Kustannusten muodostuminen vanhusten tehostetussa palveluasumisessa ja kotihoidossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kustannusten muodostuminen vanhusten tehostetussa palveluasumisessa ja kotihoidossa"

Transkriptio

1 1 Susanna Honkamaa, KTK, Aalto yliopisto Kustannusten muodostuminen vanhusten tehostetussa palveluasumisessa ja kotihoidossa Iäkkäiden hyvinvoinnin kannalta on olennaista, että vanhustenhuollon resurssit kohdennetaan palvelutarpeiden kannalta mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti. Tämä raportti tukee tavoitteen saavuttamista kuvaamalla taloudellisten resurssien nykyistä käyttöä. Ensin käsitellään tehostetun palveluasumisen kustannusrakennetta ja kustannuksiin vaikuttavia tekijöitä. Lopuksi laajennetaan näkökulmaa kotihoitoon. Päätulokset ovat: - Henkilöstökustannusten osuus on tehostetussa palveluasumisessanoin kolme neljäsosaa, ja kotihoidossa vielä enemmän. Parhaiden henkilöstöratkaisujen kehittäminen ja soveltaminen on tärkeää, koska niiden vaikutus kustannuksiin, ja epäilemättä myös laatuun, on suuri. Työntekijöiden hyvinvointi ja motivaatio on alan kannalta erittäin arvokasta. - Yksiköissä, joissa asukkaiden kognitiivisessa toimintakyvyssä on suuret erot, on keskimäärin matalat kustannukset. Voi siis olla suositeltavaa sijoittaa kognitiivisesti erikuntoisia asukkaita samoihin yksiköihin. - Suurissa yksiköissä on keskimäärin matalat kustannukset. Kannattaa pohtia keinoja, joilla suurten yksiköiden tehokkuus ja asukkaiden elinympäristön viihtyisyys yhdistyvät. AINEISTO Tutkimus perustuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) RAI-vertailukehittämisen 1 kustannustietokannan vuoden 2012 aineistoon, joka sisältää 113 tehostetun palveluasumisen yksikön tiedot. Eri sektorien toimijat ja maantieteelliset alueet ovat edustettuina otoksessa. Data sisältää tietoa yksiköiden yleisistä piirteistä, kustannuksista sekä asukkaiden voinnista (ks. muuttujakuvaukset liitteestä). Käytännön näkökulmaa toivat neljä haastattelua. Haastateltavat työskentelivät johtotehtävissä erilaisilla palveluntuottajilla (kaksi järjestöä, kaksi yritystä). KUSTANNUSRAKENNE TEHOSTETUSSA PALVELUASUMISESSA Keskimäärin tehostetun palveluasumisvuorokauden järjestäminen maksoi tuottajalle 126, mikä tarkoittaa euron vuosikustannuksia asukasta kohden. Kun ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen piirissä oli vuonna 2012 keskimäärin asiakasta, olisivat koko palvelumuodon kustannukset olleet 126 euron vuorokausihinnalla 1,44 miljardia euroa. Julkisten, yksityisten ja kolmannen sektorin palveluntuottajien keskikustannukset olivat yhtä suuret. Kustannukset vaihtelevat paljon yksiköstä toiseen. Yksiköistä 50 prosentilla hoitopäivän kustannukset sijoittuvat euron välille ja 90 prosentilla euron välille. Kymmenen euron eron hoitopäivän keskihinnassa on 115 miljoonan euron ero tehostetun palveluasumisen vuotuisissa kokonaiskustannuksissa. 1 RAI:n ajatuksena on vertailutiedon avulla tukea palveluntuottajia toimintansa kehittämisessä. Osallistuvat palveluntuottajat seuraavat asiakkaidensa toimintakyvyn kehitystä samoilla mittareilla ja raportoivat myös resurssien käytöstä. THL:n aineistosta koostamien raporttien avulla palveluntuottajat vertailevat toimintaansa muihin. 2 THL, Sotkanet-tietokanta, indikaattori 2731, luettu

2 2 Taulukko 1: Kustannusrakenne tehostetussa palveluasumisessa, tiedot vuodelta 2012 (n=113) Kustannuserä Kustannukset ( / asukas / vrk) Osuus kokonaiskustannuksista (%) Keskiarvo Keskihajonta Keskiarvo Keskihajonta Yhteensä 125,7 21,0 Henkilöstökulut 97,1 16,6 77,7 8,2 Materiaalit ja palvelut 14,6 6,4 11,4 4,2 Aineet, tarvikkeet 3,3 3,7 2,6 2,7 Palvelujen ostot 4,6 4,0 3,6 2,9 Hallinto ja keskusvirasto 6,7 4,0 5,3 3,1 Kiinteistö- ja pääomakulut 12,9 9,1 10,1 6,8 Vuokrat 2,9 6,0 2,3 4,6 Sisäiset erät 8,2 9,0 6,4 7,0 Pääomakustannukset 1,8 2,6 1,4 1,9 Tuntematon erä 1,0 3,1 0,8 2,3 Henkilöstökulut, jotka sisältävät yksikössä työskentelevän henkilöstön 3, kattavat kuluista noin kolme neljäsosaa. Suoraan henkilöstökustannuksiin vaikuttavia valintoja ovat henkilöstön määrä, koulutusrakenne, työvuorojen ajoitukset ja sijaisjärjestelyt. Vähimmäisrajat palkoille ja hoitohenkilöstömitoitukselle tulevat alan työehtosopimuksista ja mitoitussuosituksesta. Materiaaleiksi ja palveluiksi nimetty ryhmä sisältää sekä organisaation ulkopuolelta että sisältä hankittuja hyödykkeitä ja palveluita. Merkittäviä ovat sähkö, vesi, lämmitys, siivous- ja hoitotarvikkeet, kiinteistön ja koneiden ylläpito ja korjaus, tietotekniikka sekä toimisto- ja asiantuntijapalvelut. Erä kattaa kuluista noin kymmenesosan. Viimeiseen ryhmään kuuluvat ennen kaikkea kiinteistön vuokrauksen ja kiinteistöhankinnan rahoittamisen kustannukset. Vaikka osuus kokonaiskuluista on melko pieni tässä aineistossa 10% on kiinteistön merkitys investointina ja riskitekijänä suuri. Lukuja tarkasteltaessa on huomioitava kaksi asiaa. Ensiksi aineisto kuvaa palveluntuottajien todellisia kuluja, ja osa vaihtelusta johtuu toimintojen sisällöissä olevista eroista. Esimerkiksi joissain yksiköissä asukkaat saattavat maksaa vuokransa suoraan erilliselle kiinteistöyhtiölle, jolloin asuintilojen kustannukset eivät sisälly aineistoon. Toiseksi joidenkin kustannusten luotettava kohdistaminen yksiköille on vaikeaa. Todennäköisesti kiinteistöja pääomakuluja onkin ilmoitettu jonkin verran liian vähän. Toisaalta henkilöstökulut on luotettavin erä, koska ne ovat pääosin välittömiä kustannuksia. Tästä syystä seuraavassa osiossa keskitytään nimenomaan henkilöstökulujen vaihteluiden selittämiseen. Kokonaiskustannuksiin ovat kuitenkin merkitsevästi yhteydessä samat tekijät kuin henkilöstökuluihinkin (sijaintia lukuun ottamatta). KUSTANNUKSIA SELITTÄVIÄ TEKIJÖITÄ TEHOSTETUSSA PALVELUASUMISESSA Kustannuksiin yhteydessä olevia tekijöitä tutkittiin regressioanalyysillä. Mallit on rakennettu siten, että kaikkien potentiaalisten selittävien muuttujien yhteydet selityskohteeseen on tutkittu tilastollisesti, ja malleihin on sisällytetty muuttujat, joiden yhteydet kustannuksiin ovat todennäköisimpiä 4. 3 Myös ostettu hoivahenkilöstö on sisällytetty henkilöstökuluihin. 4 Liitteestä löytyvät lista kaikista potentiaalisista selittävistä muuttujista ja mallien tarkemmat tiedot.

3 3 Hoitohenkilöstömitoitus Erot hoitajien tekemien työtuntien määrässä asukasta kohden selittävät yksinään 38% vaihteluista henkilöstökustannuksissa ja 29% kokonaiskustannuksissa. Yksikössä, jossa asukasta kohden on 0,10 hoitajaa enemmän, päivittäiset asukaskohtaiset henkilöstökustannukset ovat keskimäärin 8 suuremmat. Taulukon 2 malliin henkilöstömitoitus ei kuitenkaan sisälly, koska osa selittävistä tekijöistä on yhteydessä kustannuksiin nimenomaan korkeamman henkilöstömitoituksen kautta. Jos henkilöstömitoitus otettaisiin mukaan, muiden tekijöiden yhteys ei tulisi esiin. Taulukko 2: Henkilöstökustannuksia selittäviä tekijöitä tehostetussa palveluasumisessa. Mallin tarkemmat tiedot liitteessä. Selittävä tekijä Vaikutuksen suunta (korkeat matalat kustannukset) Muutos selittävässä tekijässä Arvioitu vaikutus /asukas/vrk (/vuosi) Yksikkökoko (as) Pieni suuri yksikkö 12,9 26,1 3,4 (1250) ** Kuormitusaste (%) Vähän paljon asukkaita suhteessa 97,3 100,0 2,3 (840) ** paikkoihin Kognitiivinen toimintakyky Asukkaiden toimintakyky keskimäärin 4,00 2,86 5,2 (1880) ** (CPS) heikompi parempi Kognitiivisen kyvyn heterogeenisyys Erot asukkaiden välillä pienet 1,45 2,80 6,1 (2220) ** (CPS:n varianssi) suuret Sijainti Suuri kaupunki (ei pk) Ryhmän vaihdos 5,9 (2150) * Pääkaupunkiseutu tai pienempi kunta Merkitsevyystasot: * = 5%, ** = 1%. Mallin selitysaste (R 2 ) on 33%. Ks. liitteestä tarkemmat tiedot. Lukuesimerkki: Mitä suurempi on yksikkökoko, sitä matalammat ovat keskimäärin kustannukset. Neljäsosassa yksiköistä on vähemmän kuin 12,9 asukasta ja neljäsosassa enemmän kuin 26,1 asukasta. Kun yksikkökoko nousee melko pienestä (12,9 as) melko suureen (26,1 as), ennuste henkilöstökustannuksille laskee 3,5 /asukas/vrk (eli 1290 /asukas/vuosi) Vaikutus on vain arvio, mutta yli 99% todennäköisyydellä taulukossa ilmoitettu vaikutus kuvaa paremmin todellisuutta kuin vaikutus 0. Yksikkökoko Yksikkö tarkoittaa yhtä toiminnallista kokonaisuutta; siis yhdessä palvelutalossa voi olla monta yksikköä 5. Yksikkökoko on merkitsevästi yhteydessä kustannuksiin siten, että pienemmillä yksiköillä on suuremmat kustannukset (Taulukko 2 ja Kuvio 1). Pienten yksikköjen suuria korkeammat kustannukset johtuvat osittain suuremmasta henkilöstömitoituksesta 6, osittain taas korkeammista kustannuksista työtuntia kohti. Haastatteluissa ilmenneitä syitä, jotka nostavat työtunnin keskikustannuksia pienissä yksiköissä, ovat yötyön suhteellisesti korkea osuus ja esimiesten suurempi tarve. Haastateltavat pitivät pienten yksikköjen etuna kotoisuutta ja viihtyisyyttä. Kannattaakin miettiä, voiko saman tunnelman saavuttaa yhtä aikaa suuren kokonaisuuden synergiaetujen kanssa. Esimerkiksi minkälainen olisi arkkitehtuuriltaan ja tekniikaltaan tila, joka on yhtä aikaa kodikas ja mahdollistaa sen, että yksi yöhoitaja pystyy turvallisesti valvomaan suurta joukkoa asukkaita? Mahdollisuudet vähentää turvallisesti yötyön määrää ovat tervetulleita, koska yötyö on raskasta hoitajille, melko näkymätöntä asukkaille ja kallista. Kuormitusaste Kuormitusaste tarkoittaa yksikön todellisen asukasmäärän suhdetta yksikköön alun perin suunniteltujen asukaspaikkojen määrään. Kustannukset ovat keskimäärin sitä matalammat, mitä korkeampi on kuormitusaste (Taulukko 2 ja Kuvio 1). Yhteys johtuu kokonaan siitä, että matalamman kuormitusasteen yksiköissä on keskimäärin korkeampi henkilöstömitoitus. Poikkeavissa kuormitustilanteissa kannattaa siis päivittää henkilöstömitoitus vastaamaan tarpeita. 5 Otoksessa alle 12 paikkaisia yksiköitä oli 21%, paikkaisia 49%, paikkaisia 21% ja yli 50 -paikkaisia 9%. 6 Korrelaatio -0,24*

4 4 Kuvio 1: Yksikkökoon ja kuormitusasteen arvioitu yhteys henkilöstökustannuksiin tehostetussa palveluasumisessa. Kummankin tekijän kuvaaja näyttää muutoksen kustannusennusteessa, kun kaikki muut selittävät tekijät pysyvät keskiarvoissaan. Asukkaiden kognitiivinen vointi Asukkaiden kognitiivinen toimintakyky on yhteydessä kustannuksiin kahdella tavalla. Ensinnäkin kustannukset ovat yleensä korkeat yksiköissä, joissa asukkailla on paljon kognitiivisia häiriöitä. Nimenomaan kognitiivinen heikkokuntoisuus näyttää vaativan lisäresursseja, ei esimerkiksi suuri avuntarve päivittäistoiminnoissa (ADL). Toiseksi sellaiset kognitiivisesti heikompikuntoisten yksiköt, joissa asukkaiden keskinäinen vaihtelu kognitiivisessa voinnissa on suurta, selviävät keskimäärin samoilla kustannuksilla kuin parempikuntoisten yksiköt, joissa vaihtelu on pienempää 7 (Taulukko 3). Ilmiöstä kannattaa keskustella, ja mahdollisesti alkaa suosia sellaisia malleja, joissa asukaskuntaa ei rajoiteta tiukasti kognitiivisen toimintakyvyn perusteella. Taulukko 3: Tehostetun palveluasumisen henkilöstökustannusten ( /asukas/vuosi) yhteys asukkaiden kognitiiviseen toimintakykyyn. CPS:n (Cognitive Performance Scale) asteikko ulottuu nollasta (ei kognitiivista häiriötä) kuuteen (kognition erittäin vaikea heikkeneminen). Asukkaiden kognitiivinen heterogeenisyys (CPS:n varianssi) Suuri 2, Asukkaiden keskimääräinen kognitiivinen kyky (CPS) Parempi Keskimääräinen Heikompi 2,9 3,1 3,4 3,7 4,0 2, Keskimääräinen 2, , Pieni 1, Keskimmäisellä 50% CPS on välillä 2,9-4,0. Keskimmäisellä 50% CPS:n varianssi on välillä 2,8-1,5. Sijainti Pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa suurissa kaupungeissa (27 kaupunkia) sijaitsevien yksiköiden henkilöstökustannukset olivat suuremmat kuin pääkaupunkiseudulla tai pienemmissä kunnissa (Taulukko 2). Tutkimus ei anna eväitä ilmiön syyn selvittämiseen 8. Periaatteessa suurissa kaupungeissa voisi olla enemmän työvoimapulaa, mikä nostaisi työvoimakustannuksia. Sijainti vaikuttaa kuitenkin merkitsevästi ainoastaan henkilöstökustannuksiin, ei kokonaiskustannuksiin. 7 Yhteisvaikutus on tutkittu tilastollisesti päteväksi. 8 On myös mahdollista, että kyseessä on pienestä otoksesta johtuva harha.

5 5 Muita vaikuttavia tekijöitä Taulukossa 2 esitetty malli selittää henkilöstökustannusten vaihtelusta 33%. Erojen takana ovat siis suurimmaksi osaksi muut kuin tässä tarkastellut tekijät. Haastatteluissa (n=4) tuli esiin joitakin vaikuttavia tekijöitä sekä niihin liittyviä kehitysnäkökulmia. Henkilöstön hyvinvointi ja myönteinen työilmapiiri olivat haastateltaville erittäin tärkeitä. Laadukas johtaminen, hyvä työterveyshuolto, hyvinvoinnin muu tukeminen ja toimivat puitteet koettiin kannattaviksi investoinneiksi. Koulutusrakenteen vaikutusta kustannuksiin ei tutkittu tässä numeerisesti, mutta luonnollisesti palkkatasolla on merkitys. Palveluntuottajat näkivät, että sosiaali- ja terveysalan osaaminen on ehdottomasti tarpeen, mutta sopivaa työtä on myös tutkinnottomille. Tutkinnottomien tunnustaminen hoivahenkilöstö-mitoituksessa helpottaa esimerkiksi maahanmuuttajien ja oppisopimusopiskelua toivovien pääsyä alalle. Henkilöstötarpeeseen vaikuttaa myös asiakkaiden muualta saama apu. Haastatteluissa tuli esiin, että osa omaisista auttaa paljonkin tavallisissa palveluasunnoissa asuvia läheisiään. Tehostetun palveluasumisen puolella omaisapu on kuitenkin harvinaista. Jos kyse on yleisestä ilmiöstä, kannattaa pohtia, mikä tehostetun palveluasumisen konseptissa vaikeuttaa omaisten osallistumista, ja miten tilannetta voisi muuttaa. KUSTANNUSRAKENNE KOTIHOIDOSSA Kotihoidon kustannusrakennetiedot (Taulukko 4) saatiin RAI-tietokannasta 19 julkiselta palveluntuottajalta. Vastaajat olivat kooltaan kohtalaisia käyntejä oli keskimäärin 166 päivässä. Yksi käynti maksoi keskimäärin Keskimääräinen asiakas sai 6,3 käyntiä viikossa, ja hänen kotihoitonsa maksoi vuodessa 10. Taulukko 4: Kustannusrakenne kotihoidossa, tiedot vuodelta 2012 (n=19) Kustannuserä Kustannukset ( /käynti) Osuus kokonaiskustannuksista (%) Keskiarvo Keskihajonta Keskiarvo Keskihajonta Yhteensä 32,3 7,4 Henkilöstökulut 27,0 4,7 85,4 10,6 Materiaalit ja palvelut 3,4 2,8 9,3 7,3 Kiinteistö- ja pääomakulut 1,5 1,3 4,3 3,0 Tuntematon erä 0,4 0,7 1,0 1,9 Kotihoidossa henkilöstökulujen rooli on entisestään korostunut. Haastattelutiedon perusteella kustannukset ratkeavat pitkälti siinä, kuinka suuren osan ajasta henkilöstö käyttää asiakastyössä. Ratkaisevaa on hyvä työvuorosuunnittelu sekä asiakkaiden tarpeiden ja sijaintien sopiminen yhteen. 9 Vertailutietoa sekä kotihoidosta että palveluasumisesta Anssi Vartiaisen (2013) raportista Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen ja kustannusten vertailu vuonna Kustannusten sisällöstä: s , ja määristä: s (luettu ) 10 Yksikkötasolla ei asiakastasolla lasketut keskiarvot (kuten myös tehostetun palveluasumisen tiedoissa)

6 6 LIITE Taulukko 5: Selittävien muuttujien määritelmät. Tiedot perustuvat palveluntuottajien ilmoitukseen vuoden 2012 tiedoista. Muuttuja Frekvenssit (n=113) Sektori Julkinen: 54, Järjestö, säätiö, yhdistys: 38, Yritys: 21 Alue Pääkaupunkiseutu: 29, Muut suuret kaupungit 11 : 44, Muut kunnat: 40 Muuttuja 12 Selite Keskiarvjonta K.ha- Min Max Yksikön koko (as) Laskukaava: toteutuneet asumisvuorokaudet/ ,7 15,6 6,7 82,3 Kuormitusaste (%) Laskukaava: toteutuneet asumisvuorokaudet / (mitoitetut hoitopaikat *365) Hoitajamitoitus (hoitajaa/asukas) Laskukaava: hoitajien 13 toteutuneet henkilötyövuodet / keskimääräinen asukasmäärä Henkilöstömitoitus (hlö/asukas) Kognitiivinen toimintakyky (CPS) Suoriutuminen päivittäisissä toiminnoissa (ADL) Terveydentilan vakaus (CHESS) Asukkaat (%), jotka saavat vaativampaa hoitoa tai kuntoutusta 98,5 4,7 79,2 118,6 0,67 0,13 0,40 1,13 Laskukaava: kaikkien yksikön työntekijöiden toteutuneet henkilötyövuodet / keskimääräinen asukasmäärä 0,72 0,14 0,42 1,13 Yksikön asukkaiden keskimääräinen CPS 3,4 0,8 1,0 5,3 Asteikko 0 (ei kognitiivista häiriötä) - 6 (kognition erittäin vaikea heikkeneminen). Yksikön asukkaiden CPS:n varianssi. 2,1 1,0 0,2 5,2 Yksikön asukkaiden keskimääräinen ADL. Asteikko: 3,0,8 0,9 5,0 0 (itsenäinen) - 6 (täysin autettava). Yksikön asukkaiden ADL:n varianssi 2,8 1,1 0,2 5,5 CHESS. Asteikko: 0 (vakaa terveydentila) - 5 (erittäin 1,4 0,5 0,4 3,0 epävakaa terveydentila) RUG-III/18 pääluokkiin 1-4 (monialainen kuntoutus, erittäin vaativa hoito, erityishoito ja kliinisesti 17 % 15 % 0 % 100 % monimuotoinen) kuuluvien osuus. RUG-III/18 pääluokkaan 5 kuuluvien osuus 36 % 18 % 0 % 88 % Kognitiivisten toimintojen heikkeneminen (%) Käytöshäiriöt (%) RUG-III/18 pääluokkaan 6 kuuluvien osuus 5 % 8 % 0 % 46 % Heikentynyt fyysinen toimintakyky (%) RUG-III/18 pääluokkaan 7 kuuluvien osuus 42 % 18 % 0 % 100 % Taulukko 6 Tehostetun palveluasumisen kustannuksia selittäviä malleja. Taulukossa standardoimattomat estimaatit ja keskivirheet. Kustannuserät on muunnettu logaritmisesti, mikä kuvaa dataa paremmin. Merkitsevyydet: *** = 0,1%; ** = 1%; * =5%. Henkilöstökustannukset /as/vrk (LOG) Kokonaiskustannukset Perus (avattu taulukossa 2) Mitoitusvakioitu /as/vrk (LOG) n R 2 0,33 0,50 0,23 F 10,6 *** 14,6 *** 8,08 *** Leikkauspiste 2,37 (0,13) *** 1,64 (0,18) *** 2,46 (0,14) *** Yksikkökoko (as) -,0012 (,0004) ** -,0009 (,0004) * -,0011 (,0004) ** Kuormitusaste (%) -,0040 (,0013) **,0017 (,0014) Sig 0,9 -,0039 (,0014) ** Järjestö Suuri kaupunki (ei pk),027 (,013) *,019 (,011) Sig 0,1) CPS,021 (,008) **,010 (,007) Sig 0,2,023 (,008) * CPS:n varianssi -,021 (,007) ** -,011 (,006) Sig 0,1 -,016 (,007) * ADL RUG 1-4 (%) Henkilöstömitoitus (henkilötyövuodet/as),28 (,05) *** 11 Yksikön sijaintikunta on Hyvinkää, Hämeenlinna, Joensuu, Jyväskylä, Järvenpää, Kajaani, Kerava, Kirkkonummi, Kouvola, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Lohja, Nurmijärvi, Oulu, Pori, Porvoo, Raisio, Riihimäki, Rovaniemi, Seinäjoki, Sipoo, Tampere, Turku, Tuusula, Vaasa tai Vihti. Perustuu kansaneläkelaitoksen käyttämään ryhmittelyyn: 12 Lisää RAI-jarjestelmän muuttujista mm.: 13 Hoitajilla tarkoitetaan lähihoitajia, sairaanhoitajia ja vastaavia.

Päivämäärä Instrumentti interrai Kotihoito (HC) Sisällytä keskeytetyt Ei valittu

Päivämäärä Instrumentti interrai Kotihoito (HC) Sisällytä keskeytetyt Ei valittu Päivämäärä 03.02.2017 Instrumentti interrai Kotihoito (HC) Sisällytä keskeytetyt Ei valittu 03.02.2017 Yhteenveto Henkilöiden lukumäärä 94 (102) Keski-ikä 81,17 Nainen 63,83% Mies 36,17% RUG-III/HC_22,

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Tampereen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Turun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Oulu Screener 1.1 toimintakyvyn ja palvelutarpeen selvittämisen apuna

Oulu Screener 1.1 toimintakyvyn ja palvelutarpeen selvittämisen apuna Oulu Screener 1.1 toimintakyvyn ja palvelutarpeen selvittämisen apuna Pia Vähäkangas, TtT, sosiaali- ja terveysjohtaja, erityisasiantuntija Pia Vähäkangas, TtT 1 Resident Assessment Instrument (RAI) RAI

Lisätiedot

TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu)

TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) VNK TEAS hanke Taustamateriaalia työpajaan 24.11.2016 Kysely yrityksille Yritys ten toimintaympäristö ja sijoittuminen Kysely yrityksille Kyselyn

Lisätiedot

ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain

ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain Asiakaspalvelukeskus löytää asiantuntijamme Asiakaspalvelukeskus on ABB:n yhteydenottokanava, jonka kautta välitämme asiasi oikean henkilön

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kouvolan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

kotihoito palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut

kotihoito palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut MYÖNTÄMISPERUSTEET kotihoito palveluasuminen tehostettu palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut Sisällys 1. Kotihoidon myöntämisperusteet.3 2. Palveluasumisen myöntämisperusteet 5 3.Tehostetun palveluasumisen

Lisätiedot

Katu ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2016

Katu ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2016 Katu ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2016 Executive raportti Lappeenranta LUONNOS 18.5.2016 2 1 Johdanto Katu ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailun luvut perustuvat kuntien Rapal Oy:lle

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kotkan-Haminan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Ari Laine 4/2002 15.2.2002 Asumisoikeusasunnot 1990-2001 Asumisoikeusasuntojen rakentaminen aravalainoituksen tuella alkoi vuonna 1990 ja korkotukilainoituksen

Lisätiedot

ASUMISPAIKAN MYÖNTÄMISEN YLEISET KRITEERIT 1.4.2015

ASUMISPAIKAN MYÖNTÄMISEN YLEISET KRITEERIT 1.4.2015 ASUMISPAIKAN MYÖNTÄMISEN YLEISET KRITEERIT 1.4.2015 2 Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Asumispaikan myöntämisen yleiset kriteerit... 4 3. Dementiayksikön paikan myöntämiskriteerit... 4 4. RAI-arviointi... 5

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 Kuntaliitto on julkaissut suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannusvertailun 2014 kesäkuussa 2015. Julkaisun mukaan n terveydenhuollon ikävakioidut

Lisätiedot

Palvelutarve- ja asiakasrakenneluokitus tarkempaa tietoa asiakkaista? Anja Noro, THT, Dosentti, Tutkimuspäällikkö

Palvelutarve- ja asiakasrakenneluokitus tarkempaa tietoa asiakkaista? Anja Noro, THT, Dosentti, Tutkimuspäällikkö Palvelutarve- ja asiakasrakenneluokitus tarkempaa tietoa asiakkaista? Anja Noro, THT, Dosentti, Tutkimuspäällikkö Johdattelua Palvelutarveluokitus (MAPLe) vs. asiakasrakenneluokitus ( RUG-III/23) kotihoidon

Lisätiedot

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Sote-rakenneuudistus 2013 Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Järjestämisvastuussa olevalle taholle kuuluu omalta osaltaan vastuu väestön hyvinvoinnista ja terveydestä Tähän sisältyy vastuu väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Etelä-Afrikka, Kenia, Kiina ja Kolumbia. Muut maat. 1 900 e 3 800 e 4 500 e 3 000 e. Yksinhuoltajakorotus 95,75 105,80 135,01 154,64 174,27 48,55

Etelä-Afrikka, Kenia, Kiina ja Kolumbia. Muut maat. 1 900 e 3 800 e 4 500 e 3 000 e. Yksinhuoltajakorotus 95,75 105,80 135,01 154,64 174,27 48,55 Äitiysavustus Määrä: Hakija saa valintansa mukaan joko äitiyspakkauksen tai 140 euron verottoman rahasumman. Äitiysavustuksia saa kaksi toista ja kolme kolmatta samalla kertaa syntynyttä lasta kohden eli

Lisätiedot

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2008

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2008 YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2008 FCG Efeko Oy:n tekemä kyselytutkimus 40 kunnassa Selvitys asukkaiden teknisiä palveluita koskevista mielipiteistä toteutettiin ensimmäisen kerran vuonna 1992. Vuoden 2008

Lisätiedot

Kuvio 1. Suurten kaupunkien ja koko maan väestö (ikäryhmittäin ) Kuvio 2. Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä suurissa kaupungeissa

Kuvio 1. Suurten kaupunkien ja koko maan väestö (ikäryhmittäin ) Kuvio 2. Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä suurissa kaupungeissa Kuvio 1. Suurten kaupunkien ja koko maan väestö (ikäryhmittäin 31..05) Ikäryhmät 5 + v. 1,51 1, %-osuus koko maan väestöstä %-osuus suurten kaupunkien väestöstä 75- v. 5-7 v.,3 5,7 7,3,53 50- v. 1,5 1,0

Lisätiedot

Yleistä asumistukea saavien talouksien vuokrat tammikuussa 2011

Yleistä asumistukea saavien talouksien vuokrat tammikuussa 2011 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola, ARA Puh. +358 400 996 067 Pirjo Ylöstalo, Kela Puh. 020 63 41390 Selvitys 1/2011 Yleistä asumistukea saavien talouksien vuokrat tammikuussa 2011 1.2.2010 Yleistä

Lisätiedot

Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta

Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta Palvelurakenneuudistuksesta Päivi Voutilainen STM/STO Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Seinäjoen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu 21.11.2013 Pekka Järvinen sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Kysely jälkiasennushissien rakentamisen arvioidusta vaikutuksesta ikääntyneiden ihmisten kotona asumisen mahdollistamiseen

Kysely jälkiasennushissien rakentamisen arvioidusta vaikutuksesta ikääntyneiden ihmisten kotona asumisen mahdollistamiseen Kysely jälkiasennushissien rakentamisen arvioidusta vaikutuksesta ikääntyneiden ihmisten kotona asumisen mahdollistamiseen Yhteenveto 5.2.2014 Global Research & Data Services Kyselyn tarkoitus Tämän kyselyn

Lisätiedot

RAI-vertailukehittäminen

RAI-vertailukehittäminen RAI-vertailukehittäminen Opas yhdistetyn henkilöstötietokannan tietosisältöön Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) PL 30 (Mannerheimintie 166) 00271 Helsinki Telephone: 029 524 6000 www.thl.fi 72 Opas

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Kilpailutetut julkiset hankinnat 2015 Keski-Pohjanmaa. Hankinta-asiamies Jorma Saariketo

Kilpailutetut julkiset hankinnat 2015 Keski-Pohjanmaa. Hankinta-asiamies Jorma Saariketo Kilpailutetut julkiset hankinnat 2015 Keski-Pohjanmaa Hankinta-asiamies Jorma Saariketo Kilpailutetut hankinnat 2015 koko maa Ajanmukaiset menettelytavat ja välineet lisäävät mahdollisuuksia ja edistävät

Lisätiedot

Indeksitalo 2016 Varsinais-Suomi

Indeksitalo 2016 Varsinais-Suomi Indeksitalo 2016 Varsinais-Suomi Indeksitalo 2016 tilaisuus, Turku, 14.9.2016 Juho Järvinen Talous- ja veroasiantuntija Kiinteistöliitto V-S Kiinteistöliiton Indeksitalo Vertailee kuntakohtaisesti määrittyviä

Lisätiedot

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2016 Kyselytutkimuksen tulokset 27 kunnassa Kouvola Heikki Miettinen

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2016 Kyselytutkimuksen tulokset 27 kunnassa Kouvola Heikki Miettinen YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 1 Kyselytutkimuksen tulokset 2 kunnassa Kouvola 1..1 Heikki Miettinen YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 1 Jätehuolto Mittarin tulosten mukaan jätehuoltoon kokonaisuutena ollaan tyytyväisimpiä

Lisätiedot

Laitoksessa vai kotona?

Laitoksessa vai kotona? Laitoksessa vai kotona? Anja Noro, THT, Tutkimuspäällikkö, dosentti (gerontologia) RAI seminaari: Itsemäärääminen, osallisuus ja pakon käyttö 27.09.2012, Messukeskus, Helsinki Agenda Johdattelua Palvelutarpeen

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 1 75 vuotta täyttäneen väestön määrän absoluuttinen ja suhteellinen kehitys Kuusikossa 31.12.2011 31.12.2015

Lisätiedot

Voimavaralähtöinen, aktivoiva ja kuntouttava työote

Voimavaralähtöinen, aktivoiva ja kuntouttava työote Voimavaralähtöinen, aktivoiva ja kuntouttava työote Pia Vähäkangas, TtT Sosiaali- ja terveysjohtaja, Pietarsaaren alue Erityisasiantuntija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Asiantuntija, GeroFuture Kohti

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Taku -tiedote I / 2003

Taku -tiedote I / 2003 13.1.2003 Taku -tiedote I / 2003 Haahtela-hintaindeksi Haahtela hintaindeksi on muuttuvapainoinen ja muuttuvahintainen rakentamisen tarjoushintaindeksi. Indeksillä kuvataan tarjoushintatason kehittymistä

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016 2016:28 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016 Tilastoja ISSN L 1455 7231 ISSN 1796 721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN TILA LÄNSI- JA KESKI- UUDELLAMAALLA 2014

LASTENSUOJELUN TILA LÄNSI- JA KESKI- UUDELLAMAALLA 2014 LASTENSUOJELUN TILA LÄNSI- JA KESKI- UUDELLAMAALLA 2014 2014 Sisältö Lastensuojelun tila 2014 1. LASTENSUOJELUILMOITUKSET 2. LASTENSUOJELUN ASIAKKAAT 3. LASTENSUOJELUN KUSTANNUKSET 4. LASTENSUOJELUN PALVELURAKENNE

Lisätiedot

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lappi kodiksi maahanmuutto- ja kotouttamistyön ajankohtaisseminaari Rovaniemi 5.10.2016 Ulkomaan kansalaisten osuus väestöstä 31.12.2015

Lisätiedot

Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN NOPEUDESTA

Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN NOPEUDESTA Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN NOPEUDESTA SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 3 YLEISTÄ... 4 TAVOITE... 5 PAIKKAKUNNAT... 5 MITATUT SUUREET JA MITTAUSJÄRJESTELMÄ... 6 MITATUT SUUREET... 6 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016 2017:5 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016 Tilastoja ISSN L 1455 7231 ISSN 1796 721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne

Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 0400 996 067 Selvitys 5/2012 Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne 2010 2012 27.11.2012 Sisällys 1 VUOKRA- JA OMISTUSASUMISEN VÄLIMUOTO... 3 1.1

Lisätiedot

Säännöllinen kapasiteetti

Säännöllinen kapasiteetti Junatyyppi Juna Kulkuväli Lähtö Tulo Linja Kulkupäivät Voimassaoloaika IC 1 Helsinki asema Joensuu asema 7:17:00 11:40:00 Ma Ti Ke To Pe La Su 30.10.2016 10.12.2016 IC 2 Joensuu asema Helsinki asema 5:18:00

Lisätiedot

Askeleet sote-muutokseen

Askeleet sote-muutokseen Askeleet sote-muutokseen Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula 9.9.2016 1 Perustat kuntoon Perustason palvelut vahvistuvat Rahat ja osaajat riittämään So + Te - integraatio - sujuvat palveluketjut

Lisätiedot

VARAMIESPALVELU-YHTIÖT

VARAMIESPALVELU-YHTIÖT VARAMIESPALVELU-YHTIÖT vuonna 1988 perustettu valtakunnallinen henkilöstöpalveluja tuottava yritysketju 60 palvelualuetta Suomessa ja Virossa alan markkinajohtaja Suomessa sekä liikevaihdon että palvelualueiden

Lisätiedot

1 Johdanto. 1.1 Selvityksen taustaa

1 Johdanto. 1.1 Selvityksen taustaa Yhdyskuntatekniset palvelut 04 3 1 Johdanto 1.1 Selvityksen taustaa Vuonna 1992 toteutettiin ensimmäisen kerran tämän tutkimusasetelman mukainen selvitys asukkaiden teknisiä palveluita koskevista mielipiteistä.

Lisätiedot

Askeleet kunnan paikkatietopalvelujen toteuttamisessa. Antti Rainio Kunnat ja Inspire -koulutus

Askeleet kunnan paikkatietopalvelujen toteuttamisessa. Antti Rainio Kunnat ja Inspire -koulutus Askeleet kunnan paikkatietopalvelujen toteuttamisessa Antti Rainio Kunnat ja Inspire -koulutus 29.1.2013 Prosessit tuottavat ja tarvitsevat paikkatietoa Tuotetun tiedon jakaminen HALLINNON TIETOPROSESSEJA

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 35 2007 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007 Väkiluku on kasvanut määrällisesti eniten Helsingissä, Vantaalla,

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2015

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2015 2015:37 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2015 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-maaliskuussa 2015

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-maaliskuussa 2015 2015:14 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-maaliskuussa 2015 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09

Lisätiedot

VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN

VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO Lainsäädännöllinen perusta ja kaupungin vanhustyön

Lisätiedot

Asumisoikeusasuntojen markkinatilanne ja käyttövastikkeet

Asumisoikeusasuntojen markkinatilanne ja käyttövastikkeet ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Asuntomarkkina-asiantuntija Hannu Ahola 0400 996 067 Asumisoikeusasuntojen markkinatilanne ja käyttövastikkeet 2015 2016 5.1.2017 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA kerää

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

Yrityskaupan kuvaus: Mehiläinen Oy / Vire Care Oy

Yrityskaupan kuvaus: Mehiläinen Oy / Vire Care Oy Liite 1 (7) Yrityskaupan kuvaus: Mehiläinen Oy / Vire Care Oy Kilpailu- ja kuluttajavirastolle on 16.6.2016 ilmoitettu järjestely, jossa Mehiläinen Oy hankkii yksinomaisen määräysvallan Vire Care Oy:ssä.

Lisätiedot

Ensirekisteröinnit 2/ AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT HELMIKUU 2013

Ensirekisteröinnit 2/ AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT HELMIKUU 2013 Ensirekisteröinnit 2/2013 1.3.2013 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT HELMIKUU 2013 Ajoneuvolajeittain Muutos Osuus Muutos 02/2013 02/2012 (%) (%) 1-02/2013 1-02/2012 (%) Henkilöautot yhteensä 7 888 10 626-25,8

Lisätiedot

ORIMATTILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

ORIMATTILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 ORIMATTILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

3.4.8 Lohja. kustannukset olivat vertailukaupunkien seitsemänneksi pienimmät ja lasten ja perheiden palvelujen kustannukset kuudenneksi suurimmat.

3.4.8 Lohja. kustannukset olivat vertailukaupunkien seitsemänneksi pienimmät ja lasten ja perheiden palvelujen kustannukset kuudenneksi suurimmat. ..8 n sosiaali- ja terveystoimen ikävakioidut kokonaiskustannukset ( euroa/asukas) olivat vertailukuntien kahdeksanneksi suurimmat. Kustannukset olivat, prosenttia painotettua keskiarvoa suuremmat. Terveydenhuollon

Lisätiedot

Osakeasuntojen hinnat Helsingissä heinä syyskuussa 2013

Osakeasuntojen hinnat Helsingissä heinä syyskuussa 2013 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 35 2013 Osakeasuntojen hinnat Helsingissä heinä syyskuussa 2013 Valokuva: Kallio Virva Kuparinen Asuntojen keskihinta 3 984 /m 2 Keskihinta kerrostaloasunnoissa

Lisätiedot

Kuntakokeiluista opittua 25.11.2015. Sonja Manssila, VM

Kuntakokeiluista opittua 25.11.2015. Sonja Manssila, VM Kuntakokeiluista opittua 25.11.2015 Sonja Manssila, VM Kuntakokeilulain mukaiset kokeilut 2015-2016 Laki kuntien velvoitteiden ja ohjauksen vähentämistä ja monialaisten toimintamallien tukemista koskevista

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta vuonna 2007

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta vuonna 2007 8 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 3 2008 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta vuonna 2007 Väkiluku on kasvanut määrällisesti eniten Helsingissä, Espoossa,Vantaalla,

Lisätiedot

Sote-palvelurakenneuudistus tilannekatsaus

Sote-palvelurakenneuudistus tilannekatsaus Sote-palvelurakenneuudistus tilannekatsaus 24.4.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen tavoitteena on vahvoihin kuntiin perustuva, pääsääntöisesti kaksitasoinen integroitu sosiaali-

Lisätiedot

PALVELUSETELI TEHOSTETTUUN PALVELUASUMISEEN JA OMAISHOIDON LAKISÄÄTEISTEN VAPAAPÄIVIEN JÄRJESTÄMISEEN PALVELUSETELITASO JA HINTA:

PALVELUSETELI TEHOSTETTUUN PALVELUASUMISEEN JA OMAISHOIDON LAKISÄÄTEISTEN VAPAAPÄIVIEN JÄRJESTÄMISEEN PALVELUSETELITASO JA HINTA: Liite 2 PALVELUSETELI TEHOSTETTUUN PALVELUASUMISEEN JA OMAISHOIDON LAKISÄÄTEISTEN VAPAAPÄIVIEN JÄRJESTÄMISEEN PALVELUSETELITASO JA HINTA: Kuvaus tehostetun palveluasumisen asiakkaiden hoidon, hoivan ja

Lisätiedot

Laitoshoidosta omaan kotiin -laskentamalli

Laitoshoidosta omaan kotiin -laskentamalli Laitoshoidosta omaan kotiin -laskentamalli Tuula Pehkonen-Elmi KTM, TtM (Terveystaloustiede) Aija Kettunen VTT Marjo Pulliainen TtM (Terveystaloustiede) 19.3.2014 1 Selvityksen toimijat Tilaaja ARA Toteuttaja

Lisätiedot

Kuvio 1. Suurten kaupunkien ja koko maan väestö (ikäryhmittäin ).

Kuvio 1. Suurten kaupunkien ja koko maan väestö (ikäryhmittäin ). Kuvio 1. Suurten kaupunkien ja koko maan väestö (ikäryhmittäin 31.12.24). Ikäryhmät 85 + v. 1,43 1,59 %-osuus koko maan väestöstä %-osuus suurten kaupunkien väestöstä 75-84 v. 4,74 5,68 65-74 v. 7,41 8,6

Lisätiedot

Tietoa Aspa-säätiö tukiasunnoista. Kiinteistötoiminta Marsa Björkman 2014

Tietoa Aspa-säätiö tukiasunnoista. Kiinteistötoiminta Marsa Björkman 2014 Tietoa Aspa-säätiö tukiasunnoista Kiinteistötoiminta Marsa Björkman 2014 Tehtävät tukiasuntojen hankinta vuokraustoiminta kunnossapito ja ylläpito hallinnollinen isännöinti erillisprojektit Henkilöstö

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset 27.6.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

HE 152/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain 54 :n muuttamisesta

HE 152/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain 54 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain 54 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi eläkkeensaajan asumistuesta annettua

Lisätiedot

VANHUSTEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN PALVELUJEN VALVONTA Valviran kysely palvelua tuottaville yksiköille maalis-huhtikuussa 2010

VANHUSTEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN PALVELUJEN VALVONTA Valviran kysely palvelua tuottaville yksiköille maalis-huhtikuussa 2010 Raportti 1 (2) 1882/05.01.05.07/2010 22.06.2010 VANHUSTEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN PALVELUJEN VALVONTA Valviran kysely palvelua tuottaville yksiköille maalis-huhtikuussa 2010 Valviran ja Aluehallintovirastojen

Lisätiedot

AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT MAALISKUU 2013

AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT MAALISKUU 2013 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT MAALISKUU 2013 Ajoneuvolajeittain Muutos Osuus Muutos 03/2013 03/2012 (%) (%) 1-03/2013 1-03/2012 (%) Henkilöautot yhteensä 9 492 22 938-58,6 89,9 27 640 47 834-42,2 joista matkailuautoja

Lisätiedot

LOIMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUKESKUS. RAVATAR poikkileikkaustutkimus ikäihmisten palveluyksiköissä keväällä 2016

LOIMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUKESKUS. RAVATAR poikkileikkaustutkimus ikäihmisten palveluyksiköissä keväällä 2016 1 LOIMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUKESKUS RAVATAR poikkileikkaustutkimus ikäihmisten palveluyksiköissä keväällä 2016 Kaija Muhonen Sari Koistinen 3.5.2016 2 SISÄLLYS 1. Ravatar mittarin esittely 3 2.

Lisätiedot

Lapin sote-mallin maakuntaseminaari

Lapin sote-mallin maakuntaseminaari Lapin sote-mallin maakuntaseminaari Rovaniemi Ministeri Huovinen OSASTONHOITAJAPÄIVÄT 2014 Sote-uudistuksen tavoitteet terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja terveyserojen kaventaminen sote-palvelujen

Lisätiedot

Ensirekisteröinnit 7/ AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT HEINÄKUU 2015

Ensirekisteröinnit 7/ AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT HEINÄKUU 2015 Ensirekisteröinnit 7/2015 3.8.2015 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT HEINÄKUU 2015 Ajoneuvolajeittain Muutos Osuus Muutos 07/2015 07/2014 (%) (%) 1-07/2015 1-07/2014 (%) Henkilöautot yhteensä 8 721 8 017 8,8

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 010 Työllisten määrä jäi Helsingissä vuoden 010 viimeisellä neljänneksellä runsaan prosentin pienemmäksi kuin vuosi sitten. Pääkaupunkiseudun,

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2013

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2013 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 36 2013 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2013 Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki 2010 Väkiluku on kasvanut

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

Sosiaalihuollon yksikkökustannusten määrittämisen haasteet ja tietojen hyödynnettävyys. Kustannusvaikuttavuusseminaari

Sosiaalihuollon yksikkökustannusten määrittämisen haasteet ja tietojen hyödynnettävyys. Kustannusvaikuttavuusseminaari Sosiaalihuollon yksikkökustannusten määrittämisen haasteet ja tietojen hyödynnettävyys Kustannusvaikuttavuusseminaari Pieksämäki, 13.10.2010 Esityksen sisältö Mihin yksikkökustannuksia tarvitaan? Mikä

Lisätiedot

Ensirekisteröinnit 5/ AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT TOUKOKUU 2013

Ensirekisteröinnit 5/ AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT TOUKOKUU 2013 Ensirekisteröinnit 5/2013 3.6.2013 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT TOUKOKUU 2013 Ajoneuvolajeittain Muutos Osuus Muutos 05/2013 05/2012 (%) (%) 1-05/2013 1-05/2012 (%) Henkilöautot yhteensä 10 228 7 316 39,8

Lisätiedot

Ensirekisteröinnit 11/ AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT MARRASKUU 2013

Ensirekisteröinnit 11/ AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT MARRASKUU 2013 Ensirekisteröinnit 11/2013 2.12.2013 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT MARRASKUU 2013 Ajoneuvolajeittain Muutos Osuus Muutos 11/2013 11/2012 (%) (%) 1-11/2013 1-11/2012 (%) Henkilöautot yhteensä 7 463 7 714-3,3

Lisätiedot

Ensirekisteröinnit 10/ AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT LOKAKUU 2013

Ensirekisteröinnit 10/ AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT LOKAKUU 2013 Ensirekisteröinnit 10/2013 1.11.2013 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT LOKAKUU 2013 Ajoneuvolajeittain Muutos Osuus Muutos 10/2013 10/2012 (%) (%) 1-10/2013 1-10/2012 (%) Henkilöautot yhteensä 9 093 8 191 11,0

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

Henkilöstömitoitus, ravitsemus ja uudet palautemuuttujat

Henkilöstömitoitus, ravitsemus ja uudet palautemuuttujat Henkilöstömitoitus, ravitsemus ja uudet palautemuuttujat RAI-seminaari 29.9.2011 2011-09-28 RAI-seminaari 9/2011 / Jutta Nieminen 1 Sisältö Henkilöstömitoituksen haasteet ja laskentatapa Uudet muuttujat

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2013

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2013 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 15 2013 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2013 Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Matti Tirri 2000

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö 1 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö RAVA-MITTAUS UUDESSAKAUPUNGISSA VIIKOLLA 42/2016 Raija Yrttimaa Kirsi Routi-Pitkänen 10.1.2017 2 RAVA-TOIMINTAKYKYMITTARI RAVA-toimintakykymittari

Lisätiedot

RUG-luokitus ja hoitajien antama kuntoutus. Validoitu Suomessa vuonna 1995/96 Käytetty RAI-tietojärjestelmässä vuodesta 2000

RUG-luokitus ja hoitajien antama kuntoutus. Validoitu Suomessa vuonna 1995/96 Käytetty RAI-tietojärjestelmässä vuodesta 2000 RUG-luokitus ja hoitajien antama kuntoutus RAI-seminaari Helsingissä 1..2007 Magnus Björkgren, VTM, FT Projektipäällikkö Chydenius-instituutti Tausta RUG-III/22 luokitus Validoitu Suomessa vuonna 1995/96

Lisätiedot

Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio

Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä 1 Vahva peruskunta muodostuu luonnollisesta työssäkäyntialueesta Yhteenveto: metropolialueella

Lisätiedot

Tampereen kotihoidon alkutilanteen kartoitus RAI-järjestelmää hyödyntäen

Tampereen kotihoidon alkutilanteen kartoitus RAI-järjestelmää hyödyntäen Ikäihmisten palvelut Rauha Heikkilä Aleksadr Gerasin Harriet Finne-Soveri Kotona asumista tukeva palvelurakenne ja henkilöstö -projekti (KOTA) Päiväkeskuksen organisointimalli osana Tampereen kotihoitoa

Lisätiedot

Ensirekisteröinnit 10/ AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT LOKAKUU 2015

Ensirekisteröinnit 10/ AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT LOKAKUU 2015 Ensirekisteröinnit 10/2015 2.11.2015 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT LOKAKUU 2015 Ajoneuvolajeittain Muutos Osuus Muutos 10/2015 10/2014 (%) (%) 1-10/2015 1-10/2014 (%) Henkilöautot yhteensä 9 166 8 838 3,7

Lisätiedot

AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT TOUKOKUU 2011

AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT TOUKOKUU 2011 ENSIREKISTERÖINNIT 5/2011 1(12) 1.6.2011 -------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Lisätiedot

AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT HELMIKUU 2008

AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT HELMIKUU 2008 ENSIREKISTERÖINNIT 2/08 1(12) 6.3.2008 -------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Lisätiedot

ULOSOTTOPIIRIEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2005 (numeeriset)

ULOSOTTOPIIRIEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2005 (numeeriset) ULOSOTTOPIIRIEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2005 (numeeriset) 15.2.2005/MK Lääni, Saapuneet asiat, kpl Käsitellyt asiat,kpl Käsitellyt tiedoksiantoasiat, kpl Avoinna ulosottoasioita kpl Henkilökunta,

Lisätiedot

Toimiva arki kansallisen kehittämisen tueksi

Toimiva arki kansallisen kehittämisen tueksi Toimiva arki kansallisen kehittämisen tueksi Harriet Finne-Soveri Geriatrian dosentti Ikäihmisten palvelut, THL 24.3.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Suomalainen iäkkäiden hoito - oikein päätelmin - oikealla

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut monialaisessa yhteispalvelussa

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut monialaisessa yhteispalvelussa Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut monialaisessa yhteispalvelussa 19.1.2015 Pori 20.1.2015 Turku 22.1.2015 Helsinki 26.1.2015 Lahti 27.1.2015 Tampere 29.1.2015 Kouvola 2.2.2015 Oulu 3.2.2015 Rovaniemi

Lisätiedot

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2012 Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa. 6.9.2012 Heikki Miettinen

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2012 Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa. 6.9.2012 Heikki Miettinen Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa 20 Heikki Miettinen SISÄLLYS 1 Johdanto Selvityksen taustaa 2 Otos ja vastaukset 3 Vastaajien taustatiedot 4 2 Yhteenveto tuloksista 5 3 Kadut 3 4 Puistojen hoito

Lisätiedot

Espoo IKÄVAKIOIDUT. Yhteensä 0,0. Ikäluokittain. IKÄVAKIOIMATTOMAT Yhteensä -100-50 0 50 100 1,8 0,6 8,3 2,9

Espoo IKÄVAKIOIDUT. Yhteensä 0,0. Ikäluokittain. IKÄVAKIOIMATTOMAT Yhteensä -100-50 0 50 100 1,8 0,6 8,3 2,9 Espoo % -00-0 0 0 00 0 -, -,, 0,,,,0, -, -, -0, -, -, -,, - v. -, -0,,,, -, Espoo -00-0 -0-0 - 0 Miljoonaa euroa 0 -, -, -, -,0 -, -,0 -, -,, 0,, 0,,, 0, - v. -, -0,,, 0, -, Helsinki % -00-0 0 0 00 0,

Lisätiedot

Palveluseteli, taustat, käyttöönotto ja kokemukset - rohkeasti kokeilemaan. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki

Palveluseteli, taustat, käyttöönotto ja kokemukset - rohkeasti kokeilemaan. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Palveluseteli, taustat, käyttöönotto ja kokemukset - rohkeasti kokeilemaan Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Markkinoiden hyödyntäminen / hyvinvointipalvelut osa elinkeinopolitiikkaa

Lisätiedot

Asuntojen hinnat Helsingissä tammi maaliskuussa 2011

Asuntojen hinnat Helsingissä tammi maaliskuussa 2011 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 13 2011 Asuntojen hinnat Helsingissä tammi maaliskuussa 2011 Asuntojen keskihinta 3 686 /m 2 Keskihinta kerrostaloasunnoissa 3 788 /m 2 ja rivitaloasunnoissa 3

Lisätiedot

Uudenmaan Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Uudenmaan Yrittäjät. Aluejärjestöraportti Uudenmaan Yrittäjät raportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/4 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien

Lisätiedot

Yleisen asumistuen menot ylittivät miljardin rajan vuonna 2016

Yleisen asumistuen menot ylittivät miljardin rajan vuonna 2016 Tilastokatsaus Lisätietoja: 15.02.2017 Heidi Kemppinen, puh. 020 634 1307, etunimi.sukunimi@kela.fi Yleisen asumistuen menot ylittivät miljardin rajan vuonna 2016 Kela maksoi asumistukia vuonna 2016 yhteensä

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2012

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2012 T i l a s t o j a H e l s i n g i n k a u p u n g i n t i e t o k e s k u s 3 6 2 0 1 2 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2012 Väkiluku on kasvanut määrältään

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA I neljännes (tammi-maaliskuu) 2014 Kuva: Antero Saari Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima Kuva: Jan Virtanen 1. Työllisyyskehitys

Lisätiedot