TYÖTEHOSEURAN VUOSIKIRJA 2002

Transkriptio

1 TYÖTEHOSEURAN VUOSIKIRJA 2002

2 Työtehoseuran raportteja ja oppaita 5 ISBN ISSN

3 TYÖTEHOSEURAN TOIMINTAKERTOMUS 2002 Sisällys Työtehoseuran 79. toimintavuosi Työtehoseuran organisaatio Henkilöstö, toimintayksiköt ja toimitilat Maatalousosasto Metsäosasto Kotitalousosasto TTS Wood Ammatillinen aikuiskoulutuskeskus Lönnrot Opisto Julkaisu- ja tiedotustoiminta Talous Jäsenet Jäsenyys ja yhteistoiminta Henkilökunta KUTSU TYÖTEHOSEURAN JÄSENKOKOUKSEEN Työtehoseuran varsinainen jäsenkokous pidetään torstaina, toukokuun 22. päivänä 2003 alkaen klo Työtehoseuran päätoimistossa, Helsingin Lauttasaaressa, Melkonkatu 16 A. Kokouksessa käsitellään sääntöjen 11 edellyttämät asiat. Kaikki Työtehoseuran jäsenet ovat tervetulleita. Työtehoseuran johtokunta

4 TYÖTEHOSEURAN 79. TOIMINTAVUOSI Toimitusjohtaja Tarmo Luoma Vuoden 2002 aikana Suomen talouskasvu oli edelleen alhaisella tasolla. Raakaöljyn nouseva maailmanmarkkinahinta kasvatti kotimaiseen energiaan kohdistuvaa kysyntää. Loppuvuoden kylmä sääjakso lisäsi erityisesti mielenkiintoa perinteisen puupolttoaineen käytölle lämmityksessä. Työtehoseuran metsäosaston virallisen perustamisen 60-vuotispäivää juhlittiin syksyllä vastaanoton merkeissä. Parlamentaarisen aikuiskoulutustyöryhmän mietinnön mukaan ammatilliseen aikuiskoulutukseen tulisi lisätä varoja ja yhteiskunnallisen päätöksenteon tulisi huolehtia ammattitaitoisen työvoiman riittävästä tarjonnasta. Vaatimukset työvoiman ammattitaidolle näyttävät lisääntyvän jatkuvasti, jolloin lisä- ja täydennyskoulutukseen koko työuran ajan on työryhmän mukaan kiinnitettävä erityistä huomiota. Kertomusvuoden aikana selvitettiin Työtehoseuran kiinteistöjen tulevia korjaus- ja muutostarpeita. Samoin kiinteistöjen ja muiden resurssien käyttöasteen tehostamiseen etsittiin keinoja uudella Intranetissä toimivalla varausjärjestelmällä, joka mahdollistaa myös resurssien käyttöasteen seurannan. Henkilöstön ammattitaidon lisääntyminen näkyi mm. pätevöitymisessä ammattialan tutkinnoissa samoin kuin osallistumisessa kielitaidon kohentamiseen tarkoitettuihin kursseihin. Tutkimustoiminnassa kaikissa yksiköissä jatkuivat useat kansainväliset tutkimusprojektit. Tutkijat osallistuivat myös aktiivisesti kansainvälisiin kongresseihin, työryhmiin ja järjestöjen toimintaan. EU-rahoitteisissa tutkimus- ja kehittämisprojekteissa toimittiin sekä partnerina että koordinaattorina. Maataloustutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa yksittäisten työ- ja tuotantomenetelmien kehittämisestä, töiden organisoinnista, tuotannon tehostamisesta ja töiden ergonomiasta sekä työturvallisuudesta. Kertomusvuonna selvitettiin mm. suomalaisten suurten tuotantoyksiköiden eroja muiden eurooppalaisten maiden suuriin yksiköihin. Lisäksi tutkittiin suurten viljanviljely-yksiköiden viljankuivauksen tai muun säilytyksen kustannusten alentamismahdollisuuksia. Pelloilla olevien esteiden vaikutusta työmenekkeihin selvitettiin samoin kuin karkearehun erilaisten jakomenetelmien toimivuutta ja kannattavuutta. Maatalousrakentamisessa verrattiin peruskorjaamisen taloudellisuutta uudisrakentamiseen kotieläintiloilla. Vuoden aikana tutkimusprojektien ja neuvontatyön ohella laadittiin muutamalle isolle tuotantorakennuskohteelle ilmanvaihtosuunnitelmat ja rakennussuunnitelmat. Tutkimustoiminnan lisäksi jaettiin urakointityöhön liittyvää ammattitietoa Uudenmaan konerenkaan ja Maaseudun yhteistyörenkaiden liiton YTY ry:n kautta. Työtehoseuran metsätutkimuksen tarkoituksena on parantaa yksityismetsätalouden tuottavuutta ja taloudellisuutta sekä työturvallisuutta, -terveyttä ja -viihtyvyyttä. Kertomusvuonna valmistuivat EU-projekti puunkorjuun pienteknologiasta Euroopassa sekä pienyritysten puunhankinnan kehittämistä Hämeessä koskeva hanke. Lisäksi tulosalueella alkoivat metsänomistajien puunmyyntihalukkuutta sekä erikoispuun hankintaa ja käyttöä käsittelevät hankkeet. Tulosalueelta biopolttoaineiden pienimittakaavaisen korjuun ja käytön tutkimus valmistui maatilojen ja lämpöyrittäjien haketekniikan kehittämistä koskeva tutkimus sekä yhdessä Metsäntutkimuslaitoksen kanssa tehty pientalojen polttopuun käyttöä koskeva inventointi. Puupellettien laadunhallintaa pienjakelussa ja käsittelyssä koskeva projekti oli kasvavan mielenkiinnon 4 Työtehoseuran vuosikirja 2002

5 Vuonna 1992 Työtehoseuran tutkimus- ja koulutuskeskukseen Nurmijärven Rajamäelle perustettiin metsäosaston 50-vuotistammikko, joka nyt 10 vuotta myöhemmin kunnostettiin, varustettiin henkilökohtaisin nimikyltein ja esiteltiin Työtehoseuran johtoryhmälle. Johtoryhmä "potretissa" tammikon edessä uudet TTS-liivit yllään. Vasemmalta varatoimitusjohtaja Jouko Mäkelä, koulutusjohtaja Keijo Mäenpää, kotitaloustutkimuksen tutkimusjohtaja Pirkko Kasanen, toimitusjohtaja Tarmo Luoma, talouspäällikkö Antero Malmi ja rehtori Terttu Louhikoski-Alasuutari. Kuva: Arto Mutikainen kohteena johtuen pellettien käsittelyssä ilmenneistä teknisistä ongelmista. Työtehoseuran kotitaloustutkimus tähtää työmenetelmien tehokkuuden ja tuottavuuden sekä työympäristöjen ja välineiden toimivuuden edistämiseen kotitalouksissa ja kotitalouksien tehtäviä hoitavissa yrityksissä ja organisaatioissa. Kertomusvuonna kotitaloustutkimuksessa asunnon ja kiinteistön toimivuuden alalla jatkuivat EUhanke ikäihmisten itsenäisen asumisen edellytyksistä ja tuotekehitysprojekti oppimisympäristön kehittämisestä kotitalousopetusluokassa. Kodintekniikan alalla tehtiin lukuisia vertailututkimuksia kodinkoneista, puhdistusaineista ja -välineistä. Lisäksi jatkettiin palveluyrittäjyyden verkostomallia kehittävää hanketta ja ELIAS-kotityöpalvelumallin kehittämistä, jonka osana avattiin palvelujen nettitori. Kotitalouksien energiansäästön alalla valmistui Climtech-ohjelmaan kuulunut projekti kotitalouksien ja palvelujen laitesähkön käytön tehostamisesta. Ekotehokkaan yhteiskunnan tutkimusohjelman esitutkimustyöhön osallistuttiin. Ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen tehtävänä on antaa toisen asteen ammatillista koulutusta lähinnä aikuisväestölle suunnattuna. Tavoitteena on tuottaa sellaista ammatillista osaamista, joka edesauttaa yritysten kilpailukyvyn parantumista. Aikuiskoulutuskeskuksessa panostettiin toimintavuoden aikana erityisesti kehityshankkeisiin, joilla kyetään vastaamaan ammatillisen koulutuksen ja oppilaitoksen toiminnan kasvaviin vaatimuksiin. Oppimisympäristön rakentaminen keskittyi Vantaan toimipisteen kehittämiseen nykyaikaiseksi toimitilaksi. Lönnrot Opiston toiminta-ajatus on kouluttaa osaavia ammattilaisia ja yrittäjiä matkailu-, ravitsemis- ja talousaloille. Lönnrot Opiston toimintaa kehitettiin voimakkaasti edelleen, mutta opiskelijamäärä ei noussut aivan tavoitteiden mukaiseksi. Vuoden alusta aloitettiin taloushallinnon yhteistyö Työtehoseuran aikuiskoulutuksen kanssa. Yhteistyö kattaa toimisto- ja atk-palvelut. Toimistopalveluissa yhteistyö merkitsi kirjanpidon, maksujen ja laskutuksen sekä palkkahallinnon hoitamista kokonaan aikuiskoulutuskeskuksessa. Työtehoseuran vuosikirja

6 TYÖTEHOSEURAN ORGANISAATIO JA HALLINTO 2002 JÄSENKOKOUS VALTUUSKUNTA JOHTOKUNTA JOHTORYHMÄ TOIMITUSJOHTAJA KOULUTUSJOHTOKUNTA TALOUSHALLINTO MAATALOUS- TOIMIKUNTA METSÄTALOUS- TOIMIKUNTA KOTITALOUS- JA KULUTTAJATOIMIKUNTA AMMATILLISET NEUVOTTELUKUNNAT TUTKIMUS JA KEHITTÄMINEN KOULUTUS MAATALOUS Maataloustuotanto Puutarhatuotanto Liitännäiselinkeinot ja yritystoiminta Ympäristönhoito METSÄTALOUS Metsätyön ja yritystalouden tutkimus Bioenergiatutkimus Kehitystyö ja tiedottaminen KOTITALOUS Asunnot ja kiinteistön toimivuus Kodintekniikka Kotitalouden palvelut ja yritystoiminta Energiansäästö AIKUISKOULU- TUSKESKUS Autot Kuljetus Maarakennus Puu- ja verhoilu Puutarha Yrityspalvelu LÖNNROT OPISTO Matkailu Ravitsemus Kotitalous TTS WOOD 6 Työtehoseuran vuosikirja 2002

7 VALTUUSKUNTA PUHEENJOHTAJA TUOMISTO, Pekka, pääjohtaja (22.5. saakka) SAILAS, RAIMO, valtiosihteeri (22.5. alkaen) VARAPUHEENJOHTAJAT KÄRHÄ, LEA, vakuutusylituomari (22.5. saakka) HEINO, JAN, pääjohtaja (22.5. alkaen) TÖRNQVIST, KERTTU, konsuli (= 26.1.) WILSKA, MARITA, johtaja (22.5. alkaen) JÄSENET ERIKSSON, BO GÖRAN, ylijohtaja HAAVISTO, MAIJA, emäntä (22.5. saakka) HAUTOJÄRVI, SIRKKA, kansliapäällikkö HORNBORG, MICHAEL, toimitusjohtaja HUSMAN, KAJ, professori KEMPPAINEN, ERKKI, ylijohtaja KILPIÖ, EILA, professori (22.5. alkaen) LÄHDESMÄKI, TIMO, ylijohtaja MELA, KARI, maanviljelijä METSOLA, PEKKA, toiminnanjohtaja MÄKINEN, PAAVO, toiminnanjohtaja NISSILÄ, KIMMO, johtaja OKSANEN, ANTTI, vuorineuvos PALOJÄRVI, LAURI, johtaja PEHKONEN, AARNE, professori PELTOLA, OLAVI, maanviljelijä PERHO, MAIJA, ministeri POHTILA, Eljas, ylijohtaja PULLIAINEN, ERKKI, kansanedustaja PURHONEN, KARI, johtaja (22.5. alkaen) RAHKONEN, SUSANNA, kansanedustaja (22.5. alkaen) RAJAMÄKI, KARI, kansanedustaja REHNSTRÖM, PETER, toimitusjohtaja (22.5. alkaen) REUNALA, AARNE, ylijohtaja RUSKA, ILKKA, ylijohtaja SAARIMÄKI, PENTTI, eläkevakuutusjohtaja SIREN, JOUKO, professori (22.5. saakka) SUIHKONEN, MATTI, johtaja VAINIO, HANNU, metsäpäällikkö (22.5. alkaen) VAITTINEN, JARMO, kansliapäällikkö VANHANEN, MATTI, kansanedustaja VIHRIÄLÄ, JUKKA, kansanedustaja JOHTOKUNTA PUHEENJOHTAJA TARASTI, LAURI, hallintoneuvos VARAPUHEENJOHTAJA PEKKALA, ELISE, hallitusneuvos JÄSENET LOUEKOSKI, MATTI, pankinjohtaja LUOMA, TARMO, toimitusjohtaja SETÄLÄ, JOUKO, toimitusjohtaja VALTANEN, HANNU, johtaja WALLIN, JYRKI, järjestöpäällikkö Asiantuntijajäsen ja sihteeri MÄKELÄ, JOUKO, varatoimitusjohtaja JOHTORYHMÄ PUHEENJOHTAJA LUOMA, TARMO, toimitusjohtaja, maatalousosaston päällikkö oto VARAPUHEENJOHTAJA MÄKELÄ, JOUKO, varatoimitusjohtaja, metsäosaston päällikkö JÄSENET KASANEN, PIRKKO, kotitaloustutkimuksen tutkimusjohtaja LOUHIKOSKI-ALASUUTARI, TERTTU, Lönnrot Opiston rehtori MALMI, ANTERO, talousosaston päällikkö MÄENPÄÄ, KEIJO, koulutusjohtaja SIHTEERI SJÖLUND, RITVA, johdon sihteeri TILINTARKASTAJAT JOHNSSON, CARL ERIK, kauppat.maist. KHT ERNST & YOUNG OY VARATILINTARKASTAJAT HALLBÄCK, KRISTIAN, dipl.ekonomi, KHT ERNST & YOUNG OY VALVONTATARKASTUS ERNST & YOUNG Oy Työtehoseuran vuosikirja

8 KOKOUKSET JÄSENKOKOUS Työtehoseuran varsinainen jäsenkokous pidettiin toukokuun 22. päivänä Työtehoseuran päätoimistossa. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin maanviljelijä Kari Mela. Jäsenkokous käsitteli ja hyväksyi johtokunnan toimintakertomuksen vuodelta Tilinpäätös vahvistettiin yksimielisesti ja johtokunnalle ja toimitusjohtajalle myönnettiin vastuuvapaus vuodelta Jäsenkokous päätti myös valtuuskunnan esitykseen perustuen Työtehoseuran jäsenmaksujen suuruuden vuodeksi Työtehoseuran tilintarkastajiksi tarkastamaan vuoden 2003 hallintoa ja tilejä valittiin Carl Erik Johnsson, KHT ja Tilintarkastajien Oy Ernst & Young. Varatilintarkastajiksi valittiin Kristian Hallbäck KHT ja Tilintarkastajien Oy Ernst & Young. Valvontatarkastuksen suorittaa edelleen Tilintarkastajien Oy Ernst & Young. Valtuuskunnan puheenjohtajaksi kolmivuotiskaudeksi valittiin Raimo Sailas ja varapuheenjohtajiksi Jan Heino ja Marita Wilska. Valtuuskunnan jäsenmääräksi päätettiin 30. Erovuorossa olleista valtuuskunnan jäsenistä valittiin kokouksesta alkavaksi kolmivuotiskaudeksi uudelleen: Bo-Göran Eriksson, Paavo Mäkinen, Antti Oksanen, Ilkka Ruska, Pentti Saarimäki ja Jukka Vihriälä. Uusina jäseniä valittiin Eila Kilpiö, Kari Purhonen, Susanna Rahkonen ja Peter Rehnström sekä puheenjohtajaksi valitun Raimo Sailaksen tilalle kolmivuotiskauden jäljellä olevaksi ajaksi Hannu Vainio. VALTUUSKUNNAN KOKOUKSET Valtuuskunnan kevätkokous pidettiin huhtikuun 25. päivänä Työtehoseuran päätoimistossa. Valtuuskunta käsitteli Työtehoseuran toimintakertomuksen sekä tilinpäätöksen vuodelta 2001, jotka päätettiin esittää jäsenkokoukselle hyväksyttäviksi. Valtuuskunnan syyskokous pidettiin marraskuun 14. päivänä päätoimistossa. Valtuuskunta hyväksyi toimintasuunnitelman ja talousarvion vuodelle Johtokunnan jäsenten lukumääräksi vuonna 2003 vahvistettiin kuusi. Johtokunnan puheenjohtajaksi kolmivuotiskaudeksi valittiin uudelleen erovuorossa ollut Lauri Tarasti ja jäseneksi erovuorossa ollut Tarmo Luoma. JOHTOKUNNAN KOKOUKSET Johtokunta johti Työtehoseuran toimintaa toimeenpanevana elimenä sääntöjen edellyttämällä tavalla. Johtokunta kokoontui toimintavuonna neljä kertaa. 8 Työtehoseuran vuosikirja 2002

9 HENKILÖSTÖ, TOIMINTAYKSIKÖT JA TOIMITILAT HENKILÖSTÖ Työtehoseuran henkilöstörakenne oli toimintavuoden lopussa alla olevan taulukon mukainen. Aikuiskoulutuskeskuksessa jatkui TUKEVA (tutkimus-, kehittämis- ja valmennushanke) -koulutusohjelma koko aikuiskoulutuskeskuksen henkilöstölle. Ohjelman tavoitteena on kehittää yhdessä muiden aikuiskoulutuskeskusten kanssa korkealaatuinen ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten palveluverkosto. Aikuiskoulutuskeskuksessa jatkui koko aikuiskoulutuskeskuksen henkilöstölle tarkoitettu tieto- ja viestintätekniikan koulutus yhteistyössä Hämeenlinnan Opettajakorkeakoulun kanssa. Tavoitteena on mm. opetustekniikan uuden strategian luominen ja atk-taitojen kehittäminen OPE.fi I ja OPE.fi II -tasoille. Henkilöstöluettelo on vuosikirjan sivulla PÄÄTOIMISTO Päätoimistossa Helsingin Lauttasaaressa toimivat toimitusjohtajan lisäksi seuraavat yksiköt: metsäosasto kotitalousosasto (tutkimusjohtaja) TTS Wood talousosaston henkilöstö- ja taloustoimisto sekä tiedotustoimisto. Työtehoseuran omistamat 525 m2:n toimistotilat Tehotalossa Kiinteistö Oy Melkonkatu 16:ssa olivat kokonaan omassa käytössä. Lisäksi samasta kiinteistöstä oli vuokrattuna lisätilaa 66 m2 lähinnä TTS Woodin käyttöön. TUTKIMUS- JA KOULUTUSKESKUS SEKÄ MUUT TOIMIPISTEET Tutkimus- ja koulutuskeskuksessa Nurmijärven Rajamäellä toimivat seuraavat Työtehoseuran yksiköt: maatalousosasto metsäosasto kotitalousosasto talousosaston kiinteistö- ja huoltotoimisto ammatillinen aikuiskoulutuskeskus Rajamäellä pääosin Altia Group Oy:ltä vuokratulla noin 16 hehtaarin tutkimus- ja koulutuskeskuksen alueella Työtehoseura omisti kertomusvuoden lopussa kiinteistöjä m2. Lisäksi tutkimus- ja koulutuskeskuksen käytössä oli Työtehoseuran omistaman Kiinteistö Oy Kurssirinteen opiskelijaasuntola 1937 m2 ja Altia Group Oy:n omistamia kiinteistöjä yhteensä 610 m2. Rakennuksen n:o 17 vuonna 2001 aloitettu peruskorjaustyö valmistui Vantaalla toimi aikuiskoulutuskeskuksen yrityspalveluyksikkö Työtehoseuran omistamassa Kiinteistö Oy Vantaan Nuolikuja 6:ssa ja Vihdissä aikuiskoulustuskeskuksen ajo- ja työharjoittelupiste. Työtehoseuran Lönnrot Opisto toimi edelleen Sammatissa sijaitsevissa toimitiloissa. Lönnrot Opiston jätevedenpuhdistamossa tehtiin peruskorjaus. Lisäksi Työtehoseura omistaa Rajamäellä tutkimus- ja koulutuskeskuksen tonttialueeseen liittyvän 5,1 hehtaarin teollisuustontin ja puistoalueen sekä Rajamäen asuntoalueeseen liittyvän 3,7 hehtaarin kerrostalo-, rivitalo- ja puistotonttialueen. Sammatissa Työtehoseura omistaa 55,4 hehtaarin pelto- ja metsäalueet. Pellot olivat vuokrattuina ulkopuoliselle. Työtehoseuran henkilöstörakenne oli toimintavuoden lopussa seuraava (lukuunottamatta opinnäytteentekijöitä, sivutoimisia opettajia ja muuta sivutoimista henkilöstöä): Sukupuoli Ikä Ikäryhmät Työkok. TTS:ssa M N yht. k.a k.a v Yli 10 v hlö hlö hlö v hlö hlö hlö v hlö hlö Tutkimus Hallinto ja palvelut Lönnrot Opisto - opettajat muut Aikuiskoulutuskeskus - kouluttajat muut Yhteensä Työtehoseuran vuosikirja

10 Työtehoseuran tutkimus- ja koulutuskeskus Nurmijärven Rajamäellä Rakennus 2 majoitustiloja 3 aikuiskoulutuskeskuksen toimitiloja sekä muita varasto- ja huoltotiloja 5 toimisto- ja varastotilaa 6 kotitalousosasto 8 aikuiskoulutuskeskuksen auto-ja pienkoneosaston sekä monialaosaston opetustiloja 9 aikuiskoulutuskeskuksen verhoilualan koulutus 10 aikuiskoulutuskeskuksen puutyölinja, autopeltikorjaamo ja -maalaamo 12 maatalousosaston, metsäosaston sekä kiinteistö- ja huoltotoimiston toimistotilat 13 opiskelija-asuntola 15 Kiinteistö Oy Kurssirinteen opiskelija-asuntolat 16 aikuiskoulutuskeskuksen talous-, hallinto- ja koulutustiloja, kotitalousosaston tutkimus- ja koulutustiloja, ruokala 17 aikuiskoulutuskeskuksen kuljetus- ja maarakennusosaston opetustiloja 19 lämpökoeasema 20 viljankuivaamo 21 koetilan konevarasto 22 aikuiskoulutuskeskuksen auto-osaston sekä kuljetus- ja maarakennusosaston opetustiloja ja keskusvarasto 23 aikuiskoulutuskeskuksen maaseutu/puutarhalinjan koulutus ja eri opetuslinjojen yhteinen oppimiskeskus 24 koetilan huoltorakennus P pysäköinti Toimitilojen käyttö (m2) vuoden 2002 lopussa: Toimi- Maa- Metsä- Koti- Ammat. Lönnrot Muu Yht. tilat talous- osasto ja talous- aikuis- Opisto oma osasto TTS Wood osasto koul.keskus käyttö TTS:n omistamat tilat: - Helsingissä Rajamäellä Vantaalla Vihdissä Sammatissa Muut tilat: - Helsingissä Rajamäellä Yhteensä Työtehoseuran vuosikirja 2002

11 MAATALOUSOSASTO TOIMINTAA OHJANNUT MAATALOUSTOIMI- KUNTA SETÄLÄ, JOUKO, toimitusjohtaja, puheenjohtaja ESKOLA, ERKKI, toimistopäällikkö HAAPALA, HANNU, professori HELMINEN, JAAKKO, neuvontapäällikkö HIMANEN, MARKKU, ylitarkastaja LATOSTENMAA, HEIKKI, ylitarkastaja LUOMA, TARMO, toimitusjohtaja MARKKANEN, JUKKA, projektipäällikkö PUURUNEN, MAIJA, professori RAUMA, SAMPO, johtaja SALONIEMI, HANNU, dekaani TAULAVUORI, TIMO, toimitusjohtaja TERTSUNEN, VEIKKO, toimitusjohtaja TIAINEN, SIMO, tutkimuspäällikkö TUURE, VELI-MATTI, lehtori VÄYRYNEN, LEENA, koulutuspäällikkö KIRKKARI, ANNA-MAIJA, johtava tutkija, sihteeri Toimikunta kokoontui kertomusvuonna yhden kerran. TOIMINNAN YLEISLINJAT Työtehoseuran maatalousosasto edistää maaseutuelinkeinojen rationalisointia. Tutkimusten painopistealueet liittyvät maatalouden kannattavuuteen ja siitä johtuvaan voimakkaaseen rationalisointitarpeeseen. Maatilojen ja tuotantoyritysten laajentuminen sekä maaseudun tuotantotoiminnan monipuolistuminen ovat tutkimustoimintamme keskeisiä kehityskohteita. Perinteinen erityisosaaminen, työntutkimus ja sen kehittäminen, kuuluu olennaisena osana osaston toimintaan. Maatalousosastolla tehtävissä hankkeissa pyritään välittömästi soveltamiskelpoisiin tuloksiin, joilla maatilojen ja muiden maaseutuyritysten kannattavuutta sekä työmenetelmien tuottavuutta ja sujuvuutta voidaan parantaa. Tutkimus- ja kehittämistoimintamme palvelevat lähinnä maatalousyrittäjiä sekä muita puutarha- ja maaseutuyrittäjiä, mutta myös alan neuvontaa, hallintoa, opetusta ja kauppaa. Toiminta rahoitetaan pääosin ulkopuolisella projektirahoituksella sekä julkisista että yksityisistä rahoituslähteistä. Maa- ja metsätalousministeriö myöntää lisäksi maatalouden rationalisointiin valtionapua, jolla päivitetään mm. työnormeja ja maatalouskoneiden kustannuksia ja urakointihintoja. Käytännön työ toteutetaan pääosin tutkimus- ja kehitysprojekteina, jotka keskittyvät ajankohtaisiin erityisongelmiin ja toimialan rationalisoinnin yleisten edellytysten luomiseen. MAATALOUSOSASTON TULOSALUEET Maataloustuotannon tulosalueen tavoitteena on tuottaa tietoa yksittäisten työ- ja tuotantomenetelmien kehittämisestä, töiden organisoinnista, tuotannon tehostamisesta ja töiden ergonomiasta sekä työturvallisuudesta. Kertomusvuonna tulosalueella selvitettiin mm. suomalaisten suurten tuotantoyksiköiden eroja muiden eurooppalaisten maiden suuriin yksiköihin. Lisäksi tutkittiin suurten viljanviljely-yksiköiden viljankuivauksen tai muun säilytyksen kustannusten alentamismahdollisuuksia. Pelloilla olevien esteiden vaikutusta työmenekkeihin selvitettiin, samoin kuin karkearehun erilaisten jakomenetelmien toimivuutta ja kannattavuutta. Maatalousrakentamisessa verrattiin kotieläinrakennusten peruskorjaamisen taloudellisuutta uudisrakentamiseen. Vuoden aikana on tutkimusprojektien ja neuvontatyön ohella laadittu kolmelle isolle tuotantorakennuskohteelle ilmanvaihtosuunnitelmat ja rakennussuunnitelmat 60 emakon joutilaspihattoon. Puutarhatuotannon tulosalueen tavoitteena on tuottaa tietoa, jota soveltamalla avomaan viljelysten ja kasvihuoneiden yritystoimintaa voidaan tehostaa ja samalla parantaa niiden tuottavuutta ja kilpailukykyä. Kertomusvuonna selvitettiin erilaisten kastelumenetelmien aiheuttamia työmenekkejä sekä omenan lajittelun ja pakkaamisen menetelmiä. Liitännäiselinkeinojen tulosalueen tavoitteina ovat uusien realististen ansiolähteiden selvittäminen, liitännäiselinkeinojen sovittaminen maatilan tuotantoon sekä liitännäiselinkeinojen työnkäytön ja ergonomian edistäminen. Kertomusvuonna tulosalueella jaettiin urakointityöhön liittyvää ammattitietoa Uudenmaan konerenkaan kautta. Lönnrot Opistolle perustetussa Eliaksen yrttitarhassa esiteltiin yrttejä ja niiden käyttöä. Ympäristönhoidon tulosalueen avaintehtäviä ovat kestävän kehityksen mukaisten maatalouden tuotantomenetelmien kehittäminen ja asuinympäristön hoito. Kertomusvuonna jatkettiin tutkimusta luomutuotannon tuotantoteknologian vaihtoehdoista. Tulosalueella tehtiin myös esiselvitystä, kuinka maatalouden jätemuoveja, suursäkkejä ja käärintämuoveja voidaan uusiokäyttää. Maatalousosaston tiedotus- ja julkaisutoiminnan tavoitteena on välittää maatalouden ja maaseutuelinkeinojen rationalisointiin liittyvää tutkimustietoa sen tarvitsijoille. Osasto tiedottaa tutkimustu- Työtehoseuran vuosikirja

12 loksista tutkimusraportin lisäksi Teho-lehdessä ja tiedotteissa sekä laitoksen ulkopuolisissa kanavissa. Lisäksi osaston tutkijat käyvät aktiivisesti pitämässä esitelmiä ja luentoja niin kotimaisissa kuin kansainvälisissäkin seminaareissa. Osaston tutkimushankkeiden referaatit löytyvät myös Työtehoseuran kotisivulta Internetissä ( Kansainvälistä yhteistoimintaa hoidettiin mm. Pohjoismaiden Maataloustutkijain Yhdistyksen (PMY-NJF), Kansainvälisen maataloustekniikan yhdistyksen (CIGR), Euroopan maatalousinsinöörien seuran (EurAgEng), Kansainvälisen maatalouden työntutkimusjärjestön (CIOSTA) ja YK:n maatalous- ja elintarvikejärjestön (FAO) kautta sekä suoraan ulkomaisten tutkimuslaitosten ja tutkijoiden kesken. Maatalousosasto vastaa tällä hetkellä mm. NJF:n Suomen osaston sihteerin tehtävistä, FinAgEng:n puheenjohtajan ja sihteerin tehtävistä, EurAgEngin hallituksen Suomen edustuksesta sekä CIGR:n työtieteen jaoston johdosta ja Maaseudun yhteistyörenkaiden liitto YTY:n puheenjohtajuudesta. MAATALOUSTUOTANTO PARHAIMMAT MENETELMÄT SUURIKOKOISTEN LYPSYKARJOJEN RUOKINNAN JÄRJESTELYISSÄ TALOUDELLISUUDEN SEKÄ TYÖNKÄYTÖN EDULLISUUDEN MUKAAN ARVIOITUNA ( ) Ohjausryhmä: Markku Järvenpää, maa- ja metsätalousministeriö (puheenjohtaja), Kyllikki Lampinen, Pro Agria Maaseutukeskusten Liitto, Jaakko Helminen, Valio Oy, Pekka Huhtanen, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Juha Takala, Pellonpaja Oy, Juha Lumiaho, Oy DeLaval Ab. Karkearehun käsittelyketju alkaa pellolta, jossa rehusato korjataan tilan olosuhteisiin soveltuvalla korjuukalustolla. Ajettavat tarkkuussilppurit ovat yleistymässä maamme karjatiloilla. Kuva: Janne Karttunen Maa- ja metsätalousministeriön maatilatalouden kehittämisrahaston (Makera) rahoittamassa hankkeessa selvitetään kirjekyselyllä sekä tilavierailuilla tehtävillä työntutkimuksilla ja viljelijähaastatteluilla karjamäärältään suurikokoisten maidontuotantotilojen käyttämät taloudellisimmat ja työnkäytöllisesti edullisimmat menetelmät tuottaa ja käsitellä karkea- ja väkirehua. Menetelmiä tarkastellaan pellolta varaston kautta lehmien eteen. Huomiota kiinnitetään myös menetelmien työturvallisuuteen sekä hygieniaan. Tutkimuksessa perehdytään maidontuottajan tilallaan tekemiin teknologiavalintoihin ja niiden perusteisiin. Karjakokoaan kasvattava maidontuottaja joutuu punnitsemaan tarkasti rakennus- ja koneinvestointien taloudellisuutta ja toisaalta teknisten laitteiden tuomaa fyysisen työn helpotusta. Järkevä ruokintastrategia vaikuttaa merkittävästi rehukustannuksiin ja siten tilan tuotannon kannattavuuteen. Myös suunnitelmallinen lehmäkannan uudistus ja tarkkojen jalostussuunnitelmien käyttö parantavat tuotannon kannattavuutta pitkällä aikavälillä. Jalostuksesta ei kuitenkaan ole sanottavaa hyötyä, jos ruokinnan suunnittelussa, tuotantorakennuksessa tai karjan hoidossa on pahoja puutteita. Kirjekysely tehtiin loppusyksystä 2002 yhteensä 698:lle tuotostarkkailussa olevalle vähintään 40 lypsylehmän maidontuotantotilalle. Kyselyn vastausprosentiksi tuli n. 40. Tilavierailut tehdään keväällä Tutkimus päättyy vuoden 2003 loppuun mennessä. (Janne Karttunen - Reetta Palva) VILJELIJÄ RAKENNUTTAJANA KOULUTUS JA KEHITTÄMISHANKE (VIRAKO) (2002 ) Ohjausryhmä: Pertti Toivari, maa- ja metsätalousministeriö (puheenjohtaja), Laura Kulkas, Valio Oyj, Tapani Kivinen, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Rauno Hanhela, sosiaali- ja terveysministeriö, (13.12 saakka), Markus Pyykkönen, sosiaali- ja terveysministeriö, (13.12 alkaen), Simo Tiainen, Maataloustuottajain keskusliitto ja Heikki Loivarinne, Pirkanmaan TE-keskus. Maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa Viljelijä rakennuttajana kehittämis- ja koulutushankkeen (VIRAKO) tavoitteena on parantaa maatiloilla rakennettavien tuotantorakennusten toiminnallista ja teknistä laatua sekä turvata yhteiskunnan taloudellisten panosten säilyminen rakennuskohteissa. Hankkeen pitkävaikutteisena tavoitteena on tehostaa maatilarakentamisen koulutukseen panostettujen henkisten ja taloudellisten voimavarojen käyttöä poistamalla päällekkäisyyksiä ja lisäämällä yhteistyötä eri koulutusta tarjoavien tahojen välillä. 12 Työtehoseuran vuosikirja 2002

13 Vanha tuotantorakennus on tavallisesti rakennettu tilalla omatoimisesti. Uudessa tuotantotilanteessa viljelijän aika ja ammattitaito vain harvoin riittävät rakentamiseen. Rakennuttajanakin hän on uusien asioiden edessä. Avuksi tarvitaan koulutusta ja rakennusalan asiantuntijoiden palveluja. Kuva: Jarmo Lehtinen Hanke aloitettiin 4. maaliskuuta koulutusmateriaalin tuottamisella, ja ensimmäinen Viljelijä rakennuttajana -seminaari järjestettiin Tampereella yhteistyössä Tampereen ammattikorkeakoulun rakennusosaston kanssa. Toinen seminaari pidettiin Kajaanissa yhteistyössä Kajaanin ja Oulun maaseutukeskusten kanssa. Näiden lisäksi hanketta ja sen tavoitteita on tuotu esille yhteistyötahojen järjestämillä koulutuspäivillä, joissa on pidetty viljelijän rakennushankkeita käsitteleviä luentoja. Koulutustarjontaa ja -tarvetta selvittävä kysely lähetettiin 164 viljelijöille koulutusta tarjoavalle taholle. Vastauksia palautettiin 83. Niiden mukaan maatalouden rakentamiseen liittyvä koulutustarjonta on vähentymässä, mutta tarve kasvamassa. Maatalouden rakennemuutoksen myötä rakennushankkeiden koko on kasvanut niin, että viljelijän rooli omatoimirakentajasta on muuttunut rakennuttajaksi ja näiden taitojen opetus on nyt kysyttyä. Edellä mainittujen tehtävien lisäksi on kerätty eri lähteiden kautta jaettavaa maatalouden rakentamista koskevaa materiaalia. Projektille on avattu loppuvuodesta myös nettisivut, joiden sisällön tuottaminen on aloitettu. (Jarmo Lehtinen) SUURTEN TUOTANTOYKSIKÖIDEN MERKITYS, VILJELYKÄYTÄNTÖ JA TUOTANTOMENETELMÄT (2001 ) Ohjausryhmä: Jarmo Salonen, maa- ja metsätalousministeriö (puheenjohtaja), Juhani Tauriainen, maa- ja metsätalousministeriö, Mikko Siitonen, Pro Agria - Maaseutukeskusten liitto, Hannu Haapala, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Simo Tiainen, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK, Panu Kallio, Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos. Maa- ja metsätalousministeriön rahoittaman ja MTT:n taloustutkimuksen (MTTL) kanssa yhteistyössä tehtävän hankkeen tavoitteena on selvittää suurten yksiköiden merkitystä maataloustuotannossa ja niiden harjoittamia viljelykäytäntöjä Euroopan unionin alueella. Lisäksi haetaan tietoa viljelyjärjestelmistä ja teknologiavalinnoista, jotka ovat käytössä suurissa yksiköissä. Tutkimuksen tarkoitus on tilastoaineistojen tarkastelun ja toisaalta Suomesta ja keskeisistä EU-maista valituilta case-tiloilta tehtävien haastattelujen pohjalta verrata suuria tiloja ja arvioida näiden tuotantomallien ja toimintatapojen soveltumista Suomen oloihin. Tarkasteluun otetaan EU-maista Suomen lisäksi Ruotsi, Tanska ja Saksa. Tuotantosuunnittain tarkastelut kohdistuvat maidon, sianlihan ja viljantuotantoon. Hanke päättyy 2002 loppuun ja tulokset julkaistaan alkuvuonna (Anna-Maija Kirkkari - Sirkka Malkki - Eerikki Kaila) TEKNOLOGISET MAHDOLLISUUDET KUIVAA- MATTOMAN OHRAN KÄYTÖLLE SIKOJEN RUOKINNASSA ( ) Ohjausryhmä: Markku Järvenpää, maa- ja metsätalousministeriö (puheenjohtaja), Sami-Jussi Talpila, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK, Jyrki Kervinen, Kesko Oyj, Risto Aarnos, Aimo Kortteen Konepaja Oy, Juha Takala, Pellonpaja Oy, Hannu Haapala, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus. Sianlihan tuotantokustannusten alentamiseksi selvitettiin MTT:n kotieläintutkimuksen kanssa kuivaamattoman ohran käyttömahdollisuuksia. Kuva: Reetta Palva. Työtehoseuran vuosikirja

14 Maa- ja metsätalousministeriön maatilatalouden kehittämisrahaston rahoittaman tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, voiko suurella, noin 1000 lihasian tilalla alentaa rehukustannuksia tuoresäilöttyä viljaa käyttämällä. Lähtökohtana oli tuoresäilöntämenetelmien taloudellisuus ja soveltuvuus suuren yksikön automaattisiin ruokintajärjestelmiin. Työtehoseuran lisäksi tutkimusosapuolena oli MTT:n kotieläintuotannon tutkimus. Yhteistyökumppaneina tutkimuksessa olivat Aimo Kortteen Konepaja Oy, Kesko Oyj, Pellonpaja Oy ja Svenska Neuero. Tutkittavat tuoresäilöntämenetelmät olivat ilmatiivis varastointi, jyväsäilöntä ja murskesäilöntä. Tuoresäilötyn viljan käsittelyyn ja käyttöön liittyen tehtiin tilahaastatteluja, joilla kerättiin tietoa pääasiassa erilaisista tornisiilojen purkulaitteista ja niiden toimivuudesta. Myös viljan siirtoon varastosta ruokintaan käytettäviä laitteita selvitettiin. Tietoa tiloilla käytettävistä menetelmistä ja laitteista saatiin myös tuoresäilöntämenetelmiä käyttäville sika- ja nautatiloille suunnatulla kirjekyselyllä. MTT tutki tilanäytteistä rehujen säilönnällisen laadun. Selvityksen perusteella ilmatiivis varastointi on edullinen ja toimiva menetelmä suuressa lihasikalassa. Ruuvipurkaimella varustetussa tornisiilossa varastointikosteuden tulee kuitenkin olla alle 25 prosenttia. Siiloihin on saatavissa myös kosteammalle viljalle soveltuvia purkulaitteita, jolloin niissä voidaan varastoida viljaa myös murskesäilöttynä (kosteus %). Tällöin myöhäisen tai sateisen syksyn aiheuttamaa sadonkorjuuriskiä voidaan pienentää. Murskesäilöttynä varastointi lisää kustannuksia jonkin verran, mm. koska märän viljan käsittely siilosta oton jälkeen vaatii laitteita, joita kuivemmalla viljalla ei tarvita. Jyväsäilönnän edullisuus perustuu yleensä edullisten, vanhoihin rakennuksiin sijoitettujen varastotilojen käyttöön. Muuttuvat kustannukset ovat propionihapon hinnan vuoksi suhteellisen korkeat. (Reetta Palva) KEVÄTVILJAN SUORAKYLVÖ ( ) Ohjausryhmä: Markku Järvenpää, maa- ja metsätalousministeriö (puheenjohtaja), Jyrki Pitkänen, Kaakkois-Suomen TE-keskus, Kyösti Pietola, Maaja elintarviketalouden tutkimuskskus, Jukka Ahokas, Helsingin yliopisto, Markku Puustinen, Suomen ympäristökeskus, Soile Hänninen, Farma maaseutukeskus, Tapio Tarkkinen, Junkkari Oy. MTT:n ympäristötutkimuksen koordinoima ja maa- ja metsätalousministeriön sekä MTT:n rahoittama tutkimus koostuu kahdesta eri hankkeesta. Hankkeen Kevätviljan suorakylvö hienojakoisilla mailla kylvön ajoitus, sadon laatu ja kasvinsuojelu tavoitteena on selvittää, miten kevätviljan suorakylvössä voidaan varmistaa tasai- Kylvötöiden työaikaa voidaan vähentää suorakylvömenetelmällä jopa %. Se mahdollistaa entistä suuremman alan kylvön yksittäiseltä viljelijältä, mikä lisää uusia mahdollisuuksia muun muassa urakointiin. Menetelmässä on kuitenkin vielä ratkaistavia ongelmia, ja satotulokset ovatkin vaihdelleet perinteisten kylvömenetelmien satotuloksia voimakkaammin. Kuva: Mika Peltonen 14 Työtehoseuran vuosikirja 2002

15 nen kasvuunlähtö. Lisäksi tavoitteena on ohjeistaa kylvön ajoitus hienojakoisilla mailla ja kasvinsuojelu. Hankkeen Suorakylvön teknologia ja talous tavoitteena on selvittää suorakylvökoneiden tekninen toimivuus, menetelmän soveltuvuus Suomen oloissa sekä laskea teknis-biologisen tutkimustiedon perusteella, miten suorakylvöön siirtyminen vaikuttaa kevätviljan viljelyn talouteen. Työtehoseura on mukana Suorakylvön teknologia ja talous -hankkeessa yhteistyössä MTT:n maatalousteknologian tutkimuksen (Vakola) kanssa. Työtehoseuran osuutena hankkeessa on koota viljelijöiden kokemuksia suorakylvöstä, tutkia menetelmävertailun keinoin suorakylvön soveltuvuutta viljantuotantoketjun osana ja olla mukana menetelmän talousvaikutusten laskennassa. Viljelijöiden kokemukset suorakylvöstä on koottu Työtehoseuran maataloustiedotteeseen 548. Hanke jatkuu vuoden 2004 loppuun, mutta Työtehoseuran osuus päättyy jo vuonna Muita yhteistyökumppaneita tutkimuksessa ovat Vieskan Metalli Ky ja Kemira Agro Oy. (Markku Lätti) LAADUKKAAN VAPAA-AJAN MERKITYS MAIDON- TUOTTAJIEN TYÖKYVYN YLLÄPIDOLLE (2002) Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen (Mela) työturvallisuusapurahalla rahoitetussa hankkeessa selvitettiin laajan kirjekyselyn (N=962) perusteella lomituspalveluita käyttävien päätoimisten maidontuottajien työkykyindeksi, vapaa-ajan määrä ja laatu sekä eri aktiviteetit ml. kuntoliikunnan yleisyys. Lisäksi selvitettiin lomituspalveluiden sekä maatalousyrittäjien työterveyshuoltopalveluiden saatavuus ja käytettävyys. Kyselyn vastausprosentti oli 50. Tutkimuksen suunnittelussa saatiin apua Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen työturvallisuus- ja lomituspalveluyksiköistä sekä Maatalousyrittäjien työterveyshuollon keskusyksiköstä. Päätoimisista maatalousyrittäjistä maidontuottajilla on suurin vuotuinen työtaakka. Viljelijäpariskunnan tai yksin maataloustöistä huolehtivan viljelijän työkyky ja ammattitaito ovat maatilan tärkeimmät voimavarat. Työn ja vapaa-ajan välinen ero hämärtyy työn sidonnaisuudesta johtuen. Työkyvystä huolehtiminen voi kuitenkin unohtua kaiken kiireen keskellä, mikä kostautuu ennemmin tai myöhemmin henkisen tai fyysisen kunnon pettämisenä. Kyselyyn vastanneista kolme neljäsosaa oli sitä mieltä, että heillä ei ole vapaa-aikaa keskimäärin riittävästi verrattuna maataloustyön määrään. Kolme neljäsosaa oli keskimäärin tyytyväisiä lomituksensa järjestelyihin. Lähes kolme neljäsosaa vastanneista oli tyytyväisiä tai hyvin tyytyväisiä työterveyshuoltoonsa. Samoin kolme neljäsosaa vastaajista uskoi terveytensä puolesta kykenevänsä jatkamaan maidontuottajina vielä lähivuosina. Sekä miesten että naisten työkyky laski ikääntymisen myötä, mutta naisilla lasku oli voimakkaampaa ja työkyvyn laskun lähtötaso alhaisempi. Fyysistä ja henkistä työkykyä edistäville ja vahvistaville toimenpiteille löytyy tarvetta jo nuorillakin maidontuottajilla. Tutkimus päättyi vuoden 2002 loppuun ja keväällä 2003 ilmestyy Työtehoseuran julkaisu sekä maataloustiedote. (Janne Karttunen) Karjanhoitajan työkyvyn kannalta raskaat työvaiheet kannattaa koneellistaa pienemmissäkin parsinavetoissa. Samalla työhön käytetty aika yleensä lyhenee ja työn mielekkyys paranee. Kuva: Markku Lätti TYÖMENETELMIEN JA -OLOJEN PARANTAMINEN PARSINAVETOISSA (2002) Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen (Mela) rahoittamassa tutkimuksessa tavoitteena oli kartoittaa työaikaa säästäviä ja työntekijän työympäristöä sekä eläinten hyvinvointia parantavia kohtuuhintaisia menetelmä- ja koneellistamisratkaisuja vanhoissa parsinavetoissa tapahtuviin karjanhoitotöihin. Lisäksi tavoitteena oli osaksi case-tutkimuksen keinoin sekä aikaisempien työntutkimusten perusteella selvittää valittujen investointiratkaisujen vaikutusta lypsykarjan hoidon työnkäyttöön ja kustannuksiin. Tilakäyntien tavoitteena oli myös koota mielipiteitä tehtyjen investointien vaikutuksesta työntekijän työympäristöön. Suomessa on tällä hetkellä paljon vanhoja parsinavetoita, joiden eläinmäärä on suhteellisen pieni (10 25 lehmää). Osa tällaisista tiloista lopettaa tuotantonsa, ja osa laajentaa tai rakentaa kokonaan uuden navetan. Kuitenkin suuri osa näistä tiloista jatkaa tuotantoa nykyisessä laajuudessaan vielä ainakin 5 10 vuotta. Työolot navetoissa ovat usein puutteellisia, ja niihin täytyisikin saada parannusta kohtuullisilla investoinneilla. Työaikaa ja rasitusta vähentäviä laiteinvestointeja tutkittiin etenkin ruokinnan, lannanpoiston ja lypsyn osalta. Osalla tutkituista laiteinvestoinneista saatiin huomattavia työajan säästöjä etenkin säilörehun jaossa sekä lannanpoistossa. Tiloilla tehdyissä haastatteluissa kuitenkin korostui, että investointeja ei ole tehty puhtaasti työajan säästön takia, vaan tärkeimmät motiivit ovat olleet työn rasittavuuden helpottaminen ja työturvallisuuden parantuminen. Viljelijät haluavat säilyttää työkykyn- Työtehoseuran vuosikirja

16 sä ja päästä aikanaan eläkkeelle mahdollisimman terveinä. Myöskään investoinnin laskennallinen kannattavuus ei ollut viljelijöiden ensisijainen kriteeri tehtäessä laiteinvestointia vanhaan parsinavettaan. Tutkimuksessa mukana olevien vaihtoehtoisten investointiratkaisujen työnmenekki- ja kustannustietojen perusteella viljelijä voi karjanhoitotöiden koneellistamista suunnitellessaan tehdä vertailua eri vaihtoehdoista ja päättää niiden soveltuvuudesta omalle tilalleen. Tutkimuksesta ilmestyy keväällä 2003 Työtehoseuran maataloustiedote. (Markku Lätti - Mika Peltonen) PYLVÄIDEN, MERKKIPAALUJEN JA KAIVONRENKAIDEN AIHEUTTAMAT HAITAT PELTOVILJELYSSÄ (ESTEHAITTATUTKIMUS) ( ) Ohjausryhmä: Raimo Vajavaara, maa- ja metsätalousministeriö (puheenjohtaja), Markku Tornberg, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK, Pertti Lindberg, Sähköenergialiitto, Ilkka Alm, FINGRID Oyj, Tom Granström, Karjaan kaupunki, Maija Puurunen, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus. Maatilatalouden kehittämisrahaston tuella tehty tutkimus päättyi keväällä Tutkimus tehtiin yhteistyönä MTT:n taloustutkimuksen (vastuulaitos) sekä Maanmittauslaitoksen (esiselvityksen osuus) kanssa. Estehaittaa aiheuttavat sähkön siirto- ja jakeluverkostoon sekä puhelinlinjoihin liittyvät pylväät lisärakenteineen sekä maakaasujohtojen ja muiden maanalaisten johtojen sekä kaapeleiden maanpäälliset osat kuten merkkipaalut, tuuletusputket ja kaivorakenteet. Linjoja asentava yhtiö lunastaa portaaleiden ja harusten välisen maaalan, joka on myös vähennettävä pellon tukipintaalasta. Tuotantoaan jatkavilla ja laajentavilla maatiloilla ovat peltopinta-alat ja täten sesonkikausien kiireet lisääntyneet. Kun peltoviljelytöiden sujuvuus on tullut entistä tärkeämmäksi, ei ole työteknisesti, työturvallisuusmielessä eikä myös taloudellisesti kannattavaa pyrkiä viljelemään tarkasti esteiden vierustoja myöten. Koska leveiden työkoneiden sivuttaisulottuvuutta on vaikea hahmottaa normaalissa ajonopeudessa, työturvallisuus vaarantuu pylväsrakennelmien välittömässä läheisyydessä työskenneltäessä. Tämä korostuu erityisesti työskenneltäessä 110 kilovoltin ja 400 kilovoltin suurjännitelinjojen läheisyydessä. Kasvukaudella 2001 tehtyihin kenttäkokeisiin perustuen voidaan alustavasti sanoa, että jos rikkakasviongelmat saadaan ratkaistua estealalta järkevällä tavalla, kannattaa kaikkiin pelloilla oleviin esteisiin jättää selkeät turvavälit ja nopeuttaa siten peltotöiden tekoa. (Janne Karttunen) REHUVILJAN MURSKESÄILÖNNÄN TYÖMENETELMIEN KEHITTÄMINEN ( ) Tutkimus oli osa kokonaisuutta, jossa MTT:n koti- eläintuotannon tutkimus selvitti murskeviljan käyttöä ja tuotantovaikutuksia lypsylehmien ruokinnassa. Työtehoseuran osahankkeen rahoittajana oli Aimo Kortteen Konepaja Oy ja hankkeen toisena rahoittajana Kemira Chemicals Oy. Hankkeessa selvittiin erilaisten murskesäilönnän työketjujen työnmenekki ja murskesäilönnän kustannukset. Työntutkimuksia murskesäilönnästä tehtiin syksyllä 2001 kahdeksalla tilalla. Tulosten perusteella laskettiin sopivat kone- ja työketjut erikokoisille tiloille. Eri ketjuille laadittiin myös kustannuslaskelmat. Murskesäilönnän työnmenekkiin vaikuttaa eniten viljan murskaamiseen käytettävän murskemyllyn teho. Vähemmän merkitystä työn edistymisen kannalta on sillä, tehdäänkö murskaus pellolla tyhjentämällä puimurin säiliöstä suoraan myllyyn tai vasta siilolla. Esimerkkiketjujen työsaavutus vaihteli 20 lehmän karjatilalle soveltuvan ketjun 4,8 hehtaarista urakointikäyttöön soveltuvan ketjun 17,8 hehtaariin päivässä. Murskesäilönnän kustannukset suurehkolla, 60 lehmän karjatilalla ovat esimerkkilaskelmassa noin puolet lämminilmakuivauksen kustannuksista. Tulokset on julkaistu vuonna 2002 Työtehoseuran maataloustiedotteena nro 543. (Reetta Palva - Mika Peltonen) SUURTEN JA NOPEASTI LAAJENEVIEN VILJANVILJELY- YKSIKÖIDEN TEKNOLOGIA (IVT-HANKE) ( ) MTT:n maatalousteknologian tutkimuksen (Vakola) koordinoimassa tutkimuksessa selvitettiin keinoja viljan tuotantokustannusten alentamiseksi. Uudet toimintamallit erityisesti viljankorjuussa ovat olleet tutkimuksessa keskeisessä osassa, koska korjuukustannukset ovat Suomessa olosuhteista johtuen korkeat. Hankkeessa tarkasteltiin mm. viljan kuivauksen keskittämisen mahdollisuuksia, jolloin kuivauskustannukset alenevat suurten yksiköiden tehokkaiden kuivausjärjestelmien ansiosta. Muutamat Suomessakin toimivat keskitetyn kuivauksen yksiköt ovat osoittautuneet toimiviksi. Kuivauksen tehostamista myös tilatason kuivureissa selvitettiin tutkimalla kuivauslämpötilan noston vaikutusta viljan itävyyteen. Hankkeessa käsiteltiin myös tilojen verkottumisen ja yhteistyön mahdollisuuksia ja esteitä. Hankkeen loppuraportti julkaistaan keväällä (Reetta Palva - Kaija Laaksonen - Anna-Maija Kirkkari) LOHKON KOON JA MUODON TALOUDELLISET VAIKUTUKSET ( ) Ohjausryhmä: Raimo Vajavaara, maa- ja metsätalousministeriö (puheenjohtaja), Maija Puurunen, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Rauno Peltomaa, Salaojakeskus, Tarmo Luoma, Työtehoseura. Yhteistyössä Maanmittauslaitoksen kanssa tehtävän tutkimuksen tavoitteena oli hankkia perusaineisto peltolohkon koon ja muodon taloudellisten vaikutusten arvioimiseksi. Keskeisenä 16 Työtehoseuran vuosikirja 2002

17 tutkimuskohteena oli lohkon koon ja muodon vaikutus työnmenekkiin ja työkustannuksiin. Tutkimuksessa kerätyn aineiston ja sen soveltamiseksi laaditun ohjeistuksen perusteella laadittiin laskentajärjestelmiä (atk-sovelluksia), joilla peltolohkon koon ja muodon taloudelliset vaikutukset voidaan helposti määrittää. Sovellukset suunniteltiin ensisijaisesti Maanmittauslaitoksen käyttötarpeiden pohjalta. Tutkimuksen tulosten perusteella laadittuja sovelluksia käytetään Maanmittauslaitoksen korvausarvioinnissa ja erilaisten tilusjärjestelyjen hyödyn arvioinnissa. Tuloksia voidaan hyödyntää yleisesti maataloudessa esimerkiksi salaojitushyödyn arvioinnissa ja peltolohkojaotuksen suunnittelussa sekä tilusrakenteen optimoinnissa. Tutkimuksen perusteella selvisi, että lohkon koon ja muodon vaikutus kytkeytyy lähes täysin käännösaikoihin. Käännösaikojen osuus työajasta puolestaan riippuu suurimmaksi osaksi ajokaistan keskimääräisestä pituudesta, jolloin pitkänomaiset ovat edullisimpia. Pienillä lohkoilla vaikuttaa eniten lohkon muoto. Tutkimuksen tuloksista ilmestyi julkaisu nro 386. (Esa Klemola - Janne Karttunen - Eerikki Kaila - Kaija Laaksonen - Anna-Maija Kirkkari). TUOTANTOYKSIKKÖKOON KASVUN VAIKUTUS LYPSY- LEHMIEN HYVINVOINTIIN, MAIDON, TILAN JA YMPÄRISTÖN HYGIENIAAN SEKÄ KARJANHOITAJAN TYÖYMPÄRISTÖÖN ( ) Ohjausryhmä: Markku Järvenpää, maa- ja metsätalousministeriö (puheenjohtaja), Joanna Kurki, maa- ja metsätalousministeriö (varapj.), Laura Kulkas, Valio Oyj, Matti Voutilainen, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK, Juha Helander, Pro Agria - Maaseutukeskusten liitto, Pentti Saarimäki, Maatalousyrittäjien eläkelaitos, Juhani Kangas, Kuopion aluetyöterveyslaitos, Sirpa Kurppa, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Mikko Köyri, Hämeenlinnan osuusmeijeri. MTT:n ympäristöntutkimuksen koordinoimassa ja maa- ja metsätalousministeriön maatilatalouden kehittämisrahaston rahoittamassa yhteistutkimuksessa Työtehoseuran osuutena oli tehdä 20 suurehkolla pihattotilalla navetan hygieniatöiden työntutkimukset painopisteen ollessa asemalypsyn työnmenekissä. Tutkimusosapuolet ovat edellä mainittujen lisäksi Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitoksen Kuopion tutkimusyksikkö, Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Savon maaseutukeskukset ja Kuopion aluetyöterveyslaitos. Tilavierailut tehtiin kevättalvesta Nykyaikaisella suurella maidontuotantotilalla korostuu tilan kaikkien töiden kokonaisvaltaisen hallinnon merkitys. Pihaton rakenteiden, lehmäliikenteen reittien sekä eri navettatöiden toiminnallinen suunnittelu ja töiden järkevä koneellistaminen ovat edellytyksiä työnmenekin pysymiselle kohtuullisella tasolla. Rationaalinen maidontuotanto pihatossa edellyttää, että lypsyasema tai lypsyrobotti on hankittu vasta perinpohjaisen suunnittelun jälkeen. Lypsyn työnmenekissä on suuria eroja myös nykyaikaisissa pihatoissa. Navettatöissä voidaan saavuttaa jopa usean henkilötyökuukauden vuosittainen työnsäästö, jos lypsyn lehmäliikenne ja lypsytyö saadaan sujuvaksi. Kalanruoto- sekä ohikulkuasemien lypsyn työnmenekistä sekä muista pihaton hygieniatöiden työnmenekistä tehtiin TTS:n maataloustiedote (numero 550) loppusyksystä Työtehoseuran työosuus hankkeessa päättyi vuoden 2002 loppuun. Koko tutkimus ja muiden laitosten osuudet valmistuvat vuoden 2003 loppuun mennessä. (Janne Karttunen - Mika Peltonen) MAATALOUSLOMITTAJAN TYÖAJAN LASKENTA- JÄRJESTELMÄN AJANMUKAISTAMINEN (2002) Hankkeen tavoitteena oli ajanmukaistaa Melan lomitusjärjestelmää vastaamaan paremmin karjatalouden kehittyviä työmenetelmiä ja suurentuvia tuotantoyksiköitä. Hankkeessa sovellettiin jo olemassa olevaa työaikatietoa sekä tehtiin uusia työntutkimuksia. Hankkeessa selvitettiin myös taustatietoa maatalouden rakennemuutoksesta ja kotieläinjakaumasta. Uusien tietojen pohjalta Mela päivittää laskentajärjestelmän ajanmukaiseksi. Tutkimuksen rahoitti sosiaali- ja terveysministeriö. (Mari Eklund - Anna-Maija Kirkkari - Mika Peltonen) SUOJAVYÖHYKKEIDEN JA -KAISTOJEN HOITOMENETELMÄT Tutkimus on osa Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen ympäristöntutkimuksen koordinoimaa hanketta Suojavyöhykkeet laidunalueilta tulevan kuormituksen vähentäjänä ja ravinnekierrot suojavyöhykkeillä, jossa selvitetään typen ja fosforin sitoutumista ja kiertoa suojavyöhykkeillä. Työtehoseura selvittää hankkeessa suojavyöhykkeiden hoitomenetelmiä ja työnmenekkiä. Hanketta rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö maatilatalouden kehittämisrahastosta. Vesistöjen ja valtaojien varsille jätettävillä suojavyöhykkeillä ja -kaistoilla pyritään vähentämään pellolta vesistöihin tulevaa ravinnekuormitusta. Suojavyöhyke on keskimäärin vähintään 15 metriä ja suojakaista noin kolme metriä leveä pysyvän kasvillisuuden peittämä alue, jota ei saa lannoittaa eikä muokata. Suojavyöhykkeiden on todettu pidättävän hyvin eroosioainesta ja siihen sitoutuneita ravinteita. Suojavyöhykkeiden tehokkuuteen ravinnehuuhtoumien vähentämisessä vaikuttaa merkittävästi vyöhykkeiden hoitaminen ts. kasvillisuuden poistaminen säännöllisesti vyöhykkeeltä. Tämän vuoksi erityistukisopimuksissa edellytetään niittoa ja kasvuston poiskorjaamista vuosittain. Suojavyöhykkeiden hoitoon ei voida suoraan soveltaa nurmirehun korjuun työnmenekkejä kokonaisilla peltolohkoilla. Suojakaistan leveys, maanpinnan kaltevuus tai epätasaisuus vaikuttavat ajonopeutta hidastavasti ja käännökset ovat Työtehoseuran vuosikirja

18 Suojavyöhykkeiden kasvusto on korjattava vuosittain pois ravinnepäästöjen vähentämiseksi. Korjuu on alueiden epäedullisen muodon vuoksi työläämpää kuin tavanomainen rehunkorjuu. Kuva: Reetta Palva hankalampia. Suojakaistojen niiton ja korjuun työnmenekkejä tutkittiin loppukesästä 2002 Helsingin kaupungin Haltialan tilalla. Alustavien tulosten perusteella kasvuston niitto ja paalaus on työtaloudellisesti niittosilppurilla tehtävää korjuuta joutuisampaa. Tulokset julkaistaan keväällä 2003 Työtehoseuran tiedotteena. Hankekokonaisuus jatkuu vuoden 2005 loppuun asti. (Reetta Palva - Mika Peltonen) MAATILATALOUDEN ATK-OHJELMIEN MARKKINAKATSAUS Maatalouden atk-ohjelmista tehtiin vuosittainen markkinakatsaus (tiedote nro 549), joka sisältää lyhyet tiedot maatiloille tarkoitetuista mikrotietokoneohjelmista. Suosituimpia ohjelmia ovat edelleen kirjanpito-ohjelmat. (Kaija Laaksonen) MAATALOUSKONEIDEN KUSTANNUKSET Edellisvuosien tapaan selvitettiin maatalouskoneiden ja muiden konekustannuksiin vaikuttavien tuotantopanosten kustannustekijöissä tapahtuneet muutokset sekä niiden vaikutus traktorin, puimurin, työkoneiden ja kuivauksen kustannuksiin. Tulokset on julkaistu Työtehoseuran tiedotteessa nro 544. (Kaija Laaksonen - Timo Kalliomäki) TTS-KONE KONEKUSTANNUSTEN LASKENTAOHJELMA Konekustannusten laskentaohjelmaa päivitettiin hintatietojen osalta (3.01). Ohjelmalla voidaan laskea traktorin, leikkuupuimurin ja muiden koneiden tunti- ja hehtaarikustannukset sekä viljan kuivauskustannukset. Ohjelma on tarkoitettu viljelijöille, oppilaitoksille, konerenkaille ja maatalousneuvojille. Käytännön Maamies -lehden kanssa tehtiin sopimus, jonka mukaan lehti osti oikeuden sisällyttää ohjelman kestotilaajille tarkoitettuun CD:hen. TTS-CONSULT TYÖAJAN LASKENTAOHJELMA Työtehoseura julkaisi Internet-sivullaan kokeiluversion uudesta TTS-Consult työajan laskentaohjelmasta. Toiminta-ajaltaan rajoitettu ohjelma on vapaasti ladattavissa. Ohjelman kehittämisessä käytetään hyväksi käyttäjiltä saatua palautetta. Ohjelma helpottaa peltoviljelyn työvaiheisiin kuluvaa työajan laskentaa ja kertoo mahdollisesta konekapasiteetin riittävyydestä. Ohjelma laskee myös koko kasvukauden sesonkitöiden kokonaismäärän ja mahdolliset työmenetelmistä johtuvat satoriskit. Ohjelman avulla pystytään hahmottamaan työmäärä laskennallisesti esim. laajennus- tai tuotannonsuunnan muutostilanteissa. Peltotöissä kuluvaan työaikaan vaikuttavat oleellisesti tuotantosuunta, viljelykasvivalikoima, koneistus ja työntekijöiden määrä. ESISELVITYS MAATALOUDEN SUURSÄKKIEN MATERIAALIKIERRÄTYKSESTÄ ( ) TEKESin ja Kemira Agro Oy:n rahoittaman esiselvityksen tavoitteena oli kartoittaa nykyiset murskainlaitteet ja kokemukset teollisten murskainten soveltuvuudesta maatilojen muovien ja etenkin suursäkin murskaukseen sekä selvittää, millä reunaehdoilla ja esikäsittelyllä murskaus onnistuu nykytiedon mukaan. Hankkeessa selvitettiin myös suursäkkien ja muiden maatalouden jätemuovien Tiloille kertyy vuosittain erilaisia jätemuoveja, joiden kierrätykseen etsitään erilaisia vaihtoehtoja. Kuvassa suursäkkien tehokasta purkua kylvöennätyskokeessa Siuntiossa. Kuva: Sampo Manninen 18 Työtehoseuran vuosikirja 2002

19 Työtehoseuran kylvöennätyskokeessa kylvettiin vuorokauden aikana 152,77 hehtaaria. Kuva: Sampo Manninen soveltuvuutta jätemuovia raaka-aineenaan käyttävän teollisuuden prosesseihin. Tavoitteena oli parantaa jätemuovien keräysmahdollisuuksia sekä eri mahdollisuuksia uusiokäyttöön. (Seppo Pentti) UUDENMAAN KONERENGAS (2000 ) Ohjausryhmä: Tarmo Luoma, Työtehoseura (puheenjohtaja), Juhani Mäittälä, Uudenmaan Maaseutukeskus, Harri Jokela, Uudenmaan TE-keskus, Martti Mäkelä, Uudenmaan Maataloustuottajien Liitto, Bjarne Westerlund, Nylands svenska lantbruksproducentförbund ja Kari Mela, Uudenmaan konerengas yhdistys ry. Kehittämishanke on Uudenmaan TE-keskuksen maaseutuosaston rahoittama (ALMA/ EMOTR). Työtehoseuran lisäksi hankeosapuolina ovat Uudenmaan Maaseutukeskus, Nylands svenska lantbruksproducentförbund ja Uudenmaan Maataloustuottajien Liitto. Maatilojen lukumäärä Uudellamaalla vähenee ja tuotantoa jatkavat maaseutuyrittäjät ovat uusien haasteiden edessä. Monet työmenetelmät vaativat, että käytössä on samanaikaisesti monta konetta, mutta tiloilla ei välttämättä ole kuin yhden henkilön työpanos käytettävissä. Konekaluston hinnat ovat nousseet eikä niiden hankkiminen kasvavillekaan tiloille ole aina taloudellisesti kannattavaa. Yhtenä keinona taloudellisiin ja työnmenekillisiin haasteisiin on erimuotoisen tilojen välisen yhteistyön lisääminen ja etenkin urakointimarkkinoiden kehittäminen. Jotta yhteistyöstä kiinnostuneet saadaan yhteen, käynnistettiin organisoitu urakointityön välitys, konerengas. Konerenkaan rengasmestarit ylläpitävät tiedostoa käytettävissä olevista urakoitsijoista ja heidän koneistaan. Päärooli konerenkaalla on saada jäsenten olemassa olevat työ- ja koneresurssit hyödynnettyä, niin että työt tulevat joustavammin tehtyä ja tilojen taloudellinen tilanne paranee. (Seppo Pentti). MAASEUDUN YHTEISTYÖRENKAIDEN LIITTO YTY RY Maaseudun yhteistyörenkaiden liitto YTY on maaseudulla toimivien yhteistoimintaa harjoittavien yhteisöjen ja yhteenliittymien yhteistyöelin. Yhdistys valvoo jäsentensä etuja, kouluttaa ja tiedottaa jäsentensä toimintaan liittyvistä asioista. Yhdistyksessä on koneurakointia, yhteishankintoja, -markkinointeja ja työpalveluita välittäviä jäseniä, jotka haluavat kehittää omaa toimintaansa ja rakentaa yhteistyöverkostoja muiden vastaavien toimijoiden kanssa. Yhdistyksen tehtävänä on rakentaa kansainvälisiä suhteita muiden maiden vastaavien järjestöjen kanssa ja kerätä jäseniä hyödyttävää tietoa. YTY:n puheenjohtaja on Seppo Pentti. Muut hallituksen jäsenet ovat Antti Peltola, Kari Mela, Ari Tolonen, Teemu Hauhia, Lauri Laajala ja Ossi Palojärvi. KYLVÖENNÄTYSKOE Työtehoseura toteutti yhteistyössä Gårdskullan kartanon, Väderstad-Verken Ab:n ja Valtra Oy:n Työtehoseuran vuosikirja

20 kanssa keväällä 2002 kylvöennätyskokeen. Kokeen tarkoituksena oli selvittää, kuinka paljon voidaan kylvää vuorokauden aikana suomalaisissa olosuhteissa. Kokeen aikana kylvettiin 152,77 hehtaaria. Samalla selvitettiin suomalaisilla tiloilla käytössä olevan konekaluston maksimikapasiteettia mm. urakointikäyttöä ajatellen. Nykyisin tilojen konekapasiteetti on Suomessa vajaakäytössä ja urakointi olisi yksi tapa parantaa viljanviljelyn kannattavuutta. Kokeessa kylvölannoittimena oli Väderstad Rapid 600C. Työleveydeltään kuusimetrisessä työkoneessa oli lata- ja lautasvarustus. Vetokoneena oli Valtran uusi S-sarjan traktori. Koe toteutettiin Siuntiossa Gårdskullan kartanon pelloilla voimassa olevan viljelysuunnitelman mukaan. Kokeessa mukana olleet lohkot kylvettiin alusta loppuun järjestelmällisesti, huolimatta lohkon epämääräisestä muodosta tai muista esteistä. Lohkoilla orastuminen oli tasaista, vaikka kylvöjen jälkeinen poutakausi kuivatti peltoja vaikeuttaen kasvua. Lohkot kärsivät hieman myös kuorettumisesta. Syksyn satonäkymät vaikuttivat kohtuullisilta kasvukauden kasvuolosuhteisiin nähden. Ohran keskisato koelohkoilla oli 5400 kg/ha ja kevätvehnän 4500 kg/ha. Yhteistyökumppaneita olivat myös Agri-Market-ketju, Mareko Oy, Tilasiemen Oy, Nordkalk Oy Abp, Kemira Oyj, Raisio Yhtymä Oyj, Fortum Oyj, Käytännön Maamies -lehti, Pro Agria Uudenmaan Maaseutukeskus, Berner Oy, Salaojakeskus ry ja Svenska Lantbrukssällskapens förbund. PUUTARHATUOTANTO TIHKUKASTELU JA KASTELULANNOITUS PUUTARHA- KASVIEN SADON VARMISTAJANA AVOMAALLA ( ) Ohjausryhmä: Seija Ahonen, maaja metsätalousministeriö (puheenjohtaja), Hannu Haapala, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Pauliina Palonen, Helsingin yliopisto, Mikko Rahtola, Puutarhaliitto, Mika Virtanen, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK. Tutkimuksen rahoittajina ovat maa- ja metsätalousministeriö, MTT, Kemira Agro Oy ja Vihannessäilyketeollisuusliitto. Hanketta koordinoi MTT:n kasvintuotannon tutkimus. Kolmivuotisen tutkimuksen tavoitteena on kehittää avomaan puutarhakasvien kasteluun ja lannoitukseen mallit, jossa pääpaino on tihkukastelun ja kastelulannoituksen soveltamisessa Suomen oloihin. Tutkimus koostuu eri osista; MTT:n kasvintuotannon tutkimus selvittää ja kehittää mallit tarkennettuun kasteluun ja lannoitukseen. MTT:n taloustutkimus (MTTL) laskee, mikä on tihkukastelujärjestelmän käytön taloudellinen merkitys muihin kastelujärjestelmiin verrattuna. Työtehoseura selvittää, millaisia laitteita on käytössä vihannes- ja marjatiloilla ja millainen on eri laitteiden työmenekki. Tutkimus päättyy vuonna Työtehoseura toimittaa kasteluoppaan avomaanviljelijöille. Yhteistyötahoina ovat myös Kemira Agro Oy ja Vihannessäilyketeollisuusliitto. (Elina Muuttomaa - Mika Peltonen) TYÖTÄ POIMIJOILLE, LAJITELLEN LAATUA OMENILLE ( ) Ohjausryhmä: Juhani Rautio, Lohjan Yrityspalvelukeskus (puheenjohtaja), Saga Böhling-Niemelä, Lohjan työvoimatoimisto, Jorma Jaakkola, omenanviljelijä Karjalohjalta, Harri Jokela, Uudenmaan TE-keskus, Irmelin Nyman, Svenska lantbrukssällskapens förbund, Hannu Salo, Hedelmänja Marjanviljelijäin liitto, Risto Tahvonen, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Timo Taulavuori, Kotimaiset Kasvikset ry. Kaksivuotista kehittämishanketta rahoittavat Uudenmaan TE-keskus, Lohjan Yrityspalvelukeskus ja Kotimaiset Kasvikset ry. Ensimmäisessä vaiheessa, vuonna 2002, selvitettiin kirjallisuuden, viljelijähaastattelujen ja tilakäyntien avulla, miten sadonkorjuuta ja -käsittelyä voitaisiin kehittää ja nopeuttaa niin, että myytävät kotimaiset omenat olisivat laadultaan kilpailukykyisiä ulkomaisten tuontiomenoiden kanssa. Tulosten perusteella laaditaan omenoiden poiminta- ja lajitteluohjeet viljelmille. Hankkeen toisen vaiheen tavoitteena on varmistaa tasokkaan poimija-aineksen saanti oikeaaikaisesti omenaviljelmille helpottamalla kotimaisen ja ulkomaalaisen työvoiman saantia ja lisää- Perfect-lajittelukone lajittelee omenat painon mukaan eri laatuluokkiin. Kuva: Mika Peltonen 20 Työtehoseuran vuosikirja 2002