MAATALOUSOSASTO edistää maatalouden ja muiden maaseutuelinkeinojen jatkuvaa ja määrätietoista kehittämistä.

Transkriptio

1 MAATALOUSOSASTO edistää maatalouden ja muiden maaseutuelinkeinojen jatkuvaa ja määrätietoista kehittämistä. TOIMINTAA OHJANNUT MAATALOUS- TOIMIKUNTA: SETÄLÄ, JOUKO, toimitusjohtaja, puheenjohtaja AHOKAS, JUKKA, professori (alkaen 1.9.) ESKOLA, ERKKI, toimistopäällikkö HAAPALA, HANNU, professori HELMINEN, JAAKKO, neuvontapäällikkö HIMANEN, MARKKU, ylitarkastaja LATOSTENMAA, HEIKKI, ylitarkastaja LUOMA, TARMO, toimitusjohtaja MARKKANEN, JUKKA, projektipäällikkö PUURUNEN, MAIJA, professori RAUMA, SAMPO, toimitusjohtaja SALONIEMI, HANNU, dekaani TAULAVUORI, TIMO, toimitusjohtaja TERTSUNEN, VEIKKO, toimitusjohtaja TIAINEN, SIMO, tutkimuspäällikkö TUURE, VELI-MATTI, lehtori (31.8. saakka) VÄYRYNEN, LEENA, koulutuspäällikkö KIRKKARI, ANNA-MAIJA, johtava tutkija, sihteeri Toimikunta kokoontui kertomusvuonna yhden kerran. TOIMINNAN YLEISLINJAT Maatalousosasto edistää maatalouden ja muiden maaseutuelinkeinojen jatkuvaa ja määrätietoista kehittämistä. Maatalouden elinkeinoalueella on voimakas rationalisointitarve maatalouden heikon kannattavuuden takia. Tutkimus- ja kehittämistoimintamme keskeisiä ja ajankohtaisia kohteita ovat maatilojen ja tuotantoyritysten laajentuminen sekä maaseudun tuotantotoiminnan monipuolistuminen. Toiminnan tavoitteena on parantaa maatilojen ja muiden maaseutuyritysten kannattavuutta ja kilpailukykyä sekä työn ergonomisuutta tehokkuutta, tuottavuutta, terveellisyyttä, turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Perinteinen erityisosaaminen, työntutkimus ja sen kehittäminen ovat olennainen osa osaston toimintaa. Kertomusvuonna vahvistimme työntutkimuksen ja ergonomian tutkimusaluetta ja maatalousrakentamisen tutkimusaluetta, ja nämä alueet määritettiin omiksi tulosalueiksi seuraavalle vuodelle. Maatalousosaston hankkeissa pyritään välittömästi soveltamiskelpoisiin tuloksiin. Tutkimus- ja kehittämistoimintamme palvelevat lähinnä maatalousyrittäjiä sekä puutarhayrittäjiä ja muita maatalousyrittäjiä ja myös alan neuvontaa, hallintoa, opetusta ja kauppaa. Tutkimus- ja kehittämistyön lisäksi maatalousosasto tiedottaa, antaa neuvontaa ja tarjoaa suunnittelupalveluja. Toiminta rahoitetaan pääosin ulkopuolisella projektirahoituksella julkisista ja yksityisistä rahoituslähteistä. Maa- ja metsätalousministeriö myöntää lisäksi maatalouden rationalisointiin tukea. Valtionavulla päivitetään muun muassa maatalouden työnormeja ja maatalouskoneiden kustannus- ja urakointihintatietoja. MAATALOUSOSASTON TULOSALUEET Maataloustuotannon tulosalue tuottaa tietoa yksittäisten työ- ja tuotantomenetelmien kehittämisestä, töiden organisoinnista, tuotannon tehostamisesta ja töiden ergonomiasta sekä työturvallisuudesta. Kertomusvuonna tulosalueella selvitettiin muun muassa optimaalisia nautakarjanruokinnan työketjuja, viljelijöiden vapaa-ajan määrää ja laatua, parsinavetan edullisia koneellistamisvaihtoehtoja, suorakylvön taloutta, optimaalisia ajolinjoja peltoviljelyssä ja laiduntamisen soveltuvuutta nykyaikaiseen maidontuotantoon sekä edistettiin kotoisen viljan käyttöä lypsylehmillä. Maatalousrakentamisessa VIRAKO-koulutusprojekti ohjasi maatalousyrittäjiä toimimaan oikein tuotantorakennusten rakennuttajina. Lisäksi selvitettiin tuotantorakennusten ilmanvaihtoa, järjestettiin ilmanvaihtoon liittyvää koulutusta ja koottiin betonirakentamiseen liittyvää tietoa. Puutarhatuotannon tulosalue tuottaa tietoa, jota soveltamalla avomaa- ja lasinalaistuotannon yritystoimintaa voidaan tehostaa ja niiden tuottavuutta ja kilpailukykyä parantaa. Kertomusvuonna aloitettiin kotimaisen omenan markkinatutkimus ja selvitettiin erilaisten kastelumenetelmien työnmenekkejä. Liitännäiselinkeinojen tulosalue selvittää uusia realistisia ansiolähteitä, sovittaa liitännäiselinkeinoja maatilan tuotantoon sekä edistää liitännäiselinkeinojen työnkäyttöä ja ergonomiaa. Kertomusvuonna jatkettiin urakointityöhön liittyvän ammattitiedon jakamista muun muassa Uudenmaan konerenkaan kautta. Lisäksi selvitettiin viljelijöiden mahdollisuuksia toimia kuntien ja muiden julkisyhteisöiden viherpalveluiden tuottajina. Ympäristönhoidon tulosalueen avaintehtäviä ovat kestävän kehityksen mukaisten maatalouden tuotantomenetelmien kehittäminen ja asuinympäristön hoito. Kertomusvuonna selvitettiin luomutuottajien yhteistoiminnan mahdollisuuksia ja erityispiirteitä sekä lihaluujauhon levitysmenetelmiä. Työtehoseuran vuosikirja

2 Maatalousosaston tiedotus- ja julkaisutoiminta välittää maatalouden ja maaseutuelinkeinojen rationalisointiin liittyvää tutkimustietoa sitä tarvitseville. Osasto tiedottaa tutkimustuloksista tutkimusraportin lisäksi Teho-lehdessä ja Työtehoseuran maataloustiedote -sarjassa sekä laitoksen ulkopuolisissa kanavissa. Osaston tutkijat esitelmöivät ja luennoivat aktiivisesti kotimaisissa ja kansainvälisissä seminaareissa. Tutkimushankkeiden referaatit ovat myös Työtehoseuran kotisivulla Internetissä. Kansainvälistä yhteistoimintaa hoidettiin muun muassa Pohjoismaiden Maataloustutkijain Yhdistyksen (PMY-NJF), Kansainvälisen maataloustekniikan yhdistyksen (CIGR), Eurooppalaisen maatalousteknologiayhdistyksen (EurAgEng), Kansainvälisen maatalouden työntutkimusjärjestön (CIOSTA), YK:n maatalous- ja elintarvikejärjestön (FAO) ja Suomen Ergonomiayhdistyksen (ERY) kautta sekä suoraan ulkomaisten tutkimuslaitosten ja tutkijoiden kesken. Maatalousosasto vastasi muun muassa NJF:n Suomen osaston sihteerin tehtävistä, FinAgEng:n puheenjohtajan ja sihteerin tehtävistä, EurAgEngin hallituksen Suomen edustuksesta, CIGR:n työtieteen jaoston johdosta, ERYn varapuheenjohtajan tehtävistä, Maaseudun yhteistyörenkaiden liiton (YTY) puheenjohtajuudesta sekä toimintavuoden syksyllä perustetun Maatilarakentamisen asiantuntijat ry:n puheenjohtajuudesta. MAATALOUSTUOTANTO PARHAIMMAT MENETELMÄT SUURIKOKOISTEN LYPSYKARJOJEN RUOKINNAN JÄRJESTELYISSÄ TALOUDELLISUUDEN SEKÄ TYÖNKÄYTÖN EDULLISUUDEN MUKAAN ARVIOITUNA (2002 ) Maa- ja metsätalousministeriön maatilatalouden kehittämisrahaston rahoittamassa hankkeessa selvitetään kirjekyselyllä ja tilavierailuilla tehtävillä työntutkimuksilla ja viljelijähaastatteluilla karjamäärältään suurikokoisten maidontuotantotilojen käyttämät taloudellisimmat ja työnkäytöllisesti edullisimmat menetelmät tuottaa ja käsitellä karkea- ja väkirehua. Menetelmiä tarkastellaan ketjuna pellolta varaston kautta lehmien eteen. Huomiota kiinnitetään myös menetelmien työturvallisuuteen ja hygieniaan. Tutkimuksessa perehdytään maidontuottajan tilallaan tekemiin teknologiavalintoihin ja niiden perusteisiin. Toimintavuoden kesällä ja syksyllä tehtiin tilavierailut ja säilörehunkorjuun työntutkimukset. Tutkimus päättyy maaliskuussa Hankkeesta on ammattilehtiartikkelien (muun muassa Teho 5/2002, Koneviesti 7/2003) sekä esitelmien (muun muassa NJF:n 22. kongressi Turussa, Maataloustieteen Päivät 2004 Viikissä) lisäksi julkaistu Työtehoseuran maataloustiedote 560 Säilörehunkorjuun työnmenekki korjuumenetelmät ja toiminnallisuus. Keväällä 2004 julkaistaan hankkeesta toinen maataloustiedote sekä koko hankkeesta kertova julkaisu. Ohjausryhmä: Markku Järvenpää, maa- ja metsätalousministeriö (puheenjohtaja), Kyllikki Lampinen, ProAgria Maaseutukeskusten Liitto, Jaakko Helminen, Valio Oy, Pekka Huhtanen, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Juha Takala, Pellonpaja Oy, Juha Lumiaho, Oy DeLaval Ab. Tutkijat: Janne Karttunen - Mika Peltonen - Seppo Pentti - Reetta Palva VILJELIJÄ RAKENNUTTAJANA KOULUTUS JA KEHITTÄMISHANKE (VIRAKO) (2002) Maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa Viljelijä rakennuttajana -kehittämis- ja koulutushankkeen VIRAKO tavoitteena on parantaa maatiloilla rakennettavien tuotantorakennusten toiminnallista ja teknillistä laatua sekä turvata yhteiskunnan taloudellisten panosten säilyminen rakennuskohteissa. Hankkeen pitkävaikutteisena tavoitteena on tehostaa maatilarakentamisen koulutukseen panostettujen henkisten ja taloudellisten voimavarojen käyttöä poistamalla päällekkäisyyksiä ja lisäämällä yhteistyötä koulutusta tarjoavien tahojen välillä. Maatalouden rakennemuutoksen myötä rakennushankkeiden koko on kasvanut niin, että viljelijän rooli on muuttunut omatoimirakentajasta rakennuttajaksi ja näiden taitojen opetus on nyt kysyttyä. Kertomusvuonna hanketta ja sen tavoitteita on tuotu esille yhteistyötahojen järjestämillä koulutuspäivillä, joissa on pidetty viljelijän rakennushankkeita käsitteleviä luentoja. Lisäksi on kerätty eri lähteiden kautta jaettavaa maatalouden rakentamista koskevaa materiaalia. Projektin Internetsivuille on tuotettu lisää tietoa. Ohjausryhmä: Pertti Toivari, maa- ja metsätalousministeriö (puheenjohtaja), Laura Kulkas, Valio Oy, Tapani Kivinen, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Markus Pyykkönen, sosiaali- ja terveysministeriö, Simo Tiainen, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y., Heikki Loivarinne, Pirkanmaan TE-keskus (1.10. saakka) ja Jaakko Lemmetyinen, Pirkanmaan TE-keskus alkaen Jarmo Lehtinen - Eerikki Kaila - Soili Miekkala - Kaija Laaksonen SUURTEN TUOTANTOYKSIKÖIDEN MERKITYS, VILJELYKÄYTÄNTÖ JA TUOTANTOMENETELMÄT ( ) Maa- ja metsätalousministeriön rahoittaman ja MTT:n taloustutkimuksen (MTTL) kanssa yhteistyössä toteutettavan hankkeen tavoitteena oli selvittää suurten yksiköiden merkitystä maataloustuotannossa ja niiden harjoittamia viljelykäytäntöjä Euroopan unionin alueella. Lisäksi haettiin tietoa viljelyjärjestelmistä ja teknologiavalinnoista, jotka ovat käytössä suurissa yksiköissä. 12 Työtehoseuran vuosikirja 2003

3 Säilörehunkorjuusta on tullut yleisin karjatilojen välisen yhteistyön muoto. Se on viljanpuinnin jälkeen toiseksi yleisin työ, joka ostetaan urakoitsijalta. Kuva: Janne Karttunen Tutkimuksen tarkoitus oli tilastoaineistojen tarkastelun ja toisaalta Suomesta ja keskeisistä EU-maista valituilta case-tiloilta tehtävien haastattelujen pohjalta verrata suuria tiloja ja arvioida näiden tuotantomallien ja toimintatapojen soveltumista Suomen oloihin. Tarkasteluun otettiin EU-maista Suomen lisäksi Ruotsi, Tanska ja Saksa. Tuotantosuunnittain tarkastelut kohdistuvat maidon-, sianlihan- ja viljantuotantoon. Hanke on päättynyt ja sen loppuraportti julkaistiin MTT:n julkaisuna (Maa- ja elintarviketalous 30) kesällä. Ohjausryhmä: Jarmo Salonen, maa- ja metsätalousministeriö (puheenjohtaja), Juhani Tauriainen, maa- ja metsätalousministeriö, Mikko Siitonen, ProAgria Maaseutukeskusten liitto, Hannu Haapala, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Simo Tiainen, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y., Panu Kallio, Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos. Anna-Maija Kirkkari - Sirkka Malkki - Eerikki Kaila - Seppo Pentti KEVÄTVILJOJEN SUORAKYLVÖ (2002 ) MTT:n ympäristötutkimuksen koordinoima ja maa- ja metsätalousministeriön sekä MTT:n rahoittama tutkimus koostuu kahdesta hankkeesta. Hankkeen Kevätviljan suorakylvö hienojakoisilla mailla kylvön ajoitus, sadon laatu ja kasvinsuojelu tavoitteena on selvittää, miten kevätviljan suorakylvössä voidaan varmistaa tasainen kasvuunlähtö. Lisäksi tavoitteena on ohjeistaa kylvön ajoitus hienojakoisilla mailla ja kasvinsuojelu. Toisen hankkeen Suorakylvön teknologia ja talous tavoitteena on selvittää suorakylvökoneiden tekninen toimivuus, menetelmän soveltuvuus Suomen oloissa sekä laskea teknis-biologisen tutkimustiedon perusteella, miten suorakylvöön siirtyminen vaikuttaa kevätviljan viljelyn talouteen. Työtehoseura on mukana Suorakylvön teknologia ja talous -hankkeessa yhteistyössä MTT:n maatalousteknologian tutkimuksen (Vakola) kanssa. Työtehoseuran osuutena hankkeessa on koota viljelijöiden kokemuksia suorakylvöstä kirjekyselyllä ja haastatteluilla sekä selvittää työntutkimuksin ja talouslaskelmin menetelmän soveltuvuus viljantuotantoketjun osana. Viljelijöiden kokemukset suorakylvöstä on koottu Työtehoseuran maataloustiedotteeseen 548. Hanke jatkuu vuoden 2004 loppuun. Muita yhteistyökumppaneita tutkimuksessa ovat Vieskan Metalli Ky ja Kemira GrowHow Oy. Ohjausryhmä: Markku Järvenpää, maa- ja metsätalousministeriö (puheenjohtaja), Jyrki Pitkänen, Kaakkois-Suomen TE-keskus, Kyösti Pietola, Maaja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Jukka Ahokas, Helsingin yliopisto, Markku Puustinen, Suomen ympäristökeskus (SYKE), Soile Hänninen, Farma maaseutukeskus, Tapio Tarkkinen, Junkkari Oy. Markku Lätti Työtehoseuran vuosikirja

4 Tuotantoyksikköjen koon kasvaessa on kiinnitettävä entistä suurempaa huomiota eläinten siirtojen turvallisuuteen ja sujuvuuteen. Siirrot kannattaa suunnitella ja valmistella ennakkoon sekä varata niihin riittävästi aikaa. Kuva: Janne Karttunen TUOTANTOELÄINTEN SIIRTOJEN SEKÄ SIIRTOREITTIEN TOIMINNALLISUUS JA TYÖTURVALLISUUS (2003) Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen (Mela) rahoittaman tutkimuksen tavoitteena oli etsiä ratkaisuja tuotantoeläinten siirroissa sattuneiden tapaturmien vähentämiseksi. Vuosittain tuotantoeläinten siirroissa ja kuljetuksissa sattuu tapaturmaa. Huomiota kiinnitettiin muun muassa tuotantoympäristön ja työskentelyolosuhteiden kehittämiseen. Tavoitteena oli myös kiinnittää maatalousyrittäjien huomio omiin työskentelytapoihin ja eläinten lajinmukaiseen käyttäytymiseen. Tutkimuksessa selvitettiin, miten eläinten siirtelyä voidaan helpottaa ja rationalisoida ajankäytön tehostamiseksi ja työn tuottavuuden parantamiseksi. Tuloksissa korostui siirtojen etukäteissuunnittelun ja hoitajan roolin merkitys siirtojen onnistumisen edellytyksinä. Siirtoihin on varattava tarpeeksi aikaa ja siirtoreitit on suunniteltava eläinten ehdoilla, jos se vain rakenteellisesti on mahdollista. Eläinten luontaisen käyttäytymisen tunteminen on tärkeää, jotta kaikki häiriötekijät siirtoreiteillä ja niiden läheisyydessä voidaan minimoida. Eläinten siirrot kannattaa ottaa huomioon jo tuotantorakennuksen suunnitteluvaiheessa. Suunnitteluun kannattaa ottaa mukaan myös muita ammattikuntia, jotka ulkopuolisina tulevat tavalla tai toisella tekemään eläinten siirtoja tuotantotiloissa tai ovat niiden sujuvuudesta riippuvaisia. Tutkimuksesta ilmestyy keväällä 2004 opas Työtehoseuran sarjassa ja eläinlajikohtaiset versiot Työtehoseuran maataloustiedote -sarjassa. Opasta voivat hyödyntää maatalousyrittäjien lisäksi myös tuotantoneuvojat sekä rakennussuunnittelijat uusien tuotantorakennusten suunnittelussa ja vanhojen peruskorjauksissa sekä laajennuksissa. Tuloksista on myös apua lomittajien työhön perehdyttämisessä. Markku Lätti IHMISEN ROOLI JA TOIMINTATAVAT LIIKKUVASSA TYÖYMPÄRISTÖSSÄ: YKSIN SUORITETTAVAN TYÖN KEHITTÄMINEN LANGATTOMAN TEKNOLOGIAN AVULLA (2003 ) Työsuojelurahaston rahoittaman keväällä 2004 päättyvän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, voidaanko langattoman teknologian avulla kehittää yksintyöskentelijän työtä turvallisuuden, mielekkyyden ja tuloksellisuuden näkökulmista. Hankkeessa kohderyhminä ovat vartijat ja maatalouslomittajat. Tavoitteena hankkeessa on luoda malli, jonka avulla uusi, langaton teknologia voidaan ottaa käyttöön vartijan ja maatalouslomittajan työssä. Malli pyritään saamaan monistamiskelpoiseksi muillekin yksintyöskentelyaloille. 14 Työtehoseuran vuosikirja 2003

5 Langatonta teknologiaa hyödyntämällä on yksintyöskentelevillä mahdollisuus nopeaan ja varmaan avun perille tuloon vakavan tapaturman sattuessa. Lomittajilla tapaturmataajuus on lähes kolminkertainen muuhun työväestöön verrattuna. Kuva: Markku Lätti Tutkimukseen liittyen Työtehoseura toteutti yhteistyössä ID express Oy:n ja Pukkilan kunnan hallinnoiman lomituksen paikallisyksikön kanssa lomittajien palvelukokeilun, jossa viidelle maatalouslomittajalle annettiin kuukauden ajaksi käyttöön paikantava (GPS), hätänäppäimellä ja tilanneviesteillä varustettu GSM-puhelin (Benefon Track Pro). Hätänäppäintä painamalla lomittajalla oli tapaturmatilanteessa mahdollisuus puheyhteyden aukaisuun ja paikkatiedon sisältävän hätäviestin lähettämiseen sekä valtakunnalliseen hätäkeskukseen että johtavalle lomittajalle. Erilaisia tilanneviestejä, joita pystyy järjestelmään lisäämään tarpeen mukaan, oli kokeilun aikana käytössä yhdeksän, esimerkkeinä aikaan ja paikkaan sidotut töiden aloitus ja lopetus -ilmoitukset, avun tarve ja työajan ylitys. Palvelukokeilun aikana välitettiin lähes 500 tilanneviestiä ja järjestelmä toimi koko kuukauden katkoitta. Keskeisimpiä tuloksia kokeilusta oli lomittajien ja työnjohdon turvallisuudentunteen lisääntyminen, koska yhteydenpitomahdollisuudet ja seuranta helpottuivat. Merkittävää oli myös työnjohdon resurssien vapautuminen hallinnoinnista muun muassa lomittajien työolosuhdetarkistuksiin ja työnopastukseen, kun työaikatiedot välittyivät automaattisesti. Lisäksi automaattisen työaikatiedon välittymisen kautta selvisi, että lomittajien työt on mahdollista organisoida tehokkaammin järjestelmää käytettäessä, mikä säästää kustannuksia ja helpottaa osaltaan lomittajapulaa. Jos järjestelmä otetaan lomitusyksiköissä tulevaisuudessa käyttöön, ovat järjestelmän tietokannasta saatavat työaikatiedot jalostettavissa suunnittelun ja seurannan koko maan kattavaksi työkaluksi. Lomittajien palvelukokeilusta ilmestyi raportti toimintavuoden syksyllä Työtehoseuran oppaita ja raportteja sarjassa (7). Johtoryhmä: Jari Multisilta, Tampereen Teknillisen yliopiston Porin yksikkö, (puheenjohtaja), Juha Vasama, Tampereen Teknillisen yliopiston Porin yksikkö, Veli-Jukka Leppänen, Tampereen Teknillisen yliopiston Porin yksikkö, Kaija Leena Saarela, Tampereen Teknillisen yliopiston Turvallisuustekniikan laitos, Markku Lätti, Työtehoseura, Tero Hurskainen, Engel Security Oy, Pauli Rouvali, ID express Oy, Pia Lahin, Maatalousyrittäjien eläkelaitos, Riitta-Liisa Lappeteläinen, Työsuojelurahasto. Markku Lätti SUOJAVYÖHYKKEIDEN HOITOMENETELMÄT JA TYÖNMENEKKI ( ) Tutkimus on osa MTT:n ympäristöntutkimuksen koordinoimaa hanketta Suojavyöhykkeet laidunalueilta tulevan kuormituksen vähentäjänä ja ra- Työtehoseuran vuosikirja

6 vinnekierrot suojavyöhykkeillä, jossa selvitetään typen ja fosforin sitoutumista ja kiertoa suojavyöhykkeillä. Erityisympäristötukeen kuuluvat suojavyöhykkeet on hoidettava tukiehtojen mukaisesti. Yleensä alueet on niitettävä vuosittain ja niittojäte korjattava pois. Suojavyöhykekasvuston niitto ja korjuu on tavanomaista rehunkorjuuta hitaampaa. Kapealla, mutkittelevalla ja viettävällä kaistalla työ ei ole yhtä joutuisaa kuin säännöllisiä ajolinjoja ajettaessa. Pienempi ajonopeus ja käytännön työleveys sekä suuremmat käännösajat kasvattavat työnmenekkiä. Parhaiten työhän soveltuu pyöröpaalain niittosilppuria ketterämpänä koneena. Pienten pinta-alojen hoidossa myös valmisteleviin töihin ja siirtymisiin kuluu suhteessa paljon aikaa. Yhteistyössä naapureiden kanssa suojavyöhykkeet voidaan hoitaa tehokkaammin ja samalla säästää kustannuksissa. Monelta tilalta puuttuvat myös tarvittavat koneet. Hoito sopiikin hyvin urakoitsijalla teetettäväksi. Suojavyöhykkeiden hoidon työnmenekit on julkaistu Työtehoseuran maataloustiedotteena 555. Päähanke jatkuu vuoden 2005 loppuun asti. Reetta Palva - Mika Peltonen LEHMIEN LAIDUNTAMINEN LAAJENEVILLA TILOILLA TYÖNMENEKKI JA LAIDUNALAN RIITTÄVYYS (2003 ) Laiduntaminen on vielä yleisin lehmien ruokintamuoto kesäisin. Tilanne voi kuitenkin muuttua karjakoon kasvaessa. Tarvittava laidunala lisääntyy ja laidunkäyttöön joudutaan ottamaan kauempana talouskeskuksesta sijaitsevia peltoja. Kul- jetusetäisyyden kasvu lisää laiduntamisen työnmenekkiä, eikä aina sopivaa peltoa löydykään riittävästi. Lisäksi ruokintateknologian kehittyminen helpottaa karkearehun jakotyötä, eikä laiduntaminen vähennä päivittäistä hoitotyötä yhtä paljon kuin aikaisemmin. Tieto laajentamisen vaikutuksesta kesäaikaiseen työnmenekkiin on tärkeää, sillä työnkäyttö voi muodostua laajentavilla tiloilla ongelmaksi. Tilan työmäärä yleensä kasvaa karjakoon kasvaessa, vaikka lehmää kohti kuluva työaika väheneekin. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten karjakoon kasvattaminen vaikuttaa laiduntamisen järjestämiseen, kesäajan työnmenekkiin ja laidunnuksen ruokinnalliseen onnistumiseen. Samalla tutkitaan karjatilojen tilusrakenteita niiden merkityksen selvittämiseksi laiduntamisessa. Näin saadaan tietoa laiduntamisen edellytysten muuttumisesta karjakoon kasvaessa ja kokoaikalaidunnusta korvaavien vaihtoehtojen, osittaislaiduntamisen tai jaloittelutarhojen, todennäköisyydestä. Tavoitteena on myös selvittää, onko laiduntamattomuudelle muita syitä mahdollisten laajentumisen mukanaan tuomien ongelmien ohella. Tutkimus kestää vuoden 2004 loppuun. Tutkimus on osa MTT:n Pohjois-Savon tutkimusaseman vetämää Laajentavien karjatilojen kesäruokintavaihtoehdot -tutkimusta, jossa mukana ovat myös Kuopion yliopiston Soveltavan biotekniikan instituutti sekä MTT:n taloustutkimus, MTT:n eläinravitsemus sekä Seinäjoen ja Pohjois- Savon ammattikorkeakoulut. Reetta Palva - Mika Peltonen Tilaa laajennettaessa on tiedettävä myös karjan tuleva kesäruokintastrategia. Laidunnuksesta luopuminen vaikuttaa rehun ja lannan varastotarpeisiin. Kuva: Reetta Palva 16 Työtehoseuran vuosikirja 2003

7 KATETTA TILASEKOITUKSELLA KATI (2002 ) Katetta tilasekoituksella on Etelä-Pohjanmaalla Seinäjoella toimiva TE-keskuksen rahoittama alueellinen kehittämishanke vuosina Hankkeen ensisijaisena tavoitteena on parantaa maidontuotannon kannattavuutta rehukustannusta alentamalla. Tähän pyritään edistämällä väkirehun tilasekoitusta ja luomalla toimintamalleja myös tilojen väliseen viljakauppaan. Keskeistä on tiedon jakaminen tilasekoituksen toteutusvaihtoehdoista ja viljan käytöstä nautakarjan ruokinnassa. Tilasekoituksesta on olemassa biologista tutkimustietoa ja teknisiä sovelluksia, mutta tietoa ei ole kootusti tarjolla tuottajille, eikä hajanainen tieto ole aina tavoittanut tuottajia. Tavoitteena on kerätä olemassa oleva tieto yhteen ja jakaa sitä useita kanavia käyttäen kentälle. Maitotilaneuvojia koulutetaan oman viljan käytön opastamiseen. Hankkeen aikana järjestetään näytös- ja luentotilaisuuksia, joissa esitellään muun muassa teknologisia ratkaisuja. Yhtenä tavoitteena on rahtimylläritoiminnan kehittäminen yhteistyöryhmien avulla. Hanketta rahoittaa Seinäjoen TE-keskus/ EMOTR ja rahoittajina ovat myös alueen kunnat, Osuuskunta Maitojaloste, Normilk, Rehumelica Oy, Pellonpaja Oy, Aimo Kortteen Konepaja Oy ja Nipere Oy. Lea Puumala Reetta Palva Anna- Maija Kirkkari KOTIELÄINTALOUDEN YMPÄRISTÖKUORMITUSTA VÄHENTÄVIEN TEKNIIKOIDEN JA MENETELMIEN TEHOKKUUS, KUSTANNUKSET JA SOVELLETTAVUUS ERILAISIIN OLOSUHTEISIIN (2003) Kotieläinsuojien lupamenettelyssä yhtenä periaatteena on parhaan käytettävissä olevan tekniikan (BAT) huomioon ottaminen (IPPC-direktiivi). Ympäristönsuojelulain mukaan parhaalla käyttökelpoisella tekniikalla tarkoitetaan mahdollisimman tehokkaita ja kehittyneitä, teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisia tuotanto- ja puhdistusmenetelmiä ja toiminnan suunnittelu-, rakentamis-, ylläpito- ja käyttötapoja, joilla voidaan ehkäistä toiminnan aiheuttama ympäristön pilaantuminen tai tehokkaimmin vähentää sitä. Tutkimuksen tarkoituksena on koota tietoa kotieläintalouden ympäristökuormitusta vähentävistä menetelmistä. Hankkeessa selvitetään menetelmien kustannuksia, muita ominaisuuksia ja soveltuvuutta suomalaisiin olosuhteisiin ja erilaisiin tuotantoyksiköihin. Menetelmien kustannustehokkuus on yksi niiden käyttökelpoisuuden kriteeri. Hanke on MTT:n maatalousteknologian tutkimuksen (Vakola) koordinoima ja muita tutkimusosapuolia ovat MTT:n eläinravitsemus, Suomen ympäristökeskus (SYKE) ja VTT. Työtehoseurassa selvitettiin lannanlevitysmenetelmien kustannuksia ja työtaloutta. Hankkeen tulokset julkaistaan yhteisessä raportissa keväällä Kevään aikana ilmestyy myös Työtehoseuran maataloustiedote lannanlevityksen työnmenekistä. Seppo Pentti - Reetta Palva - Mika Peltonen Lietteen multaaminen vantaiden kautta parantaa ravinteiden hyväksikäyttöä. Multaamisessa kulutetaan kuitenkin polttoainetta enemmän kuin pintaan levityksessä. Kuva: Seppo Pentti KASVINVILJELYKONEIDEN AUTOMAATIO- JÄRJESTELMÄT (AGRIX) (2003 ) Kasvinviljelykoneiden automaatiojärjestelmät -hankkeen Työtehoseuran osahankkeessa tarkastellaan ajolinjojen optimointia peltoviljelytöissä. Ajolinjojen optimointia tehdään työnkäytöllisestä ja taloudellisesta näkökulmasta ottaen huomioon muun muassa tehtävä työ, pellolla olevat esteet ja pellon muoto. Etenkin urakoitsijoille ja vuokrapeltojen viljelijöille ensimmäisillä työkerroilla tuntemattomille pelloille vaihtoehtoisten ajolinjojen selville saaminen edesauttaa työn loppuunsaattamista. Hankkeessa ovat mukana Teknillisen korkeakoulun Automaatiotekniikan laboratorio, MTT:n maatalousteknologian tutkimus (Vakola), Helsingin yliopiston Maa- ja kotitalousteknologian laitos, Valtra Oy, Kemira GrowHow Oy, Nokka-Tume Oy, Junkkari Oy, Vieskan Metalli Oy, Mitron Oy, Bittitiimi Oy ja 3D-Systems Oy. Hankkeen päärahoittaja on Teknologian kehittämiskeskus (TEKES). Seppo Pentti MAASEUDUN YHTEISTYÖRENKAIDEN LIITTO YTY RY Maaseudun yhteistyörenkaiden liitto YTY on maaseudulla toimivien yhteistoimintaa harjoittavien yhteisöjen ja yhteenliittymien yhteistyöelin. Yhdistys valvoo jäsentensä etuja, kouluttaa ja tiedottaa jäsentensä toimintaan liittyvistä asioista. Yhdistyksessä on koneurakointia, yhteishankintoja, Työtehoseuran vuosikirja

8 -markkinointeja ja työpalveluita välittäviä jäseniä, jotka haluavat kehittää omaa toimintaansa ja rakentaa yhteistyöverkostoja muiden vastaavien toimijoiden kanssa. Yhdistyksen tehtävänä on rakentaa kansainvälisiä suhteita muiden maiden vastaavien järjestöjen kanssa ja kerätä jäseniä hyödyttävää tietoa. YTY:n puheenjohtaja on Seppo Pentti. Muut hallituksen varsinaiset jäsenet ovat Antti Peltola, Kari Mela, Ari Tolonen, Teemu Hauhia, Lauri Laajala ja Arto Huhtala. MAATILATALOUDEN ATK-OHJELMIEN MARKKINAKATSAUS Maatalouden atk-ohjelmista tehtiin vuosittainen markkinakatsaus, Työtehoseuran maataloustiedote 561, joka sisältää lyhyet tiedot maatiloille tarkoitetuista mikrotietokoneohjelmista. Suosituimpia ohjelmia olivat edelleen kirjanpito-ohjelmat. Kaija Laaksonen MAATALOUSKONEIDEN KUSTANNUKSET Maatalouskoneurakoinnin markkinahintoja selvitettiin alkuvuonna kyselytutkimuksen avulla. Edellisvuosien tapaan selvitettiin maatalouskoneiden ja muiden konekustannuksiin vaikuttavien tuotantopanosten kustannustekijöissä tapahtuneet muutokset sekä niiden vaikutus traktorin, puimurin ja työkoneiden kustannuksiin. Tulokset julkaistiin Työtehoseuran tiedotteessa 558. Seppo Pentti TTS-KONE KONEKUSTANNUSTEN LASKENTAOHJELMA Konekustannusten laskentaohjelmaa päivitettiin hintatietojen osalta (versio 3.02). Ohjelmalla voidaan laskea traktorin, leikkuupuimurin sekä muiden koneiden tunti- ja hehtaarikustannukset että viljan kuivauskustannukset. Ohjelma on tarkoitettu viljelijöille, oppilaitoksille, konerenkaille ja maatalousneuvojille. Käytännön Maamies -lehden kanssa tehtiin sopimus, jonka mukaan lehti osti oikeuden sisällyttää ohjelman kestotilaajille tarkoitettuun CD:hen. TTS-CONSULT TYÖAJAN LASKENTAOHJELMA Internet-sivulla julkaistiin kokeiluversio uudesta TTS-Consult työajan laskentaohjelmasta. Toiminta-ajaltaan rajoitettu ohjelma on vapaasti ladattavissa. Ohjelman kehittämisessä käytetään hyväksi käyttäjiltä saatua palautetta. Ohjelma helpottaa peltoviljelyn työvaiheisiin kuluvaa työajan laskentaa ja välittää tietoa konekapasiteetin riittävyydestä. Ohjelma laskee myös koko kasvukauden sesonkitöiden kokonaismäärän ja mahdolliset työmenetelmistä johtuvat satoriskit. Ohjelman avulla pystytään hahmottamaan työmäärä laskennallisesti esimerkiksi laajennustai tuotannonsuunnan muutostilanteissa. Peltotöissä kuluvaan työaikaan vaikuttavat oleellisesti tuotantosuunta, viljelykasvivalikoima, konekanta ja työntekijöiden määrä. Omenat tyhjennetään poimintavakasta hellävaraisesti noin 300 kilon puulaatikkoon, jossa ne kuljetetaan varastoon lajiteltavaksi ja pakattavaksi. Kuva: Mika Peltonen PUUTARHATUOTANTO TYÖTÄ POIMIJOILLE, LAJITELLEN LAATUA OMENILLE (2003) Uudenmaan TE-keskuksen, Lohjan Yrityspalvelukeskuksen ja Kotimaiset Kasvikset ry:n rahoittaman hankkeen ensimmäisessä osassa selvitettiin kirjekyselyn avulla työvoiman tarvetta ja saatavuutta omenan sadonkorjuuseen sekä ulkomaisen työvoiman palkkaamista ja siihen liittyviä etuja ja haittoja. Kyselyn vastausprosentti oli 52 eli 23 tilaa vastasi. Kyselyyn vastanneista tiloista kymmenellä tilalla perheenjäsenet poimivat omenasadon. Tilapäistyövoimaa oli palkattu muille viljelmille, joista kahdeksalle ulkomaalaisia. Viljelijät olivat tyytyväisiä vierastyövoimaan. Pahimpina ongelmina he pitivät työllistämisessä kielivaikeuksia ja lisääntynyttä byrokratiaa, johon on luvassa helpotuksia uudessa ulkomaalaislaissa. Viljelmille oli yleensä saatu tilapäistyövoimaa aina tarvittaessa. Vain kolmella tilalla oli ollut ongelmia työvoiman palkkaamisessa. Toisessa osassa perehdyttiin kirjallisuuden avulla sadonkorjuun ja -käsittelyn vaikutukseen tuoreomenan laatuun. Varsinaisen laadun omenaan saavat aikaan lajikkeen lisäksi kasvuolot ja viljelytekniset tekijät. Sadonkorjuulla ja -käsittelyllä voidaan ainoastaan ylläpitää aiemmin saavutettu laatutaso. Omenoiden poiminta-ajankohta 18 Työtehoseuran vuosikirja 2003

9 tulee määrittää huolella, koska se vaikuttaa oleellisesti omenoiden sisäiseen ja ulkoiseen laatuun, niiden säilyvyyteen ja satotasoon. Koneellisella lajittelulla omenaerästä saadaan tasalaatuista ja ostajan silmissä houkuttelevaa. Hankkeen tulokset julkaistiin Työtehoseuran julkaisussa 390. Ohjausryhmä: Juhani Rautio, Lohjan Yrityspalvelukeskus (puheenjohtaja), Harri Jokela, Uudenmaan TE-keskus, Saga Böhling-Niemelä, Lohjan työvoimatoimisto, Jorma Jaakkola, omenanviljelijä Karjalohjalta, Irmelin Nyman, Svenska Lantbrukssällskapens förbund, Hannu Salo, Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitto, Timo Taulavuori, Kotimaiset Kasvikset ry ja Risto Tahvonen, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus. Tutkijat: Sirkka Malkki - Merja Mäkinen KOTIMAISEN OMENAN KULUTTAJALÄHTÖINEN MARKKINOINTI (2002-) Tutkimuksen tavoitteena on arvioida kotimaisen omenan tarjontaketjun toimivuutta ja omenan markkinointiin liittyviä ongelmia. Tutkimuksessa tarkastellaan tarjontaketjun osapuolten näkemyksiä ja kokemuksia kotimaisen omenan kysynnästä, tarjonnasta ja jakelujärjestelmistä. Lisäksi selvitetään kuluttajien osto- ja kulutuskäyttäytymistä, heidän mielikuviaan ja näkemyksiään kotimai- sen omenan laadusta ja saatavuudesta. Pyrkimyksenä on löytää uusia toimintatapoja ja ratkaisumalleja markkinoinnin kehittämiseksi. Kaksivuotista hanketta rahoittavat Marjatta ja Eino Kollin Säätiö sekä Kotimaiset Kasvikset ry. Asiantuntijaryhmä: Sirpa Tuomi-Nurmi, Helsingin yliopiston taloustieteen laitos (puheenjohtaja), Niina Kauhajärvi, maa- ja metsätalousministeriö, Esko Kolli, Marjatta ja Eino Kollin Säätiö, Timo Krappe, omenanviljelijä Lohjalta, Mirjami Lehikoinen, Helsingin kauppakorkeakoulu, Niko Pulli, Päivittäistavarakauppa ry, Tuija Tanska, Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitto ja Pekka Seppälä, Kotimaiset Kasvikset ry. Sirkka Malkki - Merja Mäkinen - Suvi Juutilainen TIHKUKASTELU JA KASTELULANNOITUS PUUTARHAKASVIEN SADON VARMISTAJANA AVOMAALLA ( ) Tutkimuksen rahoittajina ovat maa- ja metsätalousministeriö, MTT, Kemira GrowHow Oy ja Vihannessäilyketeollisuusliitto. Hanketta koordinoi MTT:n kasvintuotannon tutkimus. Kolmivuotisen tutkimuksen tavoitteena on kehittää avomaan puutarhakasvien kasteluun ja lannoitukseen mallit, jossa pääpaino on tihkukastelun ja kastelulannoituksen soveltamisessa Suomen oloihin. Tihkukasteluletku levitetään yhdessä maan katteena käytetyn mustan muovin kanssa. Letku voidaan kerätä ja käyttää uudelleen, jos se on riittävän vahvaa ja se on kerätty varovasti pois. Kuva: Mika Peltonen Työtehoseuran vuosikirja

10 Tutkimus koostui eri osista. MTT:n kasvintuotannon tutkimus selvitti ja kehitti mallit tarkennettuun kasteluun ja lannoitukseen. MTT:n taloustutkimus (MTTL) laski, mikä oli tihkukastelujärjestelmän käytön taloudellinen merkitys muihin kastelujärjestelmiin verrattuna. Työtehoseura selvitti, millaisia laitteita oli käytössä vihannes- ja marjatiloilla ja millainen oli laitteiden työmenekki. Tutkimus päättyi vuonna Loppuraportti julkaistaan MTT:n julkaisusarjassa. Työtehoseura toimittaa materiaalista myös kasteluoppaan avomaanviljelijöille. Aiheesta on julkaistu Työtehoseuran maataloustiedote 562. Yhteistyötahoina ovat myös Kemira Grow How Oy ja Vihannessäilyketeollisuusliitto. Ohjausryhmä: Sanna-Liisa Taivalmaa, maa- ja metsätalousministeriö (puheenjohtaja), Hannu Haapala, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT), Pauliina Palonen, Helsingin yliopisto, Mikko Rahtola, Puutarhaliitto, Mika Virtanen, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Elina Muuttomaa - Mika Peltonen KASVIHUONEVIHANNESTEN YHTEYTTÄMISEN TEHOSTAMINEN YMPÄRIVUOTISESSA TUOTANNOSSA (2002 ) MTT:n kasvintuotannon tutkimuksen toimeksiannosta selvitettiin tomaatin lyhytviljelymenetelmän työnmenekkejä. Mika Peltonen LIITÄNNÄISELINKEINOT JA YRITYSTOIMINTA THE BALTIC SEA AGRO(BIO)INDUSTRIAL NETWORK (BASAN) ( ) EU-projektin tavoitteena oli löytää Itämeren alueelta esimerkkejä maaseudulla toimivista pienimuotoisista tuotantoyrityksistä, jotka käyttivät raaka-aineenaan maataloustuotteita. Hankkeen tavoitteena oli myös muodostaa toimiva tiedonvaihtoverkosto, jossa tiedotetaan hyvistä tuotantotavoista, markkinointimahdollisuuksista ja ideoista. Esimerkkien avulla muodostettiin kaksi virtuaalista tuotantoyksikköä, joissa parhaita toimintatapoja sovelletaan. Hanketta koordinoi tanskalainen Bioraf ja hankkeessa oli mukana Itämeren ympäristön maita. Elina Muuttomaa - Anna-Maija Kirkkari MAASEUTUYRITTÄJÄT VIHERYMPÄRISTÖ- PALVELUIDEN TUOTTAJINA (2003 ) Maaseutuyrittäjät viherympäristöpalveluiden tuottajina hanke käsittelee valtakunnallisesti viherympäristöä ja viherympäristöhoitotöiden urakointimahdollisuuksia maatalouspohjaisella kalustolla tai sellaisella kalustolla, jolla olisi käyttöä myös maataloudessa. Hankkeessa ovat Työtehoseuran lisäksi mukana Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ja MTT:n maatalousteknologian tutkimus (Vakola). Hankkeen rahoittaja on maa- ja metsätalousministeriö. Ohjausryhmä: Tarja Haaranen, maa- ja metsätalousministeriö, Pekka Leskinen, Viherympäristöliitto ry, Risto Lehto, Helsingin seurakuntayhtymä ja Hannu Heikkilä, ProAgria Maaseutukeskusten Liitto. Seppo Pentti YMPÄRISTÖURAKOINTI (2003 ) Hanke on esiselvitys, jossa tarkastellaan keskisellä Uudellamaalla sijaitsevien kuntien ympäristöurakoinnin tulevaisuudennäkymiä. Ympäristöurakoinnilla tarkoitetaan esimerkiksi viher-, tienvarsi-, laskeutusallas- ja jäteurakointia. Jollei jo nyt tehdä, niin viimeistään muutaman vuoden kuluttua monissa kunnissa mietitään, miten erilaiset konetyöt saadaan tehdyiksi. Tähän on syynä sekä kuntien taloudellinen tilanne että nykyisten työntekijöiden ikääntyminen ja vaikeus saada uusia työntekijöitä. Hankkeessa tarkastellaan etenkin niitä töitä, joita kunnat ovat jo nyt ulkoistaneet, miten niissä on onnistuttu ja onko halukkuutta lisätä näiden töiden määrää. Hanketta rahoittavat Uudenmaan TE-keskus/EMOTR, Keskisen Uudenmaan kehittämisyhdistys Kehu ry sekä alueen kunnat. Seppo Pentti UUDENMAAN KONERENGAS ( ) Maatilojen lukumäärä Uudellamaalla vähenee ja maaseutuyrittäjät, jotka jatkavat tuotantoa ovat uusien haasteiden edessä. Useat työmenetelmät vaativat, että useampi kone liikkuu samaan aikaan, mutta tiloilla ei välttämättä ole kuin yhden henkilön työpanos käytettävissä. Konekaluston hinnat ovat nousseet eikä niiden hankkiminen kasvavillekaan tiloille ole aina taloudellisesti kannattavaa. Yhtenä keinona taloudellisiin ja työnmenekillisiin haasteisiin on erimuotoisen tilojen välisen yhteistyön lisääminen ja etenkin urakointimarkkinoiden kehittäminen. Jotta yhteistyöstä kiinnostuneet saadaan yhteen, käynnistettiin organisoitu urakointityön välitys, konerengas. Konerenkaan rengasmestarit ylläpitävät tiedostoa käytettävissä olevista urakoitsijoista ja heidän koneistaan. Päärooli konerenkaalla on saada jäsenten olemassa olevat työ- ja koneresurssit hyödynnettyä, niin että työt tulevat joustavammin tehtyä ja tilojen taloudellinen tilanne paranee. Kehittämishanke on Uudenmaan TE-keskuksen maaseutuosaston rahoittama (ALMA/EMOTR). Työtehoseuran lisäksi hankeosapuolina ovat Uudenmaan Maaseutukeskus, Nylands svenska lantbrukssällskap ja Uudenmaan Maataloustuottajien Liitto. Ohjausryhmä: Tarmo Luoma, Työtehoseura (puheenjohtaja), Juhani Mäittälä, Pro Agria Uudenmaan Maaseutukeskus, Harri Jokela, Uudenmaan TE-keskus, Martti Mäkelä, Uudenmaan Maataloustuottajien Liitto, Bjarne Westerlund ja Johan Åberg, Nylands svenska lantbrukssällskap ja Kari Mela, Uudenmaan konerengas yhdistys ry. Seppo Pentti 20 Työtehoseuran vuosikirja 2003

11 YMPÄRISTÖNHOITO LUOMUTILOJEN ERIKOISTUMINEN YHTEISTYÖN AVULLA (2003 ) Hanketta koordinoi Työtehoseura ja siinä on mukana MTT:n maatalousteknologian tutkimus (Vakola), taloustutkimus (MTTL) ja ympäristöntutkimus. Hanketta rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö. Kolmivuotisen tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten luonnonmukaisesti viljelevien tilojen olisi mahdollista erikoistua ja viljellä riittävän tehokkaasti säilyttäen samalla tuotannossa luomun vaatima monipuolisuus. Hankkeessa tutustutaan yhteistyötä tekevien tilojen yhteistyön malleihin. Niiden ja kirjallisen tiedon avulla kartoitetaan luomutilojen yhteistyön esteitä, joihin pyritään löytämään perustellut ratkaisut. Ohjausryhmä: Markku Järvenpää, (puheenjohtaja) ja Berit Korpilo, maa- ja metsätalousministeriö, Marja-Riitta Kottila / Päivi Rönni, Finfood Luomu, Kaisa Tolonen, ProAgria Maaseutukeskusten Liitto, Esa Partanen/Arja Peltomäki, Luomuliitto, Eeva-Liisa Ryhänen, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Ritva Partanen, ELOverkosto, Helena Kahiluoto, Helsingin yliopiston Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus Mikkeli, Sampsa Heinonen/Erkki Pöytäniemi, Organic Equivalency Technologies, Minna Oravuo, Maaja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Juha Kieksi/Tuuli Pulkkinen, Kasvintuotannon tarkastuskeskus (KTTK), Heikki Latostenmaa, ympäristöministeriö, Jaana Nikkilä, Suomen Luonnonsuojeluliitto, Riitta Tainio, Suomen Kuluttajaliitto, Paavo Kuisma, Perunantutkimuslaitos, Marja-Liisa Tapio-Biström, maa- ja metsätalousministeriö, Kaj Työppönen, Kuntaliitto/Efektia, Eila Kilpiö, Kuluttajatutkimuskeskus. Tutkijat: Elina Muuttomaa - Anna-Maija Kirkkari LIHALUUJAUHON LUOMULANNOITEKÄYTÖN KEHITTÄMINEN (2003 ) Maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa hankkeessa selvitettiin riskimateriaalia sisältämättömän lihaluujauhon käyttöä viljakasvien luomulannoitteena. Hankkeen tavoitteena on selvittää lihaluujauhon levitysmenetelmiä, niiden sujuvuutta, toimivuutta ja kustannuksia. Samalla selvitetään viljelijäkyselyin mielipiteitä lihaluujauhon käytöstä ja sen sopivuutta luomuviljelykiertoon. Hankkeessa mukana oleville viljelijöille tehdään tuotantosuunnitelmat huomioiden lihaluujauhon käyttö viisivuotisessa luomuviljelykierrossa. Hanke jatkuu vuonna 2004 ja yhteistyökumppanina hankkeessa on Honkajoki Oy. Ohjausryhmä: Markku Järvenpää, (puheenjohtaja) ja Berit Korpilo, maa- ja metsätalousministeriö, Marja-Riitta Kottila / Päivi Rönni, Finfood Luomu, Kaisa Tolonen, ProAgria Maaseutukeskusten Liitto, Esa Partanen/Arja Peltomäki, Luomuliitto, Eeva-Liisa Ryhänen, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Ritva Partanen, ELOverkosto, Helena Kahiluoto, Helsingin yliopiston Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus Mikkeli, Sampsa Heinonen/Erkki Pöytäniemi, Organic Equivalency Technologies, Minna Oravuo, Maaja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y, Juha Kieksi/Tuuli Pulkkinen, Kasvintuotannon tarkastuskeskus (KTTK), Heikki Latostenmaa, ympäristöministeriö, Jaana Nikkilä, Suomen Luonnonsuojeluliitto, Riitta Tainio, Suomen Kuluttajaliitto, Paavo Kuisma, Perunantutkimuslaitos, Marja-Liisa Tapio-Biström, maa- ja metsätalousministeriö, Kaj Työppönen, Kuntaliitto/Efektia, Eila Kilpiö, Kuluttajatutkimuskeskus. Anna- Maija Kirkkari - Jukka Kivelä - Veikko Laukkanen KOETILA Työtehoseuran koetila palveli tutkimustoimintaa tarjoamalla tutkimustiloja ja -kenttiä sekä muuta apua. Tilalla työskenteli vakituisesti tilanhoitaja ja maatalousosaston harjoittelija avusti kylvötöiden aikaan. Viljan vastaanotto jatkui Agrimarket-ketjun sopimuksella edellisvuosien tapaan. Talviaikaan urakoitiin lumityöt ja hiekoitukset omalla alueella. Koetilan viljelyksessä oli peltoa melkein 64 hehtaaria, josta 95 prosenttia oli vuokrattu Primalco Oy:ltä ja omaa peltoa oli 5 prosenttia. Tilan pelloilla tuotettiin kevätvehnää, kauraa ja kevätrypsiä. TIEDOTUS Osaston henkilökunta antoi varsinaisen työnsä ohessa suoraa puhelinneuvontaa lähinnä maataloustuotannon rationalisointikysymyksistä, maatilojen keskinäisen konetyöavun korvausperusteista, maatilojen atk-ohjelmien valinnasta, maatalouskoneiden yhteiskäytöstä sekä kotitalouksien jätteiden käsittelystä. Myös Rajamäen tutkimuskeskuksen toimintaa ja koetilaa esiteltiin koti- ja ulkomaisille vierailijoille. Työtehoseuran maatalousosasto esitteli Kone- Killeri-näyttelyssä marraskuuta uusimpia tutkimustuloksia lypsykarjan rehunkorjuu- ja ruokintamenetelmistä sekä maatilarakentamisesta. Osastolla oli mahdollista keskustella asiantuntijoiden kanssa muun muassa lypsykarjan ruokintajärjestelmän taloudellisuudesta ja työnkäytöstä, toimivan säilörehuketjun suunnittelusta, eläinten siirron toiminnallisuudesta ja työturvallisuudesta sekä oman viljan käytöstä lypsykarjan ruokinnassa. Osastolla esiteltiin myös TTS-Kone ja TTS- Consult -tietokoneohjelmia. Kertomusvuonna järjestettiin Maaseudun yhteistyörenkaiden liitto YTY:n kanssa urakointiseminaari Suolahdessa Valtralla Killeri -näyttelyn yhteydessä 4. marraskuuta. Tilaisuudessa käsiteltiin työtaloutta, teknologiaa, menetelmiä, tilas- Työtehoseuran vuosikirja

12 toja urakoinnista, urakoinnin merkitystä maataloudelle ja yrittäjille sekä kokemuksia Ruotsin konerenkaista. Työtehoseuralla oli osasto Hämeen Maaseutukeskuksen järjestämissä Suomenmestaruuskynnöissä Asikkalassa Toimintavuoden aikana järjestettiin kaksi seminaarimatkaa Työtehoseuran jäsenille ja muille asiasta kiinnostuneille. Keväällä maaliskuuta tutustuttiin Irlannin maatalouteen. Matkan teemana olivat pelto- ja kotieläintuotannon kehitysnäkymät muuttuvassa Euroopassa. Syysseminaari pidettiin Virossa lokakuuta, ja aiheena oli metsänhoito, -korjuu ja kasvinviljely. Julkaisut, Työtehoseuran julkaisusarja (TJ) 390 Sadonkorjuun ja -käsittelyn vaikutus omenan laatuun. Merja Mäkinen Työvoiman tarve ja saatavuus omenan sadonkorjuuseen. Sirkka Malkki 389 Maidontuottajan työ, työkyky ja vapaa-aika. Janne Karttunen 388 Kuivaamattoman viljan käyttö lihasikoja kasvattavalla tilalla. Reetta Palva - Hilkka Siljander-Rasi Raportit ja oppaat, Työtehoseuran sarja (TR) 7 Langaton turvajärjestelmä maatalouslomittajan työssä. Markku Lätti 6 Uudisrakentamisen ja peruskorjauksen taloudellisuus tuotantoa laajentavalla lypsykarjatilalla (vain verkkoversio Internetissä). Eerikki Kaila Tiedotteet, Työtehoseuran maataloustiedote-sarja 563 Automaattilypsyn työnmenekki ja toiminnallisuus. Janne Karttunen - Mika Hämäläinen 562 Avomaan kastelumenetelmät. Elina Muuttomaa 561 Maatalouden atk-ohjelmat Kaija Laaksonen 560 Säilörehunkorjuun työnmenekki korjuumenetelmät ja toiminnallisuus. Mika Peltonen - Janne Karttunen - Seppo Pentti 559 Maidontuottajan työ, työkyky ja vapaa-aika. Janne Karttunen 558 Konetyön kustannukset ja tilastolliset urakointihinnat. Seppo Pentti 557 Viljan kuivaaminen keskitetysti teollisuuskuivurihanke Etelä-Pohjanmaalla. Erkki Holkko - Reetta Palva 556 Maatalouden työnormit: kasvinsuojeluruiskutusten työmenetelmät ja toiminnallisuus. Seppo Pentti - Mika Peltonen 555 Suojavyöhykkeiden hoito. Reetta Palva 554 Karjanhoitotöiden koneellistaminen vanhoissa parsinavetoissa. Markku Lätti 553 Kuivaamaton ohra lihasikojen ruokinnassa toimiva ketju siilosta ruokintaan. Reetta Palva - Hilkka Siljander-Rasi 552 Maatalouden työnormit: Tärkkelysperunan sadonkorjuu työmenetelmät ja toiminnallisuus korjuussa. Seppo Pentti - Mika Peltonen Esitelmät, luennot, posterit JARMO LEHTINEN Valion järjestämässä tuotantoneuvojien ja rakennussuunnittelijoiden koulutustilaisuudessa Jyväskylässä Viljelijä rakennuttajana 5.4. Uudenmaan TE-keskuksen järjestämässä tilaisuudessa rakennussuunnittelijoille ja neuvojille Helsingissä Viljelijä rakennuttajana Helsingin yliopiston maa- ja kotitalousteknologian opiskelijoille Tuotantorakennusten ilmanvaihto Työtehoseuran opintomatkalla Irlantiin Tulevaisuuden tuotantorakennus 6.5. Sosiaali- ja terveysministeriön työsuojelutarkastajien koulutustilaisuudessa Tampereella Viljelijä rakennuttajana, VIRAKO-hanke 1.9. Atrian tilaisuudessa tuotantoneuvojille ja suunnittelijoille Seinäjoella Tuotantorakennusten ilmanvaihto Tuotantoeläinlääkäriyhdistyksen koulutuspäivillä Jyväskylässä Tuotantorakennusten ilmanvaihto Tuotantoeläinlääkäriyhdistyksen koulutuspäivillä Oulussa Tuotantorakennusten ilmanvaihto Oulun seudun ammattikorkeakoulun opiskelijoille, tuotantorakennusten suunnittelijoille ja neuvojille Oulussa Tuotantorakennusten ilmanvaihto MTT:n Teknologiapäivillä Vihdissä Virakoprojektin esittely Osuuskunta Idänmaidon viljelijätilaisuus Joroisilla Viljelijä rakennuttajana ja Ilmanvaihto Työtehoseuran aikuiskoulutuskeskuksen sisustuspuuseppäopiskelijoille Rajamäellä Rakennuspiirustukset ja standardit ja normit ProAgria Etelä-Pohjanmaan maaseutukeskuksessa, Sika-hanke, Ilmanvaihdon konsultointipäivässä Seinäjoella Ilmanvaihdon mittaukset ja niiden tulkinta Työtehoseuran Eläintensiirrot-projektin esittely Hämeenlinnassa Eläintensiirrot rakennussuunnittelussa Kuopion aluetyöterveyslaitoksen tilaisuus Kuopiossa Tuotantorakennusten ilmanvaihto Meijereiden järjestämä navettarakentamisen kurssi viljelijöille Ikaalisissa Rakennusprojektin hallinta JANNE KARTTUNEN 9.1. Kuopion aluetyöterveyslaitoksella tutkijatapaamisessa Lypsyn ja puhtaanapitotöiden työnmenekki pihatossa 7.2. Lauttasaaressa (TTS) asiantuntijaryhmän kokouksessa Tuotantoeläinten siirtojen sekä siirtoreittien toiminnallisuus ja työturvallisuus 22 Työtehoseuran vuosikirja 2003

13 11.2. Maitotilan tulevaisuuden haasteet, talous ja riskit -seminaarissa Jyväskylässä Ruokinnan koneellistaminen 5.3. Maatalousteknologian opiskelijoille Viikissä Kotieläintuotannon koneet (MATEK503) -kurssilla Maidontuotanto: karjakoon kasvattaminen ja työnmenekki Valtakunnallisessa nurmiseminaarissa Seinäjoella Karkearehun jaon koneellistaminen Maatilayrittäjä taidolla tulevaisuuteen -projektin viljelijätilaisuudessa Liperissä Helpotusta työhön tuotantoteknologiasta Jokioinen, Asikkala ja Hämeenlinna Maito nurmesta -ohjelman viljelijätilaisuuksissa Karkea- ja väkirehun jaon koneellistaminen 22. ja Ammuu-hankkeen viljelijätilaisuuksissa Keminmaalla Helpotusta työhön tuotantoteknologiasta 3.4. Pohjoismaiden maataloustutkijain yhdistyksen (NJF) kongressissa Turussa posteri The effect of comprehensive functional planning and rational working methods on total working time on milking parlours 4.7. Pohjoismaiden maataloustutkijain yhdistyksen (NJF) kongressissa Turussa esitelmä The choice of technology and the background factors on large dairy farms Nordic Ergonomics Societyn (NES) kongressissa Reykjavikissa Islannissa esitelmä Family and working life of Finnish dairy farmers Nordic meeting on Agricultural Occupational Health and Safety (NMAOHS) tapaamisessa Kongsbergissa Norjassa esitelmä Family and working life of Finnish dairy farmers Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen apurahaseminaarissa Espoossa Laadukkaan vapaaajan merkitys maidontuottajien työkyvyn ylläpidolle Työterveyslaitoksella Helsingissä virolaisille maatalousalan asiantuntijoille Työnmenekin hallinta laajentavilla maatiloilla Maatalousneuvojille Rajamäellä (TTS) Työnmenekin hallinta laajentavilla maitotiloilla Turvallisuutta eläinten siirtoihin -seminaarissa Hämeenlinnassa Tapaturmat nautojen ja sikojen siirroissa Työtehoseuran maataloustoimikunnalle Lauttasaaressa (TTS) Laadukkaan vapaa-ajan merkitys maidontuottajien työkyvyn ylläpidolle ANNA-MAIJA KIRKKARI Kauhavan kunnantalolla Katetta tilasekoituksella (Kati) -hankkeen esittely Pohjois-Karjalan aikuisopistolle puhelinluento Maatilan töiden suunnittelu MTK-Nurmijärven kevätkokouksessa Hyvinkäällä Työtehoseuran maatalousosaston tutkimustoiminta Maaseutututkijapäivillä Jokioisilla Yhteistyöllä tuloksiin MTT:n Teknologiapäivillä Vihdissä Maataloustöiden tehokkuudessa parantamista Uudenmaan maaseutusihteereille Työtehoseuralla Rajamäellä Työtehoseuran maatalousosaston tutkimustoiminta ProAgria Uudenmaan maaseutukeskuksessa Järvenpäässä maaseutukeskuksen edustajiston kokouksessa Laajentavien tilojen kasvavat työmäärät Raahen seutukunnan Maatilat muutoksessa luentopäivät Rokualla Tuotanto laajenee riittääkö aika ProAgria Kymenlaakson maaseutukeskuksessa Anjalankoskella maaseutukeskuksen edustajiston kokouksessa Työn luonteen muuttuminen maatiloilla Työtehoseuran maataloustoimikunnalle Lauttasaaressa Viljelijäkokemukset suorakylvöstä TARMO LUOMA Pellervo Instituutin järjestämä koulutustilaisuus Espoossa Maatalousteknologia tulevaisuuden kasvavalla tilalla ja metsäkoneteollisuuden näkymiä Työtehoseuran jäsenseminaarissa Irlannissa Koneurakoinnilla kustannukset kuriin Remarch workshop Latvian Jelgavassa Overview of the Situation of Wood Energy in Finland Maatalousteknologiatyöryhmäkokouksissa Porissa, Laitilassa, Kiikoisissa ja Kanunkissa Kotimaiset ja kansainväliset maatalousteknologiset järjestöt XXX CIOSTA CIGR V konferensissa Italian Torinossa Obstacle Harm in Field Husbandry Työtehoseuran jäsenseminaarissa Virossa Tekniikkaa kasvavien tilojen avuksi Työtehoseuran ja Maaseudun yhteistyörenkaiden liiton järjestämässä urakointiseminaarissa Suolahdessa Valtralla Teknologia tulevaisuuden maatilalla MARKKU LÄTTI Pohjois-Karjalan Aikuisopiston järjestämillä Helpotusta työhön maatilayritysten tuotantoteknologia -teemapäivillä Liperissä Käsityövaltaisista menetelmistä koneellisiin apuvälineitä helpottamaan työnmenekkiä ja työn rasittavuutta parsinavetoissa 3.9. Pukkilan maatalouslomituksen paikallisyksikön lomittajakoulutuksessa Nurmijärvellä alustus Tuloksia maatalouslomittajien palvelukokeilusta Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen apurahaseminaarissa Espoossa Karjanhoitotöiden koneellistaminen vanhoissa parsinavetoissa Ihmisen rooli ja toimintatavat liikkuvassa työympäristössä: yksin suoritettavan työn kehittäminen langattoman teknologian avulla -hankkeen lehdistötilaisuudessa Tampereella alustus Langaton turvajärjestelmä maatalous- Työtehoseuran vuosikirja

14 lomittajan työssä Työtehoseuran järjestämässä Turvallisuutta eläinten siirtoihin -seminaarissa Hämeenlinnassa Helpotusta eläinten siirtoihin apuvälineillä SIRKKA MALKKI 23.1 Kotimaisen omenan laatu viljelmällä ja kaupassa -luentotilaisuus Lohjan Yrityspalvelukeskuksessa Sadonkorjuun ja -käsittelyn vaikutus kotimaisen omenan laatuun Kotimainen omena. Herkku tuoreena entä jalosteena? -lehdistötiedotetilaisuus Omenatila Krappella Lohjan Kirkniemessä Hyvä laatu omenanviljelyn haaste Omenan luomuviljely -kurssilla Helsingin yliopiston Mikkelin Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskuksessa Omenan markkinoinnin haasteet ja ongelmat ja Omenan sadonkorjuu ja -käsittely sekä varastointi ELINA MUUTTOMAA Pohjoismaisten maataloustutkijoiden (NJF) kongressissa Piikkiössä Labour requirement and profitability in the year-round greenhouse cultivation of cucumber 4.7. Pohjoismaisten maataloustutkijoiden (NJF) kongressissa Turussa Elias Lönnrot and the traditional use of medical plants in Finland XXX CIOSTA CIGR V konferensissa Italian Torinossa The Development of Strawberry Picking Methods ProAgria Maaseutukeskusten liiton Tihkukastelu- ja kastelulannoituspäivillä Hotelli Vantaassa Kastelun suunnittelu ja työmenekit SEPPO PENTTI 8.1. Etelä-Karjalan TilaTreeni -hankkeen yhteistyökoulutus Lappeenrannassa Yhteistyön taloudelliset mahdollisuudet ja Tarve ja halu yhteistyöhön tai urakoinnin järjestämiseen on, kuinka siitä eteenpäin Kymenlaakson Maaseutukeskuksen koneurakointikoulutus Kouvolassa Resurssien mitoittaminen, Urakointisopimukset ja hinnoittelu ja Suomen Tärkkelysperunahankkeen laatusopimuskoulutuksessa 1. koulutuspäivä Laatusopimus ja tilan toiminta Härmän kuntokeskuksessa ja Lappajärven Kivitipussa Perunankorjuun työnmenekit ja työnkäytön optimointi Helsingin yliopiston Mikkelin Maaseudun tutkimus- ja koulutuskoulutuskeskuksen järjestämä yrittäjätilaisuus Savitaipaleella Yhteistyö ja koneurakointi Suomen Tärkkelysperunahankkeen laatusopimuskoulutuksessa 3. koulutuspäivä Laatusopimus ja tilan toiminta Harjavallassa Perunankorjuun työnmenekit ja työnkäytön optimointi Pitäjäasiamies-hankkeen tiedotustilaisuus Punkalaitumella Kokemuksia konerenkaista ja konetöiden hinnoittelusta Uudenmaan konerenkaan viljailta Kotkaniemen tutkimusasemalla Urakointi Uudellamaalla Hämeen ammattikorkeakoulun Koneellistamisen suunnittelu opintojakson osio Mustialassa Yhteistyö ja hyödynnettävät tietokoneohjelmat Kymenlaakson maaseutukeskuksen järjestämä Nurmiseminaari Kouvolassa Kasvulohkojen koon ja muodon vaikutus työnmenekkiin ProAgria Neuvoja-akatemian koulutusohjelman Teknologiatiimin koulutuspäivät maaseutukeskuksien rakennus- ja koneneuvojille Pasilassa Koneurakointi Kasvua maasta -hankkeen Liitännäiselinkeinot maaseutuyrittämisessä tilaisuus Hartolassa Koneurakointi Suomen Tärkkelysperunahankkeen laatusopimuskoulutuksessa 1. koulutuspäivä Laatusopimus ja tilan toiminta Mustasaarella Arbetsåtgång och arbetstidsplanering vid potatisupptagning Tuottajajärjestöjen Maaseutuyrittäjille järjestämä koneyrittäjän teemapäivä Hankasalmella Konetyön hinnoittelu, kustannuslaskenta ja sopimukset Koneasemayhdistyksen vuosikokous Seinäjoella Urakointipalveluiden hinnoittelu 3.4. ProAgria Etelä-Savon Maaseutukeskuksen koneurakointikurssi Mikkelissä Miksi koneurakointi on mahdollisuus maaseudulla? 9.4. Vihdin maataloustuottajien yhteistyötilaisuus Herrakunnan monitoimitalolla Urakointi ja Uudenmaan konerengas 7., 8., 9., 10., 11. ja Uudenmaan Maaseutukeskuksen kasvinsuojelukoulutus Lohjalla, Porvoossa, Mäntsälässä, Hyvinkäällä, Orimattilassa ja Järvenpäässä Ruiskutustekniikka ja koneiden yhteiskäyttö 14., 15. ja ProAgria Hämeen Maaseutukeskuksen Maitoa nurmesta -hankkeen viljelijätilaisuudet Jokioisilla, Asikkalassa ja Hämeenlinnassa Säilörehun korjuun menetelmät, työmäärä ja kannattavuus erikokoisilla tiloilla Meri-Lapin Maatalousneuvoksen Rationaalihankkeen viljelijätilaisuus Tervolassa Tila on tulosta tavoitteleva yritys välineenä yhteistyö Maaseudun yhteistyörenkaiden liitto YTY:n vuosikokous Avant Tecnolla Ylöjärvellä Urakointityön tilastolliset hinnat Uudenmaan konerengas yhdistyksen vuosikokous Rajamäellä Urakointityön tilastolliset hinnat 3.6. Uudenmaan Maaseutukeskuksen kasvinsuojelukoulutus Rajamäellä Ruiskutustekniikka ja koneiden yhteiskäyttö 5.7. Mäntsälän ammattiopiston EU-viljelijän strarttikurssin kesätapaaminen Urakointityöt maatilalla ja Uudenmaan konerengas 24 Työtehoseuran vuosikirja 2003

15 7.10. Maaseutuelinkeinojen yhteistyö ja verkostoitumis -hankkeen urakointipäivä Kuortaneella Hinnoittelu ja sopimukset Vakka-Suomen kehityskeskuksen konerengasseminaari Vehmaalla Konerengas hinnoittelu, kustannukset, kannattavuus Saarijärven seutukunnan yhteistyöhankkeen vierailu Työtehoseurassa Rajamäellä Urakointi ja urakointityön hinnoittelu Maaseudun yhteistyörenkaiden liitto YTY:n ja Työtehoseuran urakointiseminaari Suolahdessa Valtralla Urakointityön hinnoittelu, hinnoittelu alueittain ja asiakkaan mukaan Tilatreeniohjelman Pohjois-Elimäen maidontuottajien treeniryhmä Niinimäen metsästysmajalla Elimäellä Koneinvestointien vaihtoehdot ja kannattavuus laskelmien valossa ProAgria Satakunnan maaseutukeskuksen Pitäjäasiamies-hankkeen viljelijätilaisuus Punkalaitumella urakointitöiden hinnoittelu ja sopimukset 25. ja 27.11, Uudenmaan konerenkaan viljelijätilaisuudet Pusulassa, Nurmijärvellä ja Porvoossa Urakointisopimukset ja hinnoittelu olosuhteiden mukaan sekä maatalousurakoinnin tilastohinnat Tuottajain Maidon, Maito-Auran, Maito-Pirkan, Maitojalosteen, Keski-Suomen Maitokunnan ja Valion järjestämä Navetan rakennuskurssi Ikaalisissa Yhteistoimintamallit ja urakoinnin hyödyntäminen Siuntion tuottajajärjestön viljelijätilaisuus Gårdskullassa Siuntiossa Uudenmaan konerenkaan toiminta LEA PUUMALA ProAgria Etelä-Pohjanmaan Maaseutukeskuksen maitotilaneuvojille koulutuspäivillä Alavudella Märe-ohjelman käyttö tilasekoituksen suunnittelussa ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun maaseutualan yksikössä Ilmajoella opiskelijoille Ruokinnan suunnittelun peruskysymyksiä ja Märe-ohjelman hyväksikäyttö ruokinnan suunnittelussa 4.9. ProAgria Kymenlaakson Maaseutukeskuksen maitotilaneuvojille koulutuspäivillä Kouvolassa Seosrehusuunnittelun haasteet ja toteutus Märe-ohjelmalla 5.9. ProAgria Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson Maaseutukeskusten maitotilaneuvojille koulutuspäivillä Lappeenrannassa Väkirehuseoksen ja käytön suunnittelu Märe-ohjelmalla ProAgria Etelä-Pohjanmaan Maaseutukeskuksen maitotilaneuvojille koulutuspäivillä Seinäjoella Ruokinnan suunnittelun haasteet ProAgria Etelä-Pohjanmaan, Farman, Hämeen, Pirkanmaan, Satakunnan ja Uudenmaan Maaseutukeskuksen maitotilaneuvojille koulutuspäivillä Ikaalisissa Tilasekoitus ja seoksen suunnittelu Märe-ohjelmalla Maaseutuyritysten laatukoulutushankkeen Lähiruokaa naudoille -koulutuspäivässä Kajaanissa Millaiselle tilalle, mille eläimille ja rehuille sopii kotiseoksen ja seosrehun käyttö Osuuskunta Maitojalosteen meijeripäivässä eläinlääkäreille Seinäjoella Maidontuotannon kannattavuuden parantaminen kehittämällä ruokintaa ja ruokintamenetelmiä ja ProAgria Etelä-Pohjanmaan Maaseutukeskuksen maitotilaneuvojille koulutuspäivillä Seinäjoella Kotiseoksen haasteet ja suunnittelu Märe-ohjelmalla Keski-Pohjanmaan maaseutuopiston Pitoisuudet ylös -koulutuspäivässä Kannuksessa Kotoisten rehujen laatu ja maidon pitoisuudet Osuuskunta Maitojalosteen maidontuottajilleen järjestämässä tupaillassa Alajärvellä Tuleeko väkirehun tilasekoituksella säästöjä ProAgria Uudenmaan Maaseutukeskuksen maitotilaneuvojille koulutuspäivässä Rajamäellä Seosrehuruokinnan suunnittelua ja Märeen hyväksikäyttö 12., 13., 18. ja Osuuskunta Maitojalosteen aluekokouksissa ja tupailloissa Kuortaneella, Kauhavalla, Isojoella ja Peräseinäjoella maidontuottajille Kotoisen väkirehuruokinnan kustannukset Rahtimyllärit ry:n syyskokouksessa Seinäjoella Tilakohtaisen kotoisen väkirehuseoksen valmistaminen haasteet Seosrehuklubin, TuotaMaitoa ja Katetta tilasekoituksella (Kati) -hankkeen valtakunnallisessa seosrehuseminaarissa Seinäjoella Seoksen suunnittelu; viljan käyttö, valkuaispitoisuus ja kivennäiset ja seosrehuruokinnan toteutuksen haasteet 2., 3. ja Kati-hankkeen Lähiruokaa naudoille -tilaisuudet ja rehunsekoitusnäytökset Kauhajoella, Ilmajoella ja Alajärvellä Millaisille tiloille ja rehuille soveltuu kotiseoksen ja seosrehun käyttö maidontuotannossa Hirvijärven Osuusmeijerin syyskokouksessa Jalasjärvellä maidontuottajille Kotoisen väkirehuseos maidontuotannossa ja Kati-hankkeen toiminta Keski-Suomen Maitokunnan, Maito-Auran, Maitojalosteen, Maito-Pirkan ja Tuottajain Maidon Navetan rakennuskurssi 2003 maidontuottajille Omat ja ostorehut, ruokintastrategian valinta karjamäärän kasvaessa Työtehoseuran vuosikirja

16 METSÄOSASTO on erikoistunut yksityismetsätalouden, metsä- ja puutuotealan pienyrittäjyyden sekä metsäalan pienteknologian ja bioenergian käytön kehittämiseen. TOIMINTAA OHJANNUT METSÄTALOUS- TOIMIKUNTA OKSANEN, ANTTI, vuorineuvos, puheenjohtaja HEINO, JAN, pääjohtaja, varapuheenjohtaja KARAKOSKI, PEKKA, opetusneuvos KAUPPI, LEA, pääjohtaja KOLEHMAINEN, ILMO, johtaja KÄRKKÄINEN, MATTI, professori LILLANDT, MARTIN, johtaja LUOMA, TARMO, toimitusjohtaja MIELIKÄINEN, KARI, professori, vt. ylijohtaja PELKONEN, PAAVO, professori PELTOLA, OLAVI, maanviljelijä PÖLKKI, VOITTO, metsäpäällikkö REUNALA, AARNE, ylijohtaja SAHI, ANTTI, metsäjohtaja VALTANEN, HANNU, johtaja WIK-PORTIN, KAREN, johtaja RIPATTI, PEKKA, tutkimusjohtaja, sihteeri Toimikunta kokoontui kertomusvuoden aikana yhden kerran. TOIMINNAN YLEISLINJAT Metsäosasto on erikoistunut yksityismetsätalouden, metsä- ja puutuotealan pienyrittäjyyden sekä metsäalan pienteknologian ja bioenergian käytön kehittämiseen. Tavoitteenamme on parantaa yksityismetsätalouden tuottavuutta ja taloudellisuutta sekä työturvallisuutta ja -terveyttä ottaen huomioon maaseudun elinvoimaisuuden ylläpito, kestävä kehitys, energiatalous ja ympäristö. Tämän saavuttamiseksi tutkimme yksityismetsänomistajien käyttäytymistä, metsätöiden tekemistä, yritystaloutta sekä biopolttoaineiden korjuuta ja käyttöä. Kehitämme taloudellisia ja turvallisia metsätyövälineitä ja -menetelmiä sekä koordinoimme metsä- ja puutuotealan pienyritysten hankkeita. Tuotamme ensisijaisesti käytäntöä palvelevaa tietoa metsäpolitiikan päätöksentekijöille, yksityismetsätalouden eri organisaatioille, alan yrityksille sekä metsän- ja pientalojen omistajille. Tehtävät suoritetaan osaksi maa- ja metsätalousministeriön kautta saatavan valtionavun turvin ja yhteistoiminnassa Työtehoseuran muiden osastojen, tutkimuslaitosten ja organisaatioiden kanssa. Näitä ovat muun muassa Metsäntutkimuslaitos, Helsingin yliopisto, Joensuun yliopisto, Metsäteho, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, VTT, Työterveyslaitos ja Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos. Lisäksi toimitaan yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön, muiden viranomaisten ja laitosten, yksityismetsätalouden edistämisjärjestöjen, oppilaitosten, konevalmistajien ja alan yritysten sekä yksityisten keksijöiden kanssa. Metsäteknologiaan liittyvää toimintaa alan muiden tutkimuslaitosten kanssa koordinoi Suomen Metsätieteellisen Seuran asettama metsäteknologisen tutkimuksen yhteistyöelin. Kansainvälistä toimintaa harjoitetaan erityisesti Pohjoismaiden metsäteknologian neuvoston (NSR), Metsäntutkimuslaitosten kansainvälisen liiton (IUFRO), Euroopan unionin (EU) tutkimus- ja kehittämistoiminnan sekä energia-alan organisaatioiden puitteissa. Kertomusvuoden alusta Työtehoseuran TTS Wood -yksikkö liitettiin metsäosastoon. Keväällä käynnistyi myös metsäosaston strategiatyö, jonka tuloksena syntyi toiminta-ajatus ja visio Samalla tarkennettiin tulosalueiden tehtäviä ja uusittiin niiden nimet. Toiminta-ajatuksemme on edistää metsätyön tekemistä ja omatoimisuutta yksityismetsätaloudessa, metsäyrittäjyyttä ja bioenergian pienkäyttöä tutkimuksen ja tiedon välityksen keinoin. Visiomme puolestaan on, että vuonna 2010 olemme edellä mainittujen kysymysten tunnettuja ja tunnustettuja asiantuntijoita. Toiminta jäsenneltiin neljään tulosalueeseen, joita ovat yksityismetsätalous ja metsäalan pienyritystoiminta, bioenergia, metsäalan pienteknologia sekä TTS Wood puutuotealan pienteollisuuden edistäminen. Yksityismetsätalouden ja metsäalan pienyritystoiminnan tulosalueella tutkitaan metsänomistajien käyttäytymistä, puukaupallista toimintaa, metsänhoitotöiden tekemistä sekä metsäalan pienyritystoiminnan menestystekijöitä. Toiminnan painopisteet ovat metsänomistajien osaaminen, aines- ja energiapuukauppa, metsänhoito- ja puunkorjuutyö sekä puunkorjuu- ja sahayritystoiminta. Bioenergian tulosalueella tutkitaan puupolttoaineiden ja -jalosteiden tuotantoa, käyttöä ja ja- 26 Työtehoseuran vuosikirja 2003

17 kelua, puulämmitysteknologiaa sekä puulämmityksen paloturvallisuutta ja lämpöyrittämistä. Toiminnan painopisteet ovat energiapuun korjuu, puupolttoaineiden ja -jalosteiden valmistus, käyttö ja laatu sekä lämmitysteknologia. Metsäalan pienteknologian tulosalueella kehitetään yksityismetsiin soveltuvia metsänhoidon menetelmiä, puunkorjuun tekniikkaa ja laitteita yhdessä kone- ja laitevalmistajien kanssa sekä seurataan metsätyövälineiden markkinoita. Toiminnan painopisteet ovat aines- ja energiapuunkorjuun teknologia, kasvatusmetsien hoidon teknologia ja metsätyövälineet. TTS Wood puutuotealan pienteollisuuden edistämisen -tulosalue tarjoaa puutuotealan yrityksille tuotekehitys-, koulutus- ja muita asiantuntijapalveluita sekä hankekoordinointia. Toiminnalla edistetään puutuotealan yritysten verkottumista, raaka-aineiden hankintaa, tuotekehitystä ja markkinointia. Toiminnalla pyritään edistämään puunkäytön laaja-alaistamista, asumisen puurakentamista ja erikoispuunhankintaa. YKSITYISMETSÄTALOUS JA METSÄALAN PIENYRITYSTOIMINTA METSÄNOMISTAJIEN PUUKAUPPATYYTYVÄISYYS ( ) Vuonna 2002 käynnistynyt metsänomistajien puukauppatyytyväisyystutkimus valmistui kertomusvuoden lopulla. Tutkimuksessa tarkasteltiin metsänomistajien puunmyyntimotiiveja, asiakasuskollisuutta, puukauppojen suosittelu- ja uudelleenmyyntihalukkuutta sekä arvioitiin puunostajien toimintaa. Aineisto kerättiin postikyselyllä ja sen muodostivat metsänomistajat, jotka olivat myyneet puuta sekä vuosina että vuosina Kolme neljäsosaa metsänomistajista myi puuta samalle puunostajayritykselle. Tärkeimmät syyt samalle ostajalle myymiseen olivat kaikkien puutavaralajien ostaminen, puunostajayrityksen luotettavuus ja hyvä puun hinta. Herkimmin puunostajaa vaihtoivat vuotiaat, yrittäjät, miehet, hehtaarin sekä perikunta- ja yhtymämuotoisten metsälöiden omistajat. Viimeisimmän puukaupan perusteella metsänomistajat arvioivat puunostajayrityksen ja sen henkilöstön toimintaa. Parhaimmat arviot metsänomistajat antoivat ostohenkilöiden luotettavuudesta, kaikkien puutavaralajien ostamisesta ja puunostajien maineesta. Huonoimmat arvioit annettiin runkojen katkonnasta ja valituksista reagointeihin. Peräti 95 prosenttia metsänomistajista olisi valmis suosittelemaan puukauppakumppaniaan tuttavilleen, ystävilleen tai muille metsänomistajille. Silti vain puolet metsänomistajista arvioi, että viimeisin puukauppakokemus ei vaikuta siihen, minkä yrityksen kanssa seuraava puukauppa tehdään. Tutkimuksesta valmistui Työtehoseuran metsätiedote 670. Tutkijat: Riku Pammo - Pekka Ripatti - Kalle Kärhä NUOREN METSÄN HOITOTOIMIEN KANNATTAVUUS- MALLI. ESISELVITYS KÄYTTÖ- JA TIETOTARPEISTA (2003) Maa- ja metsätalousministeriön Kemera-rahoituksella toteutetussa selvityksessä tarkasteltiin, millä kohderyhmillä ja missä laajuudessa on tarvetta metsänhoidon työ- ja tuotantovaihtojen laskenta-ohjelmille. Lisäksi selvitettiin potentiaalisten käyttäjien atk-ohjelman tietosisällölle ja käytettävyydelle asettamat tarpeet. Aluksi kartoitettiin millaisia tietoja ja laskentavälineitä on olemassa aiheeseen liittyen. Kysynnän suuruutta ja käyttäjien tarpeita selvitettiin puhelin- ja henkilökohtaisilla haastatteluilla sekä sähköpostitse kyselylomakkeella. Tarvekartoitus suunnattiin neljälle taholle: neuvonta (metsäkeskukset), toteuttajat (metsänhoitoyhdistykset), opetus ja yrittäjät. Tarvekartoituksen tulosten perusteella jatkohankkeeksi suunnitellulla kannattavuuslaskentaohjelmalla on kysyntää. Tarvekartoituksen pohjalta ohjelmalla pitäisi ensisijaisesti pystyä tarkastelemaan Kemera-tukien vaikutusta, valitsemaan järkevin toimintatapa eri kohteisiin, laskemaan taksoja ja tarjouksia, laskemaan työketjujen kustannuksia ja kannattavuutta eri tyyppisissä kohteissa. Käytettävyyden osalta korostettiin, että ohjelman tulisi olla helposti ja nopeasti omaksuttavissa sekä nopeakäyttöinen. Tulokset raportoitiin monisteena rahoittajalle. Esiselvityksestä saatujen tulosten perusteella laadittiin esitys varsinaisen ohjelman toteuttamiseksi. Jari Valkonen - Pertti Hourunranta METSÄTYÖN OPASTUSPALVELUIDEN KYSYNTÄ (2003) Syksyllä tehtiin Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiolle pienehkö selvitys metsätyön opastuspalveluiden kysynnästä. Luottamuksellinen tutkimusraportti luovutettiin tilaajalle joulukuussa. Selvityksen päätulokset julkaistaan keväällä 2004 Työtehoseuran metsätiedotteita -sarjassa. Arto Kettunen - Pekka Ripatti - Harri Solmio METSÄNOMISTAJIEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN KANTA-HÄMEESSÄ ( ) Vuonna 2001 aloitettua, Hämeen TE-keskuksen, alueen kuntien ja hankkeen toteuttajien rahoittamaa kehittämishanketta jatkettiin kertomusvuonna. Hankkeen tarkoituksena on tehostaa metsänomistajien neuvonta- ja koulutuspalveluiden tarjontaa kehittämällä toimintamalli, jonka avulla yksityismetsätalouden neuvontaa ja koulutusta tarjoavat tahot tavoittavat asiakkaansa aiempaa paremmin ja täsmällisemmin. Vuonna 2002 toteutetun postikyselyn tulokset raportoitiin Työtehoseuran metsätiedotteessa 661. Postikyselyaineistoa täydentävät tilakäynnit ja metsänomistajien haastattelut sekä metsänomistajille suunnattujen neuvonta- ja koulutuspalveluiden markkinointiselvitykset saatiin päätökseen syksyllä. Tulokset raportoidaan vuoden 2004 alussa. Kerättyjen aineistojen perusteella suunniteltiin metsänomistajille suunnatut pilotti- Työtehoseuran vuosikirja

18 kurssit, joiden toteutus käynnistettiin marraskuussa. PIENSAHOJEN MENESTYSTEKIJÄT ( ) Aloitettiin Etelä-Pohjanmaan, Kaakkois-Suomen ja Uudenmaan TE-keskusten sekä Työtehoseuran rahoittama hanke piensahojen menestystekijöiden selvittämiseksi. Hankkeessa kartoitetaan tilinpäätösanalyysien avulla piensahojen kannattavuutta kuvaavat keskeiset tunnusluvut, kuvaillaan sahayrityksiä postikysely- ja haastatteluaineiston pohjalta sekä analysoidaan kannattavasti toimineiden sahojen menestystekijät. Toimintavuonna tehtiin piensahoille suunnattu postikysely sekä aloitettiin yritysten haastattelut ja tilinpäätösaineistojen hankinta. Hankkeesta julkaistaan vuonna 2004 raportti Työtehoseuran julkaisusarjoissa sekä tietokoneohjelma piensahojen kannattavuuslaskentaan. Metsänomistajien osaamisen kehittäminen Kanta- Hämeessä -hankkeessa järjestettiin Hämeen ammattikorkeakoulun Evon yksikön kanssa metsänomistajille suunnattu polttopuukurssi. Kurssi koostui luennoista ja retkeilystä. Kuva: Terhi Mäkinen Ohjausryhmä: Jouni Vantaala (puheenjohtaja), Kanta-Hämeen metsänhoitoyhdistys, Pirjo Kaitala, Hämeen ammattikorkeakoulu, Evo, Timo Kukkonen, Hämeen TE-keskus, Esko Laitinen, Etelä- Suomen metsänomistajien liitto, Seppo Leinonen, Metsäkeskus Häme-Uusimaa, Markku Mäkeläinen, Kehittämiskeskus Oy Häme, Markku Salmisaari, metsänomistajien edustaja ja Arto Kettunen (sihteeri), Työtehoseura. Ohjausryhmä kokoontui kaksi kertaa kertomusvuoden aikana. Arto Kettunen - Pertti Hourunranta - Auvo Kaivola YKSITYISMETSIEN PUUKAUPAN UUDET MUODOT ( ) Kesällä käynnistyi yhdessä Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen kanssa tutkimus yksityismetsien puukaupan uusista muodoista. Siinä tarkastellaan puukauppatapoja, metsänomistajien puunmyyntikäyttäytymistä ja puunmyyntiaikomuksia alueittain, omistajaryhmittäin ja veromuodoittain. Tutkimusaineisto kerättiin postikyselyllä alkusyksyllä ja loppuvuonna aineisto tarkistettiin ja saatiin käyttökuntoon. Tutkimusraportti valmistuu vuonna Työtehoseuran osuutta tutkimuksesta rahoittaa Metsämiesten Säätiö. Hanna Ruohola - Pekka Ripatti Piensahojen menestystekijät -hankkeessa selvitetään suomalaisten piensahojen kannattavuutta. Tutkimusalueena ovat Etelä-Pohjanmaan, Kaakkois-Suomen ja Uudenmaan TE-keskusten alueet. Kuva: Pertti Hourunranta Ohjausryhmä: Pekka Ripatti (puheenjohtaja), Työtehoseura, Pekko Häkli, Hämeen ammattikorkeakoulu, Evon yksikkö, Markku Häyrinen, Sahayrittäjät ry, Harri Jokela, Uudenmaan TE-keskus, Jari Kärnä, Metsäntutkimuslaitos, Lauri Valsta, Helsingin yliopisto, Yrjö Ylkänen, Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus, Pertti Hourunranta, Arto Kettunen, Riitta Backman (sihteeri), Työtehoseura. Pertti Hourunranta - Riitta Backman - Arto Kettunen HANKINTAHAKKUIDEN SEKÄ OMATOIMISTEN METSÄNHOITO- JA METSÄNPARANNUSTÖIDEN TILASTOINNIN KEHITTÄMINEN ( ) Kesällä käynnistynyt hanke on jatkoa Työtehoseuran jo vuonna 1959 käynnistyneeseen hankintahakkuuinventointien sarjaan. Hankeen toteuttavat Työtehoseura ja Metsäntutkimuslaitos ja sitä rahoittavat maa- ja metsätalousministeriö sekä toteuttajat. Hankkeen tavoitteena on kehittää menetelmä hankintahakkuiden sekä omatoimisten 28 Työtehoseuran vuosikirja 2003

19 metsänhoito- ja metsänparannustöiden tilastoimiseksi määrävuosin kustannustehokkaalla tavalla. Hanke kohdistuu Metsäkeskus Lounais-Suomen, Etelä-Pohjanmaan ja Pohjois-Savon alueille. Toimintavuonna suunniteltiin ja toteutettiin postikysely 900 hankintamyyjälle, jotka olivat tehneet vähintään yhden hankintakaupan vuonna Osoitetiedot hankittiin suurten puunostajien, keskisuurten itsenäisten sahojen sekä pienyritysten hankintamyyjärekistereistä. Suoran tiedonkeruun ohella suoritettiin postikysely kohdealueen keskeisille metsäorganisaatiolle, joihin kuuluivat alueella toimivat metsänhoitoyhdistykset, metsänomistajien liitot, metsäkeskukset ja metsänhoitosopimuksia tarjoavat puunostajat. Postikyselyt tallennettiin ja aloitettiin tulosten laskenta. Ohjausryhmä: Juha Hakkarainen (puheenjohtaja) Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto, Martti Aarne, Metsäntutkimuslaitos, Hannu Heikkilä, Metsäkeskus Lounais-Suomi, Marja Hilska-Aaltonen, maa- ja metsätalousministeriö, Tenho Hynönen, Metsäkeskus Pohjois-Savo, Rauno Karppinen, Pohjois-Savon metsänomistajien liitto, Pertti Mäki-Hakola, Metsäkeskus Etelä-Pohjanmaa, Erkki Uusitalo, Metsäteollisuus ry, Sinikka Västilä, Metsäntutkimuslaitos, Pekka Ripatti, Arto Kettunen (sihteeri) Työtehoseura. Ohjausryhmä kokoontui toimintavuonna yhden kerran. Arto Kettunen - Suvi Kauranen - Tuomas Koskipää METSÄALAN PIENTEKNOLOGIA METSÄ- JA BIOENERGIAKALUSTON TIETOKANTA (2001 ) Toimintavuonna jatkettiin edellisenä vuonna Työtehoseuran internetsivuille avatun tietokannan sisällön kehittämistä ja täydentämistä sekä käyttöliittymän rakenteen kehittämistä. Arto Mutikainen - Pertti Hourunranta NUOREN METSÄN HOIDON TEKNOLOGIA ( ) Maa- ja metsätalousministeriön Kemera-rahoituksella toteutetussa laajassa tutkimusprojektissa testattiin ja kehitettiin uusia koneita, laitteita ja työmenetelmiä. Tutkimusprojekti päättyi kesällä. Projekti koostui kahdesta osaprojektista: Käsityövälineet omatoimiseen työhön -osaprojektissa testattiin taimikonhoitotyöhön sekä pienpuun metsurihakkuuseen soveltuvia työvälineitä, -koneita ja -menetelmiä. Tutkitut työvälineet ja -koneet olivat: yhden käden vesuri, Raivaraivausveitsi, puutarhan voimasakset ja monitoimileikkuri, Rantolan kahvaputki raivaussahaan sekä Apuri- ja Reo-kaatokahvat moottorisahaan. Tutkimuksessa testatut kevyet käsityövälineet soveltuivat hyvin pienimuotoiseen, harrastusluonteiseen taimikonhoitotyöhön, kun poistettavien puiden kantoläpimitta oli alle 6 cm. Vesurilla ja Raiva-raivausveitsellä työn tuottavuus oli lähes kolmannes ja puutarhan monitoimileikkurilla sekä voimasaksilla noin kuudennes raivaussahatyön tuottavuuteen verrattuna. Kokopuuna korjatun energiapuun manuaalisessa hakkuussa siirtelykaadon tuottavuus Apurija Reo -kaatokahvoilla varustetulla moottorisahalla oli 3,6 5,1 kuutiometriä tehotunnissa, kun poistettujen puiden keskikoko oli litraa. Keskikoon ollessa 17 litraa, siirtelykaadon kustannukset olivat 10 euroa/kuutiometri. Rantolan ja tavanomaisella kahvaputkella varustettujen raivaussahojen tuottavuudessa ei ollut merkittävää eroa. Koneet ja laitteet koneelliseen työhön -osaprojektissa tutkittiin energiapuun hakkuulaitteita (Naarva-Koura ja Keto Forst), kahta kevyttä puutavaran lähikuljetusvälinettä (Metsä- Myyrä ja Polaris Diesel -pyörämaasturi hydraulivetoisella perävaunulla) ja kahta hakkurivaunua (Valtonen ja Brofta). Kone-Ketonen Oy:n valmistamaa harvennuspuun korjuuseen suunniteltua Keto Forst -harvesterikouraa testattiin energiapuun korjuussa. Testi oli osa Nuoren metsän hoidon teknologia -projektia. Kuva: Aki Jouhiaho Koneellisessa kokopuuna korjatun energiapuun hakkuussa Naarva-Koura :n tuottavuus oli 3 7,2 kuutiometriä tehotunnissa, kun poistettujen puiden keskikoko oli 7 69 litraa. Keto Forst -hakkuulaitteen vastaavat luvut olivat 1,4 4,4 kuutiometriä tehotunnissa ja 5 20 litraa. Koneellisen energiapuun hakkuun kustannukset ovat pieniläpimittaisissa (poistettavien puiden keskikoko litraa) korjuukohteissa helposti kaksinkertaiset miestyöhön verrattuna. Koneellinen hakkuu kannattaa suunnata leimikoihin, joissa hehtaarikohtainen hakkuukertymä on yli 30 kuutiometriä ja poistettavien puiden keskikoko yli Työtehoseuran vuosikirja

20 30 litraa. Keskikoon noustessa litraan, hakkuukustannukset lähestyvät 10 euron tasoa kuutiometriä kohden. Puutavaran lähikuljetuksen tuottavuus hydraulivetoisella perävaunulla varustetulla pyörämaasturilla oli 3,5 kuutiometriä tehotunnissa ja Metsä-Myyrällä 2 kuutiometriä tehotunnissa, kun metsäkuljetusmatka oli 150 metriä ja puutavaran ajouranvarsitiheys 3,1 kuutiometriä 100 metriä kohden. Metsäkuljetuskustannukset muodostuivat melko korkeiksi, kun kuljettajalle laskettiin täysi palkka. Vielä tunnin vuotuisella käytölläkin kuljetuskustannukset olivat pyörämaasturilla noin 7 euroa/kuutiometri ja Metsä-Myyrällä noin 10 euroa/kuutiometri. Jos kuljetustyö oli harrastusluonteista ilman palkkavaatimusta, Metsä-Myyrä oli pyörämaasturia edullisempi. Ensiharvennuskokoisen kokopuun palstahaketuksen tehotuntituottavuus Valtosen uudella hakkurivaunulla oli noin 8,8 irtokuutiometriä/tehotunti metsäkuljetusmatkan ollessa 250 metriä ja hehtaarikohtainen energiapuukertymä 35 kuutiometriä. Jotta yksikkökustannukset pysyisivät kilpailukykyisellä tasolla, pitäisi vuotuisen tuotantomäärän olla kuutiometri/vuosi. Tällöin hakkeen tuotantokustannukset tienvarressa olisivat 4,4 5,6 euroa/irto-kuutiometri. Brofta Oy:n hakkurivaunun prototyypillä tuottavuus (haketus välivarastolla + tiekuljetus) oli noin 12 irtokuutiometriä tehotunnissa, kun hakkeen raaka-aineena oli karsittu ranka ja noin 7 irto-kuutiometriä tehotunnissa, kun raaka-aineena oli karsimaton kokopuu. Kuljetusmatka varastolta käyttöpaikalle oli 10 kilometriä. Jos hakkurivaunua käytetään osa-aikaisesti (noin 300 tuntia vuodessa), saadaan haketus- ja kuljetuskustannukseksi 4,2 7,0 euroa/irtokuutiometri. Hakkurin vuotuista käyttöä lisäämällä ja syöttölaitteen tekniikkaa kehittämällä hakkurivaunun kustannuskilpailukykyä on mahdollista parantaa. Pääraportti julkaistiin Työtehoseuran julkaisuja -sarjassa, numero 387. Osatuloksia julkaistiin Teho-lehdessä ja muissa alan ammattilehdissä. Johtoryhmä: Pekka Mäkinen (puheenjohtaja), Metsäntutkimuslaitos, Marja Hilska-Aaltonen, maa- ja metsätalousministeriö, Jarmo Hämäläinen, Metsäteho Oy, Kari Immonen, Yksityismetsätalouden työnantajat, Arto Koistinen, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, Pekka Ripatti, Seppo Tuomi, Kalle Kärhä, Aki Jouhiaho (sihteeri), Työtehoseura. Kalle Kärhä - Aki Jouhiaho - Arto Mutikainen - Esa Rönkkö - Petri Häkkinen - Salla Mattila Nuoren metsän hoidon teknologia -tutkimusprojektissa tutkittiin Brofta Oy:n ja Jokimet Oy:n suunnittelemaa ja valmistamaa maataloustraktorikäyttöistä välivarastohaketukseen ja hakkeen kuljetukseen tarkoitettua hakkurivaunua. Hakkurivaunuyksikkö mahdollistaa haketuksen ja tiekuljetuksen saumattoman niveltämisen. Kuva: Aki Jouhiaho 30 Työtehoseuran vuosikirja 2003