SUOMINEN YHTYMÄ OYJ:N IFRS:N MUKAISET NELJÄNNESVUOSITIEDOT 2004

Transkriptio

1 1 (18) SUOMINEN YHTYMÄ OYJ PÖRSSITIEDOTE KLO SUOMINEN YHTYMÄ OYJ:N :N MUKAISET NELJÄNNESVUOSITIEDOT 2004 LAATIMISPERIAATTEET Tässä tiedotteessa olevien yleisten laatimisperiaatteiden lisäksi yhtiö on tiedottanut :ään siirtymisen laskentaperiaatteista ja taloudellisista vaikutuksista. 1. Konsernitilinpäätöksen laajuus Konsernitilinpäätöksessä tytäryhtiöt, joissa Suominen Yhtymä Oyj:llä oli tilikaudella suoraan tai välillisesti enemmän kuin 50 prosenttia äänimäärästä sisällytetään tilinpäätökseen hankintamenomenetelmää käyttäen, jonka mukaan hankitun yhtiön varat ja velat arvostetaan käypiin arvoihin hankintahetkellä ja jäljelle jäänyt osuus hankintahinnan ja hankitun oman pääoman erotuksesta on liikearvoa. 1 -standardin mukaisesti -siirtymäpäivää aikaisempia yrityshankintoja ei ole oikaistu -periaatteiden mukaisiksi, vaan ne on jätetty suomalaisen tilinpäätöskäytännön mukaisiin arvoihin. -siirtymäpäivää ennen tapahtuneissa hankinnoissa hankintameno on kohdistettu soveltuvin osin hankitun tytäryhtiön käyttöomaisuuteen ja poistettu suunnitelman mukaan. Jäljelle jäävä osuus hankintamenosta on konsernin liikearvoa. 2. Muuntoerot 1 -standardin salliman helpotuksen mukaisesti ennen siirtymispäivää kertyneet kumulatiiviset muuntoerot on kirjattu kertyneisiin voittovaroihin. Siirtymispäivästä lähtien konsernitilinpäätöstä laadittaessa on kurssimuutoksista johtuva muuntoero tytäryhtiöiden oman pääoman osalta kirjattu omana eränään konsernin oman pääoman muuntoeroihin. Samalla tavalla on käsitelty konsernin sisäisiä pitkäaikaisia lainoja, jotka tosiasialliselta sisällöltään ovat rinnastettavissa omaan pääomaan. 3. Rahoitusinstrumentit Johdannaisinstrumentit on arvostettu käypään arvoon. Konserni soveltaa suojauslaskentaa tiettyihin koronvaihtosopimuksiin ja sähköjohdannaisiin, jotka täyttävät IAS 39:ssä määritellyt suojauslaskennan ehdot. Suojatun rahavirran täytyy olla todennäköinen ja rahavirran täytyy viime kädessä vaikuttaa tuloslaskelmaan. Suojan täytyy olla tehokas sekä etu- että jälkikäteen tarkasteltaessa. Niiden suojien osalta, jotka täyttävät suojauslaskennan ehdot, kirjataan suojien käyvän arvon muutoksen tehokas osa omaan pääomaan ja mahdollinen jäljelle jäävä tehoton osa tulosvaikutteisesti. Kumulatiivinen käyvän arvon muutos,

2 2 (18) joka on kirjattu omaan pääomaan, kirjataan tulosvaikutteisesti sillä hetkellä, kun ennakoitu rahavirta kirjataan tuloslaskelmaan. Jos johdannaisinstrumentti ei täytä IAS 39:ssä määriteltyjä suojauslaskennan ehtoja, kirjataan johdannaisinstrumentin käyvän arvon muutos välittömästi tulosvaikutteisesti. Koronvaihtosopimusten käyvät arvot on määritelty tulevien arvioitujen kassavirtojen nykyarvojen perusteella. Sähköjohdannaisten käyvät arvot on laskettu käyttäen tilinpäätöspäivän markkinahintoja. Kassavarojen, lyhytaikaisten lainojen ja tililuottojen käypien arvojen on niiden lyhytaikaisesta luonteesta johtuen arvioitu olevan sama kuin niiden kirja-arvo. 4. Liikearvo Yritysten hankinnasta syntynyt liikearvo muodostuu hankintamenon sekä käypiin arvoihin arvostettujen hankittujen nettovarojen erotuksena. -siirtymäpäivää aikaisemmat yrityskauppojen seurauksena syntyneet liikearvot ovat -siirtymishetkellä kirjattu suomalaisen tilinpäätöskäytännön mukaiseen arvostukseen pohjautuen. Vuonna 2004 julkaistun 3:n mukaisesti Codi International BV:n yrityskaupan yhteydessä syntyneestä liikearvosta ei ole tehty poistoja jälkeen. 5. Tutkimus- ja kehitysmenot Tutkimus- ja kehitysmenot on kirjattu kuluksi niiden syntymisvuonna. Uusien tuotteiden ja prosessien kehitystoimintaan liittyviä kuluja ei ole aktivoitu, koska niistä saatavat tulevaisuuden tuotot varmistuvat vasta kun tuotteet tulevat markkinoille. Tilinpäätöshetkellä konsernin taseessa ei ole aktivoituja kehitysmenoja. 6. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Maa-alueet, rakennukset, koneet ja laitteet muodostavat suurimman osan aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä. Ne on arvostettu taseeseen välittömään hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja arvonalentumisilla. Rakennusaikaisia korkoja ei ole aktivoitu. Jos käyttöomaisuushyödyke koostuu useammasta osasta, joilla on eripituiset taloudelliset vaikutusajat, osat käsitellään erillisinä hyödykkeinä. Siirtymästandardi 1 mahdollistaa käyttöomaisuushyödykkeiden arvostuksen käypiin arvoihin siirtymähetkellä. Suomalaisessa tilinpäätöskäytännössä tehdyt käyttöomaisuushyödykkeiden arvonkorotukset on purettu, mutta toisaalta Nakkilan tehdaskiinteistö on arvostettu käypään arvoon. Käyvästä arvosta on suoritettu vuosipoistot käyttöomaisuushyödykkeiden alkuperäisen poistosuunnitelman mukaisesti. Siirtymätaseessa Nakkilan tehdaskiinteistön käypä arvo oli 15,8 miljoonaa euroa, FAS:n mukainen kirja-arvo oli 14,6 miljoonaa euroa, johon sisältyi 3,1 miljoonan euron arvonkorotus. Maa-alueisiin liittyvät arvon-

3 3 (18) korotukset, 0,3 miljoonaa euroa, on sisällytetty 1 -standardin mukaisesti uudelleenarvostusajankohdan oletushankintamenoon. Kun käyttöomaisuushyödykkeen erillisenä hyödykkeenä käsitelty osa uusitaan, uuteen osaan liittyvät kulut aktivoidaan. Näin tehdään myös merkittävien tarkastus- ja huoltotoimien osalta. Muut myöhemmin syntyvät menot aktivoidaan vain silloin, kun ne lisäävät hyödykkeen yritykselle koituvaa taloudellista hyötyä. Kaikki muut kulut, kuten normaalit huolto- ja korjaustoimenpiteet kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi niiden syntymishetkellä. Aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä tehdään tasapoistot taloudellisen vaikutusajan mukaisesti. Maa-alueista ei tehdä poistoja. Vuotuiset poistoajat ovat: Rakennukset ja rakennelmat vuotta Koneet ja kalusto 4-15 vuotta Muut aineelliset hyödykkeet 5 vuotta Tilikauden aikana hankitun käyttöomaisuuden poistot on laskettu käyttöönotosta lähtien. Käyttöomaisuushyödykkeiden myynnistä tai luovutuksesta syntyvät voitot tai tappiot kirjataan tuloslaskelmaan. 7. Arvonalentumiset Omaisuuserien kirjanpitoarvoja arvioidaan tilinpäätöshetkellä mahdollisten arvonalentumisen viitteiden havaitsemiseksi. Jos viitteitä havaitaan, arvio omaisuuserästä kerrytettävissä olevasta rahamäärästä määritetään. Arvonalentumistappio kirjataan, jos tasearvo ylittää kerrytettävissä olevan rahamäärän. Arvonalentumiset kirjataan tuloslaskelmaan. Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden kerrytettävissä oleva rahamäärä määritetään joko sen nettomyyntihinnan tai korkeamman käyttöarvon perusteella. IAS 36:n säännöksiä noudattaen omaisuuserien kirjanpitoarvoja on arvioitu mahdollisten arvonalentumisten varalta. Testit on suoritettu rahavirtaa tuottaville yksiköille. Testaus ei ole aiheuttanut arvonalennuskirjauksia. 8. Vuokrasopimukset IAS 17 Vuokrasopimukset -standardin periaatteiden mukaisesti vuokrasopimukset, joissa yhtiölle siirtyvät olennaisilta osin hyödykkeen omistamiselle ominaiset riskit ja edut, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimuksilla vuokrattu omaisuus vähennettynä kertyneillä poistoilla kirjataan aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin ja sopimuksesta johtuvat velvoitteet vastaavasti korollisiin velkoihin. Rahoitusleasingsopimuksilla hankituista hyödykkeistä tehdään suunnitelman mukaiset poistot ja kirjataan mahdolliset arvonalentumistappiot. Poistot tehdään konsernin käyttöomaisuushyödykkeiden poisto-

4 4 (18) aikojen mukaisesti, tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan aikana. Killinkosken kiinteistön myynti- ja takaisinvuokrasopimus on -raportoinnissa käsitelty rahoitusleasingsopimuksena ja järjestelyssä syntynyt voitto, 1,4 miljoonaa euroa, vähennetty konsernin omasta pääomasta. Voittoa ei tulouteta leasingaikana, koska järjestelyyn liittyy takaisinostovelvollisuus. Rahoitusvuokrasopimus on lisännyt siirtotaseessa korollisia velkoja 1,8 miljoonalla eurolla. 9. Sijoituskiinteistöt Konsernin hallussa olevat sijoituskiinteistöt on arvostettu käypiin arvoihin käyttäen ulkopuolisilta tahoilta saatuja arvioita. Käyvän arvon muutoksesta syntyvä voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti sillä tilikaudella, jonka aikana se syntyy. 10. Myytävissä olevat sijoitukset Myytävissä oleviksi sijoituksiksi luokitellut julkisesti noteeratut osakkeet arvostetaan käypään arvoon, joka on tilinpäätöspäivän markkinahinta. Käyvän arvon kirjataan suoraan omaan pääomaan, kunnes sijoitus myydään tai muutoin luovutetaan, jolloin käyvän arvon kirjataan tuloslaskelmaan. Omaisuuserien pysyvät arvon alentumiset kirjataan tuloslaskelmaan. Noteeraamattomat osakkeet esitetään hankintahintaan, koska niiden käypiä arvoja ei ole luotettavasti saatavilla. 11. Vaihto-omaisuuden arvostus Vaihto-omaisuus on arvostettu taseessa fifo-periaatteen mukaisesti. Vaihto-omaisuuden arvo sisältää kaikki hankinnasta aiheutuneet välittömät ja välilliset menot. Valmistetun vaihto-omaisuuden hankintamenoon luetaan materiaalin ostomenon, välittömän työn ja muiden välittömien kustannusten lisäksi myös osuus tuotannon yleiskustannuksista, mutta ei myynnin, yleishallinnon tai rahoituksen kustannuksia. Tuotannon yleiskulujen aktivointi on kasvattanut vaihto-omaisuutta siirtotaseessa 2,5 miljoonaa euroa. Vaihto-omaisuuden arvoa on alennettu epäkurantin omaisuuden osalta. 12. Oma pääoma ja omat osakkeet Omia osakkeita ostettaessa niistä maksettu määrä, mukaan lukien hankinnan välittömät kulut, on kirjattu oman pääoman vähennyksenä. Suomen osakeyhtiölain mukaiset pääomalainat, joiden etuoikeusjärjestys on muita lainoja heikompi, on kirjattu vieraaseen pääomaan ja niiden korkomaksut on esitetty rahoituskustannuksina.

5 5 (18) -standardeihin siirtymisen vaikutus omaan pääomaan neljännesvuosittain on seuraava: e Oma pääoma (FAS) :ään siirtymisen vaikutukset 1 Siirtymäsäännös, arvonkorotukset IAS 2 Vaihto-omaisuus IAS 12 Tuloverot IAS 17 Vuokrasopimukset IAS 19 Työsuhde-etuudet IAS 36 Arvonalentumiset, Goodwill-poistot IAS 39 Rahoitusinstrumentit IAS 40 Sijoituskiinteistöt IAS 32 Omat osakkeet Oikaistu oma pääoma () Eläkejärjestelmät Konsernilla on lukuisia eläkejärjestelyjä työntekijöiden eläketurvan kattamiseksi eri maissa. Eläketurva perustuu kunkin maan paikalliseen lainsäädäntöön ja vakiintuneeseen käytäntöön. Suomessa eläketurva hoidetaan suurimmalta osaltaan TEL-järjestelmän kautta. Eläkejärjestelmiin voi liittyä lisäeläkkeitä tai mahdollisuus ennenaikaiseen eläkkeelle siirtymiseen tai korvaukseen työkyvyttömyyden varalta. Konserniyhtiöiden eläkejärjestelyt luokitellaan joko maksu- tai etuuspohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaisista eläkejärjestelyistä suoritettavat maksut kirjataan kuluiksi sen tilikauden tuloslaskelmaan, johon ne kohdistuvat. Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen velvoitteiden nykyarvo on määritetty ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvalla menetelmällä ja järjestelyyn kuuluvat varat on arvostettu käypään arvoon tilinpäätöspäivänä. Konsernin etuuspohjaiset järjestelyt ovat Alankomaiden eläkejärjestelmä sekä Suomen TEL:n työkyvyttömyysosa. Auktorisoidut aktuaarit kummassakin maassa ovat tehneet etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen vakuutusmatemaattiset laskelmat. Konserni ei ole laskenut 1:n mukaisesti kumulatiivisia vakuutusmatemaattisia voittoja ja tappiota eläkeohjelmista :ään siirtymisajankohtana. Alankomaiden eläkejärjestelystä on kirjattu siirtotaseeseen vastuuvelaksi 3,7 miljoonaa euroa. Vastuun lisäys vuoden 2004 aikana on 0,4 miljoonaa euroa. Suomen työntekijäin eläkelain (TEL) mukaisesta työkyvyttömyyseläkeosasta on kirjattu siirtotaseeseen 1,8 miljoonan euron pitkäaikainen koroton velka. Suomen työkyvyttömyysjärjestelyyn tehdyn muutoksen seurauksena siirtotaseessa olleesta velasta 1,6 miljoonaa

6 6 (18) euroa on tuloutunut eläkemenojen vähennyksenä vuoden 2004 aikana. Vastuu tulee poistumaan 2005:n tilinpäätöksessä. Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan järjestelyyn osallistuvien työntekijöiden keskimääräisen jäljellä olevan työajan aikana, siltä osin kuin se ylittää 10 % järjestelyn etuuspohjaisten eläkevelvoitteiden nykyarvosta tai tätä suuremmasta järjestelyyn kuuluvien varojen käyvästä arvosta. 14. Varaukset Varaukset ovat menoja, joihin on sitouduttu, mutta jotka eivät vielä ole realisoituneet. Varaukset sisältyvät pitkäaikaiseen tai lyhytaikaiseen korottomaan vieraaseen pääomaan luonteensa mukaisesti ja varausten sisältyvät tuloslaskelmassa ko. kulujen ryhmään. 15. Tuloverot ja tilinpäätössiirtojen kertymä Konsernin tuloslaskelmaan sisältyvät konserniyhtiöiden tulosten perusteella määräytyvät suoriteperusteiset verot sekä tilinpäätössiirroista, jaksotuseroista, väliaikaisista eroista sekä konsernin yhdistelytoimenpiteistä aiheutuva laskennallisen verovelan ja verosaamisen muutos. Suomen ja joidenkin muidenkin maiden verolainsäädännön mukaan poistot, poistoeron muutos tai vapaaehtoisten varausten muutos hyväksytään verotuksessa vähennyskelpoiseksi vain, jos ne on kirjattu myös kirjanpitoon. Konsernitilinpäätöksessä tilinpäätössiirtojen kertymä on merkitty taseeseen jaettuna omaan pääomaan ja laskennalliseen verovelkaan sekä sen muutos tuloslaskelmaan jaettuna laskennallisen verovelan muutokseen ja tilikauden tulokseen. Kirjanpidon ja verotuksen välisistä eroista on kirjattu laskennallinen verosaaminen ja verovelka sekä vahvistetuista tappioista verosaaminen. Verosaamiset on kirjattu siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuuden voitoilla voidaan kattaa väliaikaiset erot. Laskennalliset verovelat ja -saamiset on laskettu käyttäen tilinpäätöshetkellä vahvistettua ao. maan seuraavien vuosien verokantaa ja esitetty taseessa omana eränään. 16. Segmenttiraportointi Suominen on organisoitu kahteen toimialaan: Pyyhkeet ja kuitukankaat ja Joustopakkaukset. Segmenttiraportoinnissa ensisijaisena käytetään yllä mainittuja toimialoja, jotka muodostavat liiketoimintakokonaisuudet, joissa tuloutetaan tuotteita ja palveluja ja joiden riskit ja kannattavuus poikkeavat muiden liiketoimintasegmenttien riskeistä ja kannattavuudesta. Muun liiketoiminnan alla raportoidaan konsernin muu liiketoiminta, kohdistamattomat erät ja konsernieliminoinnit.

7 7 (18) Suomisella maantieteellinen segmentti on toissijainen raportointitaso. Maantieteellinen segmentti on liiketoiminnan osa, jossa tuotetaan tuotteita ja palveluja tietyssä taloudellisessa ympäristössä. 17. Arvioiden käyttö Konsernitilinpäätöstä laadittaessa kansainvälisen tilinpäätöskäytännön mukaisesti, yhtiön johto joutuu tekemään arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat kirjattavien varojen, velkojen, tuottojen ja kulujen määriin sekä esitettyihin ehdollisiin eriin. Toteumat voivat poiketa näistä arvioista. Arviot liittyvät pääosin epäkurantin vaihtoomaisuuden määrään, ympäristö-, oikeudenkäynti- ja veroriskeihin, omaisuuden arvostukseen, eläkevastuiden määrittämiseen sekä laskennallisten verosaamisten hyödyntämiseen tulevaisuudessa syntyvää verotettavaa tuloa vastaan. VÄLITILINPÄÄTÖS KONSERNITULOSLASKELMA () :ään FAS siirtymisen e 1-3/2004 vaikutus 1-3/2004 LIIKEVAIHTO Hankinnan ja valmistuksen kulut BRUTTOKATE Liiketoiminnan muut tuotot Myynnin ja markkinoinnin kulut Tutkimus ja kehitys (5) Hallinnon kulut Liiketoiminnan muut kulut LIIKEVOITTO ENNEN LIIKEARVON POISTOJA Liikearvon poistot (4) LIIKEVOITTO Rahoitustuotot ja -kulut (3) VOITTO ENNEN VEROJA Tuloverot TILIKAUDEN VOITTO Osakekohtainen tulos, e 0,06 0,01 0,07

8 8 (18) KONSERNITASE () :ään FAS siirtymisen e 3/2004 vaikutus 3/2004 VARAT Pitkäaikaiset varat Liikearvo (4) (7) Aineettomat hyödykkeet Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet (6) (7) Sijoitukset (9) (10) Laskennalliset verosaamiset (15) Pitkäaikaiset varat yhteensä Lyhytaikaiset varat Vaihto-omaisuus (11) Myyntisaamiset ja muut saamiset Rahavarat Lyhytaikaiset varat yhteensä Varat yhteensä OMA PÄÄOMA JA VELAT Oma pääoma Osakepääoma Ylikurssirahasto Arvonmuutosrahasto (3) Muu oma pääoma Oma pääoma yhteensä (12) Vieras pääoma Pitkäaikaiset velat Laskennalliset verovelat (15) Eläkevelvoitteet (13) Pääomalainat (12) Korolliset velat (8) Muu pitkäaikainen vieras pääoma (14) Pitkäaikaiset velat yhteensä Lyhytaikaiset velat Korolliset velat Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat Lyhytaikaiset velat yhteensä Vieras pääoma yhteensä Oma pääoma ja velat yhteensä

9 9 (18) LIIKEVAIHTO TOIMIALOITTAIN 1-3/ /2004 Pyyhkeet ja kuitukankaat - Kosteuspyyhkeet Kuitukankaat eliminoinnit Yhteensä Joustopakkaukset Muu liiketoiminta ja konsernierät Liikevaihto yhteensä LIIKEVOITTO TOIMIALOITTAIN 1-3/ /2004 Pyyhkeet ja kuitukankaat Joustopakkaukset Muu liiketoiminta ja konsernierät Liikevoitto yhteensä LIIKEVAIHTO MARKKINA-ALUEITTAIN 1-3/ /2004 Suomi Skandinavia Hollanti Muu Eurooppa Muu maailma Yhteensä

10 10 (18) VÄLITILINPÄÄTÖS KONSERNITULOSLASKELMA () :ään FAS siirtymisen e 1-6/2004 vaikutus 1-6/2004 LIIKEVAIHTO Hankinnan ja valmistuksen kulut BRUTTOKATE Liiketoiminnan muut tuotot Myynnin ja markkinoinnin kulut Tutkimus ja kehitys (5) Hallinnon kulut Liiketoiminnan muut kulut LIIKEVOITTO ENNEN LIIKEARVON POISTOJA Liikearvon poistot (4) LIIKEVOITTO Rahoitustuotot ja -kulut (3) VOITTO ENNEN VEROJA Tuloverot TILIKAUDEN VOITTO Osakekohtainen tulos, e 0,13 0,05 0,18

13 13 (18) VÄLITILINPÄÄTÖS KONSERNITULOSLASKELMA () :ään FAS siirtymisen e 1-9/2004 vaikutus 1-9/2004 LIIKEVAIHTO Hankinnan ja valmistuksen kulut BRUTTOKATE Liiketoiminnan muut tuotot Myynnin ja markkinoinnin kulut Tutkimus ja kehitys (5) Hallinnon kulut Liiketoiminnan muut kulut LIIKEVOITTO ENNEN LIIKEARVON POISTOJA Liikearvon poistot (4) LIIKEVOITTO Rahoitustuotot ja -kulut (3) VOITTO ENNEN VEROJA Tuloverot TILIKAUDEN VOITTO Osakekohtainen tulos, e 0,10 0,07 0,17

16 16 (18) TILINPÄÄTÖS KONSERNITULOSLASKELMA () :ään FAS siirtymisen e 1-12/2004 vaikutus 1-12/2004 LIIKEVAIHTO Hankinnan ja valmistuksen kulut BRUTTOKATE Liiketoiminnan muut tuotot Myynnin ja markkinoinnin kulut Tutkimus ja kehitys (5) Hallinnon kulut Liiketoiminnan muut kulut LIIKEVOITTO ENNEN LIIKEARVON POISTOJA Liikearvon poistot (4) LIIKEVOITTO Rahoitustuotot ja -kulut (3) VOITTO ENNEN VEROJA Tuloverot TILIKAUDEN VOITTO Osakekohtainen tulos, e 0,14 0,06 0,20

18 18 (18) LIIKEVAIHTO TOIMIALOITTAIN 1-12/ /2004 Pyyhkeet ja kuitukankaat Kosteuspyyhkeet Kuitukankaat eliminoinnit Yhteensä Joustopakkaukset Muu liiketoiminta ja konsernierät Liikevaihto yhteensä LIIKEVOITTO TOIMIALOITTAIN 1-12/ /2004 Pyyhkeet ja kuitukankaat Joustopakkaukset Muu liiketoiminta ja konsernierät Liikevoitto yhteensä LIIKEVAIHTO MARKKINA-ALUEITTAIN 1-12/ /2004 Suomi Skandinavia Hollanti Muu Eurooppa Muu maailma Yhteensä Tampere, SUOMINEN YHTYMÄ OYJ Heikki Bergholm toimitusjohtaja Lisätietoja: toimitusjohtaja Heikki Bergholm, puh Jakelu: Helsingin Pörssi Rahoitustarkastuskeskus Keskeiset tiedotusvälineet