ULKOSUOMALAISPARLAMENTTI. Pöytäkirja - Yhteenveto. Ulkosuomalaisparlamentin puhemiehistön kevätkokous Helsingissä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ULKOSUOMALAISPARLAMENTTI. Pöytäkirja - Yhteenveto. Ulkosuomalaisparlamentin puhemiehistön kevätkokous Helsingissä 15. 16.4.2013"

Transkriptio

1 Ulkosuomalaisparlamentin puhemiehistön kevätkokous Helsingissä Pöytäkirja - Yhteenveto Paikka: Suomi-Seura, Mariankatu 8 Aika: maanantai tiistai Kokouksen avaus Puheenjohtaja Ville Itälä avasi kokouksen kello Läsnäolijoiden toteaminen ja asialistan hyväksyminen Läsnäolijat todettiin ja asialista hyväksyttiin Läsnä: Puheenjohtaja, puhemies Ville Itälä Alueiden puhemiehet (varapuhemiehet): Wladimir Kokko (Itä-Eurooppa), Seija Sjöstedt (Pohjois-Eurooppa), Kati Hognes (Keski-Eurooppa), Raimo Luokomaa (Etelä-Eurooppa, Lähi-itä ja Afrikka), Marita Cauthén (USA ja Latinalainen Amerikka), Risto Söder (Australia ja Aasia), Veli Niinimaa (Kanada), Barbro Allardt Ljunggren (suomenruotsalaiset maailmalla) Suomi-Seura ry: toiminnanjohtaja Paula Selenius, päätoimittaja Leena Isbom ja parlamenttisihteeri Tina Nordqvist (siht.) 3. Tulevien tapaamisten taustat a. Suomi-koulut, ulkosuomalaisten lasten ja nuorten äidinkielen ja kulttuurin tukeminen, Suomi- Seuran (ulkosuomalaisparlamentin) rahoitus, YKI-kokeiden järjestäminen ulkomailla. Paula Selenius kertoi Suomi-koulujen tämänhetkisestä valtionavustustilanteesta. Vaikka eduskunta taas lisäsi Suomi-koulujen tämän vuoden määrärahoihin, opetusministeriö ei ole lisännyt rahoja momentille. Korotus ei siis edelleenkään ole pysyvä vaan tämän vuoden lopulla pitää taas eduskunnan budjettilisärahoitusneuvottelujen kautta varmistaa, että lisäys todella tulee momentille vuodelle Tavoitteena pitää edelleen olla, että ministeriö noudattaisi eduskunnan tahtoa ja että korotus olisi pysyvä. Opetushallitus on ilmoittanut, että Suomi-koulut ovat heidän asialistallaan korkealla. Suuri ongelma on, että opettajien palkkioita ei ole nostettu vaikka lisärahaa on eduskunnan kautta saatukin. Tämä johtuu siitä, että ei ole haluttu tehdä väliaikaista korotusta, jota pitäisi laskea, jos lisärahoitusta jonakin vuonna ei tulisikaan.

2 Keskusteltiin myös tarpeesta turvata ja nostaa Suomi-Seuran valtionavustusta, jota myös myönnetään opetus- ja kulttuuriministeriön varoista. Valtionavustus on pysynyt kauan samana. Tämä tarkoittaa, että avustus on todellisuudessa inflaation myötä laskenut. Kielikokeiden järjestämisestä ulkomailla on tullut pyyntöjä nimenomaan Suomi-kouluilta. Niitä on jonakin kertoina järjestetty mutta niiden järjestyslupia ei Opetushallituksen toimesta uusittu. Nyt halutaan jälleen mahdollisuuksia järjestää Yki-kielikokeita ulkomailla. b. TV Finlandin lopettaminen, YLE-vero, ulkosuomalaisten palvelut Ville Itälä muistutti, että suomalaista televisiota katsotaan jo nyt ulkomailla mm. TV Kaistan kautta. YLE Areena näkyy mutta riittämättömästi, joka aiheuttaa sen, että halutut palvelut otetaan muualta, jopa vilpillisesti. Tällä hetkellä käydään oikeusprosessia TV Kaistaa ja sen palvelua vastaan. Prosessi vienee vuosia. Selenius painotti, että kun TV Finland lopetetaan, myös radion kuuntelu satelliitin kautta sekä teksti-tv häviää YLE:n ulkomaan palveluista. Raimo Luokomaa kertoi, että teksti-tv on tärkeä palvelu hänen alueensa suomalaisille. Hän lisäsi, että YLE Areenan ohjelmatarjonta on vielä erittäin rajoitettu. Itälä muistutti, että uuden YLE-veron mukaan, ulkosuomalaiset kustantavat YLE:n toimintaa jos heiltä löytyy verotettavaa tuloa Suomesta. Tina Nordqvist selosti YLE-veron järjestelmää: Yle-vero on 0,68 % henkilön ansio- ja pääomatulojen määrästä, kuitenkin enintään 140 euroa vuodessa. Henkilöasiakkaat eivät maksa Yle-veroa, jos veron määrä on vähemmän kuin 50 euroa. Vero on henkilökohtainen. Myös yhteisöiltä peritään Yle-veroa. Yhteisöjen yleisradioveron määrä perustuu verotettavaan tuloon siten, että veron määrä olisi 140 euroa, jos verotettava tulo ylittää euroa. Rajan ylittävältä osalta veroa peritään 0,35 % niin, että veron määrä on enintään euroa vuodessa. c. Piispa Tapio Luoma, Rovasti Ilkka Mäkelä Risto Söder huomautti, että ongelmia tulee kirkon ulkosuomalaistoiminnassa vastaan kun kirkon verotulot laskevat. Hän toivoi näkemyksiä piispalta siitä, mitä kirkon vähenevät tulot merkitsevät ulkosuomalaistoiminnalle. Luokomaa kertoi Portugalin tilanteesta: Portugal kuuluu hallinnollisesti Espanjan alueeseen mutta suomalaisella papilla ei ole vihkimisoikeutta Portugalissa. Wladimir Kokko kertoi Inkerin kirkon ja suomalaisen kirkon välisestä yhteistyöstä ja toivoi, että Suomen kirkko näkisi myös työtä keinona tukea suomalaisuutta alueella ja käyttämään Suomen kieltä työssään Inkerinmaalla. d. Hallituksen ulkosuomalaispoliittinen ohjelma ( ), ajankohtaiset ulkosuomalaisasiat: Selenius selosti hallituksen uuden ulkosuomalaispoliittisen ohjelman vaiheita. Ohjelman pitäisi kaikkien tietojen mukaan olla ongelmaton ja jo hyväksytty mutta jostain syystä sitä ei vielä ole saatu vahvistettua. Tammikuussa on saatu tieto, että jotain stilistisiä korjauksia vielä tehdään mutta huhtikuuhun mennessä ei asiasta ole kuulunut mitään. Itälä muistutti, että sisäasiainministeriön varoista on tuettu Suomen Silta-lehteä. Tuki on ollut ministeriön palkkamomentilla, joka on aiheuttanut paineita vähentää tukea. Tuki on siten vähitellen laskenut :sta :oon. Vuodesta 2013 sisäasiainministeriö ei enää tue Suomen Siltaa eikä tiedotusta. Veli Niinimaa kysyi ohjelman merkitystä. Onko se vain keräys kauniita lauseita vai velvoittaako ohjelma ketään mihinkään jos kukaan ei seuraa ohjelman toteutumista, sillä ei ole budjettia eikä siinä anneta selviä päämääriä? Selenius myönsi, että ohjelma ei ole mikään velvoittava toimintaohjelma mutta sillä on kuitenkin tärkeä merkitys siinä, että se on poliittinen todiste hallituksen tahdosta ja tunnustuksesta. Periaatteellisella tasolla sillä on iso merkitys ja myös ulkosuomalaisparlamentille väline keskustella

3 hallituksen eri ministeriöiden ja ministereiden kanssa. Nordqvist muistutti, että koska ulkosuomalaisasiat eivät ole yhden ainoan ministeriön tai ministerin toimivallan alla, ulkosuomalaispoliittinen ohjelma toimii yhteenvetona ulkosuomalaisten asioista hallitustasolla. e. Kirjeäänestys Vasemmistoliitto oli aiemmin ilmoittanut suhtautuneensa varovaisesti juuri vaalisalaisuuden vaarantamiseen kirjeäänestysprojektissa. Suomi-seuran johtokunnan jäsen Outi Ojala on käynyt keskusteluja oman puolueensa henkilöiden kanssa. Puhemiehistö totesi, että erityisesti Suomessa vaalisalaisuuteen vetoaminen tuntuu olevan omaleimaista. Nordqvist kertoi kirjeestä, jota sihteeristö lähetti oikeusministeriöön Vasemmistoliiton kommenttien johdosta. Siinä pyydettiin oikeusministeriötä antamaan Vasemmistoliiton pyytämään selvityspyyntöön vastaus. Oikeusministeriöstä ei ole tullut tähän pyyntöön vastausta ulkosuomalaisparlamentille. 4. Alueraporttien esittely Alueraportit löytyvät USP:n alueiden omilta sivuilta. Keskustelua syntyi Keski-Euroopan alueen senioriverkostotyöstä. Niinimaa tiedusteli SuSeMa-verkostosta ja sen mahdollisista yhteyksistä Kanadaan. Selenius kertoi, että SuSeMa-verkosto on lähinnä yhteistyöryhmä ulkomailla asuvien vanhenevien suomalaisten parissa työtä tekevien kesken, eli Merimieskirkon, Suomen evankelis-luterilaisen kirkon, Siirtolaisuusinstituutin ja Suomi-Seuran välillä. Suomi-Seuran Helena Balash tuottaa verkostolle tietopaketteja, jotka ovat luettavissa Suomi-Seuran nettisivuilla. Keskusteltiin Kanadan tilanteesta ja Nordqvist tiedusteli, onko Kanadassa olevilla lepokodeilla mitään tiedotuksellista tms. vastuuta muualla Kanadassa asuvien suomalaisvanhusten suhteen. Päätettiin, että tutkitaan tätä aihetta ja SuSeMan mahdollisuuksia myös Kanadan alueella. Raimo Luokomaa kertoi alueelleen lähettämänsä tiedotuskirjeen kyselyn annista. Yleinen ongelma alueen järjestöillä näyttäisi olevan puute toiminnan vetäjistä. Järjestäytymisasteissakin on suuria eroja. Palautteessa mainittiin kirjeäänestyksen puute, Suomi-koulujen tilanne ja YLE-vero asioina, johon toivottiin parannuksia. Luokomaa ilmoitti, että hänellä on aikomus matkustaa Espanjaan syksyllä kun alueen toiminta taas alkaa ja tutustua paikallisten yhdistysten toimintaan. Vuonna 2014 hänellä on aikomus lähteä Italiaan. Wladimir Kokko totesi, että Yki-kielikokeiden järjestäminen Venäjällä kiinnostaa. Paluumuutto Suomeen inkeriläisalueilta jatkuu normaalina maahanmuuttona, johon kuuluu kielitestit (IVAK). Migri järjestää kielitestejä Petroskoissa ja Pietarissa. Osallistujalla on yksi mahdollisuus läpäistä kielitestiä. Testi vastaa Yki-kielikokeen tasoa 2. Ellei osallistuja läpäise tätä testiä, hänen pitää osoittaa kielitaitonsa suorittamalla YKI-2 kielitestiä. Seija Sjöstedt kertoi, että viimeisin ruotsinsuomalaisten arvioitu luku Ruotsissa on Lukuun sisältyy jopa neljännen polven ruotsinsuomalaiset. Hallintoalueeseen kuuluu nyt 48 kuntaa ja ensi vuonna neljä uutta kuntaa on ilmoittanut liittyvänsä mukaan. Suuri ongelma Ruotsissa on kielitaitoisen henkilökunnan löytäminen niihin tehtäviin, jota vähemmistökielilaki vaatii. Monet hallintoaluekunnat väittävät, ettei löydy kysyntää suomenkieliseen

4 esiopetukseen. Todellinen tilanne on kuitenkin se, että suomenkieliseen opetukseen on pitkät jonot. Valitettavasti koulut eivät kuulu Euroopan neuvoston vähemmistösopimuksen alueeseen (joka on perusta vähemmistökielilaille). Koululaki on erikseen ja sen mukaan äidinkieliopetuksen järjestämiseen vaaditaan, että lapsi hallitsee kielen perustietoja. Tämä aiheuttaa tulkinnanvaraa siitä, mitä nämä taidot ovat, jonka perusteella kunta olisi velvollinen järjestämään kotikielenopetusta. Hallintoaluekunnat ovat ryhtyneet tekemään periaateohjelmaa siitä, miten ruotsinsuomalaisia kunnassa tulisi palvella omalla äidinkielellään ja mihin vähemmistökielisopimus hallintoaluekuntia velvoittaa. RSKL:än seuraavan liittokokouksen yhteyteen on tarkoitus järjestää myös Pohjois-Euroopan alueen aluekokous. Norjalaisiin yhdistyksiin on myös oltu yhteydessä ja heidät on kutsuttu Tukholmaan. Samalla yritetään luoda paremmat yhteydet muihin pohjoismaisiin yhdistyksiin. Veli Niinimaa totesi, että Kanadan alueen suurin haaste on yhteydenpito. Jonkinlaista sekavuutta aiheuttaa myös alueen kokousten roolit ja tarkoitukset. Aluekokous on erilainen tapahtuma kuin alueen yleiskokous. Yleiskokous pidetään joka vuosi Kanadassa ja sinne mennään keskustelemaan Kanadan asioista. Tähän asti yleiskokous on pidetty Kanadan suurjuhlien yhteydessä mutta jos suurjuhlat loppuvat kokousten järjestäminen vaikeutuu. Pelättävissä on, ettei niihin tule tarpeeksi osallistujia. Yksi vaihtoehto on silloin järjestää alue- tai yleiskokouksia netissä. Marita Cauthén totesi, että yhteydenpito on myös USA:n ja Latinalaisen Amerikan alueella haastavaa. Lisäksi suomalaisseuroissa on meneillään suuri rakennemuutos, joka aiheuttaa ongelmia yhteydenpidossa. Luokomaa totesi, että hänen parhaiten tuntemallaan alueellaan Portugalissa ei ole Suomi-kouluja ja paikallinen suomalaisväestö on ikääntyneempää väkeä. Hän kertoi myös suunnitelmista perustaa vanhusten palvelutalo Espanjan Aurinkorannikolle. Barbro Allardt Ljunggren pahoitteli alueraporttinsa puuttumista ja lupasi toimittaa sihteeristölle kopion lähiaikoina. Suullisessa alueraportissaan hän totesi, että alueella ei ole pitkään aikaan järjestetty aluekokouksia vaan aluekokoukset on aina vain pidetty Helsingissä täysistuntoa edeltävinä päivinä. Hän toivoo, että tähän saataisiin muutos ja että syksyllä voitaisiin järjestää alueen kokous samaan aikaan kun Ruotsissa toimivat suomenruotsalaiset järjestöt tapaavat marraskuussa, esityksen mukaan Toivottavasti muutkin järjestöt kuin Ruotsissa toimivat voisivat lähettää edustajansa paikalle. Hän jatkoi kertomalla Ruotsin suomenruotsalaisten järjestöjen keskusjärjestön (Finlandssvenska riksförbundet i Sverige FRIS) vuosikokouksesta, joka pidettiin edellisenä viikonloppuna. Yksi kokouksen tulos oli julkilausuma, jossa vaaditaan vähemmistöasemaa myös Ruotsissa asuville suomenruotsalaisille. Hän painotti myös, että tiedotus Suomesta ruotsin kielellä on erittäin tärkeää, jotta ruotsinkieliset pysyisivät ajan tasalla Suomen tapahtumista. Keskusteltiin myös mahdollisuudesta kääntää Sutinat sekä englanniksi että ruotsiksi, vaikka vain otsikkojen osalta. Suomi-Seurassa käännöstyö on resurssikysymys ei ole yksinkertaisesti aikaa ja työvoimaa tämän työn tekemiseen. Niinimaa totesi, että hän on kääntänyt tärkeimmät pääpiirteet Sutinoista englanniksi ja lähettänyt ne eteenpäin alueensa kontaktihenkilöille. Allardt Ljunggren totesi vielä, että ruotsinsuomalaiset maailmalla toimivat sekä suomenkielisissä että skandinaavisissa järjestöissä. Yksi mahdollisuus olisi luoda näistä henkilöistä jonkinlaista verkostoa tai sähköpostilistaa. 5. Sihteeristön tilannekatsaus ja ajankohtaiset asiat

5 Keskusteltiin yleisesti yhteydenpidosta alueella toimiviin järjestöihin ja todettiin, että sähköisistä ja moderneista välineistä huolimatta se on suuri haaste. Todettiin, että yksi tapa pitää yhteyttä on lähettää suoraan uutiskirjemaista raporttia tai ainakin yhteenveto puhemiesten kokouksista alueen yhteyshenkilöille ja/tai järjestöille. Samaan uutiskirjeeseen voi myös lisätä tietoa muista alueen tapahtumista. Sovittiin, että sihteeristö lähettää yhteenvedon kokouksesta kaikille puhemiehille sähköpostitse kokouksen jälkeen. Myös pöytäkirjan yhteenveto lähetetään puhemiehille sähköpostitse suoraan sen lisäksi, että se laitetaan nettisivuille. Itälä kehotti myös puhemiehistöä ja sihteeristöä käyttämään sosiaalisia medioita enemmän ja aktiivisemmin. Itälä ehdotti, että seuraavan kokouksen aikana järjestettäisiin lyhyitä tapaamisia puolueiden ja eduskuntaryhmien puheenjohtajien kanssa, jossa ulkosuomalaisten asioista voitaisiin keskustella. Niinimaa otti esille ulkosuomalaisparlamentin käsikirjan merkityksen ja roolin. Hän myös painotti, että sihteeristö Helsingissä on ulkosuomalaisparlamentin ainoa pysyvä rakenne. Hän kehottikin toimittamaan kaikkia tärkeitä papereita ja tietoa sihteeristölle. Itälä suositteli alueiden omien sääntöjen ja tapojen kirjaamista ja liittämistä käsikirjaan. Kokko ehdotti, että puhemiehistön pitäisi pohtia, mitä mekanismeja voitaisiin ottaa käyttöön kuolleiden tai haamujärjestöjen poistamiseksi. Hän ehdotti, että alueen puhemies voisi ehdottaa puhemiehistölle jonkun järjestön poistamista listoilta sen jälkeen kun on yritetty selvittää mitä järjestölle kuuluu ja onko sillä mitään toimintaa. Esitys sai kannatusta puhemiehistöltä. Luokomaa peräänkuulutti myös selvempää tietoa järjestöjen koosta ja jäsenmäärästä. Keskusteltiin seuraavasta täysistunnosta. Ajankohdaksi ehdotettiin toukokuun loppua ja viikonloppua, perjantai lauantai. Nordqvist totesi, että viime istunnon kokemuksen perusteella, pienempi osallistujamäärä ei ole mikään ongelma mutta aloitteiden laatuun ja aiheisiin kannattaisi kiinnittää enemmän huomiota. Puhemiehistö totesikin, että puhemiehistöllä voisi olla aktiivisempi rooli aloitteiden seulonnassa ja muotoilussa. On mahdollista, että työn muuttamiseksi tarvitaan sääntömuutos. Sihteeristö tekee seuraavaan puhemiehistön kokoukseen ehdotuksen siitä, miten aloitteiden käsittelyä pitäisi muuttaa ja mikä puhemiehistön rooli olisi tässä. Itälä ehdotti myös seuraavalle kokoukselle yhteistä työtapaamista johtokunnan kanssa. Kaava voisi olla niin, että ensin keskusteltaisiin yhdessä ja sen jälkeen seurusteltaisiin vapaamuotoisemmin. Seuraavasta kokouksesta sovittiin, että palataan tarkkaan päivämäärään kun uusi puhemies on vastaanottanut tehtävänsä Suomi-Seuran vuosikokouksen jälkeen Lopuksi puhemiehistö kiitti Ville Itälää hyvästä ja työstä ulkosuomalaisparlamentin puhemiehenä ja miellyttävästä yhteistyöstä puhemiehistön kokouksissa ja istunnoissa. Helsinki

6 Tina Nordqvist parlamenttisihteeri

7 Ulkosuomalaisparlamentin kevätkokouksen vierailujen keskustelumuistiot 1. Tapaaminen opetus- ja kulttuuriministeriön edustajien kanssa Maanantai klo Läsnä: ylijohtaja Riitta Kaivosoja, johtaja Jari Rajanen, Annika Söderlund, kulttuuriasiainneuvos Annika Söderlund, ulkosuomalaisparlamentin puhemiehistö, toiminnanjohtaja Paula Selenius, tiedotuspäällikkö Leena Isbom, parlamenttisihteeri Tina Nordqvist Puhemies Itälä selosti puhemiehistön tämänkertaiset aiheet: Suomi-koulujen rahoitus ja tulevaisuus, Suomi-Seuran oma valtionavustus ja Yki-kielikokeiden järjestely Suomen ulkopuolella. Johtaja Rajanen totesi, että Suomi-kouluille eduskunnan kautta tulleet lisäykset ovat heidän näkemyksensä mukaan kertaluontoisia eikä niitä tässä taloudellisessa tilanteessa tulla automaattisesti lisäämään ministeriön budjettiesitykseen. Ministeriön kannalta rahoitustilanne on sama kuin edellisenä vuonnakin. Hän myönsi Suomi-koulujen tuen olevan tärkeä kohde mutta totesi, että rahoituspaine on nyt kova. Ministeriön kannalta he näkevät hyvänä asiana että voivat tukea Suomi-kouluja samalla summalla eikä ole ollut pakko leikata. Söder totesi, että Suomi-koulujen kohdalla nyt eletään Australiassa jonkinlaista buumia. Kouluja syntyy ja oppilaita tulee kovaa vauhtia ja toiminta on vilkasta. Hän muistutti myös, että valtionapu on vain osa Suomi-koulujen rahoituksesta. Suurin osa tehdään vapaaehtoistyönä tai kerätään maksuja ja varoja muulla tavoin. Kun toiminta kasvaa, kasvaa myös vapaaehtoistyöntekijöiden taakka. Hän painotti, että varmuus rahojen saannista olisi hyvin tärkeää erityisesti vapaaehtoista työtä tämän asian parissa tekeville jotta jatkuvuus olisi turvattu. Itälä korosti, että eduskunnan tekemä lisäys Suomi-koulujen rahoitukseen oli tarkoitettu korotukseksi. Hän painotti lisäksi, että koska avustus oli sitä ennen pysynyt samana niin pitkään, se on pikemminkin laskenut inflaation seurauksena. Hän myönsi, että taloudellisen tilanteen takia leikkaukset ovat välttämättömiä mutta hän toivoi, että kustannuksia karsittaisiin kohtuudella ja tasavertaisesti. Rajanen huomautti, että ministeriö on sidottu annettuun kehyspäätökseen ja että vaikka ministeriöllä löytyy ymmärrystä toiminnan tärkeydelle, säästöpaineet ovat koko ajan päällä. Selenius muistutti, että momentilla on muitakin kohteita, jotka ovat saaneet korotuksia viime vuosina. Hän toivoi tasapuolisuutta korotusten ja leikkausten kohdalla kaikkien momentilla olevien kesken. Ylijohtaja Riitta Kaivosoja selosti omaa hallintoalansa kehitystä ja rahoituspuolta. Hän totesi, että kulttuuripuolella on viime vuosina lisätty ulkomaille menevää rahoitusta mm. kulttuurivientiä edistämällä. Nyt leikkauksia on tulossa tähänkin. Ystävyysseurojen ja kulttuuri-instituuttien rahoitus hoidetaan ensi vuonna Veikkausvoittorahoista. Suuria leikkauksia on myös tulossa ministeriön budjettiin ja kaikilta edunsaajilta leikataan enemmän tai vähemmän. Hän tähdensi kuitenkin, että koska ministeriön varoista maksetaan valtionavustuksia järjestöjen palkkoihin ja toimintakuluihin, leikkaukset eivät tällä kentällä tule olemaan niin isoja kuin budjettikehykset antaisivat ymmärtää. Hän myös kertoi, että suunnitelmissa on purkaa Veikkauksen rahastoja ja käyttää niitä. Itälän kysymykseen Suomi-Seuran valtionavustuksesta Kaivosoja vastasi, että juuri tälle momentille ei ole tulossa yhtä rajuja leikkauksia. Hänen arvionsa oli, että momentilta joudutaan leikkaamaan alle Selenius huomautti, että vuodesta 1996 lähtien Suomi-Seuran valtionavustus on ollut suurin piirtein sama ( Mmk) joten inflaation myötä se on todellisuudessa vähentynyt. Hän muistutti, että Suomi-Seura hoitaa nykyään viranomaistehtäviä ja että se rahoittaa ulkosuomalaisparlamentin kokonaan omasta budjetistaan. Itälä kertoi, että tiedotusrahaa, jota on perinteisesti saatu sisäasiainministeriön varoista, lakkautetaan ensi vuonna. Rajanen totesi, että leikkauksia ei olisi tulossa avustuksiin vaan ensi vuoden budjetin valmistu tapahtuu samalla tavalla kuin tämänkin vuoden valmistelu. Hän vahvisti myös, että se tarkoittaa, että Suomi-koulujen momentilta on taas karsittu eduskunnan viime vuonna lisätty Kati Hognes muistutti, että Suomi-koulut ovat tärkeitä myös siinä mielessä, että ne sitouttavat nuoria ja kouluttautuneita ulkosuomalaisia Suomen kieliin ja kulttuuriin. Suomi-koulujen oppilaista tulee kansainvälisiä osaajia,

8 joilla on Suomeen hyvät yhteydet ja toimivat resursseina Suomelle. Nordqvist huomautti, että Suomi-koulut toimivat käyntikortteina maailmalla suomalaisessa koulutusbrändityössä. Selenius kysyi vielä Yki-kielikokeiden järjestämisestä ulkomailla. Kielikokeita on joskus aikoinaan järjestetty mutta käytäntö lopetettiin, ilmeisesti koska kotimaassa oli tapahtunut väärinkäytöksiä eikä ollut selvää miten mahdollisten ulkomailla tapahtuvien väärinkäytösten kanssa meneteltäisiin. Kokko kertoi Venäjän ja paluumuuttajien kielikokeiden käytännöstä. Hän arveli, että Yki-kielenkokeisiin olisi kysyntää myös Venäjällä. Nordqvist kertoi, että Opetushallituksesta on kerrottu, että vaikka laki ei sinänsä sano mitään kielikokeiden järjestämisestä ulkomailla, tarvitaan kuitenkin lakimuutos/lisäys, jotta niitä voitaisiin tulevaisuudessa järjestää. 2. Tapaaminen Yleisradiossa Maanantai , klo 15.30, Yleisradio. Läsnä: toimitusjohtaja Lauri Kivinen, julkaisujohtaja Ismo Silvo, Viestintäjohtaja Reija Hyvärinen ulkosuomalaisparlamentin puhemiehistö, toiminnanjohtaja Paula Selenius, tiedotuspäällikkö Leena Isbom, parlamenttisihteeri Tina Nordqvist Ville Itälä luetteli ulkosuomalaisten huolia Yleisradion palvelujen suhteen. Kun mediamaksua (Yle-veroa) ruvetaan perimään kaikilta Suomeen veroa maksavilta, TV Finland lopetetaan. Samalla tekniikka ja muut vaihtoehdot Ylen palveluille ovat antaneet mahdollisuuksia, joista Yle ei hyödy. Ulkosuomalaiset kun olisivat valmiita myös maksamaan Ylen palveluista. Lauri Kivinen myönsi, että teknologian nopea kehitys on tuonut mukanaan ongelmia. Uudet mahdollisuudet ja toimijat pakotetaan vanhentuneen järjestelmän muottiin. Hän selosti vielä Yle-veron mallia. Tästä uudesta mallista syntyy Ylelle selvä velvoite tuottaa veronmaksajille palveluja. Ylellä on myös toinen, public service, tehtävä, joka ei ole sidoksissa vain maksajiin. Ylen intressissä on kehittää palvelujaan ja tarjontaansa niin, että ne ovat mahdollisimman monen ulottuvilla, mahdollisimman vapaasti ja ilman rajoja. Samalla kaikkia palveluja ei saa täydellisesti levitettyä kaikkialle. Yle-veron positiivisina puolina ovat ennakoitavuus, eli Yle tietää miten paljon tuloja heillä on, ja tasavertaisuus: vapaamatkustajia ei enää ole samassa määrin kuin ennen. Vanhan tv-lupamaksun aikana Ylen palveluja käyttivät melkein kaikki suomalaiset mutta ¼ osa ei maksanut tv-lupamaksua. Kivinen jatkoi, että Ylen hallintoneuvostossa on pariin otteeseen kiinnitetty huomiota niihin Ylen asiakkaisiin, jotka eivät asu Suomessa. Samalla on käyty keskustelua siitä, miten nämä ryhmät otetaan huomioon. Ismo Silvo kertoi Ylen tehtävästä ja ohjelmien levityksestä erityisesti ulkomaille. Ulkomaille ulottuvia palveluja on Ylellä pääosin 4: yle.fi verkkosivut, Yle Areena, Ruotsiin suunnattu maanpäällinen TV Finland kooste ja TV Finland satelliitin kautta jaettu kanava (joka loppuu kesäkuussa 2013). Näiden kanavien ohjelmatarjonnasta on ulkomaille rajattu pois tietyt suomalaiset ohjelmat. Ohjelmat, jotka sisältävät kansainvälisiä osioita, johon on ostettu esitysoikeuksia vain Suomeen, ja ohjelmat, jotka sisältävät musiikkia ja joille ei ole ostettu ulkomaille ulottavia esitysoikeuksia, eivät näy ulkomailla. Ulkomaisia ohjelmia ei tulevaisuudessakaan tulla näyttämään Suomen ulkopuolella, sillä niiden esittäminen ei kuulu Ylen julkiseen tehtävään. Tilastojen mukaan Yle Areenaa katsotaan ulkomaiselta päätteeltä per viikko. Tavoite on nostaa tätä määrää. Yle haluaa laajentaa tarjontaa niin, että tulevaisuudessa kaikki kotimainen tv-tuotanto olisi näkyvissä Yle Areenassa ulkomaillakin. Tämä tavoite on esitetty hallintoneuvostolle ja he ovat sen hyväksyneet. Tavoitteeseen halutaan päästä niin nopeasti kuin mahdollista. Poikkeuksena ovat maan mukaan rajoitetut urheilulähetykset, jotka ovat esitysoikeuksiltaan liian kalliit esittää ulkomaille. Kansainvälisten urheilutapahtumien välittäminen ulkomaille ei myöskään kuulu Ylen julkiseen tehtävään. Itälä kysyi kansainvälisiin esitysoikeuksiin viitaten, että miten ulkomainen musiikki kuuluu Suomen ulkopuolella. Kivinen kertoi, että Teoston ja Gramexin kanssa on sovittu esitysoikeuksista. TV-ohjelmien puolella sopimusta asiasta ei ole toistaiseksi löytynyt. Hän kertoi myös, että vaikka eurooppalaisella tasolla on odotettavissa jonkinlaista säännöstä asiasta, Yle ei odota näitä päätöksiä vaan lähtee toteuttamaan suomalaisen ohjelmatarjonnan laajentamista heti. Ohjelmien lähettämisessä Internetin kautta on olemassa kaksi tapaa: jälkilähetys ja streamaus. Jälkilähetyksen kohdalla ohjelmat tallennetaan eräänlaiseen arkistoon (niin kuin Yle Areena) ja ohjelmia voi katsoa kun itse haluaa

9 tietyn ajan sisällä (esim. 1 kk tai 1 viikko) Internetissä. Streamaus on suora lähetys Internetin kautta. Ohjelma siis lähetetään niin kuin televisiossa tiettyyn ajankohtaan ja sitä ei voi jälkeenpäin katsoa. Suoran lähetyksen lähettämisestä Internetissä on monella tapaa helpompi sopia erityisesti esitysoikeuksien kannalta. Tämän takia Yle näkee, että Internet-televisionlähetykset ovat tulevaisuudessa streamuksia. Yle onkin aloittamassa suoria lähetyksiä Internetin kautta Suomessa piakkoin. Myös ulkomaille on tulossa enemmän suoria lähetyksiä, mutta rajoitetummin juuri esitysoikeuskiistojen takia. Barbro Allardt Ljunggren huomautti, että tekniset innovaatiot ovat hyviä mutta täytyy myös muistaa, että vanhemmat ihmiset eivät pysy mukana kehityksessä ja he ovatkin television suurkuluttajia. Hän peräsi ylimenokautta, jonka aikana molempia palvelumuotoja voisi ylläpitää ja totutella vanhempia ihmisiä uuteen tapaan katsella televisio-ohjelmia, Kivinen kertoi, että on sovittu valtiotasolla, että vuoteen 2014 kaikki jatkuu entisellään Ruotsin jakelun kanssa. Kivinen kommentoi vielä TV-Kaistan ja muiden vastaavien tallennepalvelujen laillisuutta Ylen näkökulmasta. Koska TV-Kaistan kaltaiset palvelut esittävät Ylen ostamia ohjelmia esitysoikeuksien ohi, heillä on velvollisuus puuttua palveluun. Itälä kysyi Ylen maantieteellisestä tehtävästä. Hän siteerasi Ylen tavoitetta hoidella tehtäväänsä tasavertaisin perustein ja huomautti, että ulkosuomalaiset eivät koe tulleensa tasavertaisesti palvelleeksi. Kivinen totesi, että laki on kuitenkin alueellisesti rajattu mutta Itälä ei nähnyt tämän olevan selvää. Silvo huomautti, että kun uuteen tavoitteeseen päästään, kasvaa myös tv-ohjelmien näkyvyys ja Ylen ohjelmat näkyvät myös suuremmalle osalle ulkosuomalaisista. Kivinen totesi vielä, että Ylellä on halua jakaa ohjelmistoaan mahdollisimman laajasti. Tällä hetkellä tähän on olemassa lainsäädännöllisiä ja rahoitusesteitä. Hyvärinen muistutti, että neuvottelut tekijänoikeusjärjestöjen kanssa on jatkuvaa. Myös lainsäätäjien kanssa keskustellaan koko ajan. Kivinen huomautti myös, että koskaan aikaisemmin ei ulkomailla ole katsottu suomalaisia ohjelmia niin paljon kuin nyt. Selenius muistutti myös Internetin rajoituksista. Hyvärinen ehdotti yhteistyötä siitä, miten ulkosuomalaisille saisi viestin perille miten ulkomailla voi katsoa ja kuunnella Ylen ohjelmia. Tekninen muutos on hankalaa ja tiedotusta pitäisi lisätä erityisesti ulkosuomalaisiin päin. Mm. nettiradio on jäänyt aika tuntemattomaksi ulkomailla vaikka Internetissä voi kuunnella kaikkia Ylen radiokanavia suorina. Sovittiin, että tehdään yhteistyötä tämän tiedon edelleen lähettämisessä ja erityisesti ulkosuomalaiset järjestöt otetaan mukaan tiedotustyöhön. 3. Tapaaminen piispa Tapio Luoman kanssa. Tiistai klo 9.00, Kirkkohallitus Läsnä: piispa Tapio Luoma, rovasti Ilkka Mäkelä, ulkosuomalaisparlamentin puhemiehistö, toiminnanjohtaja Paula Selenius, tiedotuspäällikkö Leena Isbom, parlamenttisihteeri Tina Nordqvist Piispa kertoi omasta työhistoriastaan ja totesi, että helmikuusta 2012 hän on toiminut Espoon hiippakunnan piispana ja sen ohella myös ulkosuomalaisasioista vastaavana piispana. Hän korosti, että ulkosuomalaisten seurakuntaelämä on paikallista mutta sitoo samalla ulkosuomalaisia kotimaahan. Kirkollisen elämän tavoite on myös tukea suomalaisuutta koska vaikka kristillisyys on kansainvälistä, se on myös kansallisesti omaleimaista. Samalla kirkon tehtävä on olla siellä missä ihminenkin on ja seurakuntaelämän kautta ihminen kokee yhteisöllisyyttä. Hän totesi, että perinteinen seurakuntaelämä maailmalla on murrosvaiheessa. Suuremmat suomalaiskeskittymät häviävät monella puolella maailmaa ja ihmisten ulkomailla olosta tulee lyhytkestoisempaa. Luokomaa esitteli piispalle Portugalin ongelmaa. Portugal kuuluu Espanjan toiminta-alueeseen mutta suomalaisella papilla ei ole vihkimisoikeutta Portugalissa. Hän pyysi, että kirkon ulkosuomalaistyö pyrkisi hakemaan papille vihkimisoikeutta myös Portugaliin. Mäkelä kertoi, että vihkilupaa anotaan aina jokaisesta maasta erikseen. Ulkoministeriön avustuksella pyydetään myös lausunnot asianomaisesta maasta siitä onko maalla papin virantoimituksessa mitään estettä. Hän lupasi, että selvitetään mitä voitaisiin tehdä Portugalin tilanteessa. Hän totesi

10 samalla, että on joitakin maita, joissa kirkolla ei ole oikeutta suorittaa vihkimisiä (Ranska, Italia, Belgia, Viro) koska maan lakien mukaan uskontokunnilla ei ole siviiliä vihkimisoikeutta. Jos suomalainen pappi saisi vihkiä, hän käyttäisi vieraan maan lakia toisen maan sisällä. Mäkelä myös kertoi, että vihkimisluvan anominen voi kestää kahden viikon ja yhden vuoden välillä. Söder kysyi ulkosuomalaistyön tulevaisuudesta ja siitä, miten Suomen kirkon yhteistyö paikallisten seurakuntien kanssa on muuttunut ja tulee muuttumaan. Selenius totesi, että muutoksia on jo tapahtunut ja tulee tulevaisuudessakin tapahtumaan. Yhtenä esimerkkinä ovat uudet alueelliset painopisteet, niin kuin Thaimaahan lähetetty pappi. Turkki on toinen hyvä esimerkki. Samalla vanhat siirtokunnat näivettyvät ja seurakuntien rivit harvenevat. Mäkelä totesi, että kirkko pyrkii toimimaan ulkomailla ilman raskaita rakenteita ja mahdollisimman joustavasti. Thaimaan tapaus oli hänestä monimutkainen mm. työlupien saamisessa. Turkin kanssa neuvottelut näyttävät menevän hyvin. Aasia on alueena mielenkiintoinen ja erilainen. Siellä ei ole valmista tukirakennetta sisarkirkon tai edes kristillisten kirkkojen muodossa. Erityisesti tämä koskee tietenkin Arabimaita. Kiinaan on tulossa kiertävä pappi kun taas Intiaan lähetettäisiin satunnaista työntekijää. Samalla ei saisi unohtaa vanhoja siirtomaita koska vanhat seurakuntien jäsenet tarvitsevat tukea. Samoin Euroopassa muuttoliike on jatkuvaa. USA:ssakin on esimerkkejä, jossa alueellinen suomalaistoiminta on ollut erittäin vilkasta mutta olosuhteiden muututtua toiminta on siirtynyt eteenpäin (Dallas 1990-luvulla). Söder kysyi vielä riittävätkö kirkon resurssit ylläpitää toimintaa? Mäkelän näkemys oli, että kun asenteelliset esteet murenevat se auttaa myös taloudellisesti. Toiminnan määrärahoja ei toistaiseksi ole supistettu, toisin kuin muilla aloilla. Ensi vuonna on odotettavissa ihan pientä lisäystä toimintarahoihin. Se tarkoittaa, että välttämättömiä toimenpiteitä voidaan ylläpitää. Pyritään ylläpitämään yhteistyötä paikallisten tahojen kanssa. Näin ollen ei tarvitsisi sijoittaa rahaa rakenteisiin, tiloihin jne. vaan voidaan keskittyä toimintaan paikallisten suomalaisten kanssa. Piispa muistutti samalla, että suomalaisten paikallisten seurakuntien talous tietenkin vaikuttaa kirkon tuloihin ja näin ulkosuomalaistyöhön. Mäkelä kuitenkin totesi, että suurimmat menot ulkosuomalaisseurakunnissa tulee paikallisilta seurakunnilta ja paikalliselta kirkolta. Hän totesi, että esimerkiksi Espanja katolisen kirkon kanssa yhteistyö on sujunut hyvin. Muissa maissa, jossa ei ole yhteistyökirkkoa työ pitää järjestää toisella tavalla. Kokko kertoi Inkerin kirkon toiveesta saada suomea puhuva pappi toimittamaan kirkon menoja. Samalla pappi edistäisi suomen kielen käyttöä alueella. Mäkelä totesi, että Venäjä on hyvin haastava alue kirkon näkökulmasta koska siellä on sekä inkeriläisiä että suomalaisia mutta ei pysyvää työntekijää alueella. Kokko myös kertoi lähellä Viron rajaa sijaitsevasta venäläisestä Kosemkinan seurakunnan ongelmista. Lähikylissä seurakuntalaisia on hyvin vähän. Moni kuitenkin asuu Viron puolella rajaa ja heillä on Viron kansalaisuus. Seurakunnalla ei ole vakituista paikallista pappia. Tavallisesti sunnuntaisin kirkossa käy Inkerin kirkon lähetetty suomalainen pappi. Ihan viime vuonna pääseminen rajavyöhykkeelle on taas hankaloitunut eikä Kosemkinaan pääse. Niinimaa totesi, että lainmuutoksen myötä, sukututkimus kirkonkirjojen perusteella on hankaloitunut. Hän totesi, että % kirkonkirjoista on avoimesti netissä mutta alkupää on ulkosuomalaisille hankala. Piispa myönsi, että tämä on totta. Hän viittasi Inkeri Kranttilaan kirkon keskushallinnossa, joka vastaa sukututkimusasioista. Hän kertoi myös Suomen Sukututkimusseuran nettitietopankista, Hiskistä, jossa on avoimesti saatavilla 100 vuotta vanhoja tietoja. Henkilötietosuojalain mukaan sitä uudemmat henkilötiedot eivät ole julkisia. Söder kysyi, onko Suomi-konferenssin pääsihteerin virkaan tulossa uutta työntekijää kun edellinen jää eläkkeelle. Mäkelä totesi, että virka on Australian kirkon virka ja siten kokonaan Australian evankelis-luterilaisen kirkon asia mutta Suomen kirkko tukee mahdollisuutta saada jatkajaa. Pääsihteerin palkka maksetaan Suomi-konferenssin varoista. Vielä ei ole tarkkaa tietoa siitä, mitä Australian kirkko aikoo tehdä viralle. 4. Tapaaminen sisäasiainministeri Päivi Räsäsen kanssa Tiistai klo 12.15, sisäasianministeriö Läsnä: sisäasiainministeri Päivi Räsänen, ulkosuomalaisparlamentin puhemiehistö, toiminnanjohtaja Paula Selenius, tiedotuspäällikkö Leena Isbom, parlamenttisihteeri Tina Nordqvist

11 Söder esitteli puhemiehistön ja kokouksen aikana käsiteltyjä asioita ja tapaamisia. Selenius kysyi ulkosuomalaispoliittisesta ohjelmasta ja sen valmistumisesta. Hän totesi, että jo helmikuussa ohjelma olisi hyväksytty ministerityöryhmässä mutta sen jälkeen siitä ei ole kuultu. Ministeri Räsänen kertoi, että ohjelman teksti käsiteltiin ministerityöryhmässä ja siihen haluttiin vielä toisen ministeriön toiveesta pari tarkennusta. Käytäntö on, että kun ministeri pyytää vielä tekstiin korjauksia tai pieniäkin tarkennuksia, se hyväksytään uudestaan seuraavassa kokouksessa. Aikatauluongelmien takia tätä kokousta ei ole vielä pidetty. Mitään varsinaista ongelmaa tekstin tai ohjelman kanssa ei ole. Ministeri mainitsi ne kohdat, johon oli pieniä tarkennuksia tulossa: mm. ulkosuomalaisille tiedottamisesta, uskonnollisten yhdyskuntien läsnäolosta ulkosuomalaisten piireissä, selvitysehdotus siitä, miten ulkosuomalaiset saavat ja käyttävät palveluja Suomesta sekä Eurooppa-kouluista. Tämä tarkennettu versio hyväksytään kotouttamis- ja maahanmuuttopoliittisessa ministerityöryhmässä toukokuussa. Ministerityöryhmä kokoontuu teollisuus ja elinkeinoministeriön johdolla. Ministeri mainitsi keskustelusta, jossa on pohdittu onko sisäasiainministeriö oikea ministeriö ulkosuomalaisasioille ja kysyi samalla puhemiesten mielipidettä. Kuten ulkosuomalaispoliittisesta ohjelmastakin huomaa, suurin osa toimenpiteistä on jonkun muun ministeriön toimialaa kuin sisäasiainministeriön. Todettiin, että tärkeintä ulkosuomalaisille ei ole mikä ministeriö on periaatteellisesti ulkosuomalaisasioista vastaava vaan se miten ulkosuomalaisasioita hoidetaan kussakin vastuuministeriössä. Tähän kokonaisuuteen ulkosuomalaispoliittinen ohjelma on myös erittäin tärkeä väline. Ministerille selostettiin myös tärkeimmät, ajankohtaiset ulkosuomalaisasiat. Söder mainitsi erityisesti Suomi-koulujen tulevaisuutta ja toimintaa ulkomailla. Keskusteltiin myös pitkään vanhenevien ulkosuomalaisten asemasta ja ongelmista ulkomailla. Todettiin, että CIMO:n kautta aloitettu harjoitteluohjelma toimii erittäin hyvin niissä maissa, jossa on suomalaisia lepokoteja tai muita vanhaintaloja. Sjöstedt kertoi, että Ruotsissa taas on eniten suomenkielisiä vanhuksia mutta myös suuria ongelmia täyttää vähemmistölain vaatimukset palveluista äidinkielellä. Kielitaitoinen henkilökunta on jäämässä eläkkeelle ja uusia ei alalle saada. Myös esikouluopetuksen ongelmat suomenkielisten lasten opetuksen turvaamisessa nostettiin esille. Lisäksi mainittiin myös kirjeäänestysprojektin tärkeyttä ulkosuomalaisten äänestyksen tukemiseksi. 5. Tapaaminen oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin kanssa Tiistai , klo 13.10, oikeusministeriö Läsnä: oikeusministeri Anna-Maja Henriksson, erityisavustaja Malin Brännkärr, johtaja Johanna Suurpää, Arto Jääskeläinen, Jussi Aaltonen Suomi-Seuran johtokunnan jäsen Outi Ojala, ulkosuomalaisparlamentin puhemiehistö, toiminnanjohtaja Paula Selenius, tiedotuspäällikkö Leena Isbom, parlamenttisihteeri Tina Nordqvist Ministeri Henriksson toisti kirjeäänestyshankkeen viimeisimmät vaiheet ja totesi, että viime vuoden keväällä tehtiin kyselykierros hallituspuolueiden kesken. Tämän kyselykierroksen tulos johti siihen, että voitiin todeta, että poliittista estettä hallituksen sisällä ei hankkeelle ole. Hän myös totesi, että toisin kuin ulkosuomalaisparlamentti on saanut tietää keskusteluissaan Vasemmistoliiton edustajien kanssa, ministeriö toimitti Vasemmistoliitolle sen kaipaamaa lisätietoa kirjeäänestyshankkeesta tammikuussa. Tässä tilanteessa ministeriö lähti hallituksen budjettikehysneuvotteluihin pyynnöllä, jossa pyydettiin erikseen budjetoimaan kahdelle vuodelle kirjeäänestyshankkeen toteuttamiseksi. Valtionvarainministeriöstä ilmoitettiin, että tällaisia varoja ei tulla lisäämään budjettiin. Mahdolliset rahat on otettava ministeriön jo olemassa olevista varoista, jos hanketta halutaan toteuttaa. Oikeusministeriö on menoeriltään pieni ministeriö ja sillä ei ole tähän varaa. Ministeri totesi, että poliittinen tahtotila on siis olemassa mutta voimavaroja ei. Hän korosti, että hanke on edelleen ajankohtainen mutta varojen puuttuessa sitä ei voida nyt edistää.

12 Outi Ojala painotti, että olisi tärkeää, että asia etenisi varojen puutteesta huolimatta. Hän toisti Vasemmistoliiton kantaa, että periaatteellista vastustusta ei ole. Vaalisalaisuus on perinteisesti ollut erittäin tärkeä kysymys Vasemmistoliitolle mutta tässä asiassa muut näkökohdat painavat enemmän. Hän vakuutti, että hän on edelleen henkilökohtaisesti valmis edistämään hanketta omiensa joukossa. Ministeri myönsi, että vaalisalaisuus on yksi projektin suurimmista kysymysmerkeistä mutta jos ulkosuomalaisille halutaan antaa mahdollisuus äänestää ulkomailla, ei ole olemassa aukotonta ratkaisua. Ojala muistutti vielä Ruotsin kirjeäänestysmahdollisuudesta ja painotti, että salliessaan kirjeäänestyksen, Suomi ei joutuisi huonoon joukkoon. Allardt Ljunggren totesi, että Ruotsissa kirjeäänestystä ei ole kyseenalaistettu. Ojala totesi, että rahoituksen kaaduttua jopa ennen kehysriihineuvotteluja seuraava kohde on eduskunta. Hän kysyi vielä mahdollisesta aikataulusta. Jääskeläinen kertoi, että jos heti aloitettaisiin täyspäiväinen lakivalmistelu, laki voitaisiin saada voimaan niin, että kirjeäänestys olisi mahdollisuus vuoden 2015 eduskuntavaaleissa. Tämä ei kuitenkaan ole realistista joten seuraavat mahdolliset vaalit, joissa kirjeäänestys voisi olla voimassa, olisi vuoden 2018 presidentinvaalit. Allardt Ljunggren kysyi, onko mahdollista tehdä periaatepäätös asian valmistelusta vaikka ei rahoja olekaan tällä hetkellä varattu hankkeeseen? Ministeri totesi, ettei hän halua lähteä projektiin, johon ei ole varattu rahaa. Hän kehotti ulkosuomalaisparlamenttia käymään keskusteluja eduskunnassa rahoista ja projektista. Viimeistään seuraavan hallituksen hallitusneuvotteluissa pitäisi ottaa asia mukaan neuvotteluihin, ja siten myös mukaan hallitusohjelmaan.

ULKOSUOMALAISPARLAMENTTI. Pöytäkirjan yhteenveto. Ulkosuomalaisparlamentin puhemiehistön kevätkokous Helsingissä 7.-8.5.2012

ULKOSUOMALAISPARLAMENTTI. Pöytäkirjan yhteenveto. Ulkosuomalaisparlamentin puhemiehistön kevätkokous Helsingissä 7.-8.5.2012 Ulkosuomalaisparlamentin puhemiehistön kevätkokous Helsingissä 7.-8.5.2012 Pöytäkirjan yhteenveto Paikka: Suomi-Seura, Mariankatu 8 Aika: maanantai 7.5. - tiistai 8.5.2012 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja

Lisätiedot

Eläketurvakeskuksen aiheet ovat yleisesti ulkomailla asuvien, suomalaista eläkettä saavien tilanne ja asema.

Eläketurvakeskuksen aiheet ovat yleisesti ulkomailla asuvien, suomalaista eläkettä saavien tilanne ja asema. Ulkosuomalaisparlamentin puhemiehistön syyskokous Helsingissä 28. 29.11.2011 Pöytäkirja Paikka: Suomi-Seura, Mariankatu 8 Aika: maanantai 28.11.2011 - tiistai 29.11.2011 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja

Lisätiedot

Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa

Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa Anne Ågren Suomen kielen hallintoalueen kehittäjä Heinäkuu 2014 Sisällysluettelo Tausta, tarkoitus ja toteutus Vastausprosentti Toiminnat

Lisätiedot

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS Aika Perjantaina 20.5.2016, kello 13.05-16.23 Paikka Hotelli Haaga, Nuijamiestentie 10, Helsinki 1 KOKOUKSEN AVAUS Valtuuston puheenjohtaja Eero Rämö avasi

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta

Lisätiedot

Paasitorni, Paasivuorenkatu 5 A, Tarja Halonen - sali. Läsnä Paikalla 27 osaston varsinaista jäsentä sekä 1 eläkelläisjäsen.

Paasitorni, Paasivuorenkatu 5 A, Tarja Halonen - sali. Läsnä Paikalla 27 osaston varsinaista jäsentä sekä 1 eläkelläisjäsen. SYYSKOKOUS Aika 23.11.2016 klo. 18.00 20.35 Paikka, Tarja Halonen - sali Läsnä Paikalla 27 osaston varsinaista jäsentä sekä 1 eläkelläisjäsen. Liite:1 1 Kokouksen avaus Ammattiosaston puheenjohtaja Kenneth

Lisätiedot

Paikka: neuvostojen kokoushuone, seurakuntakeskus 2. krs, Koulukatu 6. kappalainen, sihteeri Samuel Mäkinen pj. kohdat 1-6

Paikka: neuvostojen kokoushuone, seurakuntakeskus 2. krs, Koulukatu 6. kappalainen, sihteeri Samuel Mäkinen pj. kohdat 1-6 Sivu 1 / 7 UUDENKAUPUNGIN KAPPELINEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 1/2015 Aika: tiistai 17.2.2015 klo 17.30-19.06 Paikka: neuvostojen kokoushuone, seurakuntakeskus 2. krs, Koulukatu 6 OSALLISTUJAT: Päätöksentekijät:

Lisätiedot

VALTAKUNNALLINEN SOSIAALITYÖN YLIOPISTOVERKOSTO JOHTORYHMÄN KOKOUS

VALTAKUNNALLINEN SOSIAALITYÖN YLIOPISTOVERKOSTO JOHTORYHMÄN KOKOUS VALTAKUNNALLINEN SOSIAALITYÖN YLIOPISTOVERKOSTO JOHTORYHMÄN KOKOUS Aika: Perjantai klo 9:00 11:00 Paikka: Puhelinkokous: Soittonumero 0800 136 716, PIN 011124# Jäsenet ja varajäsenet: Maritta Törrönen

Lisätiedot

Pöytäkirja. Klaus Lindberg, CSC. Kokousmateriaalit löytyvät JulkICT Wikistä: https://wiki.julkict.fi/julkict/avoin-data/julkict-lab

Pöytäkirja. Klaus Lindberg, CSC. Kokousmateriaalit löytyvät JulkICT Wikistä: https://wiki.julkict.fi/julkict/avoin-data/julkict-lab Pöytäkirja JulkICTLab 24.6.2015 JulkICTLab ohjausryhmän kokous 3/2015 Aika To 11.6.2015, klo 10:00 12:00 Paikka Valtiovarainministeriö, Mariankatu 9, Helsinki, nvh. Tienhaara Kutsutut: Jäsenet: Sihteeristö:

Lisätiedot

Puheenjohtaja kertoi LT:n kokouksesta. Pöytäkirja on toimitettu myös Koulutus- ja turvallisuuskomitean jäsenille (illalla 29.8.2001, huom. RV).

Puheenjohtaja kertoi LT:n kokouksesta. Pöytäkirja on toimitettu myös Koulutus- ja turvallisuuskomitean jäsenille (illalla 29.8.2001, huom. RV). SUOMEN ILMAILULIITTO RY PÖYTÄKIRJA Laskuvarjotoimikunta Koulutus- ja turvallisuuskomitea Kokous 4-2001 AIKA: PAIKKA: Ke 29.8.2001 klo 18.00 alkaen SIL ry, Malmi LÄSNÄ: Ilkka Keinänen puheenjohtaja Timo

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

Lisätiedot

OECD Youth Forum Helsinki Arja Terho

OECD Youth Forum Helsinki Arja Terho OECD Youth Forum Helsinki 27.10.2015 Arja Terho Tieto Suomalaisten nuorten näkemyksiä Missä ollaan? Tiedon puute. Ei ole tietoa siitä, miten poliittinen päätöksenteko toimii. Tarvitaan enemmän tietoa ja

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään liikuntalain (390/2015) nojalla: Valtioneuvoston asetus liikunnan edistämisestä 1 luku Valtion liikuntaneuvosto 1 Valtion liikuntaneuvoston ja sen jaostojen

Lisätiedot

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 4/ Finlands Kommunförbund rf

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 4/ Finlands Kommunförbund rf Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 4/2009 1 Kokoustiedot Aika: 5.5.2009 klo 13.00 13.57 Paikka: Jyväskylän Paviljonki Messukatu 10, Jyväskylä Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 4/2009 2 Sisällysluettelo Sivu

Lisätiedot

KOKOUSKÄYTÄNNÖT. Yritystoiminta Pauliina Stranius

KOKOUSKÄYTÄNNÖT. Yritystoiminta Pauliina Stranius KOKOUSKÄYTÄNNÖT Kokous kokouksissa keskustellaan yhteisistä asioista ja tehdään niistä päätöksiä päätökset pannaan toimeen kokouksen jälkeen ja päätösten toimeenpanoa seurataan vapaus kokoontua, yhdistymisvapaus

Lisätiedot

Paavalin seurakunta. Seurakuntaneuvosto

Paavalin seurakunta. Seurakuntaneuvosto 10.10.2012 1 (6) Paavalin seurakunta. Seurakuntaneuvosto Pöytäkirja Nro 7/2012 Kokousaika: Tiistai 28.8.2012 klo 18 Paikka: Paavalinkirkko, Kirkkoherranvirasto, neuvotteluhuone, Sammatintie 5, 00550 Helsinki

Lisätiedot

, iso neuvotteluhuone, Ilkantie 4 Valkea talo, Helsinki.

, iso neuvotteluhuone, Ilkantie 4 Valkea talo, Helsinki. Hallituksen kokous 1 (5) Aika 24.9.2016, iso neuvotteluhuone, Ilkantie 4 Valkea talo, Helsinki. Läsnä Hallituksen puheen ja jäsenet poissa Aaltonen Jaana Ahonen Outi Blundin Elina Hanhikoski Cecilia Lähteenmäki

Lisätiedot

Vieraiden kielten opetuksen kehittäminen

Vieraiden kielten opetuksen kehittäminen Vieraiden kielten opetuksen kehittäminen Opetuksen tilanne ja valtionavustuksen hakeminen Anna-Kaisa Mustaparta Tiedotukset lääneittäin 19.- 28.1.09 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla Vieraiden

Lisätiedot

I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA

I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA TYJ säännöt S. 1 (6) I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA 1 Yhdistyksen nimi, kotipaikka, toiminta-alue ja tarkoitus II LUKU Yhdistyksen nimi on Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry, ruotsiksi Arbetslöshetskassornas

Lisätiedot

Lehtojärvellä PÖYTÄKIRJA 1/2015 HAAVIKON SUKUSEURA RY:N SUKUNEUVOSTON KOKOUS

Lehtojärvellä PÖYTÄKIRJA 1/2015 HAAVIKON SUKUSEURA RY:N SUKUNEUVOSTON KOKOUS Lehtojärvellä 21.3.2015 PÖYTÄKIRJA 1/2015 HAAVIKON SUKUSEURA RY:N SUKUNEUVOSTON KOKOUS 1 Kokouksen avaus Sukuneuvoston puheenjohtaja,, avasi kokouksen klo 16.00 ja toivotti kaikki tervetulleeksi Haavikon

Lisätiedot

ARTJÄRVEN KAPPELISEURAKUNTA ESITYSLISTA/PÖYTÄKIRJA 3/2016 Kirkkotie Artjärvi. Allekirjoitus

ARTJÄRVEN KAPPELISEURAKUNTA ESITYSLISTA/PÖYTÄKIRJA 3/2016 Kirkkotie Artjärvi. Allekirjoitus 1 ARTJÄRVEN KAPPELINEUVOSTON KOKOUS Aika Torstaina 27.10.2016 klo 18.00 Paikka Varsinaiset jäsenet Artjärven seurakuntakoti Anttila Ari, estynyt Jarmo Koskinen, poissa Mauri Kyöstilä Koskelainen Arja Metso

Lisätiedot

SEURAKUNTANEUVOSTO 10/2011

SEURAKUNTANEUVOSTO 10/2011 SIPOON SUOMALAINEN SEURAKUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA SEURAKUNTANEUVOSTO 10/2011 Kokousaika 14.12.2011 klo 17.30 19.17 Kokouspaikka Ravintola Nygårds, Vantaan Sotungissa Läsnä: Tuomas Alaterä Georg Bergström

Lisätiedot

JANAKKALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2017 Kirkkovaltuusto Läsnä Saarinen Kari, varaj. Nummela Leif. Elo Joonas Poutiainen Upe 1-11

JANAKKALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2017 Kirkkovaltuusto Läsnä Saarinen Kari, varaj. Nummela Leif. Elo Joonas Poutiainen Upe 1-11 Aika 31.1.2017 kello 18.30 18.50 Paikka Tervakosken seurakuntakeskus Läsnä Saarinen Kari, varaj. Nummela Leif Ahvenjärvi Seppo Nurminen-Pulkkinen Enni Elo Irmeli Pihkala Isto Elo Joonas Poutiainen Upe

Lisätiedot

KUUTOSKAUPUNGIT Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku, Vantaa

KUUTOSKAUPUNGIT Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku, Vantaa 6AIKA - AVOIMET JA ÄLYKKÄÄT PALVELUT-STRATEGIA KUUTOSKAUPUNGIT Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku, Vantaa Muistio Ohjausryhmän kokous 6/2014 Aika: 17.10.2014, 10.00-13.00 Paikka: Tampereen kaupungintalo,

Lisätiedot

Kosken Tl kunta Kokouspvm. Pöytäkirja Nro 12/2015 Nuorisovaltuusto

Kosken Tl kunta Kokouspvm. Pöytäkirja Nro 12/2015 Nuorisovaltuusto Pöytäkirja Nro 12/2015 Kokousaika Keskiviikko 25.11.2015 kello 16.05 17.30 Kokouspaikka Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone Saapuvilla Jansson Niklas, vpj. (x) olleet jäsenet Kankare Jarno (-)

Lisätiedot

Muistio. Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä)

Muistio. Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä) Muistio 1(5) Asiakasraati Aika Keskiviikko 25.2.2016 kello 16.00 18.00 Paikka Osallistujat Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä) Seppo Ranta, asiakasraadin puheenjohtaja, johtajaylilääkäri

Lisätiedot

KÄSITELTÄVÄT ASIAT. 2 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen. 3 Pöytäkirjan tarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta

KÄSITELTÄVÄT ASIAT. 2 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen. 3 Pöytäkirjan tarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta ESITYSLISTA / PÖYTÄKIRJA 1 / 2015 KOKOUSAIKA 17.2.2015 klo 19 KOKOUSPAIKKA Nurmon seurakuntakoti KÄSITELTÄVÄT ASIAT LIITE nro 1 Kokouksen avaus 2 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen

Lisätiedot

Luumäen seurakunta PÖYTÄKIRJA 4/ Kirkkovaltuusto

Luumäen seurakunta PÖYTÄKIRJA 4/ Kirkkovaltuusto Luumäen seurakunta PÖYTÄKIRJA 4/2013 14 Aika tiistai 10.12.2013 klo 18.30 19.56 Paikka Seurakuntakeskus, Taavetti Käsiteltävät asiat 1 Kokouksen avaus 2 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 Pöytäkirjan

Lisätiedot

Pakilan seurakuntaneuvosto

Pakilan seurakuntaneuvosto Palosuontie 1 00660 Helsinki (09) 2340 5500 pakila.srk@evl.fi www.helsinginseurakunnat.fi/pakila Pakilan seurakuntaneuvosto kokous 1/ 2013 aika tiistaina klo 18.30 paikka Hyvän Paimenen kirkko, Paimensali,

Lisätiedot

Huhtala, Kaisa puheenjohtaja Haanpää, Liisa

Huhtala, Kaisa puheenjohtaja Haanpää, Liisa 1 Porin Teljän seurakunta Pöytäkirja 8/2014 Aika ja paikka Maanantai 22.9.2014 klo 18.00 Teljän kirkolla Huhtala, Kaisa puheenjohtaja Haanpää, Liisa Harju, Aulikki poissa Honkasalo, Timo Korkeaoja, Aila

Lisätiedot

REKOLAN SEURAKUNNAN SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS

REKOLAN SEURAKUNNAN SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS lista kokous 1/2016 Seurakuntaneuvosto 14.1.2016 sivu 1 (6) REKOLAN SEURAKUNNAN SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS Aika torstai 14.1.2016 klo 18.00 Paikka Rekolan Pyhän Andreaan kirkko, srksali 2 Kustaantie 22,

Lisätiedot

A. YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, KIELET, TARKOITUS JA TOIMINTAMUOTO

A. YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, KIELET, TARKOITUS JA TOIMINTAMUOTO POHJOLA-NORDENIN NUORISOLIITTO RY:N SÄÄNNÖT hyväksytty 1.4.1995 kevätkokouksessa Lappeenrannassa muutettu 31.10.1998 syyskokouksessa Helsingissä muutettu 3.4.2009 kevätkokouksessa Helsingissä muutettu

Lisätiedot

MLL Tapaninkylän kevätkokous. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tapaninkylän paikallisyhdistys ry.

MLL Tapaninkylän kevätkokous. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tapaninkylän paikallisyhdistys ry. MLL Tapaninkylän kevätkokous Tapaninkylän paikallisyhdistys ry. 1. Kokouksen avaus Yhdistyksen puheenjohtaja avaa kokouksen. Hän pitää usein myös lyhyen tervetulopuheenvuoron: Hyvät osanottajat, toivotan

Lisätiedot

Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS KOKOUKSEN AVAUS PUHEENJOHTAJAN JA SIHTEERIN VALINTA...143

Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS KOKOUKSEN AVAUS PUHEENJOHTAJAN JA SIHTEERIN VALINTA...143 141 Nuorisovaltuuston kokous PÖYTÄKIRJA AIKA 4.10.2016 Klo 17.15 PAIKKA Nuorisotila Nurkka KÄSITELTÄVÄT ASIAT Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS...143 2 KOKOUKSEN AVAUS...143 3 PUHEENJOHTAJAN

Lisätiedot

Ehdotettiin, että Roivainen tiedottaa hakijakerholle em. seikat ja erityisesti määräysmuutosten vaikutuksen asiaan.

Ehdotettiin, että Roivainen tiedottaa hakijakerholle em. seikat ja erityisesti määräysmuutosten vaikutuksen asiaan. Suomen ilmailuliitto ry Pöytäkirja Aika: 20.2.2008 klo 18.39-21.50 Paikka: Skype-kokous Läsnä: Virpi Nieminen, pj Mauri Keinänen, vpj (Myöhässä 19.00) Kalle Norri Janne Heikkinen, sihteeri Aarno Isomäki

Lisätiedot

Hollolan kunnantalo, Virastotie 3. Kokoushuone Toivola. Katriina Haapakangas. Kärkölän järjestöedustaja,

Hollolan kunnantalo, Virastotie 3. Kokoushuone Toivola. Katriina Haapakangas. Kärkölän järjestöedustaja, Hollolan kunta / Muistio 1/2013 1 (5) n kokous Aika Tiistai 5.3.2013 kello 18.00 Paikka Hollolan kunnantalo, Virastotie 3. Kokoushuone Toivola. Läsnä Armas Hacklin Eija Koivuniemi Tiina Aarto Marjatta

Lisätiedot

HE 216/2006 vp. Laissa ei ole säännöksiä ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymisestä. 1. Nykytila

HE 216/2006 vp. Laissa ei ole säännöksiä ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymisestä. 1. Nykytila HE 216/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opetus-

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET 2013 LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN HALLINTOMALLI PÄÄTÖKSENTEON VUODENKIERTO

LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET 2013 LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN HALLINTOMALLI PÄÄTÖKSENTEON VUODENKIERTO Kokousaika Keskiviikko 24.4. klo 17 Kokouspaikka Lempoisten srk-talo, pieni sali 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 KOKOUKSEN AVAUS VARAPUHEENJOHTAJAN VALINTA LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain 13 :n muuttamisesta Työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen helpottamiseksi esityksessä ehdotetaan, että

Lisätiedot

Opiskelijoiden HOPSit

Opiskelijoiden HOPSit Opiskelijoiden HOPSit Ohje kommentoijalle ja hyväksyjälle/19.3.2014 Täydennetty ohjetta/2.1.2014: Lisätty tietoa opiskelijoiden lisäämisestä Omiin opiskelijoihin, mikä helpottaa HOPSien käsittelyä. Tarvittavat

Lisätiedot

KIELITIVOLI Tavoitteet ja toimintatavat. Uusien koordinaattorien tapaaminen Helsingissä

KIELITIVOLI Tavoitteet ja toimintatavat. Uusien koordinaattorien tapaaminen Helsingissä KIELITIVOLI Tavoitteet ja toimintatavat Uusien koordinaattorien tapaaminen Helsingissä 3.11.2010 Toiminnan tavoitteet Tavoitteena on turvata nykyistä useammalle oppilaalle mahdollisuus opiskella englannin

Lisätiedot

HUOM! Kokouksen alussa otetaan Tapiolan seurakunnan historiikkia varten valokuva yhteiskuva seurakuntaneuvoston jäsenistä.

HUOM! Kokouksen alussa otetaan Tapiolan seurakunnan historiikkia varten valokuva yhteiskuva seurakuntaneuvoston jäsenistä. Seurakuntaneuvosto ESITYSLISTA 7/2012 Aika Paikka 2.10.2012 klo 16.30 Tapiolan kirkon seurakuntasali HUOM! Kokouksen alussa otetaan Tapiolan seurakunnan historiikkia varten valokuva yhteiskuva seurakuntaneuvoston

Lisätiedot

Päätös: Päätettiin hyväksyä esityslista kokouksen työjärjestykseksi esitetyin muutoksin.

Päätös: Päätettiin hyväksyä esityslista kokouksen työjärjestykseksi esitetyin muutoksin. 19.10.2016 Sivu 1(5) Pöytäkirja 17/2016 19.9.2016 LTKY:N HALLITUKSEN KOKOUS 17/2016 AIKA: 19.9.2016, klo 8.00 PAIKKA: LTKY:n toimiston kokoushuone LÄSNÄ: Ville-Matti Rissanen, puheenjohtaja Daria Minashkina

Lisätiedot

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet. Vuonna 2009 perus- ja esiopetuksen valtionosuuden/rahoituksen saajia on 432.

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet. Vuonna 2009 perus- ja esiopetuksen valtionosuuden/rahoituksen saajia on 432. 3. PERUSOPETUS 3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA HÄMÄLÄIS OSAKUNNAN HELMIKUUN YLEISKOKOUKSESTA 2015

PÖYTÄKIRJA HÄMÄLÄIS OSAKUNNAN HELMIKUUN YLEISKOKOUKSESTA 2015 PÖYTÄKIRJA HÄMÄLÄIS OSAKUNNAN HELMIKUUN YLEISKOKOUKSESTA 2015 Aika 24.02.2015 klo 17.00 Paikka HO / Osakuntabaari Paikalla: Petri Pellikka Pekka Hassinen Maija Häkkinen Taneli Laine Ville Timonen inspehtori

Lisätiedot

Verkkolaskufoorumin ohjausryhmä

Verkkolaskufoorumin ohjausryhmä Verkkolaskufoorumin ohjausryhmä Aika 22.01. 2010, kello 9:00 16:00 Paikka Finanssialan keskusliitto, Bulevardi 28 Paikalla Martti From TIEKE, pj Ari Pulkkinen Agentit, ohjelmistotalotyöryhmä pj Pirjo Ilola

Lisätiedot

HE 62/2014 vp. sekä tutkintotilaisuuksiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 ensimmäiseen

HE 62/2014 vp. sekä tutkintotilaisuuksiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 ensimmäiseen HE 62/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

KUOPION ORTODOKSINEN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2017

KUOPION ORTODOKSINEN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2017 KUOPION ORTODOKSINEN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2017 SEURAKUNNANNEUVOSTON KOKOUS AIKA Torstai 26.1.2017 klo 17.30 19.05 PAIKKA PAIKALLA Neuvostila, Snellmaninkatu 8, Kuopio Honkaselkä Timo, khra, puheenjohtaja

Lisätiedot

Nuorisotutkimusseuran hallituksen kokous 5/2016

Nuorisotutkimusseuran hallituksen kokous 5/2016 Nuorisotutkimusseuran hallituksen kokous 5/2016 Aika: 25.10.2016 klo 13.00 15.30 (kokouslounas klo 12 13) Paikka: Ravintola Makun pieni kabinetti, Ratamestarinkatu 11, Helsinki Päätösluettelo 1 Kokouksen

Lisätiedot

3. luokan kielivalinta

3. luokan kielivalinta 3. luokan kielivalinta A2-kieli Pia Bärlund, suunnittelija Sivistyksen toimiala - Perusopetus 014-266 4889 pia.barlund@jkl.fi 1.2.2016 Yleistietoa Jyväskylässä valittavissa A2-kieleksi saksa, ranska, venäjä

Lisätiedot

HELSINGIN MIKAELIN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 2/2013 SEURAKUNTANEUVOSTO

HELSINGIN MIKAELIN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 2/2013 SEURAKUNTANEUVOSTO HELSINGIN MIKAELIN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 2/2013 SEURAKUNTANEUVOSTO Aika maanantai 4.3.2013 klo 17.30 Paikka Mikaelinkirkon takkahuone, Emännänpolku 1. Läsnä Häkkänen Martti, puh. johtaja Ihalainen Hannu

Lisätiedot

Virva Viljanen, varapuheenjohtaja Ilona Häsänen Timo Kovala Mikko Mononen Matti Vähä-Heikkilä Kukka-Maaria Wessman

Virva Viljanen, varapuheenjohtaja Ilona Häsänen Timo Kovala Mikko Mononen Matti Vähä-Heikkilä Kukka-Maaria Wessman Sivu 1/6 Pöytäkirja Aika: 12. kesäkuuta 2014 klo 9.15 Paikka: Läsnä jäsenet: Läsnä muut: Turku-sali, Yo-talo A, Rehtorinpellonkatu 4 Turku Jussi Nieminen, puheenjohtaja Virva Viljanen, varapuheenjohtaja

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016 Elinympäristövaliokunta AIKA 11.04.2016 klo 16:00-18:15 PAIKKA Kaupungintalo, Kotka-kokoushuone Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Törrö Marja-Leena 16:00-18:15 puheenjohtaja Nivala Kaisa 16:00-18:15 varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Ymmerstan koulu, opettajainhuone, Ristihaantie 5, 02750 Espoo

Ymmerstan koulu, opettajainhuone, Ristihaantie 5, 02750 Espoo YMMERSTAN KOTI- JA KOULUYHDISTYS RY:N JOHTOKUNNAN KOKOUS 2 / 2014 PÖYTÄKIRJA Aika: 11.3.2014 klo 18.15 Paikka: Läsnä: Ymmerstan koulu, opettajainhuone, Ristihaantie 5, 02750 Espoo Hallikas Sami-Pekka Hovila

Lisätiedot

Koulun kerhotoiminnan ajankohtaistilaisuus Turvallinen koulupäivä. Erityisasiantuntija Riitta Rajala, Opetushallitus

Koulun kerhotoiminnan ajankohtaistilaisuus Turvallinen koulupäivä. Erityisasiantuntija Riitta Rajala, Opetushallitus Koulun kerhotoiminnan ajankohtaistilaisuus 5.10.2012 Turvallinen koulupäivä Erityisasiantuntija Riitta Rajala, Opetushallitus 1 9 VUOSILUOKAT N. 50 000 lasta N. 300 000 lasta Aamu- ja iltapäivätoiminta

Lisätiedot

KUOPION EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA 1 /2014 1 YHTEINEN KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA 1 /2014. Keskusseurakuntatalo, Suokatu 22, 70100 Kuopio

KUOPION EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA 1 /2014 1 YHTEINEN KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA 1 /2014. Keskusseurakuntatalo, Suokatu 22, 70100 Kuopio KUOPION EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA 1 /2014 1 Aika tiistai 14.1.2014 klo 18.00 19.00 Paikka Keskusseurakuntatalo, Suokatu 22, 70100 Kuopio Kokoonpano ja läsnäolo puheenjohtaja Ilkka Raninen valtuutetut

Lisätiedot

Todetaan kokous sääntöjen mukaan koolle kutsutuksi ja siten päätösvaltaiseksi.

Todetaan kokous sääntöjen mukaan koolle kutsutuksi ja siten päätösvaltaiseksi. ESITYSLISTA/PÖYTÄKIRJA Paikka Järjestötalo, Paulan Sali, Seinäjoki Aika Ke 25.5.2016 klo 18.00 - Läsnä VUOSIKOKOUS 1 Kokouksen avaus 2 Kokouksen järjestäytyminen Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri,

Lisätiedot

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ Sivistyslautakunta 49 12.05.2016 Kaupunginhallitus 258 05.09.2016 VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ 108/40.400/2016 SIVLK 12.05.2016 49 Valmistelu ja lisätiedot:

Lisätiedot

3. Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

3. Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Suomen hydrologian yhdistys (SHY) VUOSIKOKOUS 15.5.2014 klo. 17.30-18:43 Suomen ympäristökeskus, Mechelininkatu 34a, Helsinki Läsnäolijat: Johanna Korhonen, Hannu Marttila, Harri Koivusalo, Ari Jolma,

Lisätiedot

Vertaistoiminnan ja vertaistoimintaoppaan palautekysely

Vertaistoiminnan ja vertaistoimintaoppaan palautekysely Vertaistoiminnan ja vertaistoimintaoppaan palautekysely Raportti Heidi Oinonen Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry osallisuushanke Salli Toukokuu 2013 Vertaistoiminnan ja vertaistoimintaoppaan palautekyselyn

Lisätiedot

Säännöt hyväksytty Kennelliitossa ja Patentti- ja Rekisterihallituksessa. Muutos voimaan 30.1.2015

Säännöt hyväksytty Kennelliitossa ja Patentti- ja Rekisterihallituksessa. Muutos voimaan 30.1.2015 SUOMEN MOPSIKERHO RY:N SÄÄNNÖT Säännöt hyväksytty Kennelliitossa ja Patentti- ja Rekisterihallituksessa. Muutos voimaan 30.1.2015 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Mopsikerho ry ja sen tarkoituksena on kaikin

Lisätiedot

Lisälista MH Maakuntahallitus esityslista :00

Lisälista MH Maakuntahallitus esityslista :00 Lisälista MH 30.1.2017 Maakuntahallitus esityslista 30.01.2017 10:00 20 LAUSUNTO KUNNALLISVALITUKSEEN, MAAKUNTAJOHTAJAN VALINTA, SIMO RIUTTAMÄKI... 1 - Liite 20... 5 - Liite 20 - Lausuntopyyntö_Turun hallinto-oikeus...

Lisätiedot

KASPERI II - Väli-Suomen lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen kehittämishanke

KASPERI II - Väli-Suomen lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen kehittämishanke KASPERI II - Väli-Suomen lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen kehittämishanke Ohjausryhmän kokous Muistio 3/2012 AIKA: 7.9.2012 klo 9.15-12.05 PAIKKA: Kokouskeskus Juvenes, Åkerlundinkatu 1, Kokoustila

Lisätiedot

LAPPEEN SEURAKUNTA ASIALISTA 1 SEURAKUNTANEUVOSTO 9 2008 Kirkkokatu 10 53101 LAPPEENRANTA PUH. 05 612600, FAX 05 6126236

LAPPEEN SEURAKUNTA ASIALISTA 1 SEURAKUNTANEUVOSTO 9 2008 Kirkkokatu 10 53101 LAPPEENRANTA PUH. 05 612600, FAX 05 6126236 LAPPEEN SEURAKUNTA ASIALISTA 1 Kirkkokatu 10 53101 LAPPEENRANTA PUH. 05 612600, FAX 05 6126236 Aika 10.9.2008 klo 17.00 20.31 Paikka Kaislarannan leirikeskus, Lappeenranta. Käsiteltävät asiat 97 KOKOUKSEN

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä YTN.

1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä YTN. YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY SÄÄNNÖT 1 Rek.n:ro 138.504 (27.5.2014) Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä

Lisätiedot

Vankien Omaiset VAO ry:n säännöt

Vankien Omaiset VAO ry:n säännöt Vankien Omaiset VAO ry:n säännöt 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Vankien Omaiset VAO ry. Yhdistyksen kotipaikka on Alajärvi. 2 TARKOITUS JA TOIMINTA Yhdistyksen tarkoituksena on edistää vankien

Lisätiedot

JOKIOISTEN SEURAKUNTA ESITYSLISTA/ 9/2016 KIRKKONEUVOSTON KOKOUS PÖYTÄKIRJA 1(4)

JOKIOISTEN SEURAKUNTA ESITYSLISTA/ 9/2016 KIRKKONEUVOSTON KOKOUS PÖYTÄKIRJA 1(4) JOKIOISTEN SEURAKUNTA ESITYSLISTA/ 9/2016 KIRKKONEUVOSTON KOKOUS PÖYTÄKIRJA 1(4) Aika tiistaina 29.11.2016 klo 18.30 21.40 Paikka seurakuntatalo Läsnä: Jyrki Koivisto kirkkoherra pj. Sanni Junnila agronomi,

Lisätiedot

SUOMEN NUORISOVALTUUSTOJEN LIITTO NUVA RY:N VÄLI-SUOMEN PIIRI RY.

SUOMEN NUORISOVALTUUSTOJEN LIITTO NUVA RY:N VÄLI-SUOMEN PIIRI RY. Aika: 24.11.2012, klo 13.00 Paikka: ABC Seinäjoki, Vekaratehtaankatu 13, 60100 Seinäjoki Asia nro Liite nro 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen järjestäytyminen 3. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

Lisätiedot

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 4/2005 HALLITUKSEN KOKOUS Suomen Lakimiesliiton Ylähuone, Helsinki

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 4/2005 HALLITUKSEN KOKOUS Suomen Lakimiesliiton Ylähuone, Helsinki 1(5) Aika 6.4.2005 Paikka Läsnä Poissa Suomen Lakimiesliiton Ylähuone, Helsinki Janne Nyman, hallituksen puheenjohtaja Salla Tuominen, pääsihteeri Matti Hietanen, hallituksen jäsen Olli Kärkkäinen, hallituksen

Lisätiedot

Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät

Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Pidetty maanantaina 17.9.2007 Helsingissä Osallistujat: JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Merja LAUNIS Urheilutyönantajat ry Esko RANTO Jalkapallon

Lisätiedot

MIKKELIN SEUTU PÖYTÄKIRJA 3/2015 sivu 1 Vapaa-ajanasukasvaltuuskunta

MIKKELIN SEUTU PÖYTÄKIRJA 3/2015 sivu 1 Vapaa-ajanasukasvaltuuskunta MIKKELIN SEUTU PÖYTÄKIRJA 3/2015 sivu 1 Kokoustiedot Aika: perjantaina 2.10.2015 klo 14.00 15.45 Paikka: Mikkelin kaupungintalo (Raatihuonenkatu 8-10), kaupunginhallituksen kokoushuone (2. krs) Paikalla:

Lisätiedot

Kielellisten palvelujen toimikunta PÖYTÄKIRJA 2/2014

Kielellisten palvelujen toimikunta PÖYTÄKIRJA 2/2014 Kielellisten palvelujen toimikunta 20.08.2014 PÖYTÄKIRJA 2/2014 11 Kokouksen avaus 12 Laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 13 Pöytäkirjan tarkastajat 14 Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN TOINEN KOKOUS 18.8.1997

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN TOINEN KOKOUS 18.8.1997 1 PÖYTÄKIRJA SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN TOINEN KOKOUS 18.8.1997 Aika maanantai 18.8.1997 kello 15.00 18.10 Paikka Kuurojen Liiton suuri neuvotteluhuone A3.44 Läsnä Petri Engman Markku Jokinen,

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/2014 71

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/2014 71 PUDASJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/2014 71 Alueyhteistyön ja elinvoiman valiokunta 22.08.2014 AIKA 22.08.2014 klo 10:02-12:01 PAIKKA Kaupungintalo KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 53 Laillisuuden ja päätösvaltaisuuden

Lisätiedot

Koulutuslautakunta 4 26.01.2016 Koulutuslautakunta 12 02.02.2016. Lisätalousarvio: Maahanmuuttajille järjestettävä valmistava opetus 882/12.00.

Koulutuslautakunta 4 26.01.2016 Koulutuslautakunta 12 02.02.2016. Lisätalousarvio: Maahanmuuttajille järjestettävä valmistava opetus 882/12.00. Koulutuslautakunta 4 26.01.2016 Koulutuslautakunta 12 02.02.2016 Lisätalousarvio: Maahanmuuttajille järjestettävä valmistava opetus 882/12.00.01/2016 KOULTK 4 26.1.2016 Perusopetuslain 5 :n mukaan kunta

Lisätiedot

Hallitusohjelman maininnat

Hallitusohjelman maininnat Hallitusohjelman maininnat Esa Halme Mitä hallitusohjelma kertoo? Tulkintani mukaan 3 viestiä. Maailmalle: Suomi laittaa asiansa kuntoon Kotimaisille johtajille: Investoikaa parikymmentä ylimääräistä miljardia

Lisätiedot

Pöytäkirja Lappeenrannan kirkon alasali, Mannerheiminkatu 1, Lappeenranta (HUOM! PAIKKA)

Pöytäkirja Lappeenrannan kirkon alasali, Mannerheiminkatu 1, Lappeenranta (HUOM! PAIKKA) 5-2016 Aika Torstai 26.5.2016 klo 17.00 (kahvit klo 16.45) Lappeenrannan evankelisluterilaiset seurakunnat Paikka Lappeenrannan kirkon alasali, Mannerheiminkatu 1, Lappeenranta (HUOM! PAIKKA) ASIALISTA

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA 7/

PÖYTÄKIRJA 7/ Seurakuntaneuvosto PÖYTÄKIRJA 7/2012 2.10.2012 -------------------------------------------------------------------------------------------------------------- SIVU 52 ILMOITUSASIAT 2 53 KIRKKOHERRAN PÄÄTÖSLUETTELO

Lisätiedot

Sivistysvaliokunnalle

Sivistysvaliokunnalle PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 24/2005 vp Hallituksen esitys laeiksi tekijänoikeuslain ja rikoslain 49 luvun muuttamisesta Sivistysvaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Sivistysvaliokunta on 8 päivänä

Lisätiedot

Nina Jaara-Sagulin, yhdistyksen puheenjohtaja

Nina Jaara-Sagulin, yhdistyksen puheenjohtaja Kokouskutsu Tehyn Vapaat Vaikuttajat ry 1/2014 Elin: Hallitus Aika: 3.2.2014 klo 17.30 Paikka: Messukeskus, Helsinki Asialuettelo Pykälä Käsiteltävä asia 1 Kokouksen avaus 2 2 Kokouksen päätösvaltaisuus

Lisätiedot

2. Kokouksen järjestäytyminen. Valittiin Pekka Keipi kokouksen puheenjohtajaksi ja Juho Heikkinen sihteeriksi.

2. Kokouksen järjestäytyminen. Valittiin Pekka Keipi kokouksen puheenjohtajaksi ja Juho Heikkinen sihteeriksi. Suomen go-liiton hallituksen kokous 2/2014 Aika: 28.1.2014 19:00 Paikka: YliGo:n kerhohuone, Mannerheimintie 5 B Läsnä: Johannes Laire Antti Mänttäri Arto Heikkinen (saapui kohdan 4 aikana) Reino Karttunen

Lisätiedot

Seurakuntayhtymän kokoustila, Yo-talo B, Rehtorinpellonkatu 4 Turku

Seurakuntayhtymän kokoustila, Yo-talo B, Rehtorinpellonkatu 4 Turku Sivu 1/5 Pöytäkirja 20/2016 Aika: 2. kesäkuuta 2016 klo 10.15 Paikka: Läsnä jäsenet: Läsnä muut: Seurakuntayhtymän kokoustila, Yo-talo B, Rehtorinpellonkatu 4 Turku Riina Lumme, puheenjohtaja Miika Tiainen,

Lisätiedot

Hallitus. Aika: Kello: Hämeenkatu 3 b 2. krs, Tampere Läsnä: Tiina Koljonen Puheenjohtaja

Hallitus. Aika: Kello: Hämeenkatu 3 b 2. krs, Tampere Läsnä: Tiina Koljonen Puheenjohtaja Aika: 22.5.2011 Kello: 10.12-12.57 Paikka: Hämeenkatu 3 b 2. krs, 33100 Tampere Läsnä: Tiina Koljonen Puheenjohtaja Anna-Kaisa Välilä Anna Kantola Miia Pietilä Tino Svart Varapuheenjohtaja Jäsen Jäsen

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta EV 109/1999 vp - HE 73/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi opintotukilain ja asumistukilain muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 7311999 vp laeiksi opintotukilain

Lisätiedot

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 110/2009 vp Laki vakuutetun sairausvakuutusmaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun suuruudesta vuonna 2010 ja sairausvakuutuslain 7 luvun :n ja 18 luvun :n muuttamisesta Eduskunnalle ALOITTEEN

Lisätiedot

Oulun kaupunki PÖYTÄKIRJA 7/2016 Maahanmuuttajaneuvosto

Oulun kaupunki PÖYTÄKIRJA 7/2016 Maahanmuuttajaneuvosto Aika Maanantai 19.12 klo 12:18 16:50 Paikka Villa Victor, Torikatu 23 Kokouksen osanottajat Fischer Erwin, puh.joht. Suorsa Angela, varapuh.joht. Dolinšek Saša El Hassane Kazza Györgyne Szanto Bernadett

Lisätiedot

Ylikylässä PÖYTÄKIRJA 2/2015 HAAVIKON SUKUSEURA RY:N SUKUNEUVOSTON KOKOUS

Ylikylässä PÖYTÄKIRJA 2/2015 HAAVIKON SUKUSEURA RY:N SUKUNEUVOSTON KOKOUS Ylikylässä 12.9.2015 PÖYTÄKIRJA 2/2015 HAAVIKON SUKUSEURA RY:N SUKUNEUVOSTON KOKOUS 1 Kokouksen avaus Sukuneuvoston puheenjohtaja,, avasi kokouksen klo 18.28 ja toivotti kaikki tervetulleeksi Haavikon

Lisätiedot

Puheenjohtaja Tarja avasi kokouksen klo 17.10 ja toivotti kaikki tervetulleiksi.

Puheenjohtaja Tarja avasi kokouksen klo 17.10 ja toivotti kaikki tervetulleiksi. Suomalais-brittiläisten yhdistysten keskusjärjestö ry Federation of Finnish-British Societies Johtokunnan kokous 17.5.2012 Skype-kokous Annalantie 1 33880 Lempäälä Läsnä: Lempäälässä Tarja Teitto-Tuckett,

Lisätiedot

Kirkkoneuvosto (8) Paikka Uudenkaupungin seurakuntakeskus Kirjasto, Koulukatu 6. Ennen varsinaista kokousta, klo alkaen kahvit.

Kirkkoneuvosto (8) Paikka Uudenkaupungin seurakuntakeskus Kirjasto, Koulukatu 6. Ennen varsinaista kokousta, klo alkaen kahvit. Kirkkoneuvosto 16.9.2015 1 (8) KIRKKONEUVOSTON KOKOUS Aika Keskiviikkona 16.9.2015 klo 17.30-18.45 Paikka Uudenkaupungin seurakuntakeskus Kirjasto, Koulukatu 6 Ennen varsinaista kokousta, klo 17.15 alkaen

Lisätiedot

KOKKOLAN SUOMALAINEN SEURAKUNTA KOKOUSKUTSU 4/2010 SEURAKUNTANEUVOSTO

KOKKOLAN SUOMALAINEN SEURAKUNTA KOKOUSKUTSU 4/2010 SEURAKUNTANEUVOSTO KOKKOLAN SUOMALAINEN SEURAKUNTA KOKOUSKUTSU 4/2010 SEURAKUNTANEUVOSTO Aika: Torstai 25.03.2010 klo 19.30 - (HUOM! AIKA) Paikka: Kokkolan seurakuntakeskuksen Jussintupa, Kustaa Aadolfinkatu 16 (2.krs, taloustoimiston

Lisätiedot

KAARINAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 10/2015 Tark: Seurakuntaneuvosto 80

KAARINAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 10/2015 Tark: Seurakuntaneuvosto 80 KAARINAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 10/2015 Tark: 80 SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS Aika: Paikka: Tiistaina 22.12.2015 klo 16.30 kahvit, klo 17 kokous Kokouksen jälkeen joulupakettien jako. Kaarinan kirkko, Voudinkatu

Lisätiedot

HALLITUKSEN KOKOUS PÖYTÄKIRJA 3/2015

HALLITUKSEN KOKOUS PÖYTÄKIRJA 3/2015 1 OAJ PIRKKALAN PAIKALLIYHDISTYS ry HALLITUKSEN KOKOUS PÖYTÄKIRJA 3/2015 Aika: Perjantai 6.3. lauantai 7.3. 2015 Paikka: Villa Merja s Garden Osallistujat: jäsen varajäsen toimihenkilö Almi Susanna Kanto

Lisätiedot

***I MIETINTÖLUONNOS

***I MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 12.7.2010 2010/0137(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luettelon

Lisätiedot

Kokousaika Maanantai klo 15:00 Enontekiön Kehitys Oy:n neuvotteluhuone, Virastotalo, Hetta

Kokousaika Maanantai klo 15:00 Enontekiön Kehitys Oy:n neuvotteluhuone, Virastotalo, Hetta ENONTEKIÖN KEHITYS OY HALLITUKSEN KOKOUS 016 Kokousaika Maanantai 22.2.2016 klo 15:00 Kokouspaikka Enontekiön Kehitys Oy:n neuvotteluhuone, Virastotalo, Hetta Kutsutut jäsenet Varajäsen Hautamäki, Helinä

Lisätiedot

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Johdanto Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto linjasi joulukuussa 2007, että TYY tulee näyttämään mallia YK:n vuosituhattavoitteiden toteuttamisessa. Poliittisessa

Lisätiedot

Siirtolaisuus ennen ja nyt. Tuomas Martikainen

Siirtolaisuus ennen ja nyt. Tuomas Martikainen Siirtolaisuus ennen ja nyt Tuomas Martikainen Siirtolaisuusinstituutti Siirtolaisuusinstituuttisäätiö perustettu vuonna 1974 Juuret Turun yliopiston kaukosiirtolaisuustutkimuksessa Ainoa muuttoliikkeiden

Lisätiedot

YTYn tarkoituksena on valvoa ja edistää jäsentensä yhteisiä etuja työelämässä ja yhteiskunnassa.

YTYn tarkoituksena on valvoa ja edistää jäsentensä yhteisiä etuja työelämässä ja yhteiskunnassa. Säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Yksityisalojen Esimiehet ja Asiantuntijat YTY ry, ruotsiksi Privatsektorns Chefer och Specialister, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä

Lisätiedot

Liite 3 Avustusehdot. Poliittinen toiminta

Liite 3 Avustusehdot. Poliittinen toiminta Liite 3 Avustusehdot Poliittinen toiminta Valtioneuvoston antamat puoluelain (10/1969) 9 :n 4 momentissa sekä valtionavustuslain 11 :n 3 ja 4 momentissa tarkoitetut valtionavustuksen maksamista, käyttöä,

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 1/2016. Asian 3 kohdalla hallintopäälliikkö Mattinen Markku 16:00-17:15 maankäyttöinsinööri Asian 4 kohdalla

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 1/2016. Asian 3 kohdalla hallintopäälliikkö Mattinen Markku 16:00-17:15 maankäyttöinsinööri Asian 4 kohdalla Elinympäristövaliokunta AIKA 11.01.2016 klo 16:00-18:10 PAIKKA Kaupungintalo, Kotka-kokoushuone Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Törrö Marja-Leena 16:00-18:10 puheenjohtaja Nivala Kaisa 16:00-18:10 varapuheenjohtaja

Lisätiedot