuusmittauksesta. Kuntamarkkinat, 14.9.2011

Ajankohtaista sotetuottavuusmittauksesta. Kuntamarkkinat, 14.9.2011 Ajankohtaista sotetuottavuusmittauksesta Kuntamarkkinat, 14.9.2011 Luennon sisältö Yleistä Vanhustenhuollon tuottavuusmittaushanke 20 suurimman kaupungin tuottavuusmittaushanke 15.9.2011 Kuntamarkkinat,

Lisätiedot

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana Asiakas oman elämänsä asiantuntijana RAI -seminaari 29.3.212 28.3.212 Teija Hammar / IIPA Teija Hammar, erikoistutkija, Ikäihmisten palvelut -yksikkö, THL 1 Esityksen sisältö: Asiakkaan äänen voimistuminen

Lisätiedot

Tulosten ohjeellinen tulkinta-asteikko on seuraava: alle 60 huono taso 60 75 välttävä / tyydyttävä 75 100 hyvä / erittäin hyvä.

Tulosten ohjeellinen tulkinta-asteikko on seuraava: alle 60 huono taso 60 75 välttävä / tyydyttävä 75 100 hyvä / erittäin hyvä. EPSI Rating tutkii vuosittain suomalaisten tyytyväisyyttä kunnallisiin palveluihin. Indeksi tuotetaan asteikolla 0 100, missä 75 on hyvä taso. Suomen kuntien keskimääräinen tyytyväisyys asuinkuntaan nousee

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 Kuntaliitto on julkaissut suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannusvertailun 2014 kesäkuussa 2015. Julkaisun mukaan n terveydenhuollon ikävakioidut

Lisätiedot

Screener Oulu palvelutarpeen arvioinnissa ja muut käyttöalueet: keskeiset tulokset

Screener Oulu palvelutarpeen arvioinnissa ja muut käyttöalueet: keskeiset tulokset Screener Oulu palvelutarpeen arvioinnissa ja muut käyttöalueet: 1 keskeiset tulokset, TtT, sosiaali- ja terveysjohtaja, erityisasiantuntija Pietarsaaren alueen sote, THL, GeroFuture 2 Oulu Screener taustaa

Lisätiedot

15.10.2012 PALVELUSETELIN SEURANTA PALVELUSETELIN KOKEILUAIKANA 1.3.2011-31.12.2012

15.10.2012 PALVELUSETELIN SEURANTA PALVELUSETELIN KOKEILUAIKANA 1.3.2011-31.12.2012 Selvitys 1 (6) 15.10.2012 Liite 2 PALVELUSETELIN SEURANTA PALVELUSETELIN KOKEILUAIKANA 1.3.2011-31.12.2012 Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti 27.1.2011 ottaa käyttöön palvelusetelin vanhusten palvelujen

Lisätiedot

Liite 1: Vastuu yhtiön kustannuksista (1/2) Yhtiön kustannusten kohdistamismalli

Liite 1: Vastuu yhtiön kustannuksista (1/2) Yhtiön kustannusten kohdistamismalli Liite 1: Vastuu yhtiön kustannuksista (1/2) Yhtiön kustannusten kohdistamismalli Kustannukset kohdistetaan aiheuttamisperiaatteella joko suoraan käyttäjille tai ensin palvelulle ja sitten sen käyttäjille

Lisätiedot

Liite 1: Vastuu yhtiön kustannuksista (1/2) Yhtiön kustannusten kohdistamismalli

Liite 1: Vastuu yhtiön kustannuksista (1/2) Yhtiön kustannusten kohdistamismalli Liite 1: Vastuu yhtiön kustannuksista (1/2) Yhtiön kustannusten kohdistamismalli Kustannukset kohdistetaan aiheuttamisperiaatteella joko suoraan käyttäjille tai ensin palvelulle ja sitten sen käyttäjille

Lisätiedot

Etelä-Afrikka, Kenia, Kiina ja Kolumbia. Muut maat. 1 900 e 3 800 e 4 500 e 3 000 e. Yksinhuoltajakorotus 95,75 105,80 135,01 154,64 174,27 48,55

Etelä-Afrikka, Kenia, Kiina ja Kolumbia. Muut maat. 1 900 e 3 800 e 4 500 e 3 000 e. Yksinhuoltajakorotus 95,75 105,80 135,01 154,64 174,27 48,55 Äitiysavustus Määrä: Hakija saa valintansa mukaan joko äitiyspakkauksen tai 140 euron verottoman rahasumman. Äitiysavustuksia saa kaksi toista ja kolme kolmatta samalla kertaa syntynyttä lasta kohden eli

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kotkan-Haminan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa. Palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi työryhmä VI kokous 18.3.2014 Toivakassa

Oma tupa, oma lupa. Palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi työryhmä VI kokous 18.3.2014 Toivakassa Oma tupa, oma lupa Palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi työryhmä VI kokous 18.3.2014 Toivakassa Asialista: 1. Kokouksen avaus 2. Työryhmän V kokouksen muistio http://jkl.fi/hallinto/hankkeet_ja_strategiat/perusturvapalvelut/omatupa/palveluohjaus

Lisätiedot

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2008

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2008 YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2008 FCG Efeko Oy:n tekemä kyselytutkimus 40 kunnassa Selvitys asukkaiden teknisiä palveluita koskevista mielipiteistä toteutettiin ensimmäisen kerran vuonna 1992. Vuoden 2008

Lisätiedot

Kotihoidon asiakkaat yhtenä päivänä joulukuussa 2001/poikkileikkaustilanne. Säännöllisen kotipalvelun asiakkaat 6 217 933 852 2 333 1 716 12 051

Kotihoidon asiakkaat yhtenä päivänä joulukuussa 2001/poikkileikkaustilanne. Säännöllisen kotipalvelun asiakkaat 6 217 933 852 2 333 1 716 12 051 ESPOO/HELSINKI/TAMPERE/TURKU/VANTAA Vanhuspalvelut 2001 LIITE 1 HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2002 559 718 216 836 179 856 173 686 197 853 1 327 949 KOKO VÄESTÖ

Lisätiedot

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 7 TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 Ulkomaisen muuttoliikkeen merkitys kasvussa Tampereen vuonna 2007 saama muuttovoitto oli 927 henkilöä, mistä ulkomaisen muuttoliikkeen osuus oli peräti

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Vuokratietojen imputointi SISU -aineistoon

Vuokratietojen imputointi SISU -aineistoon Vuokratietojen imputointi SISU -aineistoon Sisällys 1 AINEISTON LÄHTÖTILANNE JA IMPUTOINTI.... 3 1.1 Aineiston asuntokunnat ja asumistukirekisteri...3 1.2 Tietojen imputointimenetelmä........................................

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Seinäjoen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Käytännön esimerkki; Kunta ja palvelutarpeen arviointi tietokannat vertailun apuvälineenä

Käytännön esimerkki; Kunta ja palvelutarpeen arviointi tietokannat vertailun apuvälineenä Käytännön esimerkki; Kunta ja palvelutarpeen arviointi tietokannat vertailun apuvälineenä RAI- seminaari.9. Paasitorni, Helsinki Rauha Heikkilä 5.. Esityksen nimi / Tekijä 1 sisältö Kunta -vertailutietokanta

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 11 poliisilaitosaluetta Lapin poliisilaitos Oulun poliisilaitos Pohjanmaan poliisilaitos Sisä Suomen poliisilaitos Itä Suomen poliisilaitos

Lisätiedot

VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN

VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO Lainsäädännöllinen perusta ja kaupungin vanhustyön

Lisätiedot

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu 21.11.2013 Pekka Järvinen sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Muuttoliike 213 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.215 Hyvinkään muuttoliiketilastot Muuttoliiketilastot kuvaavat henkilöiden muuttoja. Tilastoissa erotellaan Suomen aluerajojen ylittävät muutot eli

Lisätiedot

Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus

Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus Mirja Rautiainen - Mika Siiskonen Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus HARJOITUSTEHTÄVIÄ LUKU 12: YRITYKSEN TUNNUSLUVUT http://charles.savonia.fi/~mas/julkaisut 1. Hotellissa on 120 huonetta, joista

Lisätiedot

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELU Kyselytutkimuksen tulokset Kajaanissa ja 29 vertailukunnassa. Efeko Oy Tutkimuksia 289 2006 Heikki Miettinen

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELU Kyselytutkimuksen tulokset Kajaanissa ja 29 vertailukunnassa. Efeko Oy Tutkimuksia 289 2006 Heikki Miettinen YHDYSKUNTATEKNISET PALVELU Kyselytutkimuksen tulokset Kajaanissa ja vertailukunnassa Tutkimuksia Heikki Miettinen Sisällys Johdanto Selvityksen taustaa Otos ja vastaukset Otos ja vastaukset Kadut Puistojen

Lisätiedot

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä. 28.4.2015 Kemi

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä. 28.4.2015 Kemi Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Kemi Maintpartner Suomessa Liiketoimintamme on 100 % teollisuuden kunnossapitoa Varmistamme teollisuuden tuotannon ja julkisen sektorin teknisten prosessien

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

Taku -tiedote I / 2004

Taku -tiedote I / 2004 8.2.2004 Taku -tiedote I / 2004 Haahtela-hintaindeksi Haahtela hintaindeksi on muuttuvapainoinen ja muuttuvahintainen rakentamisen tarjoushintaindeksi. Indeksillä kuvataan tarjoushintatason kehittymistä

Lisätiedot

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti

Lisätiedot

Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa

Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa Sisältö Kivelän monipuolinen palvelukeskus Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen Tarkoituksellisen

Lisätiedot

Vapaa-ajan palvelut Vuosiseminaari 14.1.2009 Piia Savolainen

Vapaa-ajan palvelut Vuosiseminaari 14.1.2009 Piia Savolainen Vapaa-ajan palvelut Vuosiseminaari 14.1.2009 Piia Savolainen Varamiespalvelu-Yhtiötel Vuonna 1988 perustettu valtakunnallinen henkilöstöpalveluja tuottava yritysketju Yli 70 palvelualuetta Suomessa, Virossa,

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin llisyysaste oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 71,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön.

Lisätiedot

Terveyden huollon i kavakioitu kustannusvertailu

Terveyden huollon i kavakioitu kustannusvertailu TERVEYDENHUOLLON 25. ATK-PAIVAT Kuopio, Hotelli Scandic 31.5-1.6.1999 erityisasiantuntija Yrjö Lahtinen Suomen Kuntaliitto Terveyden huollon i kavakioitu kustannusvertailu SUOMEN KUNTALIITTO Sairaalapalvelut

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Lappeenranta. Hämeenlinna. Jyväskylä. Kuopio

Lappeenranta. Hämeenlinna. Jyväskylä. Kuopio 2011 LASTEN PÄIVÄHOIDON VERTAILUTIEDOT Rovaniemi Vaasa Kouvola Lasten päivähoidon 7 117 7 085 6 126 6 116 6 097 5 997 5 659 5 517 6 214 555 nettokustannukset 0-6 vuotiasta kohti Päiväkotipaikan bruttokustannus

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

SPB -malli / Vertikal Oy

SPB -malli / Vertikal Oy Päivähoito Jyväskylä Salo Seinäjoki Kouvola Porvoo Pietarsaari Vihti Lohja Siuntio Karjalohja Sipoo Ylöjärvi Kuopio Joensuu Pori SPB Vanhuspalvelut Jyväskylä Ylöjärvi Heinola Perusopetus Jyväskylä Ruokapalvelut

Lisätiedot

Toimiva arki kansallisen kehittämisen tueksi

Toimiva arki kansallisen kehittämisen tueksi Toimiva arki kansallisen kehittämisen tueksi Harriet Finne-Soveri Geriatrian dosentti Ikäihmisten palvelut, THL 24.3.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Suomalainen iäkkäiden hoito - oikein päätelmin - oikealla

Lisätiedot

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Espoo Kouvola Oulu Tampere Turku Kuntien Tiera Oy Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1 Hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013. SEEK/jp

Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013. SEEK/jp Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013 SEEK/jp SEINÄJOKI PERÄSEINÄJOKI Seinäjoki + Peräseinäjoki + Nurmo ja Ylistaro 31.12.2004 1.1.2005 1.1.2009 Asukkaita 32.000 35.939 57.000 Työpaikkoja 19.206

Lisätiedot

RUG-luokitus ja hoitajien antama kuntoutus. Validoitu Suomessa vuonna 1995/96 Käytetty RAI-tietojärjestelmässä vuodesta 2000

RUG-luokitus ja hoitajien antama kuntoutus. Validoitu Suomessa vuonna 1995/96 Käytetty RAI-tietojärjestelmässä vuodesta 2000 RUG-luokitus ja hoitajien antama kuntoutus RAI-seminaari Helsingissä 1..2007 Magnus Björkgren, VTM, FT Projektipäällikkö Chydenius-instituutti Tausta RUG-III/22 luokitus Validoitu Suomessa vuonna 1995/96

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Miten voidaan arvioida (palvelujärjestelmän) vaikuttavuutta ja kustannusvaikuttavuutta?

Miten voidaan arvioida (palvelujärjestelmän) vaikuttavuutta ja kustannusvaikuttavuutta? Miten voidaan arvioida (palvelujärjestelmän) vaikuttavuutta ja kustannusvaikuttavuutta? Miika Linna, tutkimuspäällikkö (THL, Aalto yliopisto) Kuntamarkkinat 10.9. 2014 Palvelujärjestelmän kustannusvaikuttavuuden

Lisätiedot

Riittääkö puuta kaikille?

Riittääkö puuta kaikille? Riittääkö puuta kaikille? EK-elinkeinopäivä Hämeenlinnassa 8.5.2007 Juha Poikola POHJOLAN VOIMA OY Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti 3400 MW lähes neljännes Suomen sähköntuotannosta henkilöstömäärä

Lisätiedot

Tampereen kotihoidon alkutilanteen kartoitus RAI-järjestelmää hyödyntäen

Tampereen kotihoidon alkutilanteen kartoitus RAI-järjestelmää hyödyntäen Ikäihmisten palvelut Rauha Heikkilä Aleksadr Gerasin Harriet Finne-Soveri Kotona asumista tukeva palvelurakenne ja henkilöstö -projekti (KOTA) Päiväkeskuksen organisointimalli osana Tampereen kotihoitoa

Lisätiedot