TYÖTEHOSEURAN VUOSIKIRJA 2004

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TYÖTEHOSEURAN VUOSIKIRJA 2004"

Transkriptio

1 TYÖTEHOSEURAN VUOSIKIRJA 2004

2 Työtehoseuran raportteja ja oppaita 16 ISBN ISSN

3 TYÖTEHOSEURAN TOIMINTAKERTOMUS 2004 Sisällys Työtehoseuran 81. toimintavuosi Työtehoseuran organisaatio Henkilöstö, toimintayksiköt ja toimitilat Maatalousosasto Metsäosasto Kotitalousosasto Ammatillinen aikuiskoulutuskeskus Lönnrot Opisto Julkaisu- ja tiedotustoiminta Talous Jäsenet Jäsenyys ja yhteistoiminta Henkilökunta Työtehoseuran säännöt KUTSU TYÖTEHOSEURAN JÄSENKOKOUKSEEN Työtehoseuran varsinainen jäsenkokous pidetään tiistaina, toukokuun 24. päivänä 2005 alkaen klo Työtehoseuran päätoimistossa Helsingin Lauttasaaressa, Melkonkatu 16 A. Kokouksessa käsitellään sääntöjen 11 edellyttämät asiat. Työtehoseuran jäsenet ovat tervetulleita kokoukseen.

4 TYÖTEHOSEURAN 81. TOIMINTAVUOSI TYÖTEHOSEURA 80 VUOTTA työtä tehokkuutta hyvinvointia Toimitusjohtaja Tarmo Luoma Vuoden 2004 aikana Suomen kuten koko Euroopan talouskasvu oli edelleen suhteellisen verkkaista vilkastuen loppuvuotta kohden. Sähköenergian hinta putosi edellisvuoden voimakkaan nousun jälkeen, mutta jäi selvästi edellisvuosia korkeammalle tasolle. Vuoden 2004 aikana polttoöljyn hinta kohosi voimakkaasti lokakuun loppuun asti laskien jälleen, mutta sekin jäi edellisvuodesta selvästi kohonneelle tasolle. Kiinnostus Työtehoseuran vahvojen osaamisten alueisiin energian säästöön ja kotimaisen energian käyttöön lämmityksessä säilyi ja lisääntyi entisestään sekä kuluttajien, pienteollisuuden että maatilojen piirissä. Työvoiman osaamisen tarve yrityksissä lisääntyi, jolloin kiinnostus sekä Aikuiskoulutuskeskuksen että Lönnrot Opiston ammatillisiin tutkintoihin johtavaan koulutukseen kasvoi edelleen voimakkaasti. Kertomusvuonna tuli kuluneeksi 80 vuotta Työtehoseuran perustamisesta. Juhlavuoden kunniaksi järjestettiin Helsingin Messukeskuksessa seminaari teemalla Työtä, tehokkuutta, hyvinvointia 80 vuotta, jonne saapui runsaat 400 kutsuvierasta. Tilaisuuden pääpuhujana oli Työtehoseuran valtuuskunnan pitkäaikainen jäsen pääministeri Matti Vanhanen. Lisäksi TEHO-lehti ilmestyi erityisenä juhlanumerona. Henkilöstö juhlisti 80-vuotistaivalta yhteisellä koulutusristeilypäivällä marraskuun lopulla. Henkilöstön kokonaismäärä kasvoi hieman 177 henkilöön. Tutkimustoiminnoissa henkilöstömäärä väheni, kun taas koulutustoiminnoissa henkilöstömäärä vähän kasvoi lisääntyneestä toimintavolyymistä johtuen. Kehityskeskusteluissa arvioitiin ja haettiin kaikille omakohtaisia koulutustarpeita ja kannustettiin ammatillisen koulutuksen lisäämiseen. Opetushenkilöstö osallistui edelleenkin aktiivisesti sekä pedagogisen pätevyyden saavuttamisen edellyttämään koulutukseen että valtakunnallisiin opetustoiminnan kehittämiskoulutuksiin. Koulutustustoiminnan johtohenkilöt samoin kuin osa tutkimustoiminnan johtohenkilöstöstä aloittivat johtamisen erikoisammattitutkintoon valmistavan koulutuksen. Henkilöstön määräaikaisia työsuhteita muutettiin edelleen mahdollisuuksien mukaan toistaiseksi voimassa oleviksi. Koulutustoiminnan toimitiloja kehitettiin ja uudistettiin paremmin käyttöön sopiviksi. Lönnrot Opistossa saneerattiin entinen kotitalousopetuskeittiö vastaamaan nykyajan ravintolaopetuksen vaatimuksia. Vantaan Nuolikujalla sijaitsevassa kiinteistössä saatiin valmiiksi rakennuksen saneeraus. Siellä kunnostettin myös piha-alueita ja rakennettiin lisää pysäköintipaikkoja. Tutkimustoiminnassa kansainväliset yhteisprojektit ovat luonnollinen osa toimintaa. Samoin tutkijoiden osallistuminen kansainvälisiin kongresseihin ja seminaareihin samoin kuin erilaisiin työryhmiin liittyy kiinteästi yksiköiden tehtäväkenttään. Lisäksi osallistuttiin Työtehoseuran strategian mukaisesti aktiivisesti erilaisten kotimaisten toimialayhdistysten toimintaan. Työtehoseuran vahva tiedottaminen näkyi tutkijoiden aktiivisena luennointina erilaisissa tilaisuuksissa ja kirjoituksina sekä omiin julkaisuihin että erilaisiin ammattilehtiin. Maatalousosaston tutkimus- ja kehittämistoiminnan painopisteet ovat maatalouden ja sitä lähellä olevien elinkeinojen kannattavuuden ja kilpailukyvyn parantamisessa. Kertomusvuonna tehdyssä maatalousosaston stratgiatyössä painotettiin edelleen vahvaa työntutkimusosaamista. Metsäosasto on erikoistunut yksityismetsätalouden, metsä- ja puutuotealan pienyrittäjyyden sekä metsäalan pienteknologian ja bioenergian käyttöön. Toiminta on jäsennelty neljälle tulos- 4 Työtehoseuran vuosikirja 2004

5 Työtehoseuran perustamisesta on 80 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi järjestettiin Helsingin Messukeskuksessa seminaari kutsuvieraille ja henkilökunnalle. Seminaariesitelmien teema oli sama kuin juhlavuodenkin - Työtä, tehokkuutta, hyvinvointia 80 vuotta. Tilaisuuden pääpuhujana oli Työtehoseuran valtuuskunnan pitkäaikainen jäsen pääministeri Matti Vanhanen. Kuva: Pertti Hourunranta alueelle: yksityismetsätalouden ja metsäalan pienyritystoiminta, bioenergia, metsäalan pienteknologia ja TTS Wood puutuotealan pienyritystoiminnan edistäminen. Erityisen vahvana säilyi edelleen puuperäisen bionergian käytön tutkimus. Kotitalousosaston työ tähtää työmenetelmien tehokkuuden ja tuottavuuden sekä työympäristöjen ja -välineiden toimivuuden edistämiseen kotitalouksissa ja kotitalouksien tehtäviä hoitavissa yrityksissä ja organisaatioissa. Erityisesti ikäihmisten asumisen edellytykset olivat kertomusvuonna vahvan tutkimuspanostuksen kohteena. Kotitalousosaston tutkimustulosten hyvä käyttökelpoisuus samoin kuin oman tiedotustoiminnan aktiivisuus näkyi edelleenkin hyvässä näkyvyydessä erilaisissa tiedotusvälineissä. Työtehoseuran aikuiskoulutuskeskuksen tavoitteena on tuottaa sellaista ammatillista osaamista, joka edistää sekä yritysten että yhteiskunnan menestymistä. Työvoiman kokonaismäärä on Suomessa saavuttanut huippunsa ja alkaa ennusteiden mukaan laskea. Työvoiman määrällisen vähenemisen ja ammatillisen osaamisen vaatimusten kasvu korostavat ammatillisen koulutuksen merkitystä. Kertomusvuonna koulutustoiminnan volyymi kasvoi kaikilla koulutusaloilla. Koulutuksen korkea laatu näkyi sekä suoritettujen tutkintojen määrän kasvuna että koulutuksensa päättäneiden erittäin hyvänä työllistymisenä. Opetustoimintaa kehitettiin vielä aiempaa vahvemmalla koulutuksen henkilökohtaistamisella. Opiskelijan taidot ja kyvyt pyritään entistä tarkemmin selvittämään laadittaessa jokaiselle hyvinkin yksilötasoinen oppimissuunnitelma. Myös opetuksen toimintaympäristöä kehitettiin, mistä esimerkkinä on ajosimulaattori linja-auton kuljettajakoulutuksessa. Lönnrot Opiston toiminnassa haettiin uusia toimintamalleja opetuksen kehittämisessä erityisesti kansainvälisellä alueella. Lisäksi kehitettiin uusia alueellisia yhteistyömuotoja sekä alan yritysten että muiden toimijoiden kesken. Oppilaitos profiloitui kertomusvuonna yhä voimakkaammin suomalaisen kulttuuriperinteen tuotteistajana. Koulutuspaikkatavoitteet täyttyivät sekä nuorten että aikuisten koulutuksessa perustutkinnoissa ja pääosin myös yrityskoulutuksessa. Työtehoseuran vuosikirja

6 TYÖTEHOSEURAN ORGANISAATIO JA HALLINTO 2004 JÄSENKOKOUS VALTUUSKUNTA JOHTOKUNTA JOHTORYHMÄ TOIMITUSJOHTAJA KOULUTUSJOHTOKUNTA TALOUSHALLINTO MAATALOUS- TOIMIKUNTA METSÄTALOUS- TOIMIKUNTA KOTITALOUS- JA KULUTTAJATOIMIKUNTA AMMATILLISET NEUVOTTELUKUNNAT TUTKIMUS JA KEHITTÄMINEN KOULUTUS MAATALOUS Maataloustuotanto Työntutkimus ja ergonomia Puutarhatuotanto Maatalousrakentaminen METSÄTALOUS Yksityismetsätalous ja metsäalan pienyritystoiminta Bioenergia Metsäalan pienteknologia TTS Wood - puutuotealan pienyritystoiminnan edistäminen KOTITALOUS Asuminen, asunnon ja kiinteistön toimivuus Kodintekniikka Kotitalouden palvelut ja yritystoiminta AIKUISKOULU- TUSKESKUS Auto Kuljetus ja logistiikka Maarakennus Puu ja verhoilu Puutarha Yrityspalvelu LÖNNROT OPISTO Matkailu Ravintola-ala Kuluttajapalvelut Kotitalous 6 Työtehoseuran vuosikirja 2004

7 VALTUUSKUNTA PUHEENJOHTAJA SAILAS, RAIMO, valtiosihteeri VARAPUHEENJOHTAJAT HEINO, JAN, pääjohtaja WILSKA, MARITA, johtaja JÄSENET ERIKSSON, BO GÖRAN, ylijohtaja HAUTOJÄRVI, SIRKKA, kansliapäällikkö HUSMAN, KAJ, professori KEMPPAINEN, ERKKI, ylijohtaja KILPIÖ, EILA, professori LÄHDESMÄKI, TIMO, ylijohtaja MELA, KARI, maanviljelijä (25.5. saakka) METSOLA, PEKKA, toiminnanjohtaja MÄKINEN, PAAVO, toiminnanjohtaja NISSILÄ, KIMMO, johtaja NORDLING, KIM, toimitusjohtaja OKSANEN, ANTTI, vuorineuvos PALOJÄRVI, LAURI, johtaja PEHKONEN, AARNE, professori PELTOLA, OLAVI, maanviljelijä PERHO, MAIJA, kansanedustaja POHTILA, ELJAS, ylijohtaja (25.5. saakka) PULLIAINEN, ERKKI, kansanedustaja PURHONEN, KARI, johtaja RAHKONEN, SUSANNA, kansanedustaja RAITIO, HANNU, ylijohtaja (25.5. alkaen) RAJAMÄKI, KARI, sisäministeri (25.5. saakka) REHNSTRÖM, PETER, toimitusjohtaja REUNALA, AARNE, ylijohtaja RUSKA, ILKKA, ylijohtaja SAARIMÄKI, PENTTI, eläkevakuutusjohtaja SETÄLÄ, JOUKO, toimitusjohtaja (25.5. alkaen) SUIHKONEN, MATTI, metsäneuvos VAINIO, HANNU, metsäpäällikkö VAITTINEN, JARMO, kansliapäällikkö VANHANEN, MATTI, pääministeri VIHRIÄLÄ, JUKKA, kansanedustaja JOHTOKUNTA PUHEENJOHTAJA TARASTI, LAURI, hallintoneuvos VARAPUHEENJOHTAJA PEKKALA, ELISE, hallitusneuvos JÄSENET LOUEKOSKI, MATTI, pankinjohtaja LUOMA, TARMO, toimitusjohtaja VALTANEN, HANNU, johtaja WALLIN, JYRKI, toiminnanjohtaja SIHTEERI MALMI, ANTERO, talouspäällikkö JOHTORYHMÄ PUHEENJOHTAJA LUOMA, TARMO, toimitusjohtaja, maatalousosaston päällikkö oto VARAPUHEENJOHTAJA KASANEN, PIRKKO, kotitaloustutkimuksen tutkimusjohtaja JÄSENET LOUHIKOSKI-ALASUUTARI, TERTTU, Lönnrot Opiston rehtori MALMI, ANTERO, talousosaston päällikkö MÄENPÄÄ, KEIJO, koulutusjohtaja RIPATTI, PEKKA, metsätutkimuksen tutkimusjohtaja SIHTEERI BACKMAN, RIITTA, johdon sihteeri TILINTARKASTAJAT JOHNSSON, CARL ERIK, kauppat. maist., KHT, ERNST & YOUNG OY VARATILINTARKASTAJAT HALLBÄCK, KRISTIAN, dipl. ekonomi, KHT, ERNST & YOUNG OY VALVONTATARKASTUS ERNST & YOUNG OY Työtehoseuran vuosikirja

8 KOKOUKSET JÄSENKOKOUKSET Työtehoseuran varsinainen jäsenkokous pidettiin toukokuun 25. päivänä Työtehoseuran päätoimistossa. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin maat. ja metsät. toht. Jouko Mäkelä. Jäsenkokous käsitteli ja hyväksyi johtokunnan toimintakertomuksen vuodelta Tilinpäätös vahvistettiin yksimielisesti ja johtokunnalle ja toimitusjohtajalle myönnettiin vastuuvapaus vuodelta Jäsenkokous päätti myös valtuuskunnan esitykseen perustuen Työtehoseuran jäsenmaksujen suuruuden vuodeksi Työtehoseuran tilintarkastajiksi tarkastamaan vuoden 2005 hallintoa ja tilejä valittiin Carl Erik Johnsson, KHT ja Ernst & Young Oy. Varatilintarkastajiksi valittiin Kristian Hallbäck, KHT ja Ernst & Young Oy. Valvontatarkastuksen suorittaa edelleen Ernst & Young Oy. Valtuuskunnan jäsenmääräksi päätettiin 29 henkilöä. Erovuorossa olleista valtuuskunnan jäsenistä valittiin kokouksesta alkavaksi kolmivuotiskaudeksi uudelleen: Sirkka Hautojärvi, Erkki Kemppainen, Pekka Metsola, Kimmo Nissilä, Lauri Palojärvi, Aarne Reunala ja Matti Vanhanen. Uusiksi jäseniksi valittiin Jouko Setälä ja Hannu Raitio. Lisäksi pidettiin kaksi ylimääräistä jäsenkokousta syyskuun 16. ja lokakuun 25. päivänä Työtehoseuran päätoimistossa. Kokouksissa päätettiin sääntömuutoksesta, joka mahdollistaa Työtehoseuran Lönnrot Opiston koulutustoiminnan kehittämisen niin, että koulutukseen voidaan sisällyttää muun muassa anniskeluun liittyviä opintokokonaisuuksia, asiakastilaisuuksien järjestämistä sekä aikuiskoulutuksena annettavaa tarjoilijan ammattiin liittyvää koulutusta. VALTUUSKUNNAN KOKOUKSET Valtuuskunnan kevätkokous pidettiin huhtikuun 16. päivänä Työtehoseuran Vantaan toimipisteessä. Valtuuskunta käsitteli Työtehoseuran toimintakertomuksen sekä tilinpäätöksen vuodelta 2003, jotka päätettiin esittää jäsenkokoukselle hyväksyttäviksi. Valtuuskunnan syyskokous pidettiin marraskuun 24. päivä Työtehoseuran päätoimistossa. Valtuuskunta vahvisti johtokunnan päätöksen siirtää Työtehoseuran päätoimisto Helsingin Lauttasaaresta Nurmijärven Rajamäkeen syksyllä Valtuuskunta hyväksyi toimintasuunnitelman ja talousarvion vuodelle Johtokunnan jäsenten lukumääräksi vuonna 2005 vahvistettiin kuusi. Johtokunnan jäseniksi valittiin uudelleen erovuorossa olleet hallitusneuvos Elise Pekkala kolmivuotiskaudeksi ja toiminnanjohtaja Jyrki Wallin kolmivuotiskauden jäljellä olevaksi ajaksi. Koska pankinjohtaja Matti Louekoski ei ollut enää käytettävissä, valittiin hänen tilalleen uutena jäsenenä maakuntainsinööri Hannu Haukkasalo kolmivuotiskaudeksi Täyttämättä olleeseen johtokunnan paikkaan valittiin jaostopäällikkö Ilpo Mattila kolmivuotiskauden jäljellä olevaksi ajaksi. JOHTOKUNNAN KOKOUKSET Johtokunta johti Työtehoseuran toimintaa toimeenpanevana elimenä sääntöjen edellyttämällä tavalla. Johtokunta kokoontui toimintavuonna seitsemän kertaa. 8 Työtehoseuran vuosikirja 2004

9 HENKILÖSTÖ, TOIMINTAYKSIKÖT JA TOIMITILAT HENKILÖSTÖ Henkilöstörakenne oli toimintavuoden lopussa taulukon mukainen. Yhteensä Työtehoseurassa oli henkilöstöä 177. Taulukossa ei ole mukana opinnäytteentekijöitä, sivutoimisia opettajia eikä muuta sivutoimista henkilöstöä. Henkilöstöluettelo alkaa vuosikirjan sivulta 82. PÄÄTOIMISTO Päätoimistossa Helsingin Lauttasaaressa työskentelevät toimitusjohtajan lisäksi seuraavat yksiköt: metsäosaston tutkimusjohtaja ja osa osaston tulosalueista talousosaston henkilöstö- ja taloushallinto sekä tiedotus. Työtehoseuran omistamat 525 neliömetrin toimistotilat Tehotalossa Kiinteistö Oy Melkonkatu 16:ssa olivat kokonaan omassa käytössä. Lisäksi samasta kiinteistöstä oli vuokrattuna lisätilaa 66 neliömetriä metsäosaston käyttöön. TUTKIMUS- JA KOULUTUSKESKUS SEKÄ MUUT TOIMIPISTEET Tutkimus- ja koulutuskeskuksessa Nurmijärven Rajamäellä toimivat seuraavat Työtehoseuran yksiköt: maatalousosasto metsäosasto, osa tulosalueista kotitalousosasto talousosaston kiinteistö- ja huoltopalvelu ammatillinen aikuiskoulutuskeskus. Altia Oyj:ltä vuokratulla 15,9 hehtaarin tutkimusja koulutuskeskuksen alueella Työtehoseura omisti kertomusvuoden lopussa kiinteistöjä neliömetriä. Lisäksi tutkimus- ja koulutuskeskuksen käytössä oli Työtehoseuran omistaman Kiinteistö Oy Kurssirinteen opiskelija-asuntola neliömetriä. Autoalan käytössä olevan rakennuksen n:o 17 katto uusittiin. Puutarha-alan koulutuksen käytössä olleessa rakennuksessa n:o 8 tehtiin kuntotarkastus, jonka tulosten seurauksena rakennuk- Työtehoseuran henkilöstörakenne oli toimintavuoden lopussa seuraava (lukuunottamatta opinnäytteentekijöitä, sivutoimisia opettajia ja muuta sivutoimista henkilöstöä): Sukupuoli Ikä Ikäryhmät Työkok. TTS:ssa M N yht. k.a k.a v Yli 10 v hlö hlö hlö v hlö hlö hlö v hlö hlö Tutkimus Hallinto ja palvelut Lönnrot Opisto - opettajat muut Aikuiskoulutuskeskus - kouluttajat muut Yhteensä Työtehoseuran vuosikirja

10 AJO- JA TYÖ- HARJOITTELUALUE Vihtijärvi AIKUISKOULUTUS Työtehoseuran toimipisteet. Kotisivuilla on luettavissa ja tulostettavissa ajo-ohjeet kaikkiin toimipisteisiin. sen käytöstä luovuttiin vuoden 2005 alussa. Vuoden aikana uusittiin tutkimus- ja koulutuskeskuksen pääväylien asvaltointia. Vuoden lopussa päättyi tutkimus- ja koulutuskeskuksen läheisyydessä sijaitsevien Altia Oyj:ltä vuokrattujen Impivaaran rakennusten käyttö. Rakennukset purettiin sopimuksen mukaisesti vuoden loppuun mennessä. Vantaalla toimi aikuiskoulutuskeskuksen sivutoimipiste Työtehoseuran omistamassa Kiinteistö Oy Vantaan Nuolikuja 6:ssa ja Vihdissä aikuiskoulustuskeskuksen ajo- ja työharjoittelualue. Vuoden aikana Kiinteistö Oy Vantaan Nuolikuja 6:een rakennettiin paikoitusalue. Työtehoseuran Lönnrot Opisto toimi edelleen Sammatissa sijaitsevissa toimitiloissa, joissa peruskorjattiin Silmu-opetuskeittiö ja sosiaalitiloja. Lisäksi Työtehoseura omistaa Rajamäellä tutkimus- ja koulutuskeskuksen tonttialueeseen liittyvän 5,1 hehtaarin teollisuustontin ja puistoalueen sekä Rajamäen asuntoalueeseen liittyvän 3,7 hehtaarin kerrostalo-, rivitalo- ja puistotonttialueen. Sammatissa Työtehoseura omistaa 55,4 hehtaarin pelto- ja metsäalueet. Pellot olivat vuokrattuina ulkopuoliselle. Toimitilojen käyttö (kerros-m2) vuoden 2004 lopussa: Toimi- Maa- Metsä- Koti- Ammat. Lönnrot Muu Yht. tilat talous- osasto talous- aikuis- Opisto oma osasto osasto koul.keskus käyttö TTS:n omistamat tilat: - Helsingissä Rajamäellä Vantaalla Vihdissä Sammatissa Muut tilat: - Helsingissä Rajamäellä Yhteensä Työtehoseuran vuosikirja 2004

11 MAATALOUSOSASTO tutkii ja kehittää työ- ja tuotantomenetelmiä, tuotantorakennuksia sekä maatalouskoneita ja -laitteita. TOIMINTAA OHJANNUT MAATALOUSTOIMI- KUNTA ( ): SETÄLÄ, JOUKO, toimitusjohtaja, puheenjohtaja AHOKAS, JUKKA, professori ESKOLA, ERKKI, toimistopäällikkö HAAPALA, HANNU, professori HELMINEN, JAAKKO, neuvontapäällikkö HIMANEN, MARKKU, ylitarkastaja LATOSTENMAA, HEIKKI, ympäristöneuvos LUOMA, TARMO, toimitusjohtaja RAEVUORI, MARKKU, toimitusjohtaja PUURUNEN, MAIJA, professori RAUMA, SAMPO, johtaja SALONIEMI, HANNU, dekaani TAULAVUORI, TIMO, toimitusjohtaja TERTSUNEN, VEIKKO, toimitusjohtaja TIAINEN, SIMO, tutkimuspäällikkö VÄYRYNEN, LEENA, koulutuspäällikkö KIRKKARI, ANNA-MAIJA, johtava tutkija, sihteeri Toimikunta kokoontui kertomusvuonna yhden kerran. TOIMINNAN YLEISLINJAT Työtehoseuran maatalousosasto edistää maataloutta ja sitä lähellä olevia elinkeinoja harjoittavien yritysten kannattavuutta, kilpailukykyä ja tuotantoon liittyviä inhimillisiä arvoja. Tutkimus- ja kehittämistyön kohteina ovat työ- ja tuotantomenetelmät, tuotantorakennukset sekä maatalouskoneet ja -laitteet. Toimintamme tavoitteina ovat työtä ja työntekijää säästävät ratkaisut; tuotannollisina tavoitteina ovat tehokkuuden, tuottavuuden ja taloudellisuuden parantaminen ja inhimillisinä tavoitteina turvallisuuden, terveellisyyden, tyytyväisyyden ja ekologisuuden parantaminen. Maatalousosastolla tehtävissä hankkeissa pyritään välittömästi soveltamiskelpoisiin tuloksiin. Tutkimus- ja kehittämistoimintamme palvelevat lähinnä maatalousyrittäjiä sekä muita puutarhaja maaseutuyrittäjiä, mutta myös alan neuvontaa, hallintoa, opetusta ja kauppaa. Tutkimus- ja kehittämistyön lisäksi maatalousosasto tiedottaa, antaa neuvontaa ja tarjoaa suunnittelupalveluja. Toiminta rahoitetaan pääosin ulkopuolisella projektirahoituksella sekä julkisista että yksityisistä rahoituslähteistä. Maa- ja metsätalousministeriö myöntää lisäksi maatalouden rationalisointiin tukea, jolla päivitetään muun muassa maatalouden työnormeja ja maatalouskoneiden kustannus- ja urakointihintatietoja. Kertomusvuonna tehdyssä maatalousosaston strategian tarkennustyössä painotettiin edelleen perinteisesti vahvaa työntutkimusaluetta ja tätä aluetta tullaan vielä jatkossa vahvistamaan muun muassa koulutuksen keinoin. MAATALOUSOSASTON TULOSALUEET Maataloustuotannon tulosalueen tavoitteena on tuottaa tietoa töiden organisoinnista, yksittäisten työ- ja tuotantomenetelmien kehittämisestä, tuotannon tehostamisesta sekä maatilayritysten johtamisesta ja verkottumisesta. Tulosalueen avaintehtävät ovat maatalouden tuotantopanosten käytön tehostaminen ja maaseutuyrityksen toimintojen ja töiden organisoinnin sekä maatilojen johtamisen kehittäminen. Työntutkimuksen ja ergonomian tutkimusalueen tehtävät liittyvät useisiin tutkimushankkeisiin Työtehoseuran jokaisella tutkimusosastolla joko keskeisenä näkökulmana tai pienemmällä painoarvolla. Työntutkimuksessa ja ergonomiassa sovelletaan käytäntöön työtiedettä, joka puolestaan tarkastelee koko työsysteemin toimintaa. Tavoitteena on kehittää työsysteemin toimintaa samalla tehokkaaksi ja inhimillisesti miellyttäväksi parantamalla työsysteemin osien yhteensopivuutta. Tulosalueen piiriin kuuluu myös työympäristötutkimus, jonka tavoitteena on työn terveellisyyden ja turvallisuuden edistäminen. Puutarhatuotannon tulosalueen tavoitteena on tuottaa tietoa, jota soveltamalla avomaan viljelysten ja kasvihuoneiden yritystoimintaa voidaan tehostaa ja niiden tuottavuutta ja kilpailukykyä parantaa. Tulosalue ulottuu yksittäisten työ- ja tuotantomenetelmien kehittämisestä puutarhayrityksen johtamiseen ja yritysten verkottumiseen. Tulosalueen kohderyhmänä ovat pääasiassa puutarha- ja elintarviketalouden yritykset, mutta myös muut yritykset, joille osaston ydinosaamista voidaan tarjota. Maatalousrakentamisen tulosalueen tavoitteena on tuottaa tietoa turvallisesta, terveellisestä ja taloudellisesta rakentamisesta sekä tilatason energiantuotannosta. Maatalousrakennusten taloudellisuutta ja toiminnallisuutta edistetään kehittämällä suunnittelukäytäntöä ja koko rakennuttamisprosessia. Turvallista ja terveellistä työympäristöä kehitetään esimerkiksi seuraavilla osaalueilla: tuotantorakennusten työturvallisuus ja Työtehoseuran vuosikirja

12 hygienia, ilmanvaihto sekä toiminnallisten ja teknisten ratkaisujen kehittäminen eri tuotantosuuntien rakennushankkeissa. Maatalousosaston tiedotus- ja julkaisutoiminnan tavoitteena on välittää maatalouden ja maaseutuelinkeinojen rationalisointiin liittyvää tutkimustietoa sen tarvitsijoille. Osasto tiedottaa tutkimustuloksista tutkimusraportin lisäksi Teho-lehdessä ja tiedotteissa sekä laitoksen ulkopuolisissa kanavissa. Lisäksi osaston tutkijat käyvät aktiivisesti pitämässä esitelmiä ja luentoja niin kotimaisissa kuin kansainvälisissäkin seminaareissa. Osaston tutkimushankkeiden referaatit löytyvät myös Työtehoseuran kotisivulta Internetissä (www.tts.fi). Kansainvälistä yhteistoimintaa hoidettiin muun muassa Pohjoismaiden Maataloustutkijain Yhdistyksen (PMY-NJF), Kansainvälisen maataloustekniikan yhdistyksen (CIGR), Eurooppalaisen maatalousteknologiayhdistyksen (EurAgEng), Kansainvälisen maatalouden työntutkimusjärjestön (CIOSTA), YK:n maatalous- ja elintarvikejärjestön (FAO) ja Suomen Ergonomiayhdistyksen (ERY) kautta sekä suoraan ulkomaisten tutkimuslaitosten ja tutkijoiden kesken. Maatalousosasto vastaa tällä hetkellä muun muassa NJF:n Suomen osaston sihteerin tehtävistä, FinAgEng:n puheenjohtajan ja sihteerin tehtävistä, EurAg- Engin hallituksen Suomen edustuksesta, CIGR:n työtieteen jaoston johdosta, ERYn varapuheenjohtajan tehtävistä, Maaseudun yhteistyörenkaiden liiton (YTY) puheenjohtajuudesta sekä syksyllä 2003 perustetun Maatilarakentamisen asiantuntijat ry:n puheenjohtajuudesta. MAATALOUSTUOTANNON TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINTA KASVINVILJELYKONEIDEN AUTOMAATIO- JÄRJESTELMÄT (AGRIX) (2003 ) Kasvinviljelykoneiden automaatiojärjestelmät -hankkeen Työtehoseuran osahankkeessa tarkastellaan ajolinjojen optimointia peltoviljelytöissä. Ajolinjojen optimointia tehdään työnkäytöllisestä ja taloudellisesta näkökulmasta ottaen huomioon muun muassa tehtävä työ, pellolla olevat esteet ja pellon muoto. Etenkin urakoitsijoille ja vuokrapeltojen viljelijöille ensimmäisillä työkerroilla tuntemattomille pelloille vaihtoehtoisten ajolinjojen selville saaminen edesauttaa työn loppuunsaattamista. Hankkeessa ovat mukana Teknillisen korkeakoulun automaatiotekniikan laboratorio, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) maatalousteknologian tutkimus, Helsingin yliopiston (HY) maa- ja kotitalousteknologian laitos, Valtra Oy, Kemira GrowHow Oy, Nokka-Tume Oy, Junkkari Oy, Vieskan Metalli Oy, Mitron Oy, Bitcomp Oy ja ProAgria Maaseutukeskusten Liitto. Hankkeen päärahoittaja on TEKES. Seppo Pentti Mahdollisuus kääntää ajosuunta taaksepäin helpottaa tarkkaa ajoa etenkin leveillä koneilla. Työntutkimusta tehtiin 8,5 metrin niittomurskausyhdistelmällä Agrixhankkeessa. Kuva: Markku Lätti KEVÄTVILJAN SUORAKYLVÖ ( ) MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) ympäristötutkimuksen koordinoima ja maaja metsätalousministeriön sekä MTT:n rahoittama tutkimus muodostui kahdesta eri hankkeesta. Hankkeen Kevätviljan suorakylvö hienojakoisilla mailla kylvön ajoitus, sadon laatu ja kasvinsuojelu tavoitteena oli selvittää, miten kevätviljan suorakylvössä voidaan varmistaa tasainen kasvuunlähtö. Lisäksi tavoitteena oli ohjeistaa kylvön ajoitus hienojakoisilla mailla ja kasvinsuojelu. Hankkeen Suorakylvön teknologia ja talous tavoitteena oli selvittää suorakylvökoneiden tekninen toimivuus, menetelmän soveltuvuus Suomen oloissa sekä laskea teknis-biologisen tutkimustiedon perusteella, miten suorakylvöön siirtyminen vaikuttaa kevätviljan viljelyn talouteen. Työtehoseura oli mukana Suorakylvön teknologia ja talous -hankkeessa yhteistyössä MTT:n maatalousteknologian tutkimuksen (Vakola) kanssa. Työtehoseuran osuutena hankkeessa oli koota viljelijöiden kokemuksia suorakylvöstä kirjekyselyllä ja haastatteluilla sekä selvittää työntutkimuksin ja talouslaskelmin menetelmän soveltuvuutta viljantuotantoketjun osana. Viljelijöiden kokemukset suorakylvöstä on koottu Työtehoseuran maataloustiedotteeseen 548. Suorakylvön työnmenekkiä ja taloudellisuutta on käsitelty Työtehoseuran maataloustiedotteessa 567. Yhteistyökumppaneina tutkimuksessa olivat Vieskan Metalli Ky ja Kemira GrowHow Oy. Ohjausryhmä: Markku Järvenpää, maa- ja metsätalousministeriö (puheenjohtaja), Jyrki Pitkänen, Kaakkois-Suomen TE-keskus, Kyösti Pietola, Maa- 12 Työtehoseuran vuosikirja 2004

13 Tutkimus on osa MTT Pohjois-Savon tutkimusaseman vetämää Laajentavien karjatilojen kesäruokintavaihtoehdot -tutkimusta, jossa mukana ovat myös Kuopion yliopiston soveltavan biotekniikan instituutti sekä MTT taloustutkimus, MTT eläinravitsemus sekä Seinäjoen ja Pohjois- Savon ammattikorkeakoulut. Päähanke jatkuu vuoden 2005 loppuun ja yhteinen julkaisu hankkeen tuloksista valmistuu vuoden 2006 aikana. Ohjausryhmä: Markku Järvenpää, maa- ja metsätalousministeriö (puheenjohtaja), Antti Jaakkola, Helsingin yliopisto, Juha Nousiainen, Valio Oy, Hannu Saloniemi, Helsingin yliopisto, Mikko Tuori, Helsingin yliopisto, Veli-Matti Tuure, Työtehoseura ry. Reetta Palva - Mika Peltonen Kustannuksiltaan suorakylvö on prosenttia edullisempaa kuin kyntöä perusmuokkauksena käyttävät kylvömenetelmät. Alle 100 hehtaarin kylvöpinta-aloilla suorakylvö kannattaa kuitenkin yleensä teettää urakoitsijalla, jolloin se tulee omaa konetta edullisemmaksi. Kuva: Markku Lätti ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Jukka Ahokas, Helsingin yliopisto, Markku Puustinen, Suomen ympäristökeskus (SYKE), Soile Hänninen, ProAgria Farma, Tapio Tarkkinen, Junkkari Oy. Markku Lätti LEHMIEN LAIDUNTAMINEN LAAJENEVILLA TILOILLA TYÖNMENEKKI JA LAIDUNALAN RIITTÄVYYS (2003 ) Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten karjakoon kasvattaminen vaikuttaa laiduntamisen järjestämiseen, kesäajan työnmenekkiin ja laidunnuksen ruokinnalliseen onnistumiseen. Samalla tutkittiin myös karjatilojen tilusrakenteita niiden merkityksen selvittämiseksi laiduntamisessa. Tavoitteena oli myös selvittää, onko laiduntamattomuudelle muita syitä mahdollisten laajentumisen mukanaan tuomien ongelmien ohella. Vuosina 2003 ja 2004 tehtiin laidunkaudella tilakäyntejä yhteensä 16 laiduntavalle tilalle, joista puolet sijaitsi Pohjanmaalla ja puolet Savossa. Tiloilla mitattiin peltolohkojen etäisyydet navettarakennuksesta ja tehtiin työntutkimuksia lehmien kuljetuksesta laitumelle ja laitumelta navettaan. Koko- ja osa-aikaisen laiduntamisen ja kesäajan sisäruokinnan kokonaistyönmenekin vertailuun sekä talouslaskelmien pohjaksi laadittiin laskelmia eri tilakokoluokissa sekä parsi- ja pihattonavetoissa. Tilusrakenteita tutkimusalueilla selvitettiin maa- ja metsätalousministeriön ylläpitämästä maaseutuelinkeinorekisteristä saatujen lohkokohtaisten etäisyystietojen perusteella. Laiduntamattomuuden syitä selvitettiin kyselytutkimuksella Pohjanmaan alueelta, missä laiduntamattomuus on yleistä. Tuloksista julkaistaan vuoden 2005 keväällä maataloustiedote. KATETTA TILASEKOITUKSELLA KATI (2003 ) Katetta tilasekoituksella on Etelä-Pohjanmaalla, Seinäjoella toimiva TE-keskuksen rahoittama alueellinen kehittämishanke. Hankkeen ensisijaisena tavoitteena on parantaa maidontuotannon kannattavuutta rehukustannusta alentamalla. Tähän pyritään edistämällä väkirehun tilasekoitusta ja luomalla toimintamalleja myös tilojen väliseen viljakauppaan. Keskeisessä osassa on tiedon jakaminen tilasekoituksen toteutusvaihtoehdoista ja viljan käytöstä nautakarjan ruokinnassa. Hankkeen puitteissa on järjestetty työnäytöksiä, luentotilaisuuksia, tupailtatyyppisiä tilaisuuksia ja pienryhmätoimintaa. Tilaisuuksissa on esitelty viljan ja rehun käsittelyn ja jaon tekniikkaa, rahtisekoitusta, viljan säilöntätapoja, viljaruokinnan mahdollisuuksia ja ruokintakustannusten merkitystä tilakokonaisuudessa. Yhteistyö maitotilaneuvojien ja muiden hankkeiden kanssa on ollut tiivistä koulutuksissa ja tilakohtaisessa ruokintaneuvonnassa. Tilakohtaisessa työssä suunnitellaan muun muassa erilaisia ruokintastrategisia vaihtoehtoja tai rehun käsittelyketjuja navetan rakennusvaiheessa. Hankkeelle avattiin kotisivut Internetissä osoitteessa: Kertomusvuonna julkaistiin väkirehuteknologiaa käsittelevä maataloustiedote (571). Yhteistyötahoina ja rahoittajina hankkeessa ovat myös Osuuskunta Maitojaloste, Rehumelica Oy, Pellonpaja Oy, Aimo Kortteen Konepaja Oy ja Nipere Oy. Ohjausryhmä: Pekka Huhtanen, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (puheenjohtaja), Olavi Koskimäki, Osuuskunta Maitojaloste (vpj), Juha Nousiainen, Valio Oy, Arto Huhtala, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Merja Keisala, Keisalan tila, Juha Takala, Pellonpaja Oy, Tarmo Luoma, Työtehoseura ry, Mikko Mustakallio, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Asko Ranta-aho, Rehumelica Oy, Ismo Rintala, alueen kunnat, Matti Rättyä, Aimo Kortteen Konepaja Oy, Arja Talvilahti, ProAgria Etelä-Pohjanmaan maaseutukeskus, Pekka Viirimäki, Nipere Oy, Mauri Volama, TE-keskus. Lea Puumala - Reetta Palva - Anna-Maija Kirkkari Työtehoseuran vuosikirja

14 keskus, Veli Kurikka, viljelijä, Anna-Riitta Leinonen, ProAgria Oulun Maaseutukeskus, Heikki Markus, viljelijä, Teemu Oja, Pohjanmaan Rehujauhatus Oy, Timo Lehtiniemi, MTK-Pohjois-Pohjanmaa, Asko Rantanen, Altia Oyj, Sirpa Lunki, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Anna-Maija Kirkkari, Työtehoseura ry. Lea Puumala - Reetta Palva - Anna-Maija Kirkkari Väkirehun valmistuksen voi ulkoistaa rahtijauhatusta ja -sekoitusta tekevälle yrittäjälle. Ruokinnassa voi hyödyntää omaa tai ostettua viljaa ja muita edullisia raaka-aineita. Kuva: Reetta Palva VILJA REHUKSI SUORAAN TILOILLA TILASEOS (2004 ) Kertomusvuoden lopulla Pohjois-Pohjanmaalla käyntiin lähtenyt Tilaseos-hanke on TE-keskus -rahoitteinen kehittämishanke. Tavoitteena on parantaa alueella toimivien maatalousyritysten taloudellista kannattavuutta kotieläintilojen rehukustannuksia alentamalla. Hankkeen avulla pyritään lisäksi saamaan viljanviljelytiloille parempi hinta myytävästä rehuviljasta. Tavoitteena on myös luoda uusia, elinkeinoa monipuolistavia työpaikkoja rahtimylläritoiminnan kautta. Tavoitteisiin päästään lisäämällä tilojen välistä viljakauppaa sekä kotoisen viljan ja viljapohjaisten sivutuotteiden hyväksikäyttöä ruokinnassa. Hankkeessa tehdään yhteistyötä Katetta tilasekoituksella hankkeen kanssa. Hanketta koordinoi Maaja elintarviketalouden Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema. Yhteistyötahoina ovat muun muassa Altia Oyj ja Oulun seudun ammattikorkeakoulun luonnonvara-alan yksikkö. Ohjausryhmä: Erkki Joki-Tokola, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Arto Huuskonen, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Kai Kolehmainen, viljelijä, Mari Korkiakangas, Valio Oy, Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan TE- MUNIVIEN KANOJEN TULEVAISUUDEN TUOTANTOYMPÄRISTÖT (2004 ) Munivien kanojen pitäminen nykymuotoisissa varustelemattomissa häkeissä on kielletty vuoden 2012 alusta. Munantuotanto on tämän jälkeen mahdollista joko niin kutsutuissa vaihtoehtoisissa järjestelmissä (lattia- ja kerrosritilälattiakanalat) tai varustelluissa, niin sanotuissa virikehäkeissä. Sekä lattiakanaloissa että virikehäkeissä kanoilla on enemmän tilaa. Kanoilla pitää olla myös orret, munintapesä sekä mahdollisuus kylpeä. Muutoksia perustellaan hyvinvoinnin parantumisella. Tutkimusta koordinoi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen kotieläintuotannon tutkimus. Tutkimusosapuolina ovat lisäksi Työtehoseura, Siipikarjaliitto, MTT:n taloustutkimus ja Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitos (EELA). Tavoitteena on tuottaa tietoa munantuottajille, rehuteollisuudelle, pakkaamoille ja hallinnolle virikehäkki-, lattia- ja osaritilälattialattiakanaloista mahdollisina tulevaisuuden munantuotantomuotoina. Tutkimuskohteina ovat muun muassa virikehäkkikanaloiden ruokintastrategiat, teknologiaratkaisut ja kanojen hyvinvointi erilaisissa tuotantoympäristöissä sekä tuotantoympäristömuutosten taloudelliset vaikutukset. Työtehoseuran osuudessa selvitetään tilatutkimuksin vaihtoehtokanaloiden työmäärää, työolosuhteita ja toiminnallisuutta. Lattiakanaloissa tutkitaan erityisesti ammoniakkipitoisuuden vaihtelua kanalailmassa sekä selvitetään lattiamuninnan syitä ja etsitään ratkaisuja ongelman vähentämiseen. Virikehäkkikanaloissa tutkitaan virikevarusteiden aiheuttamaa lisätyötä kanalassa sekä häkkien teknologista toimivuutta. Tilatutkimukset tehdään yhteistyössä Suomen siipikarjaliiton kanssa, joka tekee tiloilla tuotannonseurantaa. Hanketta rahoittavat maa- ja metsätalousministeriö, Rehuraisio Oy, Suomen Rehu Oy, Triotec Oy ja Munakunta. Ohjausryhmä: Pirkko Skuttnab, maa- ja metsätalousministeriö (puheenjohtaja), Markku Himanen, maa- ja metsätalousministeriö, Sari Salminen, maa- ja metsätalousministeriö, Ilkka Raukola, Suomen Siipikarjaliitto ry, Laila Rossow, Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitos, Emmi Manninen, Suomen eläinsuojeluyhdistys. Reetta Palva - Mika Peltonen UUDENMAAN KONERENGAS II (2004 ) Maatilojen lukumäärä Uudellamaalla vähenee ja maaseutuyrittäjät, jotka jatkavat tuotantoa ovat 14 Työtehoseuran vuosikirja 2004

15 uusien haasteiden edessä. Useat työmenetelmät vaativat, että useampi kone liikkuu samaan aikaan, mutta tiloilla ei välttämättä ole kuin yhden henkilön työpanos käytettävissä. Konekaluston hinnat ovat nousseet eikä niiden hankkiminen kasvavillekaan tiloille ole aina taloudellisesti kannattavaa. Yhtenä keinona taloudellisiin ja työnmenekillisiin haasteisiin on erimuotoisen tilojen välisen yhteistyön lisääminen ja etenkin urakointimarkkinoiden kehittäminen. Jotta yhteistyöstä kiinnostuneet saadaan yhteen, käynnistettiin organisoitu urakointityön välitys, konerengas. Konerenkaan rengasmestarit ylläpitävät tiedostoa käytettävissä olevista urakoitsijoista ja heidän koneistaan. Päärooli konerenkaalla on saada jäsenten olemassa olevat työja koneresurssit hyödynnettyä, niin että työt tulevat joustavammin tehtyä ja tilojen taloudellinen tilanne paranee. Kehittämishanke on Uudenmaan TE-keskuksen maaseutuosaston rahoittama (ALMA/EMOTR). Yhteistyökumppaneina hankkeessa ovat ProAgria Uudenmaan Maaseutukeskus, Uudenmaan Maataloustuottajien Liitto, Nylands svenska lantbruksproducentförbund rf ja Uudenmaan konerengas yhdistys ry. Seppo Pentti PELTOVILJELYN KEHITTÄMISHANKE (2004 ) Tilaustutkimuksena asiakkaalle tehtävän kehittämishankkeen tavoitteena on tunnistaa peltoviljelyn työketjuissa olevat kehittämiskohteet ja laatia ehdotukset tunnistettuihin, keskeisimpiin kehittämiskohteisiin. Hankkeen tavoitteena on tehostaa peltoviljelytöitä kasvattamalla tehokkaan työajan osuutta ja vähentämällä tehollista työntarvetta sekä parantaa työmotivaatiota ja sääriskien hallintaa. Tehollista työntarvetta voidaan vähentää mm. työmenetelmiä ajanmukaistamalla ja yhteistoimintaa lisäämällä. Tehotonta työaikaa karsimalla voidaan vähentää ylitöitä ja nostaa koneiden käyttöastetta. Hanke päättyy maaliskuun 2005 loppuun mennessä. Markku Lätti - Jaakko Sumanen - Veli-Matti Tuure - Mika Peltonen MAASEUTUYRITTÄJÄT VIHERYMPÄRISTÖ- PALVELUIDEN TUOTTAJINA ( ) Maaseutuyrittäjät viherympäristöpalveluiden tuottajina -hanke käsitteli valtakunnallisesti viherympäristöä ja viherympäristöhoitotöiden urakointimahdollisuuksia maatalouspohjaisella kalustolla tai sellaisella kalustolla, jolla olisi käyttöä myös maataloudessa. Hankkeessa olivat Työtehoseuran lisäksi mukana Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ja MTT:n maatalousteknologian tutkimus. Hankkeen rahoittaja on maa- ja metsätalousministeriö. Ohjausryhmä: Tarja Haaranen, maa- ja metsätalousministeriö, Pekka Leskinen, Viherympäristöliitto, Risto Lehto, Helsingin seurakuntayhtymä ja Hannu Heikkilä, ProAgria Maaseutukeskusten Liitto. Seppo Pentti Piennarniittoryhmä Kehä 3 -tien varrella. Kalustona on niittokoneita, joita maatalousyrittäjätkin käyttävät. Kuva: Seppo Pentti YMPÄRISTÖURAKOINTI ( ) Hanke oli esiselvitys, jossa tarkasteltiin keskisellä Uudellamaalla sijaitsevien kuntien ympäristöurakoinnin tulevaisuudennäkymiä. Ympäristöurakoinnilla tarkoitetaan esimerkiksi viher-, tienvarsi-, laskeutusallas- tai jäteurakointia. Jo nyt monissa kunnissa mietitään vaihtoehtoja, miten erilaiset konetyöt saadaan tehdyiksi muuten kuin kunnan omana työnä. Tähän on osittain syynä kuntien taloudellinen tilanne mutta myös nykyisten työntekijöiden ikääntyminen ja vaikeus saada uusia työntekijöitä. Hanketta rahoitti Uudenmaan TE-keskus/EMOTR, Keskisen Uudenmaan kehittämisyhdistys Kehu ry sekä alueen kunnat. Seppo Pentti MAATIAISELÄINTEN SUOJELUSTA YRITYSTOIMINTAA JA YHTEISKUNNALLISTA HYVINVOINTIA MAATIAIS- ELÄIMIIN PERUSTUVAN TOIMINNAN TALOUDELLISET, SOSIAALISET JA KULTTUURISET LÄHTÖKOHDAT Hankkeen tavoitteena on tutkia ja kehittää toimintamalleja maaseudulle alkuperäisrotujen suojelun kehittämiseksi. Hankkeessa selvitetään, mikä on maatiaisrotujen suojelun ja rotuihin perustuvan yrittäjyyden nykytilanne, mikä on maatiaisrotujen sosio-kulttuurinen merkitys tuotteistamisessa, millaisia erilaistettuja laatutuotteita niistä voidaan jatkojalostaa, millaisia mahdolli- Työtehoseuran vuosikirja

16 suuksia maatiaisrotujen käytöllä on hoiva- ja kuntoutustyössä sekä millaiset ovat maatiaisrotuihin perustuvan maaseutuyrittäjyyden taloudelliset lähtökohdat ja reunaehdot. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) ympäristöntutkimus vastaa hankkeen koordinoinnista ja maatiaiseläinten sosio-kulttuurisen arvon määrittelystä. MTT:n kotieläintutkimus tuottaa hankkeeseen geeniperimän suojelua ja nykytilaa koskevan tiedon. MTT:n elintarviketutkimus vastaa maatiaiseläimiin perustuvien niche-tuotteiden kehittämisestä ja MTT:n taloustutkimus yritystoiminnan taloudellisten perusteiden ja kannattavuuden tutkimisesta. Maatiaiseläinten merkitystä sosiaalisen kuntoutuksen kannalta tutkii Kuopion yliopiston sosiaalityön ja pedagogiikan laitos ja fyysisen työn ja työn suorittamista selvittää Työtehoseura. Agropolis Oy toimii hankkeessa asiantuntijana maaseudun pienyrityksiin ja tuotteistamiseen liittyvissä kysymyksissä ja Rikosseuraamusvirasto vankiloihin liittyvissä kysymyksissä. Yhteistyötahoja ovat lisäksi hankkeeseen valittavat maaseudun pienyritykset sekä Pelson vankilatila. Miia Maasola - Veli- Matti Tuure - Mika Peltonen TTS-KONE KONEKUSTANNUSTEN LASKENTAOHJELMA Konekustannusten laskentaohjelmaa päivitettiin hintatietojen osalta (3.02). Ohjelmalla voidaan laskea traktorin, leikkuupuimurin, ajettavien työkoneiden sekä muiden koneiden tunti- ja hehtaarikustannukset sekä viljan kuivauskustannukset. Ohjelma on tarkoitettu viljelijöille, oppilaitoksille, konerenkaille sekä maatalousneuvojille. Käytännön Maamies-lehden kanssa tehtiin sopimus, jonka mukaan lehti osti oikeuden sisällyttää ohjelman kestotilaajille tarkoitettuun CD:hen. MAASEUDUN YHTEISTYÖRENKAIDEN LIITTO YTY RY Maaseudun yhteistyörenkaiden liitto YTY on maaseudulla toimivien yhteistoimintaa harjoittavien yhteisöjen ja yhteenliittymien yhteistyöelin. Yhdistys valvoo jäsentensä etuja, kouluttaa ja tiedottaa jäsentensä toimintaan liittyvistä asioista. Yhdistyksessä on koneurakointia, yhteishankintoja, -markkinointeja ja työpalveluita välittäviä jäseniä, jotka haluavat kehittää omaa toimintaansa ja rakentaa yhteistyöverkostoja muiden vastaavien toimijoiden kanssa. Yhdistyksen tehtävänä on rakentaa kansainvälisiä suhteita muiden maiden vastaavien järjestöjen kanssa ja kerätä jäseniä hyödyttävää tietoa. YTY:n puheenjohtaja on Seppo Pentti. Muut hallituksen varsinaiset jäsenet ovat Antti Peltola, Kari Mela, Ari Tolonen, Teemu Hauhia, Lauri Laajala ja Arto Huhtala. LUOMUTILOJEN ERIKOISTUMINEN YHTEISTYÖN AVULLA (2003 ) Kolmivuotisen tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten luonnonmukaisesti viljelevien tilo- Yhteisnavetoilla karjakokoa voidaan kasvattaa pienemmillä investoinneilla. Se mahdollistaa myös työn jakamisen ja erikoistumisen johonkin osa-alueeseen. Kuva: Markku Lätti jen olisi mahdollista erikoistua ja viljellä riittävän tehokkaasti säilyttäen samalla tuotannossa luomun vaatima monipuolisuus. Tavoitteena on alueellisesti tasapainoinen ja monipuolinen tuotanto, jota voidaan pitää kestävyyden välttämättömänä osana. Hankkeessa on tutustuttu yhteistyötä tekevien tilojen yhteistyön malleihin. Tilakäyntien ja kirjallisen tiedon avulla on kartoitettu luomutilojen yhteistyön esteitä ja pyritty löytämään havaittuihin ongelmiin perusteltuja ratkaisuja. Lisäksi on kartoitettu yhteistyön hyötyjä. Saadun tiedon perusteella pyritään vaikuttamaan yhteiskunnan päätöksentekoon siten, että kynnys yhteistyöhön madaltuisi. Hanke jatkuu vuonna 2005 ja silloin tavoitteena on luoda yhteistyötilamalleja, joita voitaisiin käyttää hyväksi mm. neuvonnassa. Hankkeen tulokset julkaistaan Työtehoseuran julkaisusarjoissa. Yhteistyökumppaneina hankkeessa ovat MTT:n maateknologian tutkimus (Vakola), MTT:n taloustutkimus ja MTT:n ekologinen tuotanto. Hanketta rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö. Ohjausryhmä: Markku Järvenpää, maa- ja metsätalousministeriö (puheenjohtaja), Helena Kahiluoto, Maa- ja elintarviketuotannon tutkimuskeskus, Heikki Latostenmaa, ympäristöministeriö, Jaana Nikkilä, Suomen luonnonsuojelun liitto ry, Minna Oravuo, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y., Esa Partanen/Arja Peltomäki, Luomuliitto, Ritva Partanen, ELO-verkosto, Tuuli Pulkkinen/Juha Kieksi, Kasvintuotannon tarkastuskeskus, Eeva-Liisa Ryhänen, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Minna Kanten/Marja-Riitta Kottila, Finfood-Luomu, Riitta Tainio, Suomen Kuluttajaliitto, Kaisa Tolonen, ProAgria Maaseutukeskusten Liitto, Tero Tolonen, maa- ja metsätalousministeriö, Eila Kilpiö, Kuluttajatutkimuskeskus, Paavo Kuisma, Peru- 16 Työtehoseuran vuosikirja 2004

17 nantutkimuskeskus, Marja-Liisa Tapio-Biström, maa- ja metsätalousministeriö, Kaj Työppönen, Kuntaliitto/Efektia. Markku Lätti MAATILATALOUDEN ATK-OHJELMIEN MARKKINAKATSAUS Maatalouden atk-ohjelmista tehtiin vuosittainen markkinakatsaus (maataloustiedote 570), joka sisältää lyhyet tiedot maatiloille tarkoitetuista mikrotietokoneohjelmista. Kaija Laaksonen LIHALUUJAUHON LUOMULANNOITEKÄYTÖN KEHITTÄMINEN ( ) Maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa hankkeessa selvitettiin riskimateriaalia sisältämättömän lihaluujauhon käyttöä viljakasvien luomulannoitteena. Hankkeen tavoitteena oli selvittää lihaluujauhon levitysmenetelmiä, niiden sujuvuutta, toimivuutta ja kustannuksia. Samalla selvitetään viljelijäkyselyin mielipiteitä lihaluujauhon käytöstä ja sen sopivuutta luomuviljelykiertoon. Hanke päättyi vuonna Yhteistyökumppanina hankkeessa oli Honkajoki Oy. Ohjausryhmä: Markku Järvenpää, maa- ja metsätalousministeriö (puheenjohtaja), Helena Kahiluoto, Maa- ja elintarviketuotannon tutkimuskeskus, Heikki Latostenmaa, ympäristöministeriö, Jaana Nikkilä, Suomen luonnonsuojelun liitto ry, Minna Oravuo, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y., Esa Partanen/Arja Peltomäki, Luomuliitto, Ritva Partanen, ELO-verkosto, Tuuli Pulkkinen/Juha Kieksi, Kasvintuotannon tarkastuskeskus, Eeva-Liisa Ryhänen, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Minna Kanten/Marja-Riitta Kottila, Finfood-Luomu, Riitta Tainio, Suomen Kuluttajaliitto, Kaisa Tolonen, ProAgria Maaseutukeskusten Liitto, Tero Tolonen, maa- ja metsätalousministeriö, Erkki Koskinen, maa- ja metsätalousministeriö/elo, Juha Nousiainen, Valio Oy, Pasi Pääskynen, Lihansavustamo Pekka Pajuniemi, Pirjo Salminen, maaja metsätalousministeriö /ELO, Hannu Saloniemi, Helsingin yliopisto, Arja Vuorinen, Kasvintuotannon tarkastuskeskus. Anna-Maija Kirkkari - Jukka Kivelä - Veikko Laukkanen TYÖNTUTKIMUKSEN JA ERGONOMIAN TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINTA MAATILAN KOKONAISTYÖMÄÄRÄN SUUNNITTELU (2004 ) Tavoitteena on kehittää suunnittelutyökalu maatilojen kokonaistyömäärän määrittämiseen. Tarve suunnitteluapuvälineestä on erittäin suuri maatalouden käydessä läpi EU-jäsenyydestä alkanutta historiallisen suurta rakennemuutosta. Jo laajentaneet tilat pitävät työmäärän lisääntymistä suurimpana laajentamiseen liittyvänä ongelmana. Suunnittelutyökalulla on voitava dynaamisesti kuvata kokonaistyömäärää erilaisilla aikajänteillä. Työkalun tulee olla yhteensopiva perusaineiston ja muiden suunnittelun apuvälineiden kanssa. Tarkoituksena on lisätä huomiota työmenetelmäja konevalinnoista sekä tuotannon laajuudesta aiheutuvaan työmäärään jo suunnitteluvaiheessa. Hankkeen alkuvaiheessa on järjestetty hankeosapuolten käytössä olevien suunnittelu- ja seurantatyökalujen yhteinen esittelytilaisuus, kartoitettu mallintamiseen soveltuvia työkaluja, laadittu mallintamisen perustana käytettävien esimerkkitilojen kriteerit ja käynnistetty esimerkkitilojen etsiminen MTT:n taloustutkimuksen laskentatoimen kanssa. Tutkimushanke toteutetaan Työtehoseuran maatalousosastolla yhteistyössä ProAgria Maaseutukeskusten Liiton ja MTT:n taloustutkimuksen kanssa. Hanke on työministeriön Tykes-ohjelman rahoittama, ja sen on määrä valmistua vuoden 2006 loppuun mennessä. Ohjausryhmä: Tuula Nordström, Agronomiliitto (puheenjohtaja), Tiina-Mari Monni, Tykes-ohjelma, Leila Slotte-Palmula, Kunnallinen työmarkkinalaitos, Heikki Isosaari, ProAgria Maaseutukeskusten Liitto, Jukka Tiihonen, Teknologiateollisuus, Maija Puurunen, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Tarmo Luoma, Työtehoseura ry, Markus Pyykkönen, sosiaali- ja terveysministeriö, Petteri Halme, Tykes-ohjelma. Veli- Matti Tuure - Eerikki Kaila - Janne Karttunen PARHAIMMAT MENETELMÄT SUURIKOKOISTEN LYPSYKARJOJEN RUOKINNAN JÄRJESTELYISSÄ TALOUDELLISUUDEN SEKÄ TYÖNKÄYTÖN EDULLISUUDEN MUKAAN ARVIOITUNA ( ) Maa- ja metsätalousministeriön maatilatalouden kehittämisrahaston rahoittamassa hankkeessa selvitettiin postikyselyllä suurikokoisilla maidontuotantotiloilla maidontuotantoon ja osittain peltoviljelyyn liittyvät teknologiavalinnat. Hankkeen aikana tehtiin myös suurten karjatilojen viiden yleisimmän säilörehun korjuumenetelmän työntutkimukset ja kustannuslaskelmat. Lisäksi maidontuottajia haastateltiin työntutkimusten yhteydessä. Tutkimuksen kuluessa selvitettiin laskennallisesti teknologiavalintojen merkitystä maitotilan päivittäiseen kokonaistyönmenekkiin. Tutkimus päättyi maaliskuussa Hankkeesta on julkaistu ammattilehtiartikkelien sekä seminaariesitysten lisäksi seuraavat Työtehoseuran maataloustiedotteet: numero (560) 9/2003: Säilörehunkorjuun työnmenekki Korjuumenetelmät ja toiminnallisuus, numero (563) 12/2003: Automaattilypsyn työnmenekki ja toiminnallisuus Työn luonteen muutos lypsyrobotin myötä (osa tiedotteen materiaalista saatiin Helsingin yliopiston maa- ja kotitalousteknologian laitoksella tehdystä opinnäytetyöstä) ja numero (568) 5/2004: Säilörehun korjuuketjun suunnittelu Rehuketjun kustannukset ja pullonkaulojen minimointi. Hankkeen keskeiset tulokset on koottu Työtehoseuran julkaisuun numero 394: Maidontuottajien teknologiavalinnat suurissa Työtehoseuran vuosikirja

18 tuotantoyksiköissä Rehun käsittelyketjut ja karjanhoitotöiden työnmenekki. Ohjausryhmä: Markku Järvenpää, maa- ja metsätalousministeriö (puheenjohtaja), Kyllikki Lampinen, ProAgria Maaseutukeskusten Liitto, Jaakko Helminen, Valio Oy, Pekka Huhtanen, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Kari Lehtola, Pellonpaja Oy, Juha Lumiaho, Oy DeLaval Ab. Janne Karttunen - Mika Peltonen - Seppo Pentti VAKAVIEN MAATALOUSTYÖTAPATURMIEN EHKÄISEMINEN (2004) Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen työturvallisuusapurahan turvin tehdyn hankkeen tavoitteena oli lisätä maatalousyrittäjien ja -neuvojien tietoisuutta erityisesti vakavien tapaturmien syistä ja ehkäisykeinoista. Hankkeessa pyrittiin näin ehkäisemään maatiloilla sattuvia työtapaturmia sekä parantamaan maatalousyrittäjien työskentelyolosuhteita. Tapaturmatilastojen ja tapaturmakuvausten mukaan lievät ja vakavat tapaturmat tapahtuvat pääosin samoissa työvaiheissa ja samojen aiheuttajien takia. Useimmissa tapauksissa samat työturvallisuutta edistävät neuvot ja toimet ehkäisevät sekä lieviä että vakavia, mahdollisesti myös kohtalokkaita, työtapaturmia. Maatalouden työskentely- ja elinolosuhteiden terveellisyyttä ja turvallisuutta edistävät toimenpiteet koskevat sekä viljelijää että hänen puolisoaan ja perhettään. Viljelijäperheen turvallisuuden edistäminen parantaa myös tilapäisen työvoiman ja kaikkien tilalla vierailevien turvallisuutta. Hankkeessa kirjoitettiin kaksitoista käytännönläheistä valokuvin varustettua artikkelia maatalousalan keskeiseen ammattilehteen Koneviestiin. Artikkeleissa käsiteltiin maataloustöissä sattuvia vakavia tapaturmia ja niiden ehkäisykeinoja. Osa artikkeleista käsitteli teemoja, joista viljelijät olivat erityisesti toivoneet tietoa. Kirjoituksissa käsiteltiin myös ammattitautien ehkäisykeinoja ja maatilojen lapsiturvallisuutta. Lapsiturvallisuuden edistämiseksi hankkeen aikana päivitettiin Työtehoseurassa 1990-luvun loppupuolella tehty tarkistuslista lasten turvallisuuteen liittyvistä seikoista maatilalla. Tarkistuslista löytyy nyt Työtehoseuran kotisivuilta suomeksi (www.tts.fi/maatalous/index.html) ja englanniksi (www.tts.fi/uk/ research/agriculture.htm). Hankkeesta ilmestyy Työtehoseuran maataloustiedote Vakavat työtapaturmat maatiloilla tapaturmien syyt ja ehkäisykeinot sekä Työtehoseuran kotisivuille tuleva PowerPoint-esitys. Janne Karttunen TALVIKAUDEN TYÖTAPATURMAT JA TALVIKAUDELLA ILMENNEET TYÖPERÄISET SAIRAUDET MAA- TALOUDESSA (2004) Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen rahoittaman tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitkä tekijät aiheuttavat tapaturmia maataloudessa talvikaudella ja mikä on kylmän osuus näissä tapaturmissa. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin, ilmeneekö Poikien riski joutua maatilalla tapaturman uhriksi on moninkertainen tyttöihin verrattuna jopa neljä tapaturmaa viidestä sattuu pojille. Lasten kanssa kannattaa tehdä tilakävely, jolla käydään läpi tilan vaaranpaikat. Tilakävelyllä voidaan käyttää apuna TTS:n kotisivuilta (www.tts.fi//maatalous/index.html) löytyvää tarkistuslistaa. Kuva: Mika Lätti (puhkeaako) maataloudessa talvikaudella toisenlaisia työperäisiä sairauksia tai painottuvatko ne eri tavoin kuin muulloin, ja onko työperäisien sairauksien yleisyydessä eroja kylmimmillä alueilla (pohjoiseen mentäessä) verrattuna lyhyemmän talvikauden alueisiin. Tutkimustuloksissa esitetään kylmän merkitys sattuneissa työtapaturmissa ja ilmenneissä työperäisissä sairauksissa. Tuloksissa tarkastellaan kylmästä johtuvien tapaturmien ja työperäisten sairauksien vuodenaikaisia ja alueittaisia esiintyvyyksiä tapaturmatyypeittäin, sairausluokittain sekä työnvaiheittain. Tutkimushanke antaa myös suosituksia siitä, kuinka kylmän terveyshaittoja voidaan pienentää ja työturvallisuutta lisätä työn, työmenetelmien ja tuotantorakennusten suunnittelulla, oikeaoppisella pukeutumisella ja oman toiminnan säätelemisellä. Tutkimushanke on päättynyt vuoden 2004 lopussa ja sen loppuraportti on luovutettu rahoittajalle. Loppuraportti toimii keväällä 2005 julkaistavan Työtehoseuran julkaisun käsikirjoituksena. Veli-Matti Tuure - Miia Maasola - Saara Sirkiä EMOLEHMIEN HOITOTÖIDEN TYÖNMENEKKI (2004) Tutkimus tehtiin MTT:n taloustutkimuksen käyttöön emolehmien erilaisia ruokintastrategioita vertailevan tutkimuksen työnmenekkiaineistoksi. 18 Työtehoseuran vuosikirja 2004

19 Päätutkimuksen tavoitteena on selvittää, voidaanko täysikasvuiset emolehmät ruokkia joka kolmas päivä ilman haittavaikutuksia. Ruokintakertojen vähentämisellä pyritään vähentämään työnmenekkiä ja parantamaan tuotannon kannattavuutta. Emolehmien hoidon työnmenekkiä tutkittiin MTT:n Tohmajärven emolehmänavetalla, missä eri ruokintastrategioita tutkittiin ruokintakokeessa. Tohmajärven emolehmänavetalla käytetyt työmenetelmät eivät kaikilta osin vastaa yleisesti emolehmätiloilla käytettäviä työmenetelmiä, ja sen vuoksi mittaustulosten käyttö muuhun kuin päähankkeen tarpeisiin on tehtävä varauksella. Lisäksi koetoiminnan vaikutusta työaikaan ei pystytty täysin poistamaan. Reetta Palva - Mika Peltonen - Veli-Matti Tuure IHMISEN ROOLI JA TOIMINTATAVAT LIIKKUVASSA TYÖYMPÄRISTÖSSÄ: YKSIN SUORITETTAVAN TYÖN KEHITTÄMINEN LANGATTOMAN TEKNOLOGIAN AVULLA ( ) Työsuojelurahaston rahoittaman, keväällä 2004 päättyneen tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, voidaanko langattoman teknologian avulla kehittää yksintyöskentelijän työtä turvallisuuden, mielekkyyden ja tuloksellisuuden näkökulmista. Hankkeessa kohderyhminä olivat vartijat ja maatalouslomittajat. Tutkimukseen liittyen Työtehoseura toteutti yhteistyössä ID express Oy:n ja Pukkilan kunnan hallinnoiman lomituksen paikallisyksikön kanssa lomittajien palvelukokeilun, jossa viidelle maatalouslomittajalle annettiin kuukauden ajaksi käyttöön paikantava (GPS), hätänäppäimellä ja tilanneviesteillä varustettu GSM-puhelin (Benefon Track Pro). Hätänäppäintä painamalla lomittajalla oli tapaturmatilanteessa mahdollisuus puheyhteyden aukaisuun ja paikkatiedon sisältävän hätäviestin lähettämiseen sekä hätäkeskukseen (112) että johtavalle lomittajalle. Erilaisia tilanneviestejä, joita pystyy järjestelmään lisäämään tarpeen mukaan, oli kokeilun aikana käytössä yhdeksän. Esimerkkinä näistä on aikaan ja paikkaan sidotut töiden aloitus ja lopetus -ilmoitukset, avun tarve ja työajan ylitys. Keskeisimpiä tuloksia kokeilusta oli lomittajien ja työnjohdon turvallisuudentunteen lisääntyminen, koska yhteydenpitomahdollisuudet ja seuranta helpottuivat. Merkittävää oli myös työnjohdon resurssien vapautuminen hallinnoinnista muun muassa lomittajien työolosuhdetarkistuksiin ja työnopastukseen, kun työaikatiedot välittyivät automaattisesti. Lisäksi automaattisen työaikatiedon välittymisen kautta selvisi, että lomittajien työt on mahdollista organisoida tehokkaammin järjestelmää käytettäessä, mikä helpottaa osaltaan lomittajapulaa. Hankkeen tulokset on raportoitu Työtehoseuran raportteja ja oppaita sarjassa (nro 7) sekä Tampereen teknillinen yliopiston Porin yksikön julkaisusarjassa B nro B1/2004. Johtoryhmä: Jari Multisilta, Tampereen Teknillinen yliopiston Porin yksikkö, (puheenjohtaja), Juha Vasama, Tampereen Teknillisen yliopiston Porin yksikkö, Veli-Jukka Leppänen, Tampereen Teknillisen yliopiston Porin yksikkö, Kaija Leena Saarela, Tampereen Teknillisen yliopiston turvallisuustekniikan laitos, Markku Lätti, Työtehoseura, Tero Hurskainen, Engel Security Oy, Pauli Rouvali, ID express Oy, Pia Lahin, Maatalousyrittäjien eläkelaitos, Riitta-Liisa Lappeteläinen, Työsuojelurahasto. Markku Lätti TTS-CONSULT TYÖAJAN LASKENTAOHJELMA Internet-sivuilla julkaistiin kokeiluversio TTS- Consult -työajan laskentaohjelmasta. Toimintaajaltaan rajoitettu ohjelma on vapaasti ladattavissa. Ohjelman kehittämisessä käytetään hyväksi käyttäjiltä saatua palautetta. Ohjelma helpottaa peltoviljelyn eri työvaiheisiin kuluvan työajan laskentaa ja toimii siten työkaluna konekapasiteetin riittävyyttä arvioitaessa. Ohjelma laskee myös koko kasvukauden sesonkitöiden kokonaismäärän ja mahdolliset työmenetelmistä johtuvat satoriskit. Ohjelman avulla pystytään hahmottamaan työmäärä laskennallisesti esimerkiksi laajennus- tai tuotannonsuunnan muutostilanteissa. Tuotantosuunta, viljelykasvivalikoima, koneistus ja työntekijöiden määrä vaikuttavat oleellisesti peltotöissä kuluvaan työaikaan. PUUTARHATUOTANNON TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINTA KOTIMAISEN OMENAN KULUTTAJALÄHTÖINEN MARKKINOINTI (2002 ) Tutkimus on kolmiosainen: Kuluttajille suunnatussa osiossa kartoitettiin kirjekyselyn avulla kuluttajien mielikuvia ja näkemyksiä kotimaisesta omenasta. Kyselyyn vastasi 738 henkilöä (vastausprosentti 37). Helsingin yliopiston puutarhatieteen laitokselle pro gradu -työnä julkaistava raportti valmistuu vuoden 2005 alussa. Kotimaisen omenan käytön edellytykset suurkeittiöissä -osio on valmis, ja tulokset ovat luettavissa osoitteessa / maatalous / omena / files / gradu.pdf. Kotimaisen omenan kuluttajakauppaan suuntautuva tarjontaketju -osiossa on selvitetty teemahaastattelujen avulla tarjontaketjun eri osapuolten näkemyksiä kotimaisen omenan saatavuudesta, laadusta, hinnoittelusta, ostokäyttäytymisestä sekä menekinedistämisestä. Tulokset julkaistaan Työtehoseuran raportteja ja oppaita -sarjassa vuonna Tutkimuksen päärahoittaja on Marjatta ja Eino Kollin Säätiö. Asiantuntijaryhmä: Sirpa Tuomi-Nurmi, Helsingin yliopisto (puheenjohtaja), Niina Kauhajärvi, maa- ja metsätalousministeriö, Esko Kolli, Marjatta ja Eino Kollin Säätiö, Timo Krappe, omenanviljelijä Lohjalta, Mirjami Lehikoinen, Helsingin kauppakorkeakoulu, Niko Pulli, Päivittäistavarakauppa ry., Tuija Tanska, Hedelmän- ja Marjanvil- Työtehoseuran vuosikirja

20 jelijäin liitto ry. ja Riikka Seppälä Kotimaiset Kasvikset ry. Sirkka Malkki - Merja Mäkinen - Suvi Juutilainen KASVIHUONEVIHANNESTEN YHTEYTTÄMISEN TEHOSTAMINEN YMPÄRIVUOTISESSA TUOTANNOSSA ( ) MTT:n kasvintuotannon tutkimuksen toimeksiannosta selvitettiin tomaatin lyhytviljelymenetelmän työnmenekkejä. Mika Peltonen MAATALOUSRAKENTAMISEN TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINTA VILJELIJÄ RAKENNUTTAJANA KOULUTUS JA KEHITTÄMISHANKE (VIRAKO) ( ) Maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa Viljelijä rakennuttajana kehittämis- ja koulutushankkeen VIRAKO tavoitteena oli parantaa maatiloilla rakennettavien tuotantorakennusten toiminnallista ja teknistä laatua sekä turvata yhteiskunnan taloudellisten panosten säilyminen rakennuskohteissa. Hankkeen pitkävaikutteisena tavoitteena oli tehostaa maatilarakentamisen koulutukseen panostettujen henkisten ja taloudellisten voimavarojen käyttöä poistamalla päällekkäisyyksiä ja lisäämällä yhteistyötä eri koulutusta tarjoavien tahojen välillä. Maatalouden rakennemuutoksen myötä rakennushankkeiden koko on kasvanut niin, että viljelijän rooli on muuttunut omatoimirakentajasta rakennuttajaksi ja näiden taitojen opetus on nyt kysyttyä. Kertomusvuonna hanketta ja sen tavoitteita on tuotu esille yhteistyötahojen järjestämillä koulutuspäivillä sekä päätösseminaarissa, joissa pidettiin viljelijän rakennushankkeita käsitteleviä luentoja. Lisäksi on kerättiin eri lähteiden kautta jaettavaa maatalouden rakentamista koskevaa materiaalia. Projektin Internet-sivuja kehitettiin edelleen. Ohjausryhmä: Pertti Toivari, maa- ja metsätalousministeriö (puheenjohtaja), Laura Kulkas, Valio Oy, Tapani Kivinen, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Markus Pyykkönen, sosiaali- ja terveysministeriö, Simo Tiainen, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y, ja Jaakko Lemmetyinen, Pirkanmaan TE-keskus. Jarmo Lehtinen - Eerikki Kaila - Soili Miekkala - Kaija Laaksonen TUOTANTORAKENNUSTEN HUOLTOTILOJEN SUUNNITTELU TOIMINNALLISET JA TEKNISET RATKAISUT (2004 ) Maa- ja metsätalousministeriön rahoittaman tutkimuksen tavoitteena on selvittää tuotantorakennusten huoltotilojen toiminnalliset vaatimukset ja suunnitella toimivia huoltotiloja sekä malliratkaisuja niiden kalustamiseen. Tarkastelu rajataan maidon-, naudanlihan- ja sianlihantuotantotalouksien kotieläinrakennuksiin. Kotieläinrakennusten huoltotiloilla käsitetään tässä tutkimuksessa kaikki eläintilojen ja rehu-, kuivike- ja lantavarastojen ulkopuolelle jäävät tilat, kuten tekniset tilat, sosiaali-, toimisto- ja valvomotilat ja huoltotilojen yhteydessä olevat varastotilat ja tuotteiden luovutustilat. Tutkimusaineisto kerätään tiloilta haastattelemalla, mittaamalla ja havainnoimalla sekä puhelinhaastatteluin muilta huoltotiloja käyttäviltä henkilöiltä. Aineiston avulla tehdään huoltotilojen toimintoanalyysit. Toimintoanalyysien tulosten perusteella hankkeessa suunnitellaan toimivia ja eri käyttäjien vaatimukset täyttäviä kotieläinrakennusten huoltotiloja ja niiden kalusteita. Vuonna 2005 päättyvässä hankkeessa on mukana Työtehoseuran maatalousosaston lisäksi kotitalousosasto, joka vastaa huoltotilojen kalusteiden suunnittelusta. Ohjausryhmä: Pertti Toivari, maa- ja metsätalousministeriö (puheenjohtaja saakka), Kjell Brännäs, maa- ja metsätalousministeriö (puheenjohtaja alkaen), Hannu Saloniemi, Helsingin yliopisto, Laura Kulkas, Valio Oy, Mikko Mäkinen, A-Tuottajat Oy, Matti Oinonen, Oy DeLaval Ab, Väinö Takala, Pellonpaja Oy. Eerikki Kaila MAATILAN ENERGIANTARVE JA BIOKAASUN TUOTANTO (2004 ) Maa- ja metsätalousministeriön rahoittaman tutkimuksen tavoitteena on tuottaa perustietoa maatilojen sähkö- ja lämpöenergian tarpeesta ja tarpeen tasosta eri tuotosvaiheen ja vuodenajan mukaan. Hankkeessa selvitetään myös kotieläintilojen biokaasun tuotantopotentiaalia, tiloille soveltuvat biokaasuntuottojärjestelmät sekä kaasun varastointiin ja käyttöön tarvittavat laitekokonaisuudet. Selvitysten perusteella luodaan tilakohtaisia ja usean tilan yhteenliittymille soveltuvia laskentamalleja, jotka julkaistaan projektin väliraportissa. Taloudelliset laskentamallit palvelevat tiloja taloudellisesti kannattavan energiantuottotavan valinnassa. Laskentamalleja laaditaan eri kokoisille tiloille ja eri tuotantosuunnille. Mallien pohjalta laaditaan suunnitelmat yhdelle tilatason biokaasun tuotantolaitokselle, jonka rakentamista ja käyttöönottoa ohjataan vuonna Vuoden 2006 lopussa päättyvä hanke on osa Biokaasuteknologia maataloudessa hankekokonaisuutta, jota koordinoi Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitos. Kolmantena osapuolena hankekokonaisuudessa on Joensuun yliopisto. Ohjausryhmä: Markku Järvenpää, maa- ja metsätalousministeriö (puheenjohtaja), Jorma Jantunen, maa- ja metsätalousministeriö, Pirjo Salminen, maa- ja metsätalousministeriö, Veli-Pekka Reskola, maa- ja metsätalousministeriö, Nina Broadstreet, kauppa- ja teollisuusministeriö, Olli Venelampi, Kasvintuotannon tarkastuskeskus (KTTK), Marjaana Hakkinen, Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitos (EELA), Pauli Sorvisto, 20 Työtehoseuran vuosikirja 2004

TYÖTEHOSEURAN VUOSIKIRJA 2005

TYÖTEHOSEURAN VUOSIKIRJA 2005 TYÖTEHOSEURAN VUOSIKIRJA 2005 Työtehoseuran raportteja ja oppaita 26 ISBN 951-788-383-8 ISSN 1458-7858 Priimus Paino Oy TYÖTEHOSEURAN TOIMINTAKERTOMUS 2005 Sisällys Työtehoseuran 82. toimintavuosi.........................

Lisätiedot

MAATALOUSOSASTO edistää maatalouden ja muiden maaseutuelinkeinojen jatkuvaa ja määrätietoista kehittämistä.

MAATALOUSOSASTO edistää maatalouden ja muiden maaseutuelinkeinojen jatkuvaa ja määrätietoista kehittämistä. MAATALOUSOSASTO edistää maatalouden ja muiden maaseutuelinkeinojen jatkuvaa ja määrätietoista kehittämistä. TOIMINTAA OHJANNUT MAATALOUS- TOIMIKUNTA: SETÄLÄ, JOUKO, toimitusjohtaja, puheenjohtaja AHOKAS,

Lisätiedot

TYÖTEHOSEURAN VUOSIKIRJA 2002

TYÖTEHOSEURAN VUOSIKIRJA 2002 TYÖTEHOSEURAN VUOSIKIRJA 2002 Työtehoseuran raportteja ja oppaita 5 ISBN 951-788-354-4 ISSN 1458-7858 TYÖTEHOSEURAN TOIMINTAKERTOMUS 2002 Sisällys Työtehoseuran 79. toimintavuosi.........................

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS V U O D E L T A 2 0 11

TOIMINTAKERTOMUS V U O D E L T A 2 0 11 TOIMINTAKERTOMUS V U O D E L T A 2 0 11 1 SUOMEN HAUTAUSTOIMINNAN KESKUSLIITTO RY BEGRAVNINGSVERKSAMHETENS CENTRALFÖRBUND I FINLAND RF YLEISTÄ Liiton kotisivu: www.shk.fi Y-tunnus: 1480117-5 LIITTOKOKOUS

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojelu (MaSu) Johanna Ikävalko

Maatalouden vesiensuojelu (MaSu) Johanna Ikävalko Maatalouden vesiensuojelu (MaSu) Johanna Ikävalko Asiantuntijatyöryhmä Maa- ja metsätaloustuottajainkeskusliitto MTK ry Leena Ala-Orvola, Markus Eerola, Johanna Ikävalko, Ilpo Markkola, Jaakko Nuutila,

Lisätiedot

Savoniaammattikorkeakoulu. alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä

Savoniaammattikorkeakoulu. alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä Savoniaammattikorkeakoulu alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä Kati Partanen, Lehtori (Maatilatalous) Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelman vastuuopettaja Savonia-ammattikorkeakoulu Toimintaa vuodesta

Lisätiedot

SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS

SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS MAATALOUSKONETEOLLISUUS JA AGROTEKNOLOGIAVERKOSTO Suomalaisen maatalouskoneteollisuuden liikevaihto ja vienti on kasvanut huomattavasti 1990-luvun alusta Alan liikevaihto

Lisätiedot

Vapaa-ajan asuntojen jätehuolto Ekopassin kriteerit Anne Korhonen, TTS tutkimus

Vapaa-ajan asuntojen jätehuolto Ekopassin kriteerit Anne Korhonen, TTS tutkimus Vapaa-ajan asuntojen jätehuolto Ekopassin kriteerit Anne Korhonen, TTS tutkimus TTS:N ORGANISAATIO TIIMIT KOULUTUSPÄÄLLIKÖT ESKO NOUSIAINEN rehtori/koulutusjohtaja TUKIPALVELUT HALLINTOPALVELUT (Talous

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2006

TOIMINTAKERTOMUS 2006 TOIMINTAKERTOMUS 2006 YLEISTÄ Vuosi 2006 oli OuLVI:n 44. toimintavuosi. Vuoden aikana järjestetty toiminta oli edellisten vuosien mukaista.tapahtumissa keskityttiin laatuun ja panostettiin tapahtumaympäristöön

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko

Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko ympäristöjohtaja MaSuttelua Maa- ja metsätaloustuottajainkeskusliitto MTK ry Leena Ala-Orvola, Markus Eerola, Johanna Ikävalko, Ilpo Markkola, Jaakko

Lisätiedot

Hyvä Jäsenemme! Johtokunta. Johtokunnan jäsenet toimintavuonna 2009:

Hyvä Jäsenemme! Johtokunta. Johtokunnan jäsenet toimintavuonna 2009: MTK- Kerimäki Toimintakertomus 2009 Hyvä Jäsenemme! MTK-Kerimäen tuottajayhdistyksen johtokunta päätti toimittaa vuoden 2009 toimintakertomuksen kaikille jäsenilleen. Yhdistyksen toiminta oli vuonna 2009

Lisätiedot

Ylivoimainen kuminaketju hankkeen tavoitteet ja saavutukset

Ylivoimainen kuminaketju hankkeen tavoitteet ja saavutukset Ylivoimainen kuminaketju hankkeen tavoitteet ja saavutukset Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINASTA KILPAILUKYKYÄ Kymmenellä askeleella keskisato nousuun -seminaari 25.3.2014 Jokioinen,

Lisätiedot

RovaniemenYrittäjät r.y.

RovaniemenYrittäjät r.y. RovaniemenYrittäjät r.y. TOIMINTAKERTOMUS 2005 PUHEENJOHT AJAN KATSAUS Kulunut toimintavuosi oli yhdistyksemme 18. Yrittäjyyden merkitystä yhteiskunnan hyvinvoinnille korostettiin niin kuntalaisille kuin

Lisätiedot

SF-CARAVAN SAIMAAN SEUTU RY

SF-CARAVAN SAIMAAN SEUTU RY SF-CARAVAN SAIMAAN SEUTU RY TOIMINTAKERTOMUS 2013 Sivu 2 / 5 YLEISKATSAUS SF-Caravan Saimaan Seutu ry on perustettu 13.6.1970 ja se kuuluu jäsenjärjestönä SF-Caravan ry:een, joka on 17.5.1964 perustettu

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2005

TOIMINTAKERTOMUS 2005 TOIMINTAKERTOMUS 2005 YLEISTÄ Vuosi 2005 oli OuLVI:n 43. toimintavuosi. Vuoden aikana järjestetty toiminta oli edellisten vuosien mukaista.tapahtumissa keskityttiin laatuun ja panostettiin tapahtumaympäristöön

Lisätiedot

SM-esikilpailu. Yksilökilpailut. Lumijoki, 27.06.2015

SM-esikilpailu. Yksilökilpailut. Lumijoki, 27.06.2015 SM-esikilpailu Lumijoki, 27.06.2015 Yksilökilpailut M 1. Kuitunen Lasse 21 Keski-Pohja 300 (20:06) 240 (-24m/+6m) 582 (97) 1122 2. Marttila Petri 1 Oulu 278 (23:41) 288 (-1m/-5m) 546 (91) 1112 3. Tapani

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINNAN KEHITTÄMINEN

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINNAN KEHITTÄMINEN TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINNAN KEHITTÄMINEN Työelämän kehittämis- ja palvelutoiminta uudistuu -seminaari 3.11.2010 Hilton Helsinki Strand Hallitusneuvos Merja Leinonen merja.leinonen@minedu.fi

Lisätiedot

Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyön syventämisen tiekartan kuulemistilaisuus 10.2.2015, Tieteiden talo, Helsinki

Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyön syventämisen tiekartan kuulemistilaisuus 10.2.2015, Tieteiden talo, Helsinki Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyön syventämisen tiekartan kuulemistilaisuus 10.2.2015, Tieteiden talo, Helsinki Johtaja Riitta Maijala Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto 1 TULA VNP*): Korkeakoulujen

Lisätiedot

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Edunvalvonta Talentia Pohjois-Savo ry:n hallitus kokoontuu vuonna 2010 vähintään viisi kertaa. Hallitus pyritään muodostamaan

Lisätiedot

WFA-MAAPÄIVÄT Osallistujat

WFA-MAAPÄIVÄT Osallistujat WFA-MAAPÄIVÄT Osallistujat 1. Niemi-Aro Antti 2. Saari Aapo 3. Kinnari Sirpa 4. Koskinen Eila 5. Lähdesmäki Liisa 6. Niemi Anne 7. Palojoki Ulla 8. Hyvönen Juhani 9. Peltola Asko 10. Saunamäki Raimo 11.

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikan tulevaisuuden vaihtoehdot ja vaikutukset maatalouspoliittisen toimintaympäristön muutoksessa (ILVAMAP) 2012-2015

Ilmasto- ja energiapolitiikan tulevaisuuden vaihtoehdot ja vaikutukset maatalouspoliittisen toimintaympäristön muutoksessa (ILVAMAP) 2012-2015 Ilmasto- ja energiapolitiikan tulevaisuuden vaihtoehdot ja vaikutukset maatalouspoliittisen toimintaympäristön muutoksessa (ILVAMAP) 2012-2015 Hankkeen vastuullinen johtaja Erikoistutkija Pasi Rikkonen,

Lisätiedot

3 Kokouksen puheenjohtajan, sihteerin ja pöytäkirjan tarkastajien valinta. Tapio Siirilä ja Harri Heimbürger valittiin pöytäkirjan tarkastajiksi.

3 Kokouksen puheenjohtajan, sihteerin ja pöytäkirjan tarkastajien valinta. Tapio Siirilä ja Harri Heimbürger valittiin pöytäkirjan tarkastajiksi. Suomen Automaatioseura ry Turvallisuusjaosto PÖYTÄKIRJA 1 (3) 6.5.2004 Aika: 6.5.2004 Paikka: Heureka Läsnä: Osallistujalista liitteessä 1 1 Vuosikokouksen avaus Kokouksen avasi Mika Kaijanen toivottaen

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MAAKUNNAN YHTEISTYÖRYHMÄN MAASEUTUJAOSTO Sivu 1 PÖYTÄKIRJA N:o 1/2002 MAASEUTUJAOSTON KOKOUS

KESKI-SUOMEN MAAKUNNAN YHTEISTYÖRYHMÄN MAASEUTUJAOSTO Sivu 1 PÖYTÄKIRJA N:o 1/2002 MAASEUTUJAOSTON KOKOUS KESKI-SUOMEN MAAKUNNAN YHTEISTYÖRYHMÄN MAASEUTUJAOSTO Sivu 1 PÖYTÄKIRJA N:o 1/2002 KOKOUSTIEDOT MAASEUTUJAOSTON KOKOUS Aika: klo 9.00 12.15 Paikka: Kukkaismäen maaseutumatkailutila, Jämsän Juokslahti,

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

J. Kivelä,?, O. Rissanen, Juhani Mattila, Ossian Peltola, Antti Solja, Tapio Vuorinen?, Karl-Erik Ladau, Martti Siukosaari,?

J. Kivelä,?, O. Rissanen, Juhani Mattila, Ossian Peltola, Antti Solja, Tapio Vuorinen?, Karl-Erik Ladau, Martti Siukosaari,? TamRU:n hallitukset Kuvia hallituksista vuodesta 1959 vuoteen 2014. Tietoja lisätään, kun saadaan. Hallitus 1959 J. Kivelä,?, O. Rissanen, Juhani Mattila, Ossian Peltola, Antti Solja, Tapio Vuorinen?,

Lisätiedot

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Sivu 1 25.11.2014 Lantakoordinaattori, lantamaisteri Sivu 2 25.11.2014 Miksi ravinteiden

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

SUOMEN KIINTEISTÖLIITTO RY:N VARSINAINEN LIITTOKOKOUS

SUOMEN KIINTEISTÖLIITTO RY:N VARSINAINEN LIITTOKOKOUS PÖYTÄKIRJA 1 (5) SUOMEN KIINTEISTÖLIITTO RY:N VARSINAINEN LIITTOKOKOUS Aika Lauantai 24.4.2010 klo 9.30-11.35 Paikka Sokos Hotel Lappee, kokoustila Saimaa, Brahenkatu 1, Lappeenranta Läsnä Liitteen mukaan

Lisätiedot

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Rauno Kuha Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Taustaa Maaseudun ja maatalouden toimintaympäristö on muuttumassa nopeasti. Maapallon kasvava

Lisätiedot

HAAPAVEDEN-SIIKALATVAN SEUDUN KUNTAYHTYMÄ Seutuhallitus KOKOUSKUTSU 8 /2015 Kokousaika

HAAPAVEDEN-SIIKALATVAN SEUDUN KUNTAYHTYMÄ Seutuhallitus KOKOUSKUTSU 8 /2015 Kokousaika Seutuhallitus KOKOUSKUTSU 8 /2015 Kokousaika Kokouspaikka Käsiteltävät asiat liite 75 Torstai 29.10.2015 klo 14.00 16.06 PSK-Aikuisopisto, Haapaveden Teknologiakylä, Haapavesi PSK-Aikuisopiston toiminnan

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 1. Yleistä seurasta Hallinnon Tutkimuksen Seura ry. on tieteellinen yhdistys, jonka tarkoitus on edistää hallinnon tutkimusta Suomessa ja osallistua alan kansainväliseen

Lisätiedot

Luonnonvara-alan tutkimus- ja kehittämistyön uudet mahdollisuudet Oulussa

Luonnonvara-alan tutkimus- ja kehittämistyön uudet mahdollisuudet Oulussa Kutsuseminaari Kotimaista energiaa puusta ja turpeesta Tuhka rakeiksi ja hyötykäyttöön 18.6.2012 Oulun yliopisto Luonnonvara-alan tutkimus- ja kehittämistyön uudet mahdollisuudet Oulussa Eero Kubin Metla

Lisätiedot

Maatalousyrittäjien työperäiset terveysongelmat: esiintyvyys, riskitekijät ja torjunta

Maatalousyrittäjien työperäiset terveysongelmat: esiintyvyys, riskitekijät ja torjunta Työterveys ja maatalous Suomessa 8.10.2015 KoneAgria, Tampere Maatalousyrittäjien työperäiset terveysongelmat: esiintyvyys, riskitekijät ja torjunta Erikoistutkija, MMT Janne Karttunen janne.karttunen@tts.fi

Lisätiedot

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2015 JA 2016

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2015 JA 2016 KOTEL 15-002 13.3.2015 1 (4) KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2015 JA 2016 1 TOIMINTA-AJATUS Yhdistyksen tarkoituksena on edistää laatua, luotettavuutta ja taloudellisuutta elektroniikan komponenttien,

Lisätiedot

STUL:N NEUVONTAPALVELUT

STUL:N NEUVONTAPALVELUT STUL:N NEUVONTAPALVELUT KUN TARVITSET LUOTETTAVIA NEUVOJA, SÄHKÖ- JA TELE- URAKOITSIJALIITON ASIANTUNTIJAT OVAT PALVELUKSESSASI. Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry PL 55 (Harakantie 18 B) 02601 ESPOO

Lisätiedot

Maatilojen kehitysnäkymät 2020 kyselyn tuloksia 7.10.2014

Maatilojen kehitysnäkymät 2020 kyselyn tuloksia 7.10.2014 Maatilojen kehitysnäkymät 2020 kyselyn tuloksia 7.10.2014 - tutkimushaastattelut suoritettu maalis-huhtikuussa 2014 JATKAMINEN 37 Vuonna 2020 koko maan tilalukumäärä painuu alle 44 000:n ja keskikoko nousee

Lisätiedot

TTS (Työtehoseura ry)

TTS (Työtehoseura ry) Simulaattorikoulutuksen yhteistyömalli, AKTIVA & TTS Rehtori, koulutusjohtaja Esko Nousiainen, TTS koulutus, 14.12.2009 TTS (Työtehoseura ry) Perustettu: 1924 Liikevaihto: 18 miljoonaa euroa Henkilöstö:

Lisätiedot

TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin!

TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin! Kuva: Kaisa Riiko TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin! Eija Hagelberg, projektijohtaja JÄRKI-hanke Baltic Sea Action Group Järki Lanta loppuseminaari 13.11.2014 Tuorlassa BSAG Elävä Itämeri säätiö

Lisätiedot

Bioenergia ry Bioenergian puolesta

Bioenergia ry Bioenergian puolesta Bioenergia ry Bioenergian puolesta Bioenergia ry Bioenergian puolesta! Bioenergia-ala on yksi maailman nopeimmin kasvavista ja kehittyvistä teollisuuden aloista. Suomi on edelläkävijä. Polttoaineen ja

Lisätiedot

Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten. Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh.

Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten. Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh. Kaupunginhallitus 10 19.01.2015 Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten Kh 10 Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh. 02 761 1110 Eduskuntavaalit toimitetaan

Lisätiedot

Tampereen Keilailuliitto Ry 29.09.2012 Kaupin Keilahalli Sivu 1 LUOKKA M-D. SMKJ Naiset, 6 sarjaa eu (29.09.2012) Valvoja:

Tampereen Keilailuliitto Ry 29.09.2012 Kaupin Keilahalli Sivu 1 LUOKKA M-D. SMKJ Naiset, 6 sarjaa eu (29.09.2012) Valvoja: SMKJ Naiset, 6 sarjaa eu (29.09.2012) Valvoja: LUOKKA M-D Nimi Seura Liitto Tulos (tas) (x) (viim.s.) 1. Karhu Tuula Mättäjät Joensuu 1302 (150) 2. Heinonen Marja Pmma Tampere 1262 (186) 3. Saukkonen Eeva

Lisätiedot

ProAgria Pirkanmaa. 5.3.2010 ProAgria Pirkanmaa ry Lassi Uotila

ProAgria Pirkanmaa. 5.3.2010 ProAgria Pirkanmaa ry Lassi Uotila ProAgria Pirkanmaa 5.3.2010 ProAgria Pirkanmaa ry Lassi Uotila ProAgria Pirkanmaa ry ASIAKKAAT Edustajisto Hallitus Johtaja Pirkanmaan maa- ja kotitalousnaiset Maaseutukeskus Pirkanmaan kalatalouskeskus

Lisätiedot

3. 4.5.2011/18. Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011. Toimittanut eduskuntatiedotus

3. 4.5.2011/18. Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011. Toimittanut eduskuntatiedotus 3. 4.5.2011/18 Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011 EDUSKUNNAN VIIKKO Toimittanut eduskuntatiedotus SISÄLLYSLUETTELO Muuta.................... 41 MUUTA Tiistai 3.5.2011 Valiokuntien vaaleissa

Lisätiedot

PANK ry:n toimielimet 2016

PANK ry:n toimielimet 2016 PANK ry:n toimielimet 2016 HALLITUS Ville Alatyppö ville.alatyppo@hel.fi Kuntaliitto/Helsingin kaupunki, pj. Lars Forstén lars.forsten@lemminkainen.com INFRA ry/asfalttijaosto/lemminkäinen Infra Oy, vpj

Lisätiedot

Kokouksen esityslista

Kokouksen esityslista Kutsu sääntömääräiseen vuosikokoukseen Keski-Suomen Sukututkijat ry kutsuu jäsenensä sääntömääräiseen vuosikokoukseen, joka pidetään keskiviikkona 25.3.2015 klo 17.00 alkaen Jyväskylän maakunta-arkistossa.

Lisätiedot

Keravan Reserviläiset ry Toimintakertomus 2009

Keravan Reserviläiset ry Toimintakertomus 2009 Keravan Reserviläiset ry Toimintakertomus 2009 Tuloslaskelma ja Tase Yleistä Vuosi 2009 oli yhdistyksemme 51. toimintavuosi. Kuluneena vuonna yhdistyksen puheenjohtajana toimi Heikki Jäntti. Yhdistyksen

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTO. HISTORIAA 1640 Kuninkaallinen Turun Akatemia 250 opiskelijaa, 11 professuuria

HELSINGIN YLIOPISTO. HISTORIAA 1640 Kuninkaallinen Turun Akatemia 250 opiskelijaa, 11 professuuria HISTORIAA 1640 Kuninkaallinen Turun Akatemia 250 opiskelijaa, 11 professuuria 1809 Suomi Venäjän autonomiseksi suuriruhtinaskunnaksi 1812 Helsingistä Suomen pääkaupunki 1827 Turun palo; Akatemia Helsinkiin

Lisätiedot

Kainuun maakunta -kuntayhtymä 16.6.2011 Sosiaalisen vahvistamisen kehittämisohjelma Ohjausryhmän kokoonpano ja yhteystiedot

Kainuun maakunta -kuntayhtymä 16.6.2011 Sosiaalisen vahvistamisen kehittämisohjelma Ohjausryhmän kokoonpano ja yhteystiedot 16.6.2011 Kainuun sosiaalisen vahvistamisen kehittämisohjelma KAIRA -hanke (Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen) (S10179) KaiTo -projekti (Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli)

Lisätiedot

Puhtaasti liikkeelle Pohjois-Pohjanmaan ympäristötietoisuuden teemavuosi 2009

Puhtaasti liikkeelle Pohjois-Pohjanmaan ympäristötietoisuuden teemavuosi 2009 Puhtaasti liikkeelle Pohjois-Pohjanmaan ympäristötietoisuuden teemavuosi 2009 Ympäristötoiminnan neuvottelupäivä Marketta Karhu Oulun seudun ympäristötoimi Maakunnallinen ympäristötietoisuuden yhteistyöalkoi

Lisätiedot

Kokouksen esityslista liitteineen on saatavana Pohjois-Savon liiton www-sivuilta: www.pohjois-savo.fi/myr

Kokouksen esityslista liitteineen on saatavana Pohjois-Savon liiton www-sivuilta: www.pohjois-savo.fi/myr Esityslista 1/2016 1 (5) KIRJALLINEN KOKOUSMENETTELY (n työjärjestys 19) Vastausaika tulee vireille, kun jäsenet saavat kokousaineiston sähköpostitse. Jäsenillä on viisi (5) työpäivää aikaa reagoida (11.

Lisätiedot

Paloturvallisuuden kehittämisohjelma päivitettiin.

Paloturvallisuuden kehittämisohjelma päivitettiin. 1 PALOTUTKIMUSRAATI - 22.3.2012 BRANDFORSKNINGSRÅDET RY TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2011 1. YLEISTÄ Vuosi 2011 oli Palotutkimusraati ry:n kahdeskymmenes toimintavuosi rekisteröitynä yhdistyksenä. Yhdistys

Lisätiedot

Juniorien vapaapainin SM-kilpailut, 6.-7.11.1971, Kankaanpää ja Lappeenranta (KankU ja LrTU), 83 os.

Juniorien vapaapainin SM-kilpailut, 6.-7.11.1971, Kankaanpää ja Lappeenranta (KankU ja LrTU), 83 os. Juniorien vapaapainin SM-kilpailut, 6.-7.11.1971, Kankaanpää ja Lappeenranta (KankU ja LrTU), 83 os. 1. Kari Toivonen Helsingin Tarmo 2. Kari Keskinen Tampereen Voimailijat 3. Pekka Laakso Rauman Voimailijat

Lisätiedot

1/3 Syyskokous 8.12.2013. Willimiehen Discgolf ry Osoite: Nettisivut: www.willimiehendiscgolf.com

1/3 Syyskokous 8.12.2013. Willimiehen Discgolf ry Osoite: Nettisivut: www.willimiehendiscgolf.com Willimiehen Discgolf ry Osoite: Nettisivut: www.willimiehendiscgolf.com 1/3 Willimiehen Disc Golf ry:n sääntömääräinen syyskokous 2013 Aika:!! klo 17.00 Paikka:! Skinnarilankatu 34, huone 7531, Lappeenranta

Lisätiedot

Jos olet ilmoittautunut vapaaehtoiseksi mutta nimesi puuttuu listalta ota yhteyttä suoraan ryhmäsi vetäjään. Sprintin toimitsijat Tilanne 9.9.

Jos olet ilmoittautunut vapaaehtoiseksi mutta nimesi puuttuu listalta ota yhteyttä suoraan ryhmäsi vetäjään. Sprintin toimitsijat Tilanne 9.9. Jos olet ilmoittautunut vapaaehtoiseksi mutta nimesi puuttuu listalta ota yhteyttä suoraan ryhmäsi vetäjään Sprintin toimitsijat Tilanne 9.9.2014 Nimi Helanterä Antero Laine Jukka Nuuttila Marja-Leena

Lisätiedot

Luomun asema tulevalla tukikaudella. Elisa Niemi Toiminnanjohtaja Luomuliitto

Luomun asema tulevalla tukikaudella. Elisa Niemi Toiminnanjohtaja Luomuliitto Luomun asema tulevalla tukikaudella Elisa Niemi Toiminnanjohtaja Luomuliitto Luomuliitto 13 paikallista luomuyhdistystä Luomutuottajien edunvalvontaa ja neuvontaa Pienyritysjäseniä ja elintarvikejalostuksen

Lisätiedot

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen

Lisätiedot

HEVOSMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013

HEVOSMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 HEVOSMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Hannele Aalto, Viikinkilinna / Vaellustalli Toreson Satu Haagmann, Luomajärven Hevoskievari Oy Suvi Louhelainen, Suomen Hippos ry Riku Leppänen,

Lisätiedot

Endurance Ultrarunning Team Finland ry

Endurance Ultrarunning Team Finland ry Aika: klo 14.00 Paikka: Urheiluopisto Solvalla, Espoo 1. Arto Ahola avasi kokouksen 2. Valittiin kokoukselle puheenjohtajaksi Arto Ahola sihteeriksi Mikael Heerman pöytäkirjan tarkastajiksi Tero Hyppölä

Lisätiedot

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Malleja paikalliseen, toimivaan, terveyttä edistävään sovellettuun liikuntatoimintaan Lounais-Suomessa Konsultointi- ja kehittämishanke 2006 2009 Soveli-järjestöjen

Lisätiedot

Osallistujat, enorssi seminaari 28. 29.04.2011, Helsinki ver. 21.4.2011

Osallistujat, enorssi seminaari 28. 29.04.2011, Helsinki ver. 21.4.2011 Osallistujat, enorssi seminaari 28. 29.04.2011, Helsinki ver. 21.4.2011 1. Ilpo Ollikainen Jyväskylän normaalikoulu TVT kehittäminen ja verkko opetus 2. Minna Myrsky Nyberg Turun normaalikoulu Ohjaajakoulutus

Lisätiedot

Metsästä energiaa yrittämällä

Metsästä energiaa yrittämällä Metsästä energiaa yrittämällä Energia-alan asiantuntijaseminaari Pohtossa 1.4.2009 Asiantuntija, TE-keskus Sivu 1 2.4.2009 Pohjois-Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskus (TE-keskus) TE-keskukset ovat työ-

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (8) Nilsiä-neuvottelukunta 07.05.2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (8) Nilsiä-neuvottelukunta 07.05.2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (8) Kokoustiedot Aika tiistai klo 15:00-16:00 Paikka Nilsiän virastotalo, kokoushuone 1 Lisätietoja Saapuvilla olleet jäsenet Jukka Savolainen, puheenjohtaja Jaakko

Lisätiedot

Hevosalan yritysten neuvonnan kehittäminen ProAgriassa. ProAgria MKL Tikkurila 9.4.2008

Hevosalan yritysten neuvonnan kehittäminen ProAgriassa. ProAgria MKL Tikkurila 9.4.2008 Hevosalan yritysten neuvonnan kehittäminen ProAgriassa ProAgria MKL Tikkurila 9.4.2008 1 ProAgriassa ovat mukana ProAgria Maaseutukeskukset ProAgria Lantbruks- ja hushållningssällskap Faba Jalostus ProAgria

Lisätiedot

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA 2008-2010 RAHOITUS Hanke kuuluu EU-rahoitteeseen Manner-Suomen maaseutuohjelmaan TAUSTA Suomi on sitoutunut osaltaan toteuttamaan EU:n ilmasto ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

TYÖVOIMA 2013. Maa- ja puutarhatalouden TILASTOVAKKA. Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä. Työntekijöiden ja tehdyn työn määrä

TYÖVOIMA 2013. Maa- ja puutarhatalouden TILASTOVAKKA. Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä. Työntekijöiden ja tehdyn työn määrä Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä Työntekijöiden ja tehdyn työn määrä Viljelijöiden ikä ja koulutus TILASTOVAKKA Tietoja maa- ja elintarviketaloudesta Maa- ja puutarhatalouden TYÖVOIMA 2013 www.maataloustilastot.fi

Lisätiedot

Esitys: Todetaan kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös: Esityksen mukaan.

Esitys: Todetaan kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös: Esityksen mukaan. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry PÖYTÄKIRJA 1(5) SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SYYSKOKOUS 2010 Paikka: Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, Helsinki Aika: Tiistai 9.11.2010 kello 19.15. Läsnä: Luettelo liitteenä 1. KOKOUKSEN

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Mitä luomukalkkunan tuottaminen maksaa?

Mitä luomukalkkunan tuottaminen maksaa? Mitä luomukalkkunan tuottaminen maksaa? Timo Karhula ja Jarkko Niemi MTT Taloustutkimus Johdanto Luomulihan tuotanto on Suomessa vähäistä Noin prosentti kaikesta tuotetusta lihasta, luomukalkkunaa vain

Lisätiedot

RASTI 1. Pisteytys 14-15.8.-99 PP A B C D PPo ohi E/A Tv Hämeenlinna Hätilä 10 5 4 4 2-20 -10-10 -10

RASTI 1. Pisteytys 14-15.8.-99 PP A B C D PPo ohi E/A Tv Hämeenlinna Hätilä 10 5 4 4 2-20 -10-10 -10 RASTI 1 Suomenmestaruuskilpailu 1999 Pisteytys 14-15.8.-99 PP A B C D PPo ohi E/A Tv Hämeenlinna Hätilä 10 5 4 4 2-20 -10-10 -10 Kilpailijat Pisteet Rangaistukset Aika Ls Tulokset No Nimi Lk. Joukkue PP

Lisätiedot

MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO MAATILATALOUDEN OSAAMISALA MAASEUTUYRITTÄJÄ

MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO MAATILATALOUDEN OSAAMISALA MAASEUTUYRITTÄJÄ MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO MAATILATALOUDEN OSAAMISALA MAASEUTUYRITTÄJÄ YO pohjainen 6.10.2014 Maatalousalan perustutkinto, Maatilatalouden koulutusohjelma, Maaseutuyrittäjä, 2-vuotinen Laajuus Ohjeellinen

Lisätiedot

SUOMEN KOTISEUTULIITTO ESITYSLISTA 2015/9 Hallitus 13.11.2015 Sivu 1 / 5

SUOMEN KOTISEUTULIITTO ESITYSLISTA 2015/9 Hallitus 13.11.2015 Sivu 1 / 5 Hallitus 13.11.2015 Sivu 1 / 5 Aika: perjantai 13.11.2015 klo 12.30 Paikka: Suomen Kotiseutuliiton toimisto Läsnä Puheenjohtaja: Kirsi Moisander ( ) Varapuheenjohtaja: Raimo Sailas ( ) Jäsenet: Annukka

Lisätiedot

Luettelo voittajista ja voitoista Huomisen Rakenta -tukiryhmän arpajaisissa 1 Akvarellimaalaus: Päivi Riihinen 600,00 657 Hannu Hokkanen Jyskä 1

Luettelo voittajista ja voitoista Huomisen Rakenta -tukiryhmän arpajaisissa 1 Akvarellimaalaus: Päivi Riihinen 600,00 657 Hannu Hokkanen Jyskä 1 Luettelo voittajista ja voitoista Huomisen Rakenta -tukiryhmän arpajaisissa 1 Akvarellimaalaus: Päivi Riihinen 600,00 657 Hannu Hokkanen Jyskä 1 Akvarellimaalaus: Päivi Riihinen 600,00 1311 Sirpa Martins

Lisätiedot

Sija No Kippari Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Yht.

Sija No Kippari Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Yht. OPM-Cup 2013 Lopullinen tulosluettelo OPM cupin lisenssejä lunastettu 169 kpl. Harri Nikula teki kovat pohjat heti alkukaudesta, ja voittaa cupin Tuurin hauki kisassa suurin hauki 10435 g, Sami Aittokallion

Lisätiedot

Luomulihan arvoketjutyöryhmä. 21.01. 2015 klo 13.00-15.00 KESKO

Luomulihan arvoketjutyöryhmä. 21.01. 2015 klo 13.00-15.00 KESKO Luomulihan arvoketjutyöryhmä 21.01. 2015 klo 13.00-15.00 KESKO Työryhmän kokoonpano Nimi Paikalla 21.01. Petteri Mäkelä, naudanlihan tuottaja Fredrik von Limburg Stirum Kimmo Jokinen, L uomunokka Pasi

Lisätiedot

TUL:N MESTARUUSKILPAILUT 19. 20.1.1980 TAMPEREELLA Tampereen Työväen Nyrkkeilijät

TUL:N MESTARUUSKILPAILUT 19. 20.1.1980 TAMPEREELLA Tampereen Työväen Nyrkkeilijät TUL:N MESTARUUSKILPAILUT 19. 20.1.1980 TAMPEREELLA Tampereen Työväen Nyrkkeilijät 51 kg 67 kg 1. Antti Juntumaa Oulun Tarmo 1. Rainer Tapio Rovaniemen Reipas 2. Jukka Arola Otanmäen Työv.Urh. 2. Kalevi

Lisätiedot

LAPIN MESTARUUSPILKKI 2015

LAPIN MESTARUUSPILKKI 2015 LAPIN MESTARUUSPILKKI 2015 Miehet Yleinen: 1. 55 Jouni Kokkonen Merilapin urheilukalastajat 3361 2. 51 Mika Jaako Merilapin urheilukalastajat 2935 3. 76 Mika Nampajärvi Koillisen kilpakalastajat 2914 4.

Lisätiedot

Tuusulan Metallityöväen ammattiosaston toimintakertomus vuodelta 2008

Tuusulan Metallityöväen ammattiosaston toimintakertomus vuodelta 2008 Tuusulan Metallityöväen ammattiosaston toimintakertomus vuodelta 2008 YLEISTÄ Vuosi 2008 oli Tuusulan Metallityöväen ammattiosaston 32. toimintavuosi. Ammattiosastomme toiminta on ollut jälleen kuluneena

Lisätiedot

Pirkanmaan Tietojenkäsittely-yhdistys ry VUOSIKERTOMUS TILIKAUDELTA 1.1.2012-31.12.2012

Pirkanmaan Tietojenkäsittely-yhdistys ry VUOSIKERTOMUS TILIKAUDELTA 1.1.2012-31.12.2012 Pirkanmaan Tietojenkäsittely-yhdistys ry VUOSIKERTOMUS TILIKAUDELTA 1.1.2012-31.12.2012 Sisältö Sisältö... 1 1. Yleistä... 2 2. Virallinen toiminta... 2 2.1. Yhdistyksen kokoukset... 2 2.2. Tietotekniikan

Lisätiedot

Haapakoski Marjaana Pääsihteeri Oulun seudun ammattikorkeakoulun osako.ps@students.oamk.fi

Haapakoski Marjaana Pääsihteeri Oulun seudun ammattikorkeakoulun osako.ps@students.oamk.fi OPINNÄYTETÖIDEN NYKYTILA JA KEHITTÄMISHAASTEET Työseminaari 11.2.2005 klo 9.00 15.30, auditorio 221, II kerros Ilmoittautuneet yhteensä 63 henkilöä [päivitetty 9.2.2005] Nimi Työtehtävä Organisaatio Sähköposti

Lisätiedot

Kymenlaakson Rakennusperinneyhdistys Iisakki ry. Toimintakertomus

Kymenlaakson Rakennusperinneyhdistys Iisakki ry. Toimintakertomus Kymenlaakson Rakennusperinneyhdistys Iisakki ry Toimintakertomus 2015 Sisällys 1. Yhdistyksen tarkoitus 1 2. Hallitus 1 3. Yhdistyksen kokoukset 1 4. Toiminta 2 5. Tiedottaminen 2 6. Talous 3 1 1. YHDISTYKSEN

Lisätiedot

Ajankohtaista - 14 päivän jälkeen

Ajankohtaista - 14 päivän jälkeen Ajankohtaista - 14 päivän jälkeen 1 Mission possible: access on, ilmatilaa on 2 Painopisteet Lapsivaikutusten arviointi ja lapsibudjetointi Lapsiystävällinen työelämä Lasten Suomi - kuuleminen, kohtaaminen

Lisätiedot

Pk-yrittäjien turvetuotannon kehittäminen hankkeen esittely

Pk-yrittäjien turvetuotannon kehittäminen hankkeen esittely Pk-yrittäjien turvetuotannon kehittäminen hankkeen esittely 7.11.2006 Pudasjärvi, Hotelli Iso-Syöte 14.11.2006 Saarijärvi, Hotelli Summassaari Ari Erkkilä 2 TAUSTA Tutkimus- ja kehitystarpeiden koonti

Lisätiedot

Henkilökohtainen kilpailu 10 + 10 ls Tulokset - Sarja Y Osanottajia yhteensä 33

Henkilökohtainen kilpailu 10 + 10 ls Tulokset - Sarja Y Osanottajia yhteensä 33 Henkilökohtainen kilpailu 10 + 10 ls Tulokset - Sarja Y Osanottajia yhteensä 33 Sija Nimi Yhdistys Sarja Tulos 1. srj 2. srj Napa 10 9 1 Meurasalo Antti Pohjois-Savon RT Y 193 98 95 4 10 5 2 Tiihonen Tommi

Lisätiedot

RAE- Ravinnehävikit euroiksi

RAE- Ravinnehävikit euroiksi RAE- Ravinnehävikit euroiksi Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena Kuopiossa 9.5.2014 Arja Ruokojärvi Savonia-amk Hankkeessa mukana: Tukenasi tilan kehittämisessä http://maito.savonia.fi RAE

Lisätiedot

Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli

Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli tilinpäätöksen tarkastus ja alllekirjoitus), Roby oli sihteerinä

Lisätiedot

Muut osallistujat Kilpeläinen Veijo kaupunginhallituksen edustaja. Poissa Piispanen Eero varapuheenjohtaja

Muut osallistujat Kilpeläinen Veijo kaupunginhallituksen edustaja. Poissa Piispanen Eero varapuheenjohtaja -1, TELA 18.11.2014 17:00 OSALLISTUJAT Hynninen Raimo puheenjohtaja Päätöksentekijät Qvarnström Rauno Eero Piispasen varajäsen Ahvenainen Petra jäsen Hanhela Seppo Hentunen Kari Kekkonen Olli Liljasto

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Luomukoordinaatiohankkeen kick off - työpaja

Luomukoordinaatiohankkeen kick off - työpaja Luomukoordinaatiohankkeen kick off - työpaja 10.00 Tervetuloa, päivän tarkoitus ja ohjelman esittely (Marja-Riitta Kottila) 10.10 Keitä me olemme, esittäytyminen 10.30 Alueiden suunnitelmat 11.00 Luomualan

Lisätiedot

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013 Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala 1 ELY-keskus: Pohjois-Karjala Ansiotulorakenne 2011 * Perustietoja: 2012 2 584 milj. Maatalous Metsä

Lisätiedot

Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry

Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry Koulutettuja hammashoitajia, suun terveydenhoitoalan lähihoitajia ja suuhygienistejä sekä alan opiskelijoita edustava

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja energiatehokkuus Alueelliset verkostopäivät, Häme 20.1.2016

Uusiutuva energia ja energiatehokkuus Alueelliset verkostopäivät, Häme 20.1.2016 Uusiutuva energia ja energiatehokkuus Alueelliset verkostopäivät, Häme 20.1.2016 Jigoro Kano ajatuksia judosta - soveltuu myös energiatehokkuuden kehittämiseen Tärkein tavoite tuottaa hyötyä yhteiskunnalle

Lisätiedot

Savo-Karjalan AM sprintti Liperin Käsämässä tulokset 19.08.2012

Savo-Karjalan AM sprintti Liperin Käsämässä tulokset 19.08.2012 1 Savo-Karjalan AM sprintti Liperin Käsämässä tulokset 19.08.2012 H21 3.0 km (Lähti: 7, Keskeytti: 0, Hylätty: 0) 1. Aaro Asikainen Kalevan Rasti 15.57 2. Santeri Silvennoinen Kalevan Rasti 16.55 +58 3.

Lisätiedot

Finnish Linux User Group FLUG ry PÖYTÄKIRJA 1 (3) PL 117 FIN-00181 HELSINKI flug-hallitus@flug.fi 15.12.2004

Finnish Linux User Group FLUG ry PÖYTÄKIRJA 1 (3) PL 117 FIN-00181 HELSINKI flug-hallitus@flug.fi 15.12.2004 Finnish Linux User Group FLUG ry PÖYTÄKIRJA 1 (3) PL 117 SYYSKOKOUS Aika 11.12.2004 kello 16:30 Paikka Sokos Hotel Pasila, Helsinki Läsnä Arto Teräs puheenjohtaja Ilpo Nyyssönen sihteeri Wolf Bergenheim

Lisätiedot

Luomulihan arvoketjutyöryhmä. 23.09. 2013 klo 10.00-12.00, Kesko

Luomulihan arvoketjutyöryhmä. 23.09. 2013 klo 10.00-12.00, Kesko Luomulihan arvoketjutyöryhmä 23.09. 2013 klo 10.00-12.00, Kesko Työryhmän kokoonpano Nimi Paikalla 23.09. Petteri Mäkelä, naudanlihan tuottaja x Fredrik von Limburg Stirum x Arto Jokinen, Pajuniemi Pasi

Lisätiedot

Hallituspartnerit Itä-Suomi ry. Itäsuomalainen hallitustyön kehittäjä. 30.10.2014 Hallituspartnerit Itä-Suomi ry

Hallituspartnerit Itä-Suomi ry. Itäsuomalainen hallitustyön kehittäjä. 30.10.2014 Hallituspartnerit Itä-Suomi ry Hallituspartnerit Itä-Suomi ry Itäsuomalainen hallitustyön kehittäjä Hallituspartnerit ry:n toiminta alkoi Tampereella vuonna 2003. Alueellisia yhdistyksiä on sen jälkeen perustettu mm. Turkuun, Ouluun,

Lisätiedot

Maaseutuelinkeinojen ja neuvontaalan Työnantajayhdistyksen toimintakertomus

Maaseutuelinkeinojen ja neuvontaalan Työnantajayhdistyksen toimintakertomus Maaseutuelinkeinojen ja neuvontaalan Työnantajayhdistyksen toimintakertomus 2008 Erityispalvelujen Työnantajaliitto / Maaseutuelinkeinojen ja neuvonta-alan Työnantajayhdistys TOIMINTAKERTOMUS 2008 NEUVOTTELUTOIMINTA

Lisätiedot

Virtain Soutu 24.5.2014 T U L O K S E T 24.5.2014 Virtain Urheilijat --------------- 16:29. Sija Nimi Seura Loppuaika Ero

Virtain Soutu 24.5.2014 T U L O K S E T 24.5.2014 Virtain Urheilijat --------------- 16:29. Sija Nimi Seura Loppuaika Ero Virtain Soutu 24.5.2014 T U L O K S E T 24.5.2014 Virtain Urheilijat --------------- 16:29 Sija Nimi Seura Loppuaika Ero Kirkkovene miehet 10 km Joukkue ================================== 1. Kuopion Soutajat

Lisätiedot

Talousjätevesiasetuksen keskeisiä ongelmia

Talousjätevesiasetuksen keskeisiä ongelmia Tampere 2.12.2008 Jätevesiopas kunnille ja muuta ajankohtaista YM:n työryhmästä Kati Javanainen VALONIA Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energiaasioiden palvelukeskus Syntynyt V-S Agendatoimiston

Lisätiedot

VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO - CENTRALFÖRBUNDET FÖR DE GAMLAS VÄL RY

VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO - CENTRALFÖRBUNDET FÖR DE GAMLAS VÄL RY SÄÄNNÖT 1 (5) VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO - CENTRALFÖRBUNDET FÖR DE GAMLAS VÄL RY 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Vanhustyön keskusliitto - Centralförbundet för de gamlas väl ry. Yhdistyksen kotipaikka

Lisätiedot

Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen. Argumenttipankki

Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen. Argumenttipankki Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen Argumenttipankki Tämän argumenttipankin tarkoituksena on helpottaa lähiruokaketjuun kuuluvia yrityksiä tunnistamaan, kehittämään ja parantamaan

Lisätiedot