Ajattelun ja oppimaan oppimisen taidot sekä uusi OPS Risto Hotulainen, Helsingin yliopisto, Koulutuksen arviointikeskus

Transkriptio

1 Ajattelun ja oppimaan oppimisen taidot sekä uusi OPS Risto Hotulainen, Helsingin yliopisto, Koulutuksen arviointikeskus Risto Hotulainen 1

2 Think&Math verkkopalvelu tietoa lasten matemaattisten ja ajattelun taitojen sekä motivaation ja toiminnanohjauksen kehityksestä tietoa perustaitojen oppimiseen liittyvästä motivaatiosta ja kiinnostuksesta. tietoa interventiotutkimuksesta

3 Koulutuksen arviointikeskus Helsingin yliopisto Risto Hotulainen 3

4 Koulutuksen arviointikeskus arviointia vuodesta 1996 Opetushallitus esitti arviointistrategiassaan vuonna 1995, että koulutuksen vaikuttavuutta arvioitaessa on tarkasteltava paitsi oppiaineosaamista myös muita koulun tuottamia yleisiä valmiuksia (mukana mm. prof. Jarkko Hautamäki & Sirkku Kupiainen) Nämä valmiudet eli oppimaan oppimisen taidot auttavat menestymään eri oppiaineissa ja ennakoivat itsensä kehittämistä muodollisen koulutuksen jälkeenkin

5 Tällä hetkellä 14 työntekijää HY/OKL) Pääasialliset projektitoimeksiantajat/- rahoittajat ovat rahoituskumppanit ovat: Opetus- ja kulttuuriministeriö, Opetushallitus, Valtionvarainministeriö, Kunnat, Oppilaitokset (valintakoepavelut), Suomen akatemia, Muut tutkimusryhmät

6 Käynnissä olevia tutkimus- ja kehittämishankkeita - Suomalaisnuoret koulutuksen siirtymävaiheissa kohorttiseuranta (N = ) oppimisen, terveyden ja hyvinvoinnin kehittymisestä yksilö-, luokka- ja koulutasolla - PISA 2015 & 2018 (yhteisöllinen onglemanratkaisu) - Vantaa tablet-tutkimus (esi-, perus-, toinen aste) - Oppimaan oppimisen Helsingin pitkittäistutkimus - Oppimaan oppimisen Vantaan pitkittäistutkimus - Ylioppilasarvosanojen vertailtavuus ja uuden SYKarviointimallin arviointi - Adaptiivinen testin kehittäminen 2. asteen harkinnan varaisen valinnan tueksi - Koulutusta (Arviointi oppimisen edellytyksenä ja ) 6

7 Peruspalveluna oppimaan oppimisen taitojen arviointi Tietokonepohjaisena vuodesta 2001, riippuen mitä halutaan 1h - Xh

8 Oppimaan oppimisen arviointi - peruspaketti (1h 30min) pk/lukio Kognitiiviset osa-alueet Luetun ymmärtäminen Matemaattinen ajattelu Looginen päättelykyky Oppimista tukevat asenteet Motivaationalliset uskomukset Akateeminen minäkäsitys Koulutyöhön sitoutuminen Koettu ympäristön tuki indeksi indeksi Oppimaan oppiminen Centre for educational assessment/ Vainikainen

9 Tulosten raportointi Koulu- ja luokkatasoinen raportointi Centre for educational assessment/ Vainikainen

10 Kansallinen tilanne (2001, 2012, ) 57 koulua 7500 oppilasta Oppimista tukevat Asenteet Osaamisindeksi

11 Arvosanojen kalibrointi opiopimittarin avulla kuntien (koulujen) erot arvosanoissa Taulukkoon on valittu joka toinen kunta lukuaineiden arvosanakeski-arvon mukaan. Taulukossa on korostettu kunkin oppiaineen korkein ja heikoin arvosana huomioimatta korkeimpien arvosanojen kuntaa 1, jossa myös oppilaiden arvioinnissa osoittama osaaminen oli selvästi muita taulukon kuntia parempaa. Kunta 1 Kunta 2 Kunta X Kunta 3 Kunta 4 Kunta 5 Kunta 6 Äidinkieli 8,14 8,02 8,10 7,97 7,71 7,89 7,72 Matematiikka 8,01 7,90 7,90 7,36 7,65 7,57 7,45 A1-kieli 8,22 8,06 8,27 7,95 7,92 7,84 7,70 B1-kieli 7,65 7,56 7,60 7,48 7,36 7,55 7,37 Biologia 8,20 7,90 8,03 8,02 8,07 7,85 7,71 Maantiede 8,14 7,87 8,07 7,92 8,00 7,83 7,72 Fysiikka 8,08 7,92 7,96 7,64 7,84 7,82 7,55 Kemia 8,06 7,95 7,99 7,56 7,77 7,73 7,53 Historia 8,17 8,02 8,07 8,13 8,09 7,61 7,46 Yhteiskuntao ppi 8,25 8,19 8,07 8,15 8,07 7,63 7,55 Uskonto/ET 8,32 8,23 8,27 8,33 7,93 8,12 7,79 Terveystieto 8,34 8,14 8,35 8,30 8,16 8,11 8,08 Ka 8,13 7,98 8,07 7,90 7,88 7,80 7,64 Metropolialueella alimman lukiokynnyksen (ka 7,78) alle jääneistä oppilaasta 61 % oli poikia ja 39 % tyttöjä. Faculty of Behavioural Science/ Centre for Educational Assessment / Kupiainen

12 Koulutuksen arviointikeskuksen 20-v. juhla, Tervetuloa!

13 Oppimaan oppimisen taidot ja uusi OPS Risto Hotulainen 13

14 OPS / Arvioinnin luonne ja yleiset periaatteet Oppilaita ja heidän suorituksiaan ei verrata toisiinsa. Arviointi ei kohdistu oppilaan persoonaa, temperamenttia, muita henk koht ominaisuuksiin Oppilas tietää tavoitteen ja arviointiperusteet. Arvioinnin perustuminen tavoitteisiin ja kriteereihin Jako opintojen aikaiseen arviointiin ja päättöarviointiin Opintojen aikainen arviointi pääosin opintojen ohjaamista palautteen avulla Päättöarvioinnissa osaamisen tason arviointi Oppilaita ohjataan niin yksilöinä kuin ryhmänä havainnoimaan oppimistaan ja sen edistymistä sekä niihin vaikuttavia tekijöitä. Tärkeää myös vertaisarvioinnin taitojen kehittäminen. Itsearvioinnin edellytyksiä kehitetään Opetushallitus 2015 Oppilaiden ikäkauden ja edellytysten huomioon ottaminen ja monipuoliset arviointikäytännöt Tärkeää ottaa huomioon oppilaiden erilaiset tavat oppia ja työskennellä. Lievätkin oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon arviointi- ja näyttötilanteita suunnitellessa. Risto Hotulainen & Terhi Ojala /

15 Yksilöllisistä eroista

16 Mitä ajattelun taidot ja oppimaan oppiminen ovat OPS:in mukaan?

17 Jukaistaan Ajattelun taidot ovat tärkeimpiä tulevaisuuden taitoja. Kun tietoa on paljon ja sitä on helposti saatavilla, tiedon käsittelyn ja ajattelun taitojen, kuten tulkinnan, arvioinnin ja hdistelyn, merkitys korostuu. Meistä jokainen havainnoi, käsittelee ja rakentaa tietoa omalla henkilökohtaisella tavallaan. Taitojen kehitys on eri ikävaiheissa erilaista, ja samanikäisetkin voivat olla ehityksessään eri vaiheessa. Ajattelun taitojen kehitystä voi kuitenkin edistää jokaisen omista lähtökohdista käsin. Kirjassa kerrotaan opetussuunnitelman, tutkimuksen ja käytännön näkökulmia yhdistellen, mitä ajattelun taidot ovat ja kuinka niitä opetetaan osana koulutyötä

18 Oppiainesisällöistä riippumattomia kognitiivisia taitoja, joilla tarkoitetaan muun muassa tietoista ajattelua tai tehtävien sisältämää loogista ajattelua, päättelyä, ongelmanratkaisua, hypoteesien testaamista sekä tiedon hankintaa ja soveltamista ja kyseisten ajatteluprosessien vaiheittaista tiedostamista ja ymmärtämistä

19 We need to first study on performance, and when we know it is time to concentrate on on learning (Nevell & Simon, 1972) Oppimisstrategiat ja arviointi - Hyvällä oppijalla on tietoa: - Miten järjestää oppimista tukeva ympäristö. - Itsestään (vahvuudet missä hyvä / missä haasteita), Miten oppii parhaiten? - Mistä saada apua/tukea? - Mitä eri tehtävissä vaaditaan? Millaista ajattelua niissä vaaditaan? Oppimisstrategioiden soveltaminen?

20 Epistemologiset uskomukset Oppilaan piirteet - sisältö, prosessi, resurssit, tuote Instruktionaaliset prosessit - arviointi Motivaatio - Odotukset - Arvot - Tunne - Vahvuudet Kognitiiviset komponentit -tieto/informaatio Oppijan Oppimistavoit -teen/tehtävän ominaisuudet osallistuminen oppimis- tilantees- sa Sel -90 Riston luento - opettajan käytös -oppimisstrategiat - opetusmenetelmät -ajatusstrategiat Sisäinen ja ulkoinen palautejärjestelmä 20

21

22 Oppimistavoitteiden muodostumisesta Millaisia oppimistavoitteita asetetaan? Miten tavoitteet eroavat toisistaan? Kun tämä hahmotetaan tulee sama tieto siirtää myös oppilaille ( opetella yhdessä). Kun tavoitteet ovat molemmille selvillä voidaan miettiä miten tavoitteeseen päästään Valitaan sopivat oppimisstrategiat. Helppoa?

23 Tavoitetasot ja oppiminen (ajatteluprosessi) Muistaa (tietäminen) Ymmärtää (ymmärtäminen) Soveltaa (soveltaminen) Analysoi (analysoiminen) Arvioi (arviointi) Luo (luominen syntetisointi) Pohl 2000, Learning to Think, Thinking to Learn Krathwohl 2001, A Revision of Bloom's Taxonomy: An Overview 23

24 Voidaan jakaa kahteen osaan Lower order thinking skills (LOTS) Muistaa Ymmärtää Higher order thinking skills (HOTS) Soveltaa Analysoi Arvioi Luo Käsillä oleva materiaali Uuteen tai aikaisemp aan tietoon yhdistäminen

25 #1: Muistaa Muistaa, palauttaa mieleen, toistaa opittua Luetteloi Kuvailee Tunnistaa Nimeää Paikallistaa Löytää Mikä on Missä on Miten tapahtui Milloin Miksi Kuka selitä, kuvaile, valitse, luetteloi, muista, mainitse materiaalien pohjalta on muistamista

26 #2: Ymmärtää Oppija ymmärtää tiedon merkityksen ja osaa tulkita ja kertoa sen omin sanoin Tulkitseminen Esimerkein kertominen Yhteen vetäminen Päätteleminen Vertaileminen Selittäminen Esittää Kerro omin sanoin Esittele aiheeseen kuuluvat faktat ja mielipiteet Kerro esimerkki Valitse sopin määritelmä Miten vertailisit Mikä oli pääidea Miten yhteen vetäisit Miten esittäisit tämän lyhyesti

27 #3: Soveltaa Oppija käyttää oppimaansa tietoa toisessa kontekstissa Toteuttaa Soveltaa Käyttää Kuvittelee käyttävänsä Miten voisit esittää tämän toisin/vaihtoehtoisesti Miten eri tavoin voisit päästä samaa loputulemaan... Mitkä ovat kunkin hyvät ja huonot Miten voisit käyttää oppimaasi selittämään arkipäivän Millaisia asioita kannattaa kysyä eri alojen asiantuntijalta haastattelutilanteessa

28 #4: Analysoi Oppija purkaa opitun informaation osiin ymmärtääkseen parhaiten annetun informaation Vertailee Analysoi Organisoi Jakaa osiin Määrittelee (toisten avulla) Löytää (yhteyksiä) Mikä on loppupäätelmä? Erottele kahden välillä? Mihin tekijä uskoo mitkä tekijät puoltavat oletusta? Mitkä seikat mahdollistavat loppupäätelmän? Mikä on ongelman kannalta epäolennaisin/olennaisin tieto? Yhdistää Miten tieto on ilmaistu?

29 #5: Arvioi Oppija osaa tehdä päätöksen reflektoimalla, kriittisesti tarkastelemalla ja arvioiden. Tarkistaminen Kriittinen tarkastelu Testaaminen Kokeileminen Monitorointi Selvittäminen Punnitseminen/harkitseminen Miten arvioisit Mikä on tärkeämpää Oletko samaa mieltä perustele Mitä informaatiota käyttäisit arvioinnin Oletko samaa mieltä tehtyjen päätösten kanssa

30 #6: Luo Oppija luo uusia ideoita ja tietoa oppimansa perusteella. Luominen Muotoileminen Suunnitteleminen Uuden tuottaminen Kehittäminen Näkökulman vaihtaminen Suunnittele uusi Tee suunnitelma, jonka avulla kehität Kuinka monella eri tavalla uuden Luo puolesta ja vastaan argumenttien pohjalta uusi kaikkia osapuolia tyydyttävä ehdotelma

31

32 Elävä esimerkki em. ajattelutaitotasojen hyväksikäytöstä:

33 Kun ajattelutaitotasot sisäistetään - Siirrytään ajattelutaitotasoja vastaavien oppimisstrategioiden hallinnan opettamiseen ja arviointiin

34 Oppimisstrategiat ja arviointi Kertausstrategiat / perustavoitteet (LOTS) Aktiivista työskentelyä tiedon muistamiseksi (sekä lyhyt-/ pitkäkestoista muistia varten) Tavoitteena perustieto ja toiminnan automatisoituminen a) Ääneen lukeminen (vaiheiden toistaminen) b) Uudelleen lukeminen (-tekeminen) c) Kirjoittaminen (uudelleen kirjoittaminen) d) Muistisäännöt (yksinkertaiset), sävelmät, riimit ja kuvat (staattiset)

35 Oppimisstrategiat ja arviointi Kertausstrategiat / vaativat tavoitteet (HOTS) Aktiivista työskentelyä valikoidun tiedon varastoimiseksi a) Lukemisen ymmärtämisen kontrolli - Merkitään ne kohdat, jotka tuntuvat vaikealta ja luetaan ne uudelleen (lisäksi muita strategioita) b) Avainkohtien/-sanojen tunnistaminen ja niiden kertaaminen - Valikoiva uudelleen lukeminen (alleviivaus, korostaminen, sivuotsikointi) - Valikoiva uudelleen kirjoittaminen (vaikeat, em. Listat) - Muistiinpanojen (harkittujen) tekeminen (yhdistetään tietoisesti aikaisempaan tietoon/osaamiseen)

36 Oppimisstrategiat ja arviointi Tiedon muokkausstrategiat / perustavoitteet (LOTS) Aktiivista työskentelyä tiedon varastoimiseksi yhdistämiseksi sekä muuhun opittavaan että aikaisempaan tietoon Tavoitteena tiedon oppiminen ja käytettävyys a) Selitysten ja määritelmien (omin sanoin) kirjoittaminen b) Mielikuvien käyttö (staattiset ja dynaamiset) c) Kysymysten tekeminen (perusvastaukset)

37 Oppimisstrategiat ja arviointi Tiedon muokkausstrategiat / vaativat tavoitteet (HOTS) Toimivat parhaiten näissä tavoitteissa - Omin sanoin vapaasti kertominen / kirjoittaminen - Oppimateriaalin tuottaminen - Opitun toisille opettaminen - Luetun perusteella näkökulman muodostaminen / käytännön ehdotusten tekeminen - Kysymysten tekeminen (tiedon muokkaamista ja yhdistelyä vaativat) Jos oppilaat saadaan käyttämään ao. strategioita, he joutuvat aktiivisesti käyttämään annettuja materiaaleja (lisää tarkkaavaisuutta, keskittymistä ja...mielenkiintoa)

38 Oppimisstrategiat ja arviointi Organisointistrategiat / perustavoitteet (LOTS) Aktiivista työskentelyä tiedon luokittelemiseksi ja organisoimiseksi suhteessa opittavaan. Tavoitteena opittavan tiedon ryhmittely sen käytettävyyden helpottamiseksi a) Käsiteluokat ja -kartat b) Oppitavan kuvaaminen hierarkiana c) Aikajanana d) Luotujen muistisääntöjen soveltaminen

39 Oppimisstrategiat ja arviointi Organisointistrategiat / vaativat tavoitteet (HOTS) Omaksutun tiedon aktiivinen muokkaaminen ja organisointi suhteessa muuhun opittavaan että aikaisempaan tietoon Avainkäsitteiden suhteiden määrittely Uusien yhteyksien rakentaminen Opittavan kuvaaminen suhteessa aikaisempaan Vuo- ja prosessikaaviot (visuaaliset organisoinnit) suhteessa omaan oppimiseen

40 Yhteenvetoa - Tavoitteiden ja tehtävien luokittelu varmistaa, että erilaisia tiedon tasoja ja kognitiviisia prosesseja otetaan huomioon mahdollistaa eriyttämisen - Näin myös arviointi on samassa linjassa - Oppilaat/lapset ymmärtävät eri tehtävien erot ja niissä vaadittavan ajattelun Strategisen oppimisen tukeminen

41 Kiitos

42 Vahvuuksien arviointi Department of Teacher Education / Special Education

43 Minäkäsityksen normatiivisesta kehityksestä (Harter) Minäkäsityksen kehitys on yhteydessä kognitiiviseen kehitykseen. Voidaan erottaa erillisiä kausia, jolloin minäkäsitys kehittyy samanaikaisesti, voidaan puhua normatiivisista muutoksista Kognitiivinen rakenne Kuitenkin, selviä eroja voi olla tiettyjen osaamisalojen, yksilöiden ja sosiaalisten yhteyksien osalta. Sosiaalinen rakenne Kuinka vanhemmat/huoltajat, ystävät, ohjaajat, opettajat vaikuttavat vaihtelevasti minäkäsityksen yleisyyteen ja yksityisyyteen ja näiden määritelmien tarkkuuteen ".vaikka ideaalisesti voidaan ajatella, että lapsi löytää vähitellen itse itsensä (määrittää itsensä) on hän toisaalta saamansa palautteen ja tuen armoilla" 43

44 Yleinenminäkäsitys Akateeminen Ei-akateeminen Kielelinen Matemaattinen Sosialinen Ulkonäölinen Fysinen Käytökselinen Äidinkieli Kielet Historia Ystävät Huoltajat Urheilulinen Terveys 44

45 Vahvuus on minäkäsityksen yksi muita vahvempi osa-alue - Se voidaan poimia myös työskentelytavasta, taidosta, tavasta ilmaista itseään, jne. Ks. eenvahvuudet-jaoteltuina/ 45

46 Behavioral and Emotional Rating Scale (BERS) Käyttäytymisen ja tunteiden hallinnan arviointiasteikko (KTA) perustuu lapsen/nuoren vahvuuksien arviointiin, jotka luovat tunteen henkilökohtaisesta osaamisesta, edistävät tyydyttäviä suhteita perheenjäseniin ja muihin ihmisiin, vahvistavat kykyä kestää stressiä ja selviytymistä epäonnistumisista ja edistävät lapsen persoonallisuuden sekä sosiaalista ja akateemista kehitystä 46

47 Kaikilla lapsilla on vahvuuksia. Lasta motivoi toisten ihmisten suhtautuminen. Jos lapsi epäonnistuu, se ei tarkoita vielä vajavaisuutta lapsessa, vaan kyse voi olla oppimismahdollisuuksien puutteesta. Koulun ja kasvatuksen pitää perustua lapsen vahvuuksiin ja osaamiseen. Vahvuuksiin perustuva näköala luo uskoa siihen, että niiden tunnistaminen ja edelleen kehittäminen auttaa lasta itseään näkemään ne omana vahvuutenaan ja resurssinaan. 47

48 Kuusi vahvuusaluetta Vahvuusalue 1 Vahvuus perheenjäsenenä (Family Involvement, FI) osallistuminen perheen asioihin ja hänen suhteitaan muihin perheenjäseniin Opettajan näkökulmasta tästä on yleensä ehkä vähiten hänellä tietoa, joskin hänelle voi olla muodostunut käsitys lapsen puheiden ja kommenttien perusteella kotitilanteesta väitteitä 10 48

49 Vahvuusalue 2 Tunne-elämän hallinta (Affective Strength, AS) lapsen taito hyväksyä toisten ihmisten osoittamia kiintymyksen ja välittämisen tunteita sekä kykyä osoittaa niitä myös itse toisia kohtaan 7 väitettä 49

50 50 1,50 2,00 2,50 3,00 TUNNEvanhem m at 1,00 2,00 3,00 TUNNEoppilas Hajontakuvio: Tunteiden hallinta (r=.18*)

51 Etuja Osoitetaan lapselle, vanhemmille, muille perheenjäsenille ja ammattilaisille, missä asioissa lapsi on hyvä ja mitkä sujuvat hyvin häneltä. Osoitetaan ammattilaisille, mihin lapsen kehitys ja kasvu voivat perustua positiiviset odotukset. Positiivinen vanhempi ammattilainen suhde, jota luonnehtii keskinäinen luottamus, avoimuus, tuki, ja yhteiset tavoitteet. 51

52 Kiitos!